PORKKALAN LUKIO 2015
Vuosikertomus 2014 PORKKALAN LUKIO 2015 PORKKALAN LUKIO Rehtori Matti Autero 050 310 7078 www.porkkalanlukio.fi Kirkkotallintie 6 02400 Kirkkonummi apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaajat 040 126 9669 040 574 3947 040 126 9343 kanslia 040 126 9339 hakukoodi 0370/000 Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen Kansikuva opiskelija Janniina Isännäinen SISÄLTÖ 4 6 17 18 20 22 26 31 32 36 39 40 41 42 42 43 44 46 48 54 58 60 62 68 70 72 74 77 79 Rehtorin katsaus Kevään 2015 ylioppilasjuhla Millainen on hyvä opiskelija Lukio digitalisoituu Matkani läpi lukion – abiturientin ajatuksia opiskelusta Opintomatka Roomaan LUMA-päivä lukiossa Professori Juha Oikkosen vierailu Pääministeri Alexander Stubbin vierailu Koulusihteeri Kirsti Kohvakka jää eläkkeelle Kesän kynnyksellä Flooran-päivä Vappuriehaa ja merkillistä väkeä Onnea uusille sukeltajanaluille Salibandy-joukkueelle hopeaa Käräjillä tavattiin Nuorisovaalit Oppikokemusta lukiosta Wanhojen tansseissa satumainen tunnelma Opiskelua ja penkkaririehaa Masalan opetuspisteen jäähyväiset Lukion puurojuhla Syksyn 2014 ylioppilasjuhla Musikaali Odyn harharetket Penen rooli tuli suurena mutta iloisena yllätyksenä Svenska dagen i Kyrkslätts Gymnasium Yrittäjyyspäivä Porkkalan lukiossa Tutustumisia ja vierailuja Kieli-iltapäivä Porkkalan lukiossa REHTORIN KATSAUS Matti Autero Porkkalan lukion ytimenä on toiminta laadukkaana, monipuolisena yleislukiona Hyvä Porkkalan lukioväki Lukuvuoden aherruksen päättyessä on mukava hetkeksi pysähtyä ja palautella mieleen kuluneen vuoden erityisiä ilon aiheita. Sitä sopii tehdä myös tämän lukuvuosikertomuksemme avulla, joka nyt kolmatta kertaa julkaistaan pelkästään sähköisessä muodossa. Vuosikertomus on valmistumassa julkaistavaksi, kun juuri olemme lakittaneet kevään uudet ylioppilaamme. Kiitän äidinkielen lehtori Päivi Poutasta tämän julkaisun toimittamisesta. Lukion toimintakulttuurin tulee tukea paitsi laadukasta oppimista myös nuorten kasvua hyvään elämään. Porkkalan lukio on kasvanut noin 500 opiskelijan oppimisyhteisöksi, jonka ytimenä on toiminta laadukkaana ja monipuolisena kirkkonummelaisena yleislukiona. Kurssitarjontamme näyttää vastanneen hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: kursseja valittiin monipuolisesti oman kiinnostuksen mukaisesti. Innostus näkyy jo nyt myös ensi vuoden valinnoissa, joita opiskelijat ovat tehneet kevään mittaan. On pidettävä huoli, että koulu on nuorten näkökulmasta vireä ja innostava arjen ympäristö. A ktiivinen opiskelu onkin Porkkalassa pääasia. Tavoitteellinen opiskelu tuotti myös mainiot tulokset lukuvuoden ylioppilaskirjoituksissa. Jatkossakin opetustarjontaa tulee tukea monipuolisilla työskentelyn tavoilla, vaihtelevilla oppimisympäristöillä sekä aktiivisella vuorovaikutuksella ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi teemapäivinä ja yhteistyönä korkeakoulujen kanssa. Lukion toimintakulttuurin tulee tukea paitsi laadukasta oppimista myös nuorten kasvua hyvään elämään. Samalla on pidettävä huoli siitä, että koulu on nuorten näkökulmasta vireä ja innostava arjen ympäristö ja kohtaamispaikka. Lukioomme sisältyy kosolti mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen, mikä onkin esimerkiksi liikunta- ja taidepainotustemme tärkeä yhteinen piirre. Myös opiskelijakunnan toiminta on nykyisin ilahduttavan aktiivista ja lukion vuoden kiertoon liittyvät perinteet ovat voimissaan. Juuri tällaisista seikoista kouluun kasvaa opiskeluakin tukeva, myönteinen yhteisöllisyys. O piskelijoittemme monipuoliset kiinnostuksen alueet mahdollistavat sen, että voimme siltäkin pohjalta yhdessä kehittää lukiotamme niin toimintatapojen kuin sisältöjen osalta. Toivotankin opiskelijamme lämpimästi tervetulleeksi tällaiseen kehittämistyöhön, jotta myös opiskelijoiden ääni ja aidot toiveet tulevat kuulluksi. Lukuvuoden päättyessä lausun koko lukioyhteisöllemme, niin opettajille ja muulle henkilöstölle kuin opiskelijoille, parhaimmat kiitokseni kuluneesta lukuvuodesta. Lähetän samalla tervehdykseni yhteistyökumppaneille koulumme ulkopuolella sekä lukiolaistemme huoltajille. Toivotan kaikille virkistävää kesää ja lomaa. Lämpimät onnitteluni vielä kaikille lukuvuonna 2014–2015 valmistuneille ylioppilaille! Matti Autero rehtori Porkkalan lukio Kevään 2015 ylioppilasjuhla Porkkalan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin 30.5.2015. Valkolakin painoi päähänsä yhteensä 78 opiskelijaa, joista 76 oli päivälinjan ja kaksi aikuislinjan opiskelijaa. Porkkalan lukion opettajat ja henkilöstö onnittelevat uusia ylioppilaita! Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo herkistivät yleisön laulullaan The Climb. n Stipendiaatin kumarrus Iikka Frestadius sai stipendin erinomaisista fysiikan tiedoistaan ja hyvästä kielitaidostaan sekä Pro Musica –mitalin ja kunniakirjan. Airuina toimivat vasemmalta Ellen Peltonen, Noora Partanen, Riku Saksa ja Otto Rouhelo. Noora Almari noutaa rehtorilta ylioppilastodistuksen ja Kiinteistömaailma Kirkkonummen stipendin liikunnallisuudesta. Myös Selda Ahmad-Pirdawoodilla, Tuomas Mäellä ja Tomas Rauhalalla on syytä tyytväiseen hymyyn. Kevään 2015 ylioppilasjuhla Ohjelma 30.5.2015 ♣ Jean Sibelius, Alla marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣ Chorus Floridus Hetki on kaunis säv. ja san. Haloo Helsinki sov. Heli-Maria Suomi ♣ Rehtorin puhe Matti Autero Lakitus rehtori Matti Autero apulasirehtori ja ryhmänohjaajat Gaudeamus ♣ Jean Sibelius, Romanssi Des-duuri, Aamu Suni, piano ♣ Ylioppilaan puhe Iikka Frestadius ♣ The Climb säv. ja san. Alexander - Mabe Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo, laulu Iikka Frestadius, kitara ♣ Suvivirsi ♣ Airuet Taru Partanen, Riku Saksa Ellen Pelkonen, Otto Rouhel Kevään 2015 ylioppilaat PORKKALAN LUKIO Ahmad-Pirdawood Selda Alkki Lauri Almari Nora Dibrani Gazmend Forsten Viveca Frestadius Iikka Grönberg Niku Haapala Elsa Hannula Sanni Hartman Jonathan Heino Paula Hellman Joel Hindrén Henrik Hirvonen Juha-Pekka Honkala Kalle Hurme Isla Huumonen Elsa Hytönen Wilhelmiina Hämäläinen Henna Juntunen Antti Jääskeläinen Eetu Kallio Erika Karjula Eero Karlsson Kalle Kauraala Juliana Kemppainen Rasmus Keränen Vili Kettunen Lauri Koistinen Eero Koponen Leevi Lehto Tommi Lehtonen Paavo Leinonen Lauri Liitsola Jasmiina Liljestrand Daniel Loukola Veikko Mannonen Ville Markkola Aleksi Mäkinen Leo Mäkinen Visa Nummela Jimi Nykänen Atro Nyström Mikael Ojala Joonas Ollitervo Virpi Ora Martin Punkari Toni Pyre Marianne Rajala Micaéla Rauhala Tomas Rehell Lasse Ronkainen Niko Räisänen Atte Saksa Milla Salo Siiri Santamala Aleksi Sarparanta Niklas Silvennoinen Atte Soininen Aleksi Solakuja Jennika Stam Samuli Suni Aamu Suojalehto Sara Talvitie Emma Tenhunen Laura Tiililä Pihla Tikander Marihelen Turkulainen Petra Tyyskä Sauli Unt Kadri Ursin Simo Uusitalo Elizabeth Vehanen Emil Vehmanen Jutta Volkov Santeri Vähäranta Henri AIKUISLINJA Itäaho Mäki Teemu Tuomas YLIOPPILAAN PUHE 30.5.2015 Iikka Frestadius Näen nuoren miehen uuden elämänvaiheen kynnyksellä Arvoisa rehtori, opettajat ja koulun henkilökunta, arvoisat kutsuvieraat ja opiskelutoverit! M uistan erään pienen pörröpään, joka yhdessä ystävänsä kanssa heitteli koulun välitunnilla hanskaansa puuhun. Käsine tietysti jäi oksalle, jolloin sitä ryhdyttiin pelastamaan toisella. Lopulta puussa olivat sekä molemmat hanskat että pipokin, ja pian olisi voinut olla takkikin, ellei tämä viimeinen vaatekappale olisi onnistunut tehtävässään auttaa ystävänsä alas puusta. Kello soi, ja pienen pojan oli aika palata oppitunnille. Seuraavalla välitunnilla odottivat uudet leikit. Poika varttui. Hän siirtyi yläasteelle ja alkoi etsiä omaa identiteettiään. Yläkoulun loppuessa hän tiesi haluavansa lukioon. Kun tämä pörröpää tänään katsoo peiliin, hän näkee lukion päättäneen ylioppilaan. Peilistä hän näkee ihmisen, joka osaa niin derivoida ja integroida kuin analysoida tekstejä tai tulkita indeksejä. Ihmisen, joka pohtii elämän kipeitä asioita ja yhä etsii identiteettiään. Hän näkee nuoren miehen uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Lukio on merkinnyt meille erilaisia asioita. Jollekulle se on ollut ensisijaisesti tiedon kartuttamista ja välivaihe matkalla tulevaisuuden ammattiin, kun taas toiselle Pro Musica -kunniamitalisti Iikka Frestadius tärkeää on ollut oman sosiaalisuutensa toteuttaminen ja ystävyyssuhteiden luominen. Monille lukio on antanut aikaa pohtia, mitä elämältä haluaa. Lukion aikana käsityksemme itsestämme ja maailmasta on muovautunut, ja varmasti monelle meistä aikamme täällä on merkinnyt enemmänkin kuin vain tuota määränpäätä – tulla ylioppilaaksi. Hyvät kanssavalmistujat: se on nyt ohi! Kun tämä pörröpää katsoo tänään peiliin, hän näkee lukionsa päättäneen ylioppilaan! K oska lukio on merkinnyt eri ihmisille eri asioita, on vaikea sanoa tyhjentävästi, mitä tämä päivä merkitsee meille uusille ylioppilaille. Kysymys tulevasta on varmasti monen mielessä. Olemme siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen, ja lukion päättäminen on tästä muutoksesta hyvin konkreettinen merkki. Minne tästä jatkammekin, jätämme taakse viime vuosien tutut rutiinit ja siirrymme ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta elämästämme. Taakse on jäämässä merkittävä elämänvaihe. Mutta kuulkaa, hyvät kanssavalmistujat: se on nyt ohi. Aamun väsyneet hetket Porkkalan lukion kansoitetulla käytävällä, epätoivoiset yritykset Helmi-reissuvihossa saada lukujärjestys kuntoon, hermostuneet naurahdukset ennen kirjoitussaliin astumista, ne ovat kaikki takanapäin. Vapaus on suhteellinen käsite. Ponnistelut ovat kaikkea muuta kuin ohi, mutta tällä hetkellä ainakin minulle tuottaa suurta mielihyvää ajatella, että lukio-opinnot on nyt suoritettu eikä niihin tarvitse palata enää koskaan. Siitä, että saamme tänään valkolakin päähämme painaen päättää lukio-opintomme, kuuluu kiitos paitsi omalle työnteollemme myös lukuisille muille ihmisille. Kun puhutaan lukioopiskelusta, on pakko kiittää koulun henkilökuntaa. Haluaisin nostaa esille, että mielestäni opetuksen taso Porkkalan lukiossa on todella korkealaatuista, ja siitä kiitos kuuluu tietysti lukiomme hyville opettajille. Heidän joukkoonsa mahtuu ikimuistoisia persoonallisuuksia, ja heidän tekemänsä työ on erittäin arvokasta. Kiitos kuuluu erityisesti teille sukulaisille, ystäville ja kaikille muille, jotka olette tukeneet meidän nuorten mahdollisuuksia kasvaa ihmisinä ja oppia menestymään elämässä. Teidän osallisuutenne uuden ylioppilaan elämässä on korvaamatonta, eikä sen arvoa voi mitata millään numerolla tai kirjaimella. Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että vaikka tulevaisuus on edessä, ei siitä kannata murehtia tänään. Kaikilla meillä on oikeus erehtyä, eikä kenenkään tarvitse osata kaikkea. Tänään saamme olla tyytyväisiä siitä, mitä meillä on ja mitä olemme tähän mennessä saavuttaneet. Toivon kaikille iloista juhlapäivää. Iikka Frestadius Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO ABB Frestadius Iikka 100 € erinomaisista fysiikan tiedoista DUPONT Hannula Sanni 100 € erinomaisista kemian tiedoista HANDELSBANKEN Kauraala Juliana 100 € ahkeralle opiskelijalle HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS Hannula Sanni Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta KEMIA-LEHTI Mäkinen Visa Kemia-lehden vuosikerta kemiasta laudaturin kirjoittaneelle KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI Almari Nora, Rehell Lasse 50 € liikunnallisuudesta KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO Salo Siiri 100 € hyvästä opintomenestyksestä KIRKKONUMMEN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU Mäkinen Visa 50 € hyvästä opintomenestyksestä biologiassa KIRKKONUMMEN OPTIIKKA Suojalehto Sara 50 € hyvästä kielitaidosta KIRKKONUMMEN POHJOLA-NORDEN Haapala Elsa sanakirja hyvästä ruotsin kielen taidosta KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI Liitsola Jasmiina 100 € positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan KIRKKONUMMEN SANOMAT Ursin Simo 100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa KIRKKONUMMEN STEELBAND RY Hannula Sanni, Huumonen Elsa kunniakirja ja 25 € aktiivisesta pannustelusta lukion aikana Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kemppainen Rasmus, Ollitervo Virpi 75 € uskonnon opiskelussa menestyneelle KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS Talvitie Emma, Jääskeläinen Eetu 50 € kiinnostuksesta luonnontieteisiin KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY Frestadius Iikka, Juntunen Antti Pro Musica- mitali ja kunniakirja ansiokkaasta musiikkitoiminnasta lukioaikana LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT Karlsson Kalle 350 € rehdille ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle LM ERICSSON Karjula Eero, Nyström Mikael, Sarparanta Niklas 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Grönberg Niku 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja englannin kielessä LÄHITAPIOLA UUSIMAA Vähäranta Henri 50 € aktiivisesta kansalaisuudesta LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI Salo Siiri 50 € kiinnostuksesta yhteiskuntaoppiin MASALAN ASUKASYHDISTYS Pyre Marianne 50 € masalalaiselle ylioppilaalle MATKAHAUKKA OY Loukola Veikko 100 € monipuolisesta kielitaidosta NORDIC ALUMINIUM Mäkinen Visa 150 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa PAAVO KATAIKKO OY Grönberg Niku 50 € hyvistä fysiikan tiedoista Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO PRYSMIAN Volkov Santeri 100 € hyvistä taidoista matemaattisissa aineissa SVERIGEKONTAKT I FINLAND Almari Nora, Hartman Jonathan kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA Keränen Vili rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista biologiassa Mannonen Ville, Ronkainen Niko rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa Hurme Isla, Sarparanta Niklas rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista A-ruotsissa Kallio Erika rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista psykologiassa Juntunen Antti, Saksa Milla, Huumonen Elsa rahasto-osuus 100 € hyvästä opintomenestyksestä Frestadius Iikka rahasto-osuus 100 € hyvästä kielitaidosta Koistinen Eero rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä Suni Aamu rahasto-osuus 100 € hyvistä taidoista kuvataiteessa SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA Uusitalo Elizabeth rahasto-osuus 120 € siuntiolaiselle ylioppilaalle VARUBODEN Ahmad-Pirdawood Selda 100 € lahjakortti monipuolisesta kielitaidosta ja positiivisesta asenteesta opiskeluun Unt Kadri 100 € lahjakortti hyvästä kielitaidosta ÄIDINKIELEN OPETTAJAIN LIITTO Suni Aamu kirja äidinkielessä ja kirjallisuudessa menestyneelle ylioppilaalle Porkkalan lukio ja stipendien saajat kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia! Millainen on hyvä opiskelija Porkkalan lukion opiskelijat Niklas Pennanen ja Markus Tittonen tekivät keväällä opettajille ja opiskelijoille kyselyn aiheesta. Opiskelijoiden vastauksien perusteella hyvä opiskelija on rehellinen, aktiivinen, määrätietoinen sekä positiivinen. Hän on ahkera, tunnollinen, ja yhteistyöhaluinen. Hyvä opiskelija on myös halukas ja innokas opiskelemaan. Hän pohtii käsiteltäviä aiheita ja osaa kyseenalaistaa oppimaansa. Opiskelijan on myös tärkeää kantaa itse vastuun opiskelustaan. Hänen tulee olla tunnollinen, työlleen omistautuva ja osata järkevästi käyttää aikaa opiskeluunsa tekemällä työnsä parhaansa mukaan. Opettajien vastauksien perusteella hyvä opiskelija on aktiivinen, haluaa oppia uutta, suhtautuu avoimesti erilaisiin työtapoihin sekä ymmärtää oman työnteon merkityksen. Hyvä opiskelija osaa yhdistää eri oppiaineissa ja koulun ulkopuolella oppimiaan asioita eikä ajattele oppiainekohtaisesti. Hyvä opiskelija suhtautuu opiskeluun ja oppimiseen innostuneen positiivisesti, tekee annetut tehtävät annettuna aikana eikä niele purematta annettua aineistoa. Hyvä opiskelija yrittää parhaansa eikä anna heti periksi ellei ymmärrä. Hän on kohtelias, huomioi kouluyhteisössä muut ihmiset eikä myöhästele. Hyvän opiskelijan pitää olla utelias tiedon suhteen, oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hän esittää kysymyksiä, haastaa opettajaa ja tuo esille uusia näkökulmia. Hyvästä opiskelijasta on iloa koko opiskelevalle yhteisölle. Lue koko juttu verkkolehti Taukotilasta tästä linkistä http://taukotila.blogspot.fi/ REHTORI Matti Autero LUKIO DIGITALISOITUU Yksi lukiokoulutuksen vallitsevista kehityssuunnista on digitalisoituminen, johon paneuduimme Porkkalan lukiossa monipuolisesti kuluneena lukuvuonna. Tunnistamme kolme keskeistä kehityslinjaa, joissa kaikissa otimme merkittäviä askelia. Opetus digitalisoituu. Kirkkonummi ja Porkkalan lukio etunenässä otti käyttöön aivan uuden sähköisen Edisonoppimisympäristön, joka tarjoaa kaikille käyttäjille, niin opettajille kuin opiskelijoille, yhdellä kirjautumisella tarvittavat sähköiset työvälineet ja palvelut. Näihin sisältyvät paitsi Helmi-hallinto ja -reissuvihko sekä henkilökohtainen sähköposti ja kalenteri, myös esimerkiksi Microsoftin O365-ohjelmistopaketti, OneDrive -perustainen tiedostojen hallinta ja jakaminen sekä kurssien hallinnointi Moodlepohjaisella alustalla. Edison on kehittyvä sähköinen ympäristö, joka toimii kokonaan pilvipalveluna ja on siten käytettävissä millä tahansa päätelaitteella, jolla opiskelijalla on pääsy Internetiin. Aineistot ja arjen välineet digitalisoituvat. Opettajamme perehtyvät uudistuviin sähköisiin aineistoihin, joita otetaan hallitusti käyttöön, ja osallistuvat myös aineistojen kehittämistyöhön. Kaikille lukion aloittaneille opiskelijoille opetimme kokonaisen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opiskelukäytön kurssin varmistamaan riittävä osaamistaso. Kehitimme laitekantaamme, joihin nyt sisältyy runsaasti tablettitietokoneita sekä useita luokkia varustettuna koko ryhmälle uusilla kannettavilla pc-koneilla. Tvt-välineistöä käytettiin aktiivisesti eri oppiaineiden kursseilla. Ylioppilaskirjoitukset digitalisoituvat. Valtakunnallisen Digabi-projektin mukaisesti olemme jo ottaneet käyttöön sähköisen Abittikoeympäristön luokissa. Opetustoimen investointina myös salimme on jo sähköistetty ja verkotettu täydelle määrälle yo-kokelaita ja kevään lopuksi järjestimme jo salissa tulevaa sähköistä yo-koetta vastaavan kurssikokeen Yo-kokeen mukaisella toteutuksella. Olemme hyvin valmiudessa ja harjoitelleet, kun sähköiset yo-kokeet alkavat syksyllä 2016. MEDIAOPISKELIJA Atte Räisänen Matkani läpi lukion – abiturientin ajatuksia opiskelusta Tuleville lukiolaisille voisin vinkiksi antaa, että älkää hätääntykö, vaikka alussa tuntuisi vaikealta. H ain Porkkalan lukioon kolme vuotta sitten, sillä en tiennyt vielä, mille alalle menisin, joten en uskaltanut hakea ammatilliseen oppilaitokseen. Ajattelin, että lukio tuo hyvät kolme vuotta miettimisaikaa. Aluksi olin hämilläni, sillä lukiossa vastuuta ja vapautta annettiin paljon enemmän kuin yläasteella. Aiheet olivat vaikeampia, ja ne käytiin läpi nopeammin. Aloin pikkuhiljaa tottua lukioympäristöön ja itsenäisempään opiskeluun, mutta arvosanat jatkoivat harmittavasti laskuaan kurssien vaikeutuessa. Jotenkin sitten sain kaiken suoritettua ja siitäkös vasta olen iloinen! Englanti oli lukiossa helpoin aine, sillä sitä on luettu jo niin pitkään ja sitä kuulee joka puolella. Vaikeimmat aineet olivat - yllätys yllätys- matematiikka ja ruotsi. Vielä vaikeampaa oli päättää, kumman näistä kirjoittaisin keväällä 2015. Kirjoitin tänä keväänä neljä ainetta: matematiikan, englannin, maantiedon ja äidinkielen. Erittäin kiinnostavat kurssit olivat biologian BIX02- kurssi ja historian HIX03-kurssi. Biologian kurssilla tutkimme soluja ja niiden rakennetta. Oli erittäin kiinnostavaa nähdä pienemmällä tasolla, mistä kaikki elävä koostuu. Historian kurssilla kävimme läpi maailmansodat ja kylmän sodan. Kuulostaa ehkä hiukan stereotyyppiseltä, mutta kurssi oli mielestäni kiinnostava, koska siinä oli sotaa ja aseita. M onet odottavat ylioppilaskirjoituksia pitkään ja valmistautuvat huolellisesti. Minua kirjoitukset tietyllä tavalla ärsyttävät, sillä mielestäni yhden kokeen ei pitäisi vaikuttaa tulevaisuuteen niin paljon. Jos esimerkiksi on todella väsynyt kirjoituspäivänä, koe menee varmasti huonommin, ja siitä joutuu sitten kärsimään pitkään. Käytin aikaani kaikkeen muuhun kuin lukemiseen, joten menin kokeisiin hieman mieli maassa. Alakuloisuus ei jatkunut pitkään, sillä kolmen tunnin päästä kokeesta sai jo lähteä. Mielestäni on tarpeetonta, että koetilanteessa pitää istua vähintään kolme tuntia. Tein maantiedon kokeen tunnissa ja 30 minuutissa ja koko loppuajan jouduin istumaan toimettomana ja melkein liikkumattomana nälissäni ja kylmissäni. Mielestäni lukio toimii nykyisenmuotoisena jo hyvin, mutta jos jotain pitäisi uudistaa lukio-opetuksessa, se olisi tuntien pituus. 