Päätoimittajalta - Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry

S
Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehti 1/ 2015
Ystävistä voimaa arkeen
Työpaikkana vankilan perheosasto
Tämän
lehden liitteenä
jäsenmaksulaskusi
n
i
m
o
t
t
a
lv
u
h
n
e
d
Vuo
VIIKONLOPPU!
10.–12.4.2015 Messukeskus
Samaan aikaan:
Kannen kuva: Päivi Tolonen
K Ä D E N TA I T O
la-su
Harrastuksia, pelejä, puuhapajoja, temppuratoja ja suosikkihahmoja!
Tietoa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja terveydestä. Vaunuja,
vaatteita ja vauvanruokia, vinkkejä odottajille ja pienten lasten vanhemmille!
www.lapsimessut.fi
Avoinna pe klo 9–18, la klo 9–18, su klo 9–17. Liput: 18 /11/ 6 €, alle 4-vuotiaille
maksuton sisäänpääsy. Perhelippu (max 2 aikuista ja lapset 4–15 v.) 39 €.
Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa.
2
Osta liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta
ilmanAITOJA
toimituskuluja:
shop.messukeskus.com
OIKEITA KOHTAAMISIA.
ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS
TULEVAISUUTEEN.
Päätoimittajalta
Puheenjohtaja
Minna Leppäkorpi
Gsm 050-502 3010
E-mail: minna.leppakorpi@slal.fi
Tule hyvä laki!
Liiton toimisto
Postiosoite: PL 120, 00060 Tehy
Puhelin: (09) 5422 7501
E-mail: toimisto@slal.fi
kotisivut: www.slal.fi
Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry
on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille.
Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen
haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen
ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Slalli -lehti
Julkaisija
Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry
49. vuosikerta
ISSN 1456-8349
Päätoimittaja
Eila Seppälä-Vessari
toimisto@slal.fi
Toimitusneuvosto
Tarja Helminen
ta.helmi@pp.inet.fi
Heli Junno
heli-junno@kolumbus.fi
Hanna Rasila
hanna.rasila@hus.fi
Eila Seppälä-Vessari
toimisto@slal.fi
Lehden ulkoasu
Sanakuva/Heli Soikkeli
Painopaikka
Wellprint Oy
Ilmoitusmyynti
Liiton toimisto
Puhelin: (09) 5422 7501
toimisto@slal.fi
Slalli -lehdessä julkaistut jutut eivät ole
aina järjestön virallinen linja. Lehdessä
voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja
mielipiteitä.
V
uosi on taas hurahtanut vauhtiin hyvällä sykkeellä. Varhaiskasvatuslain uudistamisen kanssa on tehty paljon työtä, valistaen mm. päättäjiä lainvalmisteluun liittyviä asioita jäsentemme näkökulmasta.
Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella (LTO, KM Piia Roos) lapset
viihtyvät päiväkodissa. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön vanhemmille
suunnatun kyselyn perusteella suomalaisvanhemmat ovat pääosin erittäin
tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatukseen. Suomi on vuodesta toiseen
ollut PISA-tutkimuksen kärkeä. Asiat eivät siis taida olla kovin huonosti.
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lasten ja perheiden
hyvinvoinnille. On tärkeää, että varhaiskasvatus perustuu lapsen hoidon,
kasvatuksen ja opetuksen muodostamaksi kokonaisuudeksi, eikä päivähoitoa ja varhaiskasvatusta tule erottaa omiksi toiminnoikseen. Päiväkotiikäiset lapset tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjattua opetusta, sitä
mitenkään väheksymättä. He tarvitsevat myös lähellä olevaa ja turvaista
aikuista, joka ottaa syliin tai niistää nenän juuri silloin kun on sen aika
tai huolehtii lapsen erityisen hoidon tarpeesta. Näin ainakin kuvittelisin
monen vanhemman oman lapsensa kohdalla tahtovan ja toivovan.
75 vuotta täyttävän liittomme logo ja ulkoinen ilme ovat uudistuneet.
Tuore ja raikas ilme tulee vastaasi kotisivuilla, Facebookissa, lehdessä
ja liiton tuottamissa materiaaleissa. Logon suunnittelusta sekä
lehtiuudistuksesta on vastannut Sanakuva/ Heli Soikkeli. Myös
lehdessä on siis muutosten tuuli puhaltanut nimeä myöten.
Toivottavasti hetket Slalli -lehden parissa ovat miellyttäviä ja
antoisia myös tästä eteenpäin.
Jäsenmaksulasku tulee poikkeuksellisesti tämän lehden
liitteenä. Kannattaa huolehtia jäsenmaksun maksamisesta
eräpäivään mennessä, näin osallistut kahden kauniin
Kalevalakorun Suojassa-riipuksen arvontaan.
Toiminta jatkuu aktiivisena tänäkin vuonna.
Lapsimessuilla huhtikuussa järjestämme luentoja ja keväällä
olemme mukana lähihoitajapäivillä Tampereella, jossa
on oma osuus lastenhoidon parissa työskenteleville.
Syyspuolella järjestämme omaa koulutusta Helsingissä,
Jyväskylässä sekä Oulussa. Osallistumme myös yhdessä
Tehyn ja muiden yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa
Työhyvinvointipäivään Tampereella, jossa on myös
paljon lastenhoitajia koskettavia luentoja. Seuraa
lehteä, kotisivuja sekä Facebookia, joista saat
tarkempaa tietoa.
Aktiivista vuotta!
Eila Seppälä-Vessari
toiminnanjohtaja, päätoimittaja
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
3
Teksti ja kuvat Anne Tarsalainen
Intohimona uusien
asioiden oppiminen
Ahaa, tämä kuulostaa kiinnostavalta. Ei kun menoksi!, luonnehtii
Heli Junno pitkää opiskelutaivaltaan. Myös Hanna Rasilan elämää
opiskelu on rikastuttanut.
H
eli Junno, 45, syntyi Järvenpään Haarajoella
perheeseen, jossa arvostettiin lukemista.
Hänen vanhempensa eivät saaneet kouluja
käydä, mutta tiedonhalua se ei estänyt.
– Vanhemmille oli itsestään selvää, että he haluavat antaa lapsilleen sen mahdollisuuden, joka
heiltä itseltään puuttui. Minun oli mentävä lukioon,
vaikka opiskelu ei minua tuossa vaiheessa juurikaan
kiinnostanut.
Heli sai valkolakin, mutta lukiotodistukseen hän
ei ollut tyytyväinen.
– Olin saanut opiskelusta tarpeekseni ja päätin
pitää välivuoden. Minulla ei ollut minkäänlaisia selkeitä suunnitelmia tulevaisuuteni suhteen.
Nuori ylioppilas sai pätkätöitä opettajan sijaisena
ja videovuokraamon asiakaspalvelusta.
– Mietin tuolloin, että voisin pyrkiä yliopistoon
lukemaan luokanopettajaksi tai psykologiksi, mutta
lukiotodistukseni oli niin huono, etten uskonut pääseväni sisälle.
Kisakallion urheiluopistossa oli alkamassa keväällä 1990 liikunnanohjaajan peruskurssi, joka
kiinnosti nuorta naista.
– Ajattelin, että kurssilta saisin lisävahvistusta
mahdollisesti luokanopettajan opintoihin haussa.
Kurssilla meidän piti järjestää liikuntapäivä pienille
lapsille, ja silloin koin ahaa-elämyksen. Minä haluan
työskennellä lasten parissa!
Valmistuminen laman keskelle
Liikunnanohjaajan peruskurssin käytyään Heli päätti hakea sijaisuuksia päiväkodeista.
– Työpätkiä alkoi siunaantua, ja sain jopa koko
4
kevätkauden pituisen ryhmäavustajan sijaisuuden.
Ajattelin kuitenkin, että en halua elää koko elämää
sijaisuuksien ja pätkätöiden varassa. Päätin hankkiutua koulutukseen, joka takaisi minulle vakituisen
työpaikan. Näin kuvittelin.
Heli pääsi Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen
ylioppilaspohjaiseen päivähoitajakoulutukseen, joka
kesti puolitoista vuotta.
– Valmistuin joulukuussa 1992, jolloin lama oli
pahimmillaan. Töitä ei ollut juurikaan tarjolla, mutta
onnistuin lopulta saamaan neljän kuukauden sijaisuuden lastenkodista. Kesällä pääsin tekemään sinne
yövuoroja.
Syksyllä 1993 Heli onnistui vihdoin saamaan sijaisuuden järvenpääläisestä päiväkodista.
– Sijaisuuksia sijaisuuksia perään. Minulle ei ollut luvassa muuta kuin pätkätöitä, minkä vuoksi en
uskaltanut perustaa perhettäkään. Kesät jouduin olemaan työttömänä. Muistan hyvin ne keväät, jolloin
rinnassa oli ahdistus tulevasta.
Vuonna 1997 työtilanne alkoi parantua. Sijaisuudet alkoivat olla pidempiä, ja Heli uskalsi ryhtyä
suunnittelemaan myös omaa henkilökohtaista tulevaisuuttaan.
– Esikoinen syntyi vuonna 1998. Ennen äitiyslomaa jouduin olemaan työttömänä pienen pätkän.
Helin poika oli seitsemän kuukauden ikäinen,
kun äitiä kutsuttiin töihin.
– Jalkaa täytyi pitää oven raossa.
Ensimmäisen vakituisen lastenhoitajan paikan
Heli sai syksyllä 1999.
– Oli iso helpotus tajuta, että nyt minun ei tarvitse
miettiä, että missä olen seuraavana syksynä. Kesät
olin ollut työttömänä, mutta ensimmäinen vakipaik-
”On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia eri puolilta
Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä on muualla.”
ka tarkoitti nyt myös sitä, että sen kesän olisin ilman
lomaa.
Täydennyskoulutusta
ja ay-toimintaa
Sijaisuuksia tehdessään Heli oli kuullut, miten kiinnostavia täydennyskoulutuksia oli tarjolla, mutta
niihin sijaiset eivät päässeet osallistumaan.
– Nyt minullekin avautui mahdollisuus päästä
täydennyskoulutuksiin! Ihan ensin pääsin opiskelemaan tukiviittomia kohdennettuna ammatillisena
täydennyskoulutuksena. Tukiviittomia käytän työssäni edelleen. Tästä koulutuksesta on ollut valtavan
paljon hyötyä.
TheraPlay-vuorovaikutusleikkikoulutuksesta Heli on myös kiitollinen.
– Sain olla ensimmäisten joukossa, joita koulutettiin. Huomaan käyttäväni arjen työssä edelleen
TheraPlay-menetelmiä.
Heli synnytti tyttären vuonna 2001, jolloin hän jäi
lasten kanssa kotiin kahdeksi vuodeksi.
Ammattiyhdistystoiminta piti hänet kuitenkin
koko ajan kiinni siinä, mitä työrintamalla tapahtuu.
– Kiinnostus ay-toimintaa heräsi vuosituhannen
vaihteessa. Suoritin Tehy:n luottamusmiesopintoja
Aktiivi-instituutissa.
Heli oli lukenut Suomen Lastenhoitoalan Liiton
opintopäivistä, joille olisi itsekin halunnut osallistua.
– Sitten huomasinkin olevani opintopäivillä
toimijana! Sittemmin olen osallistunut lukuisille Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton järjestämille
kursseille.
Kun Heli valmistui vuonna 1992 päivähoitajaksi,
hän päätti, että opiskelee toisen tutkinnon, jossain
vaiheessa.
– Näin vuonna 2009 ilmoituksen Tikkurilan ammattikorkeakoulu Laureassa alkavista sosionomiopinnoista. Kun sitten sain opiskelupaikan ajattelin,
että kauheaa, esikoinen on yläkoulussa kun minä
valmistun. Sain sosionomin paperit joulukuussa
2012, tasan kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun
olin valmistunut päivähoitajaksi.
Opiskelukaverinsa kehotuksesta Heli haki lastentarhanopettajan sijaisuutta suorittaakseen viimeisen
harjoittelujakson ja sillä tiellä hän on edelleen.
– Työskentelen Järvenpäässa Jampan päiväkodissa 2–4-vuotiaiden ryhmässä. Tykkään työstäni,
mutta on mielenkiintoista ajatella, missä olen tasan
20 vuoden kuluttua.
5
” Joskus laulan
tai viheltelen, että
lapsi jaksaisi pysyä
paikallaan.”
toimi, vakinaistettiin.
Hannan työuraa voi pitää melko poikkeuksellisena, sillä hän on työskennellyt koko uransa
samassa rakennuksessa.
– Työskentelen silmäklinikalla lasten osastolla,
johon kuuluu polikinikka- ja vuodeosastotyötä,
josta suurin osa on päiväkirurgista toimintaa.
Maailma avartuu
Koulutus ylläpitää työvireyttä
Hanna Rasila on työskennellyt lastenhoitajana
vuodesta 1987 alkaen Silmäklinikan lasten yksikössä ja opiskellut työn ohessa muun muassa
hoitotiedettä
– Urallani en halua edetä, vaan kehittyä juuri
tässä työssä mahdollisimman hyväksi.
Vantaalla sinkkuna asuva Hanna Rasila sanoo
harrastavansa säännöllisesti aivojumppaa, jonka
paras muoto on opiskelu. Itsensä monipuolisesta
kehittämisestä kiinnostunut Hanna kertoo olleensa nuoruudessaan keskiverto-oppilas.
