Teemun taaleri
Moneta Suomen Monetan asiakaslehti 1/2015 Teemun taalerilla unelmia todeksi! Reissumies suomalaisten sydämissä: Varmista omasi – maksat vain toimituskulut! Tapio Rautavaara 100 vuotta Tässä numerossa: Luonnos SIVU 20 SIVU 6 Suomalaisuus koostuu monista pienistä asioista, jotka tekevät meistä kansakuntana ainutlaatuisen. Suomalaisuuden rakkaimmat symbolit ovat edustettuina uudessa Sinivalkoinen sydän -kokoelmassa – vieläpä ennennäkemättömällä tavalla! Sotien jälkeisessä Suomessa kaivattiin miestä, joka ymmärtäisi suomalaisten syvintä olemusta ja toisi kunniaa kotimaalleen. Tapio Rautavaara antoi suomalaisille tämän ja paljon enemmän – hän oli laulelman kiistaton mestari, olympiavoittaja ja rakastettu elokuvatähti. Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Y H T E I S T YÖ S S Ä T E E M U S E L Ä N N E JA S U O M E N M O N E TA 100 Unelmaa, yhdessä eteenpäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 SIVU 10 Vihdoinkin! Ensimmäiset Rion olympiarahat saadaan pian Suomeen. Nyt keuhkot täyteen happea, sillä sambamaana tunnettu Brasilia ilottelee kulta- ja hopearahoillaan täysin rinnoin. SUURET SUOMALAISET Koko kansan reissumies Tapio Rautavaara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Leena Rautavaaran haastattelu yksinoikeudella Moneta-lehdelle. . . 9 M AT K A L L A O LY M P I A L A I S I I N 2 0 1 6 Rytmiä ja riemua Riosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 A K S E L I G A L L E N - K A L L E L A N S Y N T Y M Ä S TÄ 1 5 0 V U O T TA Kaikuja Kalevalasta Taidehistorioitsija Anna Luhtalan haastattelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 H I S TO R I A L L I S I A R A H OJA SIVU 12 Lähde mukaan uuteen Kaikuja Kalevalasta -kokoelmaan! Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kokoelmaan on valittu 10 taiteilijan rakastetuinta Kalevala-aiheista maalausta. T I E DÄT KÖ E U R O N J U H L A R A H A K I L PA I LU S TA? Kesäkuussa 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Eurooppaneuvosto alkoi käyttää Euroopan lippua virallisena tunnuksenaan. Sen kunniaksi euroalueen maat julkaisevat yhteisen juhlarahan, jonka kuva-aihe kilpailu päättyy 27 toukokuuta. Vielä ehdit äänestää suosikkiasi ja voittaa upeita palkintoja! Osallistu äänestykseen: www.coin-competition.eu/fi Aarrelaiva El Cazador. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Legendaarinen Waterloo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 KO T I M A A N U U T I S I A Sinivalkoinen sydän: Ensimmäiset suomalaiset bi-metalliset mitalit . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Sami Jauhojärven myötävaikutuksella 130 000 euroa veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Suomalaisten suuremiesten juhlavuosi 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Näyttävä pronssimitali presidentti K. J. Ståhlbergin kunniaksi . . . . 23 Uusi pronssimitalisarja kertaa Suomen sodanaikaisia tapahtumia . 25 Uusia tuotteita keräilyn maailmasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 S V E N S K R E S U M É . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30-31 Julkaisija: Suomen Moneta Päätoimittaja: Janne Häkkinen Toimituspäällikkö: Sari Raki sari.raki@nordicmoneta.fi Toimittaja: Päivi Rantanen paivi.rantanen@nordicmoneta.fi Toimituksen osoite: Suomen Moneta PL 770, 00101 Helsinki Lehden taitto: Tiina Nevalampi / Hansaprint Oy Paino: Hansaprint Oy Tiedustelut ja tilaukset: info@suomenmoneta.fi Moneta asiakaslehti lähetetään Suomen Monetan asiakkaille. Suomen Moneta on Oy Nordic Moneta Ab:n virallinen aputoiminimi. Haluaisitko tietää jostakin lehden jutusta tai rahasta lisää? Asiakaspalvelumme auttaa sinua kaikissa keräilyyn liittyvissä asioissa numerossa: 010 80 80 40* 2 MONETA 1/2015 Suomen Monetan asiakaspalvelu puh. 010 80 80 40* käytössä 24 tuntia / vrk (henkilökohtaista palvelua ma-pe klo 8 –18) Internet-sivustomme palvelee 24 tuntia / vrk www.suomenmoneta.fi * Puhelun hinta lankaverkosta 0,0821 €/puhelu + 0,059 €/min ja mobiiliverkosta 0,0821 €/puhelu + 0,159 €/min Kannen kuva: Wikipedia Pääkirjoitus 20.5.2015 100 UNELMAA -kampanja on käynnistynyt Autetaan yhdessä tulevaisuuden sankareita toteuttamaan oma unelmansa! Äskettäin päättyneen Talvisodan Hengessä -kampanjan myötä saimme kerättyä sotiemme veteraaneille yli 130 000 euroa, ja siitä suuri kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille. Talvisodan sankarit saavuttivat 75 vuotta sitten jotain sellaista, minkä johdosta jokainen suomalainen voi elää vapaassa maassa, rakentaa omaa elämäänsä ja tavoitella omia unelmiaan. Kaikille unelmien tavoittelu ei aina ole helppoa, monelle lapselle se on jopa mahdotonta ilman tukea. Nyt käynnistyneen 100 UNELMAA -hyväntekeväisyyskampanjan myötä haluamme auttaa vähävaraisia lapsia ja nuoria – ja siten kannustaa mahdollisia tulevaisuuden sankareita. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Teemu Selänteen ja Finnish Flash ry:n kanssa. Sinnikkyydestään tunnettu Selänne toivoo lasten ja nuorten pitävän kiinni omista unelmistaan: ”Elämässä pitää tehdä asioita, joita rakastaa”. 100 UNELMAA -kampanjassa Suomen Moneta tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden tilata ”Teemun taaleriksi” nimetyn Teemu Selänne -juhlamitalin pelkkien toimituskulujen hinnalla. Jokaisesta tilatusta mitalista Suomen Moneta lahjoittaa 0,50 euroa Finnish Flash ry:n kautta kampanjan kuluessa valittavien, vähintään sadan lapsen tai nuoren unelmien toteuttamiseen. Osallistumalla kampanjaan sinäkin voit olla mukana tukemassa Suomen tulevaisuuden sankareita. Autetaan heitä toteuttamaan omia unelmiaan ja saavuttamaan oman osansa suuresta suomalaisesta ihmeestä. Siitä samasta ihmeestä, jonka meille ovat taanneet sekä historian että nykypäivän suomalaiset – niin itsenäisyyden puolesta taistelleet ja itsenäistä Suomea rakentaneet veteraanit, podiumin saavuttaneet legendat ja mitalin kaulaansa saaneet ikonit kuin ihan tavalliset arkipäivän sankaritkin. Toivotan kaikille aurinkoista kesää! Janne Häkkinen Maajohtaja Suomen Moneta Kuva: Jakke Nikkanen MONETA 1/2015 3 Teemu Selänne ja Suomen Moneta yhdistävät Suomen Moneta tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden tilata ”Teemun taaleriksi” nimetyn Teemu Selänne -juhlamitalin pelkkien toimituskulujen (4,90 e) hinnalla. Tekniset tiedot Metalli: Kuparinikkeli (CuNi) Lyöntivuosi: 2015 Paino: 31 grammaa Halkaisija: 41 mm Kokonaislyöntimäärä: 300 000 4 MONETA 1/2015 Teksti: Håkan Forsgård S uomen Moneta ja Teemu Selänne ovat yhdessä käynnistäneet kansallisen hyväntekeväisyyskampanjan nimeltään 100 UNELMAA. Kertyneillä varoilla toteutetaan sadan apua tarvitsevan lapsen tai nuoren ikioma unelma konkreettisella tavalla. ”Hyväntekeväisyys ja vähävaraisten auttaminen on ollut minulle tärkeä asia koko urani ajan. Tiedän, että varsinkin monista yksinhuoltajaperheistä löytyy paljon sellaisia, joilla on isoja ongelmia lasten harrastusten kustannuksissa. Tämä on mielestäni hyvä tapa kerätä rahaa vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsille”, Teemu Selänne sanoo. Kampanjassa Suomen Moneta tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden tilata ”Teemun taaleriksi” nimetyn Teemu Selänne -juhlamitalin pelkkien toimituskulujen hinnalla. Jokaisesta tilatusta mitalista Suomen Moneta lahjoittaa 0,50 euroa Finnish Flash ry:n kautta kampan- jan kuluessa valittavien, vähintään sadan lapsen unelmien toteuttamiseen. Tämän lisäksi Suomen Moneta lahjoittaa muidenkin kampanjaan liittyvien tuotteiden tuotosta osan hyväntekeväisyyteen. ”Keräsimme taannoin samantyyppisellä kampanjalla yli 130 000 euroa sotiemme veteraaneille, ja uskomme ja toivomme, että tämänkin kampanjan avulla tulemme keräämään paljon varoja tukea tarvitseville lapsille ja lapsiperheille,” Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen sanoo. Kampanjassa jaetaan yhteensä 200 000 Teemun taaleria pelkkien toimituskulujen hinnalla. ”Kampanjan päätyttyä kerromme Teemu Selänteen ja Finnish Flash ry:n kanssa tarkemmin mihin rahat käytettiin, eli miten unelmat toteutuivat”, Janne Häkkinen toteaa. Lue lisää ja tilaa: www.teemuntaaleri.fi Finnish Flash ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tukee pääasiallisesti nuoriso-, nais- ja vammaisurheilua. Nimensä yhdistys on saanut NHL-supertähti Teemu Selänteelle annetusta lempinimestä. Vuonna 1994 yhdistystä olivat perustamassa kovat kiekkonimet Teemu Selänne, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Petteri Immonen ja Keijo Säilynoja. voimansa kansallisessa hyväntekeväisyyskampanjassa Kuva: Lehtikuva Jokaisesta tilatusta mitalista lahjoitetaan 0,50 euroa kampanjaan. Teemu Selänne pelasi NHL-ammattilaisena yli kaksikymmentä vuotta: Stanley Cupin voitto heltisi Anaheim Ducksien joukkueessa vuonna 2007. Suomen maajoukkueessa Selänne toimi useasti Leijona-kapteenina. Huikealle uralle mahtuivat peräti kuudet olympialaiset! Teemun tunteikkaat jäähyväiset Sotshin olympiakisoissa 2014. MONETA 1/2015 5 Kuva: wikipedia Tapio Rautavaara 08.03.1915 - 25.09.1979 6 MONETA 1/2015 Suuret suomalaiset Suomalaisten sydämiin matkannut reissumies: Tapio Rautavaara Sotien jälkeisessä Suomessa kaivattiin miestä, joka ymmärtäisi suomalaisten syvintä olemusta ja toisi kunniaa kotimaalleen. Tapio Rautavaara antoi suomalaisille tämän ja paljon enemmän – hän oli laulelman kiistaton mestari, olympiavoittaja ja rakastettu elokuvatähti. Teksti: Taru Norrena R autavaaran suurta vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja urheiluun on vaikea käsittää. Hänen laulunsa ylittävät sukupolvia, koskettaen kuuntelijoita vielä tänäkin päivänä. Rautavaara tuntui menestyvän kaikessa mihin ryhtyikin, mutta ei antanut maineen nousta päähänsä. Hänen vaatimattomuutensa kumpusi hänen lapsuudestaan, joka oli kaikkea muuta kuin helppo. Elämän alkutaival Maaliskuun 8. päivänä 1915 Hilda Rautavaara synnytti Pirkkalan pitäjässä poikalapsen. Lapsen isä, Henrik Karttula, meni ilmeisesti Hildan kanssa kihloihin, mutta katosi myöhemmin omille teilleen. Isä oli tosin sittemmin mukana jo aikuistuneen poikansa elämässä. Syksyllä 1919 lapsi sai kasteessa nimen Kaj Tapio Rautavaara. Rautavaara asui ensimmäiset vuotensa äitinsä kanssa Oulunkylässä viettäen kesät isoäitinsä hoivissa Pirkkalassa. Köyhyys oli jatkuvasti läsnä – puutetta oli niin ruuasta kuin vaatteistakin. Vuonna 1921 perhe muutti Tampereelle, jossa Rautavaara aloitti koulunkäynnin. Vuonna 1925 hän pääsi myymään lehtiä Tampereen kaduille. Onnenpotkua seurasi epäonni, sillä Hilda ilmoitti muuttavansa takaisin Oulunkylään. Pojan piti jäädä vielä lä- hes vuodeksi Tampereelle lastenkotiin. Perheen taloudellinen tilanne helpottui hieman, kun Hilda sai töitä ja oman mökin. Rautavaara siirtyi Oulunkylän kansakouluun, jossa hän osallistui muiden oppilaiden lailla lääkärintarkastukseen. Kävi ilmi, että hän oli sairastanut riisitaudin. Lääkäri ilmoitti tiukalla äänellä: ”Kuules, poika! Sinun on ruvettava harrastamaan jotakin urheilua. Muuten tulee Noutaja.”