2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1965_1 8.9 MB
Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1966 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1965 3 Eteenpäin ylöspäin Urheilun aate on Suomen kansan keskuudessa voittanut erittäin laajat kannattajajoukot. Parhaana osoituksena siitä on Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kehittyminen parin miespolven aikana maamme suurimmaksi vapaaehtoiseksi kansalaisjärjestöksi. Samanaikaisesti on urheilu vallannut tärkeän sijan kulttuurissamme. Voimmepa väittää sen sävyttävän koko kansan elämää. Kaikki tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että urheiluliike on hyvin dynaaminen. Kenttä elää, toiminta on käynnissä lukemattomissa pisteissä, kehitys kulkee vääjäämättä eteenpäin. Saimme tästä vakuuttavan näytteen kevään 1966 kuluessa. Vuoden 1965 aikana aloitettiin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puitteissa Suomen Suurkisat 1966:n valmistelut. SVUL:n päättävät elimet tiesivät asettavansa todellisen jättiläisurakan järjestökoneistollemme esittäessään kymmenen välivuoden jälkeen kutsun yhteisiin Suur kisoihin. Ennakkoepäilyistä huolimatta järjestömme tuhannet seurat kävivät kisavalmisteluihin erittäin suurta tarmoa ja pitkäjännitteisyyttä osoittaen. Jo vuoden 1965 kesän piirileireillä laskettiin luja perusta kevään 1966 nuorten mittaville voimistelunäytöksille ja valtavalle suurleirille. Suomen Suurkisat 1966 - maamme urheiluväen todellinen suurkatselmus - osoitti vakuuttavasti urheiluliikkeemme elinvoiman ja laajuuden. Vuosittain kertautuvat tilastounmerot koettiin ilmielävinä suurkisarivistöissä, tuhansissa suurkisakilpailuissa, massanäytöksissä ja suurleirillä. Voitiin todeta, että urheiluväen yhteisenä päämääränä on edelleenkin pyrkiä liikunnan avulla eteenpäin ja ylöspäin. Rohkenen suurkisavuoden kokemusten perusteella sanoa, että olemme valmiit huolehtimaan niis · tä yhä lisääntyvistä tehtävistä, joita yhteiskunta urheiluväelle asettaa. Oy Kirjapaino Kvartto Ab, Helsinki 1966 . ~ .::. ',« ', .' . . .... , - . ,', 4 5 ihmiselle onneksi. Hänen säilymiselleen ja ehkä ennen kaikkea humaaniselle kasvamiselleen tässä tekniikan ja sivilisaation paahteessa se on hyväksi. - Ihmiselle näyttää kuitenkin olevan myötäsyntyistä myös vaivannäön karttaminen ja toisten vaivannäön näkemisestä nauttiminen, mikä selittää ns. penkkiurheilun ja halumme konevoimaiseen liikkumiseen. Tietysti on koko joukko urheiluja, joista nauttimista ei voida korvata konetekniikalla. Ei koneeseen voida saada kauneuden tajua ja esteettis-liikunnallista luomiskykyä. Enintään kone voi robottina kopioida jotakin esteettistä, niin kuin musiikissa tai elokuvana. Jotkin urheilut kohoavat esteettisyytensä takia ja luovaa mielikuvitusta vaativina taiteen tasolle. Urheluvälineellä eli leikkivälineellä liikkuminen antaa myös joillekin lajeille vahvaa leikinluonnetta, niin kuin hiihdossa sukset ja vaihteleva maasto, pallo pallopeleissä ja telineet voimistelussa jne. Sosiaalijohtaja Erkki Pal.olampi Maailman ja ihmisten harrastus urheilua kohtaan ei ole vähentyn yt, jos kohta ihminen on turmellut ja sekularisoinut monia urheiluelämän asioita. Mutta onhan monenlaisia epäterveitä piirteitä monissa muissakin sosiaalisen elämän liikkeissä. Ei Suomessakaan urheilu järjestöineen jouda jäämään hi5toriaan, päinvastoin sen merkitys näyttää kasvavan. SVUL: n työ on kasvatustyötä SVUL on tänä vuonna tullut 65-vuotiaaksi. Tällaista väli-merkkivuottahan ei juhlita, mutta eräässä mielessähän se on nykyisin meille henkilökohtaisesti merkittävä vuosimäärä: Sosiaalisen lainsäädäntömme mukaan meistä tulee siinä iässä eläkeläisiä, oloneuvoksia. Onko SVUL nyt tehnyt tehtävänsä hyvinvointivaltiomme palveluksessa ja kypsä siirrettäväksi eläkkeelle, muistona muisteltavaksi? Korvaisiko sen kenties jokin uusi järjestelmä, tietysti valtion johtama? Sellaisiakin ajatuksia on esitetty. - Vai onko SVUL:llä yhä tehtävää tässä muuttuvassa yhteiskunnassamme, onko se sikäli eläkelain ulkopuolella? Lääketieteen edustajat ovat ottaneet ns. kun t 0 u 'r hei 1 u n asiakseen. Sen tarpeellisuus on jopa tieteellisesti osoitettu, siitä on tullut uusi urheilun valtavirta. Mutta eikö muuten oikeastaan ole kummallista, että tänä moottoreiden ja koneellisen vauhdin aikana ihmisiä yhtä kiinnostaa niin primitiivinen nopeuden 'yritys kuin juokseminen ja kilpahiihto, ja tänä rakettien ja avaruuskapseleleiden aikana niin alkeellinen ihmisvoimainen lennättämistapa kuin keihäänheitto tai kuulantyöntö 90 ja 20 metrin vähäisine matkoineen? Ehkä se on ihmeellistä, mutta se ihme on kait ihmisen sisintä itseään - psykologit sen selittäkööt. Se vanhahtava ominaisuus - kiinnostus inhimilliseen - on kuitenkin ilmeisesti • . j :~<:::':':"". ..:.. :, - ' .. . . - Suomen urheilu ja sen keskusjärjestö SVUL ovat syntyneet ja kehittyneet rinnan kansamme muiden sivistyspyrkimysten kanssa. Siitä sanoo yhteiskuntahistoriamme ja järjestöelämämme tutkija professori A i m 0 H ali l a näin: »Voimistelu ja urheilu ovat muodostuneet eräiksi nykyaikaisen k ulttu urielämän n äkyvimmistä aloista. Liikuntatoiminta on Suomessakin olennainen, luovuttamaton osa kulttuurielämää. On