– Koulussa lempiaineitani olivat historia sekä
biologia ja myöhemmin lukiossa aikuisiällä psykologia.
Hanna kävi peruskoulun jälkeen Emäntäkoulun, jonka jälkeen pääsi koulunkäyntiavustajaksi
erityiskouluun, jossa työskenteli kaksi vuotta.
Kun erityiskoulun nuoret hakivat yhteishaussa
opiskelupaikkoja, päätti Hannakin jatkaa opintojaan.
– Hain ja pääsin Kätilöopiston lastenhoitajakoulutukseen, josta valmistuin vuonna 1987. Onnekseni sain pian valmistumisen jälkeen työpaikan
Silmäklinikalta. Koeajan jälkeen virka, sittemmin
6
Kun Hanna oli saanut vakituisen lastenhoitajan
työpaikan, hän päätti hakeutua iltalukioon. Ylioppilas-tutkinnon hän suoritti vuonna 1991.
Työn ja opiskelun yhdistäminen oli melko
rankkaa, ja Hanna pitikin opiskeluista muutaman
vuoden tauon, kunnes eteen tuli kiinnostava mahdollisuus.
– Työpaikkani aloitti vuonna 1999 kaksivuotisen hoitohenkilökunnan kehittämisohjelman, joka
oli suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen kuului hoitajan opintojen päivityksen muun muassa tietotekniikan ja äidinkielen
opiskelua.
Hoitohenkilökunnan kehittämisohjelmaan
kuului myös työkierto eri osastoilla.
– Silloin tutuksi tuli lasten- ja nuorten infektioosasto, jossa olin kolme kuukautta.
Työpaikan järjestämä koulutus innosti Hannaa
omaehtoisten lisäopintojen pariin.
– Suoritin hoitotieteen abrobaturin vuonna
2006. Moni kyseli, että haluanko nyt edetä lastenhoitajan työstä ”ylöspäin”, mutta en todellakaan
halua. Minä viihdyn lastenhoitajana ja koen saavani työssäni aivan riittävästi haasteita.
Hannan työ on muuttunut melkoisesti alkuvuosista, joten täydennyskoulutus on ollut paikallaan.
Elokuussa 2008 aloitettiin oppisopimuskoulutuksena lähes vuoden mittainen somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutus HUS:n toisen
asteen koulutuksen saaneelle henkilökunnalle.
Tämä pilottikoulutus on sittemmin saanut jatkoa.
Lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavan luvan
Hanna sai vuonna 2008. Lupa täytyy uusia tenttimällä viiden vuoden välein sekä antaa näyttö
osaamisesta.
– En saa antaa suonensisäisiä lääkkeitä, mutta
muuten työni ei juurikaan poikkea osastomme
sairaanhoitajan työstä.
HUS on tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuuden täydennyskoulutukseen, josta Hanna on
kiitollinen.
– Osastonhoitaja tiedottaa säännöllisesti, mitä
on tarjolla. Ketään ei patisteta, mutta kaikilla on
mahdollisuus täydennyskoulutukseen.
Hanna osallistuu mielellään myös oman ammattiliittonsa Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan
Liiton järjestämiin koulutuksiin.
– On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia
eri puolilta Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä
on muualla.
Teksti ja kuva Anne Tarsalainen
Töistä ei ole pulaa
Erika Vilkman vamistuu toukokuussa
lähihoitajaksi ja katsoo luottavaisin mielin
tulevaisuuteen. – Uskon, että saan mieluisan
työpaikan.
Paras kiitos on halaus
Hanna työskentelee poliklinikalla lääkärin työparina. Hänen tehtävänään laittaa lapselle tipat ja
avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa. Hän joutuu
käyttämään joskus runsaasti luovuuttaan, että saisi
lapsen yhteistyöhaluiseksi.
– Joskus laulan tai viheltelen, että lapsi jaksaisi
pysyä paikallaan. Haluan viestittää lapselle, ettei
meillä ole mikään hätä.
Vuodeosastotyössä Hannan tehtävänä on ottaa
suunnitellusti vastaan perheitä sekä myös päivystyspotilaita.
– Valmistan lapsen tulevia toimenpiteitä varten
ja huomioin myös vanhemmat. Toimenpiteen jälkeen huolehdin leikkauksesta toipumisesta ja sen
jälkeen kotiuttamisesta.
Hanna saa kohdata lähes päivittäin haasteellisia
tilanteita.
– En valehtele lapselle, että tipan laittaminen ei
tunnu pahalta. Tippa kirvelee ja tuntuu ikävältä.
Mutta kerron myös sen, että lapsi kestää hienosti
tipan laittamisen. Lastenhoitoyksikössä annamme
aikaa lapselle. Minun tehtäväni on voimaannuttaa
lasta, olla hänen tukenaan.
Kaikkein haasteellisimpia tilanteita Hannalle
ovat olleet tilanteet, joissa on käynyt ilmi, että
lapsella on vakava sairaus, kuten esimerkiksi Retinoblastooma, joka on silmän verkkokalvon syöpä.
Suurin osa lapsista on kuitenkin perusterveitä,
joilla on jokin näkemistä haittaava ongelma.
– Jokaiselle lapselle ja tämän vanhemmalle sairaalassa käynti on usein jännittävä ja ainutkertainen tapahtuma. Vaikka lapsia tulee toisinaan kuin
liukuhihnalta haluan suhtautua jokaiseen omana
yksilönään, olla aidosti läsnä. Hyvän kontaktin
saaminen palkitsee. Kaikkein paras kiitos on se,
kun lapsi tutkimuksen päätteeksi halaa ja vilkuttaa
iloisesti poislähtiessään.
E
rika Vilkman, 18, elää
jännittäviä aikoja. Hän on
juuri muuttanut saman
katon alle poikaystävänsä kanssa. Oma koti tuntuu maailman
ihanimmalta paikalta. Elämä on
muutenkin reilassa, koska hän
valmistumassa ammattiin, jossa
on hyvät työnäkymät.
– Avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia lähihoitajille näyttää olevan tarjolla kiitettävästi. Toivon
pääseväni töihin päiväkotiin,
koska suoritin erikoistumisjakson lasten ja nuorten hoidosta.
Työharjoittelujaksot Erika
suoritti alakoulussa sekä päiväkodissa.
– Työharjoittelupaikoissa minut otettiin hyvin vastaan. Sain
näiltä jaksoilta kiitettävät arviot.
Paras palaute oli se, kun minua
pyydettiin kesällä sijaiseksi päiväkotiin. Tuntuu tosi hyvältä,
että minuun luotetaan.
Erika katseli päiväkodissa
kaikkea toimintaa myös kriittisin
silmin.
– Tuntui todella pahalta, kun
eräälle vammaiselle lapselle
huudettiin, kun tämä ei totellut.
Otin asian puheeksi oman opettajani sekä työssäoppimisohjaajan kanssa. Molemmat olivat
kanssani samaa mieltä siinä, että
tällainen lapsi tarvitsee ennen
kaikkea syliä ja turvaa, eikä kovia
käskyjä. Sain kuulla lapselle huutaneelta työntekijältä, että tämä
oli väsynyt. Mutta silti, oli tilanne mikä tahansa, niin lapselle ei
saa huutaa.
Päiväkodissa tekemänsä työharjoittelujakson parhaaksi
anniksi Erika kokee lapsilta saamansa palautteen.
– He ottivat minut tosi hyvin
vastaan, ehkä siksikin, koska
omasta lapsuudestani ei ole niin
kovin pitkä aika.
7
Teksti xxxx
Ksylitolin jako sujuu hyvin
Ksylitolipastillien jako päiväkodeissa ja siihen liittyvät hankaluudet
nousevat ajoittain keskusteluun. Uuden kyselytutkimuksen mukaan
pastillien jakamista ei kuitenkaan pidetä vaivalloisena.
Y
livieskan seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan päiväkotien henkilökunta suhtautuu
erittäin myönteisesti ja innokkaasti ksylitolipastillien jakamiseen. Kyselytutkimuksessa asiaa
tiedusteltiin niiltä, jotka käytännössä pastillisirkusta
päiväkodeissa pyörittävät.
Ksylitolipastillien jakamista ei koeta ylimääräiseksi vaivaksi. Päinvastoin, päiväkotien hoitajien
asenteet päiväkodissa tehtävää suun terveyden
edistämistä kohtaan olivat tutkimuksen mukaan
erittäin positiivisia. Pastillien jakamisen ei koettu
vievän liikaa aikaa tai olevan hankalaa ja niiden
jakamista haluttiin jatkaa myös tulevaisuudessa.
– Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten
vanhemmat ovat suhtautuneet ksylitolin jakamiseen myönteisesti. Asialla on sekä kasvatuksellinen
että terveydellinen näkökulma, tiivistää Varhaiskasvatuspalveluiden palvelupäällikkö Sari Suhonen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta.
Tutkimuksessa kaikki vastaajat kokivat lasten
suunterveyden edistämisen tärkeäksi. Yli 90 %
vastaajista oli sitä mieltä, että on tärkeää pyrkiä
vähentämään lasten sokeripitoisten välipalojen ja
juomien saantia ruokailuiden välillä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (PPKY Kallio
vastaa terveyspalveluista Ylivieskassa, Nivalassa,
Alavieskassa ja Sievissä) kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa toukokuussa 2013.
Kyselyssä kartoitettiin lastenhoitohenkilökunnan käsityksiä ja mielipiteitä suunterveydestä
sekä ksylitolipastillien jakamisesta päiväkodissa.
Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, ja loma-
8
ke täytettiin nimettömänä. Kyselyyn vastasi 95
prosenttia (142/150) lastenhoitoon osallistuvasta
henkilökunnasta.
Käytännöt vaihtelevat kunnittain
– Ylivieskan seudun esimerkki osoittaa, että kun
suun terveydenhuollon ja päivähoidon välinen
yhteistyö onnistuu, ksylitolipastillien jakaminen
päiväkodeissa voi sujua ongelmitta, sanoo hammaslääketieteen tohtori Marja-Liisa Laitala Oulun
yliopistosta.
Säännöllisellä ksylitolin käytöllä päivähoidossa
on osoitettu olevan lasten hammasterveyttä edistävä vaikutus ja Suomessa useissa päiväkodeissa on
jaettu ksylitolipastilleja tai -purukumia.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa
2013 suosituksen, jonka mukaan lapsille tulisi
jakaa maksuton ksylitoliannos (1–2 pastillia /
purukumia) päivähoidossa ruokailun jälkeen. Osa
kunnista ja kaupungeista kustantaa jaettavat ksylitolit, kun taas joillakin paikkakunnilla vanhemmat
ostavat itse lapsilleen päivähoidossa jaettavat ksylitolipastillit tai -purukumit.
Helsingissä ksylitolipastillien jakaminen alle
esikouluikäisille lopetettiin vuoden 2013 alussa
käytännön ongelmien vuoksi, mutta myöhemmin
samana vuonna jakaminen päätettiin aloittaa
uudelleen. Nykyisin pastillit kustantaa Helsingin
kaupunki.
Myös Ylivieskan alueella lapsille jaetaan kaksi
ksylitolipastillia lounaan jälkeen, ja PPKY Kallio
maksaa kulut.
SLaL toimii
Innostuneet osaajat toimivat paikallisesti
Pajunpunontaa ja glögiä
Uudenmaan Lastenhoitoalanyhdistys (ULHY)
vietti pikkujoulua 7. marraskuuta 2014 Koiramäen
Pajutallilla, Tuusulantien kupeessa.
Saimme upean kurssin pajunpujonnasta ja hienot, omin käsin taiteillut pajukoristeet kotiin viemisiksi. Lopuksi istuimme ja nautimme tietenkin
glögiä ja piparkakkuja.
Kiitos kaikille osallistuneille iloisesta ja tuotteliaasta illasta!
Hallitus
Kuusenkaatajaiset
Keski-Suomen lastenhoitajat kävivät virkistäytymässä Peurungan kylpylässä yhdistyksen Kuusenkaatajaisissa tammikuussa. Uimassa, keilailemassa
ja ruokailemassa oli mukana kaksikymmentä lastenhoitajaa Jämsä-Petäjävesi-Jyväskylän alueelta.
Vinkkejä musiikkihetkiin
Kahtena lokakuisena keskiviikkoiltana kokoontui
Sammon päiväkodin saliin Tampereelle innokas
joukko Pohjois-Hämeen Lastenhoitoalan yhdistyksen jäseniä. Iltojen kouluttajana oli musiikkiterapeutti Elina Kaari.
Ensimmäisenä iltana valmistimme rummut
kahdesta savikukkaruukusta. Rumpukalvot teimme kymmenkertaisesta voipaperista liisteröimällä.
Kieli keskellä suuta väkersimme malletit grillitikuista, sähköteipistä ja villalangasta.
Toisena iltana musisoimme rummuillamme ja
saimme mukavan yksinkertaisia vinkkejä päiväkodin musiikkihetkiin. Kurssilaiset toivoivat jatkoa
ensi keväälle!
Terveisin mukana ollut Leena Lehtiniemi
9
Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Opintopäivät
motivoivat
Opintopäivistä saa uusia ideoita ja motivaatiota työntekoon.
Osassa työpaikkoja opintopäiville osallistumista on tiukennettu.