75-minuuttiset tunnit jaksaa juuri, mutta kyllä lyhemmät tunnit olisivat mukavammat. Jotkut opettajat ovat ottaneet myös tavaksi käyttää opetusmenetelminä lapsekkaita leikkejä ja mitä oudoimpia aktiviteetteja. Kaikkien opiskelutovereitteni ilmeistä päätellen olemme samaa mieltä, että perinteiset opetustavat toimivat parhaiten. Mielestäni opettajan tulisi kirjoittaa asiat taululle ja oppilaiden kopioida asiat vihkoon, ja tämän jälkeen opettaja selventää käsitteitä ja aiheita. Nyt olen jo ylioppilas ja mietin taaksepäin, mitä olisin voinut tehdä toisin. Tärkeimpänä seikkana tulevat heti mieleen ryhmänohjaustunnit. Monilla oppilailla on tapana jättää menemättä ryhmänohjaustunnille. Minulta kuitenkin jäi monet tärkeät tiedot saamatta, kun en ollut näillä tunneilla. Jos siis jotain tekisin toisin, kävisin kaikilla ryhmänohjaustunneilla. Lukion jälkeen työt ovat alkaneet Kirkkonummen huollossa ja katse kääntynyt kohti armeijaa, joka häämöttää tammikuussa 2016. Paikaksi valitsin Upinniemen, sillä sinne on ehkä helpointa kulkea. Armeijan jälkeen olisi tarkoituksena siirtyä kulttuurituotannon alalle opiskelemaan joko Helsinkiin tai Kauniaiseen. Kulttuuri on aina ollut lähellä sydäntäni. Tanssin jo nuorena breakdancea ja hip hoppia. Nykyään toimin tanssiopettajien sijaisena. Rap-musiikki on se asia, joka on valaissut päivääni monta kertaa ja auttanut läpi vaikeista ajoista, siksi sitä on mielestäni hienoa tuottaa. Lukiossakin kävin kaksi ylimääräistä musiikin kurssia, jotka antoivat mielenkiintoisia näkökulmia musiikkiin ja uusia ideoita omien biittien tuottamiseen. T uleville lukiolaisille voisin antaa vinkiksi, että älkää hätääntykö, vaikka kaikki tuntuu aluksi hiukan sekavalta. Lopulta pääsee kaikesta kuitenkin kärryille. Tehkää kotitehtävät ajatuksella, lukekaa kokeisiin hyvissä ajoin ennen koeviikkoa ja ennen kaikkea pitäkää hauskaa, vaikka se välillä kiellettäisiinkin. Opettajille vielä rohkaisuksi haluan sanoa, että älkää ottako kaikkea oppilaiden sanomaa todesta ja koettakaa jaksaa teiniikäisten mielialavaihteluja ja ”löysääkin” asennetta. Sisimmässämme olemme kuitenkin kaikki rakastavia ja iloisia nuoria! Opintomatka Roomaan Q Porkkalan lukion perinteinen kevään opintomatka Roomaan tehtiin 4.-8. toukokuuta. Matkaan osallistui 15 ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Ohjaavina opettajina toimivat kuvataiteen opettaja Sinikka Kannosto-Elomaa ja historian opettaja Ossi Kokkonen. Lisää Rooman kuvia klikkaa linkistä www.porkkalanlukio.fi ja katso kotisivujen Instagramista. okaisen Roomaan ensi kertaa matkustavan on nähtävä Colosseum, Forum Romanum, Pietarinkirkko, Vatikaanin museot, Piazza Navona ja Pantheon. Nämä maailmankuulut historialliset nähtävyydet kuuluivat meidänkin matkaohjelmaamme. J Opiskelijat valmistivat matkaa varten suulliset esitelmät, jotka he pitivät näissä historiallisissa paikoissa. Maailmankuulujen kohteiden lisäksi matkalla nähtiin monta Rooman salaista helmeä kuten Santa Costanzan pyöreä keskeiskirkko, jonne menimme vierailtuamme ensin Sant´Agnesen katakombissa. Molemmissa paikoissa olimme ainoat vierailijat. oinen vilkkaasta turistivirrasta syrjässä oleva museo on Palazzo Massimo, jossa on nähtävissä antiikin roomalaisten huviloiden vaikuttavia lattiamosaiikkeja ja roomalaisia kopioita antiikin kreikkalaisista veistoksista. Keisari Augustuksen puolison Livian huvilan upeita seinäfreskoja katselemalla saimme käsityksen roomalaisen ylellisen puutarhan kauneudesta. T pintomatkalaiset ehtivät nähdä ja kokea paljon, sillä päivät olivat pitkiä ja ohjelma tiivis. Eräällä opiskelijalla oli mukana askelmittari, jonka mukaan kävelimme joka päivä yli 10 kilometriä. Helteisessä säässä reippaat matkalaiset jaksoivat vaeltaa kohteesta toiseen eivätkä valittaneet edes silloin, kun paluulennon lähtö myöhästyi neljä tuntia lentokentällä olleen tulipalon vuoksi. Tästä viidessä päivässä nähdystä ja koetusta jäi kaikille tunne, että joskus on palattava takaisin O aluun varmistimme jälleen kerran heittämällä kolikon Fontana di Trevin suihkulähteeseen. Tätä huikeaa barokkirakennelmaa tosin entisöitiin ja se oli osittain rakennustelineiden peitossa, mutta roomalaiset olivat huolehtineet meistä turisteista sijoittamalla pienen toivomuslähteen rakennustelineiden eteen. Sinne heitimme kolikkomme toiveenamme palata jälleen Roomaan. P Teksti ja kuvat Sinikka Kannosto-Elomaa LUMA-PÄIVÄ LUKIOSSA 22.4.2015 Lukion LUMA-päivä tarjosi monipuolista ohjelmaa tieteen parissa. Professori Teemu Teeri ja rehtori Matti Autero ovat perimmäisen kysymyksen äärellä. Teeri on toiminut mm. Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana ja vuodesta 2002 Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professorina. Päivän pääluennoitsija oli kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta. Hän kertoi kasvinjalostuksen eri menetelmistä. Osa opiskelijoista teki yritysvierailun Nestlélle ja Pauligille, osa valitsi koululla oman kiinnostuksensa mukaisesti jonkin seuraavista työpajoista: Iltapäivän luennoitsijana oli Helsingin Uusi taivas eli aurinkokeskisen maailmankuvan synty, Suomisen perhe vuonna 2040, Nobel på svenska, Science in English sekä Tiede ja Pseudotiede. Sanomien tiedetoimittaja Arja Kivipelto, joka kertoi tieteestä toimittajan näkökulmasta. Ossi Kokkonen piti tieteen historiaa käsitelleen oppitunnin, jossa hän kertoi tähtitieteen muutoksesta uuden ajan alussa. Tuolloin tehtyjen havaintojen ansiosta siirryttiin maakeskisestä aurinkokeskiseen maailmankuvaan. Tämä kopernikaaniseksi vallankumoukseksi nimetty tapahtuma on yksi maailmankuvaamme eniten muokanneista tieteen läpimurroista. Kielten lehtori Kaisa Kallio innostaa opiskelijoita tieteen saloihin työpajassaan Science in English. MODERNIA KASVI- JA BIOTEKNIIKKAA Professori Teemu Teerin luento Professori Teemu Teeri esitteli opiskelijoilla laajasti kasvinjalostuksen eri menetelmiä, joiden tavoitteena on jalostaa kasveista satoisampia, taudinkestävämpiä, torjuntaaineita paremmin kestäviä, säilyvämpiä ja ravintoarvoltaan rikkaampia. Teeri totesi aluksi, että valintaan perustuva kasvinjalostus on yhtä vanha menetelmä kuin maanviljely. Sillä pyrittiin parantamaan mm. viljelykasvien satoisuutta. Kasvien risteytyksestä jalostusmenetelmäni ajateltiin vielä sata vuotta sitten, että se tuottaa sekasikiöitä. Nykyään risteytyksen avulla tuotettu uusi lajike on esim. pensasmustikka, jota tuskin kukaan enää kammoksuu. Harva sen sijaan taitaa tietää, että hedelmätiskien verigreippi on lajikkeena mutaatio, joka on saatu aikaan neutronisäteilyllä. G eenisiirrot ovat modernin kasvinjalostuksen uusi tehokas menetelmä, jolla saadaan uusia ominaisuuksia kasveihin. Geenimanipulaatio kohdistuu aina yhteen geeniin. Uuden geenin siirto voidaan tehdä kolmella eri menetelmällä. Partikkelipommituksella ammutaan kasvisolun seinämän läpi geenipyssyllä mikroskooppisen pieniä kultahiukkasia, joiden pinnalla on siirrettävä vieraan kasvin DNA. Toinen tapa siirtää vieras geeni kasvisoluun on elektroporaatio. Tämä tapahtuu siten, että kasvisolulle, johon on jätetty jäljellä vain solukalvo, annetaan sähköiskuja, jolloin solukalvoon tulee reikiä. Rei´istä siirretään uusi DNA solukalvon sisään. Käsittelyn jälkeen solukalvo umpeutuu. Tehokkain geenimanipulaation menetelmä on Teemu Teeren mukaan agrobakteerivälitteinen geeninsiirto, jonka avulla agrobakteeri siirtää geenejä kasviin. Tämä menetelmä toimii monilla kasveilla. Esimerkkinä on mm. tomaatti, jonka lehden paloja käsitellään bakteerilla pari päivää bakteerilla, minkä jälkeen bakteeri tapetaan antibiootilla. Näin manipuloiduista lehdenpaloista kasvatetaan sitten tomaatin versoja. M oderni geeninsiirtomenetelmä mahdollistaa sen, että GMfunktionaalisten elintarvikkeiden ravintoarvoa voidaan parantaa mm. A- ja E-vitamiinien sekä raudan ja Omega 3 – rasvahappojen osalta. Kehittyvien maiden ravinnontuotannon tarpeisiin on kehitetty kultainen riisi, johon on siirretty geenejä narsissista ja bakteerista. Tämän ansiosta riisi sisältää beetakaroteenia ja on ravintoarvoltaan rikkaampi. Muita funktionaalisia GM-elintarvikkeita ovat mm. tummumattomat omenat, myrkyttömät ranskalaiset perunat sekä tomaatti, joka sisältää mustikan antosyaaneja. G eeninsiirtomenetelmällä voidaan myös sammuttaa geenejä, mikä on vähintään yhtä tärkeää, tähdensi professori Teemu Teeri. Ensimmäinen markkinoille hyväksytty GM-elintarvike on ollut hitaasti pehmenevä tomaatti. Geenisiirroilla vahvistetaan myös kasvin hyönteiskestävyyttä. Tällainen lajike on maissi, joka tuottaa BT-toksiinia, hyönteisten ruoansulatukseen vaikuttavaa myrkkyä. Herbisidikestävä soija puolestaan kestää Round Up –rikkakasvimyrkkyä, jota valmistaa agrojättiläinen Monsanto. Teeren mukaan lähes kaikki soija on tällä hetkellä geenimanipuloitua. Geenimanipulaatio on saanut osakseen laajaa kritiikkiä. Pelätään, että GMjalostetut kasvit aiheuttavat ihmisille mm. allergioita. Toisaalta pelätään, että ympäröivään luontoon saattaa karata geenimanipuloituja lajikkeita ja luonnon biodiversiteetti köyhtyy. M yös hyönteisiin vaikuttavan proteiinimyrkyn mahdolliset vaikutukset ympäristöön huolettavat. Geenimanipulaation riskit ovat Teerin mukaan kuitenkin samat kuin muussakin kasvinjalostuksessa. Uutta lajiketta jalostettaessa tehdään laajat riskianalyysit. Luentonsa lopuksi professori Teemu Teeri muistutti kuulijoita siitä, että maatalous on ekologisesti erittäin kuormittavaa joka tavalla. Tällä hetkellä on valjastettu maatalouden tarpeisiin miljardi hehtaaria maata, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki maailman maa-ala on käytössä. Teemu Teerin luennon jälkeen monia kuulijoita jäi varmasti askarruttamaan kysymys, millä ihmeen keinoilla saadaan ruokittua räjähdysmäisesti lisääntyvä ihmismäärä maailmassa! TIEDE TOIMITTAJAN NÄKÖKULMASTA Tiedetoimittaja Arja Kivipellon luento H elsingin Sanomien tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoi siitä, millaista on toimittajan työ tieteen alalla. Helsingin Sanomissa on tiedejuttuja julkaistu vuodesta 1989 alkaen palstanimikkeillä Tiede ja ympäristö, Tiede ja luonto sekä Tiede. Helsingin Sanomien verkkojulkaisuna tiedeartikkelit ovat palstalla Auto ja tiede, mikä saattaa kummastuttaa. Tutkimusten mukaan autot ja mainokset kuitenkin houkuttelevat lähes 2 miljoonaa suomalaista lukemaan palstaa. Juttujen havainnollistamiseksi tiedesivulla on valokuvia ja informaatiografiikka. Kerran viikossa ilmestyy myös kuvasivu, jossa pääpaino on kuvalla. Arja Kivipelto kertoi, että nykyään tiedeartikkelit käsittelevät kaikkia tieteenaloja. Se haastaa toimittajan seuraamaan laajasti tieteen kenttää. Toimittaja ei kuitenkaan voi yksin perehtyä kaikkeen. Siksi artikkelien taustatyönä haastatellaan eri tieteenalojen asiantuntijoita. Artikkelin kirjoittaminen erikoisalalta edellyttää tiedetoimittajalta vankkaa taitoa popularisoida vaikeitakin ilmiöitä kaikille ymmärrettävään muotoon. Houkutteleva tiedejuttu syntyy Kivipellon