1. No category

L
A
P
T
U
O
T
E
SÄÄTIÖ
mahdollisuuksien
näkijä ja tekijä
Etelä-Saimaan mainosliite 4.10.2015
2
TOIMITUS
Laptuote-säätiö
ARVOMME
SÄÄTIÖSSÄ
JOHTAJA
Vaikuttavuus
• Säätiö toimii tavoitteiden mukaisesti, toiminta vastaa yksilön ja
yhteiskunnan tarpeisiin, toiminta tuottaa lisäarvoa.
• Säätiö on toiminnastaan tilintekovelvollinen.
Yhteisöllisyys
• Säätiön työtapa perustuu avoimeen vuorovaikutukseen,
verkosto-yhteistyöhön ja vertaistukeen.
• Säätiö on osa kumppanuusverkostoa.
Osaaminen
Laptuote vastaa
haasteisiin
T
yöttömyyden jatkuva kasvu, maahanmuutto Suomeen ennen
kokemattomana pakolaisten määränä sekä nuorisotyöttömyyden jatkuva kasvu nuorisotakuusta huolimatta ovat meille kaikille yhteinen huoli ja haaste. Laptuote-säätiö toimii Etelä-Karjalassa moniammatillisella otteella, koulutetun henkilöstön voimin, jotta näiden ilmiöiden jaloissa olevien nuorien, työttömien, maahanmuuttajien, vammaisten, osatyökykyisten, kuntoutujien ja muiden
vaikeassa työllistymisasemassa olevia henkilöiden työelämäosallisuutta saataisiin parannettua kunkin henkilökohtaisen tarpeen
mukaan.
• Säätiössä panostetaan jatkuvaan kehittämiseen.
• Säätiön työtapa perustuu laaja-alaisen osaamisen hyödyntämiseen.
• Säätiö on luotettava yhteistyökumppani.
Yksilöllisyys
• Säätiössä toimiitaan asiakaslähtöisesti ja kunnioitetaan erilaisuutta.
• Säätiö tukee yksilön kasvua.
• Ratkaisuja haasteisiin löydetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Laptuote maksaa palkkaa 80 henkilölle kuukaudessa,
asiakkaita on vuosittain yli 800.
YHTEYS
Laptuotteella on toimipaikat Lappeenrannassa osoitteessa Kivenkatu 2-4, Joutsenossa Annukka-paja entisen matkailukeskuksen tiloissa sekä Kiipolan työhönvalmennuskeskus Parikkalassa Kiipolan
koululla. Parikkalassa aloitimme toiminnan tasan 10 vuotta sitten
kunnan ja työhallinnon aloitteesta. Tässä yhteydessä onkin hyvä tilaisuus lausua parhaimmat kiitokset Parikkalan kunnalle ja työhallinnolle luottamuksesta pyytää Laptuote kumppaniksi käynnistämään ja kehittämään sekä tuottamaan tärkeitä sosiaalisen työllistämisen ja työelämäosallisuuden palveluita Parikkalan seutukunnassa.
Laptuote-säätiön toiminta koostuu monista eri palveluista ja toimintakokonaisuuksista, jotka kehittyvät kaiken aikaa. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 ja se toi mukanaan uudistuksia
mm. sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuden sitä tarvitseville.
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan yksilöllistä ja toiminnallista tukea yhdistävää palvelua, joka vahvistaa asiakkaan sosiaalista
toimintakykyä, elämänhallintaa ja osallisuutta. Laptuotteen nuorten työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennus tarjoaa välineen uuden sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen
toteuttamiseen. Erityisenä vahvuutena Laptuotteella ovat opinnollistetut työpajat, joilta saa lähtiessään mukaan osaamistodistuksen
taidoistaan ja osaamisestaan.
Säätiö toimii ns. välityömarkkinoilla tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, oppilaitosten, sosiaalisen työllistämisen yhteisöjen sekä
yritysten kanssa. Valtakunnallisesti Laptuote-säätiö vaikuttaa Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry:n, Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) sekä Vates ry:n kautta, joiden kaikkien yhdistysten perustajajäsen Laptuote on. Olemme kaikissa näissä yhteisöissä aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä. Näin pystymme peilaamaan ja kehittämään palveluitamme aina valtakunnallisesti kärkijoukoissa uusimman tiedon
valossa. Laaja-alaisella verkostoyhteistyöllä, johon kuuluu luottamukseen perustuva aito kumppanuus, pystymme myös Etelä-Karjalassa kehittämään entistä tehokkaampia, asiakkaiden tarpeista
räätälöityjä työelämäosallisuuden palveluita ja edistämään asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia.
Mirja Laine, toimitusjohtaja
TIEDOT
Laptuote-säätiö
Kivenkatu 2-4, 53600 LAPPEENRANTA
puh. 040 759 3946
Annukka-työpaja
Annukantie 4, 54100 JOUTSENO
puh. 0400 269 526
Kiipolan työhönvalmennuskeskus
Kiipolantie 2, 59100 PARIKKALA
puh. 040 575 9788
www.laptuote.fi
Kivenkatu 2-4, 53600 Lappeenranta
Annukk A
kahvio myymälä työpajat
Annukantie 4
54100 Joutseno
Kiipolan
työhönvalmennuskeskus
Kiipolantie 2
59100 Parikkala
Kivenkatu 2-4
53600 Lappeenranta
Laptuote-säätiö
Noviisi
H
arrikan ja rumpujen pärinän ympäröimän nuoren miehen
ammattia ja työpaikkaa
arvaileva menisi helposti metsään. Ei, ei ole metallimiehestä kysymys, ei
rekkakuskista tai muustakaan
ensimmäisenä
mieleen tulevasta ammatista. Harrikka kaartaa
Laptuote-säätiön pihalle, sillä Juho Heikka, 25,
on työskennellyt talossa
nyt yhdeksän kuukauden
ajan yksilö- ja ryhmävalmentajana.