L
astenklinikalla työskentelevät Margit Pasola ja Mervi Toppinen ylistivät SLaL:n opintopäivien luentoa ”Ensitieto vammaisen
lapsen vanhemmille” erinomaiseksi.
Toppisen mielestä Kaija Hännisen tärkein viesti
oli, että sairaalan henkilökunnan tulisi ymmärtää
ja arvostaa sitä, millaisena vanhemmat näkevät
vammaisen lapsensa.
– Jo hänen ensimmäinen lauseensa pysäytti:
Lapsi itsessään on tärkein, eikä suinkaan diagnoosi vammasta. Vanhemmille hän on aina heidän
oma lapsensa, yhtä rakas kuin muiden vanhempien terveet lapset. Itse olen esimerkiksi hoitanut
10
”Parasta on, kun
huomaa, että noinhan
minä olen tehnytkin!”
paljon lapsia, joilla on esimerkiksi Downin syndrooma ja nähnyt, kuinka kaikki lapset ovat ihania
pienokaisia, oli heillä vamma tai ei.
Toppinen muistelee tilannetta, jossa lapsi oli
vakavasti sairas.
– Huomasin, ettei äiti enää jaksanut ajatella
muuta kuin sairautta, koska tilanne oli hänelle hy-
vin raskas. Kun tein lapselle
joitakin toimenpiteitä ja hoidin häntä äidin vieressä, aloin
kertoa ääneen havaintojani:
”Voi kuinka sinä jokeltelet
kivasti! Nyt tuli kaunis hymy.
Ai sinä tykkäät tuosta lelusta!” Pikku hiljaa äitikin oppi
huomioimaan tällaisia asioita
ja alkoi ottaa eri tavalla kontaktia lapseen.
Helppo osallistua
Kun Margit Pasola on kohdannut työssään vammaisia lapsia, hän on pohtinut, miten haluaisi
omaa lastaan kohdeltavan samassa tilanteessa.
– Olen miettinyt, kuinka kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Miten tärkeää on olla joka tilanteessa
ihminen ihmiselle.
Naiset olivat kuunnelleet myös aamun ensimmäisen luennon ”Positiivisen kasvatuksen keinoja
lastenhoitajan työhön”. Se ei koskettanut samalla
tavalla lastenklinikkalaisia kuin Hännisen luento.
– Siellä puhuttiin muun muassa vanhempien
tukemisesta erilaisissa ongelmissa. Meillä sairaalassa on onneksi käytettävissä sosiaalityöntekijä
ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka osaavat tukea
parhaiten vanhempia. Jos vanhempi tarvitsee tukea kotiin, sosiaalityöntekijä hoitaa meillä yleensä
asian.
Naiset kiittelevät työnantajaansa siitä, että pääsevät mutkattomasti opintopäiville.
– Ensin teemme osastonhoitajalle anomuksen,
ja hän yleensä puoltaa sitä. Sitten se menee ylihoitajan päätettäväksi, Toppinen kertoo.
– Joskus toki vuorotellaan, mutta meitä lastenhoitajia alkaa olla sairaaloissa enää niin vähän, että
sekin varmaan helpottaa koulutuksiin pääsemistä,
Pasola lisää.
Ahaa-elämyksiä
Sairaaloissa ja päiväkodeissa työskentelevien
lastenhoitajien näkökulmat ja koulutustarpeet
vaihtelevat. Päiväkahvejaan nauttivat porvoolaispäiväkotien työntekijät Seija Laine, Jaana Etholen
ja Siv Boström nimittäin kokivat positiivista kasvatusta käsittelevän luennon tärkeäksi.
– Kun näin opintopäivien ohjelmassa tämän
Tuula Seppäsen luennon, ajattelin heti että tuota
haluan päästä kuuntelemaan, sanoo Etholen.
– Omassa takaraivossa herää sellaisia ahaa-elämyksiä, että tuotakin voisi kokeilla, Laine pohtii.
KkjfdskjdskdMaximodipsum faceprae explia siminisim si sita veri dundebi tempos culpa dolumet, sim que
eos dolupta tiorem
”Vanha tarttee välillä
asioiden päivitystä.”
– Ja parasta on, kun huomaa, että noinhan minä olen tehnytkin! Se antaa taas uutta motivaatiota
omaan työhön, Etholen myhäilee.
Siv Boström kiittelee opintopäivien raikastavan
ajatuksia.
– Minulle tulee pian 40 vuotta täyteen lastenhoitajan työssä. Ajat ja lapset ovat muuttuneet sinä
aikana paljon, joten vanha tarttee välillä asioiden
päivitystä, hän naurahtaa.
Tatu Hirvosen luento ”Riskin rooli kasvatuksessa” teki naisten mukaan tehtävänsä: he alkoivat
pohtia omaa suhtautumistaan lasten rajumpiin
leikkeihin.
– Kun meidän Omenatarhan päiväkotiin tuli
uudet verkkokeinut, niin menin itse kokeilemaan
niitä ja pyysin lapsia antamaan vauhtia. Vauhdit
tuntuivat minusta lujilta, vaikka eivät sitä lasten
näkökulmasta varmasti edes olleet. Sitten pyysinkin, että lopettakaa jo, Laine naurahtaa.
– Sitä ei aina ymmärrä, miten lapset ovat tottuneita vauhtiin, Boström sanoo.
– Toki lapset ovat nykyisin myös levottomampiakin kuin ennen, Laine pohtii.
– Totta, ja liikunta auttaa purkamaan energiaa,
Jaana Etholen jatkaa.
Opintopäiville ei päiväkodista ole enää niin
helppoa päästä kuin aiemmin.
– Meillä pitää perustella kirjallisesti, miksi
tarvitsen tätä koulutusta. Kuulin myös muiden
kaupunkien lastenhoitajilta, että joissakin kaupungeissa perustellaan opintopäiville pääsyn
rajoituksia sillä, että kaupungilla on omia koulutuksia, Etholen lisää.
11
Teksti Susanna
Päivi Tolonen Saano, proviisori, FaT
Kuva Eila Seppälä-Vessari
Lääkehoito tutuksi –
pitkäaikaissairas lapsi
päivähoidossa
Lapsen lääkehoidon toteutus onnistuu päivähoidossa
turvallisesti, kun henkilökunnalla on riittävästi tietoa
lääkehoidon toteuttamisesta ja yhteisistä toimintatavoista
on sovittu lapsen vanhempien ja työtovereiden kesken.
12
P
äivähoidon ja varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu
terveiden lasten lisäksi joukko pitkäaikaissairaita
tai vammaisia lapsia, jotka tarvitsevat hoitopäivän
aikana lääkehoitoa. Lääkehoito pyritään toteuttamaan
pääasiassa lapsen ollessa kotona tai terveydenhuollon
yksikössä. Silti on monia tilanteita, joissa lapsi tarvitsee
lääkettä myös hoitopäivän aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi allerginen reaktio, epilepsiakohtaus ja diabeteksen
hoito. Tällöin lapsen tulee saada tarvitsemansa lääkehoito.
Edellytykset lääkehoidon
toteuttamiselle
Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito
-oppaan (STM 2005:32) tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon periaatteita, selventää vastuita ja määritellä
vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa
yksiköissä. Opasta päivitetään parhaillaan, ja uudistettu versio ilmestyy v.
2015. Myös sen tavoitteena on lääkehoidon turvallisuuden varmistaminen
kaikissa yksiköissä, joissa lääkehoitoa
toteutetaan – mukaan lukien lääkehoidon toteutuksen
kannalta epätyypilliset alueet, kuten päivähoito, opetusja nuorisotoimi.
Lääkehoidon toteuttaminen terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta.
Lapsen tarve saada lääkitystä voi tulla nopeasti, kukaan
paikalla olleista ei ehkä osaa antaa lääkettä, tai yhteisistä
toimintatavoista ei ole sovittu. Jotkin lääkehoidot voivat
olla pelottavia, kuten adrenaliinin pistäminen lihakseen
voimakkaan allergisen reaktion yhteydessä. Tällainen
lääkehoito on kuitenkin lapselle elintärkeä.
Ennen kuin lääkehoitoa tarvitseva lapsi aloittaa päivähoidossa, johdon on huolehdittava, että hoidosta on
sovittu yhdessä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön
kanssa, ja että henkilökunta on saanut riittävän perehdytyksen ja lisäkoulutuksen lapsen lääkehoitoon. Henkilöstön tulee lisäksi ymmärtää lääkehoidon merkitys
osana hoidon kokonaisuutta.
Tietoa työn tueksi
Miten saada lapsen lääkehoito onnistumaan niin, ettei
se tuota stressiä henkilökunnalle? Tiedon tai yhteisten
toimintatapojen puute voi johtaa epävarmuuteen tai pelkoon. Lapsen vanhemmille ja lapselle voi olla ahdistavaa,
jos he eivät ole varmoja hoituuko lääkehoito turvallisesti
hoitopäivän aikana. Siksi on tärkeää, että henkilökunta
saa riittävästi kohdennettua tietoa niistä lääkehoidon
tilanteista, joita he saattavat työpäivänsä aikana kohdata.
Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Karjalan
sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ovat tehneet yhteistyötä kahdeksan vuotta lääkehoidon osaami-
sen varmistamisen eteen. Työn tuloksena on syntynyt
Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) -verkkokoulutus, joka koostuu kahdeksasta erillisestä koulutuksesta. Lisäksi useita osia on tekeillä. Vaikka suurin
osa koulutuksista on suunnattu terveydenhuollon
ammattihenkilöille, on valmiina myös kaksi lääkehoitoon kouluttamattomille tarkoitettua kurssia. Toinen
niistä on vanginvartijoille kohdennettu koulutus, joka
on testattavana. LOVe-kurssien käyttäjiä on laajasti
ympäri valtakuntaa, muun muassa 15 sairaanhoitopiiriä, noin 20 kuntaa ja lähes saman verran yksityisiä
terveyspalvelujen tuottajia.
Keväällä 2014 aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa
vuoden kestävä projekti, jonka tarkoituksena on luoda verkkokoulutusmateriaali päiväkotien ja koulujen
henkilöstön lääkehoidon osaamisen tueksi. Parhaillaan ryhmä proviisoreiksi opiskelevia farmaseutteja rakentaa kurssia
yhteistyössä paikallisen opetustoimen kanssa. Työn ohjaajina toimivat
dosentti Kirsi Vainio ja proviisori,
tutkija Piia Siitonen Itä-Suomen
yliopistosta sekä farmasian tohtori
Susanna Saano Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Kurssin sisällössä otetaan huomioon lasten kanssa
työskentelevien ja lääkehoitoa tarvitsevien lasten vanhempien tarpeet sekä päivitetyn STM:n Turvallinen
lääkehoito -oppaan vaatimukset. Materiaali tukee
myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Fimean lääkekasvatussivujen käyttöä (www.laakekasvatus.fi). Kurssi pilotoidaan, ja sen on tarkoitus olla
käyttövalmis syksyllä 2015.
Lääkehoitosuunnitelma toteutuksen
perustaksi
Kaikkien lääkehoitoa toteuttavien yksikoiden tulee
tehdä lääkehoitosuunnitelma, jossa linjataan kyseisen
yksikön vastuut, velvollisuudet ja käytännöt. Suomen
lastenhoitoalan liitto ry. on yhdessä Tehyn kanssa tehnyt mallin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmasta. Malli auttaa yksiköitä tekemään
oman toimipaikan tarpeiden ja tilanteiden mukaisen
lääkehoitosuunnitelman lapsen turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Malli löytyy Suomen lastenhoitoalan liiton verkkosivuilta (www.slsl.fi).
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien
lasten turvallisen lääkehoidon toteuttaminen edellyttää päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) mukaisesti riittäviä henkilöstöresursseja. Lisäksi tarvitaan
riittävää lääkehoidon osaamista ja yhdessä sovittuja
toimintatapoja. Toivottavasti päiväkotien ja koulujen
käyttöön tulossa oleva LOVe-kurssi osaltaan edistää
turvallisen lääkehoidon toteutumista päivähoidossa ja
henkilöstön jaksamista tärkeässä työssä.
13
Teksti Päivi Tolonen Kuva Rodeo
Sairaus koskettaa
koko perhettä
Sairaan lapsen perheen tukeminen on aina tapauskohtaista.
Olennaista on, että työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei
tietäjänä.
K
14
un päiväkodin tai sairaalan lastenhoitaja
kohtaa ensimmäisen kerran sairaan lapsen
perheen, on olennaista, että hän on valmistautunut tilanteeseen.
– Kannattaa muistaa, että perheellä on poikkeava hätä, ja siksi perheenjäsenten reaktiot ja ilmikäyttäytyminen ovat todennäköisesti erilaisia kuin
normaalisti. Kun pitää mielessä, että on luonnollista reagoida epänormaaliin tilanteeseen, se on hyvä
lähtökohta tapaamiseen, neuvoo osastonhoitaja,
psykoterapeutti VET Jaakko Maijala.
Kun yksi perheenjäsenistä sairastuu, se on toki
ensisijaisesti hänelle merkittävä kokemus.
– Silti se on kuin kiven heittäisi veteen, ja siitä
syntyy renkaita. Samalla tavoin sairaus heijastuu
muihin perheenjäseniin.
Aluksi voi työntekijästä tuntua siltä, että pitäisi
tehdä ja selittää ”hirveästi”. Rauhallinen ensikontakti on kuitenkin tärkeä.