mukaan taustatyöstä, jossa tiedon oikeellisuus on varmistettu. Hyvä tiedeartikkeli käsittelee aihetta siten, että tutkimuskohde tuodaan lähelle ihmistä ja linkitetään käytännön elämään. Kivipellon mukaan lukijoita innostuttaa se, jos tutkijat ovat maallikkoja, jotka kehittävät jonkin teorian tai sovelluksen. Tärkeää on myös se, että tiede-toimitus muistaa tieteentekijöiden merkkipäivät ja tekee juhlavuoden kunniaksi jutun, kuten ”Laskekaamme heteitä Linnén kunniaksi”. Myös ajankohtaisuus tiedeartikkeleissa otetaan huomioon, kuten jutussa ”Maltti on valttia joulusiivouksessa”. K un jotakin suurta tapahtuu, myös tiedetoimittajalle tulee kiire haalia tietoa ja asiantuntijanäkökulmia ajankohtaiseen artikkeliin ja kirjoittaa kiireesti juttu aiheesta. Tätä kutsutaan ”uutiskiimaksi”. Tällainen tilanne tuli Fukushiman ydinonnettomuuden yhteydessä. Viime tipassa suurena helpotuksena ilmestyi ajankohtainen tiedeartikkeli ”Japanin katastrofi”. Toisinaan tiedetoimittaja kirjoittaa aiheista, joissa on pysyttävä objektiivisena, mutta joissa voi vaikuttaa hienovaraisesti. Artikkeli ”Suot tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja” ilmestyi pian soiden suojeluohjelman lakkautuksen jälkeen. Artikkelissa Kivipelto halusi nostaa esiin soiden suojelun tärkeyden. Arja Kivipelto tunnusti, että toisinaan tulenarkojen aiheiden suhteen toimittaja voi joutua ohjailun kohteeksi, eikä kaikesta voi kirjoittaa siten, kuin itse haluaisi. Tiedetoimittaja Arja Kivipellolla on koulutuksenaan toimittajatutkinto. Hän on opiskellut myös luonnontieteitä, kirjallisuustiedettä ja teatteritiedettä. POFESSORI JUHA OIKKOSEN VIERAILU LUMA-päivän 2015 teemaa edelsi professori Juha Oikkosen vierailu loppusyksystä 2014. Juha Oikkonen toimii Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen professorina. Oikkosen luennon ”Mihin matematiikkaa tarvitaan” painopiste oli nimensä mukaisesti matematiikassa. Luento avasi monipuolisesti sitä, missä kaikkialla matematiikalla ja matematiikan taidoilla on käyttöä nykyisessä yhteiskunnassa. Opiskelijoille luento tarjosi laajasti uusia näkökulmia. Tekstit Päivi Poutanen, toimitus Kuvat Janniina Isännäinen ja Miia Mattila mediaopiskelijat PÄÄMINISTERI ALEXANDER STUBB VIERAILI PORKKALAN LUKIOSSA Porkkalan lukio sai kunnian olla pääministeri Alexander Stubbin 151. vierailukohde. Stubb vieraili Porkkalan lukiossa 14.4.2015 ja valloitti rennolla tyylillään opiskelijat. Vierailunsa teemaksi pääministeri oli valinnut nuoria puhuttelevan aiheen "Mieli, keho ja oppiminen". P ääministeri kertoi aluksi nuoruutensa opiskeluvalinnoista. Isä oli kehottanut opiskelemaan kieliä, mutta kaksikielisen kodin kasvattia kiinnosti kouluaikana omien sanojen mukaan enemmän "urheilu, keskiolut ja tytöt". Lukion keskiarvo oli kuitenkin kohtuullinen 8, ja ylioppilaslakin Alexander painoi päähänsä M:n paperein. Pääministeriys ei ollut urahaaveena, vaan Alexander halusi ensin jääkiekkoilijaksi ja sitten golfaajaksi. Golfin innoittamana hän lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan mutta huomasi, ettei golf ehkä olekaan hänen päälajinsa ja halusi luoda uraa tutkijana. Myöhemmin hänelle kirkastui, että hän haluaa vaikuttaa ja virkamiehenä se on mahdollista. Kansainvälinen ura EU:ssa ja vuonna 2008 silloisen pääministerin Jyrki Kataisen kutsu saapua Suomeen ulkoministerin pestiin muovasivat nousujohteista uraa poliitikkona. Alexanderin isä tosin totesi pojalleen, että ihminen ryhtyy poliitikoksi, jos ei muuta työtä saa. Tämä "muu työ" sai uuden käänteen, kun Alexander Stubb peri pääministerin manttelin Jyrki Kataiselta. Teksti Päivi Poutanen, toimitus Kuvat Janniina Isännäinen, mediaopiskelija Rehtori Matti Auterolla ja pääministeri Stubbilla oli leppoisa keskusteluhetki. Julkisuuden ja median ryöpytyksestä pääministeri totesi, että pitää olla polte ja maailmanparannusfiilis, että politiikassa voi olla mukana, vaikka välillä olisikin ”valtakunnan kusitolppa”. Opiskelijoille pääministerillä oli paljon sanottavaa opiskelusta ja elämänhallinnasta. P ääministerin teesi nro 1: Koulussa ollaan siksi, että opitaan ajattelemaan! Pääministeri korosti, että opiskelussa ja elämässä on aina pidettävä mieli avoinna, aina pitää oppia jotain uutta ja olla utelias. Stubb sanoi itse oppivansa uutta joka päivä mm. kirjoittamalla, lukemalla ja puhumalla. P ääministerin teesi nro 2: Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä! Jotta nuoret jaksavat kohdata elämässään ja opinnoissaan haasteita, on pääministerin mukaan tärkeää, että keho voi hyvin. Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä. Pääministeri korosti, että molempia pitää hoitaa, jotta saa "hyvän fiiliksen ja onnellisen mielen". Jotta keho ja mieli voivat hyvin, on uni pääministerin mukaan erittäin tärkeää eikä sitä saa laiminlyödä. Ruokavalion tulisi olla elämäntapa, pitäisi syödä terveellisesti ja unohtaa dieetit. Liikuntaa ei saa unohtaa, tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään. Liikuntamuodon pitää olla sellaista, joka sopii juuri itselle, olipa se tanssia, pyöräilyä, uimista tai saliharjoittelua. Pääministeri kertoi itse tarvitsevansa kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, ja kuusi kertaa päivässä hän nauttii terveellistä, hyvää ravintoa. "Se, miltä keho näyttää, ei ole tärkeää. Sillä on väliä, miltä tuntuu!" pääministeri tähdensi. "Annettuja asioita ei voi muuttaa, mullakin on hirveät kulmahampaat", nauratti Stubb opiskelijoita. P ääministerin teesi nro 3: Usko, unelmoi, uurasta ja onnistu! "Muista kuunnella aina sydäntäsi", rohkaisi pääministeri opiskelijoita ja tähdensi, että elämänsuunta pitää valita itse omista lähtökohdista ja pyrkiä kohti omia tavoitteita. Jos on esim. taiteellisesti lahjakas, kannattaa valita ura taiteen parissa, jos on urheilullisesti suuntautunut, kannattaa noudattaa sen viitoittamaa tietä. Opiskelijat saivat tilaisuuden kysyä pääministeriltä heitä kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Kysymykseen, miten pääministeri käsittelee mediaa, Stubb vastasi, että ei tunnu kivalta, kun kirjoitetaan pahasti. Hän korosti, että pitää olla polte ja maailmanparannusfiilis, että politiikassa voi olla mukana, vaikka välillä olisikin "valtakunnan kusitolppa". Hyvältä pääministeristä tuntuu silloin, kun julkisuudessa kirjoitetaan rakentavasti. Hän totesi julkisen roolin pääministerinä olevan varsin erilainen kuin privaattiminä Alexander Stubb, mutta sanoi kuitenkin aina yrittävänsä olla oma itsensä. Kysymykseen, onko Alexander Stubb mielestään onnistunut pääministerinä, Stubb totesi, että kysymykseen on vaikea vastata, mutta arvioi osittain onnistuneensa ja osittain epäonnistuneensa, sillä hallitus harvoin pelaa joukkueena. K ysymykseen, kuuluvatko uskonto ja politiikka yhteen, Stubb vastasi, että hänen mielestään eivät kuulu ja ne on pidettävä erillään. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa uskonto ei politiikassa näy, paitsi ehkä arvopohjassa, joka on ollut perinteisesti protestanttinen ja kristillinen. Kiinnostuneita oltiin, mitä nuorille ajankohtaisia asioita Kokoomus ajaa politiikassa. Vastauksessaan pääministeri korosti, että koulutuksen, sivistyksen ja oppimisen kautta Suomi nousee. On tärkeää, että opintotukijärjestelmä tukee nopeaa valmistumista ja nuoret pääsisivät nykyistä aiemmin työelämään. Nuoria koskettava kysymys oli myös se, miten pääministerin mielestä pitäisi tukea nuoria yrittäjiä. Pääministerin vastaus oli: "Vähemmän veroja, vähemmän sääntelyä." L opuksi opiskelijat latasivat pääministerin vastattavaksi tiukkoja kysymyksiä energiapolitiikasta, Natojäsenyydestä ja Venäjän uhasta. Pääministerin vastaukset olivat johdonmukaisesti samoja, joita hän on joutunut toistamaan yhä uudestaan sekä medialle että vaalidebattien yhteydessä. Energiapoliittisena ratkaisuna suunnitteilla oleva ydinvoimala ja Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö ei Stubbin mukaan lisää Suomen Venäjä-riippuvuutta vaan päinvastoin lisää Suomen sähköomavaraisuutta. Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, vastaus oli tuttu: pääministerin mukaan varsinkin tämänhetkisestä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo vuonna 1995. Pääministeri korosti, että Nato-jäsenyydelle tarvitaan kuitenkin selkeä poliittinen kannatus ja kansallinen tuki. Venäjää ei pääministeri Alexander Stubb pidä Suomen sotilaallisena uhkana. Pääministeriä huolestuttaa sen sijaan Venäjän heikko taloudellinen tilanne, koska Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Pääministeri Alexander Stubb sai vierailustaan kiitokseksi raikuvat aplodit. Opiskelijoiden arvio pääministeristä ja hänen vierailustaan oli hyvin myönteinen. Pääministeri sai Porkkalan lukiosta opiskelijoilta päättöarvosanaksi 10. KIRSTI KOHVAKKA JÄÄ ELÄKKEELLE Porkkalan lukion pitkäaikainen äitihahmo koulusihteeri Kirsti Kohvakka jää eläkkeelle 33 työvuoden jälkeen. Kiitosten ja tervehdysten kera nautittiin kahvipöydän antimia ja laulettiin Kirstin kunniaksi. Kirsti on supernainen! Eläkkeellä oleva rehtori Erkki Pärkkä totesi tervehdyksessään: ”Hallinto hoitaa yhtäällä hallinnon hommia, opetus toisaalla opetuksen hommia. Koulun kanslia ja koulusihteeri sen sijaan ovat kaiken keskiössä.” Kirstille 20.5.2015 Sä pidit tän koulun pystyssä, Ykkösfani olit musaprojektin, ei kukaan voi olla niin kuin sä. aina eturivissä hurrasit. Kirsti on supernainen! Wanhoissakin vielä kannustit. Kun kukaan muu ei vastannut, Sulle hyvää jatkoa toivotan, silloin Kirsti aina riensi apuun. avoinna on koko maailma. Suhun voi luottaa kuin kiveen. Kirsti on supernainen Tulen kaipaamaan sinua Tulen kaipaamaan sinua kanslisti, kanslisti, kun Porkkalasta matkaa jatkat kun Porkkalasta matkaa jatkat eteenpäin. eteenpäin. Aina mulle teippiä lainasit Aina mulle teippiä lainasit ja sinä ylppärituloksetkin mulle ja sinä ylppärituloksetkin mulle paljastit. paljastit. Opiskelijoiden laulu raikui iloisena, ja sen sanoituksissa kiteytyi koko työyhteisön kiitos parhaalla tavalla! Laulajina ovat Emily Stevens ja Kiia Rouhelo, tahtia sormillaan napsuttelevat Lauri Nygren ja Pinja Päivärinta. Rehtoria naurattaa. Sanat lauluun kynäilivät opiskelijat Kiia Rouhelo ja Emily Stevens Porkkalan lukion mainetta tulevina vuosina niittävä mieskuoro sai kunnian laulaa Kirstille ”Sä kasvoit neito kaunoinen”. Oikealta lukien rehtori Matti Autero, opettajat Olli Rajakorpi, Marko Kettunen, Mikko Räsänen, Eero Nurmi ja Risto Niinikivi, opinto-ohjaaja Pekka Kauttu, apulaisrehtori Ville Mäkelä sekä opettaja Harri Piirola. Kesän kynnyksellä 30.5. Vt. opetustoimen johtaja Leila Kurki tuli tervehtimään ja toivotti opettajille hyvää kesää. Hän vakuutti, että Porkkalan lukio on hänen sydäntään lähellä. Matemaattisten aineiden lehtori Paula Göös jäi eläkkeelle. Rehtori ja kollegat kiittävät Paulaa suurenmoisesta työtoveruudesta. Rehtori kiitti kielten lehtori Sanna Alavillamoa, joka siirtyy yläkoulun puolelle Kirkkoharjuun. Rehtori kiitti lämpimästi biologian ja maantiedon opettaja Rea Luttista työpanoksesta Porkkalan lukiossa. Flooran-päivä 13.5. Paula, Pirjo ja Päivi toivottivat kollegoilleen iloista Flooran-päivää. Flooran-päivän kakkua 13.5. tarjoilivat merkkipäiviensä johdosta matematiikan lehtori Paula Göös, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Päivi Poutanen sekä historian opettaja Pirjo West. Paula Göös jää eläkkeelle kesällä, Päivi Poutanen täytti 60 vuotta 12.5., ja Pirjo West saavutti saman iän edellisenä vuonna. Vappuriehaa ja merkillistä väkeä Vappuaatto kului riehakkaissa mutta hallituissa rajoissa. Koulu oli täynnä outoa väkeä, jota oli vaikea tunnistaa tutuksi. Vanhat tädit saapuivat oppitunnille reilusti myöhässä, mutta ahkeroivat sitten sitäkin uutterammin kutimiensa ääressä. Jopa oppikirjat ovat sepposen selällään. Kyllä vielä vanhanakin voi oppia, näyttävät tädit mallia. Historian opettajat Pirjo West ja Tanja Sänkiaho heittäytyivät nostalgiseen vappukatumuotiin ja halusivat tietää, ken on koulussa kaunein. ONNEA UUSILLE SUKELTAJANALUILLE! Yhteishenki oli edellisvuosien tapaan jälleen mitä parhain! Kuva Ville Mäkelä 23.