1. No category

Suoraan asian ytimeen
– otsikko, ingressi ja aloitusvirke
Laadun taustat 4
2014
Scriptio Oy
Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki
puh. 040 736 8988
toimisto@scriptio.fi
www.scriptio.fi
1
Aloitus ratkaisee
Laiskat otsikot ja löysät ingressit ovat pilanneet monen tekstin
mahdollisuudet. Napakan aloituksen oppii onneksi kirjoittamaan kuka vain
haluaa.
Aloittamisen taidossa yksikään kirjoittaja ei toisaalta tule koskaan täysin
valmiiksi. Jos moista erehtyy luulemaan, on jo alkanut taantua vaarallista
vauhtia.
Olemme koonneet artikkeliin verkkoajan oppeja siitä, miten kirjoittaa



osuva otsikko
informatiivinen ingressi
aloitusvirke, joka sitoo otsikon ja sisällön yhteen.
Osa opeista on vanhoja ja monelle tuttuja. Parhaat kirjoittajat ovat parhaita
siksi, että he kertaavat innokkaimmin perustotuuksia. Niistä löytää aina
myös uusia virikkeitä.
Miten aloittamisen taitoa oppii
Kukaan tuskin oppii kirjoittamaan hyviä otsikoita, ingressejä tai
aloitusvirkkeitä pelkästään lukemalla tämän artikkelin. Läheskään kaikki
kirjoittajat eivät edes innostu silmäilemään tätä julkaisua alusta loppuun.
Suosittelemme artikkelin oppeja niille, joiden vastuulla on kehittää
organisaation kirjoitettua viestintää. Aloittamisen taitoa parantavat
1.
2.
3.
4.
säännöllinen, tietoinen harjoittelu
tiheät tietoiskut
henkilökohtainen ohjaus
systemaattinen arviointi.
Niihin kaikkiin uskomme artikkelin antavan aineksia.
© Scriptio Oy
2
Oivalla otsikon tehtävät
Otsikointi – kuten kirjoitustyö muutenkin – on enimmäkseen ajattelua. Mitä
paremmin ajattelee, sitä varmemmin onnistuu.
Huonoa ajattelua on tuskailla, miten keksisi otsikon. Oikeaa ajattelua on
keskittyä siihen, mitä tahtoo lukijoille sanoa.
Tekstin pääotsikolla on kolme tärkeää tehtävää:
1. kertoa pääasia sisällöstä – fokusoida
2. kannustaa lukemaan itse teksti tai ainakin ingressi – motivoida
3. erottaa teksti muista teksteistä – profiloida.
Fokusoi
Otsikon tärkein tehtävä on fokusoida: kiteyttää tekstistä pääasia tai ainakin
jotakin olennaista. Työelämän kirjoittamisessa vaatimuksesta ei voi tinkiä.
Mistä otsikkoon löytää sisällön? Kuinka ratkaista, mikä on milloinkin
pääasia?
Ainoa keino on ajatella. Mieti rinnakkain vastauksia kahteen kysymykseen:


Kenelle, millaisille ihmisille kirjoitat?
Mitä tahdot sanoa, jos voit sanoa vain yhden lyhyen asian?
Mitä-kysymystä moni kirjoittaja muistaa pohtia – joskus jopa liikaa. Lukijat
sitä vastoin unohtuvat kovin usein. Niin voi päätellä otsikoista, jotka ovat
liian yleisiä ja sisällöltään köyhiä.
Ydin on tärkeää etsiä jo kirjoitustyön valmistautumisvaiheessa – muuten
eksyy harhateille. Valmista otsikkoa ei tarvitse heti sorvata, mutta sen aihio
on oltava olemassa.
Punnitse uutisarvoa
Jokaisen kirjoittajan kannattaa joskus syventyä uutiskriteereihin. Vaikka ei
varsinaisia uutisia kirjoittaisikaan, otsikoinnissa niistä on suurta hyötyä.
© Scriptio Oy
3
STT:n uutiskriteerit ovat:





merkitys
kiinnostavuus
yllättävyys
ajankohtaisuus
läheisyys.
Usein riittää, että päättää, poimiiko otsikkoon merkittävimmän vai
merkillisimmän asian.
Mitä useampien ihmisten elämään asia vaikuttaa tai mitä dramaattisempia
vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi se STT:n mukaan on uutisena.
Merkillisyyteen voi sisällyttää esimerkiksi yllättävyyden,
poikkeuksellisuuden ja inhimillisen kiinnostavuuden.
Missään ei ole määrätty, että työelämän asiatekstit pitäisi aina otsikoida
vain merkittävyyden kriteerin perusteella. Asia, joka on merkittävä
kirjoittajalle, voi sitä paitsi olla lukijoille merkityksetön.
Motivoi
Fokusoinnissa on kyse otsikon sisällöstä. Motivointi taas liittyy ennen
kaikkea ilmaisuun. Ei ole yhdentekevää, miten otsikon muotoilee.
Otsikko terävöityy jo sillä, että noudattaa oikeaa työtapaa:
1. Etsi ensin otsikon aihio – se asia, jonka tahdot lukijoille heti kärkeen
kertoa.
2. Hio sitten aihio kiinnostavaksi ja erottelukykyiseksi.
Hioessa pitää


karsia turhat sanat pois
vaihtaa vieraat sanat tutumpiin, pitkät lyhyempiin ja vaikeat
helpompiin.
© Scriptio Oy
4
Lause kertoo ajatuksen
Hyvä otsikko toimii myös yksin. Usein se nousee esimerkiksi nettisivujen
uutisvirtaan. Otsikkoon on siksi kirjoitettava kokonainen ajatus. Sitä ei
yleensä pysty ilmaisemaan irrallisella sanalla vaan tarvitaan lause.
Kaikkia lauseenjäseniä otsikkoon ei aina tarvita. Esimerkiksi olla-verbin voi
yleensä jättää pois.
Otsikoidessa on hyvä muistaa, ettei toteava lause ole ainoa vaihtoehto.
Motivoivampi on esimerkiksi jokin seuraavista:




kysymys
väite
lupaus
kehotus.
Liikettä lukijan ajatuksiin
Hyvä otsikko vie lukijaa eteenpäin. Liikettä saati vauhtia on vaikea saada
yhden tai edes parin substantiivin otsikkoon. Tunnethan nämä kamalat
kestosuosikit:




Tiedote
Ohje
Johdanto
Yleistä.
Vaikka otsikko ei olisi noin yleinen, se voi silti olla staattinen. Tässä pari
esimerkkiä kohtalaisen täsmällisistä mutta auttamattoman jämähtävistä
otsikoista oikeusministeriön verkkosivulta osiosta Oikeusturva:


Oikeusturvaohjelman valmistelu
Lapsiystävällinen oikeus - ns. Folio-mallin kokeilu käräjäoikeuksissa.
Ja tässä erittäin varovaiset parannusehdotukset:


Oikeusturvaohjelma valmisteilla
Lapsiystävällinen oikeus – käräjäoikeuksissa kokeillaan ns. Foliomallia.
Dynamiikkaa otsikkoon saa monella eri tavalla. Ehkä helpoimmin se
onnistuu verbin avulla.
Tarina kiehtoo
Hyvät otsikoijat ja yleensäkin hyvät kirjoittajat ovat aina taitaneet
tarinankerronnan.
Tarina on kautta aikain ollut ylivoimainen keino vangita lukijan mielenkiinto.
© Scriptio Oy
5
Tarina on helppo omaksua ja muistaa, koska siinä on punainen lanka. Sitä
myös kerrotaan eteenpäin paljon innokkaammin kuin irtotietoja.
Esimerkiksi sananlaskujen, aforismien ja iskulauseiden voima on niiden
kyvyssä kiteyttää tarina. Ne kaikki ovat otsikon sukulaisia.
Tarinan tuttuja tuntomerkkejä ovat esimerkiksi seuraavat:
1) Tarinassa on alku ja loppu. Otsikossa voi toisinaan olettaa, että lukijat
tuntevat jo entuudestaan sen alun ja aiemmat vaiheet:
Venäjän talouskasvu hidastui odotettua vähemmän (Taloussanomat)
2) Tarinassa on juoni; se vastaa myös kysymykseen, miksi jotakin on
tapahtunut. Otsikkokin pystyy parhaimmillaan kertomaan jotain syyn ja
seurauksen suhteesta:
Nettivakoilun tulos saattoi lentää Kiinan taivaalla (Helsingin Sanomat)
Otsikkoon saa tarinan, kunhan ensin keksii, mikä on tekstin tärkein
ajatus. Sen jälkeen tuo ajatus pitää vielä kiteyttää muutamaan sanaan. Ei
se kovin helppoa ole mutta ehdottomasti opiskelun arvoista.
Profiloi
Otsikon yksi tehtävä on erottaa teksti kaikista muista teksteistä.
Profilointi korostuu verkossa, jossa lukija usein tekee valintoja pelkän
otsikon perusteella.
Hyvä, profiloiva otsikko



ennustaa sisältöä
heijastaa tekstilajia ja tyyliä
antaa vihjeitä kohderyhmästä.
Liian yleinen tai muuten epämääräinen otsikko jättää liikaa varaa
tulkinnoille. Esimerkiksi edellä siteerattua otsikkoa Oikeusturvaohjelman
valmistelu voisi muokata profiloivammaksi monin eri tavoin, kunhan tietäisi,
mitä on tarkoitus sanoa.