– Usein pelkkä kuunteleminen riittää. Että osoittaa olevansa perheen tukena. Muutenkin pitäisi
tarkkailla itseään, ettei tee asioita liikaa vanhempien puolesta, vaan kunnioittaa heidän vanhemmuuttaan.
perheessä sairautta tai ei. Jos reaktiot kuuluvat normaalin kehitykseen, siihen tulisi puuttua eri tavoin.
Perhe elää sairaudesta huolimatta myös normaalia elämäntilannettaan.
– Olisi hyvä huomioida perheen muu avun tarve,
kuten kotiapu ja ohjata perhe tarvittaessa palveluiden äärelle.
Oikean tiedon antaminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Tiedon tulee olla riittävää ja tarkoituksenomaista. Moniammatillisen yhteistyön piirissä pitää
olla selvillä, kuka antaa mitäkin tietoa sairaudesta ja
perheen kokonaistilanteesta.
Useiden tutkimusten mukaan lastenhoitajan
rooli on sairaalassa erittäin tärkeä.
– Vaikka lastenhoitajasta saattaisi tuntua siltä,
että hänen sairaanhoidollinen panoksensa olisi
vähäinen, vanhemmat kokevat lapsen aktiivisen
huolenpidon ja hyvän perushoidon merkittäväksi
asiaksi. Lastenhoitajalla on usein myös enemmän
aikaa kohdata perhe, joten hän voi antaa psyykkistä
tukea perheelle. Perhettä rauhoittaa tieto, että lapsi
saa hyvää hoitoa eikä esimerkiksi joudu odottamaan pitkään toimenpiteitä.
Lastenhoitajan rooli tärkeä
Pidä yllä uskoa ja toivoa!
Lapsi tarvitsee erityisesti sairaana pysyvyyden ja
jatkuvuuden tunteita siitä, että elämä jatkuu sairaudesta huolimatta normaalisti.
– Työntekijälle voi olla haasteellista asettaa rajoja sairaalle lapselle, mutta lapsi tarvitsee rakkautta
ja turvallisia rajoja. Kaikki reaktiot eivät johdu
aina sairaudesta. Murrosikäinen paiskoo ovia, oli
Kaikessa vuorovaikutuksessa on olennaista, että
työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei tietäjänä.
– Toiminnan pitää lähteä yksittäisestä perheen
tilanteesta, huolimatta mielessä olevista ennakkokaavoista. Vaikka muistan, että tein Virtasen
perheen kanssa näin, Lahtisen kanssa en voi toimia
samalla tavoin.
”Vaikeissa tilanteissa
on tärkeää pitää
yllä uskoa ja toivoa,
sillä se auttaa
toipumisessa.”
15
Kyetäkseen toimimaan tilanteenmukaisesti ja
joustavasti, on työntekijän sopeuduttava ei-tietämisen tilaan.
– Hänen ei edes ole tarkoituksen mukaista tietää
etukäteen, miten pitäisi toimia.
Sen sijaan hänen olisi hyvä pohtia yhdessä perheen kanssa, mitä on tapahtumassa ja sitten mitä
pitäisi tehdä. Somaattisella puolella on tiedettävä
heti mitä tekee, esimerkiksi haavaa puhdistettaessa.
Psyykkisellä puolella se ei toimi.
Olennaista ei ole se mitä vaan miten sanoo.
– Levollinen kehonasento ja rauhalliset äänenpainot toimivat hyvin, koska ihmiset lukevat
henkilökunnan kehonkieltä erityisesti hankalissa
tilanteissa. Vanhempien tunnelma tulee vastaanottaa, mutta ei mennä liikaa mukaan siihen. On hyvä
viestittää: olen kuullut, mitä sanoit.
Viralliseen ammattirooliin asettuminen on perhettä kunnioittavaa.
”Virtasten kanssa ei voi
toimia samalla tavalla kuin
Lahtisten.”
– Siten pystyy säätelemään etäisyyttä asiakkaaseen, ja se suojelee työntekijää hänen omaa tunnekuormaansa vastaan… Jossakin tilanteissa taas on
tarkoituksen mukaista näyttää enemmän tunteita.
Ottaa asiakasta hartiasta kiinni tai vaikka halata
häntä. Kannattaa kuunnella omaa itseään näissä tilanteissa, mutta ammattiroolinsa säilyttäen, Maijala
neuvoo.
Perheiden kanssa työskentelevän henkilön tulisi
pitää vaikeissa tilanteissa yllä uskoa ja toivoa, sillä
se auttaa toipumisessa.
Parantuminen on elämänmuutos
Perheen muutkin lapset saattavat olla levottomia,
kun sisarus on sairastunut.
– Sisarukset reagoivat usein lapsen sairauteen
myös siksi, että perheessä eletään paljon sairastuneen lapsen ehdoilla. Kannattaa selvittää, mitä
perhe on kokeillut ongelmatilanteissa. Jos vanhempi on jo kehottanut lasta katselemaan lempivideoitaan, mutta sisarus ei rauhoitu tai jos hän tulee
kiukkuisena isovanhempien luota hoidosta, tietää
vanhempi, etteivät ne keinot toimi.
Sisarusten pitäisi saada osallistua sairaan lapsen
hoitamiseen.
– Toki ei ole tarkoitus, että isosisko olisi sairaan
pikkusisaren pääasiallinen hoitaja, mutta se ei saisi
olla kielletty alue. Jos hän saa osallistua omalla
panoksellaan hoitoon, se opettaa lapselle empatian
kykyjä.
Maijalan mukaan usein jää vähemmälle huo16
miolle, millaiseksi perheen tilanne muuttuu, kun
sairaus on ohi.
– Se on yhtä suuri elämänmuutos kuin sairastuminen. Perinteisesti ajatellaan niin, että toipumisen
jälkeen kaikki on hyvin, mutta senkin jälkeen voi
ilmetä normaalista poikkeavia reaktioita, kun koko
perhesysteemi hakee taas uutta elämisen paikkaansa. Harrastukset ja muu kotielämä muuttuvat. Olen
huomannut näitä reaktioita erityisesti työskennellessäni leukemialasten ja heidän perheidensä kanssa. Hoidot ovat sen verran pitkiä ja raskaita, että kun
ne loppuvat, perheen rytmi muuttuu totaalisesti.
Älä pelkää rankkoja leikkejä
Perheen sisäiseen kommunikointiin vaikuttaa myös
se, että perhemuodot tänä päivänä hyvin moninaisia. Lasten ja aikuisten perhekäsitys voi poiketa
toisistaan uusioperheissä.
– Isä voi olla uudessa avioliitossa, ja lapsi asuu
hänen kanssaan. Äidillä taas on lapsi uuden aviopuolison kanssa. Vanhemmat saattavat ihmetellä,
miksi yhteinen lapsi reagoi voimakkaasti puolisisarensa sairauteen, vaikka tämä ei edes asu samassa
taloudessa, Maijala kuvailee.
Perheenjäsenten erilaiset sisäiset mielikuvat
sairaudesta ja sen vaiheesta voivat poiketa suuresti
toisistaan.
– Voi olla tilanne, jossa diabetesta sairastava
nuori elää sairauden kieltämisen vaihetta. Äiti taas
on sairauden asettaman haasteen vaiheessa, eli hän
etsii tapoja selviytyä sairauden kanssa. Isä sen sijaan
on luovuttamisen vaiheessa, ja hän kokee, että nyt
on seinä vastassa. Sitten kun nämä kolme käyvät
keskustelua lounaspöydässä ja mukana on vielä pari
nuorempaa sisarusta imemässä kaikilta vaikutteita,
voi tilanne olla aika haastava.
Tässä vaiheessa työntekijä voi olla tärkeässä
asemassa.
– Hän voi ottaa selville haastattelemalla ja havainnoimalla, kuinka perheenjäsenet kommunikoivat keskenään ja tulkitsevat toisiaan. Sitten hän voi
tukea avointa ja hyvää vuorovaikutusta.
Perheen tulee myös miettiä, mitä sairaudesta
kerrotaan perheen ulkopuolisille henkilöille ja kenen tehtävä se on.
– Kerrotaanko sairaudesta esimerkiksi lapsen
koulutovereille, ja tekeekö sen opettaja vai vanhempi. Saavatko kaverit tulla kylään ja miten sairaudesta yleensä puhutaan.
Lasten rankkoja katastrofileikkejä ei pidä pelätä,
kun sairaus on läsnä perheessä.
– Hetkelliset pettymyksen, tuskan ja hädän
tunteet eivät ole vaarallisia lapselle, jos ne eivät ole
jatkuvia. Hän oppii sietämään niitä paremmin käsitellessään leikin avulla tunteitaan. Jos hirveltä on
koko ajan pää poikki tai nukelta katkaistaan käsi,
se ei haittaa.
Jukka Maarianvaara
Edunvalvontajohtaja, Tehy ry
Sote-uudistus ja
varhaiskasvatuksen
edunvalvonta
S
ote-järjestämislaki on parhaillaan eduskunnan
käsiteltävänä. Mikäli se tulee hyväksytyksi ja
voimaan suunnitellussa aikataulussa, aloittavat
uudet sote-alueet toimintansa vuoden 2015 aikana.
Sote-palveluiden tuotantokuntayhtymät (tai
joissakin tapauksissa vastuukunnat) puolestaan
rakennetaan viimeistään vuoden 2016 aikana, ja
niiden pitäisi aloittaa toimintansa 1.1.2017. Sotejärjestämislakia koskevan hallituksen esityksen
mukaan tuotantoalueita tulisi yhteensä 19 – eli ne
noudattaisivat pitkälti nykyistä sairaanhoitopiirijakoa.
Sote-uudistus merkitsee historiallisen suurta
rakenneuudistusta, jolla pyritään yhdistämään
nykyistä tehokkaammin sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisaalta perus- ja erityistason palvelut. Puhutaan palvelujen ”vertikaalisesta ja sosiaalisesta
integraatiosta”. Uudistuksen tavoitteena on saada
aikaan saumattomampia hoitoketjuja ja vahvistaa
lähipalveluja.
Sote-uudistus tarkoittaa tehyläisten kannalta
ennen kaikkea sitä, että valtaosalla työnantaja
vaihtuu. Varhaiskasvatus on kuitenkin siirretty sivistystoimen alaisuuteen, ja näin ollen se jää sotetuotantoalueiden ulkopuolelle. Huolena onkin
se, miten lasten ja perheiden palvelut järjestetään
siten, että yhteys sosiaali- ja terveyspalvelujen ja
varhaiskasvatuksen välillä ei katkea.
Sote-järjestämislaissa asetetaan kunnille, sotealueille ja tuottajakuntayhtymille velvollisuus edistää toiminnassaan suunnitelmallisesti kuntalaisten
hyvinvointia ja terveyttä – tässäkin varhaiskasvatuksella on olennainen rooli.
Tehyn haasteena on varhaiskasvatuksen tehyläisten edunvalvonnasta huolehtiminen tässä
uudessa tilanteessa. Kun peruskuntien tehyläisistä
suuri osa siirtyy uusien sote-tuottajakuntayhtymien palvelukseen, meidän on mietittävä uudelleen
luottamusmies- ja ammattiosastorakenteitamme,
Sote-uudistus merkitsee
historiallisen suurta
rakenneuudistusta.
jotta varhaiskasvatuksen paikallinen edunvalvonta
voidaan jatkossakin hoitaa tehokkaasti.
Näemme tämän muutoksen myös mahdollisuutena. Peruskunnissa varhaiskasvatus ei jää
enää muiden toimintojen ja ammattiryhmien varjoon, jolloin voimme panostaa varhaiskasvatuksen
tehyläisten edunvalvontaan uudella tavalla niin
paikallisesti kuin keskustasollakin.
Tehyllä ja sen yhteistyöjäsenjärjestöllä SLaL:lla
on valtavasti tietotaitoa varhaiskasvatuksen asioissa – olimme muun muassa mukana varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista pohtineessa
työryhmässä – ja jatkossa voimme saada osaamisemme tehokkaammin käyttöön.
Tehyssä ammatillinen ja työmarkkinaedunvalvonta muodostavat kaikkien tehyläisten ammattiryhmien osalta vahvan kokonaisuuden. Tehy
edustaa suurta osaa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lähi- ja lastenhoitajista, ja tuloksellisella
edunvalvonnalla voimme edelleen vahvistaa tätä
rooliamme.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevät luottamusmiehemme ovat ammattitaitoisia ja asiantuntevia. Näillä vahvuuksilla voimme jatkossakin
parantaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien
jäsentemme palkka-, työaika- ja muita työsuhteen
ehtoja.
Tehylle jokainen jäsen on tärkeä.
17
Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Äitien ja lasten
tukena vankilassa
Aija Norokallio vaihtoi työpaikkansa päiväkodista vankilan
perheosastolle, jossa hän auttaa äitejä arjen askareissa.
P
uiden reunustama kuja johtaa luonnonkauniille paikalle, jossa on siellä täällä muutama
rivitalo. Olemme saapuneet perhetyöntekijä
Aija Norokallion työpaikalle, Vanajan naisten avovankilan perheosastolle.
Vankilasta ei viesti muu kuin päivystys, jossa
vierailijan tulee kirjata puumerkkinsä siellä työskentelevän virkapukuisen vartijan edessä.
Norokallio on työskennellyt vankilan perheosastolla lähes viisi vuotta.