Juho valmistui viime joulukuussa sairaanhoitajaksi. Opinnoissaan hän
painotti osaamistaan ja
kiinnostustaan erityisesti nuoriin ja mielenterveystyöhön. Jo ennen sairaanhoitajaopintoja Juho
valmistui lähihoitajaksi
mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmasta.
Valmistuttuaan hän oli
töissä kotisairaanhoidossa puoli vuotta, kävi armeijan ja lähti jatkamaan
opintojaan sairaanhoitajaksi. Jo lähihoitajaopintojensa aikana Juho oli
Laptuote-säätiössä harjoittelussa ja uskaltautui
nyt siis uudestaan tuttuun taloon. ”Halusin nimenomaan tänne, vaikka
vaihtoehtojakin oli tarjol-
Juho Heikka
la. Halusin katsoa tämän,
koska tämä työ antaa laajempaa näkemystä muillekin työkentille, eikä sairaanhoitaja
useinkaan
pääse tekemään tällaista
työtä”, Juho kertoo.
Nuorten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa
työskentelystä Juho sanoo olleensa aina kiinnostunut. Nyt hänen roolinsa sairaanhoitajana Kuntoutuspiste Pointin moniammatillisessa tiimissä
sisältää juuri näitä, mutta
myös monia muita asioita. ”Toteutamme kuntakokeilun kautta Työvoiman palvelukeskuksen
asiakkaille tarkoitettua
laajaa yksilövalmennusta, joka tähtää työhön ja
koulutukseen. Työhöni
kuuluu tapaamisia asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa, sekä kunkin yksilön tarpeesta riippuen esimerkiksi hakemusten tekoa ja pääsy-
Konkari
H
aastavammaksi on
mennyt koko ajan.
Nuoret asiakkaat osaavat
vaatia, mutta sehän on
hyvä asia. En olisi ollut
näin pitkään, ellen olisi viihtynyt”, sanoo Pirjo Mattila. Hän tuli aikoinaan taloon tekemään
viikon sairauslomasijaisuutta kehitysvammaispuolelle. Sijaistus jatkui
ja jatkui, kunnes paikka
tuli auki. Pirjo haki ja tuli
valituksi, ja tänä syksynä
tuli 38 työvuotta täyteen
Laptuote-säätiössä. Pirjo on työvalmentaja vammaisten henkilöiden työtoiminnassa.
”Olen viihtynyt”, Pirjo
sanoo painokkaasti. ”Tietysti on erilaisia päiviä,
huonojakin, mutta on
palkitsevaa, kun opetus
ja neuvot menevät perille. Yhdessä tässä opitaan.
Tykkään kehitysvammaisista, he ovat niin persoonia. Välillä tulee suoria
lausuntoja, että en tykkää
sinusta, mutta vastapainoksi pöydälleni saattaa
Pirjo Mattila
tulla lappuja, joissa lukee
rakas”, Pirjo kertoo. Hän
tuli alalle avoimin mielin
ja kiittää työyhteisöä ja
työnantajaa. ”Työyhteisö
on hyvä. Työssä saa käyttää omaa luovuutta, työ
on itsenäistä ja talossa on
annettu mahdollisuuksia. Jos on halunnut oppia uutta, suhtautuminen
on ollut positiivista”, Pirjo perustelee.
”Minulla oli ennestään
ompelualan
koulutus,
mikä sopikin hyvin, kun
sitä työtä oli paljon. Kehitysvammaiset työntekijämme ompelivat ulkopuolisille asiakkaille
kuten yrityksille verhoja,
varjostuskankaita ja lai-
kokeisiin preppaamista.
Monet asiakkaat jatkavat
vielä muihin palveluihin
joko Laptuote-säätiössä
tai muualla”, selvittää Juhon työnkuvaansa.
Aktiivinen nuorimies toimii myös entisissä opinahjoissaan ay-aktiivina,
Tehyn tutorina ja Sairaanhoitajaliiton opiskelijatyöntekijänä, mutta
ehtii toki vapaa-aikanaan
rentoutumaankin. Hän
soittaa kitaraa ja rumpuja sekä lauleskelee omien
sanojensa mukaan ”illanistujaismusiikkia”, josta esimerkkinä hän mainitsee Rentun ruusun. Irtiottoa työstä on kertynyt
myös Harrikalla 13 000
kilometriä tälle ajokaudelle, vaikka Juho sanookin, etteivät työasiat ole
ikinä täysin pois päältä.
”Jos vaikka kuulee jostain työpaikasta, niin heti miettii sopisiko se jollekin asiakkaalle.” Muutenkin Juho pitää ikäpolvensa työntekoa vapaampana ja jatkuvampana kuin
edellisen
sukupolven
työskentelytapaa. ”Työ ei
ole enää niin sidottua aikaan ja paikkaan, vaan
pikemminkin tulokseen”,
hän pohtii.
Pitkään talossa olleelle
kollegalleen Juho heittää
kysymyksen: ”Oliko ennen paremmin, millaista
Laptuotteella oli ennen
vanhaan?”
tostekstiilejä ihan urakalla. Kun aloitin vakituisessa työssä, alkoi myös
kouluttautuminen. Osallistuin
kehitysvammapuolen ja sairaanhoidon
erilaisiin
koulutuksiin
työn ohella, samoin avoja tuetun työn koulutuksiin”, muistelee Pirjo, ja
nauraa, että kehityksen
mukana pitää edelleen
rämpiä, kun tilanteet
muuttuvat.