Pieni lause: Ministeriö valmistelee oikeusturvaohjelmaa
Substantiivin taivutus: Oikeusturvaohjelma valmisteluun
Adjektiivin käyttö: Oikeusturvaohjelma valmis
Kysymys: Millainen sisältö oikeusturvaohjelmaan?
Kehotus: Seuraa oikeusturvaohjelman valmistelua.
© Scriptio Oy
6
Ingressi informoi ja innostaa
Hyvä otsikko on kuin näyteikkuna: se virittää mielenkiinnon. Ingressin
tehtävä on raottaa ovea: vakuuttaa lukijalle, että kannattaa jatkaa
eteenpäin. Ingressin on lunastettava otsikon lupausta.
Ingressiksi ei oikein kelpaa johdanto, jonka jälkeen vasta päästään itse
asiaan. Ingressin on saatava teksti jo täyteen vauhtiin.
Tavallista parempi kappale
Tarkoittaako ingressi samaa kuin alkukappale? Yhä useammille näyttää
tarkoittavan.
Ihan mitä tahansa ensimmäistä kappaletta ei kannata kelpuuttaa
ingressiksi. Sen tulisi erota edukseen tekstin muista kappaleista – olla
sisällöltään punnitumpi ja ilmaisultaan hiotumpi.
Jotta voi kirjoittaa hyvän ingressin, pitää ottaa kantaa moneen
kysymykseen:




Mitkä ovat ingressin tehtävät?
Mistä ingressiin sisältö?
Millä tyylillä kirjoittaa ingressi?
Miten hioa ingressin ilmaisu?
Ingressille harkittu tehtävä
Ingressin tehtävät vaihtelevat tekstilajin mukaan. Katso joka tapauksessa,
että ensimmäisellä kappaleella on tekstissäsi jotakin virkaa.
Ingressi voi esimerkiksi
a)
b)
c)
d)
e)
f)
kiteyttää yhdessä otsikon kanssa sisällön ytimen
täydentää tai täsmentää otsikkoa
orientoida lukijaa esittelemällä hänelle tekstin jäsentelyn
antaa lupauksen tekstin sisällöstä
haastaa lukijan kysymyksellä tai väitteellä
herättää uteliaisuuden.
© Scriptio Oy
7
Vaihtoehdot a ja b kuuluvat uutistyyppisten tekstien ingresseihin.
Vaihtoehdot c ja d sopivat artikkeliin, ohjeeseen, katsaukseen, raporttiin tai
suunnitelmaan.
Vaihtoehtoja e ja f voi harkita, kun laatii mielipidekirjoitusta – vaikkapa
blogipostausta.
Tiivistelmä vai koukku?
Ingressit ovat yhä harvemmin tiivistelmiä ja yhä useammin koukkuja.
Kaikkiin teksteihin koukkuingressi ei tietenkään sovi. Toisaalta koukutusta
ei kannata nähdä halpahintaisena tai moraalittomana.
Koukku ei tarkoita tyyliä, joka on klikkijournalismin mukana pesiytynyt
uutismediaan: aloitukset ovat sukua vanhan kansan arvoituksille.
Työelämän teksteihin lukijat tuskin kaipaavat moista aivovoimistelua.
Ingressistä on tullut monikanavaisessa viestinnässä entistäkin tärkeämpi.
Sen avulla tekstin voi räätälöidä kohtuullisella vaivalla kanavan ja sen
yleisön mukaan.
Samasta aiheesta kannattaa usein nostaa alkuun eri asia esimerkiksi
intrassa ja kotisivuilla. Se mikä koukuttaa yhden kohderyhmän lukijat, ei
ehkä kiinnosta tippaakaan muita.
Koukku on asia, joka herättää lukijan mielenkiinnon – ei mitään sen
kummempaa.
Taas uutiskriteerit avuksi
Aikoo ingressistä sitten tiivistelmän tai koukun, on joka tapauksessa
tiedettävä, mikä on ydin lukijakunnan kannalta.
Ydintä ja samalla siis ingressin sisältöä kannattaa miettiä saman
perusvalinnan kautta kuin otsikkoakin: merkittävin vai merkillisin asia?
Merkittävä asia on