-24.toukokuuta suoritettiin lukion sukelluskurssin avovesiosuus Porkkalan tutuissa maisemissa. Olosuhteet olivat vaativat, koska tuuli oli navakka, eikä pieneltä vesisateeltakaan vältytty. Urakka saatiin vietyä kuitenkin mallikkaasti loppuun muutamia pieniä rästisuoritteita lukuun ottamatta. Sukelluskurssin ohjaajana toimi jälleen liikunnan opettaja ja apulaisrehtori Ville Mäkelä. SALIBANDY-HOPEAA PORKKALAAN! Lukion poikien salibandyjoukkue ylsi hienosti historian parhaimpaan saavutukseensa napaten huhtikuussa lukiolaisten sm-turnauksesta hopeaa. Loppuottelussa Seinäjoki oli niukasti parempi lukemin 5-3. Joukkueen valmennuksesta ja aamuharjoittelusta on vastannut ansiokkaasti salibandyseura Rangersin valmennuspäällikkö Sebastian Fager-Pintilä. Onnea hienosta suoritukses LAKITIEDON OPISKELIJA Tuomas Hilkos KÄRÄJILLÄ TAVATTIIN! E nsimmäinen istunto oli petosoikeudenkäynti, jonne ei kuitenkaan saapunut syytettyjä. Istunto oli jo neljäs, jota yritettiin turhaan pitää syytettyjen poissaolon vuoksi. Tämän jälkeen pienen odottelun jälkeen pääsimme seuraamaan oikeudenkäyntiä kavalluksesta. Oikeudenkäyntiin saapui vain todistaja. Syytetty tuomittiin poissaolevana. Kyseisen oikeudenkäynnin syyttäjä tuli luoksemme keskustelemaan istunnon jälkeen ja vastasi ystävällisesti meitä askarruttaviin kysymyksiin. Tuomas Hilkos ja syyttäjä Lotta Kokko K eväällä 2015 neljännessä jaksossa pidetty lakitiedon kurssi huipentui vierailuun Espoon käräjäoikeuteen. Saavuimme paikalle hieman ennen klo 9:ää turvatarkastukseen, jonka jälkeen pääsimme odotustilaan. Opettajaamme Pirjo Westiä informoitiin, missä saleissa olisi mahdollisia istuntoja, joita voisimme mennä seuraamaan. Pienen juttutuokion jälkeen hänen piti mennä seuraavaan istuntoon, johon meidätkin päästettiin. Kyse oli pahoinpitelystä. Toinen syytetyistä tuotiin vankilasta poliisien saattamana ja oikeudenkäynnin ajan poliisien valvomana. Oikeudenkäynti tosin oli lyhyt, sillä osapuolet olivat tehneet sovittelun juuri ennen oikeudenkäyntiä. Tämän jälkeen syyttäjä vastaili vielä avuliaasti kysymyksiimme ja lupasi jopa tulla käymään koulussamme ensi kerralla, kun lakitiedon kurssi järjestetään. Selfie Tuomas Hilko LAKITIEDON OPISKELIJA Tuomas Varonen NUORISOVAALIT PORKKALASSA nuorisovaalit Porkkalan lukio sdp keskusta kok vihr. rkp vas ps piraattipuolue itsenäisyyspuolue Grafiikka Tuomas Varonen N uorisovaalit järjestää alianssi.fi. Viime nuorisovaaleihin osallistui 630 oppilaitosta. Nuorisovaalien tarkoitus on saada nuorille ensi kosketus äänestämiseen, jota on tutkittu paljon. On todettu, että se on tärkeä avain äänestysaktiivisuuteen. Tänä vuonna järjestetyt nuorisovaalit saivat mukaansa 630 oppilaistosta ja lähes 60000 oppilasta äänesti. Kaikki yli 16-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat saivat äänestää nuorisovaaleissa. Nuorisovaaleja on kritisoitu nuorten tavasta äänestää äänestysnumeroja ehdokkaan sijasta. Suosituimmat äänestysnumerot ovat 69 ja 313. Kaiken kaikkiaan äänestysnumero 69 sai 5,1 % äänistä ympäri Suomea. Hupaisan äänestysnumeron äänestäminen ei varmasti ole avain äänestysaktiivisuuteen, ellei puhuta numerosta 69 tai 313. P orkkalan lukiossa ylivoimaisin ääniharava oli Kokoomus. Yllätyksenä tuli, että Keskusta, oikeiden vaalien voittaja, ei saanut yhtään ääntä. Kokoomus sai suhteutettuna Kokoomuksen ja Keskustan äänet yhteensä, kun vertaa koko Suomen ääniin. Myös Piraattipuolue pärjäsi huomattavasti paremmin Porkkalan vaaleissa kuin koko Suomessa tai Uudenmaan vaalipiirissä. nuorisovaalit koko Suomi sdp keskusta kok vihr. rkp vas ps piraattipuolue itsenäisyyspuolue nuorisovaalit Uudenmaan vaalipiiri sdp keskusta kok vihr. rkp vas ps piraattipuolue itsenäisyyspuolue K oko Suomen nuorisovaalien tulokset eroavat Uudenmaan vaalipiiristä ja Porkkalan lukion tuloksista sillä, että Keskusta sai huomattavasti enemmän ääniä. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että Keskusta pärjää maaseudulla paljon paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Vihreät pärjäsivät kaikissa verrattavissa vaalipiireissä aika tasaisesti. K oko Suomen äänistä Kokoomus hävisi noin yhden kolmasosan keskustalle. Uudenmaan vaalipiirin ääniharavat olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Vihreät. Nuorten äänet eroavat hyvin paljon oikeista vaaleista sillä, että perussuomalaiset ja vihreät saivat paljon enemmän ääniä nuorilta, Keskusta ja SDP paljon vähemmän. MEDIAOPISKELIJA Niklas Pennanen OPPIKOKEMUKSIA LUKIOSTA E n ollut mielissäni asiasta, odotin lukioajasta tulevan pelkkää kauhua, ja ottaen huomioon ylä-asteaikaiset opiskelumenetelmäni, odotin lukiosta valmistumisen olevan mahdotonta. Oletin että lukio olisi vaikeampi muoto yläasteesta, ja olin osittain oikeassa. Lukio on vastannut suurimman osan odotuksistani, asiat toimivat kuten yläluokilla, joten lukioon tuloa ei todellakaan kannata jännittää liikaa. O piskeluni Kirkkonummen ylä-asteella oli loppumaisillaan ja oli aika hakea jonkinlaiseen jatko-opiskelupaikkaan. Hetken olin sitä jo pohtinut, mutta nyt oli aika tehdä lopullinen päätös. Lukio ei ollut ensimmäinen valintani, vaan vasta kolmas. Kesäloman loppuessa pahakseni huomasin että haluamaani ammattikouluihin minulla ei ollut mahdollisuutta kovan kysynnän ja huonojen arvosanojeni takia, joten päämääräni oli läheinen lukio. Oppiaineet jatkuvat suurin piirtein, mihin ne yläkoulussa loppuivat, mutta onneksi vaikeimpiin aineisiin sain apua nivelkursseista, jotka auttoivat palauttamaan muistin unohtuneita asioita. Lukio on juuri niin vaikea, kuin itse päätät sen olevan. Tietty määrä itsenäisyyttä on odotettavissa omien asioiden hoitamisessa, kuten kurssien valinnoissa, joten jos lukio tuntuu liian helpolta, saattaa se myös kestää kauemmin. Lintsaaminen on paljon helpompaa, sillä oppilaita ei valvota niin tarkasti. Omat koulupäiväni loppuivat ensimmäisenä vuonna noin kello 13.00– 14.00, ja joudun nyt korvaamaan laiskuuttani toisella lukuvuodella. Vaikeinta lukiossa matematiikan jälkeen on nimittäin itsekuri. Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat lukiossa enemmän reaaliaineet, kuten uskonto, psykologia tai filosofia, sillä niissä ei ole aina olemassa tiettyjä oikeaoppisia kaavoja ja saa luvan ajatella omin tavoin ja tehdä omia päätelmiä. Kokeeseen valmistautuminen reaaliaineissa koostuu oikeaoppisesta pänttäämisestä, toisin kuin englannin, jossa sanojen opiskelun lisäksi täytyy myös osata milloin sanoja. Niille, joilla lukio on vasta edessä, kerron, että ylä-asteen läpäiseminen hyvillä numeroilla on miltei tärkein vaihe koko kouluelämässä. Tämä on jotain, mitä en itse ymmärtänyt ja josta jouduin maksamaan myöhemmin, sillä yläasteen päättötodistus on avain unelma-ammattiin. Kahdeksan ensimmäistä kouluvuotta ovat perusopetusta, mutta yhdeksäs vuosi antaa sunnan koko loppuelämälle. Niille, jotka ovat jo päässeet lukioon tai tietävät pääsevänsä, sanon, että ahkeruus kannattaa. Lyhyet koulupäivät ovat turhia, sillä siten työntää vain työtä myöhemmäksi. L ukiossa menestyminen riippuu maltista lukea kokeisiin oikeaoppisesti, sillä lukiossa opettajat eivät enää pidä kädestä kiinni. Koulussa käydyt aiheet pitää käsitellä kotona, jokaisen pitää löytää oma tapansa tähän, sillä tärkeintä ei ole kirjan lukeminen, vaan käsitteiden ymmärtäminen. Helpoin tapa ymmärtää asioita on alleviivata tärkeät käsitteet, ja myöhemmin kirjaa tai vihkoa lukiessani huomioin vain alleviivatut lauseet. Aineisiin täytyy lukea muulloinkin kuin koeviikolla. Jos asiat ymmärtää ennen koeviikkoa, tulee kokeisiin lukemisesta sujuvaa ja rentouttavaa. Jos ensimmäisen kerran alkaa lukemaan muistiinpanoja kokeen lähestyessä, tulee lukemisesta testi stressinsietokyvystä. Tärkein neuvo tulevalle lukiolaiselle on siis avoin mieli opiskeluun. L ukio-opetus on muuttumassa paljon lähitulevaisuudessa. Jo nyt opettajat tutustuvat uusiin oppimisalustoihin muistiinpanojen jakamiseen ja läksyjen tekoon ja tarkastamiseen. Helmi on internet-pohjainen on työkalu, jolla hallitaan poissaolot, kurssien valinta ja opettajien ja opiskelijoiden väliset viestit. Uutta Abitti-käyttöjärjestelmää kokeillaan jo sähköisten kokeiden tekemiseen, ja monet kurssit voi nykyään suorittaa sähköisesti. Muutama vuosi sitten koulujen liitutaulut siirtyivät syrjään ja tilalle saapui erilaisia tauluja tai heittimiä, nykyään koulun perustarvikkeita kuten kyniä, kumeja tai vihkoja näkee yhä vähemmän tietokoneiden yleistyessä. Edison on juuri käyttöönotettu oppimisalusta, joka yhdistää pilvipalvelun, tekstinkäsittelyohjelman ja Helmin. Uudesta teknologiasta huolimatta lukiossa on silti läsnä pieni vanhanaikaisuus. Kursseihin vaaditaan kirjat ja liian monen poissaolon seurauksena on kurssilta putoaminen. Tietyt opettajat antavat paikata poissaolot omilla keinoillaan, mutta suurin osa ei hyväksy edes lisätehtäviä. Jos kurssin käsitteitä ei osaa, ei kokeesta pitäisi päästä läpi, mutta lupa kokeen yrittämiseen pitäisi olla aina mahdollinen. Jos saisin mahdollisuuden mennä ajassa takaisin ja tehdä jotain toisin, en muuttaisi mitään, Haaveilu on turhaa sillä ainoa suunta on eteenpäin. Sitä paitsi uudet kokemukset ja ystävät, jotka olen saanut lukiossa, ovat