. Pelästynyt Rautavaara aloitti urheilemisen ja liittyi myöhemmin Oulunkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Tähteen. Nuoruusvuodet ja sota-aika Rautavaara lopetti koulunkäynnin taloudellisista syistä vuonna 1928. Hän pääsi lehdenmyyjäksi ja pystyi hyvien tulojensa ansiosta aloittamaan mandoliinin ja viulun soittamisen. Pula-aika vei kuitenkin työt. Sotaa edeltävänä aikana Rautavaara toimi mm. kivenmurskaajana, kaivonkatsojan oppipoikana ja tukkijätkänä. Samoihin aikoihin hän alkoi saada menestystä urheilupuolella, teki ensimmäiset esiintymisensä laulajana ja tapasi tulevan vaimonsa, Liisa Handellin. Rautavaara oli suorittanut varusmiespalveluksensa laivastossa, jossa ei kuitenkaan ollut hänelle talvisodan alkaessa tehtäviä. Niinpä hän palveli sodan ajan siviilitehtävissä. Jatkosodan alussa Rautavaara ilmoittautui 48. Autokomppaniaan, joka alistettiin Jalkaväkirykmentti 4:lle. Toisin kuin talvisodassa, jatkosodassa hän osallistui taisteluihin. Huhtikuussa 1942 Rautavaara ja Liisa menivät naimisiin – he saivat myöhemmin kolme lasta. Kevään 1942 lopulla Rautavaara pääsi kuuluttajaksi Maaselän radioon, mikä muutti hänen elämänsä. Rautavaara toimi rintamaradiossa koko loppusodan ajan soittaen levyjä, juontaen ohjelmia ja laulaen kitaransa säestyksellä. Sotilaat pitivät leppoisasta ”Tapsasta” ja kertoivat hänestä sukulaisilleen ja tuttavilleen. Pohja Rautavaaran kansansuosiolle oli luotu. Myös Suomen Filmiteollisuus kiinnostui komeasta urheilullisesta miehestä, joka osasi vielä laulaa. Rautavaara kävi SF:n Filmikoulua ja esiintyi yli 20 elokuvassa. Urheilumenestystä Työ radiossa mahdollisti keihäänheiton tehokkaan lajiharjoittelun. Rautavaara voitti Suomen mestaruuden ja Työväen Urheiluliiton keihäänheittomestaruuden useampana vuonna ja toi Lontoon vuoden 1948 olympialaisista kultamitalin. Muutama vuosi aiemmin hän oli voittanut Oslossa pidetyissä Euroopan mestaruuskisoissa pronssia. Keihäänheiton jälkeen Rau- MONETA 1/2015 7 tavaara kunnostautui jousiammunnassa voittaen Suomen mestaruuden vuonna 1955 ja Suomen mestaruuden joukkuekilpailussa vuonna 1956. Maailmanmestaruuskisoista hän sai vuonna 1955 hopeaa ja vuonna 1958 kultaa. Kumpikin mitali tuli joukkuekilpailusta. Muusikon ura aukeaa Keväällä 1945 Rautavaara sai Osuustukkukaupan myllyltä konttorinhoitajan paikan. Samoihin aikoihin hän tutustui Reino Helismaahan, jonka kanssa hän teki lukuisia suomalaisen musiikin klassikkoja. Oman merkittävän osuutensa teki myös säveltäjä ja sovittaja Toivo Kärki. Rautavaara teki ensilevytyksensä vuonna 1946 laulamalla venäläisen kansansävelmän, Lokin. Vuonna 1949 Rautavaara levytti mm. kappaleet Reissumies ja kissa sekä Päivänsäde ja menninkäinen. Samana vuonna Esa Pakarinen liittyi Rautavaaran ja Helismaan aiemmin perustamaan Iloiset trubaduurit -kokoonpanoon. Sodanjälkeisessä Suomessa kaivattiin naurua ja sitä Iloiset trubaduurit todella tarjosivat. Kiihtyvä keikkatahti johti siihen, että Rautavaara erosi päivätyöstään ja ryhtyi elättämään perheensä laulamalla. Liisa hoiti työhön liittyvät käytännön asiat ja perhetuttu tilit. Iloisten trubaduurien yhteiselo päättyi vuoden 1950 lopussa. Rautavaara jatkoi keikkailua ja teki omia kappaleita. Noin 1950-luvun puolivälissä kilpailu musiikkialalla tiukkeni, mutta Rautavaa- LONTOO, ENGLANTI - OLYMPIALAISET: Keihäsfinaali Wembleyssä. Kuvassa kultamitalisti Tapio Rautavaara tulostaulu takanaan. LEHTIKUVA ra säilytti suosionsa. Hänenkin levynmyyntinsä tosin laski hieman. Rautavaara sai uutta puhtia Amerikan-kiertueiltaan, jotka järjestettiin vuosina 1959, 1960 ja 1972. tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Rautavaara menehtyi tuolloin aivokalvon alaiseen verenvuotoon, jonka hän oli saanut liukastuttuaan uimahallissa. Viimeinen taival Iltamakiertueet saivat jäädä television yleistymisen jälkeen vuonna 1963. Rautavaara jatkoi tanssilavojen taukolaulajana, minkä lisäksi hän esiintyi mm. yksityistilaisuuksissa, myymälöissä ja harjannostajaisissa. Hän jatkoi keikkailua 25. syyskuuta 1979 Lähteet: Erola, Lasse: Tapsa: Tapani Rautavaaran elämä. Helsinki-kirjat Oy 2012. Teronen, Arto & Vuolle, Jouko: Suomalaisia urheilijakohtaloita: kiveen hakatut. Kirjapaja 2010. Bagh, Peter von: Tapio Rautavaara – kulkurin taival. Warner Music Finland 2008. Tapio Rautavaaran syntymästä on tullut tänä vuonna kuluneeksi tasan 100 vuotta. ”Reissumiehen” kunniaksi on suunnitteilla kaksi aitoon 99,9 % kultaan lyötyä proof-laatuista juhlarahaa, jotka muistavat häntä niin näyttelijänä, muusikkona kuin urheilijanakin. Rahojen lyöntimäärät ovat rajatut. Lisätietoja rahoista saat Suomen Monetan asiakaspalvelusta. Luonnos 8 MONETA 1/2015 Leena Rautavaara muistelee: Koko kansan rakastama Tapio ”Tapsa” Rautavaara oli paitsi keihäänheiton olympiavoittaja, myös taitava näyttelijä ja laulaja. Edesmenneen suomalaislegendan 100-vuotismuistovuoden merkeissä hänen tyttärensä Leena Rautavaara lupautui kertomaan meille lapsuudenmuistoja isästään. Mikä on varhaisin muisto isästänne? Yksi varhaisimmista muistoista on ”reppuselkäleikki”. Olin isän reppuselässä, kyseltiin ”missä Leena on?” eikä kukaan tietenkään nähnyt minua, joka olin kyyryssä ”täysin näkymättömänä” isän leveän selän suojassa. Isänne joutui olemaan varmasti töidensä vuoksi paljon poissa kotoa. Millainen hän oli kotioloissa? Kotioloissa isä oli leppoisella tavalla utelias meidän tyttärien tekemisistä. Äiti yleensä kertoi, mitä kenellekin oli tapahtunut, miten koulussa meni jne. Hän ei koskaan kasvattanut tai kurittanut, ne velvollisuudet olivat äidin harteilla. Hän ei laulanut kotona muuten kuin harjoitellessaan, joko kitaran tai pianon säestyksellä (yleensä Marja soitti). Äiti oli makutuomari, kun uusia laulunsanoja tai –säveliä syntyi, myöhemmin mekin saimme sen kunnian. Olitte kuulemma varsinainen perheyritys. Miltä tuntui nuorena tyttönä osallistua mainosten tekemiseen ja muuhun markkinointiin? Minä nuorimmaisena en osallistunut mainosten tekemisiin, niitä kirjoitti paksulla mustalla tussilla äiti tai Irma. Haju oli hirveä. Muistan kyllä puhelinkeskustelut paikallisten nimismiesten kanssa. Silloinhan piti anoa joka lavalle, seuran- tai työväentalolle huvilupa. Puhelut tilattiin keskuksen kautta ja niitä piti odottaa usein kauan. Mainokset rullattiin ruskeaan voimapaperiin ja vietiin joko postiin tai linja-autoasemalle sopivan linja-auton kuljettajalle vietäväksi. Isänne näyttelijänura jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka hän teki runsaat kaksikymmentä elokuvaa. Kertoiko hän koskaan tarinoita siitä millaista elokuvien teko tuolloin oli? Elokuvien teko oli hänestä hauskaa. Käsikirjoitukset olivat sitä sun tätä, usein hätäisesti kokoonkyhättyjä, mutta varmaan mukavaa vaihtelua muun työn ohessa. Hän ystävystyi monien näyttelijöiden kanssa. Lasse Eerolan kirja kertoo vaatimattomista oloista lähteneen pojan pitkästä tiestä koko kansan tuntemaksi reissumieheksi. Milloin isänne oli onnellisimmillaan? Isä oli onnellisimmillaan kesämökillä Sipoon Spjutsundissa. Siellä sai olla täysin rauhassa ja nauttia luonnosta ja merestä. Kai tasainen kotielämä oli myös onnen aihe. Suurin onnen hetki taisi kuitenkin olla Lontoon palkintopallilla kultamitali kädessä ja Maamme-laulun soidessa. Isänne kunnostautui niin näyttelijänä, urheilijana kuin muusikkonakin. Mitä hän piti elämänsä suurimpana saavutuksena? Suurin saavutus ehdottomasti oli keihäänheiton kultamitali. Sitä hän arvosti yli muiden. ”Maailmanennätykset rikkoutuvat mutta olympiakulta jää historiaan”. Isänne ehti esiintyä monenlaisissa eri tilaisuuksissa. Tiedättekö jäikö hänelle jokin esiintyminen erityisesti mieleen? Vähän ennen kuolemaansa 1979 hän kävi esiintymässä Kostamuksessa noin 7000 hengelle. Mikä on Teille isänne kappaleista rakkain? Rakkain oli yleensä uusin levy, mutta ehkäpä Ontuva Eriksson oli yksi suosikeista. Onko isänne poikkeuksellinen lahjakkuus urheilussa ja musiikissa periytynyt myöhemmille sukupolville? Isäni ei kannattanut naisurheilua, joten meitä ei milloinkaan kannustettu urheilun pariin. Ei hän olisi estänyt, mikäli joku meistä olisi innostunut. Sama päti musiikkiin. Tyttäreni Saimi laulaa ja esiintyy harvakseltaan. Hänellä on kaunis ääni. Isänne suosio pysyi vahvana läpi vuosikymmenten. Minkä uskotte olleen hänen suosionsa salaisuus? Isäni suosio jatkuu vakaana. Syynä on rehellisyys, aitous ja sankaruus. Hänen lauluissaan on aina tarina, johon kuulijan on helppo samaistua elämäntilanteensa mukaan. Urheilumaailma taas muistaa hänen saavutuksensa keihäänheittäjänä ja jousiampujana. Elämme nyt isänne 100-vuotismuistovuotta. Mitä isänne olisi ollut mieltä kaikista vuoteen liittyvistä huomionosoituksista? 