sanottu, ettei suomalaisen kulttuurielämän musiikki pääse täysin äänin soimaan, ellei liikuntatoimintamme ole mukana. Suomen liikuntakulttuuri on varttunut yhdessä kansallishengen kanssa ja sen juuret ovat syvällä kansamme menneisyydessä.» Edelleen prof. Halila kertoo SVUL :n historiassaan, että liikuntakasvatuksen edistäminen oli katkelma sosiaalipolitiikkaa ja että liikuntakulttuurin edistämistä on syytä tarkastella rinnan muun järjestöelämän kehityksen kanssa. - »Monet suomalaiset uudistusmiehet ja -naiset pitivät voimistelua ja urheilua Hannes Gebhardin tavoin tärkeänä kulttuuritoimintana Suomen kansaa suojattaessa. Gebhard näki liikuntakasvatuksen suorastaan maattnman väestön on!:'elman ratkaisun elimellisenä osana. Liikuntakasvatukseen, samoin kuin kasvatukseen yleensä, uhratut varat ja voimat olivat omiaan vähentämään yleisiä sosiaalisia menoja. Ne 6 varat, jotka tässä kohden lyhytnäköisesti säästettiin, jouduttiin maksamaan ehkä moninkertaisina sairaala- ja vankilamenoissa.» Tämähän pätee nykyaikaankin. Vuosisadan vaihteessa liikuntakasvatus tuki sosiaalisten puutteiden ja sosiaalisen murroksen sekä alhaisen elintason aiheuttamissa vaikeuksissa. Nyt elämme jälleen sosiaalisen muuttumisen kautta. Nopeasti kohonnut elintaso ja kaupunkilaistuminen aiheuttavat sosiaalisia vaurioita. _ UNESCOn julkaisemassa Urheilun peruskirjassa 'D ekI a ra t i 0 n on S p 0 r t' puhutaan urheiluliikkeestä kulttuurina ja korostetaan sen kasvavaa sosiaalista merkitystä. Epäilemättä urheilulla ja sen järjestötyöllä oli suuri merkitys kansamme lujittajana ja valmistajana itsenäiseen elämään histo- Ansioituneita ttrheilumiehiä. SVUL:n liittokokouksessa 8.6.1966 Suomen Urheilun kultaisen ansio1"istin saivat vasemmalta luki,e n : opistonjohtaja Tauno Juurtola, järjestelym~stari Paavo Oi1tCLala järjestösihteeri Erkki Saarinen, dipl.ins. Tauno SaLcmen, apulais ~ poli isimestari Edvard Urja ja toimitusjohtaja Aatos Vuolle-ApiaLa. Radiotoi mittaja Pekka Tiilikaiselle luovutettiin SVUL :n kultain en ansiomeTkki . Ru nsaasti StLosion osoi tuksia! 7 riamme 'autonomian aikana', suuriruhtinaskunnan kautena. Aluksi se oli vain sosiaalinen tekijä, mutta sen kauden lopulla tuli myös jo edustus urheilu mukaan: historiallinen tapaus on Tukholman olympiakisat v. 1912. Se oli kuin kansallismielen ja itseluottamuksen räjähdys synkimpänä sortokautena. Se ja muutkin urheilumenestykset oli oleellinen osa sitä henkistä voimaa, joka synnytti lopulliseen itsenäistymiseen tarvittavat liikkeet... On sanottu, että niillä parilla sekunnin kymmenesosalla, jotka H ann e s KoI e h m a i n e n puristi itsestään Tukholman kisojen 5.000 m :n voitoksi, oli ratkaiseva merkitys itsenäisyystaistelumme kehitykselle seuraavina vuosina. Samoin voimme perustellusti olettaa, että A n t 0 n C 0 11 i n i n ja Ta pan i N i kun yllättävä ja riemastuttava voitto pyryisellä Holmenkollenilla v. 1921 vaikutti, ei vain itsenäistä elämää aloittelevan kansan ensi askelten varmuuteen, vaan murtomaahiihtomme nopean kehittymisen kautta suomalaisen koukkaustaktlikan toteuttamismahdollisuuksiin kahdessa kansamme kestettäväksi tulleessa itsenäisyysodassa. Siinähän tarvittiin partioi den ohella kokonainen armeija, joka pystyi valikoimattomina joukkoina liikkumaan suksilla suurissa erämaissa. - Kaksikymmenluvun olympiamenestys ja niiden vuosien juoksijaihme P a avo N u r m i hankkivat siihen asti jokseenkin tuntemattomalIe pienelle kansalle välttämätöntä luottamusta muiden kansojen keskuudessa ja kaiketi myös monesti maailman pankkiirien neuvottelupöytien ääressä hankittaessa rahaluottoa nuoren kansan tulevan kultaisen elintasovasikan jalustaksi. - Maaottelumarssi kohotti kansamme painuneen mielialan raskaana kesänä 1941. Se oli tosi kuntomarssi koko kansalle. Kun sitten syksyllä -44 taistelujen viimeinen vaihe päättyi rauhaan, jonka masentavuuteen unohtuivat viimeiset uljaat sotilaalliset voitotkin, ja kokonaisvoitto - säilytetty itsenäisyys tuli EM-kisoissa Oslon Bisletin stadionilla syksyllä -46 urheiluvoittoja, jotka olivat kuin lääkärin elvyttävä pistos sydänsairaan elimistöön : Suomen kansa nosti taas väsyneen päänsä. Maratonin ja ~ kympin » suomalaisjuoksijat kiersivät rataa samanaikaisesti, eri suuntiin, kohti kahta voittoa - ja maailma ihmetteli. Seuraavana vuonna saavutettiin valtava voitto urheilun toisella, joukkourheilun ja seuratoiminnan rintamalla: Suo m e n Suu r k i s a t oli henkiseltä vaikutukseltaan sinä aikana korvaamaton tulevaisuuden uskon ja itseluottamuksen antaja . . . Näiden näkyvien urheilutapahtumien hyvää vaikutusta ei ole syytä epäillä. Mutta niiden taustalla ja pohjana on ollut arvaamaton määrä ponnistusta, harjoitusta, yhteistoimintaa, järjestö- 8 ja seurat yötä, jolla on samoin ollut korvaamaton merkitys kansamme sosiaalisena ja demokraattisena kehittäjänä ja sen nuorison suojelijana ja kasvattajana. Urheilun harrastus on levinnyt, yhä uusia urheiluja on tullut Suomeenkin viime vuosikymmeninä. Kansainvälisten kilpailujen herättämä huomio ja arvattavasti myös mainosarvo on ehkä vähintäänkin entisellään, uusien joukkotiedotusvälineiden ansiosta kenties vaikuttavampikin. Näkyviä saavutuksia on vain yhä