Omien kehitysvammaisten asiakkaiden lisäksi työn rikkautta ovat olleet ulkopuoliset asiakkaat, kuten alihankkijat ja kehitysvammaisille
työtä tarjonneet työnantajat, joiden kanssa Pirjo kertoo tulleensa hyvin toimeen. Hän mainitsee näiden erilaisten
yhteistyökumppaneiden
ansiosta itsellensä tulleen sellaisen silmän, että pärjää kaikenlaisten
ihmisten kanssa. ”Yritykseen mennessäni vaistoan ilmapiirin heti. Parhaiden yhteistyökumppaneiden kanssa soitellaan edelleen, vaikka yhteistyö olisi jo päättynyt”,
sanoo Pirjo.
3
Laptuote-säätiö –
yhteistyökumppaninamme
jo vuosikymmeniä
E
linvoimainen ja yritysystävällinen yliopisto- ja matkailukaupunki Lappeenranta on maakuntansa elinvoimainen keskus,
jossa on asukkaille hyvät elämisen edellytykset. Tärkeimpiä ovat
turvallisuuteen, asumiseen, koulutukseen, työhön ja työllistymiseen
liittyvät palvelut.
Työttömyystilanne on kaupungissamme haasteellinen erityisesti
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Koska työllisyyden hallinta on nostettu yhdeksi strategiamme tärkeimmistä painopisteistä, on kaupungin ja kaikkien alueellamme toimivien puhallettava
yhteen hiileen työllisyyden edistämistä koskevien myönteisten tulosten saavuttamiseksi.
Lappeenrannassa on onneksi lukuisia eri aloilla toimivia palveluntuottajia. Yksi näistä on Lappeenrannan kaupungin toteuttamasta
suojatyötoiminnasta 1970-luvulla alkukipinän saanut Laptuote-säätiö, joka tuottaa kuntoutus-, koulutus- ja työtoimintapalveluja maakuntamme alueella.
Laptuote-säätiö on yksi vaikeimmin työllistyvien niin sanottujen
välityömarkkinoiden palvelutuottaja ja työllistäjä kaupungissamme.
Säätiö tekee tärkeää työtä niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin parissa. Etenkin monelle nuorelle syrjäytymisuhan alla olevalle Laptuote on tarjonnut väylän koulutukseen tai työelämään.
Nuorissa on myös tämänkin kaupungin tulevaisuus ja jokainen heistä on kaupunkimme tulevaisuudelle yhtä tärkeä!
Lappeenrannan kaupunki arvostaa Laptuote-säätiön toimintaa
yhtenä kaupunkimme työllisyyden edistäjänä ja kotouttamistoiminnan kumppanina. Vaikeina aikoina tarvitsemme kaikki toimijat niin kolmannen sektorin, Eksoten kuin Lappeenrannan kaupungin
omat toimialat ja kaupunkiyhtiöt sekä paikalliset yrittäjät ja yhteisöt avoimesti mukaan kehittämään työllisyyden hoitoa yhdessä yhteisen
hyvän nimissä.
Kimmo Jarva, kaupunginjohtaja
Lappeenrannan kaupunki
Eksoten tervehdys
Laptuote-säätiölle
T
yöelämä on muuttunut epävakaaksi ja työt ryhmittyvät uudella tavalla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt kuten vammaiset, osatyökykyiset ja pitkään työttömänä olleet jäävät
usein kokonaan työelämän ulkopuolelle. Sosiaalisen työllistämisen
toimenpiteillä on mahdollista lisätä erityisen tuen tarpeessa olevien
henkilöiden työelämä- ja yhteiskuntaosallisuutta.
Eksoten vastuulla on erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa
olevien henkilöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen. Lapuote – säätiö tuottaa Eksoten palvelujen piirissä oleville asiakkaille vammaisten henkilöiden työ- ja työllistymistä tukevaa toimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömille olleille henkilöille sekä oppipaja- ja työpajatoimintaa nuorille. Laptuote
on profiloitunut aloitteellisena ja aktiivisena toimijana monissa kehittämishankkeissa, jotka ovat mahdollistaneet nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten henkilöiden koulutukseen ja työelämään osallistumisen. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa tarvitsemme innovatiivisia ratkaisuja ja toimijaverkoston, jossa toimii Laptuotteen kaltaisia yhteistyökumppaneita.
Marja Kosonen,
perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Eksote
Vastaava päätoimittaja: Ronny Virtanen
Taitto: Kaakon Viestintä Oy
Jakelu: Etelä-Saimaan liitteenä 4.10.2015
Painos: 24.421 kpl
Painopaikka: Kaakon Viestintä Oy, Kouvolan paino
4
Laptuote-säätiö
KIIPOLA
10 VUOTTA
Taitavissa
käsissä syntyy
värikästä jälkeä.
Kiipolan työhönvalmennuskeskuksen
kehittämisen virstanpylväät
S
yksyllä 2004 tehtiin esiselvitys
pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujen työhönvalmennustoimin-
tojen käynnistämiseksi Kiipolan entisessä koulukiinteistössä. Aloite tuli
Parikkalan työvoimatoimistolta ja Pa-
rikkalan kunnalta. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi työhönvalmennuksessa
on ollut vaikeasti työllistyviä ja nuo-
Työhönvalmennuskeskustoimintaa on kehitetty useamman
hankkeen avulla kuluneiden 10 toimintavuoden aikana.
Kiipolan työhönvalmennuskeskus
hanke (2005 – 2007)
2005
• Kiipolan koulukiinteistön peruskorjaus suunnitelman
laatiminen yhteistyössä Parikkalan kunnan teknisen
toimen kanssa
• Kesäkuussa aloitettiin peruskorjauksen 1.vaihe
purkutöillä ja ensimmäiset henkilöt aloittivat työhön valmennuksessa palkkatukijaksolla.
• Valmisteltiin kierrätystoiminnan aloittamista
on muodostunut vakiintunut asiakaskunta
• Työhönvalmennuksen työpajat: kierrätyskeskus ja
kierrätysmyymälä, tekstiilityöt ja uusiotuotteet,
puutyöpaja, huonekalujen kunnostus ja verhoilu,
palvelupaja, SER-keräys.