100-vuotisjuhlinta olisi varmasti miellyttänyt. Hänen suurin suosioaikansa oli 50-luvulla, jolloin esim. radio yritti sivistää kansaa ja soitti melkeinpä vain klassista musiikkia. Kevyt laulelma ei kuulunut siihen kuvaan. Sen ajan taiteilijat kärsivät tästä kunnioituksen puutteesta, joka alkoi hitaasti muuttua vasta 60-luvulla. Luulisin, että kultainen muistoraha isossa kourassa olisi upein palkinto – näin historia toistuisi jollain tavoin – jälleen kultaa… MONETA 1/2015 9 Olympialaiset Rytmiä ja riemua Riosta – olympialaiset valtaavat uuden mantereen Vihdoinkin! Ensimmäiset Rion olympiarahat saadaan pian Suomeen. Nyt keuhkot täyteen happea, sillä sambamaana tunnettu Brasilia ilottelee kulta- ja hopearahoillaan täysin rinnoin. B rasilian Rio de Janeirolla on kunnia isännöidä XXXI olympiadin kesäolympialaisia vuonna 2016. Sen myötä olympialaiset kisataan ensimmäistä kertaa EteläAmerikan mantereella ja riemu on sen mukaista. Rion jälkeen kisat on järjestetty kaikilla mantereilla Afrikkaa lukuun ottamatta. Hopearahat yksityiskohtia tulvillaan Isäntämaan hopeiset olympiarahat on jaettu neljän teeman alle: arkkitehtuuri, musiikki, eläimistö ja kasvisto. Tunnuspuolet esittelevät Rio de Janeiron ihanteellisia liikuntapaikkoja, joissa asukkaat voivat lenkkeillä, pyöräillä, soudella ja pelailla vaikka rantalentopalloa. Arvopuolen kuvioinnit taidokkaine yksityiskohtineen huokuvat brasilialaista tunnelmaa. Isäntämaan ensimmäinen kultainen olympiaraha saataneen sekin Suomeen kesän kuluessa. Keräilymaailman kilpajuoksu lähtölaukausta vailla Viralliset olympiarahat kiinnostavat keräilijöitä kaikkialla maailmassa. Tällä kertaa lähtötilanne on enemmän kuin jännittävä, onhan Brasilian Rio 2016 -olympiarahoilla ainutkertainen asema Etelä-Amerikan ensimmäisten olympialaisten kisarahoina. Suomen Moneta on Rio 2016 -olympiarahojen virallinen jakelija, joten voimme varmistaa Rio-rahoja omille asiakkaillemme – mutta vain nopeimmille. Mikäli olet kiinnostunut Rio 2016 –olympiarahoista, ota hyvissä ajoin yhteys Suomen Monetan asiakaspalveluun. Suomessa myytyjen virallisten olympiarahojen myyntituloista ohjautuu aina osa Kansainvälisen Olympiakomitean kautta Suomen Olympiakomitealle. Keräilijänä sinäkin olet mukana tukemassa suomalaisia olympiaurheilijoita kohti kultaa ja kunniaa. Hopearahat Pitoisuus: Halkaisija: Paino: Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntilaatu: Kultarahat Pitoisuus: Halkaisija: Paino: Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntilaatu: Kuva-aihe symboloi kisaisännyyden siirtymistä Lontoon kesäolympialaisista Rioon. Rahaa koristaa kisatunnuksesta tuttu pyörre, jossa erottuvat sekä Tower Bridge että kuuluisa Kristus-patsas. 10 MONETA 1/2015 92,5 % Ag 40 mm 27 g 25 000 5 realia proof 90,0 % Au 16 mm 4,4 g 5 000 10 realia proof Olympialaiset: 5.–21.8.2016 Paraolympialaiset: 7.–18.9.2016 Rio de Janeiro Kaupungissa asuu 6,3 miljoonaa (2010) ihmistä 1 260 km²:n kokoisella alueella. Laajemmalla metropolialueella asukkaita on lähes 12 miljoonaa. Brasiliassa kaupunki tunnetaan myös lisänimellä Cidade Maravilhosa, ”Suurenmoinen kaupunki”. MONETA 1/2015 11 Taide ja keräily Gallen-Kallela on kaikkien suomalaisten yhteistä taidehistoriaa Kansalliset taideaarteet kuuluvat kaikille, sanoo taidehistorioitsija (FM) Anna Luhtala. Hän on kirjoittanut Kaikuja Kalevalasta -taideharkkojen asiantuntijatekstit. Anna Luhtala on iloinen, että valikoitui taustatekstien kirjoittajaksi Gallen-Kallela tuntemuksensa myötä. Luhtalan taannoinen pro gradu -työ käsitteli Kalevalan kuvittajia, ja siihen liittyen hän perehtyi syvällisesti myös Akseli Gallen-Kallelaan. Hän on myös törmännyt Gallen-Kallelan taiteeseen monissa muissa yhteyksissä, töissä ja vapaa-ajalla. Nyt hän tarttui innolla mahdollisuuteen kirjoittaa taas aiheesta. H elsinkiläinen Anna Luhtala työskentelee Kansallisgalleriassa, johon kuuluu kolme museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Taidekokoelmien lisäksi Kansallisgallerialla on myös arkistoaineistoa ja esineitä. Luhtala toimii Kokoelmahallintaosaston amanuenssina, kuvakokoelmissa. Luhtalan tehtäviin kuuluvat mm. kuvamyynti ja kuvatoimitukset Kansallisgallerian omiin julkaisuihin. Työtä riittää, sillä kuvakokoelmassa on noin puoli miljoonaa kuvaa. Tutkijoita kiinnostavat alkuperäiskuvat, mutta osa materiaalista on jo digitaalisessa muodossa. - Viihdyn hyvin työssäni, sillä saan puuhastella monenlaisen taiteen parissa, keskiajalta nykyaikaan. Työpisteeni on Ateneumissa ja täällä on kiva fiilis ja mukavat työkaverit. Nautin siitä, että saan olla mukana yhteistä kulttuuriperintöä jakamassa, toteaa Anna Luhtala. Taide vei mennessään Taide on aina ollut lähellä Luhtalan sydäntä. Koulussa hänen lempiaineensa oli kuvaamataito, joten taidehistorian opinnot vetivät puoleensa. Opiskeluaikanaan Anna Luhtala piirsi itsekin, mutta siirtyi sitten ”pöydän toiselle puolelle”. Omat taideharrastukset rajoittuvat nykyisin taidenäyttelykäynteihin. Niihin on päästävä myös ulkomaanmatkoilla, sanovat matkakumppanit mitä tahansa. - Työskentelen niin paljon kuvien parissa, että oikean taideteoksen edessä seisominen on aina erityisen hieno kokemus. Mitään yksittäistä teosta tai suosikkitaiteilijaa en halua nostaa ylitse muiden, olen taiteen suhteen varsin kaikkiruokainen, sanoo Luhtala hymyillen. Vaikka alkuperäisten teosten tenhoa ei voita mikään, Luhtala iloitsee kaikista eri muodoista, joilla taidetta viedään myös sellaisten ihmisten luo, jotka eivät sitä muuten näkisi. Ateneumissa myytävä kuvakortteja sisältävä Taidepakka on siitä yksi esimerkki, Suomen Monetan Kaikuja Kalevalasta -kokoelma toinen. Taustatietoja taideharkoille Kaikuja Kalevalasta -tekstien suunnittelussa Luhtala kertoo tehneensä paljon työtä löytääkseen keräilijöitä eniten kiinnostavat näkökulmat. Mielenkiintoisissa kirjoituksissaan hän nostaa esiin kunkin maalauksen yksityiskohtia ja täydentää katsojan omia mielikuvia. Mukana on maalausten syntyhistoriaa, tarkkoja faktoja, laajempia taustatietoja sekä taitelijan suoria lainauksia. - Työskentelen niin paljon kuvien parissa, että oikean taideteoksen edessä seisominen on aina erityisen hieno kokemus, sanoo Anna Luhtala hymyillen. 12 MONETA 1/2015 Akseli Gallen-Kallela työstämässä Aino-triptyykin keskimmäistä osaa, jossa Aino pakenee Väinämöistä. Suomalaisten kiistaton suosikki Akseli Gallen-Kallelan juhlavuoden kunniaksi järjestettiin äänestys, jossa etsittiin hänen ikimuistoisinta Kalevalateostaan. Äänestykseen osallistui yli 10 000 suomalaista, jotka nostivat Aino-tarun kiistattomaksi voittajaksi. Aino-taru vei peräti 52 % kaikista annetuista äänistä! Aino-taru 52 % Äänestyksen kolme parasta Lemminkäisen äiti 15 % Purren valitus 10 % MONETA 1/2015 13 Kuten muutkin tieteenalat, taidehistoria vilisee maallikolle vieraita termejä. Luhtala vakuuttaa, että yleisölle suunnattu kirjoitus poikkeaa tieteellisestä tekstistä. Aina pitää kirjoittaa niin, että vastaanottaja ymmärtää ja nauttii lukemisestaan. Omaa varsinaista suosikkia taideharkkojen joukosta on Anna Luhtalan mukaan vaikea valita. Yhden hän on kuitenkin valmis nostamaan esiin erikoisuutensa vuoksi. - Purren valitus -maalauksen tunnelma poikkeaa selvästi muista. Tunnelma on meditatiivinen. Siinä, kun muissa on juuri jotain tapahtumassa, tässä on kyseessä seesteisempi hetki, jossa ajatus palaa menneisiin tapahtumiin. Tämä on tietenkin vain oma tulkintani, sanoo Luhtala. Taide soljuu musiikin lailla Miten maalauksia sitten pitäisi tulkita, onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa? Anna Luhtalan mukaan taidetta voi lähestyä ainakin kahdella tapaa. - Jos menee vaikkapa tuntemattoman taiteilijan näyttelyyn, Suomessa tai ulkomailla, voi tehdä tietoisen valinnan. Voi ottaa tilanteen rennosti, ilman paineita. Liian älyllisyyden sijaan voi antaa tilaa ihmetykselle. Asetu maalauksen eteen ja anna mielikuvien soljua musiikin tavoin. - Toinen tapa on perehtyä aiheeseen etukäteen tai huolella laadittujen näyttelytekstien avulla. Parhaiten tietoa saa opastetulla kierroksella – museo-oppaat ovat yleensä erittäin asiantuntevia ja osaavat esittää asiat mielenkiintoisella tavalla. Omille tulkinnoillekin jätetään tilaa, vakuuttaa Luhtala. Keräilijöille on nyt tarjolla oma kiinnostava väylä taiteen maailmaan. Kaikuja Kalevalasta -kokoelmassa Akseli Gallen-Kallelan maalauksia toistavat kullatut keräilyharkot virittävät sopivan tunnelman ja Anna Luhtalan kirjoittamat taustatekstit kattavat tiedon janon juuri sopivalla tavalla. Maalausten lisäksi tutuksi tulevat myös taitelijan värikkäät elämänvaiheet. Keräilijä pääsee mukaan nauttimaan yhteisestä suomalaisesta taidehistoriastamme. Kalevalaa juhlistavia mestariteoksia – näyttävä kokonaisuus Rakastettu Aino-taru kullatussa taideharkossa Äänestyksen voittaja! Lähde mukaan uuteen Kaikuja Kalevalasta -kokoelmaan! Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kokoelmaan on valittu 10 taiteilijan rakastetuinta Kalevalaaiheista maalausta. Mukana ovat Aino-tarun lisäksi mm. Lemminkäisen äiti ja Sammon taonta. Kokoelman aloittaa äänestyksen voittanut Aino-taru taideharkko, jonka saat erikoishintaan 19 euroa. Suomen Moneta maksaa toimituskulut puolestasi. Metalli: 24 karaatin kullalla kullattu pronssiharkko Erityispiirre: yksityiskohtainen kuva maalauksesta erikoistekniikalla painettuna Mitat: 35 x 60 mm Paino: 51 g Lyöntimäärä: max 5000 per harkko Tilauksesi myötä saat toimitustakuun myös muille kokoelman kullatuille taide-harkoille. Harkot lähetetään yksitellen noin kuukauden välein hintaan 22 euroa kappale (+ toimituskulut 6,50 euroa). Lisäksi pääset hyötymään rahanarvoisista tilaajalahjoista! 14 MONETA 1/2015 Lue lisää ja tilaa: www.suomenmoneta.fi/kalevala tai soita asiakaspalveluun 010 80 80 40 Mukana Suomen Moneta Kuvassa (vas.) Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen, olympiavoittaja ja Suomen Moneta-tiimin jäsen Sami Jauhojärvi, sotaveteraani Elof Landgren sekä Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Matti Niemi. Hiihtäjä Sami Jauhojärven myötävaikutuksella kerättiin yli 130 000 euroa veteraaneille Suomen Moneta ja Sami Jauhojärvi jakoivat talvisotamitaleita ja hernekeittoa Helsingin keskustassa talvisodan päättymispäivänä. Teksti: Håkan Forsgård S uomen Monetan ja Sotiemme Veteraanien uudentyyppistä keräyskampanjaa juhlittiin talvisodan päättymispäivänä 13. maaliskuuta Narinkkatorilla Helsingissä. Ajankohta oli tarkkaan valittu, sillä Talvisota päättyi silloin päivälleen 75 vuotta sitten. Tilaisuudessa Urheilijayhdistyksen edustaja ja keräyskampanjan kasvona toiminut Sami Jauhojärvi jakoivat hernekeittoa ja ilmaisia talvisotamitaleita yhdessä Sotiemme Veteraanien ja Suomen Monetan kanssa. ”On ollut ilo ja kunnia olla tässä kampanjassa mukana. Veteraaneja ei voida koskaan liikaa auttaa, vaan he ansaitsevat kaiken tukemme. Olen ylpeä siitä, että olen voinut olla mukana auttamassa”, Sami Jauhojärvi totesi. Tähän mennessä, vajaassa vuodessa on kerätty 130 000 euroa veteraaneille ja lahjoituksia tulee edelleen. ”Suomalaiset ovat jo maksaneet yli 80 000 euroa suoraan Sotiemme Veteraanien tilille ja lisäksi tulemme allokoimaan omien tuotteidemme myynnistä noin 50 000 euroa veteraaneille. Tämän lisäksi on vielä toteutumattomia lahjoituslupauksia noin 35 000 euron edestä, joten loppusumma todennäköisesti nousee vielä entisestään”, Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen kertoo. Keski-iältään 90-vuotiaiden sotiemme veteraanien eläke on hyvin pieni. He tarvitsevat apua kotiin joka päivä. Kampanjan tuotolla tuetaan iäkkäiden kunniakansalaisten kotona asumista ja virkistystoimintaa. ”Olemme erittäin kiitollisia tästä kampanjasta ja sen kautta kerätystä tuesta. Sami Jauhojärven mukanaolo kampanjan puolestapuhujana on lämmittänyt meitä erityisen paljon ja siitä hänelle todella suuri kiitos. Samalla haluamme kuitenkin korostaa sitä, että vaikka Talvisodan ilmaismitalikampanja on loppumetreillään, niin vuotuinen keräystoiminta jatkuu. Sotiemme veteraanit tarvitsevat jatkossakin apua”, Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Matti Niemi toteaa. Sotiemme veteraaneja on vielä elossa noin 27 000. Sotiemme Veteraanit -keräyksillä tuetaan vielä elossa olevien veteraanien lisäksi heidän puolisoidensa, leskiensä sekä sotaleskien kotona selviytymistä. Myös liittoihin kuulumattomat veteraanit voivat saada tukea keräyksestä. MONETA 1/2015 15 Historia ja keräily Aarrelaiva El Cazadorin tarina Tammikuussa 1784 Espanjan ylpeys El Cazador nosti ankkurinsa ja lähti matkaan kohti Uutta maailmaa. El Cazador kantoi mukanaan kallisarvoista lastia, jolla piti auttaa talousvaikeuksista kärsivää Louisianan siirtokuntaa. Alus ei saapunut kuitenkaan koskaan määränpäähänsä. Teksti: Taru Norrena Espanja – Uuden maailman valtias Espanja hallitsi aikanaan laajaa osaa Amerikasta. Espanjan imperiumi sai alkusysäyksen vuonna 1492, jolloin kuningas Ferdinand Katolilainen ja kuningatar Isabella lähettivät Kristoffer Kolumbuksen etsimään läntistä meritietä Intiaan. Espanjasta virtasi Uuteen maailmaan konkistadoreja, jotka loivat valloituksil- 16 MONETA 1/2015 laan Espanjan siirtomaaherruuden pohjan. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Louisianan alueella vuonna 1528, johtajanaan espanjalainen konkistadori Pánfilo de Narváez. Espanja menetti nopeasti kiinnostuksensa Louisianaa kohtaan, joka päätyi Ranskan haltuun. Vuosina 1754–1763 Ranska taisteli Englantia vastaan kanadalaisten alueidensa Kuvituskuva herruudesta. Sota päättyi Ranskan häviöön, mutta ennen rauhansopimuksen laatimista Ranska luovutti salaa Louisianan Espanjalle. Majesteettinen rahareikä Louisianan saaminen vahvisti Espanjan asemaa Amerikassa. Louisianan alue oli huomattavasti nykyistä suurempi – se ulottui aina Kanadaan saakka. Louisiana oli kuitenkin rasite Espanjalle. Asukkaita ei ollut tarpeeksi ja monet alueen espanjalaiset olivat sotilaita, joiden tarkoituksena oli pitää emämaan viholliset poissa Louisianasta. Toisin kuin monilta muilta Espanjan siirtomaa-alueilta, Louisianasta ei saatu suuria määriä kultaa ja hopeaa. Louisianassa palveluksessa olleet sotilaat tarvitsivat kuitenkin palkkansa. Niinpä Espanja lähetti jalometalleja Louisianaan toisista siirtokunnistaan. Vuodesta 1783 eteenpäin Louisiana oli kuitenkin ongelmissa – hopearahoja ei saatu mistään. Paikalliset viranomaiset ryhtyivät jakamaan paperisia todistuksia, joita vastaan asukkaat saisivat rahaa, kunhan sitä saapuisi. Viranomaiset rauhoittelivat asukkaita vakuuttamalla, että hopealastissa oleva El Cazador oli jo matkalla kohti Louisianaa. Espanjan kuningas Kaarle III oli päättänyt pelastaa Louisianan lähettämällä alueelle suuren määrän hopearahoja. Kuningas määräsi luotettavimman kapteeninsa, Gabriel de Campos y Pinedan, luotsaamaan El Cazadorin Espanjasta Meksikon kautta Louisianaan. El Cazador oli Espanjan kuningaskunnan hienoimpia purjealuksia. Lokakuun 20. päivänä 1783 El Cazador lähti Espanjasta kohti Veracruzia, Meksikoa. Alukseen lastattiin Veracruzissa noin 450 000 hopearahaa. Rahoissa käytetty hopea oli saatu muinaisesta atsteekkien valtakunnasta, jonka espanjalaiset olivat vallanneet 1500-luvulla. Monet rahat olivat vastalyötyjä, mistä johtuen niihin oli ikuistettu vuosiluku 1783. Kyseiset rahat olivat peräisin vastikään valmistuneesta Méxicon rahapajasta. El Cazador lähti Veracruzista kohti New Orleansia 11. tammikuuta 1784. Alus katosi jälkiä jättämättä – syytä tähän ei tiedetä vielä tänäkään päivänä. On mahdollista, että alus joutui taisteluun merirosvojen kanssa tai myrskyn kouriin. Alusta etsittiin kuumeisesti. Lopulta kesäkuussa 1784 kuningas Kaarle III joutui myöntämään, että El Cazador oli kadonnut lopullisesti. Aarre aaltojen alta Elokuun 2. päivänä 1993 troolari Mistake oli kalassa noin 90 kilometrin päässä New Orleansista. Alus oli peräisin Pascagoulasta, Mississippistä, kapteeninaan Jerry Murphy. Miehistö nosti verkot ylös kaataen niiden sisällön laivan kannelle. Kalojen lisäksi mukana oli jotain yllättävää – suuri määrä hopearahoja. Hopearahat vietiin tutkittavaksi, jolloin selvisi, että ne oli valmistettu 1700-luvulla Meksikossa Espanjan alaisuudessa. Tutkijoiden ja historioitsijoiden ei ollut vaikea päätellä, mikä alus oli kyseessä – ainoa vaihtoehto oli yli 200 vuotta mysteerinä säilynyt El Cazador. Aaltojen alta nostettiin lopulta pintaan 450 000 kaunista hopearahaa – suuri omaisuus vuonna 1993, käsittämättömän valtava omaisuus vuonna 1784. El Cazadorista löytyneet hopearahat olivat espanjalaisia realeja. Espanjan realia voidaan pitää ensimmäisenä maailmanvaluuttana, sillä sitä käytettiin niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Kaukoidässäkin. Espanjan imperiumi ulottui monelle mantereelle ja maa pystyi hyödyntämään Keski- ja Etelä-Amerikassa sijanneita hopeakaivoksiaan. Espanjan omaisuuteen kuuluivat muun muassa tarunhohtoiset atsteekkien ja inkojen hopea-aarteet. Suurin osa El Cazadorista nostetuista rahoista olivat Méxicossa vuonna 1783 valmistettuja 8 realin rahoja. Kyseiset rahat lyötiin 90 % hopeaan, ja ne painoivat 24–25,5 grammaa. Rahojen halkaisija oli noin 38–39 millimetriä. Tiedustelut El Cazador rahasta ystävällisestä asiakaspalvelustamme. Suurin osa El Cazadorista nostetuista rahoista olivat Méxicossa vuonna 1783 valmistettuja 8 realin rahoja. Kyseiset rahat lyötiin 90 % hopeaan, ja ne painoivat 24–25,5 grammaa. Rahojen halkaisija oli noin 38–39 millimetriä. Tiedustelut El Cazador rahasta ystävällisestä asiakaspalvelustamme. Suomestakin on paikannettu jopa 50 miljoonan arvoinen aarre! Rauno Koivusaari kertoo blogissaan: ”...paikallistimme erittäin vanhan ja suuren hylyn osia kuten ison murtuneen kölin. Kyseinen paikka on erään karin luoteispuolella hajonneena aika isolle alueelle. Köli viittaisi vanhaan Koggiin tai Holkkiin. Pohjalla on sedimenttikerros ja esineistöä tuntuu löytyvän enemmänkin. Olen varma että kyseessä on Hanneke Wromen Holkki.” Lue lisää: haaksirikot.blogspot.fi MONETA 1/2015 17 Rahan historiaa Waterloon taistelusta 200 vuotta Legendaarisen Waterloo -mitalin tarina Ranskan Napoleon Bonaparte kävi viimeisen taistelunsa tasan 200 vuotta sitten Waterloon kylän lähellä, nykyisessä Belgiassa. Yli kymmenen vuotta kestänyt sotiminen oli päättynyt, minkä johdosta Waterloon kunniaksi päätettiin julkaista ennennäkemätön mitali. marssivat 31. maaliskuuta 1814 Pariisiin. Napoleon karkotettiin Elban saarelle, josta hän kuitenkin pakeni seuraavana vuonna palaten Ranskaan ja kooten uuden armeijan. Kesäkuun 18. päivänä 1815 hän kohtasi Waterloon kylän lähellä liittouman, johon kuuluivat Yhdistynyt kuningaskunta, Preussi, Alankomaat, Hannover, Nassau ja Braunschweig. Napoleonin viimeinen koitos Teksti: Taru Norrena W aterloo-mitalin suunnittelu annettiin maineikkaalle Benedetto Pistruccille, joka sai työnsä valmiiksi vasta 30 vuoden päästä. Mitalia – niin suurenmoinen kuin se olikin – ei pystytty kuitenkaan tuolloin lyömään mm. sen koon ja monimutkaisen muotoilun vuoksi. Kesti meidän päiviimme saakka, että mitali näki päivänvalon sellaisena, kuin Pistrucci sen tarkoitti. Waterloon taistelun taustat Napoleon Bonaparte nousi Ranskan ensimmäiseksi konsuliksi vuonna 1799 ja Ranskan keisariksi vuonna 1804. Napoleon kylvi tuhoa valloittaen laajoja osia Länsi- ja Keski-Euroopasta. Napoleon oli valtansa huipulla 1810-luvun alussa, jolloin hän teki kohtalokkaan virheen hyökätessään Venäjälle. Hän menetti sotaretken myötä lähes koko armeijansa, maineikkaan Grande Arméen. Napoleon kokosi uuden Grande Arméen, joka ei suinkaan ollut Venäjälle lähteneen armeijan veroinen. Liittoutuneet murskasivat Napoleonin ja 18 MONETA 1/2015 Taistelu käytiin Mont Saint Jeanin harjanteen lähellä. Brittejä ja alankomaalais-belgialaisia joukkoja komentanut Wellingtonin herttua Arthur Wellesley Wellington epäili nimen olevan liian hankala brittien lausuttavaksi – niinpä hän nimesi taistelun lähellä sijainneen Waterloon kylän mukaan. Preussin joukkojen komentajana toimi Gebhard Leberecht von Blücher, joka oli kärsinyt tappion Napoleonille vain muutama päivä aiemmin Lignyssä. Waterloon taistelussa olivat ensin vastakkain Napoleonin ja Wellingtonin herttuan joukot. Napoleonin suunnitelmana oli vallata Hougoumontin kartano, jota hän piti avaimena voittoon. Liittoutuneet onnistuivat kuitenkin puolustamaan kartanoa ilman, että Wellingtonin tarvitsi lähettää sinne vahvistusjoukkoja. Wellington pystyi täten pitämään linjansa, kunnes Preussin joukot ehättivät paikalle puskien Napoleonin oikean sivustan läpi. Liittoutuneet hyökkäsivät hajottaen Ranskan joukot. Napoleon aikoi paeta Amerikkaan, mutta antautui HMS Bellerophon -aluksella 15. heinäkuuta. Napoleon vietiin Saint Helenan saarelle, jossa hän menehtyi vuonna 1821. Voittoa juhlistava mitali Euroopan historian käännekohtiin kuuluvaa taistelua päätettiin muistaa näyttävällä mitalilla. Ajatuksena