vaikeampi tarjota maailman ihasteltaviksi. - Jo Helsingin kisoissa v. -52 oli mukana 90 % maailman kansoista (tri:en Joklin ja Karvosen tutkimuksen mukaan.) Urheilu on yhä tehokas tapa jonkin kansan tunnetuksi tekemisessä ja kansainvälisen solidarisuu den edistäjänä. Tosin esim. suomalaiset arkkitehdit ja design-taiteilijat kilpailevat mainiosti urheilijaimme kanssa maamme mainostamisessa, tarvitaanko siihen enää urheilua? Eikö voittoisa arkkitehti ole tehokkaampi ja halvempi! - Urheilulla on toki muutakin ja tärkeämpääkin tehtävää kuin olla maan ulkomainontana. Me tunnemme ja tunnustamme urheilusta helpoimmin huippuurheilun ja terveys- eli kuntourheilun. Mutta siihen väliin jää valtava määrä kilpailu toimintaa 13 m:n kuulan työn töineen kyläkilpailuissa, voimistelunäytöksiä vaivoin III lk:n rämpimisineen telineillä, näytöksiä, juhlia, matkoj a, retkiä, merkkisuorituksia vuosittain miljoonamäärä, otteluita ja maaotteluita, sarJoJa, cup'eja, paljon sellaista mikä ei näy lehtien urheilusivuilla ja TV:ssa. Samoin myös ns. urheilupolitiikkaa ja muutakin politiikkaa sekä rahasta puhumista, asiallista ja asiaton ta, veikkausvoittovarojen käytöstä sala-ammattilaisuuteen. Se kaikki ainakin kuuluu ellei näy, se on rikkaruohoa urheilun puutarhassa... Onko sekin kaikki tarpeen? Eikö riittäisi, että valtio yhdessä tieteellisen valmennuksen kanssa hoitaisi edustusurheilun ja vaikka kunnat terveysurheilun? Tarvitaanko suuria järjestöjä, niin kuin tätä SVUL:ää? Koettakaamme edes pintapuolisesti tarkastella, mikä järjestö SVUL on ja mitä se tekee. Vaikka toteammekin, että pienellä Suomella on jo paljon muitakin maansa tehokkaita mainostajia kuin urheilijat: musiikin mestareita, voittamaan tottuneita muotoilijoita, tunnettuja tiedemiehiä, maailmankuuluja lääkäreitä, voimme yhä todeta urheilun kansanomaisuuden ja suuren suosion kaikkialla maailmassa. Vastahan monet kansat ovat heränneet arvostamaan urheilua PRtekijänä ja kai samalla sen omien humaanisten arvojen takia, niin kuin Euroopan itäiset maat ja monet ns. kehitysmaat. Urheilu- 9 voitolle annetaan yhä arvoa ja sen vuoksi monet kansat vain lisäävät urheilijoidensa mahdollisuuksia valmentautua parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan maataan tässä kansainvälisessä leikissä. Tästä on seurannut koko joukko epäterveitä ilmiöitä, nimenomaan sellaisia, jotka loitontavat huippu-urheilua sen alkuperäisestä leikinluonteesta, tekevät siitä yksitotisen ja haudanvakavan itsetarkoituksen. Urheilulahjakkuus on tietenkin yksi inhimillisen lahjakkuuden erikoislaji. Sallittakoon sellaista lahjakkuutta saaneille myös tilaisuuksia pyrkiä mahdollisimman pitkälle annettakoon mahdollisuus asettaa itselleen kaukaisia ja työn 'takana olevia päämääriä, mutta mieluimmin terveen leikinomaisesti. Muuten urheilusta katoaa ilo, joka on sen tärkeimpiä perusominaisuuksia. Ohjattu huippu-urheilu on hyvä asia, jos se vain ei syrjäytä urheilun perusihanteita ja sen päätarkoitusta. SVUL:ää ja siihen kuuluvia liittoja kutsutaan liikuntakasvatusjärjestöiksi. Sen sijaan esim. valtion johtama huippu-urheilu ei enää voisi olla kasvatustekijä. Liikuntakasvatusta on näkyvästi ehkä ennen kaikkea koululaitoksen voimistelu ja urheilu, mutta kun näemme esim. SVUL:n työtä pintaa syvemmältä havaitsemme myös siinä valtaosan olevan selvää kasvatustyötä. Sen koko järjestörakenne, jonka perussolu on seura jaostoineen, on sinänsä sosiaalinen kasvatusjärjestelmä. Tietysti kaikessa kilpaurheilussa, nimenomaan joukkueurheilussa, on opittava itsehillintää, sääntöjen noudattamista, avuliaisuutta, joukkueen ja yhteisön tapoja ja normeja sekä niiden parasta, oman pienen yhteisön yhteiskuntakuria. On opittava asettamaan etäisiä tavoitteita ja on opittava sitkeästi niihin pyrkimään. Sellaisia kansalaisia meidän yhteiskuntamme juuri tarvitsee ja niitä kasvatetaan meidän seuroissamme ja järjestössämme. - Meidän työstämme näkyvät yleensä vain suuret urheilutapahtumat, mutta niiden takana oleva työ ei näy. Toimintatilasto osoittaa, että viime vuonna - esimerkiksi - pidettiin yksin piirijohtoisia koulutustilaisuuksia 75.047, yli 200 päivää kohti. Niissä oli osanottajia 1.202.818. Henkilökohtaisia kilpailuja järjestettiin 33.802 ja joukkuekilpailuja 23.997 eli yli 160 päivää kohti. Keskusjärjestön tuhannet tilaisuudet lisäksi, seurojen työstä puhumattakaan, kokouksista, neuvotteluista, retkistä ja laajasta seuratoiminnasta, joissa kaikissa lähinnä nuoret jäsenet oppivat varmaan paljonkin myönteistä. Tämä organisaatio portaineen ja elimineen on suuri sosiaalisen elämän harjoituskenttä, koulutus- ja kasvatusinstituutio, jonka työ ei näy julkisuudessa juuri lainkaan. Lähes kaikki sen työ tehdään vapaaehtoisesti ilman minkäänlaista korvausta, muuta 10 11 kuin työn tyydytys . - Ta"ma" t yo.. k orvaa osalta .. ilo ja saavutusten ... . sen, etta" kOI~~usJ~rJestelmämme ohjelmaan ei kuulu yhteiskunnass~ n.