• Uusimpana pajoista ATK- ja mediapaja oli saatu
käyntiin
PATE-hanke (2013 – 2015)
Työhön käsiksi hanke (2008 – 2012)
Työhönvalmennustoiminnan edelleen kehittämistä on
jatkettu tämän hankkeen aikana. Tavoitteena on yksilö- ryhmä- ja työvalmennuksen keinoin ohjata henkilöitä eteenpäin työhön, koulutukseen tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Ratkaisuja etsitään yhteistyössä henkilön itsensä, työvoimatoimiston/työvoiman palvelukeskuksen ja työhönvalmennuskeskuksen
henkilöstön kanssa (miten tämän voisi ilmaista paremmin?)
Toimintamuotona tukityöllistyminen Kiipolan työhönvalmennuskeskuksen työpajoille, edelleen sijoittamien yrityksiin ja yritysyhteistyö sekä yksilövalmennus.
2009 - 2012
• Peruskorjausvaiheen jälkeen jatkettiin työpajojen
kehittämistä, kierrätyskeskukselle ja myymälälle oli/
Hankeissa on vuosina 2005 – 2014 työhönvalmennusjaksolla (palkkatukijakso, työelämävalmennus/työkokeilu) yhteensä 288 henkilöä,
vuosittain noin 30 henkilöä.
2006
• Peruskorjauksen 1. vaihe jatkui
• Kesäkuussa avattiin kierrätysmyymälä
• Syyskuussa aloitettiin sähkö- ja elektroniikkaromun
keräys (SER-keräyspiste)
2007
• Peruskorjauksen 2.vaihe
• Palvelupajatoiminta oli myös käynnistynyt
• Peruskorjaus jatkui
• Syksyllä valmistuivat tilat päiväkodille
Laptuotteen Kiipolan työhönvalmennuskeskuksen palvelut
Parikkalan työttömille
työnhakijoille
• Pitkäaikaistyöttömät - palkkatuki ja työkokeilujaksot työpajoilla
• Nuoret – nuorten työpajalle
työkokeiluun tai palkkatukijaksolle
• Etsivä nuorisotyö
• Lakisääteistä kuntouttavaa
työtoimintaa
Kiipolan työhönvalmennuskeskuksen palvelut
yksityishenkilöille:
• Kierrätysmyymälä (vaatteet, kodin tekstiilit, huonekalut, astiat)
• SER-keräyspiste
• Palvelupaja; apua kotitöihin kuten
siivoukseen, piha- ja puutarhatöihin
sekä pieniin remontteihin.
• Puutyöpajalla tehtävät asiakas- ja
tilaustyöt
• Huonekalujen kunnostus- ja
entisöintityöt
• Mediapaja
ria. Työ- ja yksilövalmennuksen avulla pyritään löytämään yksilöllisiä ratkaisuja työllistyä.
Kiipolan
SER-kierrätyskeskus
vastaanotti vuonna
2014 78 814 kg sähkö- ja
elektroniikkalaitteita;
liesiä, jääkaappeja,
pakastimia, televisioita,
tietokoneita,
pölyimureita, radioita,
kahvinkeittimiä,
kihartimia, kännyköitä,
jouluvaloja, leluja
ym. ym.
Kiipolan
työhönvalmennuskeskus
vuosina 2005 – 2014 on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 128 henkilöä.
Nuoria työpajoilla on ollut vuosina
2009 – 2014 yhteensä 24, vuosittain 3
– 5 nuorta. Muutamia nuoria on ollut
myös hankkeiden valmennusjaksoilla.
Työhönvalmennustoimintojen
käynnistyessä 2005 yli vuoden työttömänä olleita oli Parikkalassa 153 henkilöä. Eri työllistämistoimien avulla
yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt noin puolella ja heitä
on kuukausittain tehdyissä työllisyyskatsauksissa ollut noin 50 – 95 henkilöä (2007 – 2014).
Kiipolan
työhönvalmennuskeskus
Kiipolantie 2
59100 Parikkala
Laptuote-säätiö
5
Puuosasto
Vanhoille huonekaluille uusi, värikkäämpi elämä, huojuvat pinnatuolit tukeviksi tai pöydän
pienennys sopivamman kokoiseksi.
Tällaisia ja paljon muitakin asioita tapahtuu
Kiipolan puuosastolla, kierrätysmyymälän yhteydessä.
Käytetyistä huonekaluista tuunataan toimintakuntoisia, usein se vaatii maalinpoiston kalusteen pinnasta ja uuden, silmälle mieluisamman
sävyn sivelemistä pintaan. Heiluvat liitokset avataan ja liimataan uudelleen, pienet kolhut paikataan.
Palvelupaja
Muutot, asuntojen tyhjennykset, remonttisiivoukset, ikkunoiden pesut, kesämökkien kevät- ja
syyskuntoon laitto, nurmikon leikuu, haravointi… lista on pitkä millaiseen tarpeeseen saa apua
ja tekijöitä.
Pakettiautolla hoituvat erilaiset kalusteiden
kuljetukset ja vaikkapa rikkinäisen pakastimen
nouto.
Parikkalan kunnan
tervehdys
P
Työntekijän kommentti:
”Puupuolelta tulee mm. myymälään erilaisia
puutöitä. Näiden lisäksi teemme asiakastöitä. Ne
voivat olla melkein mitä tahansa vanhan maalin
poistosta uudelleen maalaukseen.
Juuri niin kuin asiakas toivoo.
Puupuolella olen tehnyt vanhan maalin tai lakan poistoa, tarvittavia korjauksia ja hiontoja. Maalaamossa tuotteelle olen antanut uuden
pintakäsittelyn, jonka asiakas on toivonut. Myös
vanhat pöydät ovat saavat uuden ”elämän” maalauksen tai lakkauksen avulla.