oli, että mitali lahjoitettaisiin liittoutuneiden maiden hallitsijoille ja muille merkkihenkilöille. Tehtävä annettiin italialaissyntyiselle Benedetto Pistruccille. Pistrucci oli ollut Ranskassa Napoleonin vallan viimeisinä päivinä. On mahdollista, että Royal Mintin johtaja Wellingtonin herttuan veli William Wellesley Pole houkutteli Pistruccin Englantiin. Vuonna 1817 Pistrucci loi upean Pyhää Yrjöä ja lohikäärmettä kuvaavan sovereignin – samana vuonna hän ryhtyi hoitamaan Royal Mintin pääkaivertajan tehtäviä. Koska Pistrucci oli ulkomaalainen, häntä ei voitu nimittää virkaan virallisesti. Myöhemmin hänet nimitettiin päämitalistiksi. Waterloo-mitalin suunnittelu annettiin Pistruccille vuonna 1819. Hänelle maksettiin työstä huimat 3 500 puntaa. Mitalin teko venyi, sillä työ oli hankala ja Pistruccilla oli yhtä aikaa muitakin projekteja. Pistruccin asema Royal Mintissä ei ollut vahva, sillä vaikka hän oli käsistään taitava, hän oli luonteeltaan hankala. Saattaa hyvinkin olla, että Pistrucci vitkutteli Waterloo-mitalin teossa, sillä epäili sen olevan hänen viimeinen työnsä. Vuodesta 1844 eteenpäin Pistrucci työskenteli vain Waterloo-mitalin parissa. Hän sai työnsä tehtyä viimein vuonna 1849. Mitalia ei voitu kuitenkaan valmistaa, sillä ajan tekniikalla ei pystytty toteuttamaan niin suurta mitalia. Lisäksi kaikki mitalin alkuperäi- set vastaanottajat olivat Wellingtonin herttuaa lukuun ottamatta kuolleet. Pitkän odotuksen päättyminen Vuonna 2014 Pistruccin majesteettinen Waterloo-mitali näki vihdoin päivänvalon juuri sen kokoisena, kuin taiteilija itse oli sen tarkoittanut. Kunkin yhdeksän kiloa painavan muotin valmistuksessa meni 16 päivää – jokaisen muotin kiillotuksessa taas 3 päivää. Waterloo-mitalit luovutettiin liittoutuneiden maiden edustajille lähes 200 vuotta taistelun jälkeen Wellingtonin herttuan Lontoon kodissa. Emil Brix (Itävallan suurlähettiläs), Alexander Yakovenko (Venäjän suurlähettiläs) ja Tania Freiin von Uslar-Gleichen (Saksan suurlähetystön varapäällikkö ) Myös Angela Pistrucci (Pistruccin jälkeläinen), Waterloo organisaatio, Royal Mint Museo ja Lordi Douro (Duke of Wellingtonin puolesta) saivat mitalin. Kuningatar Elisabet II tulee myös saamaan mitalin. Katso video: www.youtube.com/suomenmoneta Lähteet: Muir, Rory: Britain and the defeat of Napoleon, 1807–1815. Yale University Press 1996. Lindqvist, Herman: Napoleon. Värnamo 2005. http://www.royalmintmuseum.org.uk/history/ people/artists/benedetto-pistrucci/the-talent-and-thetemperament/index.html http://www.royalmintmuseum.org.uk/history/ people/artists/benedetto-pistrucci/index.html Waterloo Lyöntipaikka: Paino: Paksuus: Materiaali: Laatu: Koko: Lyöntimäärä: Lyöntivuosi: Englanti 400 g 8 mm Pronssia kultapäällystyksellä Proof 88.9 mm 5000 kpl 2015 Alkuperäinen Waterloo-mitali on halkaisijaltaan lähes 14 cm. Mitalista on kuitenkin saatavilla pienempi halkaisijaltaan 8,89 cm oleva pronssinen versio, joka on päällystetty kullalla. Mitalin yksityiskohdat ovat identtiset alkuperäislyönnin kanssa. Alkuperäinen Waterloo-mitali on halkaisijaltaan lähes 14 cm. Mitalista on kuitenkin saatavilla pienempi halkaisijaltaan 8,89 cm oleva pronssinen versio, joka on päällystetty kullalla. Mitalin yksityiskohdat ovat identtiset alkuperäislyönnin kanssa. Etusivulla on Yhdistyneen kuningaskunnan Yrjö IV:n, Preussin Fredrik Vilhelm III:n, Itävallan Frans I:n ja Venäjän Aleksanteri I:n muotokuvat. Heidän ympärillään on antiikin jumalhahmoja. Wellingtonin herttua ja Gebhard Leberecht von Blücher esiintyvät mitalin kääntöpuolella ympärillään gigantteja ja Olympoksen jumalia, jotka taistelevat keskenään. Lisätietoja tästä pienemmästä mitalista saat Suomen Monetan asiakaspalvelusta. MONETA 1/2015 19 en Suomalaisuutta ylistävä uutuuskokoelma Suomalaisuus koostuu monista pienistä asioista, jotka tekevät meistä kansakuntana ainutlaatuisen. Suomalaisuuden rakkaimmat symbolit ovat edustettuina uudessa Sinivalkoinen sydän -kokoelmassa – vieläpä ennennäkemättömällä tavalla! , v ä rit S i n iv va pa ude n.Si nine alkoinen n, va lko inen, värit vapau den. S ininen Suomalaisuuden monet kasvot Mitä suomalaisuus oikein on? Osalle meistä se varmasti näyttäytyy parhaiten sisukkaasti taistelevien kiekkoleijoniemme ja heidän puolestaan hurraavien kansanjoukkojen yhteishenkenä. Joku toinen voisi tiivistää suomalaisuuden syvimmän olemuksen siihen, kun saa keväällä heittää ensilöylyt mökkisaunassa järven rannalla – aivan omassa rau-hassa. Sinivalkoinen sydän –kokoelma pyrkii esittämään suomalaisuuden ja meidät suomalaiset juuri sellaisina kuin olemme. s ydän , valko inen värit vapaude n. Upeat kaksimetallimitalit Sinivalkoinen sydän on Suomen Monetan ensimmäinen kaksimetallikokoelma. Kahden metallin yhdistelmät ovat toki tuttuja meille suomalaisille 2 ja 1 euron käyttörahoista. Sinivalkoinen sydän -kokoelman mitalit ovat eurolyön-tejäkin näyttävämmät – mitaleiden keskustassa on tyylikäs keltakultaus, jota kehystää kaunis punakultaus. Ihanaa Leijonat ihanaa! Kokoelma käynnistyy suoraan huipulta. Ensimmäisen mi-talin aiheena on vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskisat, joissa Suomi voitti ensimmäistä kertaa kultaa kaataen rakkaan vihollisemme Ruotsin. Mitaliin on ikuis-tettu voitokas suomalaispelaaja, jonka taustalla liehuvat lukuisat maamme liput. Muihin kokoelmassa esiteltäviin aiheisiin kuuluvat muun muassa supisuomalaiset sauna ja sisu. Kokoelmaan 20 MONETA 1/2015 Halkaisija: 45 mm Paino: 34,75 g Lyöntimäärä: 10 000 kpl / kuva-aihe Sinin en, val Mitalit ko in en , v ä ri t v ap au de n Luonnos . S in in en , v alk o ine n, v äri t vapauden. Sininen, val koinen, v ärit vapa kuuluu kaikkiaan 18 mitalia, jotka ovat halkaisijaltaan pe peräti 45 mm. Punakullattu reunus on 5 mm:n kokoinen. Mitaleiden ihastuttavat kuva-aiheet on luonut taiteilija Sirpa Mänty, joka on saanut mainetta mm. saamenkielen kuvasanakirjan kuvittajana. Suomelle ja suomalaisuudelle on vaikea määrittää yksiä kasvoja, sillä reilun 5 miljoonan asukkaamme joukosta löytyy asiasta vähintään yhtä monta mielipidettä. Ulkomailla Suomella ja suomalaisilla on usein hyvä maine ja meitä pidetään ehkä hieman vetäytyvänä ja ujona kansana. Täältä Pohjolasta silti aina tasaisin väliajoin kajahtaa, oli kyse ude n. S ini nen , v a sitten maailmalla menestyvistä urheilijoistamme ja muusikoistamme, tai teknisistä innovaatioistamme. Suomen luontoa, revontulia ja avannossa pulikoivia asukkaitamme tullaan ihmettelemään tuhansien kilometrien päästä. Lapin lumo ja joulupukki kiinnostavat myös laajalti maamme rajojen ulkopuolella. Pienestä koostaan huolimatta Suomi ja suomalaiset tunnetaan maailmalla – ollaan ylpeitä siitä! Kokoelman tilauksia otetaan nyt vastaan asiakaspalvelussa. Soita lisätietoja ja kysy lisää numerosta 010 80 80 40. MONETA 1/2015 21 Suuret suomalaiset Suomalaisten suurmiesten vuosi Tänä vuonna on aika pysähtyä muistelemaan lukuisia niin maamme kulttuuriin kuin historiaankin vaikuttaneita henkilöitä. Monet suomalaiset suurmiehet viettävät juhlavuottaan – mukana on niin muusikoita, taiteilijoita kuin yksi presidenttikin. Teksti: Taru Norrena Juhlapäiviä läpi vuoden Suomalaisten suurmiesten vuosi käynnistyi tammikuun 28. päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymästä. Ståhlberg toimi maamme ensimmäisenä presidenttinä (1919–1925) ja myöhemmin ”harmaana eminenssinä”, jolta monet poliitikot kysyivät neuvoja. Seuraavaa suurmiestä muistettiin maaliskuun 8. päivänä, jolloin Tapio Rautavaaran syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Voit lukea tarkemmin sekä Ståhlbergin että Rautavaaran kiehtovista elämistä tämän lehden muilta sivuilta. Akseli Gallen-Kallela viettää presidentti Ståhlbergin tavoin 150-vuotisjuhlavuottaan. Huhtikuun 26. päivänä syntynyt Gallen-Kallela oli suo- malaiskansallisen taiteen uranuurtaja, joka muistetaan etenkin väkevistä Kalevala-kuvauksistaan. Taiteilijoiden juhlavuosi jatkuu 2. kesäkuuta, jolloin vuoron saa 100 vuotta sitten syntynyt muotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkala. Wirkkalan suunnittelemia ajattomia esineitä löytyy lähes jokaisesta suomalaiskodista – häntä pidetäänkin Suomen uudenaikaisen taideteollisuuden johtohahmona. Joulukuussa pääsemme muistelemaan musiikin saralla kunnostautuneita Toivo Kärkeä (100 vuotta) ja Jean Sibeliusta (150 vuotta). Toivo Kärki (s. 3. joulukuuta) loi Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan kanssa ikimuistoisia kappaleita, joiden vetovoima ei ole heikentynyt ajan saatossa. Jean Sibelius (s. 8. joulukuuta) on puolestaan arvostettu kansallissäveltäjämme, jonka musiikki muokkasi koko maamme kansallista identiteettiä. Suomen Rahapajan juhlarahat Suomen Rahapaja julkaisi alkuvuodesta kolme Sibelius-aiheista juhlarahaa, jotka edustavat suomalaisuutta syvimmillään. Kultaisen ja hopeisen rahan tunnuspuolelle on ikuistettu Sibeliuksen kodin, Ainolan, tähtitaivasta ja mäntypuita. Arvopuoli on omistettu säveltäjän suosikkisoittimelle, viululle. Ainolan tähdet tuikkivat männynoksien lomassa myös 2 euron erikoislyönnissä. Rahapaja on ilmoittanut julkaisevansa loppuvuodesta Tapio Wirkkalalle ja Akseli GallenKallelalle omistetut hopearahat. Suomen Rahapaja© Suomen Rahapaja© Sibelius 2015 Kulta Nimellisarvo: 100€ Lyöntivuosi: 2015 Materiaali: 91,7% kultaa Halkaisija: 22 mm Paino: 5,65 g Lyöntimäärä: 5000 kpl Suunnittelija: Nora Tapper Sibelius 1999 Kulta Nimellisarvo: 1000 mk Lyöntivuosi: 1999 Materiaali: 90 % kultaa Halkaisija: 22 mm Paino: 8,6 g Lyöntimäärä: 8000 kpl Suunnittelija: Jukka Veistola ja Juhani Pallasmaa 22 MONETA 1/2015 Sibeliuksen kunniaksi on lyöty Suomen rahahistoriassa kaksi kultaista juhlarahaa. Ensimmäinen näistä vuonna 1999. Meikäläisten toivo ja kaunistus Suomen tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi heinäkuun 25. päivänä 1919. Ståhlberg kommentoi asiaa vaatimattomaan tapaansa perheelleen: ”Kunhan tässä jotakin Suomen kansan hyväksi voisi aikaansaada, niin sehän kyllä kaikki ikävyydet ja vaivat kannattaisi.”