~~. tarkean ryhmätyön kasvatus (vielä), ei kasvatusta Yht~lstyohon. ~oulussahan saa rangaistuksen yhteistyön harjoitta~msesta. Urheilussa yksilösuoritustenkin harjoittaminen ._ mIten tapahtuu ryhmätyönä. uselffi ~eidän. yhteiskuntamme nopea muuttuminen aiheuttaa erityis~sh. nuo~Ille. ong~~ia. Heidän on paljon vaikeampaa varttua alk~eksl. kum vlela miespolvi sitten eläneiden. Kaupunkilaistummen eI ole h~lppo asia meille suomalaisille, jotka luonnostam- me ehka enemmän metsäläisiä kuin kaupunkil alSla. . . S"h olemme lii 1~ ~n ttyy ~asvavan vapaa-ajan ongelma. Ei ole yhdentekevä" t.äytetään. Koululaisten ja tyopalv~han tosm vam pItenee: laajenevia kurssivaatimuksia samassa aJassa. Samaan aikaan me isot sanomme että meille .. tt .... 40 t t' t "t" "k , r l l aa ~.~ la !.~ a Vll ossa. Nuorten tarpeet eivät kiinnosta, he eivät ~a~ aanestaa! Voimme muuten olla varmoja siitä,että meille 1~?~lle vastalaus.e~~aan ju~stavat pitkätukkaiset nuoret eivät ole p~asseet ~ekeml~l~ urheilun kanssa. Ei urheilupaikoilla nähdä mlelenoSOltusasUlsla nuoria. - Oikea musiikki on jalo harrastus, ~~.v~p~a-aJ~ tyh~iö oPiSkelijOide~ mutta eiköhän jalkapallo, voimistelurekki tai -puomi, levytanko tai jääpallomaila ole terveellisempi ja kasvattavampi väline kuin rautalanka ja savuke ja viidakkotanssin nytkytysten jäljittely pahemmista puhumattakaan. Urheilujärjestöjen ongelma on koulutettujen johtajien nuorison johtajien - puute. Niitä tarvittaisiin kymmenkertainen määrä, ennen kuin ohjaajien määrän suhde johdettaviin olisi likipitäen sama kuin armeijassa ja partiojärjestössä on katsottu sopivaksi. Myös sisäurheilutiloista on yhä pula ja niiden vuokrat ovat tietysti yleisen vuokratason mukaiset. Entä onko urheilu yhä myös aatteellista ja onko esimerkiksi SVUL aatteellinen järjestö? Vai onko aatteellisuus nykyaikaan soveltumattomana aikansa elänyt - joutaako se museoon jonnekin Matti Koskenkorvan suksien ja Paavo Suuren kullattujen piikkarien seuraan? Tosiasiassahan urheilussa on yhä niin p a l j 0 n aatetta, että siitä sitä revitään milloin minkin asian tueksi ja mainosjulisteeksi. Sitä käytetään raittiustyön aatetukena, se palvelee terveydenhoitoa ja seurakuntien nuorisotyötä, se auttaa ja rohkaisee vammaisia heidän karulla elämäntiellään, ja se on myös kansallisuusaatteen suola ainakin suurten voittojen päivinä, joskin se yhtä hyvin pannaan vetämään kansainvälisyyden aatetta. - Kilpailu mitaleineen ja palkintoineen on hyväksytty myös henkisiin so. tieteen ja taiteen, tarkoituksiin. Se on sinänsä siis hyväksyttyaate. Urheilu on niin elämänmyönteistä ja myös henkiseltä sisällöltään niin monipuolista aktiivisuutta, että se voi palvella monia asioita. Valitettavasti urheilun aate sekoitetaan myös politiikan palvelukseen ja luokka itsekkyyteen. SVUL on kuitenkin täysin epäpoliittinen kansalaisten yhteistoiminta- ja harrastuskenttä. Siinä on eräs sen suuri arvo. Se tahtoo olla kuin kansalaissovun hiekkalaatikko, johon saa tulla leikkimään kuka tahansa. Hiekkalaatikollakin on kuitenkin sääntönsä: ei saa heitellä hiekkaa toisten silmiin eikä viljellä siivottomia puheita. Kun meidän hiekkalaatikoltamme päästään tekemään vierailuja ulkomaisille urheilun leikkikentille on tietysti noudatettava niille säädettyjä käyttäytymistapoja - eikä oikein tahdikasta olisi mennä ellei ole kutsuttu . Urheilussa on voimakas aatesisältö ja sen tausta on kokonaan henkistä laatua, mutta se on myös pidettävä puhtaana sille soveltumattomista aatteista. Tietenkin jonkun nuoren kadulta poimitun, jääkiekkokaukalossa tai nyrkkeilykehässä temmeltävän tai rekkitemppuihin akti- 13 12 vitee~.ti~~~ ja .. p~temisentarvettaan purkavan nuoren on vaikea y~.a~~~a, et~a h~n.. silloin on aatteellisessa työssä. Se ei ole tärkeatakaan. Tarkeata t lim _ ... .. on, .että urheilun ]·ohta]·at alimm·lsay pun mUlstav~t, etta ur~eil~ on yhä yhtä aatteellista kuin se oli Hellaan urheI~un kaunelffipma aikoina ja että urheilun tavoitteet o~~t puhta~sh henkistä laatua. Turmeltumaton urheilu on leikkia - yhteIskuntamme hyväksi - mutta sen ]·ohtamin . olla leik · . en eI saa . . .... m ~sIa, vaan vastuullisinta totta. Urheilun aatetta saa llImIttaa .vaIkka tOiminta-ajatukseksi, niin kuin liike-elämässä suur~t yrItykset nimittävät tavoitteisiin kannustavaa ajatustaan - elI aatettaan. Nykyäänhän korostetaan, että myös huippu-urheilijoiden valmennuksessa henkinen valmennus on ratkaisevaa tärke·· .... kuin rah . k ' ampaa ...... ..a. - ]on a runsaudesta muuten tuntuu vallitsevan aivan vaara kasItys. Rahaakin tarvittaisiin nimenomaan urheilun joh- tajien ja valmentajien pedagogiseen ja aatteelliseen kouluttamiseen, missä on kenties urheilumme tämän hetken suurin puute. Juuri tähän palkattomaan ja kokouspalkkiottomaan työhön on vaikea saada koulutettavaa väkeä, esimerkiksi akateemista sivistystä saaneen kansanosan keskuudesta, ja ehkä sen vuoksi urheiluelämän henkinen puoli ei pääse kyllin selvästi näkyviin. SVUL on Suomen suurin järjestö, se on aktiivisten ihmisten järjestö. Tähän aktiivisuuteen on aivan viime vuosina liittynyt vahva uusi virta. Kuntourheilun saatua toimintansa vauhtiin on voitu huomata, kuinka paljon on myös sellaisia kansalaisia, jotka eivät ole kilpaurheilusta kiinnostuneita (tai eivät enää ole), mutta jotka ovat kokeneet liikunnan hyödyn henkisen kuntonsa tukena. Tai jotka ovat kuulleet modernin lääkärinsä neuvon ja noudattavat sitä. Olisikin toivottavaa, että nyt syntyisi vastavirta inhimillisen laiskuuden ja