– Kun luin Hämeen Sanomista jutun, että tänne
perustetaan perheosasto, johon tarvitaan 7 lastenhoitajaa töihin, sanoin miehelleni, että tuossa on
tuleva työpaikkani.
Norokallio aloitti perhetyönohjaajana, mutta
koulutusvaatimukset muuttuivat ja titteli muuttui
perhetyöntekijäksi. Hänen työnantajansa ei ole
vankila, vaan Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka
on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Lastenhoitajaksi kouluttautuneella Norokalliolla on
takanaan yli 20 vuotta Hämeenlinnan kaupungin
18
päiväkodeissa, viimeksi Jukolan päiväkodissa.
– Meidän perhetyöntekijöiden tärkein tehtävä
on tukea vankilassa olevien äitien ja heidän lastensa välistä vuorovaikutusta ja hyvää arkea. Äideillä
on vastuu omasta lapsestaan ja me kunnioitamme
heidän vanhemmuuttaan.
Lapsia on ollut äitiensä kanssa vankiloissa aina.
Aiemmin heitä ei vain dokumentoitu mitenkään.
– Kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 2010,
siinä säädettiin että lapsi voi tulla äidin kanssa asumaan vankilan perheosastolle lastensuojelun sijoituksella alle kahden vuoden iässä ja saa asua siellä
kolmevuotiaaksi. Sijoittavan kunnan lastensuojelu
siis tekee päätöksen, onko se lapsen edun mukaista.
Luottamus herää vähitellen
Äidit asuvat lasten kanssa soluhuoneistoissa, joissa
on yhteinen keittiö. Perhetyöntekijä tukee äitiä arjen käytännöissä.
– Ohjaamme häntä tarvittaessa ruuan laitossa,
Ammattina lastenhoitaja pyykinpesussa ja siivouksessa. Tärkeä tehtävä on
tukea äitiä pitämään huolta lapsen säännöllisestä
päiväjärjestyksestä. Että lapsi ruokailee, nukkuu ja
ulkoilee kehityksensä kannalta oikeaan aikaan ja
riittävästi.
Jokaisella perheellä on oma työntekijäpari, jonka kanssa äiti keskustelee viikoittain perheosastojakson tavoitteiden mukaisesti. Myös isät yritetään
saada mukaan keskusteluihin ja
lapsen elämään.
– Lapset puheeksi -koulutus
antoi minulle hyvät eväät koko
perheen kanssa työskentelyyn
ja vahvistamaan vanhemmuutta.
Äidin luottamuksen voittaminen kestää aikansa.
– Osa äideistä on kohdannut
huostaanoton edellisen lapsen kohdalla ja heitä
saattaa pelottaa, että tehtävämme on vahtia, ovatko
he hyviä äitejä. Hieno kokemus onkin, kun näen
äidin luottavan minuun ja uskovan siihen, että tarkoitukseni on tukea eikä tuomita.
perheosasto oli perustettaessa ja on edelleenkin
ainutlaatuinen Suomessa.Hän on saanut mahdollisuuden osallistua koulutuksiin, joihin on halunnut.
– Voimauttava valokuva -koulutus on ollut yksi
parhaista koulutuksista. Olen kuvannut sillä menetelmällä äitejä. He saavat itse päättää, miten heitä
kuvataan ja miten he haluavat tulla nähdyksi. Työväline ei oikeastaan ole valokuvaus, vaan katse ja
näkemisentapa. Nämä kuvausretket ovat olleet voimauttavia
myös minulle itselleni.
Syyskuussa Norokallio kävi
vauvasirkusohjaaja -koulutuksen.
– Muut työntekijät menivät
perhetyön koulutukseen, mutta minä pyysin ja pääsin vauvasirkus- koulutukseen. Sain
tilata tänne sirkustarvikkeet kurssin jälkeen ja nyt
pidän sitä äideille ja lapsille viikottain, hän iloitsee.
ICDP:n eli kannustavan vuorovaikutuskoulutuksen kautta hän on oppinut omien sanojensa
mukaan valtavasti.
– Se on enemmän kuin menetelmä, se on tapa
tehdä työtä. Korostan äideille vuorovaikutuksen
kautta, että olen heidän rinnallaan kulkija ja tukija,
enkä hierarkiassa hänen yläpuolellaan. Jaksan uskoa positiivisen vuorovaikutuksen voimaan!
”Ilman uskoa
huomiseen en
voisi työskennellä
vankilassa”.
Valokuvausta ja sirkusta
Norokallio on tyytyväinen siihen, että hän on saanut olla mukana kehittämässä työnkuvaansa.
– Kysyin työhaastattelussa, mitä työnkuvaan
kuuluu. Esimieheni sanoi, ettei tiedä sitä, koska
minun ja muiden työntekijöiden tehtävänä olisi
miettiä menetelmät ja työkäytännöt. Vankilan
”En vaihtaisi takaisin”
Jos äiti perheosastolla ollessaan aloittaa opiskelun
tai työllistyy, lapsi menee päivittäin tavalliseen
päiväkotiin.
– Se on yksi juttu, joka viestii siitä, ettemme ole
lastenhoitajia.
Norokallion toinen työpiste on Hämeenlinnan
vankilan suljetulla osastolla. Siellä ollaan työvuorossa yksin, Vanajalla taas on aina useampi työntekijä per vuoro.
Lapset saavat lomailla isän ja muiden sukulaisten luona tilanteen mukaan, jos se katsotaan
lapsen edun mukaiseksi.
– Kun äiti saa lomaoikeuden, hän saa lähteä
yhdessä lapsen kanssa lomille kolmeksi vuorokaudeksi kahden kuukauden välein.
Aija Norokallio ei vaihtaisi työtään hevillä
päiväkotiin, niin hyvin hän viihtyy nykyisessä
työssään.
– Päämääräni on, että perheellä olisi mahdollisuus elää vapauteen päästyään rikoksetonta elämää. Ilman uskoa siihen en kykenisi tekemään tätä
työtä, hän sanoo hiljaa.
Aija Norokallio pitää vauverosirkusta vauvatin kera. 19
Lukuiloa
Teksti Hannele Karppinen
osketuksen
k
n
a
v
le
o
ä
sn
ä
L
a
ja sadun taika
Satuhieronta
Kirjoittaja
Sanna Tuovinen
WSOY 2014
Satuhieronnassa yhdistyvät kosketus, satujen maailma ja kevyt hieronta. Siinä kädet
maalavat ja piirtävät tarinan, sadun tai
vaikkapa runon tapahtumia selkään, käsiin,
jalkoihin tai pään alueelle. Satuhieronnan
elementit ovat tuttuja monille jo lapsuudesta. Esimerkiksi Harakka huttua keittää -lorussa kosketus yhdistyy lorun mielikuviin.
WSOY julkaisi loppuvuodesta 2014 Satuhieronta-kirjan, jonka on
kirjoittanut Satuhierontavalmennuksen kehittäjä Sanna Tuovinen.
Hän on tutkinut, koonnut teoriatietoa ja käytännön kokemuksia yli
kymmenen vuoden ajan.
Tuovinen kertoo, että satuhieronta on kehittynyt lukuisien vaiheiden kautta vuorovaikutuksessa varhaiskasvattajien ja kasvatustieteilijöiden kanssa.
Tuovinen on opiskellut muun muassa taideopintoja, varhaiskasvatusta ja hänellä on hierojan ammattitutkinto sekä erilaisia hierontakoulutuksia.
Satuhieronta on lapsilähtöinen ja luova menetelmä, jolla on
myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin.
Satuhieronnan filosofiaan ovat vaikuttaneet erityisesti Rosen-terapia,
Theraplay ja N.L.P.
Satuhieronta-menetelmän avulla on saatu hyviä kokemuksia siitä,
kuinka lasten itsetuntemus paranee, motoriikka ja sosiaaliset taidot
kehittyvät. Oleellista on se, että satuhieronnan avulla luodaan aitoja
yhdessäolon hetkiä, jotka auttavat sekä lasta että aikuista rentoutumaan.
Tuovinen on koonnut Satuhieronta-kirjaansa eri ammattilaisten
näkemyksiä kosketukseen perustuvan ja lapsilähtöisen satuhierontamenetelmän toteutuksista. Oleellinen osa hänen kirjaansa on se, että
siinä ohjataan, kuinka satuhierontaa kannattaa tehdä.
Länsimaissa keskitytään usein rationaalisen tiedon opettelemiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kirjoittaa Satuhieronnasta: ”Satuhieronta on helposti opittava ja toteutettava tapa välittää lapselle tärkeitä arvoja: toisen ihmisen ja oman itsen
arvostus, ilon merkitys, leikin keskeinen osa ihmisenä olemisessa.”
Mäkelä toteaa, että lempeä kosketus ja syli rauhoittavat hermostoa
ja vähentävät stressiä.
Erityisen ansiokasta Satuhieronta-kirjassa on se, että siinä on lukuisia valmiita satuja tai loruja, joihin on kehitetty vinkit, miten satuhierontaa voi toteuttaa vaikkapa oman lapsen tai lapsiryhmän kanssa.
Kirja on kauniisti kuvitettu: Kirja ikään kuin hengittää levollista
oloa. Siinä on viehättävät piirrokset sekä lämpöä huokuvat valokuvat.
Satuhierontaa voisi kuvata, Sanna Tuovisen mukaan, sydämen
kieleksi, jonka avulla voimme opetella empatiataitoja, oman itsen ja
toisten arvostamista.
20
Raskaudenaikainen
alkoholialtistus
aiheuttaa ongelmia
koko elämän
S
ikiöaikana äidin runsaalle alkoholinkäytölle altistuvat FAS-lapset pärjäävät aikuisena selvästi ikätovereitaan
huonommin. Muun muassa työttömyys ja
mielenterveysongelmat ovat heillä tavallista
yleisempiä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.
Tutkimukseen osallistui 79 keskimäärin
32-vuotiasta sikiön alkoholisyndroomasta
(FAS) kärsivää sekä 3 200 tervettä verrokkia.
Tulosten perusteella sikiön alkoholisyndroomasta kärsivät olivat tarvinneet muita
todennäköisemmin erityisopetusta ja olivat
todennäköisemmin työttömiä. Oireyhtymää
potevista peräti 51 prosenttia oli työttömiä,
kun verrokeista työttömiä oli 15 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkkeelle oireyhtymää
potevista oli joutunut kolmannes ja yhtä moni
sairasti jotain mielenterveyden häiriötä. Myös
alkoholiongelmat ja psyykenlääkitykset olivat
heillä yleisempiä kuin verrokeilla.
FAS- eli sikiön alkoholisyndrooma aiheutuu äidin runsaasta alkoholinkäytöstä raskauden aikana. Oireyhtymä aiheuttaa erilaisia
hermostollisia ongelmia, mm. oppimisen,
käytöksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä. FAS-lapsilla on myös usein oireyhtymään
kuuluvia kasvojen rakennepoikkeamia ja
muunlaisia rakenteellisia ongelmia.
Suomessa syntyy vuosittain noin sata
FAS-lasta, mutta huomattavasti useammat
altistuvat äidin alkoholinkäytölle ja voivat
saada lievempiä oireita. Raskaudenaikaiselle
alkoholinkäytölle ei tiedetä turvallista rajaa.
Tämän vuoksi alkoholista olisi hyvä pidättäytyä kokonaan raskauden aikana.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä
Pediatrics-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
SLaL ottaa kantaa
Esitä/ilmianna
Vuoden lastenhoitajaa!
Vuoden lastenhoitaja on aktiivinen lastenhoitoalan ammattilainen, joka työssään ja vapaaajallaan toimii esimerkillisesti ja vireästi lasten
puolestapuhujana. Hän on innokas toimeen tarttuja ja saa positiivisuudellaan muutkin mukaan
toimimaan.
Vuoden lastenhoitaja julkistetaan ja palkitaan
Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa
10.4.2015.
Vapaamuotoiset hakemukset liiton toimistolle :
Suomen Lastenhoitoalan Liitto, PL 120, 00060
Tehy,
13.3.2015 mennessä. Kuoreen tunnus ”Vuoden
lastenhoitaja” tai sähköpostitse toimisto@slal.fi
aihekenttään: Vuoden lastenhoitaja
Lapsen korvakipu hellittää
viikossa, flunssa kahdessa
Flunssat ja muut hengitysteiden infektiot saattavat
lapsilla kestää pitempään kuin lääkärit yleensä
arvioivat. Tuoreen tutkimuksen tulokset voivat
auttaa vanhempia ja lääkäreitä entistä paremmin
arvioimaan miten pitkään lapset todennäköisesti
oireilevat ja milloin oireet jatkuvat epätavallisen
pitkään.
Nyt julkaistut arviot perustuvat lähes 50 tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin. Tutkimuksissa oli selvitetty eri ikäisten lasten flunssien,
korva- ja kurkkukipujen, yskän ja mm. ilmatiehyttulehdusten kestoja.
Tulokset osoittivat, että 90 %:lla lapsista korvakivut kestivät noin 7–8 päivää, kurkkukivut 2–7
päivää, ns. kuristustauti 2 päivää, ilmatiehyttulehdus 21 päivää, akuutti yskä 25 päivää, flunssa 15
päivää ja epätyypilliset hengitysteiden infektiot 16
päivää.