. Teksti: Taru Norrena P residentti Ståhlberg teki paljon enemmän kuin ”jotakin” Suomen kansan hyväksi. Hän kehitti Suomea oikeusvaltiona ja vakiinnutti käyttöön uuden hallitusmuodon, jota oli ollut mukana suunnittelemassa. Hän toi kaivattua järjestystä kahtia jakautuneeseen maahan. Pappisuvun vesa Ståhlberg syntyi tasan 150 vuotta sitten Suomussalmella. Hänen isänsä oli suvun perinteiden mukaisesti papin uran valinnut Johan Gabriel Ståhlberg ja äiti Amanda Gustafva Castrén. Ståhlberg sai kasteessa nimen Carl Johan, joka muuttui sittemmin Kaarlo Juhoksi. Ståhlberg menetti isänsä 8-vuotiaana. Perheen tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Ståhlberg aloitti koulunkäynnin vuonna 1877 Oulun suomalaisessa lyseossa nousten luokkansa priimukseksi. Rehtori kiitteli nuorta miestä kirjoittaen koulun matrikkeliin spes nostratium et decus – meikäläisten toivo ja kaunistus. Vuonna 1884 Ståhlberg kirjoitti korkein arvosanoin ylioppilaaksi, minkä jälkeen hän siirtyi yliopistoon. Laki ennen kaikkea Ståhlberg suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon ja molempain oikeuksien kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen hän sai molempain oikeuksien tohtorin arvon. Opintojensa päätyttyä hän toimi mm. yliopiston, senaatin ja korkeimman hallinto-oikeuden palveluksessa. Vuonna 1893 Ståhlberg meni naimisiin pikkuserkkunsa Hedvig Wåhlbergin kanssa saaden seuraavana vuonna ensimmäisen kuudesta lapsestaan. Nuori perhe tarvitsi rahaa, mikä saattoi vaikuttaa Ståhlbergin hakeutumiseen senaatin siviilitoimituskunnan protokollasihteeriksi. Ståhlberg oli jo nuorena tunnettu tiukasta lainkuuliaisuudestaan. Vuonna 1903 Ståhlberg erotettiin protokollasihteerin virastaan, sillä hän kieltäytyi esittelemästä laittomaksi katsomaansa asevelvollisuuskutsuntaa. Ståhlbergin tiukkoja periaatteita katsottiin myös hyvällä, sillä hänet valittiin myöhemmin talousosaston senaattoriksi ja kauppa- ja teollisuustoimikunnan päälliköksi. Hän erosi senaatista vuonna 1907, jolloin senaatti hyväksyi yleisen kieltolain. Eron syynä oli, että senaatti teki päätöksensä ennen kuin se oli käsitellyt Ståhlbergin johdolla valmistellun ehdotuksen väkijuomalainsäädännöksi. Poliittinen ura aukeaa Vuonna 1908 Ståhlberg nimitettiin hallinto-oikeuden professoriksi – samoihin aikoihin hän alkoi osallistua aktiivisesti politiikkaan. Ståhlberg toimi aluksi kansanedustajana ja vuonna 1914 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi. Vuoden 1917 alussa sisäiset ongelmat ajoivat Venäjän vallankumoukseen. Samoihin aikoihin Ståhlbergin vaimo Hedvig menehtyi. Tämän kaaoksen keskellä Ståhlberg valittiin perustuslakikomitean puheenjohtajaksi. Komitea laati ehdotuksen Venäjään kuuluvan Suomen Materiaali: Pronssi Suunnittelija: Reijo Paavilainen Lyöjä: Kultakeskus Oy Julkaisuvuosi: 2015 Halkaisija: 100 mm Paino: n. 700 g Kokonaislyöntimäärä: 800 kpl MONETA 1/2015 23 Suuret suomalaiset tasavallan hallitusmuodoksi – joulukuussa 1917 tapahtuneen maamme itsenäistymisen johdosta ehdotus muokattiin itsenäisen Suomen tasavallan hallitusmuodoksi. Suomen sisällissodan jälkeen nuoressa maassa käytiin kiivasta keskustelua valtiomuodosta. Ståhlberg kannatti parlamentaarista tasavaltaa. Tasavaltalaiset voittivat, mutta kompromisseja jouduttiin tekemään puolin ja toisin. Suomen hallitusmuoto vahvistettiin 17. heinäkuuta 1919. Suomen tasavallan ensimmäiset presidentinvaalit järjestettiin runsas viikko myöhemmin. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Ståhlberg pääsi presidenttinä tulkitsemaan ja soveltamaan vuoden 1919 hallitusmuotoa. Hänelle tärkeitä asioita olivat kansalaisten yleiset oikeudet, oikeusturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ståhlbergin presidenttikauden merkittävimpiä kysymyksiä olivat mm. sisällissodan jälkiselvittelyt, Ahvenanmaan asema, Tarton rauhansopimus ja vuoden 1921 suojeluskuntakriisi. Ståhlberg sai maineen hieman etäisenä, mutta asialleen omistautuvana presidenttinä. Harmaa eminenssi Ståhlbergin presidenttikausi päättyi vuonna 1925. Hän ei asettunut tuolloin uudelleen ehdolle, vaikkakin oli ehdokkaana vuosien 1931 ja 1937 vaaleissa. Ståhlberg työskenteli vuosina 1926–1946 lainvalmisteluvaliokunnan jäsenenä ja vuodet 1930–1932 kansanedustajana. Vuonna 1930 Lapuan liikkeen kannattajat yrittivät muiluttaa Ståhlbergin ja tämän toisen vaimon Esterin Neuvostoliittoon – tapauksen myötä suomalaisten yleinen mielipide Lapuan liikettä vastaan vahvistui. Ståhlberg toimi mm. presidentti J. K. Paasikiven epävirallisena neuvonantajana, säilyttäen poliittisesti merkittävän asemansa aina vuonna 1952 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Mitali presidentti Ståhlbergin muistolle Ståhlbergin syntymän 150-vuotispäivää vietettiin juhlavin menoin 28. tammikuuta. Suomen Moneta ja K. J. Ståhlberg -säätiö julkaisivat tuolloin Eläköön tasavalta! K. J. Ståhlberg 150 vuotta -tilaisuudessa presidentin muistoa kunnioittavan kookkaan taidemitalin. Ensimmäiset pronssimitalit jaettiin tilaisuudessa Ståhlbergin suvulle (edustajana varatuomari Lauri Ståhlberg), valtioneuvostolle (edustajana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson) ja Helsingin Sanomille (edustajana päätoimittaja Kaius Niemi). Ståhlberg-mitalin on suunnitellut yksi maamme maineikkaimpia kuvanveistäjiä, Reijo Paavilainen. Mitalin etusivulla on K. J. Ståhlbergin muotokuva yhdessä lakikirjan ja kääntyvän sivun kanssa. Lakikirja muistuttaa Ståhlbergin lakimiehen urasta ja kääntyvä sivu symboloi uuden aikakauden alkamista. Mitalin takasivulla on roomalainen järjestysnumero I, joka symboloi Suomen ensimmäistä presidenttiä. Pylväsmäisen numeron pystyraidat viittaavat Ståhlbergin kuuteen presidenttivuoteen 1919–1925. Takasivulla on lisäksi tuttu teksti spes nostratium et decus eli meikäläisten toivo ja kaunistus. Lähteet: Leutonen, Altti & Eronen, Jarmo: K. J. Ståhlberg: suomalaisen oikeusvaltion rakentaja. K. J. Ståhlbergin säätiö 2002. Haataja, Lauri & Paavo Friman: Presidenttikirja. Ajatus Kirjat 2001. Kataja, Annamaija: Itsenäisen Suomen presidentit. Gummerus 1994. Tyynilä, Markku: Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865–1952). Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/626/ Presidentti K. J. Ståhlberg -taidemitali julkaistiin Eläköön tasavalta -tilaisuudessa Helsingissä Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen ja K.J. Ståhlbergin säätiön asiamies Jari P. Havia luovuttivat ensimmäiset mitalit Ståhlberg -suvun edustajalle, varatuomari Lauri Ståhlbergille, oikeusministeri AnnaMaja Henrikssonille ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemelle. 28.1.2015 24 MONETA 1/2015 Tänä vuonna on kulunut tasan 150 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymästä (1865–1952). Merkkivuoden kunniaksi Suomen Moneta on yhteistyössä Ståhlberg -säätiön kanssa julkaissut uuden K. J. Ståhlberg -taidemitalin, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Mitali julkaistiin tammikuussa Sanomatalon mediatorin Eläköön tasavalta! K.J. Ståhlberg 150 vuotta -tilaisuudessa Helsingissä. Tuolloin Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen ja K. J. Ståhlbergin säätiön asiamies Jari P. Havia luovuttivat ensimmäiset mitalit Ståhlberg -suvun edustajalle, varatuomari Lauri Ståhlbergille, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemelle. ”Ståhlberg-mitali on tavallista kookkaampi pronssinen taidemitali, joka kunnioittaa Suomen ensimmäistä presidenttiä juuri oikealla tavalla. Siitä kuuluu kiitos kokeneelle suun- nittelijalle. Kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen taiteellisuus ja syvä osaaminen näkyvät hienosti tässä mitalissa”, sanoo Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen. Mitalin etusivulle on kuvattu K. J. Ståhlberg. Muotokuvan vasemmalla puolella näkyy symbolinen paperiarkki lehväkuvioineen: uusi sivu on juuri kääntymässä tasavallan saadessa oman presidenttinsä. Oikeaan reunaan sijoitettu lakikirja LEX viittaa Ståhlbergiin lakimiehenä ja valtaapitävänä presidenttinä. Mitalin takasivulle kuvattu kookas roomalainen järjestysnumero I symboloi Suomen ensimmäistä presidenttiä. Pylväsmäisen numeron pystyraidat viittaavat Ståhlbergin kuuteen presidenttivuoteen 1919–1925. Latinankielinen teksti ”spes nostratium et decus” tarkoittaa suomeksi ”meikäläisten toivo ja kaunistus”. Näillä sanoilla rehtori kuvaili nuorta Ståhlbergiä koulun matrikkelissa. Teksti: Håkan Forsgård Kuva: Janne Nikkarinen Mitalit Suomi sodassa 1939 – 1945 Pronssimitali, joka näkyy ja tuntuu! Talvisodan päättymisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi Suomen Moneta järjesti menestyksellisen varainkeräyksen veteraaneille yhdessä Sotiemme Veteraanit ry:n kanssa. Lisäksi aiheeseen liittyviä uusia tuotteita on asiakkaillemme tarjolla useita. Talvisodan uroteot vaikuttavat arkeemme tänäkin päivänä. On hyvä muistaa, että suomalaiset joutuivat taistelemaan itsenäisen kotimaansa puolesta vielä talvisodan jälkeenkin. Vasta talvisotaa seuranneet jatkosota ja Lapin sota varmistivat lopulta sen, että maamme jälleenrakennus pääsi alkamaan ja nuori itsenäinen valtio kehittymään nykyisiin mittoihinsa. Teksti: Valtteri Lauri S uomen Moneta on halunnut muistaa itsenäisyytemme tukipilareita aivan uudenlaisilla mitaleilla. Uusi mitalikokoelma: Suomi sodassa on täysin kotimainen ja toteutettu yhteistyössä Kultakeskuksen kanssa. Mitalien materiaaliksi valittiin tällä kertaa pronssi, joka mahdollistaa korkeat kohokuviot ja kestää hyvin aikaa – aivan kuten muistot suomalaisten sankariteoistakin. Lopputuloksena oli tyylikäs, kuuden suurikokoisen mitalin kokoelma. Jokaisen mitalin kruununa on sinivalkoinen emalointi taustapuolella. Ideasta mitaliksi Mitalin matka suunnittelupöydältä valmiiksi tuotteeksi on varsin pitkä. Ensin valitaan mitaleille aiheet ja design. Kokoelmaan aiheiksi valikoituivat talvisota, jatkosota, Lapin sota sekä eri aselajit. SAkuvan kuva-arkisto auttoi kuva-aiheiden miettimisessä, mutta isänmaallisen aiheen vuoksi autenttisuuden kanssa haluttiin olla erityisen tarkkana. Aiheiden valitsemisen jälkeen lähdettiin etsimään niille toteuttajaa. Taitelijan valinnassa kriteereinä olivat paitsi taiteellinen katsomus, myös historiantuntemus. Näin haluttiin varmistaa, että Taiteilijan