Palvelupajassa olen tehnyt erilaisia töitä, mm.
siivousta, ikkunanpesua, puutarhatöitä, kuljetuksia ja muutto- ja pakkausapua.
Kaikista meille tulevista töistä asiakas keskustelee valmentajan kanssa, joka ohjaa työn eteenpäin.”
arikkalan kunta huolehtii kuntalaisista vauvasta vaariin. Lähtökohtaisesti se on tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään kaikkien väestöryhmien hyvinvointia, mikäli
mahdollista, ennalta ehkäisevästi. Hyvinvointi ei synny tyhjästä. Se vaatii niin varhaiskasvatuksen kuin koulutoimen
osalta paneutumista kasvatuksen ja opetuksen ohella yksilön elämäntilanteeseen ja sen hallintaan. Toisaalta kuntalaisten hyvinvointi on keskeinen myös kulttuuri- ja liikuntapalvelujen toteuttamisessa. Parikkalassa yhteistyö ja koordinaatio Eksoten, seurakunnan, järjestöjen ja yritysten kanssa
on tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Laptuote-säätiö on kunnan kannalta merkittävä ja sen
tehtäviä tukeva toimija. Säätiön työllä tuetaan ja vahvistetaan moniarvoisuutta, erilaisten ihmisten ja ryhmien yhdenvertaisuutta. Työllistämisen edistäminen niiden henkilöiden kanssa, joiden osalta se näyttää haasteellisimmalta,
ansaitsee erityisen kiitoksen. Työnne avulla syrjäytyminen
vähenee ja yksilön elämän laatu paranee.
Kiipolan toimintakeskus on näkyvä osa säätiön toimintaa
Parikkalassa. Toivottavasti se on sitä tulevaisuudessakin.
Kiitän Laptuote-säätiötä yhteistyöstä ja toivon sille edelleenkin menestystä.
— K.S. —
Vesa Huuskonen, kunnanjohtaja
6
Laptuote-säätiö
Nuorten työpaja
L
aptuote-säätiössä on toteutettu nuorten työpajatoimintaa yli 20 vuotta tekemällä koko ajan paikallisesti ja valtakunnallisesti pitkäjänteistä kehittämistyötä. Sen
myötä mm. jokaiselle työpajalle on luotu valtakunnallisten
tutkintoperusteiden mukainen opetussuunnitelma. Tämä mahdollistaa pajalaisten osaamisen kirjaamisen ja sen
hyödyntämisen ammatilliseen koulutukseen tai suoraan
työmarkkinoille hakeuduttaessa.
Nuorten työpajatoiminnan keskeinen tehtävä on tukea
nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistamista ja omaehtoista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpaja tarjoaa nuorille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon.
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti sellaiset alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Näitä nuoria ovat esimerkiksi työttömät työnhakijat,
toimeentulotukea tai kuntoutustukea saavat, henkilökohtaista tukea tarvitsevat oppilaat tai opiskelijat tai koulutuksen keskeyttäneet tai ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret. Nuorten työpaja tarjoaa tukea koulutus- ja työelämäuran löytämiseen, elämänhallintataitojen ja oman
motivaation vahvistamiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen
sekä tarjoaa palvelua niille, jotka haluavat mielekästä ja tavoitteellista tekemistä määräajaksi koulutus- ja työmarkkinoille siirryttäessä.
Nuori saa pajalla työkokemuksen lisäksi onnistumisen
kokemuksia, itsetunnon vahvistumista, sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyden kokemuksia, työelämän perustaitoja ja
tukea elämänhallintaan. Nuorten työpaja on lähes ainoita
työpaikkoja, joihin nuori voi tulla ilman ammatillista koulutusta tai alan osaamista.
Nuoret ohjautuvat työpajalle työvoimanpalvelukeskuksen, TE – toimiston tai Etsivän nuorisotyön kautta. Nuori
voi myös itse hakeutua pajalle.
Laptuote-säätiöllä on erilaisia pajavaihtoehtoja, joihin
nuoret voivat sijoittua nuorten työpajajaksolla: keittiöpaja, puutuotantopaja, huonekalujen kunnostus, ATK- ja
Mediapaja jne. Pajavaihtoehto valitaan nuoren kanssa yhdessä ja pajaa voidaan vaihtaa toiveiden mukaan.
Opinnollistaminen
L
ähtökohtana työpajojen opinnollistamiselle oli kehittää työpajojen toimintaa niin, että siellä hankittu osaaminen on helposti kirjattavissa ammattitaitovaatimuksiksi
tai se on helposti muunneltavissa osaksi ammatillisia toisen asteen opintoja. Tähän tuo mahdollisuuden osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen, mutta se tarkoitti myös
työpajojen opetussuunnitelmien rakentamista. Laptuotesäätiö lähti jo vuonna 2010 kehittämään opinnollistamista
ensin pajojen opetussuunnitelmatyönä ja sitten valtakunnallisen verkoston kanssa osaamistodistusmallin kehittämisenä.
Pajojen opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden työpajalla hankkima osaaminen tulee kirjata tarkasti ylös ja nimenomaan opetussuunnitelmassa määritellyn
kuvauksen mukaisesti. Osaamistodistus sisältää yksilöitynä sen ammatillisen osaamisen, jonka todistuksen saaja on jakson aikana osoittanut hallitsevansa ammatillisen
tutkinnon suorittamisen edellyttämällä tasolla. Osaamisen
määrittely perustuu opetushallituksen hyväksymiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin.
Vaikka työpajoilla ei olekaan ammatillisen koulutuksen tavoitteita tutkintotodistuksen saavuttamiseksi, tehdään pajoilla kuitenkin niitä samoja tavallisia työtehtäviä ja hankitaan sama osaaminen kuin ammatillisen koulutuksen puolella. Hankittu osaaminen ei kuitenkaan ole
niin laaja kuin ammatillisen koulutuksen puolella, mutta
pienikin osaaminen kannattaa kirjata ylös. Työpajojen tavoite on yksilön kannalta kokonaisvaltaisempi, kuin vain
ammatillisen osaamisen kartuttaminen. Kun työpajoilla
hankittu osaaminen on kirjattu, helpottaa se nuorten etenemistä ammatilliseen koulutukseen tai jopa suoraan työmarkkinoille. Osaamistodistusten kirjaamisella tiivistämme edelleen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kanssa.