Havainnot viittaavat siihen, että lasten hengitystieinfektioiden oireet voivat kestää pitempään
kuin on totuttu ajattelemaan. Esimerkiksi rinoviruksen aiheuttamien flunssien arvioidaan nykyisin kestävän lapsilla keskimäärin 7–12 päivää.
Tarkempi tieto yleisten hengitystieinfektioiden
kestoista voi parhaimmassa tapauksessa vähentää
myös tarpeettomia antibioottihoitoja.
Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
Ryhmäkokokatto
varhaiskasvatuslakiin
SLaL:n toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari
oli mukana Sivistyspoliittisen ministeriryhmän
kuulemisessa kertomassa, mitä varhaiskasvatus
mielestämme on.
S
eppälä-Vessari jakoi SLaL:n
lausunnon varhaiskasvatuslaista osallistujille sekä
kertoi puheenvuorossaan, mitä
varhaiskasvatus jäsentemme mielestä käytännössä on. SLaL pitää
tärkeänä, että uusi laki saataisiin
voimaan vielä tämän hallituskauden aikana.
SLaL pitää hyvänä varhaiskasvatukseen lakityöryhmän
raportissa esitettyä määritelmää:
”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen
ja opetuksen muodostamaa
kokonaisuutta.” Liiton lausunnon mukaan varhaiskasvatuspalveluiden tulee turvata, että
lapsi kokee päivittäin tulevansa
nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi
ja hyväksytyksi sellaisena kuin
on, turvallisessa ja sensitiivisessä
yhteisössä.
SLaL:n mielestä varhaiskasvatuslakiin on kirjattava mukaan
ryhmäkokokatto, joka varmistaa
päivähoidon laatua ja estää ryhmien paisuminen liian suuriksi.
Tämä on ollut selkeästi sekä
vanhempien, että henkilöstön
toiveena.
Varhaiskasvatuslain on turvattava myös nykyisen henkilöstörakenteen säilyttäminen.
Päivähoitoryhmässä pedagoginen vastuu ja kehittäjän rooli
on lastentarhanopettajalla tai
sosionomilla. Hoivan ja perushoidollisen osaamisen tarve
korostuu erityisesti pienten,
alle 3-vuotiaiden ryhmissä. Li-
säksi lasten- ja/tai lähihoitajien
osaamista tarvitaan erityisesti
pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidon toteuttamisessa.
Lapsiryhmässä on turvattava
oikea henkilöstömitoitus koko
päivän ajan. Poikkeaminen säädetystä mitoituksesta tulee olla
tarkoin rajattu ja mahdollinen
vai äkillisissä sairauspoissaoloissa, jotta päivähoidon laatu
ja turvallisuus voidaan taata.
Lakimuutosesityksessä on hyvin
esitetty poikkeaminen säädetystä
mitoituksesta.
Päivähoidon laadun takaamiseksi on tärkeää, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen
lastenhoitajan tehtäviin on lasten
ja nuorten hoidon ja kasvatuksen
osaamisalan suorittaminen tai
lapsi- ja perhetyön perustutkinto.
SLaL pitääkin tärkeänä, että
lähihoitajakoulutusta kehitetään,
niin että lasten hoidon ja kasvatuksen opintojen osuus korostuu
tai kokonaan oman perustutkinnon saaminen lastenhoitoalan
tehtäviin. On koulutuksen ja
ammattitaidon aliarvioimista,
mikäli suoritetulla koulutusohjelmaopinnoilla ei katsota olevan
merkitystä.
SLaL:n mielestä eri ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ylläpito varhaiskasvatuksessa
on välttämätöntä. Työtä tehdään
moniammatillisessa työyhteisössä, jossa on tärkeää kunnioittaa
ja käyttää hyödyksi kaikkien
osaamista.
21
Nämä kaikki jäsenmaksun hinnalla!
• Koulutuksia
Käy katsomassa SLaL:n internetsivuilta www.slal.fi tai Facebookista liiton tulevat koulutukset.
• Apurahoja
Koulutusapurahaa voi hakea Hilda Kinnusen rahastosta
työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen, tutkimukseen tai opintomatkoihin. Hakukaavakkeita voi tilata liiton
toimistosta (SLaL ry, PL 120, 00060 Tehy tai toimisto@slal.fi)
tai voit tulostaa sen kotisivuilta www.slal.fi.
• Jäsenlehti
Ajankohtaista tietoa ja virkistäviä lukuelämyksiä tarjoava
Slalli-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
• Etuja nettipuodissa
Kirjoja, kasseja, paitoja yms. voi tilata jäsenetuhintaan liiton
internetsivuilta www.slal.fi. Myös ammattikirjallisuutta
edulliseen jäsenhintaan: esim. Lupa liikkua, Leppäkertun
keinutuoli, Ipanakerä ja Satuhieronta.
• Etuja työasuista ja -jalkineista
Suomen suurin työvaatevalmistaja Image Wear Oy tarjoaa
työasuja, työjalkineita ja Tempur-tuotteita jäsenetuhintaan.
Edun saa myymälässä kertomalla jäsennumeronsa sekä
verkkokaupassa käyttäen erillistä alennuskoodia. Lisäksi 10
% alennus kaikista tuotteistamme. Etu voimassa 31.12.2015
saakka. Lähin myymäläsi www.imagewear.eu
• If-vakuutukset
SLaL:n jäsenillä on mahdollisuus hankkia Ifistä kattava
henki- ja tapaturmavakuutus markkinoiden edullisimpaan
hintaan. Saat etuja myös Ifin vahinkovakuutuksista, kun
keskität vähintään kolme vakuutusta Ifiin. Lue lisää ja ota
vakuutus www.if.fi/tehy tai soita 010 19 19 19,
ma–pe klo 8-20.
• Lasten Keskus
Kirjoja Lasten Keskuksen verkkokaupasta.
22
• Kelttikorut
Kelttikorujen valikoimasta löytyy upeiden hopeakorujen
lisäksi myös tinakorut, joissa on aiheena erilaisia kelttien ja
viikinkien mytologisia hahmoja tai symboleja.
Verkkokaupassa käytetään alennuskoodia, joka oikeuttaa
saamaan -10% kaikista ostoksista kelttikorut nettikaupassa
www.kelttikorut.com. Löydät tilausohjeet ja alennuskoodin
jäsensivuilta.
• Holiday Clubin tarjoukset
SLaL:n jäsenistö saa vähintään 15 % alennuksen Holiday
Clubin loma-asuntojen ja kylpylähotellien päivän hinnoista
(sis. majoituksen ja aamiaisen). Holiday Club tarjoaa SLaL:n
jäsenille erillisiä kampanjatarjouksia, joissa alennus voi olla
loma-asuntojen vuokrahinnoista jopa 40 %. Holiday Club
tarjoaa myös vaihtuvia lyhytaikaisia kampanjaetuja.
• Juntus-koruja alennuksella
Saat jäsenenä Juntus-korujen verkkokaupasta 10 % alennuksen hopeakoruista alennuskoodilla. Kotimaiset yksilölliset
hopeakorut itselle tai lahjaksi. Suomalaista käsityötä.
www.juntuskorut. com
• S-ryhmän hotellitarjouksia
S-ryhmän Sokos Hotellit ja Radisson Blu hotellit tarjoavat
liiton jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia
tarjouksia. Sokos Hotelleja käytössänne yli 50 hotellia 28 eri
paikkakunnalla Suomessa sekä Sokos Hotel Viru, Tallinnassa ja Pietarissa upeat Original Sokos Hotel Olympia
Garden, Solo Sokos Hotel Vasilievsky sekä Solo Sokos Hotel
Palace Bridge kylpyläpalveluineen. Lisäksi Suomessa on
seitsemän laadukasta Radisson Blu Hotellia.
• Bellapuu
Varastossa olevista pipoista ja tuubihuiveista 15 % alennusta.
Yli 80 €:n arvoiset tilaukset postikuluitta.
Tarkemmat tiedot jäseneduista ja koodit verkkokauppoihin
www.slal.fi => intrat => jäsenintra.
Äänestä
-sivuja lapsille
n
eu
Slalli -lehden 6/2014 paras juttu -äänestyksessä
eniten ääniä sai juttu Vanhat leikit heräävät eroon.
Parhaaksi kuvaksi äänestettiin s. 6 kuva.. Onni
suosi vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa
Pirjo Aarnisuoria Laukaasta sekä Riitta Pehkonen
Pietarsaaresta. Palkinnot on toimitettu voittajille.
vo
e.
fi
S
Minä osaan
ja onnistun
k a sp e r h
Äänestä lehden 1/2015 paras juttu ja kuva
Käy äänestämässä 1.3.2015 mennessä lehden 1/15
paras juttu ja kuva kotisivuillamme www.slal.fi
kohdassa Slalli -lehti > äänestä paras juttu ja kuva.
Vastaajien kesken arvotaan SLaL-tuotteita.
Lika ja pöpöt suojaavat
lasta allergioilta ja
astmalta
Pikkulapset saattavat säästyä allergioilta ja astmalta, jos he altistuvat monipuolisesti erilaisille
bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille. Olennaista on, että altistuminen tapahtuu
ensimmäisen elinvuoden aikana. Myöhemmin
lapsuudessa altistus saattaa päinvastoin lisätä sairastumisvaaraa.
Tulokset perustuvat yhdysvaltalaistutkimukseen, jossa viittäsataa kaupunkilaislasta seurattiin
syntymästä kolmevuotiaaksi. Tutkijat keräsivät
lasten kodeista allergeeninäytteitä, minkä lisäksi
lapsille tehtiin allergia- ja astmatestejä.
Kun tutkijat yhdistivät mittausten tulokset, he
havaitsivat allergiat ja astmaan viittaavan hengitysvinkunan harvinaisemmaksi lapsilla, jotka
alle vuoden ikäisinä olivat altistuneet mm. kissan
hilseelle sekä torakoiden jätöksille. Sama havaittiin
niissä kodeissa, joiden pölynäytteistä tutkittiin
myös bakteerien kirjoa ja määrää. Mitä monipuolisemmin bakteereja kodin pölyssä oli sitä epätodennäköisemmin lapsi sairastui.
Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen
on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja
astmaa. Heikko hygienia ja huonot asuinolot voivat kuitenkin myös altistaa monille sairauksille.
Tulokset julkaistiin Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
Neuvokas perhe on Suomen Sydänliiton ja Yksi
elämä -kokonaisuuden lapsiperhetoimintaa
teemalla ”Iloa, innostusta ja kannustusta
elintapoihin!”.
N
euvokas perhe tarjoaa tukea perheille sekä
ammattilaisille, jotta he
voivat löytää arkeen sopivia pieniä
valintoja, jotka lisäävät hyvää oloa
ja edistävät terveyttä. Myönteinen
ilmapiiri ja yhdessä toimiminen
ovat tärkeitä seikkoja ja tutkitusti
tukevat myös terveitä elintapoja.
Materiaalivinkki
päivähoitoon: Neljä erilaista
internetistä tulostettavaa sivua,
joissa on hauska kuvitus,
kysymyksiä ja piirustustilaa
liittyen lapsen omaan osaamiseen
ja taitoihin, iloisiin puuhiin,
liikkumiseen ja syömiseen.
Tehtävät sopivat 4–7-vuotiaille lapsille ryhmässä täytettäviksi
tai kotona vanhempien kanssa
pohdittavaksi. Täytetyt sivut
voi koota kasvunkansioon tai
päiväkodin seinälle näyttelyksi.
Hauskaa on, jos myös aikuiset
täyttävät sivut!
Näiden hauskojen tehtävien
tarkoitus on vahvistaa lapsen
itsetuntoa ja itsetuntemusta sekä kiinnittää huomiota omaan
osaamiseen, onnistumiseen ja
arjessa tapahtuviin hyviin asioihin. Tehtävien taustalla on
ajatus: Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen!
Tehtävät on koottu Minä
osaan ja onnistun -kirjasta.
Lisäksi Neuvokas perhe
-verkkosivuilta löytyy tietoa ja
vinkkejä perhearkeen, lasten
liikkumiseen, syömiseen ja ylipainoon liittyen. Artikkeleiden
ja videoiden aiheita ovat muun
muassa Hyvän mielen perherutiineja, Lapseni ei syö kasviksia
– mitä tehdä, Liikkumiseen
kannustavan vanhemman muistilista ja Huomaa hyvä lapsessa.
Myös ammattikasvattajille sivuilta löytyy monenlaisia materiaaleja ja vinkkejä Minä osaan
-sivujen lisäksi.
Lisätietoja ja materiaalit:
23
Teksti ja kuva Eila Seppälä-Vessari
Lapsista iloa
joka päivä
Aurinkoinen ja aktiivinen
lastenhoitaja Iiris Helander poimii
omaan arkeensa voimaa läheisistä
ja ystävistä.
24
Voimaa arkeen
palstaa selittävä lause tähän vaikka pitkäkin
M
änttä-Vilppulassa asuva lastenhoitaja
Iiris ”Iikku” Helander ottaa minut vastaan kauniissa, vaaleassa kodissaan. Kaikesta näkee, että huoneiston omistajalla on silmää
ja taitoa luoda ympärilleen kaunis ja harmoninen
ympäristö.
Iiris pohti aikaa, jolloin ammatinvalinta oli
ylioppilaaksi valmistuttua ajankohtainen. Hän
kertoi, että ammatinvalinta lastenhoitajaksi johtui
siitä, että lukeminen ja pänttääminen ei oikein kiinnostanut
silloin ja lastenhoitajana pääsi
nopeasti ammattiin käsiksi.