tärkeä
kauaskantoinen
vaikuttava
periaatteellinen.
Merkillinen asia on



poikkeuksellinen
yllättävä
inhimillisesti kiinnostava.
© Scriptio Oy
8
Ytimen etsinnässä painavat lisäksi ajankohtaisuus ja läheisyys.
Kriteerien pohdinnasta pitää tehdä rutiini. Pika-analyysi on tehokkaampi
tapa tehdä ingressi kuin rypeminen epämääräisessä aloittamisen tuskassa.
Reipasta otetta tyyliin
Ei ole olemassa erityistä ingressityyliä. Ensimmäinen kappale pitää
kirjoittaa niin, että se paitsi sisällöltään, myös tyyliltään



sopii tekstin aiheeseen ja tavoitteeseen
motivoi lukijaa jatkamaan leipätekstiin
nivoo otsikon ja leipätekstin yhteen.
Otsikko ja ingressi voivat olla tyyliltään astetta räväkämpiä kuin muu teksti.
Aloitus ei kuinkaan saa olla eri paria itse jutun kanssa.
Työelämän asiatekstit koostuvat valtaosin puisevan toteavista lauseista.
Ingressissä pitää uskaltaa suosia ajatteluun aktivoivia lauseen muotoja:




kysymyksiä
väitteitä
kehotuksia
lupauksia.
Kiinnitä erityistä huomiota ingressin kuten otsikonkin sanastoon. Jos tarjoat
lukijalle heti alkuun outoja tai etäisiä sanoja, hän olettaa koko tekstin olevan
outo tai etäinen.
Viimeistele tarkasti
Editointi jää työelämän tekstituotannossa usein heikoille. Ingressin
viimeistelystä ei kuitenkaan kannata tinkiä. Hyvä aloitus pelastaa
keskinkertaisenkin tekstin.
Kun viimeistelet ingressiä, muista ainakin seuraavat viisi tehtävää:
1. Karsi kaikki turha pois – lukijalle tarpeettomat asiat, tyhjät sanat ja
perusteeton toisto.
2. Katko pitkät virkkeet kahtia.
3. Pura ylipitkät yhdyssanat vaikka sivulauseilla.
4. Jätä turhat varaukset pois: konditionaalit, voida-verbit ja sellaiset
sanat kuin ehkä, mahdollisesti, ilmeisesti ja joskus vain vesittävät
ilmaisua.
5. Varmista, että ingressi on riittävän lyhyt.
Viisi riviä riittää ingressiksi varmasti, kolmellakin yleensä pärjää. Joskus
ensimmäinen kappale voi olla sama kuin ensimmäinen virke.
© Scriptio Oy
9
Paras virke tekstin alkuun
Mitä kiireisemmiksi lukijat käyvät, sitä tärkeämmäksi tulee ingressin ja koko
tekstin ensimmäinen virke.
Aloitusvirke nostaa helposti kynnyksen liian korkealle. Pitkäksi ja
mutkikkaaksi kirjoitettuna se uuvuttaa lukijan. Pahinta tietysti on, jos alussa
ei ole mitään sanottavaa.
Alkuun pitää sijoittaa koko tekstin paras virke. Aina tuo helmi ei
ensimmäisellä kirjoituskerralla löydä oikealle paikalleen. Viimeistelyssä
valaisevimman virkkeen joutuu ehkä kaivamaan esiin syvältä leipätekstin
uumenista.
Muutamalla sanalla kova vastuu
Kirjoittajan pitää kiinnittää tekstinsä ensimmäiseen virkkeeseen erityistä
huomiota kahdesta syystä:
1. Lukijakin kiinnittää siihen erityistä huomiota.
2. Yhdelle virkkeelle ei kasaannu missään muussa kohdassa tekstiä
yhtä vaativaa tehtävätaakkaa.
Tekstin ensimmäisen virkkeen tärkein tehtävä on lunastaa otsikon
lupausta. Tyhjänpäiväinen jaaritus ei siihen pysty.
Aloitusvirkkeen toinen tehtävä on viedä lukijaa selvästi eteenpäin. Liian
usein se jankuttaa lähes samoin sanoin otsikkoa, jolloin lukija jää
lähtökuoppiin.
Ensimmäinen virke tarjoaa myös maistiaiset tekstin tyylistä. Joskus se
luo turhan epäedullisen kuvan, koska kirjoittaja pystyy myöhemmin,
vauhtiin päästyään, kirjoittamaan paljon paremmin.
Kaiken lisäksi aloitusvirkkeen pitää pystyä otsikon kanssa edustamaan