Elämän tiukoissa tilanteissa tarvitaan ohjausta.
Työpajajakso auttaa
opinnoissa eteenpäin
S
aimaan ammattiopisto Sampo, Laptuote-säätiö ja Intopajat ry. ovat tehneet
useiden vuosien ajan yhteistyötä opetussuunnitelman mukaisten opintojen
suorittamiseksi
työpajoilla. Yhteistyöllä on mahdollistettu yksilöllisiä opintopolkuja
sekä ehkäisty keskeyttämistä.
Työpajajakso voidaan suunnitella osaksi opintoja ammattiopistossa opiskelevalle opiskelijalle, jolla on selkeä riski opintojen keskeytymiseen ja tarve monipuolisempaan yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. Opiskelijan opintojen etenemistä auttaa oppimisympäristön vaihdos ja laajempi tuki
oman elämänhallinnan hankaluuksista
selviämiseen.
Pajaympäristössä työtä tekemällä on luontevaa oppia
ammatissa vaadittavia taitoja, opiskelija saa ammatillista valmennusta ja yksilöohjausta. Tavoitteena on, että opiskelija jatkaa opintoja
ammattiopistossa työpajajakson jälkeen.
Opettaja suunnittelee yhdessä opiskelijan ja työpajaohjaajan kanssa tavoitteet
ja tehtävät määräaikaisen
työpajajakson ajaksi. Yhteydenpito on tiivistä koulun ja
pajan välillä pajajakson aikana. Opiskelija opiskelee
työpajalla yksilöllisen suunnitelman mukaan ammatillisia opintoja ja tarvittaessa myös yhteisiä tutkinnon
osia, kuten tieto- ja viestintätekniikkaa, äidinkieltä ja
matematiikkaa.
KURSSIT
KOULUTUS
Kivenkadun pesulassa pestään
vuosittain n. 215 000 kiloa pyykkiä.
Peräkärryihin lastattuna
tämä autojono olisi
n. 4 kilometriä pitkä.
Työpajajakson toteuttaminen vaatii ammattiopiston ja työpajan henkilöstöltä enemmän suunnittelua
kuin perinteisen luokkaopetuksen järjestäminen, mutta
näin tuetaan nuorta eteenpäin opinnoissaan. Usein
opiskelijan työpajajakso tukee opiskelua niin paljon,
että valmistuminen ammattiin tulee mahdolliseksi.
Osaamistodistus
kertoo hankitusta
osaamisesta
Työpajoilla
opetussuunni-
Laptuote jakaa opiskelijoilleen
vuosittain n. 400 muistitikkua.
Näille tikuille voisi tallentaa
Tuntematon sotilas – romaanin
2,3 miljoonaa kertaa.
telmien tutkintojen perusteet on purettu käytännön
työtehtäviksi eli opinnollistettu. Nuori voi tehdä työpajajaksoja jo ennen ammatillisiin opintoihin hakeutumistaan ja saa tekemisestään
osaamistodistuksen.
Saadulla osaamistodistuksella on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehittymiselle ja se antaa usein sysäyksen ammatillisiin opintoihin
hakeutumiseen. Ammatillisissa opinnoissa työpajoilla
hankittu osaaminen tunnustetaan osaksi tutkintoa ja
opinnot etenevät sujuvasti,
kerran opittua asiaa ei tarvitse opiskella uudelleen.
Jaana Väyrynen
Ohjauskoordinaattori
Oppimispalvelut
Saimaan ammattiopisto
Sampo
Pohjolankatu 12
53100 LAPPEENRANTA
p. 040 667 2502
7
Laptuote-säätiö
Maahanmuuttajakoulutukset
L
Jokainen tarvitsee ATK-taitoja, Pasi Litmasen kurssille riittää halukkaita.
aptuotteella on pitkä kokemus erilaisista työvoimapoliittisista ja ohjaavista maahanmuuttajakoulutuksista.
Ensimmäiset koulutukset järjestettiin vuonna 1995. Lisäksi Laptuote on vastannut useista maahanmuuttajiin kohdistuvista projekteista. Tällä hetkellä Laptuote on erikoistunut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen.
Vammaisten
henkilöiden työtoiminta
T
yötoiminnassa on mukana nuori uusi asiakaskunta ja heidän
odotuksensa työelämältä ovat
suuret. Tähän haasteeseen
ei ole helppo vastata koska
myös työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Työllistyäkseen he tarvitsevat tukea
ja nämä siirtymät on suunniteltava hyvin ja varmistettava
että työhönvalmentajan palvelut on saatavilla riittävän
pitkään, jopa pysyvästi. Työelämän pelisääntöjä ja tarvittavia taitoja on hyvä harjoitella toiminnassa, jossa tehdään
oikeita töitä. Oman työn tuloksen näkeminen on tärkeää. Tarvitaan myös mahdollisuuksia harjoitella monenlaisia työtehtäviä ja luovuudellekin on löydyttävä tilaa.
Näiden nuorten elämään
kuuluvat myös kännykät ja
tietokoneet ja he ovat mukana myös sosiaalisessa mediassa. Näissä taidoissa he tar-
Puisia naulakoita valmistuu
alihankintana vuosittain
n. 30 000 kappaletta.
Open päivä
S
Sami Pullin käsissä syntyy pyydyksiä nopeaa tahtia.
vitsevat myös opastusta, taidot eivät aina ehkä riitäkään.