Tosin myös kätilön koulutus
kiinnosti Iiristä, ja se olikin oikeastaan se toiveammatti nuorena.
Tuohon aikaan oli mahdollista
lyhemmällä koulutuksella opiskella lastenhoitajasta kätilöksi
työkokemuksen kartuttua. Tämä
mahdollisuus tosin poistui jo
pian Iiriksen valmistuttua. Kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja varmuutta valinnalleen Iiris
oli saanut harjoitteluista esikouluryhmässä sekä lastenkodissa.
Iiris oli aikanaan päässyt myös lastentarhanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin. Hän kertoo,
että ei kuitenkaan osallistunut, koska oli kuullut,
että pääsykokeessa joutui laulamaan. Omasta
mielestään hän kun ei osannut laulaa ollenkaan.
Elämä on kuitenkin opetanut ja madaltanut itsekritiikkiä, että jokainen laulaa äänellään ja lasten
kanssa laulaminen luonnistuu hyvin.
– Lapsille voin kyllä laulaa. Aikuisille laulaessa
astuu jännitys kuvaan ja pelkään unohtavani sanat.
Kuitenkin paljastuu tuota pikaa, että Iikku on
esiintynyt esimerkiksi Tiernapoikana vanhuksille,
yksinäisten joulujuhlassa sekä myös paikallisessa
ravintolassa. Eli se siitä esiintymiskammosta aikuisten edessä.
yhdistää muutakin, esimerkiksi laulua, loruilua
tai tarinaa. Esiintyminen eri rooleja hyväksikäyttäen sai siis alkusysäyksen.
– Kun on pukeutuneena roolihahmoon, ei ole
omana itsenä esillä ja voi heittäytyä enemmän.
Ja lapset osallistuvat myös mukavasti. Lapset
tietävät ja tunnistavat, kuka roolihahmoksi on
pukeutunut, mutta he heittäytyvät tarinaan täysillä mukaan.
Iiriksen päiväkodissa juhlat ja
tapahtumat ovat nykyään paljolti
erilaisia teemajuhlia: merirosvojuhlia, joulupolkua, lännenjuhlia jne.
– Juhlamme ovat hetkiä, joissa
ei esiinnytä, vaan ollaan yhdessä.
Villimmänkään lapsen vanhempien
ei siis tarvitse jäädä siitä syystä pois,
että pelkää ettei lapsi osaa käyttäytyä tai istua hiljaa paikallaan esityksiä seuraten.
Lastenhoitajana Iiris haluaa olla
aidosti läsnä lapsen lähellä häiriöttä.
Hän kyseenalaistaa, onko se aitoa
läsnäoloa, jos koko ajan joutuu kirjaamaan asioita ylös ja pohtimaan,
mihin suuntaan lasta tulee ohjata?
Asiat ja havainnot ovat pitkään työssä olleella
ammattilaisella muistissa, josta ne tarvittaessa
kaivetaan raportteihin. Tärkeää on olla lapselle
itse esimerkkinä ja mallina, maalaisjärkeä käyttäen.
”Mitä
vanhemmaksi
tulee, sen
paremmin
läheisten ja
ystävien arvon
huomaa.”
Roolihahmot apuna
Päiväkotimaailmassa Iiris käyttää lasten kanssa
työskennellessä myös monipuolisen esiintyjän taitoja heittäytyen eri rooleihin. Työpariensa kanssa
hän hyödyntää paljon eri hahmoja. Innostus tähän
lähti liikkeelle siitä, että Iiristä pyydettiin yhdessä
lastentarhanopettaja Sirpa Luukon kanssa kirjastoon johonkin tapahtumaan lukemaan satuja.
Yhdessä he tuumasivat, että ohjelmaan pitäisi
Synkkiin hetkiin
Aina ei elämässä mene niin kuin on ajatellut
tai suunnitellut. Iiris kertoo, että murheen tai
huolten osuessa kohdalle hän purkaa pahaa oloa
kirjoittamalla. Siihen tarkoitukseen on varattu
surujen mustakantinen vihko.
– Sinne kirjoitan asioita, jotka aiheuttavat
tunteen räjähtämispisteessä olevista asioista. Asioiden kirjoittaminen helpottaa, se tyhjentää olon
ja joskus kirjoittaessa tulee itkeä tirautettuakin.
Saattaa olla, että myöhemmin luen tekstiä ja tulee
mietityksi, että noinko tosiaan olen tuntenut.
Iiris toivoo, että asioista, jotka vaativat työelämässä toimenpiteitä tai muutosta, voidaan
keskustella, mutta kuitenkin valittamatta. Niin
helposti jäädään tuulimyllyn omaisesti pyörimään ongelmiin, kuitenkaan asialle mitään
tekemättä.
Juttu jatkuu sivulla 31.
25
Yksissä tuumin
Yhdistykset ilmoittavat tällä palstalla tulevista tapahtumista
Etelä-Kymen ly:n vuosikokous
Lapin ly:n vuosikokous
Etelä-Kymen ly:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään
ke 4.3. alkaen klo 18 vanhassa Meripirtin päiväkodissa
(Haukkavuorenkatu 5, Kotka).
Esillä sääntömääräiset asiat, mm. tilinpäätös 2014 ja
toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä sääntömuutosehdotus. Tule vaikuttamaan mm. Lau-koulutussuunnitelman
toteuttamiseen ja antamaan vinkkejä alkaneen vuoden
toimintaan.
Tapaamisiin jutellen ja kahvitellen!
Hallitus
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 26.2.2015 klo 18.30 Tehyn toimistolla, os. Maakuntakatu 29- 31, B rappu, 3. kerros, Rovaniemi.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi
sääntömuutosesitys.
Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja vuosiksi
2015 – 2017 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
Tule kertomaan toiveesi tulevaan toimintaan. Yhdistys
tarjoaa pientä iltapalaa. Tervetuloa! Hallitus
Etelä-Saimaan ly:n vuosikokous
Etelä-Saimaan lastenhoitoalan yhdistys ry:n vuosikokous
to 19.2.2015 klo 18.
Paikka: Lappeenranta Tehy-toimisto. Sääntömääräisten
asioiden lisäksi esillä myös sääntömuutos.
Tarjoilua!
Ilmoittautumiset: tuula.komulainen@lappeenranta.fi,
viim. 12.2. mennessä.
Keski-Pohjanmaan ly:n vuosikokous
Keski-Pohjanmaan lastenhoitoalan yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 11.3.2015
klo 18 Tervanpolttajan päiväkodissa, Tervanpolttajankatu
6, 67100 Kokkola.
Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos.
Tarjoilua varten ilmoittautumiset UMA:lle 4.3. mennessä:
um.airaksinen@gmail.com tai tekstiviestillä 040 776 5330.
Tervetuloa!
Hallitus Keski-Suomen ly:n vuosikokous
Keski-Suomen Lastenhoitoalan yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 18.3.2015 klo 18.30 Tehylässä,
Järjestöjentalo, Kalevankatu 4. Käsitellään sääntömääräiset
vuosikokousasiat sekä yhdistyksen sääntömuutos.
Iltapalatarjoilu. Tervetuloa mukaan päättämään yhdistyksen tulevaisuudesta!
Hallitus
26
Pohjois-Karjalan ly:n vuosikokous
Pohjois-Karjalan Lastenhoitoalan yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 18.3.2015 klo
17.30. Paikkana Tehyn Joensuun aluetoimisto, Siltakatu 12
A 2, Joensuu.
Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, puheenjohtajan ja
hallituksen valinta sekä liiton ja paikallisyhdistyksen sääntömuutokset.
Yhdistys tarjoaa pientä iltapalaa. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan tulostasi 11.3.2015 mennessä: Jyrki
Ikonen, 044 585 0824, työ 050 439 8904, jyrkikal@hotmail.
com, pklastenhoitoalanyhd@suomi24.fi.
Kutsuvieraana paikalla myös SLaL:n hallituksen puheenjohtaja Minna Leppäkorpi.
Tervetuloa! Hallitus
Pohjois-Pohjanmaan ly:n vuosikokous
Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan Lastenhoitoalan yhdistys
ry:n sääntömääräiseen
vuosikokoukseen 12.3 klo 18 Tehyn Oulun aluetoimistolle,
Torikatu 23. Kahvitarjoilu.
Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen sääntömuutos. Hallitus
P.S. Muistathan yhdistyksen lomaosakkeen Rokualla.
Pohjois-Savon ly:n vuosikokous
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään
26.3.2015 klo 18 Tehyn tiloissa Puijonkatu 29B, 3 kerros,
Kuopio.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus 2015–2017.
Esillä on myös mahdollinen sääntömuutosesitys. Tule
keskustelemaan ja ideoimaan yhdistyksemme toimintaa.
Osallistumalla voit vaikuttaa!
Olet lämpimästi tervetullut.
Hallitus
Päijät-Hämeen ly:n vuosikokous
Päijät-Hämeen lastenhoitoalan yhdistys ry:n vuosikokous
pidetään ke
18.3.2015 klo 18 Humpulan päiväkodissa, Laaksokatu 6,
Lahti
(sisäänkäynti Kannaksenkadun parkkipaikan kautta).
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos.
Tervetuloa! Hallitus
Satakunnan ly:n vuosikokous
Kutsu vuosikokoukseen ti 24.2.2015 klo 18, kuvataidepäiväkoti Viikarin Pikkuviikari, Mikonkatu 8, Pori.
Kokouksessa sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos.
Liitosta saamme vieraaksemme yhdistyksemme Kummin,
Outin.
Helmisen Tarja antaa vinkkiä ”Miten virkistän itseäni
arjessa”. Iltapalatarjoilu.
Ilmoittaudu 17.2. mennessä, ilmoita mahd. ruoka-allergiat:
marjaleenavarho@suomi24.fi tai 040 517 7431.
Tervetuloa jäsenet Porin keskustaan!
Hallitus
Turun seudun ly:n vuosikokous
Turun seudun lastenhoitoalan yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 17.3.2015 klo 18 Tehyn
aluetoimistossa, Eerikinkatu 17 C, Turku. Esillä on sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos.
Tarjolla pientä iltapalaa, jonka vuoksi ilmoittautumiset 9.3.
mennessä: merja.asp@suomi24.fi .
Tervetuloa!
Hallitus
ULHY vierailee Ateneumissa
Uudenmaan Lastenhoitoalan Yhdistyksen (ULHY) jäsen!
Lähdemme la 21.3.2015 klo 11 Ateneumiin Sibelius ja
taiteen maailma -näyttelyyn oppaan johdolla.
Näyttely tarkastelee säveltäjän elämäntyön yhteyksiä ajan
kuvataiteeseen sekä henkilökohtaisella että laajemmin
taidesuuntausten tasolla. Esillä ovat Sibeliuksen nuoruus
ja kansainvälinen läpimurto, fantasiat ja myytit, sekä
sinfoniset maisemat ja luontoaiheet. Muotokuvat kertovat
säveltäjästä niin vuosisadan vaihteen nuorena nerona kuin
1960-luvun lopussa valmistuneen ainutlaatuisen monumentin aiheena. Mukaan pääsee kympin omavastuulla ja
mukaan mahtuu 20 nopeinta. Kokoonnumme Ateneumin
sisäpihan kohtauspaikan luona odottamaan opasta.
Sitovat ilmoittautumiset ti 17.2.2015 klo 18-19 Päiville
puh. 040 540 1414.
Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita jäsennumerosi.
Jäsenen omavastuuhinta 10 € (omavastuuta ei palauteta)
tulee maksaa 6.3.2015 mennessä yhdistyksen tilille:
FI60 5720 1020 1085 99 käyttäen ilmoittautuessa saatavaa
viitenumeroa. Ilmoittaudu mukaan iloiseen rohkeiden
ammattilaisten joukkoon!
Hallitus
ULHY:n vuosikokous ja kevätkauden
toimintaa
Olemme lähettäneet viime vuonna neljä jäsenkirjettä
sähköpostitse jokaiselle, jonka sähköpostiosoite jäsenrekisteristä löytyy. Harmittavan monelta sähköpostitieto uupuu
tai on virheellinen!
Käy pikaisesti korjaamassa yhteystietosi ajan tasalle: www.
slal.fi -> Jäsenhakemus/ tietojen päivitys
ja olet ensimmäisten joukossa saamassa tiedon tulevista
tapahtumista.
Hallitus on jo tehnyt suunnitelmaa ensi vuodelle ja sinulla
on tuhannen taalan paikka tulla vuosikokoukseen vaikuttamaan, millainen on yhdistyksemme ja sen toiminta.
Tässä esimakua suunnitelmasta:
• helmikuu
vuosikokous Pasilassa (25.2.)
• maaliskuu
Sibelius ja taiteen maailma -näyttely Ateneumissa (21.3.)
• huhtikuu
Italian matka Lady Clubin kanssa sekä
Lapsimessut (10.–12.4. tarjoamme lipun messuille)
• toukokuu
päivä Pokrovan luostarissa (23.5.)
• elokuu
viikonloppuretki Hankoon (22.–23.8.)
• marraskuu
pikkujoulut Yrjönkadun uimahallissa
Tapahtumien omavastuuhinta on yleensä vain puolet todellisesta hinnasta ja osa tapahtumista on täysin maksuttomia. Huomasithan jäsenmaksusi eräpäivän siirtyneen pois
tammikuulta, näin jäsenistön toiveesta.