luonnos. MONETA 1/2015 25 Mitalin design työn alla. mitalien kuva-aiheisiin kuvatut hahmot ja etenkin kuvatut varusteet näyttävät mahdollisimman tarkasti alkuperäisiltä. Jokaisen kuva-aiheen toteuttamiseksi on tutkittu ja mallinnettu useita autenttisia sota-ajan valokuvia. Taiteilijan erilaisten luonnosten ja tarkkaan mietittyjen kuva-aiheeseen sopivien elementtien pohjalta syntyy lopullinen design. Kun design on valmis, se mallinnetaan kipsiin. Mallintaminen on tarkkaa ja aikaa vievää käsityötä, sillä yksityiskohtien lisäksi on muistettava alkuperäisen designin mittasuhteet. Lopullinen kipsimalli on halkaisijaltaan noin 30-35 senttimetriä, eli paljon alkuperäistä design-piirrosta suurempi. Mallintaminen vie aikaa designista riippuen noin 2-4 viikkoa. Kun kipsimalli on valmis, se skannataan ja sen muodot ja malli siirretään tietokoneelle. Skannauksen perusteella tehdään mitalin varsinainen lyönti- tai puristustyökalu, joka on peilikuva alkuperäisestä kipsimallista. Suomi sodassa –pronssimitalien suuri koko (halkaisija 60 mm ja paksuus noin 5 mm) vaikuttaa lyöntitekniikkaan. Jokainen mitali on puristettava kahteen kertaan. Puristusten välissä metallia on lämmitettävä sen pehmentämiseksi jotta design saadaan riittävän korkeaksi ja hyvin näkyväksi. Seuraavassa vaiheessa mitalit pronssipatinoidaan. Patinoinnista syntyvä tumma väri tuo mitalin kuva-aiheet, pienimmätkin yksityiskohdat ja mitalin korkeuserot parhaiten näkyviin. Viimeisen silauksen pintaan antaa lakkaus, joka paitsi suojelee mitalin pintaa tekee siitä miellyttävän käsitellä. Lopuksi näyttävät Suomi sodassa -pronssimitalit saavat kylkeensä vielä arvoisensa sinivalkoisen sinetin. Mitalit viimeistellään emaloimalla tuttu kokarditunnus mitalien yhteisellä puolella olevan muistoristin keskelle. Jokaisen mitalin puristus, patinointi, lakkaaminen ja emalointi tehdään yksittäin, käsityönä Hämeenlinnan Kultakeskuksessa. Valmistusprosessissa joudutaan usein tekemään pitkää päivää, jotta kaikki mitalit saadaan valmiiksi aikataulun mukaisesti. Valmis, käsin kaiverrettu kipsimalli. Lopullisessa mitalissa näkyvät reunakirjoitukset lisätään myöhemmin digitaalisesti. Valmis mitali. Tekniset tiedot Lyöjä: Lyöntivuosi: Paino: Halkaisija: Lyöntimäärä: Viimeistely: Kultakeskus Oy 2015 n. 119 g 60 mm 5000 kpl Pronssipatinointi 26 MONETA 1/2015 Suomen Rahapaja© Suomalaiset uutuudet Lappi/Poro Nimellisarvo: 5€ Lyöntivuosi: 2015 Materiaali: CuAl6Ni2, CuNi25 Halkaisija: 27,25 mm Paino: 9,8 g Lyöntimäärä: 35 000 (unc) ja 10 000 (proof) Suunnittelija: Nora Tapper (arvopuoli), Erkki Vainio (tunnuspuoli) Vipinää ja vilskettä maakuntarahoissa Viime vuonna käynnistynyt Suomen Rahapajan Maakuntien eläimet -sarja esittelee maamme historiallisten maakuntien tunnuseläimiä. Vankan kannattajakunnan saaneen sarjan rahat ovat Erkki Vainion ja Nora Tapperin käsialaa. Sarjaan kuuluu kaikkiaan yhdeksän maakuntarahaa. Viime vuonna esittelyyn pääsivät Savon kuikka, Karjalan käki, Ahvenanmaan merikotka ja Var- sinais-Suomen kettu. Tänä vuonna sarja on ehtinyt jo täydentyä Satakunnan majavalla, Lapin porolla, Uudenmaan siilillä ja Pohjanmaan kärpällä. Rahat ovat viiden euron arvolle lyötyjä kaksimetallirahoja. Maakuntien eläimet -sarjaan ehtii vielä hyvin mukaan – lisätietoja saat Suomen Monetan asiakaspalvelusta. Uusimaa/Siili Nimellisarvo: 5 € Lyöntivuosi:2015 Materiaali: CuAl6Ni2, CuNi25 Halkaisija: 27,25 mm Paino: 9,8 g Lyöntimäärä: 35 000 (unc) ja 10 000 (proof) Suunnittelija: Nora Tapper (arvopuoli), Erkki Vainio (tunnuspuoli) Suomen Rahapaja© Sibelius 2015 Kulta Nimellisarvo:100€ Lyöntivuosi:2015 Materiaali: 91,7% kultaa Halkaisija: 22 mm Paino: 5,65 g Suunnittelija: Nora Tapper Jean Sibelius – kansallissäveltäjämme juhlavuosi Suomalaisen musiikin perustajana tunnetun Jean Sibeliuksen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Sibelius nousi jo elinaikanaan suuresti arvostetuksi mestariksi, jonka lahjakkuus ylitti Suomen rajat. Hän on vielä tänäkin päivänä kansainvälisesti arvostetuin säveltäjämme. Sibelius loi valtaosan teoksistaan kotonaan Ainolassa, joka on toiminut Suomen uuden kultarahan inspiraationa. Juhlarahaan on ikuistettu Ainolan tähtitaivasta ja mäntypuita sekä viulun kaula. Tähdet ja männynoksat koristavat myös Sibeliukselle omistettua Suomen viimeisintä 2 euron erikoislyöntiä. Lisätietoja näistä proof-laatuisista rahoista saat asiakaspalvelustamme. Sibeliuksen kunniaksi lyötiin hopeinen ja kultainen juhlaraha myös vuonna 1999. Sibelius 2015 2 € Metalli CuNi25, CuZn20Ni5/ Ni/CuZn20Ni5 Halkaisija 25,75 mm Paino 8,5 g LaatuProof Vuosileima2015 Lyöntimäärä 11 000 (proof), 989 000 (unc) Suunnittelija Nora Tapper Julkaisupäivä18.2.2015 Suomen Rahapaja© Sisu 20 Hopea Nimellisarvo: 20 € Lyöntivuosi:2015 Materiaali: 92,5 % hopeaa Halkaisija: 38,6 mm Paino: 25,5 g Lyöntimäärä: 5 000 Suunnittelija: Tapio Kettunen Suomalainen sisu hopearahassa Suomen Rahapajan uusi Suomalainen sisu -hopearaha kuvaa nykyajan sisua, sen herkkyyttä ja voimaa. Taiteilija Tapio Kettusen luoman proof-laatuisen juhlarahan tunnuspuolella on kaksi sydäntä ja arvopuolella kolmiulotteiselta vaikuttava läpipuskeva sydän. Tarkemmat tiedot aitoon 92,5 % hopeaan lyödystä rahasta saat Suomen Monetan asiakaspalvelusta. Tilaa puh. Euroopan 70 rauhan vuotta Nimellisarvo: 10 € Euroopan 70 rauhan vuotta Metalli: 92,5% hopeaa Halkaisija: 33 mm Euroopan unionin maat ovat lyöneet EUROPA-rahoja Paino: 17 g vuosittain vaihtuvalla teemalla jo yli kymmenen vuo- Vuosi:2015 den ajan. Kokoelmaan pääsyn kriteerit ovat kovat – Lyöntimäärä: 10 000 EUROPA-rahojen pitää olla vähintään 90 % hopeaa ja Suunnittelija: Petri Neuvonen proof-lyöntilaatua. Suomen Rahapajan hopeisista juhlarahoista perinteisesti yksi on useana vuonna lyöty myös tähtisymbolilla. Lisätietoja EUROPA-kokoelmasta ja uusimmasta hopeisesta rahasta saat asiakaspalvelustamme. 010 80 80 40 tai www.suomenmoneta.fi/suomalaiset MONETA 1/2015 27 Kansainväliset uutuudet Jääkiekon MM-kisat 2015: Isäntämaa Tshekin kultara Uusin Paavo Nurmi -raha: Amsterdam 1928 Kiekkoa laukovan jääkiekkoilijan pelinumero viittaa jääkiekon 79. MM-kisoihin. Taustalla näkyy Prahan O2-areena, jossa pelattiin A-lohkon ottelut, semifinaalit ja mitalipelit. Suomen Leijonat pelasivat MM-turnauksen B-lohkossa Ostravan CEZ-areenalla. MM-kisat Pelattiin 1.-17.5.2015. Isäntämaan tilaama kultaraha on julkaistu Niuen saarella, joten arvopuolta koristaa kuningatar Elisabeth II:n muotokuva. Reunoilla näkyy kaksi jääkiekkomailaa. Proof-laatuisen kultarahan lyöntimäärä on rajoitettu vain 300 kappaleeseen. Nimellisarvo on 50 dollaria, paino 3,11 g, halkaisija 16 mm ja kultapitoisuus 99,99 %. Mukana seuraa alkuperäinen aitoustodistus. Hinta 425,00 euroa. Kultaraha on loppuunmyyty rahapajaltaan. Saimme Suomeen joitakin kappaleita. Kysy lisää asiakaspalvelustamme. Lentävä suomalainen nähtiin viimeistä kertaa olympialaisissa vuonna 1928 Amsterdamissa. Tuolloin mitalisaldo karttui olympiakullalla ja kahdella hopealla. Kilpauransa päätyttyä Paavo Nurmi esiintyi vielä Helsingin olympialaisissa 1952, tällöin olympiatulen sytyttäjänä. Luonnos Paavo Nurmi Amsterdamissa -raha on jatkoa kahdelle aiemmalle (Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924). Uuteen rahaan on kuvattu Nurmi kisa-asussaan, taustalla näkyy Amsterdamin stadion. Niuen saarella lyödyn rahan arvopuolella on kuningatar Elisabeth II:n muotokuva, suuremmissa rahoissa myös olympiatuli. Tekniset tiedot Luonnos Uniikki Vetro di Murano -hopearaha Valo välkehtii kilpaa hopearahassa olevan aidon Muranon lasin kanssa. Muranossa on valmistettu ylellisiä lasiesineitä jo vuosisatojen ajan – rahassa olevan herkän muotokuvan inspiraationa on toiminut 1400-luvulta peräisin oleva muranolainen lautanen. Muranolainen lasimestari on luonut rahan emalia olevan keskiosan käsityönä, joten yksikään raha ei ole täysin samanlainen. Lasiosan luomisessa on hyödynnetty 1200-luvulta peräisin olevia tekniikoita. Proof-laatuisen rahan lyöntimäärä on 999 kappaletta – sama luku toistuu myös rahan erittäin korkeassa hopeapitoisuudessa. Soittamalla asiakaspalveluumme saat Vetro di Murano -rahan kauniissa kehyksessä toimitettuna kera aitoustodistuksen hintaan 295 euroa. Tekniset tiedot Metalli: 99,9 % hopeaa Paino: 2 unssia Halkaisija: 55 mm Lyöntimäärä: 999 kpl Luonnos Metalli: Halkaisija: Paino: Laatu Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntivuosi: kulta 99,9 % 11 mm 0,5 grammaa Proof 1000 2 Dollaria 2015 Metalli: Halkaisija: Paino: Laatu Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntivuosi: kulta 90 % 21 mm 3,455 grammaa Proof 500 5 Dollaria 2015 Metalli: Halkaisija: Paino: Laatu Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntivuosi: kulta 90 % 26 mm 10 grammaa Proof 200 10 Dollaria 2015 Metalli: Halkaisija: Paino: Laatu Lyöntimäärä: Nimellisarvo: Lyöntivuosi: Cu75Ni25 41 mm 31 grammaa Bu 30 000 1 Dollari 2015 Luonnos Kysy lisää asiakaspalvelusta puh. 010 80 80 40 28 MONETA 1/2015 Rahasarjat Suomen Rahapaja© Muumit seikkailevat uudistuneessa rahasarjassa: Vuoden 2015 Ensimmäiset rahani Muumit ilottelevat Suomen Rahapajan uudistuneessa Ensimmäiset rahani -rahasarjassa. Rahasarja sopii lahjaksi niin vastasyntyneelle kuin koulunsa aloittavallekin! • Uusi muumien koristama taittokotelo. • Sisältää vuoden 2015 metallieurot – myös 1 ja 2 sentin rahat. • Mukana Muumi-aiheinen muistomitali. • Valmistusmäärä vain 4 000 kappaletta. Merkkipäivän muistoksi Lämpimät onnittelut -rahasarja 2015 Suomen Rahapajan uusi vuoden 2015 rahasarja sopii lahjaksi kenelle tahansa merkkipäiväänsä viettävälle. Kauniiseen taittokoteloon pakattu rahasarja ei menetä ajan saatossa loistettaan! • Vuoden 2015 käyttörahat 2 eurosta 1 senttiin. • Suomalaiseurot käyttämättöminä ja himmeäkiiltoisina. • Mukana tyylikäs muistomitali. • Sopii niin omaan rahakokoelmaan kuin lahjaksikin! Ihastuttava lahjaidea häitään viettäville: Vihkirahamme 2015 -rahasarja Ikimuistoinen päivä ansaitsee ikimuistoisen lahjan – Vihkirahamme 2015 -rahasarja on hieno tapa muistaa häitään viettäviä. Rahasarjaan kuuluu käyttörahojen lisäksi taiteilija Hannu Veijalaisen