1. No category

Mervi Koski ja Laura Valojärvi (kuv.): Hirviökäsikirja (Karisto, 2010)
Kaikki, mitä olet ikinä halunnut tietää hirviöistä ja vähän siitäkin, mitä et! Kattava käsikirja hirviötutkijalle
esittelee kammotuksia kaikista maailmankolkista, koko- ja vaarallisuusluokista sekä aikakausilta, bonuksena
hyytävän havainnollistavat kuvat.
Kenelle: Hykerryttävä tietopaketti soveltuu alakoulun isommille lukijoille ja yläkouluun sekä myyteistä ja
mytologiasta kiinnostuneille.
HIRVIÖSÄÄLIÄ
Harvat hirviöt ovat läpikotaisin pahoja, ja niitäkin, jotka ovat, tulee joskus sääli. Kyllä minäkin olisin ilkeä,
jos sattuisin olemaan gorgo. Riutuisin ikuisessa nälässä, vaikka ahmisin kaiken eteen tulevan purtavan.
Mielessä väikkyisi tuhti hampurilaiskuuri. (s. 9.)
▪ Tutki Mervi Kosken Hirviökäsikirjaa ja valitse yksi hirviö, jota kohtaan tunnet jostain syystä hieman sääliä.
Kirjoita säälittävän hirviösi valitusvirsi. Aloita tekstisi Tuomas Kyrön Mielensä pahoittajan sanoin Kyllä minä
niin mieleni pahoitin…
HIRVIÖITÄ, ON HEITÄ
▪ Hirviökäsikirja on jaettu kuuteen osaan, joissa esitellään erityyppisiä hirviökategorioita. Kirja alkaa
muinaisesta hirviöperheestä jatkuen hirviölintuihin, aavemaisiin hevostelijoihin sekä vesi- ja
käärmehirviöihin. Loppupuolella kirjaa esitellään vielä erilaisia jättiläisiä sekä puoli-ihmisiä, pahoja henkiä ja
epäkuolleita. Keksi oma hirviö, joka kuuluu johonkin näistä lajeista. Kirjan hirviöistä kerrotaan esimerkiksi
asuinalue, ulkomuoto, elinpiiri, levinneisyys, mielipuuha, ravinto, sukulaiset, uhanalaisuus, viholliset,
vaarallisuusaste ja karkotusvinkkejä. Kerro omasta hirviöstäsi ainakin viisi asiaa.
▪ Meri- ja järvihirviöistä kerrotaan kirjassa historiallisia havaintoja, jotka ulottuvat jopa 500- tai 1000-luvulle
saakka. Tee omasta hirviöistäsi lyhyt historiikki, jossa käyt läpi hirviöyksilösi tai -lajisi havaintojen historiaa
tai lajin kehittymistä.
©Valveen sanataidekoulu 2015