tekstiä esimerkiksi verkkopalvelun uutisvirrassa tai Facebookissa jaetussa
linkissä.
Ei noin vaativista tehtävistä suoriudu kunnialla kuin todella hyvin –
ajatuksella ja taidolla – kirjoitettu virke.
© Scriptio Oy
10
Mutkat suoriksi
Aloitusvirkkeet ovat usein kummallista kiertelyä ja kaartelua. Joskus ne
ovat sukua entisaikojen johdannoille. Toisinaan alkuun on valittu lukijan
kannalta täysin merkityksetön tai mielenkiinnoton asia.
Julkishallinnon teksteissä kiemurrellaan selittämällä heti ensimmäisessä
virkkeessä, minkä lain mukaan toimitaan. Harvan mieleen tulee
ensimmäiseksi epäillä, että viranomaiset rikkoisivat työkseen lakeja.
Enemmän kuin pykälän ja momentin numero lukijaa kiinnostaa niiden
sisältö.
Toisen esimerkin kiemurtelevasta aloituksesta tarjoaa huono mainosteksti.
Ensimmäisestä virkkeestä ei osaa aina edes aavistaa, mistä tuotteesta tai
palvelusta on kyse. Etenkään netissä emme jaksa lukea mainosnovelleja.
Etsimme faktaa, ja sitä pitää löytyä heti tekstin kärjestä.
Kolmas ja kamalin kiemurtelun muoto on klikkijournalismi. Se kun hokee
uutisnostoissa ja itse uutisen alussakin yhtä ja samaa salamyhkäistä
höpinää, joka ei yllä lähellekään asian ydintä. Pahimmillaan
salamyhkäisyyttä vielä höystetään tätä-tyylillä: Tätä et ikinä uskoisi...
Älä siis kiemurtele tekstin alussa. Kirjoita ensimmäinen virke kuin se olisi
viimeinen mahdollisuutesi saada yhteys lukijaan. Niin se usein onkin.
Varmimmin aloitusvirkkeen tehtävät täyttää yksinkertainen päälause.
Hienostelusta pelkkää haittaa
Ensimmäisen virkkeen tarkoitus on avata yhteys lukijaan. Tarkoitus ei
toteudu, jos kirjoittaja sortuu hienosteluun.
Hienostelevan tunnun tekstiin tuovat esimerkiksi eksoottiset sanat ja
elämälle vieraat lause- ja virkerakenteet. Ne osoittavat, että kirjoittaja ei ole
ajatellut lukijoita vaan tuijottanut silmänsä kipeiksi sisältöä tai omaa
imagoaan.
Hienostelevien virkkeiden yksi laji ovat niin sanotut määritelmäalut.
Kirjoittaja yrittää mukamas avata tekstin avainkäsitettä mutta onnistuu vain
hämmentämään ja turhauttamaan lukijan.
Jos määritelmäalkuja harrastaa, käsitteet pitää avata sanoilla, jotka lukija
ymmärtää.
Toinen hienostelun muoto ovat tunnelmavirkkeet, joilla ei ole mitään
tekemistä tekstin varsinaisen sisällön kanssa. Ne ovat usein kauniita mutta
kaukaisia. Työelämän asiatekstien tarkoitus ei ole tuottaa esteettisiä
elämyksiä vaan hoitaa viestintätehtäviä.
Hienostelu ei koskaan ole hyväksi tekstille. Tekstin alussa se vie tuhoon.
© Scriptio Oy
11
Laadun taustat -sarja
Scriptio julkaisee Laadun taustat -sarjaa asiakkailleen ja
asiakkuudesta kiinnostuneille.
Vuonna 2014 sarjassa ilmestyivät seuraavat artikkelit:
1. Kirjallisen asiakaspalvelun laatumalli – työväline arviointiin ja
kehittämiseen
2. Verkkosivuston laatumalli – hanki jäsentynyt kuva sivujen laadusta
3. Uusi kirjoitustaito – vastaako viestintävalmiutesi työelämän vaatimuksiin
4. Suoraan asian ytimeen – otsikko, ingressi ja aloitusvirke
Jos siteeraat artikkeliamme, mainitse lähde. Kokonaista artikkelia et voi
ilman lupaamme käyttää koulutusaineistona tai julkaista esimerkiksi
intrassa.
Kysy lisää
Annamme mielellämme lisätietoja:
Scriptio Oy
puh. 040 736 8988
toimisto@scriptio.fi
www.scriptio.fi
© Scriptio Oy