mukavuudenhalun, väärien elämäntottumusten, teknillistymisen ja väärän sivilisaation rappeuttavia voimia pysähdyttämään. Suhteissa liikuntaan ja liikunnan arvostamisessa olisi palattava sivistyksemme alkulähteille. Meidän länsimaisen kulttuurimme kannattaviksi pylväiksi on sanottu kolme asiaa: helleeneiltä on saatu tieteen ja taiteen tavoitteet, roomulaisilta oikeus ja organisaatiot aito ja kristinuskolta inhimillisyys ja humanismi. Mutta kaikki nämä rakentuvat fyysisen kulttuurin arvossa pitämiselle. Kristinuskon mukaan meidän ruumiimme on jopa Pyhän Hengen temppeli. Roomalaisen maailmanvallan nousu ja yllä pitäminen ei olisi käynyt päinsä ilman erinomaisia fyysisiä suorituksia, ja Rooman valta kaatui elämäntapojen veltostumiseen ja rappeutumiseen. - Kreikkalaisten hengenviljely kehittyi urheilupaikoilla ja gymnasioneissa, voimistelulaitoksissa. Koulu on perinyt nimensä kreikan sanasta scuola, penkki, ja se penkki oli urheilukentän laidassa oleva penkki, jolla levähdettäessä kuultiin filosofien opetuksia. Lykeium, lyseo, oli Ateenan puisto, jossa Aristoteles opetti kuulijoitaan kävellen sen teillä ympäriinsä. Siitä sai nimen peripateettinen koulukunta, ympärikävelijät, joihin Sokrateskin kuulun. Filosofit olivat huomanneet, että kävellessä aivot työskentelevät vilkkaammin ja väsyvät hitaammin, kun verenkierto liikunnan ansiosta toimii paremmin . ..-.:. SVUI::n varsinaisen tiittokokouksen juhtaHisissa avajaisis v~t~!~et kutsu vieraat korostavat titaisuuden arvokkuut~a a~~~= ,:~vt1~ak~as~~rr;:tta:. SVU~ :n varapUheenjohtajat Jukka ·Uunita E N· . ~~U?''f!l'' vatti:O n urhe:tutautakunnan pUheenjohtaja kaupu;ge:J~~htaJ.a .~ kuAnnLotap.UheenJohtaja J . W. RangeU, aput~is.... . . nnaranta professori Lauri P ·hkata ,?-tthtoJttton pUheenjohtaja AH Koskim'aa J·a Lahd ... ! he ' JohtaJa Martti Vikst1.öm. en pttrtn pu en- j Meidän yhteiskuntaamme sanotaan myös koulutusyhteiskunnaksi, mutta oppi liikunnan ja hyvän kunnon merkityksestä opiskelun, koulun ja elämän tehostajana on unohdettu ja hylätty. Nyt pyritään koulun voimistelutunteja vähentämään vähäis~tä kin, eikä meillä koulujen ja korkeakoulujen ympärille varata tilaa puistolle ja puistossa kävelemiselle. Yhteiskuntamme on 14 15 siinä valtavasti taantunut, mutta ehkäpä nyt lääkäreiden uusi oppi saa sen viisastumaan. Historiantutkimus on osoittanut, että urheiluliike _ ja sen keskusjärjestö SVUL - on ollut yksi sivistyspyrkimystemme valtavirta. Oikein ymmärrettynä ja vakavasti hoidettuna se voi olla sitä yhä vielä. Yhteiskunnan muuttuessa urheilun tarvevaatimukset ovat osittain muuttuneet, mutta urheilun tarpeellisuus ei ole vähentynyt, päinvastoin. On myös varmaa, että meidän maamme urheiluelämää voidaan parhaiten hoitaa vapaaehtoisten kansalaisjärjestÖjen työllä. Se sopii meidän kansanluonteeseemme ja demokraattiseen yhteiskuntarakenteeseemme. 111I Graph- Check 11II sarjakamera f-w: ~! Joistakin kansamme itsenäistymisen vaiheissa syntyneistä suurista kansansivistys-, talous- ja kulttuurijärjestöistä on sanottu, että ne ovat meille kansallisomaisuutta. Myös SVUL:stä voidaan sen historian ja aikaansa annosten perusteella niin sanoa, sekin on kansallisomaisuutta. Sitä on sen luonteen ja perinteiden mukaisesti vakavasti ja huolella hoidettava ja kehitettävä. _ Toivottavaa olisi, että se voitaisiin myös rauhoittaa tehtäväänsä, että se saisi työrauhan ja mahdollisuudet vain varsinaisen kunto- ja kansalaiskasvatustehtävänsä hoitamiseen. Graph-Check sarja kameralla voidaan kuvata 8 :n kuvan sarja kestoajalla mm /l l 15 1/ 10 sek. Ja valmis kuva on • himmenninaukot: 11, 19, 32 nähtävissä muutaman sekunnin kuluttua • sulkijanopeus: 1/ 250 sek. • F i Imi t : Polapan 52 (24 °DIN) tai Polopan 57 (36"DIN) laakafilmit . Hinnat : kamera upeine siannahkakoteloineen 1.550, Polapan 52 (12 kuvaa / pakkaus) 42, Polapan 57 (12 kuvaa / pakkaus) 43, - sek. - laukaisijan painalluksesta . Urheiluasiantuntijana Te tiedätte, mitä uusia mahdollisuuksia tämä avaa esimerkiksi valmennustyässä . Graph-Check'in avulla voi ottaa kuvasarjoja sellaisistakin suoritusvaiheista, joiden analysoiminen muuten olisi mahdotonta; keushypystä, - seiväshypystä, lajista. Myös kenttien Graph-Check on kor- milteipä lajista kuin maalikamerana oivallinen apuväline . Mannerheimintie 18 Helsinki 10 Puh . 640426 17 16 605.006 SVUL VALTAKUNNALLINEN SUURJÄRJESTÖ ~ 34 Jäsenliittojen määrä kasvanut 9 vuodessa yli 2-kertaiseksi SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN vv. 1956-1965 VUOSI I JASEN IA I I SEUROJA" LIITTOJA I ~ UUDET 350.992 ~ 1956 :::50.997 1.403 16 1957 361 .650 1.440 17 16 - Käsipalloliitto 7 . 1958 376.338 1.447 17 1959 405.261 1.540 17 1960 418.705 1.559 17 1961 436.927 1.586 20 1962 562.137 1.736 27 1963 587.202 2.083 31 1964 602.706 2.197 32 1965 1951 1932 202.407 ~ Kaunoluisteluliitto Kuntourheiluliitto Lentopalloliitto Henkilöjäsenten määrä kasvanut 59 vuodessa 200-kertaiseksi Ampujainliitto RatsastajainGolfliitto liitto Kanoottiliitto Soutuliitto 5-otteluliitto Tennisliitto Pöytätennisliitto Judoliitto Sulkapalloliitto Moottoriliitto 89.295 ~ Purjehtijaliitto 40.799 _ 38.154 ~ 1965 605.006 2.239 34 Moottoriveneliitto Vesih iihtoliitto 3.0 6 5 _ 1906 • Seuralukuun eivät sisälly seurojen n. 2.000 itsenäisesti toimivaa rekisteröityä alaseuraa ja kyläosastoa. 