Tavoitteena on, että myös
kehitysvammaiset eläisivät
mahdollisimman
omannäköistä elämää ja sen toteuttamiseksi he tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja ja tukea
myös päätöksentekoon.
Viimeisin ”uutuus” on
omalla porukalla tehty Kettulehti. Sen tekemiseen on saatu apua säätiön mediapajalta.
http://keva.laptuote.fi/
esittely/#
KETTU-lehti
Kehitysvammaisten työtoiminta tutuksi http://keva.laptuote.fi
Kettu-lehden toimittajat kertovat
• Minulla on vauhdikas värisilmä…
olen suunnitellut Kettu-lehden logon - Antti
• Minun muisti on tarkka kuin tietokone - Jussi
• Olen hyvä tiedottaja, tieto siirtyy - Jyrki
• Olen tarkka mies - Santtu
• Kettulaiset ovat SaiPa-faneja - Pekka
• Olen käsityöläinen ja taiteilija - Maria
• Osallistumme kuvataidekilpailuihin - Mari
• Teen oikeita töitä - Mikko
• Iso-Apu toimiston Kaisla Kahvila
on meidän suosikkikahvila
• Olemme yhdessä tulevaisuuden suunnittelijoita
aavun työpaikalle puoli kahdeksalta. Mitähän päivä tuo
tullessaan? Jokainen päivä on erilainen ja siksi työ niin
mielenkiintoista. Avaan tietokoneen, kirjaudun, katson
sähköpostit, vastailen, printtaan kuvia, leikkaan, liimaan
ja teen sanastotehtävän. Opetan aikuisia maahanmuuttajia, suomea suomeksi, kuvien kautta. Kello on jo 15 yli 8.
Opiskelija saapuu puolen tunnin lisäohjaukseen. Hänen
kanssaan harjoittelemme r-kirjainta, koska hänen äidinkielessään sitä ei ole. ”Opettaja Silpa, minä ei ymmällä.. .”
Puolen tunnin harjoittelun jälkeen juon nopeasti kupin kahvia. Joku koputtaa työhuoneen oveen. ”Huomenta opettaja. Minulla puhelin…viesti… minä en ymmärrä.”
”Okei. Katsotaan…. Tämä on mainos. Sinä voit poistaa tämän. Siis mainos - pois. Sinä et tarvitse tätä.” Luokkaan
menen yhdeksältä. Luokassa istuu syyrialaisia, irakilaisia,
thaimaalaisia, turkkilaisia, kurdeja, Afrikan maista tulleita. Yhteistä kieltä opiskelijoiden kanssa ei ole, ellei joku
osaa muutamaa sanaa englantia. Puhun hidasta selkosuomea. ”Hyvää huomenta. Mitä kuuluu? Miten viikonloppu meni?” ”Opettaja. Minulla kirje … Kela … en ymmärrä.” ”Katsotaan sitä seuraavalla tauolla siis kun on tauko”.
Olen mm. kela-virkailija, työvoimaneuvoja, sosiaalitoimiston virkailija, pankkineuvoja, asuntopalvelun virkailija,
sairaanhoitaja, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon ja
koulutusasioiden asiantuntija. Onneksi osaan myös ohjata
etsimään vastauksia kysymyksiin oikeista paikoista.
Sanaston opiskelua, toistamista, lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelua, kuuntelemista ja paljon puhumista. Lisäksi matemaattisia taitoja, tietoa Suomen yhteiskunnasta, historiasta, maantiedosta, koulutusjärjestelmästä ja
työelämästä. Monet opiskelijoista ovat käyneet kotimaassaan vain vähän koulua tai eivät lainkaan. ”Mikä sinun
ammatti on?” ”Ompelija, kokki, maanviljelijä, puuseppä,
autonkuljettaja, maalari – minä hyvä maalari, 20 vuotta,
kotiäiti – minulla neljä lasta.” ”Mitä haluat tehdä kurssin
jälkeen?” ”Haluan jatkaa suomen opiskelua. Minä haluan
mennä työhön. Minä myös haluan työhön. Haluan elää
normaalia elämää ja maksaa veroja. Sama kuin suomalainen”. Kello on kaksi. Kurssipäivä loppuu. ”Tässä kotitehtävät. Hyvää päivänjatkoa!” ”Kiitos, samoin. Ja opettaja kiitos.” Kiitos mistä? Siitä, että on mahdollisuus olla kurssilla ja oppia. Monella opiskelijoistani sitä mahdollisuutta
ei kotimaassaan ollut.
Sirpa Tereska, kouluttaja
suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon työvoimakoulutus
8
Laptuote-säätiö
Kelan kuntoutuspalvelut
L
Keittiö
K
eittiöpajalla päivä aloitetaan klo 7 aamupalan valmistuksella. Leivomme joka aamu tuoreet sämpylät ja leivät,
joiden lisäksi tarjolla on kahvia sekä puuroa. Lounaan valmistus aloitetaan oman aamupala(veri)n jälkeen. Tarjolla on
3 eri vaihtoehtoa; liha- / kana- / kalaruoka, kasvisruoka sekä
keitto. Työvalmennuksen asiakkaat työskentelevät klo 7 ja 15
välillä riippuen työtunneista ja elämisen rytmistä. He osallistuvat jokainen omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan
päivittäisiin keittiötyötehtäviin; lounasruokien ja salaattien
valmistus, leipominen, kassa- ja muu asiakaspalvelutyö, astiahuolto sekä keittiötilojen hygieniasta huolehtiminen.
Meitä on keittiössä 2 vakinaista työKivenkadun ruokala tarjoaa
valmentajaa, jotka
vuosittain 25 000 kuppia
perehdytämme asiakkaat, ohjaamme
kahvia. Kahvin seurana
sekä
opastamme
syödään 8000 sämpylää ja
päivittäisissä tehtä840 litraa puuroa. Maitoa
vissä ja hoidamme
kuluu vuodessa 2630 litraa.
asiakkaiden työvalmennusprosessiin
liittyviä asioita. Valmennamme asiakkaita yksilöinä, mutta
panostamme erityisesti työntekijöidemme ryhmäytymiseen
mukavan työilmapiirin luomiseksi.