unohtumattomat. MEDIAOPISKELIJA Miia Mattila Satumainen tunnelma wanhojen tansseissa 2015 Torstaina 12. helmikuuta satumainen tunnelma valtasi Porkkalan lukion, kun prinssit ja prinsessat täyttivät koulun salin ja hurmasivat vieraat sulavilla tanssiliikkeillään. Vihdoinkin, yli sata toisen vuosiluokan opiskelijaa pääsi nauttimaan lukioajan yhdestä kohokohdasta, wanhojen tansseista. O hjelmamme sisälsi 12 tanssia, joita olivat esimerkiksi Cicapo, Menuetti, Rivimasurkka ja Tango. Tanssien opetuksesta vastasivat liikunnan lehtorit Kirsi Pajari, Outi Myllyveräjä sekä Ville Mäkelä. Tunnelmankohottajana esitettiin myös Jesper Luusuan ja Oona Mämmelän suunnittelema omatanssi, johon musiikin oli miksannut Dario Taddeo. Liikuntasali oli koristeltu kauttaaltaan valkoisilla, hopeisilla ja sinisillä ilmapallokimpuilla, joiden loistokkuutta lisäsivät valot ja muut upeat koristukset. Torstai-iltana läheisille kutsuvieraille opetettiin Cicapo, ja molempina päivinä ohjelmaan kuului tietysti myös hakuvalssi. Mukana ensimmäistä kertaa oli myös wanhojen tansseissa pidetty puhe, jonka kirjoittivat ja esittivät Kiia Rouhelo ja Thomas Lindroth. Musiikkia soitti Kirkkoharjun koulun orkesteri musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla. Torstaina illalla tanssijoiden aivan ensimmäistä tanssia pääsivät ikuistamaan perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka olivat tulleet läheltä ja kaukaa katsomaan meitä yhtenä nuoruutemme tärkeimmistä päivistä. Tanssien alkaessa seitsemältä illalla olimme kaikki valmiina pyörähtelemään, sillä olimme olleet koululla jo kolme tuntia aikaisemmin pukemassa mekkojamme kuvia varten. Tytöille todellinen koetus tuli kuitenkin tanssien jälkeen torstaina illalla, kun oli aika mennä nukkumaan juhlakampauksen kanssa. Perjantaina tanssittaisiin vielä kolmet tanssit, ja kampauksen tuli kestää kaikkien tanssien ajan. Aamulla herätessä pystyi tuntemaan huonosti nukutun yön jäljet, mutta ajatukset vei muualle innostus jäljellä olevien tanssien johdosta. P erjantaina tansseja tulivat katsomaan koululaiset, alaastelaisista lukiolaisiin. Kaikki jännitys tuntui olevan poissa. Tanssiminen oli niin hauskaa, ettei melkein pystynyt lopettamaan hymyilemistä! Tanssien jälkeen suuntasivat kaikki juhlalounaalle Majvikiin, jossa pohdittiin yhdessä tanssien jälkeisiä tunnelmia. Voi tosiaankin myöntää wanhojen tanssien olleen hauskin lukiokokemukseni tähän saakka! Tunnelma tansseissa, kuten harjoituksissakin oli koko ajan mahtava ja peittosi myös esityksien luoman hermostuneisuuden ja jännityksen. Tanssit jättivät, hauskojen muistojen lisäksi, jälkeensä mukavan yhtenäisyyden tunteen, jonka saattelemana on hauskaa jatkaa lukiourakkaa näiden opiskelijatovereiden kanssa! Ystäväni, Emily Stevens, vaaleanvihreässä mekossaan oli yksi prinsessoista. Astellessaan saliin, vieraiden katseiden alla, orkesterin kauniisti soittaessa, hän pystyi tuntemaan jännityksen kutisevan vatsan pohjassaan. Hän ei voinut uskoa, että kuukausien valmistelun jälkeen, tanssien hetki oli viimeinkin koittanut. Siinä hän seisoi, mekko päällään, meikit kasvoillaan sekä tanssit harjoiteltuna. E nää jäljellä oli tansseista nauttiminen! Tanssiharjoituksissa oli liikunnan lehtoreiden Kirsi Pajarin ja Ville Mäkelän johdolla rento ja hauska tunnelma, ja omasta puolestani voisinkin sanoa, että ne ovat kokonaisuudessaan yksi myönteisimmistä tekijöistä koko wanhojen tansseissa. Oli ihanaa huomata, miten ensin mahdottomilta tuntuneista tansseista tulikin yllättävän helppoja ja tuttuja. Valmistautuminen omalla kohdallani ei käynyt ilman vastoinkäymisiä, sillä netistä tilaamani mekko oli hieman liian iso, kampaajani perui vain paria päivää ennen tansseja kampausvuoroni, eikä mistään tuntunut löytyvän hyviä tanssikenkiä. Stressi kaiken muun jännittämisen lisäksi ei ollut kovinkaan mukavaa, mutta onneksi kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin. Mekosta saatiin pienillä korjauksilla edes vähän sopivampi, tätini ja hänen ystävänsä tekivät kampaukseni, ja kengätkin löytyivät ja käveltiin läpi ennen tansseja. Itse tanssit menivät mielestäni ihan hyvin, sillä säästyin ilman helman repeämistä, kenkien lentelyä tai mitään muitakaan ikäviä kohtauksia. Tunnelma oli juhlallinen, ja oli ihana nähdä omaisten ja myöhemmin myös pienten lasten ihmetystä täynnä olevat kasvot. Itse en kuitenkaan tansseja uudelleen tanssisi, sillä en erityisemmin pitänyt kaikesta siitä turhasta hössöttämisestä ja stressistä, mitä tanssit tuottivat. Nyt Porkkalan lukion wanhana minusta tuntuu, että opiskelu Porkkalan lukiossa on ollut juuri sellaista, mitä hyvältä lukiolta voi odottaa. Kaikki opettajat ovat ystävällisiä ja hyvin auttavaisia, ja vaikka jokaisella on omanlainen opetustyylinsä, osaa jokainen antaa oppilaille kaikkensa hyvään menestykseen. Itse suosittelen Porkkalaa kaikille, sillä itse en parempaa lukioympäristöä osaisi toivoakaan. Tätini tekemä kampaus kesti kahden päivän kaikki tanssit, mistä olin iloinen. T ietenkin tuntui pelottavalta astua uusi tuntematon askel elämässä, mutta nyt kun sen on ottanut, ei sitä koskaan jättäisi ottamatta. Vaikka en kympin oppilas olekaan, voin silti sanoa, että olen peruskoulusta parantanut opiskeluani huomattavasti. Itse olen kiinnostunut kielistä ja eri maiden kulttuureista sekä äidinkielestä, ja olen tyytyväinen kaikkeen tietoon ja työmahdollisuuksiin, joita olen saanut. Minulla alkaa aivan pian valmistautuminen ylioppilaskokeisiin, mikä on pelottavaa. Vaikka koulussa kuuluu viihtyä ja oppiminen saa ajoittain olla hauskaakin, kannattaa opiskelu ottaa alusta alkaen vakavasti, sillä lukio antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle vain, jos sen eteen tekee töitä. Vaikka joka vuosi meille opiskelijoille toistetaan samaa ohjetta, läksyt kannattaa tehdä aina, sillä itsenäinen työskentely kehittää jokaista enemmän kuin tyhjänpäiväinen istuskelu tunnilla. Opettajat pystyvät parhaiten auttamaan selittämällä asioita, joita on jo itse yrittänyt pohtia. Asiat jäävät näin myös pitemmällä aikavälillä mieleen. Haluaisin kovasti opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun journalismia, kieliä tai mediaa. Lisää kuvia wanhojen tansseista voit katso Porkkalan lukion verkkolehti Taukotilasta, kun klikkaat alla olevaa linkkiä. http://taukotila.blogspot.fi/ M ediaa olen lukiossa jo opiskellut jonkin verran esimerkiksi lehden taittamisen ja viestinnän parissa. Kurssit opettavat mediakritiikkiä ja vinkkejä, miten mediaa voi parhaalla tavalla käyttää hyväkseen. Se on mielestäni kovin hyödyllistä, kun miettii sitä, kuinka yhteiskunta siirtyy yhä enemmän käyttämään mediaa ja sen eri mahdollisuuksia. Minulle kurssit ovat olleet hyödyllisiä senkin takia, että ne antavat hieman osviittaa, minkälaista median parissa voisi olla työskennellä. Kuvat Miia Mattila, Päivi Poutanen, Satu Seppälä MEDIAOPISKELIJA Tommi Tapiovaara OPISKELUA JA PENKKARIRIEHAA Porkkalan lukiossa vietettiin torstaina 12.helmikuuta penkinpainajaisia jälleen riehakkaissa tunnelmissa. hjelmassa oli erilaisia kilpailuja oppilaiden ja opettajien kesken. Juontajina show´ssa toimivat Kalle Karlsson, Henri Vähäranta ja jutun tekijä minä Tommi Tapiovaara. Dario Taddeo vastasi musiikista ja huikeista äänitehosteista. Esityksessä opettajille jaettiin hupaisia jäähyväislahjoja. Show´n loppupuolella opettajille sekä yleisölle näytettiin oppilaiden tekemä abivideo, jossa oli jokaisen oppilaan kuvia, ikään kuin he olisivat olleet vankilassa. Videossa oli myös erilaisia tilanteita oppitunneilta. O Tämän jälkeen innokkaat abiturientit suuntasivat penkkarirekoilla kohti kotikunnan ala-asteita, joiden pihoilla riehakkaat tenavat hyppelivät karkkien perässä. Kuvien sekä abiturienttien jälkipuintien perusteella kaikilla oli oikein hauskaa! Seuraavana päivänä abit suuntasivat matkansa Helsingin Länsisatamaan, josta lähti abiristeily kohti Tallinnaa. Laiva oli täynnä riehakkaita abiturientteja ympäri Suomea. Abiturientteja viihdyttivät laivalla hittiartistit Aste, Tippa-T sekä Kevin Tandu. Ilta sujui ilman dramatiikkaa iloisen maltillisissa tunnelmissa. Mies hevosena on Porkkalan lukion opiskelija Samuli Vihavainen. Karkkisade on monelle alakoulun oppilaalle kevään kohokohta. Lavalla keikaroivat mm. abit Henri Vähäranta, Atro Nykänen, Santeri Stigell, Eetu Jääskeläinen ja Jimi Nummela. Lukiomme tarjoaa tasokasta opetusta joka aineessa. Kurssitarjonta on mainion laaja ja tarjoaa joka opiskelijalle kiinnostavia ja tarpeellisia lisäkursseja L ukioaikaan on kuulunut lukuisia mukavia tapahtumia niin vuosikurssin 2012 opiskelijoiden kuin muidenkin koulutovereiden kanssa, mutta Porkkalan lukion kolmannen vuosikurssin opiskelijana voi todeta, että penkkaririeha ja abiristeily olivat ehdottomasti opiskeluajan kruunu. Oli loistavaa saada luvallisesti laittaa hetkeksi aivot narikkaan ja jopa viettää koulutyön ulkopuolella aikaa niiden opettajien kanssa, jotka osallistuivat abiristeilylle valvojina. Risteilyltä ei ymmärrettävästä syystä jäänyt suuremmin muistikuvia, mutta mielen sopukoihin jääneet muistelmat ovat ehdottoman positiivisia. Porkkalan lukion tiiviin koon takia lähes jokainen opiskelija tuntee toisensa ainakin nimeltä, ja tämä on mielestäni loistava asia. Jopa niitä, joiden kanssa harvemmin on kanssakäymisissä koulupäivien aikana, on tullut tavaksi tervehtiä kaupungilla tai muualla koulun ulkopuolella. Ihmisiin, jotka tuntee jo jollain tavalla entuudestaan, on helppo tutustua ja heidän kanssaan on helppo aloittaa esimerkiksi ryhmätyö tunnilla. Tämä on yksi niistä asioista, jotka ovat tehneet opiskelusta Porkkalan lukiossa niin antoisaa. Omiin lempikursseihini ovat kuuluneet laajat kielten lisäkurssit. Lukiossamme on tarjolla lukuisia syventäviä ja soveltavia kursseja niin ruotisin, englannin kuin muidenkin kielten kohdalla. Kursseilla tutustutaan kielten koukeroihin, mutta myös esimerkiksi englanninkielisten maiden kulttuureihin. Jutun kirjoittaja Tommi Tapiovaara opiskelee kolmatta vuotta Porkkalan lukiossa. Kurssityö on rentoa ja mielenkiintoista ja tarjoaa tasapainoa vaativampien kurssien läpipuurtamiseen tarvittavaan työmäärään. Oppilaat ja opettajat ovat hyvissä väleissä keskenään, ja esimerkiksi välituntien aikana on helppo aloittaa kepeä keskustelu myös henkilökunnan kanssa. Rento ilmapiiri helpottaa koulutyötä ja tuo lisäkannustinta ja opiskelumotivaatiota. Uusille opiskelijoille tahdon antaa lyhyen ohjeen: Älkää turhaan jännittäkö uuteen opiskeluympäristöön astumista. Lukiossamme vallitsee mukavan rauhallinen ilmapiiri. Itsenäisen opiskelun merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kurssien aikana ei ehkä