2 .. . ~, ..... ' ~ . ~ - 1916 1926 1936 1946 1956 1965 18 19 SVUL 60 vuotta rekisteröitynä yhdistyksenä 1906 1910 maaliskuun 21 päivän"a annettun .. viralline V. . ..... . ....... n paatos Suomen OlDllstelu- ja Urheiluliito sitä ennen, saman kuun 11 n äisa.~n.~oJe~ :rahvistamisesta. Jo SVUL'n .... t·· .... ... p vana olI pldettyensimm'" . saan omaaramen koko . . '. amen tulleen vahvistetuks' 'kk U:>' Jo~sa IlmOItettIin sääntöjen . 1" 1 VaI a vlrallista'J .t VIe a oltu saatukaan. Tähä .... . 1 mOI usta ei silloin tOriassa, jota voimme nimit~.. .!)aa~tYI se kausi SVUL:n rusV. 1900 perustettu Suo l ' aa va~~pa salaseurakaudeksi. . k ma amen Vomllstel . eI oskaan saanut sä" t.. ..... . u- Ja Urheiluliitto mint t an Ojaan VahVIStetuksi V . a apahtui salassa ve '"}"" tit". aan sen tOI~oden ajan. Toiminta oli ~~u~ .. a vall~npitäjiltä kuuden sIsta uskallettu edes p T" .. ..~Ifol saJaIsta, ettei kokouk~ääntöjen mukaan to~ a~it~~~:~Jaa... 1~06 vahvistettujen JaIla hoitaen kaikki . Y m punkunnallisella poherikoisliitoista oli 190: ;rrheIl~uotoja. SVUL:n nykyisistä liitto toimi täysm' PllT~~mk asSt~ JO muutamia, mutta keskus1 un len val1't seffilen . . avulla. Johtoelinten toukokuun 8 paIvanä ..... . . vahvistettiin L . . !OImmeen komitean ehdotukse a~n Pihkalan johdolla JaostohalIinnot, jotka oli t. 1 n. ~ohJalta urheilunalojen ~. painin ja atletiikan se~; 4, ..~olffilstel~n, 2. yleisurheilun, Jaostohallinnot. Jaostohal~o~don.' lw.:teluz: ~a pyöräilyn valta. Samalla pa·· a··tettu·· n SIJOI "'ttaa oli .. ..VaIn . rajOItettu toimiettä voimistelun h 11' t . . . nama Jaostohallinnot niin a m 0 tuli Vupurii l' ' pereelle ja muut Helsinkii n, yel5urheilun Tam- 1924 säännöt jälleen muutettiin niin, että liittohallinnon muodostivat jaostojen ja piireittäin valitut seurojen edustajat. Liittohallinto valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 1932 muuttui SVUL:n liitto-organisaatio jälleen. Johtoportaina olivat nyt: kongressi, liittokokous ja liittohallitus ja näiden rinnalla piirikokous ja piirijohtokunta. Liittohallituksessa oli äänivalta liittojen ja piirien edustajilla. Liittohallitukseen nimitti kukin jäsenliitto vähintään yhden, enintään kolme jäsentä, joiden lisäksi valittiin lisäjäsenet. Siihen asti alistetussa asemassa olleet jaostot olivat muodostuneet erikoisliitoiksi ja niiden merkitys keskusliiton johdossa kasvoi huomattavasti. Piireillä, joita silloin oli 22, ei ollut vakituista edustusta liittohallituksessa. Vuosi 1932 muodo3ti SVUL:n historiassa merkittävän virstanpylvään. Erikoisliittojen perustaminen vaikutti monilla tavoin elvyttävästi urheilutoimintaan ja silloin päättyi SVUL :n piirijohtoinen hallinto. SVUL:n ensinunäiset eriko> i sliitot olivat: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Poikaurheilu- ja Pyöräilyliitto. 1945 muutettiin säännöt niin, että liittojen nimeämien jäsenten lisäksi liittohallitukseen valittiin 9 lisäjäsentä, joista 6 valittiin piiirien asettamista ehdokkaista. Piirit päätettiin myös rekisteröidä. Tästä vuodesta alkaa piirien merkitys SVUL:n hallinnossa jälleen kasvaa. 1961 SVUL muutti nimensä ja julistautui Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. Tästä vuodesta alkoi SVUL:n nopea kasvu valtakunnalliseksi suurjärjestöksi. Jäsenliittojen määrä on kasvanut silloisesta seitsemästätoista nykyiseksi 34:ksi. Kauan vireillä ollut valtakunnanliittokysymys sai ratkaisunsa, jonka valtaosa maamme urheiluliitoista on hyväksynyt liittymällä SVUL:n jäseniksi tai liittämällä lähes kaiken kilpailutoimintansa SVUL:n erikoisliittojen kilpailutoimintaan. 1962 hyväksyttiin SVUL:n nykyiset säännöt, joiden mukaan liittohallitukseen nimeää kukin jäsenliitto yhden jäsenen, samoin piirit kukin yhden jäsenen ja lisäksi liittokokous valitsee puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja liittohallitukseen viisi lisäjäsentä, joista kolme on oltava naisia. Näiden sääntöjen johdosta kasvoi piirien merkitys SVUL:n hallinnossa jälleen n. 1914 1923 . • . ·;S ...«: :.. .. .. jaostohallintojen haJ'as"IJOI't us lopetett·· . . kaikki Hels'm ki'm M" 1m Ja ne si;~rett" yohemmin .. ~ 1m nuden toimivaltaa 115' a"tt" . h yva"ks yttiin uudet säännöt . . ~. vaali toimitettiin monim tk J?Iden mukaan liittohallinnon puitteissa. u aISen ehdollepanojärjestelmän .:... _ . 20 21 ja ne ovat tässä suhteessa tasavertaisia erikoisliittojen kanssa, vaikkakin lukumääräisesti vähemmistössä. 