Meille asiakkaaksi tullessa ei tarvitse osata keittiötöitä, me
opetamme.
Mikäli työkyvyssäsi on puutteita, me arvioimme ja dokumentoimme.
Jos sinulla ei vielä ole hygieniapassia, me testaamme.
Jos olet kiinnostunut keittiötyöstä, tervetuloa asiakkaaksi
keittiöpajalle!
Terveisin Mira ja Tarja
•
•
•
•
aptuote-säätiö tuottaa
Kelalle ostopalveluna
ammatillista työhönvalmennusta. Ammatillinen
työhönvalmennus on tarkoitettu työikäisille, peruskoulun suorittaneille henkilöille.
Valmennuspalvelut on jaettu
kahteen eri ryhmään:
1. henkilöt, joiden fyysinen
sairaus tai vamma ja muu
kokonaistilanne aiheuttavat
työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen.
2. henkilöt, jotka ovat mielenterveyskuntoutujia
Kelan ammatilliseen työhönvalmennukseen hakeudutaan Kelan kautta. Hakeu-
tujalla tulee olla voimassa
oleva B-lausunto.
Ammatillisen työhönvalmennuksen tavoitteena on,
että asiakas löytää itselleen
toiveitaan, osaamistaan ja
taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan
palkkatyön. Usein miten valmennuspolku kulkee opintojen kautta työelämään. Valmennuksessa keskeistä on
työn etsintä sekä asiakkaan
saama yksilöllinen tuki ja
ohjaus työn tekemiseen ja
työelämään siirtymiseen.
Kelan ammatillista työhönvalmennusta toteuttaa
Laptuote-säätiön Kuntou-
Uravalmennus
auttoi kokin tielle
I
ltapäivällä Lounaskahvila El’sin kiireisin aika on
jo ohi. Antti Kirvesmies,
28, ennättää kahvikupin ääressä muistelemaan, miten
asiat loksahtivat paikoilleen
puolisen vuotta sitten. ”Olin
suunnilleen puolitoista vuotta ollut työttömänä, kun en
saanut aikaiseksi lähteä kyselemään hommia, sitten
työkkärissä ehdottivat osallistumista
uravalmennukseen”, sanoo Antti. Yhdeksän
viikon mittainen valmennus
kannusti kyselemään hom-
Laptuote-säätiön puuosastolla
valmistamme aitoja, roskakatoksia, ulkokalusteita yms.
teemme alihankintaa, puusepän tilaustöitä
kunnostamme ja korjaamme vanhoja huonekaluja
kaiverramme opasteita, kylttejä jne...
mia. ”Kurssin aikana oli helpompi lähteä etsimään paikkaa”, Antti kiittelee ryhmänsä hyvää yhteishenkeä.
Antilla oli ennestään elintarvikealan perustutkinto,
mutta kokin ammatti oli jo
pitkään ollut hänen haaveenaan. ”Olen tykännyt tehdä
ruokaa ja ajattelin, että se
voisi olla mukava työ.” Oikean työkokeilupaikan löytäminen onkin jatkon kannalta
kaikkein tärkeintä. Antin oli
helppo panostaa työkokeiluun, olihan työnantaja lu-
tuspiste Pointti, jonka työntekijät ovat Kelan hyväksymiä. Mielenterveyskuntoutujien ammatillinen työhönvalmennus kestää 240 päivää, fyysisistä sairauksista
kuntoutuvien valmennuksen
kesto on 120 päivää. Kuntoutusviikko on pääsääntöisesti
viisipäiväinen ja kuntoutuspäivä kuusituntinen.
Tervetuloa
tutustumaan!
Tiedustelut:
Kuntoutuspiste Pointti
040 820 4161
Joutsenon
Annukka-pajalta
toimitetaan vuodessa
lähes 2000 lounasta
joutsenolaiskoteihin.
vannut heti alkuun, että jatkoa seuraa, jos näytät kyntesi. ”Täällä sain alusta asti
tehdä kaikkea, mutta lämpimiä ruokia tykkään tehdä
eniten. Jatkoin kurssin jälkeen työkokeilua toiset neljä
viikkoa, sitten pääsin aloittamaan kokiksi opiskelun
oppisopimuksella. Teen töitä täällä El’sissä ja käyn etäpäivinä Sampossa opiskelemassa. Suunniteltu valmistuminen on kahden vuoden
päästä”, tuumaa tyytyväinen
mies.
Annukk A
kahvio myymälä työpajat
Annukantie 4, Joutseno, puh. 0400 269 526
Avoinna: Ma - To 8.30 - 15.00, Pe 8.30 - 14.00
Laptuote-säätiön puuosasto
040 - 759 3955/ Kaisa Kostamo-Laine, tuotevastaava
040 - 759 3956/ Teuvo Meuronen, huonekalujen kunnostus
040 - 660 8112/ Riku Nikunen, puusepän tilaustyöt
www.laptuote.fi
• LOUNAS, klo 11.00 - 13.00 (6,50 - 8,00 €)
• Pihatyöt ja siivoukset,
tilaukset Kotityökeskus p. 040 504 1948
• Korjausompelu
• Käsityö- ja
lahjatavaramyymälä
www.laptuote.fi
AVOIMET OVET
(joulun avaus)
Kiipolan työhönvalmennuskeskus, Kiipolantie 2, Parikkala 27.11.2015 klo 10-16
Annukka-paja, Annukantie 4, Joutseno 4.12.2015 klo 9-15
Lappeenrannan toimipiste, Kivenkatu2-4, Lappeenranta
4.12.2015 klo 10-16