suunnittelema muistomitali. Suomen kaikki vuoden 2015 metallirahat kauniissa taittokotelossa. • Mukana romanttinen muistomitali, johon voi kaiverruttaa hääparin nimen tai päivämäärän. • Enimmäisjulkaisumäärä vain 2 500 kappaletta. Majakka-teemaisten rahasarjojen juhlavuosi alkakoon: Suomen Rahasarja 2015/I BU Suomen Rahapaja on julkaissut jo kymmenen vuoden ajan majakka-aiheisia rahasarjoja. Teeman aiemmat rahasarjat ovat muistaneet yhtä majakkaa kerrallaan. Kaikki Suomen vuoden 2015 metalliset rahat himmeäkiiltoisina. • Tyylikäs merihenkinen taittokotelo. • Rahasarjan kruunaa suomalaisia majakoita muistava mitali. Upea muisto valmistumisesta: Ylioppilasrahani 2015 -rahasarja Vuoden 2015 eurot sekä kaiverrettava muistomitali Ylioppilasrahani 2015-rahasarja on Suomen Rahapaja Oy:n julkaisema. Rahasarja sisältää kaikki vuoden 2015 euromääräiset metalliset käyttörahat sekä kaiverrettavan muistomitalin Ylioppilaan nimeä ja valmistumispäivämäärää varten. Helppo ja kevyt postittaa tarvittaessa. Suomen Rahapaja Oy:n virallinen vuosirahasarja. • Sisältää vuoden 2015 eurot – myös 1 ja 2 sentin rahat. • Valmistusmäärä ainoastaan 2 500 kappaletta. • Mukana taiteilija Hannu Veijalaisen suunnittelema tyylikäs muistomitali! Lahjaidea nuorelle: Rippirahasarja 2015 Rippijuhla on monelle nuorelle ensimmäinen oma suuri juhla. Tärkeää tapahtumaa on mukava juhlistaa persoonallisella ja konkreettisella muistolla. Onnea rippipäivänäsi! -rahasarjaan kuuluu Suomen kaikki kahdeksan euromääräistä metallirahaa käyttämättöminä ja vuoden 2015 lyöntileimoin – myös tavoitellut 1 ja 2 sentin suomalaisrahat. Värikkäässä taittopakkauksessa on lisäksi irrotettava muistomitali eli jetoni, johon voi halutessaan kaiverruttaa lahjan saajan nimen tai rippipäivän. Kunkin rahasarjan hinta on 30 euroa/kpl + toimituskulut 6,50 euroa/lähetys Kysy lisää asiakaspalvelusta puh. 010 80 80 40 MONETA 1/2015 29 Svensk Resumé Bästa läsare, Den nationella välgörenhetskampanjen Talvisodan Hengessä samlade in över 130 000 euro till förmån för vårt lands mindre bemedlade krigsveteraner. Stort tack till alla som deltog. Krigsveteranernas insatser kan knappast överskattas och det är tack vare deras uppoffringar som dagens finländare har en möjlighet att förverkliga sina egna drömmar. Alla unga finländare har ändå inte samma ekonomiska möjligheter att fullfölja sin passion. Därför har Suomen Moneta inlett en ny välgörenhetskampanj, denna gång i samarbete med ishockeylegendaren Teemu Selänne. Syftet med kampanjen är att försöka hjälpa 100 barn och unga att förverkliga sina egna drömmar, på samma sätt som Teemu Selänne en gång fick en chans att förverkliga sin ishockeydröm. Kampanjen går i praktiken ut på att Suomen Moneta säljer en Teemu Selänne jubileumsmedalj, en så kallad Teemun taaleri, för en postavgift på 4,90 euro. För varje medalj som säljs donerar Moneta 0,50 cent till förmån för de 100 utvalda barn och ungdomar som anses behöva ekonomiskt stöd. Pengarna utbetalas via Finnish Flash r.f., som garanterar att medlen når ända fram. Vänliga hälsningar, Janne Häkkinen Landschef Suomen Moneta 30 MONETA 1/2015 100 drömmar Ishockeylegendaren Teemu Selänne och Suomen Moneta förenar sina krafter i en nationell välgörenhetskampanj, som går under namnet 100 drömmar, 100 unelmaa. En del av kampanjens intäkter styrs direkt till barn och unga som är i behov av ekonomiskt stöd för att kunna förverkliga sina drömmar. ”Välgörenhet har legat mig varmt om hjärtat under hela min karriär. Jag vet att det finns många framförallt ensamförsörjare som har svårt att få pengarna att räcka till barnens olika hobbyer. Det här är ett bra sätt att samla Tapio Rautavaara Det har gått 100 år sedan den mångsidiga artisten och idrottaren Tapio Rautavaara föddes. Rautavaara hade ett stort inflytande på efterkrigstidens Finland och han uppskattas fortfarande för sina insatser inom filmens, musikens och idrottens värld. Tapios dotter Leena Rautavaara minns en lekfull far som inte blandade sig i barnens uppfostran alltför mycket. För att uppmärksamma Rautavaaras insatser planerar Suomen Moneta prägla 1–2 guldmynt i bästa samlarkvalitet. Mera information från kundservice. in pengar till familjer som har det tufft ekonomiskt”, säger Teemu Selänne. Kampanjen går ut på att Suomen Moneta säljer en Teemu Selänne jubileumsmedalj, en så kallad Teemun taaleri, mot en postavgift på 4,90 euro. För varje medalj som säljs donerar Moneta 0,50 cent till förmån för 100 barn och unga som är i behov av ekonomiskt stöd. Pengarna utbetalas via Finnish Flash r.f., som ser till att de insamlade medlen når ända fram. Suomen Monetan donerar även pengar från andra Selänne-produkter, som säljs i samband med kampanjen. Rio 2016 – olympiska minnesmynt 2014 stod Brasilien värd för fortbolls-VM och nu är det dags för nästa stora brasilianska idrottsfest, OS 2016. Värdlandets OS-myntprogram kronas av fyra guldmynt som präglas i 5 000 exemplar vardera. Guldmyntens gemensamma baksida pryds av Rios berömda Kristusstaty, medan framsidan återspeglar olika antika idrottsgrenar. Ifall du är intresserad av de officiella minnesmynten för Rio 2016, vänligen ta kontakt med Suomen Monetas kundservice. Sami Jauhojärvi med krigsveteranen Elof Landgren. Sami Jauhojärvi och Suomen Moneta samlade in 130 000 euro till krigsveteranerna Legendarisk Waterloo medalj överräcktes till Napolens besegrare efter 200 år Efter 200 års väntan har de allierade som besegrade Napoleon vid slaget vid Waterloo i juni 1815 äntligen blivit tilldelade sin minnesmedalj. Medaljen delades ut vid en högtidlig ceremoni vid Apsley House, som är den nuvarande hertigen av Wellingtons officiella Londonresidens. På plats för att motta medaljen var bland andra Österrikes Ambassadör Emil Brix, Rysslands ambassadör Alexander Yakovenko och Tysklands biträdande ambassadör Tania Freiin von Uslar-Gleichen. Medaljen delades ut av den nuvarande hertigen av Wellingtons son, lord Douro, som även han tilldelades en egen medalj i egenskap av representant för familjen. Skulptören Benedetto Pistruccis Waterloo-medalj skulle tilldelas segrarmakterna efter slaget vid Waterloo, men det räckte över 30 år för Pistrucci att få sitt designarbete slutfört, vilket innebar att de flesta av mottagarna redan avlidit innan de kunde få sin medalj. Därefter visade sig medaljen vara så stor och designen så avancerad, att inget myntverk klarade av att prägla den. Worcestershire Medal Service, medaljproducent för den brittiska drottningen, har nu tillverkat medaljen på uppdrag av Samlerhuset koncernen och ett visst antal Pistrucci-medaljer går att beställa via Suomen Moneta. Suomen Monetas och krigsveteranernas gemensamma insamlingskampanj firades den 13 mars, dvs. på dagen 75 år efter vinterkrigets slut. På plats på Narinken i Helsingfors var förutom representanter för krigsveteranerna och Moneta även skidkungen Sami Jauhojärvi, som delade ut ärtsoppa och minnesmedaljer till förbipasserande. Sami fungerade som kampanjens talesperson och överräckte på torget en check på 130 000 euro till den finlandssvenska krigsveteranen Elof Landgren. ”Det har varit en stor glädje för mig att vara med i den här kampanjen. Krigsveteranerna är värda all hjälp de kan få och jag är stolt över att ha kunnat bidra på mitt sätt”, konstaterar Jauhojärvi. President K.J. Ståhlberg hedras med konstmedalj Skulptör Reijo Paavilainen. Anspråkslös, flitig och altruistisk. Sådan var vårt lands första president Kaarlo Juho Ståhlberg, som ledde Finland genom de första krävande åren av självständighet. Det är främst Ståhlberg vi har att tacka för att Finland blev en republik istället för en monarki. K.J. Ståhlberg-konstmedaljen i brons offentliggjordes i samband med Sanoma-husets Leve Republiken! K.J. Ståhlberg 150 år-tillställning i Helsingfors i januari i år. Suomen Monetas landschef Janne Häkkinen och K.J. Ståhlberg-stiftelsens Jari P. Havia överräckte varsin Ståhlberg-medalj till vicehäradshövding Lauri Ståhlberg, justitieminister Anna-Maja Henriksson samt Helsingin Sanomats chefredaktör Kaius Niemi. Medaljen har designats av skulptör Reijo Paavilainen. MONETA 1/2015 31 Tilaa heti: www.teemuntaaleri.fi Teemu Selänne: ”Elämässä täytyy tehdä asioita, joita rakastaa” AinItoNimEituN ILakM skulut sat va –m Suomen Moneta, Teemu Selänne ja Finnish Flash ry yhdistävät voimansa ja kutsuvat kaikki mukaan 100 UNELMAA -kampanjaan, jolla tuetaan apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Mittavaa kampanjaa vauhditetaan nyt ilmaiseksi jaettavilla Teemun taaleri -mitaleilla. Jokaisesta tilatusta mitalista lahjoitetaan 0,50 euroa hyväntekeväisyyteen. ► Kertyneillä varoilla toteutetaan vähintään 100 lapsen tai nuoren ikioma unelma. ► Kampanjan puolestapuhujana toimii jääkiekkolegenda Teemu Selänne. ► 100 UNELMAA -kampanjan päätyttyä kerromme vielä tarkemmin, mitkä unelmat toteutuivat. ► Teemun taaleri on ilmainen - vain toimituskulut veloitetaan. Yhteistyössä: Finnish Flash ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tukee ennen kaikkea nuoriso-, nais- ja vammaisurheilua. Yhdistyksen perustivat Teemu Selänne, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Petteri Immonen ja Keijo Säilynoja. 100 UNELMAA -kampanja Teemun taaleri / kuparinikkelimitali; halkaisija 41 mm; paino 31g LYÖNTIMÄÄRÄ: 300 000 kpl, joista jaetaan nyt ilmaiseksi 200 000 kpl HINTA: 0 euroa + toimituskulut 4,90 euroa Jokaisesta mitalista lahjoitetaan 0,50 euroa hyväntekeväisyyteen. TILAUKSET: Katso lisätiedot ja tilaa ilmainen kampanjamitali osoitteessa www.teemuntaaleri.fi TOIMI NÄIN: 1 2 3 Ilmaismitaleita jaetaan enintään 200 000 kappaletta. Tilausoikeus on rajoitettu 1 mitaliin per henkilö. Tilaukset hyväksytään saapumisjärjestyksessä, joten varmista omasi heti. Nopeimmin teet tilauksesi netissä: www.teemuntaaleri.fi (24 tuntia / vrk) Voit myös soittaa Suomen Monetan asiakaspalveluun. Puhelin 010 80 9000*, Henkilökohtaista palvelua arkisin 8-18. * Puhelun hinta lankanumerosta 8,35 snt/puhelu + 6,55 snt/min mobiilinumerosta 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min TILAA HETI: www.teemuntaaleri.fi KOHDE:
© Copyright 2024