tuputeta suuremmin kotitehtäviä, mutta on sanomattakin selvää, että kirjan selailu ja tehtävien teko omin päin on kannustettavaa. Koeviikko on stressaava, mutta työn määrää voi lieventää kertaamalla asioita jo kurssin aikana. Ylioppilaskokeisiin valmistautuminen etukäteen on niin ikään tärkeää. Mikäli suunnitelmana on jo lukion alusta alkaen kirjoittaa tietty aine, on viisasta valita lisäkursseja ja puuhastella aineen parissa pitkin lukioaikaa, jo ennen abivuotta. O petukseen ja opiskeluun liittyen minulla ei ole minkäänlaista moittimisen aihetta. Lukiomme tarjoaa tasokasta opetusta joka aineessa, ja kurssitarjonta on mainion laaja tarjoten joka opiskelijalle kiinnostavia ja tarpeellisia lisäkursseja. JÄÄHYVÄISET MASALASSA 22.1. Helmikuun 2015 alusta Masalan opetuspiste siirtyi Kirkonkylään. Näin jo useamman vuoden mittainen yhdistämisprosessi sai hallitun päätöksensä ja Porkkalan lukio jatkaa toimintaansa yhdessä opetuspisteessä. H eti vuodenvaihteesta alkaen ryhdyttiin ponnekkaasti inventoimaan vuosien ja vuosikymmenien varrella kertynyttä materiaalia ja pakkaamaan tarpeelliset aineistot pahvilaatikoihin. Kirjalaatikoitakin kertyi melkoinen määrä kirjaston nurkkaan odottamaan muuttoautoa. Mieli oli monella hiukan haikea. Olihan totuttu tulemaan Masalaan, jossa niin ihmiset, tilat kuin tavatkin olivat vuosien hiomien rutiinien silottamia, mikä sai arjen sujumaan omalla painollaan. Tuttuudesta oli tullut toinen luonto, ja toisinaan tuntui siltä, että kun aamuhämärässä kouluun saapui, tuntui kuin toiseen kotiinsa olisi tullut. Siirtymistä Kirkonkylän opetuspisteeseen helpotti kuitenkin se, että moni opettajista ja opiskelijoista oli jo osittain siirtynyt uuteen työ- ja opiskeluyhteisöön. Niinpä uuden opintojakson aloittaminen saman katon alla ei enää tuntunut vieraalta. Myös kaikki Kirkonkylän opetuspisteen opettajat olivat tiimityön, yhteisten kokousten ja vesopäivien sekä koulun vuotuisten juhlien myötä tuttuja. Monet opiskelijat tunsivat toisiaan myös jo entuudestaan. Tärkein ja pitkäjänteisin työ haastavassa mutta tarkasti hallitussa rakennemuutoksessa on rehtori Matti Auteron ansiota. Kurssitarjottimien ja lukujärjestysten yhteensovittamisen viidakossa ja uusien lisätilojen suunnittelussa riittää työsarkaa. Muutosten keskellä hän on johdonmukaisesti rakentanut työyhteisön arvopohjaa ja toimintakulttuuria yhdessä opettajien kanssa. Tässä hänen johtajuutensa on määrätietoista ja tinkimätöntä mutta samalla avoimen keskustelevaa, työyhteisön jäseniä kuuntelevaa ja kannustavaa. Tämä antaa meille selkeän viitekehyksen sitoutua levollisin mielin yhteiseen tavoitteeseen rakentaa entistäkin monipuolisempaa ja laadukkaampaa Porkkalan lukiota. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Päivi Poutanen apulaisrehtori Masalan opetuspiste Porkkalan lukio Torstaina 22.1. tarjosimme läksiäisten kakkukahvit Nissnikun koulun väelle, jonka kanssa vuosia jaoimme yhä ahtaammiksi käyvät koulutilat. Musiikin lehtori Mikko Sateilan säestämänä toivotimme jälleennäkemisiä mukaillen ikivihreää sävelmää We`ll meet again. Kun taas tavataan, jutellaan, nauretaan, on yhteinen tää tunne silloin verraton! Taas iloitaan, juhlitaan, lauletaan tää jengi yhdessä on paras, mitä on! LUKION PUUROJUHLA 18.12. Porkkalan lukion puurojuhlaa vietettiin molempien opetuspisteiden kesken Kirkonkylän opetuspisteessä. Puurojuhlan juontajana toimi Henri Vähäranta, joka palkittiin juhlassa yrittäjästipendillä ja joka toimi myös syksyn 2014 Yrittäjä-päivän ansiokkaana juontajana. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, tonttukuoro, yhteislaulua, erilaisia kilpailuja ja juonikas tietovisa. Syksyn 2014ylioppilasjuhla Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin 5.12.2014. Valkolakin päähänsä painoi yhteensä 26 ylioppilasta, joista kolme oli aikuislinjalta. Ylioppilaan puheen piti Pihla Silén, airuina toimivat Taru Partanen ja Riku Saksa. Syksyn 2014 ylioppilaat Frestadius Atte Hartikainen Markus Jimenez-Nevalainen Angela Jokinen Pyry Jukantupa Emilia Juvonen Tuomas Laakkonen Tomi Lehtisalo Vilma Leppäjärvi Pinja Mansnerus Seidi Mattila Marianna Niemelä Ville-Veikko Palokangas Juhani Ryynänen Ida Silén Pihla Sillanpää Joonas Somppi Iitu Sutinen Melissa Särkikoski Ilari Tarkiainen Tiia-Maria Vanhanen Anni Vilmi Olli Vuori Aku-Kalle AIKUISLINJA Korhonen Anni Ryynänen Emilia Somero Noora Stipendit AUTOKOULU PRO Frestadius Atte hyvästä opintomenestyksestä Särkikoski Ilari hyvästä opintomenestyksestä KIRKKONUMMEN MUKAVA LIIKENNEKOULU Jimenez-Nevalainen Angela kuvataiteellisesti lahjakkaalle opiskelijalle suorittanut kuvataiteen lukiodiplomin KIRKKONUMMEN STEEL BAND RY Frestadius Atte stipendi pannustelijalle MUSIIKIN OPETTAJAT RY Frestadius Atte Pro Musica –mitali ja kunniakirja NORDEA Vuori Aku-Kalle stipendi hyvästä opintomenestyksestä MUITA STIPENDEJÄ Leppäjärvi Pinja kirjastipendi ranskan opettajalta Niemelä Ville-Veikko kuvataideopettajan materiaalipaketti raapetekniikan mestarille Rehtori kiinnittää Pro Musica –mitalia Atte Frestadiuksen rintaan. Syksyn 2014 ylioppilasjuhla Ohjelma 5.12.2014 Jean Sibelius, Alla marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣ Chorus Studiensis Nää maat säv. ja san. A.Kleemola sov. S.Jämsä Sankarit säv. ja san. J.Karjalainen sov. S.Jämsä ♣ Rehtorin puhe Matti Autero Lakitus rehtori Matti Autero Gaudeamus ♣ Ylioppilaan puhe Pihla Silen ♣ Musiikkiesitys Iikka Frestadius, Robert Jansson ja Antti Juntunen I’m Your Captain/Closer to Home säv. M.Farner sov. I.Frestadius ja A.Juntunen ♣ Maamme ♣ Airuet Taru Partanen ja Riku Saksa Juhlan airuina toimivat Taru Partanen ja Riku Saksa. YLIOPPILAAN PUHE 5.12.2015 Pihla Silén Opiskelu Porkkalan lukiossa on sisältänyt riemukkaita hetkiä T änään on se päivä, kun uurastuksemme palkitaan ja saamme vihdoin laittaa valkolakin päähämme. Tänään meistä on tullut ylioppilaita! Monilla meistä tuoreista ylioppilaista pyörii varmasti päässä sana ”vapaus”. Vapaus tuntuu erityisen hyvälle kun on nuori ja koko maailma on avoinna, mutta vapaus voi olla myös pelottavaa. Tuttu ja turvallinen aika Porkkalan lukiossa on ohi enkä ole varmasti ainoa, joka miettii, mitä seuraavaksi tapahtuu? Itse ainakin muistan elävästi sen tunteen, kun viimeinenkin kurssimerkintä komeili helmessä. Luonnollisesti tunsin suurta iloa, mutta myös tietynlaista tyhjyyttä. Tässäkö se nyt oli? Kolme ja puoli vuotta opiskelua, 75 kurssia ja ylioppilaskirjoitukset, ja nyt se on ohi. Kuitenkin tulee muistaa, että kun yksi ovi sulkeutuu, niin uusi aukeaa. Lukiossa opiskelu on myös opettanut meille tärkeitä elämäntaitoja, kuten vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja periksi antamattomuutta. Näiden menneiden vuosien aikana on opiskelu Porkkalan lukiossa sisältänyt riemukkaita hetkiä kuten vanhojentanssit, penkkarit ja abiristeilyn, joista on meille jokaiselle jäänyt varmasti kultaisia muistoja. Kun itse ajattelen koko lukiotaivalta, niin mieleeni jäi erityisesti lukiomme hyvä ilmapiiri sekä loistavat opettajat. Lukioaikana on solmittu uusia ystävyyssuhteita ja luonnollisesti opiskelukaverien tuki on ollut erityisen tärkeää vaikeina hetkinä. Yhdessä kirottiin hankalat kokeet maan alle ja poljettiin jalkaa, kun asiat eivät sujuneet ihan niin kuin Strömsössä. Lukiomme opettajat ovat puolestaan olleet meille korvaamaton apu ja tuki, ja heistä jokainen on jäänyt mieleen omina erikoisina persooninaan. Opettajat ovat jaksaneet puskea meitä eteenpäin, kun omat voimat ovat loppuneet ja heidän kärsivällisyytensä on auttanut meitä valkolakin saavuttamisessa, vaikka me varmastikin olemme koetelleet heidän hermojaan. Uskon ainakin että matematiikan opettaja Räsänen huokasi helpotuksesta, kun läpäisin viimeisenkin kurssin. Lukiossa opiskelu on myös opettanut meille tärkeitä elämäntaitoja kuten vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja periksi antamattomuutta. Nämä taidot tulee meidän jokaisen säilyttää ja viedä mukanaan tulevaisuuden haasteisiin. Kuitenkin tämä matka on riemun ja onnistumisien ohella sisältänyt myös kyyneleitä ja pettymyksiäkin. Lukiossa opiskelu on varmasti koetellut meidän jokaisen stressinsietokykyä ja ajanut epätoivon partaalle, mutta silti olemme onnistuneet voittamaan omat vaikeutemme ja raivaamaan tiemme tähän päivään. Opiskelu on ollut kovaa työtä ja vaatinut monenlaisia uhrauksia, mutta valkolakki päässämme todistaa meidän selviytyneen lukion haasteita kunniakkaasti. Vaikka lukion aloittaessa edessä oleva matka tuntui pitkältä ja vaivalloiselta kulkea, niin jälkeenpäin katsoen lukiovuodet ovat kiitäneet ohi nopeammin kuin osasi kuvitellakaan. R akkaat opiskelutoverini, uudet ylioppilaat! Ensimmäiseksi haluan kiittää Teitä, joiden kanssa olen saanut kokea ikimuistoiset lukiovuoteni. Te olette aina jaksaneet tukea ja tsempata minua haastavina hetkinä. Suuret kiitokset myös koulun rehtorille, opettajille sekä muulle henkilökunnalle, jotka ovat antaneet meille tarvitsemamme tiedot ja taidot, sekä pitänyt meistä hyvää huolta koulussa. Haluan myös erityisesti kiittää ystäviäni ja vanhempiani, joiden tuki on ollut korvaamatonta. He ovat jaksaneet kuunnella huoliani ja auttaneet minua parhaansa mukaan. Nyt on meidän tuoreiden ylioppilaiden aika kokeilla siipiämme ja kohdata tulevaisuuden haasteet. Me uudet ylioppilaat haluamme toivottaa teille hyvää itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun odotusta. Pihla Silén MUSIKAALI ODYN HARHARETKET Porkkalan lukion musaprojektilaisten marraskuu huipentui jälleen huikeaan musikaaliesitykseen. Musikaalin sovitus oli samalla sekä ikuinen että ajankohtainen tarina nuoren miehen Odyn ja hänen polttarikavereidensa harharetkestä Kreikkaan häiden aattona. Penen tyttöporukka vasemmalta Mira (Kiia Rouhelo), Pene (Emily Stevens), Anni (Jenna Väliviita) ja Rosa (Anna-Sofia Isosomppi. Odyn poikaporukka vasemmalta Riku (Niilo Pääkkönen), Odyn veli Viktor eli Vikke (Thomas Lindroth , Ody (Robert Jansson) ja Aki (Jesper Luusua). Koti-Suomessa kihlattuaan uskollisena kaipaava Pene puolestaan joutui kokemaan epätietoisuuden ja odotuksen tuskan tukenaan parhaat tyttökaverinsa. Tarinan moderni sovitus pohjautui vapaasti Homeroksen Odysseiaan. Antiikin tarinan viitteinä poikaporukka kohtaa Kreikassa seireenien ja jumalattarien kaltaiset lumoojattaret, jotka kuitenkin osoittautuvat modernin ajan pahistytöiksi. Railakkaasti vietetyn polttari-illan jälkeen pojat huomaavat, että lumoojattaret ovat heidät ryöstäneet ja he ovat turisteina puilla paljailla. Modernin yhteiskuntakriittisen ulottuvuuden tarinaan tuovat kreikkalaiset työttömät, jotka toimivat sadun auttajien tapaan Odyn ja kavereiden