ULHYn jäsenenä vuoden 2015 jäsenmaksusi on yhteensä
40 euroa. Tarkastamme jäsentapahtumiin ilmoittautuneiden jäsenmaksusuorituksen.
Nähdään vuosikokouksessa ja muissa tapahtumissa!
Hallitus
27
Ihanat ideat
Teksti Päivi Tolonen Kuva Eila Seppälä-Vessari
Lusikkapuput
& tiput
Piirrä ja maalaa hauskat pääsiäishahmot
kevätruohon joukkoon.
Lusikat on helppo istuttaa runsasmultaiseen
kasviin tai kevätruohoon.
Kissanruohon joukkoon
maalattiin pääsiäismunia
ja avarakatseinen pupu.
Jos multaa on vähemmän, voi lusikan varren
katkaista saksilla sopivan
mittaiseksi.
28
Mallit ja ohje Kaarina Korventaka Kuvat Antti Ruusuvuori
Tarvitset
• kertakäyttölusikoita: isoja pupuihin,
pikkulusikoita tipuihin
• maalitussit tai merkkaustussit, esim. Decopen
• askartelumaalia
• kartonkia
• höyheniä
• sakset
• liimaa, liimapisteitä, teippiä
ihana
ihana
vieraisilla minikodeissa
as ka rt elu
★ käsit yö t
s
★ kie rr äty
Ihan parasaskartelu
lehti
IHANA
★ la pse t 1 / 2015
8,90 €
taiteile ia
batiikkimun
VIRKKAA MATTO
KÖYDESTÄ
PUNO RISUSTA
KAUNIIT
PAPERIVALAISIMET
kevätpuuhat
vat
houkutta
ll itys
- uu sin vi
Do od la ilu
TILAA
OMAKSI!
vain 30 euroa
/ vuosi
LASTEN
KANSENHSA
UONEEN
✓ LAST
SISUSTUS
✓ RANNEKORUJA
✓ TIPUKORTTEJA
✓ MONOTYPIA-
PAINANTA
Raikas Kevätnumero
nyt Lehtipisteissä!
Lusikkapuput
Näin se käy:
1. Piirrä lusikoihin pupuhahmojen kasvot: silmät, nenät,
suu... Käytä piirtämiseen permanentti-, merkkaus- tai maalitussia. Kuvan hahmojen kasvot maalattiin Marker-tussilla.
Värilliset pääsiäismunat maalattiin mattapintaisilla Decopen koristelutusseilla.
2. Leikkaa valkoisesta kartongista korvat.
3. Kiinnitä korvat lusikan reunaan sitkeäliimaisilla liimapisteillä, ne pitävät hyvin liukkaissakin pinnoissa.
Lusikkatiput
Maalaa lusikka ensin
askartelumaalilla ja koristele maalin kuivuttua
piirtämällä silmät sekä
liimaamalla nokka ja
pyrstöhöyhenen. Hyvin
peittävä ja mattapintainen
maali on Soy Paint askartelumaali.
Pikkulusikoista valmistuu
pieniä tipuja.
Tarvikkeet: Soy Paint askartelumaali, maahantuonti Donno. Decopen koristelutussi, maahantuonti Saksaconsult.
a
u
l
e
t
r
a
k
s
A
ä
t
s
y
t
ä
r
r
e
i
K
ja
o
t
i
a
t
n
e
d
Kä
www.ihanalehti.fi
29
Tehyn lähihoitajapäivä
OHJELMA
ti 28.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere
8.00 Ilmoittautuminen
9.00
9.15
Päivien avaus
Työntekijänä sote-muutoksessa
Mirja Kinnunen, lakimies, Tehy ry
uentosali 1
L
10.00 Mitä vanhuus on? Maaria Seppälä, geriatri
11.00 Hoivakoti kuntoon Susanna Kaunisto,
palveluasumisen esimies, Palvelutalo
Tervaskanto
12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
13.00 Työhyvinvointi lähihoitajan työssä
Merja Hanhela, opinto-ohjaaja,
TJS Opintokeskus
14.00 Hoitajan jaksaminen fyysisessä työssä
Virva Läärä, lehtori, TtM, Tredu
Luentosali 2
10.00 Kun pienet lapset kiusaavat Laura Repo,
varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja
lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen
koulutuspalvelut LK Oy
11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
12.30 Kiusaamisen ehkäisyn keinot varhaiskasvatuksessa Laura Repo, varhaiskasvatuksen maisteri, väitöstutkija ja lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen koulutuspalvelut
LK Oy
13.30 Tunnesäätely pitää oppia Janne Pöyhtäri,
perheterapeutti, psykoterapeutti, TAYS
15.00 Asenne, mitä se ratkaisee? Ilona Rauhala,
psykologi ja ratkaisu- ja voimavarakeskeinen
työnohjaaja, Palomacorento Oy
16.00 Päivien päätössanat ja iltapäiväkahvit
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon suorittaneille mukaan lukien muut
toisen asteen opinnot mm. apu-, perus- ja
lastenhoitajat. Koulutuspäivä maksaa Tehyn
jäsenille 70 euroa. Hintaan kuuluu ruokailu.
Tehy ei korvaa matkakustannuksia.
Ilmoittaudu Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi
> Jäsensivut > Omat Jäsentiedot > Kurssit
> Kurssitarjonta.
Sitovat ilmoittautumiset ti 7.4. mennessä.
Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.
Lasku lähetetään kirjeenä huhtikuun loppuun
mennessä kotiosoitteeseesi, ellet toisin ilmoita
osoitteeseen tilaisuudet@tehy.fi.
Osallistumisen voi peruuttaa 12.4. asti kuluitta.
Sen jälkeen veloitamme 150 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi
ilmoittautunutta.
34
30
55
TEHY t 3–2015
Jatkoa sivulta 25.
Sisarukset ja ystävät voimavarana
Iiris pitää kiinteästi yhteyttä lähellä toisiaan asuvien
sisartensa kanssa. Heidän kanssa on tehty muun muassa Tiernapoika-esityksiä ainoastaan siksi, että siitä
saa hyvän mielen.
Sisarusparvi kokoontuu joka kuukauden toinen
lauantai yhteiselle aamiaiselle paikalliseen kahvilaan.
Silloin syödään hyvä aamiainen, parannetaan maailmaa ja käydään vielä yhdessä kävelyllä.
Sisarukset tekevät marjastusretkiä yhdessä ja
reissaavat myös pieniä päivän parin pyrähdyksiä kotimaassa tai rytyreissulla erämaamökillä. Ensi syksyn
kohokohtana ja suunnitelmissa on kuitenkin hieman
pidempi matka sisarusten serkun luokse Floridaan.
Myös ystäväjoukko, neljän naisen porukka, kokoontuu usein maailmanparannussessioihin.
– Mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin läheisten ja ystävien arvon huomaa, iloinen ja nauravainen
Iiris toteaa.
Kiusaaminen jättää
elinikäiset jäljet – moni
oireilee vielä 50-vuotiaana
Lapsena kiusaamisen uhriksi joutuneet eivät
välttämättä toivu koskaan, tuore brittitutkimus
osoittaa. Tulosten perusteella lapsena toistuvan ja
pitkäkestoisen kiusaamisen uhriksi joutuneilla on
tavallista enemmän masennusta, ahdistuneisuutta
ja itsemurha-ajatuksia, ja usein ne jatkuvat pitkälle
aikuisikään.
Mielenterveysongelmien lisäksi heillä on taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita selvästi enemmän kuin samanikäisillä, jotka
ovat säästyneet kiusaamiselta.
Brittitutkijoiden tulokset osoittavat lapsuudessa
tapahtuneen kiusaamisen jättävän jälkiä, jotka vaikuttavat mahdollisesti koko loppuelämän. Vaikutus
on verrattavissa muihin lapsuusiän vastoinkäymisiin
kuten koulukotiin tai sijaisperheeseen joutumiseen.
Tutkimukseen osallistui 7 800 vuonna 1958
syntynyttä brittiä, joita seurattiin viidenkymmenen
vuoden ajan.
Tulokset julkaistiin American Journal of
Psychiatry -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
Sari Sarkomaa
Pikkukettu auttaa
puhumaan alkoholista
L
apsen elämässä vanhemman alkoholinkäyttö
aiheuttaa usein käsin
kosketeltavia ongelmia. Tämä
on asia, joka valitettavan usein
jää pimentoon tai asiaan puuttumiseen ei syystä tai toisesta
löydetä oikealta tuntuvaa tapaa.
Alkoholinkäyttö lasten kotona
ja sen seuraukset mietityttävät
useita lasten kanssa päivittäin
työskenteleviä ammattilaisia.
Olin syksyllä mukana
Varhaiskasvatusmessuilla.
Messuille osallistui myös
Alkon vastuullisuusohjelma
Lasten seurassa, jonka yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä
Suomen Vanhempainliitto.
Lasten seurassa -ohjelman
tarkoituksena on vähentää
vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia suoria ja epäsuoria haittoja.
Tilanteet perheissä ovat
usein erilaisia ja niihin voi
olla hankala puuttua. Alkoholinkäytön puheeksi ottamisen
tueksi on onneksi laadittu erilaista materiaalia. Minulla oli
ilo olla mukana messuilla ja todeta, miten hyvän vastaanoton
sai Salla Kurkelan lastenkirja
”Pikkuketun salaisuus”.
Pikkuketun mukava leikkipäivä isän kanssa katkeaa, kun
isäkettu kutsutaan aikuisten
juhlaan. Seuraa monenlaisia
harmeja. Mikä voisi auttaa
pikkukettua? Kirjaa voi käyttää
varhaiskasvatuksen työvälineenä helpottamassa kodin
alkoholinkäytön ja muiden
vaikeiden aiheiden puheeksiottoa lasten kanssa.
Varhaiskasvatusyksiköt voivat
tilata painettua kirjaa omakustannushintaan A-klinikkasäätiöstä. Kirja on myös
ladattavissa pdf-tiedostona
suomeksi ja ruotsiksi http://
www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto
Hilda Kinnusen
apuraha
Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsen,
muista, että voit hakea Hilda Kinnusen
rahastosta työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen, tutkimukseen, tai
opintomatkoihin.
Lisätietoja www.slal.fi => Hilda Kinnusen rahaston apurahat.
31
Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto,
Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Tehy järjestävät yhteisen koulutuspäivän
Työhyvinvointiseminaari
17.–18.9.2015
Torstai 17.9.
8:00–9:30
9:30
9:30–11:00
11:00–11:30
11:30–12:30
Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Koulutuspäivän avaus
Mielenterveys voimavarana elämänkaaren
eri vaiheissa, Esa Nordling, THL
Miten hölmöys edistää
hyvinvointia, Sairaalaklovnit
Lounas
LASTENSUOJELU
12:30–14:00
Lastensuojeluilmoituksien
tekeminen, Mirjam Araneva,
Merikratos lastensuojelu Oy
14:00–14:30
Kahvi
MITEN KÄYTTÄYDYN TYÖPAIKALLA?
14:30–16:00
Sopuisa työyhteisö – kohti epäasiallisen
kohtelun ja kiusaamisen nollatoleranssia,
Maarit Vartia, Työterveyslaitos
16:00–16:10
16:10–17:10
Tauko
Tulosta vähemmällä – Juha T. Hakala
Ilmoittautuminen:
www.suomenrontgenhoitajaliitto.fi,
www.slal.fi, www.sehl.fi, www.smthl.net
TYÖSKENTELENKÖ TERVEESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ?
12:30–13:15 Sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen,
Paavo Rautiainen, Kuopion yliopistollinen
sairaala
13:15–14:00 Huonon sisäilman vaikutus terveyteen, nn
14:00–14:30 Kahvi
MITEN SÄILYTÄN TYÖKYKYNI PIDEMPÄÄN?
14:30–15:15 Osatyökykyiset työssä -hanke STM, nn
15:15–16:00 Miten työhön paluuta helpotetaan, Kirsti
Yli-Rahnasto, Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
16:00–16:10
Tauko
16:10–17:10
Tulosta vähemmällä – Juha T. Hakala
Perjantai 18.9.
8:30–9:30
9:30–10:00
Voiko onnellisuutta oppia – Markku Ojanen
Kahvi
MITEN HALLITSEN VÄKIVALTAA SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLOSSA?
10:00–11:00
Miten yleistä väkivalta on sosiaali-ja
terveydenhuollossa, Janne Sysi-Aho,
Tapaturmavakuutuslaitos
11:00–12:00
Miten koulutetaan henkilöstö ja miten
väkivallan kanssa oppii elämään,
Matti Laukkanen, OYS
12:00–13:00
Lounas
13:00–14:30
Väkivallan kohtaaminen työpaikalla,
Veli-Matti Saarinen, Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON
AMMATTIHENKILÖT
10:00–10:50
Ammattihenkilöiden lainsäädäntö,
Kirsi Markkanen, Tehy
10:50–11:40
Ammatin vetovoimaisuus,
Mervi Flinkman, Tehy
11:40–12:00
Keskustelua
12:00–13:00
13:00–15:00
Lounas
Maahanmuuttajat ja monikulttuurinen
perhe sosiaali- ja terveydnhuollon
asiakkaana, Jonna Roos ja Inga-Lill
Leskinen-Sundqvist