tukena hädän hetkellä, sekä ympäristöaktiivien mielenosoitus saasteita vastaan. Tarinan yhtenä koskettavimmista huippukohdista mieleen jäi soimaan Penen balladi "Oot siellä jossain mun", jonka Emily Stevens tulkitsi herkän huurteisella äänellään. Tarinan loppu on tietenkin onnellinen: pahikset saavat palkkansa ja epätoivon partaalla kituva Pene saa Odyn ja polttarikaverit kotiin. Huipentumana vietetään häät. Ja niin Pene ja Ody elävät elämäänsä onnellisina loppuun saakka, elleivät peräti ikuisesti! Kuvat Ella Kajaste, opiskleija MUSIKAALIN PÄÄROOLISSA Emily Stevens Penen rooli tuli suurena mutta iloisena yllätyksenä Heti silloin, kun näin ensimmäisen kerran lukiomme musaprojektin, paloin halusta itsekin osallistua projektin tekemiseen. H ermoilevan morsiamen, Penen, roolin saaminen tuli minulle suurena, mutta kuitenkin iloisena yllätyksenä. Aluksi ajatus pääroolista jännitti minua, mutta sain nopeasti huomata, ettei minulla ollut mitään pelon aihetta. Harjoittelimme paljon ja porukka oli luotettava, joten näytteleminen tuntui lopulta luontevalta. Onnistuimme mielestäni juonessa hyvin siltä osin, etteivät pääroolit olleet ylivoimaisia, vaan tärkeitä rooleja oli paljon ja kaikilla rooleilla oli merkittävä osa tarinan kulussa. Musaprojektissa paikkansa löytävät monenlaiset nuoret. K uukausia kestänyt musikaalin tekeminen ja harjoitteleminen huipentui esitysviikkoon marraskuussa. Kaikki alkoi avoimella iltaesityksellä, jossa saimme näyttää tuotoksemme ystävillemme ja perheillemme. Kenraaliharjoitukset jättivät kaikille pienen jännityksen, mutta ensi-illan esitys sujui onneksi loistavasti. Viikko oli intensiivinen ja melko väsyttävä, mutta näytösten aikana fiilis oli mahtava ja ryhmän yhteishenki kukoisti. Oli hauskaa päästä näyttämään katsojille luomamme musikaali, josta kaikki olimme ylpeitä. Tuntui mahtavalta saada hyvää palautetta kavereilta ja erityisesti opettajilta, jotka lukuisten eri musaprojektien näkemisen jälkeen antoivat kehuja esityksellemme. Lukiossamme on varsin kattava kurssitarjonta musiikin ja ilmaisutaidon suhteen. Musiikin kursseissa löytyy kursseja jotka erikoistuvat soittamiseen ja laulamiseen, kuten Musiikin työpaja- sekä Laulunlyömä-kurssit. Musaprojektissa paikkansa löytävät monenlaiset nuoret, oli omana erityislahjakkuutena sitten musisointi, näyttely tai käsikirjoittaminen. Tarjolla on myös ilmaisutaidon kursseja, jotka kehittävät itseilmaisua ja improvisaatiota. Musiikin tai ilmaisutaidon kurssi Porkkalassa on myös helppo ja turvallinen paikka lähteä kokeilemaan jotain uutta ja löytää ennestään tuntemattomia lahjakkuuksia itsestään. Emily Stevens SVENSKA DAGEN Svenska dagen 6. marraskuuta oli vuonna 2014 ryhmälle Porkkalan lukion opiskelijoita ja kolmelle opettajalle erityinen. Kyrkslätts Gymnasium oli kutsunut meidät tutustumaan Kirkkonummen ruotsinkieliseen lukioon. L ähdimme liikkeelle lumisateisessa aamuhämärässä, koordinaatit vain netistä ja suunta kohti pohjoista. Koululla vastassa oli tutoreita ja opettajia, jotka olivat suunnitelleet aamupäivän ohjelman. Tervetulotoivotusten ja aamukahvin jälkeen opiskelijat jaettiin ryhmiin ja alkoi tietovisa. Siinä mietittiin ruotsiksi mm., mitä nähdyllä videolla oikein sanottiin Ruotsin ja Suomen suhteista, millainen Ahvenanmaan lippu on ja paljonko Kirkkonummella on ruotsinkielisiä yläkouluja. Tutustuimme myös koulun muihin tiloihin, isoon kirjastoon, viihtyisään aulaan ja oppilaskunnan pieneen mutta kodikkaaseen kahvilaan. Antoisa vierailu oli onnistunut ja aloimmekin jo heti suunnitella jatkoa. Oppilaiden palaute oli oikein positiivista ja myös me opettajat olimme iloisia uusista kontakteista Gymin kollegoihin. Eikä vähäisimmässä roolissa suinkaan ollut ruotsin kieli, jolla toisiimme tutustuimme. Sopiva tilaisuus tarjosi luontevan mahdollisuuden opiskelijoille harjoitella sitäkin. Pääsimme mukaan myös aamupäivän oppitunneille. Matematiikkaa, terveystietoa, englantia ja modersmålia, tuttuja aineita, mutta nyt vähän toisenlaisissa ympyröissä. Englannissa oli jopa käytössä sama oppikirja. Kävely Gymiin osoitti, että sijaitsemme vain noin 15 minuutin päässä toisistamme, joten ainakaan matka ei ole mikään este yhteistyölle! Ei edes ruotsin kieli, jota kaikki osaamme! Katri Kauppinen YRITTÄJYYSPÄIVÄ 5.11.2014 Keskiviikkona 5.11.2014 vietettiin Porkkalan lukiossa yrittäjyyspäivää. Koko lukion yhteinen tilaisuus alkoi juhlasalissa klo 10.00. Puhujana tilaisuudessa oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Henri Vähäranta, joka on myös Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja, veti paneelikeskustelua ja esitti kiperiä kysymyksiä yrittäjyydestä. Keskustelemassa ovat vasemmalta oikealle Amin Asikainen, Macus Kevin, Leena Kylliäinen ja Matti Vanhanen. P ekka Haaviston avauspuheenvuoron jälkeen oli paneelikeskustelu, jonka osallistujina olivat Matti Vanhanen Perheyritysten liitosta sekä asianajaja Marcus Kevin MK-Law -asianajotoimistosta, toimittaja Leena Kylliäinen Verkkonummi.fi -verkkolehdestä sekä kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen. Paneelin vetäjänä toimii Porkkalan lukion opiskelija, Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja Henri Vähäranta. Jaksolla, jossa koulussamme vietettiin yrittäjyyspäivää, ryhmämme opiskeli historian ja yhteiskuntaopin opettajan Pirjo Westin vetämällä Tulevaisuus yrittäjänä kurssilla. Suunnittelimme yhdessä, mitä kysymyksiä haluaisimme tehdä yrittäjyyspäivän paneelikeskustelun vieraille. Kouluumme oli kutsuttu kirkkonummelalaisia yrittäjiä: lakiasiaintoimistoyrittäjä Marcus Kevin, kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen ja verkkonummi.fi -sivustoa ylläpitävä Leena Kylliäinen. Lisäksi paneelikeskustelun neljäntenä jäsenenä oli Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Päivä alkoi liikuntasalissa, joka täyttyi nopeasti opiskelijoista ja opettajista. Avauspuheenvuoron piti kansanedustaja Pekka Haavisto. Hän lähestyi maailmanlaajuisesti yritysten yhteiskuntavastuuta ja korosti, kuinka yritykset ovat nykyään vaikutusvaltaisempia kuin valtioiden hallitukset. Rehtori Matti Autero toivotti Pekka Haaviston tervetulleeksi päivän vieraana. Haavisto otti esiin yritysten kansainvälisen vastuun luonnonvaroista, luonnosta ja siitä, etteivät yritykset tue esim. sotaa käyviä tahoja tai käytä lapsityövoimaa. Esimerkkinä hän kertoi Stora Enson tapauksesta, jossa alihankkijat Pakistanissa olivat käyttäneet lapsityövoimaa lasten kerätessä kartonkia kaatopaikalta. Stora Enso korjasi kuitenkin tilanteen rakentamalla koulun näille lapsille. Haavisto korosti myös, että yritysten lisäksi yritysten työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisjärjestön tehtävä on myös valvoa, että yritykset toimivat vastuullisesti. Hänen mukaansa monipuolinen koulutus ja järjestöosaaminen luo myös kykyä toimia yrittäjänä. Hän itse oli jo nuorena kansalaisjärjestöissä ja esim. lehtikustannustoiminnassa. P ekka Haaviston jälkeen paneelin jäsenet pääsivät ääneen. Paneelikeskustelua johti kurssimme opiskelija Henri Vähäranta, joka on myös Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja. Jokaisella paneelikeskusteluun tulleella yrittäjällä oli erilainen kertomus siitä, miksi hänestä tuli yrittäjä. Marcus Kevin kertoi, kuinka hänestä tuli yrittäjä oikeastaan vahingossa. Hänellä oli kuitenkin yrittäjyystaustaa perheestään ja jo opiskeluaikana hän suunnitteli kavereittensa kanssa lautapelin. Jotkut ihmettelivät, miksi hän lähti juristin koulutuksen saaneena. Menestymällä yrittäjänä hän pääsi näyttämään epäilijöille. Amin Asikainen kertoi, kuinka hänen oli järkevämpää toimia yrittäjänä kuin palkansaajana. Näin hän pystyi myymään omaa osaamistaan ja hallinnoimaan omaa nimeään yrityksen avulla. Leena Kylliäinen puolestaan kertoi tehneensä aikoinaan vääriä valintoja ja hänellä oli puutteellinen CV. Hänen intohimonsa oli aina ollut kirjoittaminen ja toimittajan työ, ja niinpä hän työllisti itse itsensä. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen huomautti, kuinka perheyritykset ovat Suomen suurin yrityshautomo. Vaikka lapset eivät välttämättä jatka vanhempiensa perustamaa yritystä, he saavat kuitenkin esimerkin yrittäjyydestä ja saattavat sitten perustaa omia yrityksiään. Maailma muuttuu nopeasti ja yritykset sen mukana. Yritykset suuntaavat niille aloille, joille on tarvetta ja yrittäjyyden myötä kansantalous kasvaa. Menestyvät yritykset tuovat vakautta Suomeen. Tulevaisuuden yrittäjät saattavat toimia aivan eri aloilla kuin nykysukupolven yrittäjät. Tällä hetkellä suosikkialoja ovat Amin Asikaisen mukaan kauneus- terveysja hyvinvointiala. Vanhanen muistutti hoivapalvelujen kasvun merkityksestä yrittäjyydelle. Yrityksen perustamisen jälkeen on markkinoitava omaa yritystä, sillä ilman markkinointia tuote ei myy. Yrittäjän on oltava aina hereillä ja korjattava yrityksen epäkohtia pitääkseen sen kannattavana. L opuksi paneelikeskustelijoiden piti vastata yhdellä sanalla, mitä yrittäjyys on. Matti Vanhanen vastasi riskinottoa, Marcus Kevin vapautta, Leena Kylliäinen kunnianhimoa ja Amin Asikainen taistelua leivästä. Päivä jatkui oppitunneilla, joissa opettajat käsittelivät yrittäjyyttä oman aineensa näkökulmasta. Lisäksi saatoimme käydä Rooma-ryhmän pop up -kahvilassa ja ostaa kemian tunnilla tehtyä saippuaa. Teksti Tulevaisuus yrittäjänä -kurssin opiskelijat Kuvat Janniina Isännäinen, opiskelija VIERAILUJA JA TUTUSTUMISIA Haaga Helian ammattikorkeakoulu kertomassa toiminnastaan. Ylikielenkääntäjä Antti Kangasmäki ja insinööri Suvi Kylmänen kertoivat omasta työstään opiskelijoille. Hallintojohtaja Christofer Masar ja Jukon pääluottamusmies Sari Pääkkönen kertoivat vinkkejä opintojen suorittamisesta. Laurean ammattikorkeakoulu vieraanamme. Me vierailimme tutustumassa Kirkkonummen toimialoihin. Kävimme esittelemässä Porkkalan lukiota 9. luokkalaisten koulutusmessuilla. KIELIÄ PORKKALAN LUKIOSSA Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin Kirkonkylän toimipisteessä kieliiltapäivä 16.9. ja Masalassa kieliaamupäivä 17.9. Näissä tilaisuuksissa opiskelijoille kerrottiin Porkkalan lukion kieliohjelmasta ja mahdollisuuksista tehdä erilaisia kielivalintoja. Tavoitteena oli innostaa opiskelijoita monipuolisiin kieliopintoihin. Lukiossamme voi opiskella lyhyenä kielenä espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää. Opiskelijat pääsivät kokeilemaan käytännössä jokaisen tarjolla olevan lyhyen kielen opiskelua erilaisten innostavien tehtävien parissa. Kielivalintoja onkin tehty runsaasti ja lyhyen kielen aloittajia oli tänä vuonna lähes sata. Porkkalan lukio toivottaa kaikille oikein hyvää kesää!
© Copyright 2024