1966 60 vuotta ensimmäisten sääntöjensä vahvistamisen jälkeen on SVUL maamme suurin vapaaehtoisuuden pohjalla toimiva järjestö. Siihen kuuluu 34 erikOisliittoa, 18 piiriä 2.196 pääseuraa, yli 1.500 niiden alaseuraa ja kyläosastoa, joissa on yhteensä 605.006 henkilöjäsentä. SVUL:n liitot, piirit ja seurat järjestävät vuosittain yli 50.000 kilpailua, yli 75.000 johdettua kOulutustilaisuutta, joissa on pitkälti toista miljoonaa osanottajaa. Tänä VUonna SVUL järjestää kolmannet Suomen Suurkisat, joihin On ilmoittautunut kymmeniätuhansia osanottajia. Johtaessaan puhetta 60 vuotta sitten silloin vähän yli 3.000 jäsentä käsittävän SVUL:n ensimmäisessä virallisessa kokouksessa ei Ivar Wilskman varmaan aavistanut, millaisen sinapinsiemenen hän oli kylvänyt. Siitä siemenestä on kasvanut vankka, suuri ja edelleen kasvava puu, joka on ollut arvaamattomaksi hyödyksi kansallemme. Raha-asioissa selviätte enn ätyskorkeuksista säästöluoton avulla KAHSAttIS-aSAKE-fAHKKI • Mukavammin matkalle meidän kauttamme Kun aiotte matkustaa, kertokaa medl~, . e milloin jo millä tavoin . TaImImmn , k t tamme liput käteenne, jo ne ma savo Teille voin alkuperäishinnan. Mikäli haluatte myäs muita matkajärjestelyjä, kuten hotellivarauksia, auton varau k sen .. . kaiken mitä matkoanne .. nämäkin asiat pualiittyy, järjestamme lestanne . hyvän matkan ·taimistonne SVUL:n ensimmatSe·een toimitusvaliokuntaan kuutui miehiä, jotka monelta eri tavaUa ovat toimineet urheilumme uranuurtajina - pöytä oli pieni, suunnitelmat ja usko sitä suurempia. Kuvassamme toimikunta vasemmalta tukien : J. Tamminen, Ivar Witskman, Aksel Ek, Gösta Wasenius, A,'vo Vartia ja K. H . Majantie. SUOMEN MATKATOIMISTO Helsinki - Puhel in 10 515 - T amperc - Turku - Lahti - Rovaniem i 22 23 SUOMEN SUURKISAT Kolmannet Suomen Suurkisat 3-8. 6. 1966 muodostuivat järjestömme valtavaksi voimannäytteeksi. 59.107 osanottajaa l.005 seurasta saapui pääkaupunkiin esittämään kisaohjelmia, joita oli harjoiteltu parin vuoden aikana, kilpailemaan 24 eri urheilumuodon kilpailuissa ja osallistumaan satoihin koulutustilaisuuk_ siin. Ennen näkemättömänä oli kisojen nuorten suurleiri, jossa 16-vuotiaita ja sitä nuorempia tyttöjä ja poikia oli yhteensä 29.100. Suurkisat vaativat myös Suuren johtaja- ja toimitsijakaartin. Kaikkiaan 7.530 johtajaa, toimitsijaa ja muuta toimihenkilöä huolehti kisoissa eri tehtävistä. Kuvassamme kt·saviesti lähdössä Haltiatunturin laelta. · Stl· 18 eri . . f· · ·etiin samanaik ruse Suomen Suurkisojen k~a~le~ laV:l t. vei kisakutsun pitäjästä . . SVUL-n purelSsa. les 1 . reitillä kalkis~a .. .. k r .··· eurasta seuraan kaikissa maakunnls. pitaJaan, kylasta y a~lnl' s k kaisilla korpisaloilla samoin kum samme, Lapin tunturel a, au rintamailla. . . .... .. 1 003 ·sta seurasta. Viestiä kuljetti 12.555 vlestmvleJaa . . . notta ·at kolwontumi~aik?iU:~wn Kisojen ava3atStt~ mars?tVat ~~~eesta 3huolimatta osal~~stU1 kisa····kaupungin en puohlta. 1.__ 34500 henkea. Kuvaspaa . . laskelman mUl\.UUn . marssiin V1rallt~en. t e r·t';attarien ohimarssitervehdys. samme vanneV01.mts J URHEILEMME Suurkisojen sykähdyttävimpiä näkyjä olivat nuorten yhteisvoimistelunäytiikset. Helsingin Pallokentällä oli yhtaikaa voimistelemassa yli 20.000 poikaa ja tyttiiä. Kuvam- me on tyttöjen voimistelunäytöksestä. ISÄNMAALLE 26 27 Suomen Suurkisoihin osallistui: 25 39 2 18 1.005 maata eri urheilujärjestöämme muuta järjestöä maakunnallista piiriä urheiluseuraa Suurkisojen osanottajat jakaantuivat se uraavash: . Johtohenkilöitä 0 ~~imkinitSijOita ja t~~ili~~öitOä 00000000 to- ja erotuomareita 0000000 Valmentajia ja huoltaJoia Miehiä 000000 00 Naisia 00000. 00 . . .. . .. . .. Ulkomaalaisia .... . ... . Nuorten joukkueOid~~o °j~ht~ji~ Nuorten rYhmänjohtaJ·ia Poikia 00000000 . . . . . . . . . ......... . Tyttöjä .. .. ... . ....... . 00 Yhteensä 10088 4.892 804 736 7.945 8.451 785 311 3.055 15.938 15.102 59.107 . Suurkisojen u1·heilukilpailttjen osanotto ennätyksen saavutti poiTyttöjen hauskat . vOtm'tStelueSttykset vieti· ZO· · nemulZa. Kuvamme kisojen päätt...... . ..m aPt nuoruuden liikunnan aJatStstä OyympiastadionilZa o kien 7naastojuoksu, josta kuvamme. Pojat juoksivat ikäluokittain 2, 3 ja 5 km :n matkan. Yhteinen loppuunjuosseiden määrä oLi 2.400. 29 28 HUIPPUTASON HIIH TÄJÄLLE TU N N U STETTUA LAATUA KI LPA I n:ot: 34 - 36 v äri: musta Kilpailu- y.m. kuljetukset KOTI- JA ULKOMAILLE EDULLISESTI MUKAVI LLA TURISTI BUSSEI LLAME J. Helenius Helsinki 66 Pakila 727840 Neljännesvuosisata veikkaustoimintaa Ennen vuotta 1940 riittämättömän valtionavun turvin toimivat urheilujärjestömme olivat jo pitkän aikaa etsineet keinoja taloudellisen tilansa parantamiseksi. Monissa muissa maissa oli aloitettu virallinen veikkaustoiminta, josta urheilujärjestöt saivat varoja toimintaansa. Tämän esimerkin innostamina päättivät meidänkin keskusliittomme saada Suomessa aikaan vastaavan toiminnan. V. 1940 pidettiin alustavien neuvottelukokousten jälkeen heinäkuun 25 päivänä kokous, jossa päätettiin perustaa Oy Tippaustoimisto Ab. Hankkeen takana olivat kolme keskusjärjestöämme Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto, jotka kukin merkitsivät perustetun yhtiön 500 osakkeesta 130 kpl. Osakkaiksi yhtiöön, jonka nimi myöhemmin muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab:ksi, liittyivät myös Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Miekkailuliitto, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Kanoottiliitto, Svenska Finlands Idrottsförbund, Suomen Tennisliitto, Suomen Luisteluliitto, Svenska Finlands Skyttebörbund, Suomen Ampujainliitto, Suomen Koripalloliitto, Finlands Svenska Skidförbund, Suomen Purjehtijaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Akateeminen Urheiluliitto, Suomen Marttaliitto, Svenska Finlands Skolidrottsförbund ja Vapaa Työväen Urheiluliitto. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin heinäkuun 29 päivänä ja elokuun 23 päivänä hyväksyi valtioneuvosto yhtiön toimiluvan viikkoa aikaisemmin vedonlyönnistä urheilukilpailujen yhteydessä annetun asetuksen mukaisesti. Alun perin oli tarkoituksena, että yhtiön voittovarat kokonaisuudessaan osoitettaisiin urheilutoiminnan tukemiseen, kuten tapahtuikin aina vuoteen 1953 asti. Silloin muutettiin veikkausasetusta niin, että tiede, taide ja nuorisokasvatustyö pääsivät osallisiksi veikkausvoittovaroista. Urheilulle jäi tällöin enää 70 % mainituista varoista. Vuonna 1956 muutettiin p.setusta jälleen, mikä tiesi urheilun osuuden pienenemistä 60 % :iin, mikä se on vieläkin. Huolimatta urheilun osuuden prosentuaallsesta pienenemisestä veikkausvoittovaroilla on maamme urheilulle suuri merkitys. Urheilujärjestöt ovat osanneet hoitaa veikkaustoimintaa niin, että yhtiön tuotto on jatkuvasti kasvanut ja Suomen urheiluväki on omaksunut veikkauksen omakseen. Monet urheiluliitot toimivat _ yksinomaan mainitun tuen turvin. Tällaisia liittoja ovat ennen 31 30 muita ne, joiden kilpailutoiminta ei tuota voittoa. Myös pllIlJarjestöt saavat huomattavan osan tarvitsemistaan varoista samasta lähteestä. Aina ei Veikkaustoimisto ole kuitenkaan ollut kultakaivos. Hyvän alun jälkeen veivät sotavuodet toiminnan tappiolliseksi. V. 1944 tuotti Veikkaustoimisto tappiota 6.000 nykymarkkaa ja pessimistit olivat jo valmiit lopettamaan koko toiminnan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan urheiluväen sitkein ponnistuksin, mihin osallistui koko urheilujärjestöjemme kenttä, saatiin yhtiö pelastetuksi ja toiminta jälleen uuteen nousuun. Veikkaustoiminnan kehitystä kuvaavat ehkä parhaiten luvut, jotka ilmaisevat yhtiön valtiolle luovutetun ylijäämän määriä. Ensimmäisen toimintavuoden 4 kuukautta tuottivat voittoa 17.000 nykymarkkaa. Seuraavana vuonna oli ylijäämä 58.000 nykymarkkaa, mutta sitten sotavuodet lamauttivat veikkaustoiminnan vieden sen tappiolliseksi v. 1944. Sotien jälkeiset tarmokkaat toimenpiteet aiheuttivat uuden nousun ja v. 1948 ylitettiin jo miljoonan nykymarkan raja, ylijäämä oli 1.710.000 markkaa. Yhtiön kymmenes toin;lintavuosi 1950 tuotti ylijäämää 6.060.000 nykymarkkaa ja v . 1953 nousi ylijäämä jo 10.000.000 nykymarkkaan. V. 1964 oli ylijäämä kasvanut 15.639.323,55 nykymarkaksi. Nykyisin on ylijäämä jo 20.000.000 markan luokkaa. Hyvin on siis vaikeuksista huolimatta tämä urheilujärjestöjen perustama, edelleen omistama ja hoitama »Sampo» jauhanut markkoja urheilulle, mutta ei yksin urheilulle. Valtio saa huomattavan osan yhtiön tuotosta: 40 % Veikkaus toimiston ylijäämästä menee tarkoituksiin, joiden tukemiseen valtion muuten olisi käytettävä verovaroja ja yksistään leimaveroina on valtio hyötynyt veikkaustoiminnasta vuoteen 1964 mennessä 48.293.637,77 markkaa. OnniteHessaan 2S-vuotias1ia yhtiötä SVUL :n edustajat ojensivat juhlijaHe Liittomme merkin muotoisen teakpuisen kilven, johon oli kiinnitetty kaikkien jäsenliittojemme ansiomerkit. Hopealaattaan oli kaiverrettu sana: ~kiitollisena ~ . Tämä sana varmaan parhaiten kuvastaa urheiluväen tunteita omaa yhtiötään kohtaan samalla kun se kohdistuu niihin lukemattomiin urheilunaisiin ja -miehiin, joiden ansiota on, että onnitteluihin on todellista syytä. 33 32 Suuren järjestön iän lisääntyminen tuo muassaan myös yhä useammin murheen viestejä. Isänmaan multiin joudutaan saattamaan pitkäaikaisen, ansiokkaan työn suorittaneita urheilumiehiä. Kulunut vuosi on tässä suhteessa ollut meille erikoisen raskas. Järjestömme liput ovat tehneet kunniaa monen urheilun aatetta uhrautuvasti palvelleen naisen ja miehen viimeisen leposijan äärellä samalla kun olemme hiljentyneet muistamaan näiden urheilutovereiden työpanosta yhteisen asiamme hyväksi. Jälkeen jääneitä lohduttaa tieto siitä, että vainajien työ ei ole mennyt hukkaan. Se elää nuorisossamme, jonka on helpompi jatkaa työtä näiden veteraanien viitoittamalla ja perkaamalla tiellä heidän esimerkkinsä velvoittava muisto tukenaan. ,,' tt" Hannes harjoitteli ensin hiihtäjä~.ä, MielenklmtOlsta on, e a . paljon vähemman . " tk juoksusta oli maassamme " sillä pltkanm~. ~. "N" llnp ä 15-vuotias Hannes saattoi hiihtietoja kuin hllhtamlsest.a. lm taak-e ja palata seuraavana päitää Kuopiosta 101 km lisa en " vänä takaisin.. ua Suomeen ja lehtien kirAteenan välikisOJen tulosten tult k' Kolehmaisen . ·ttajasta suurena san arma, . joittaessa maratonm VOI . . tt t keskittyivätkin juokseml. . t k et puheet Ja mle ee " velJesten aJa u s , " ' uoksi 1909 Suomen enna. mm ' enomaan maratonnn. Hannes J se en Ja . HANNES KOLEHMAINEN • 9. 12. 1885 t 11. 1. 1966 - 4-kertainen olympiavoittaja - SVUL:n urheilujaoston johtokunnan jäsen 1925-27 - Turun Urheiluliiton johtokunnan jäsen 1921-24 - Helsingin Kisaveikkojen puheenjohtaja 1937-40 - Suomen Urheilun suuri ansioristi - SVUL:n kultainen ansiomerkki Hannes Kolehmainen oli aikakautensa suurin ja kuuluisin juoksija. Hän herätti suurta huomiota kaikkialla maailmassa. Hänen merkityksensä ja vaikutuksensa Suomen urheilun kehitykseen oli poikkeuksellisen mittava ja ainutlaatuinen. Hannes kilpaili ensimmäisen kerran 17-vuotiaana ja tuli maratonilla kolmanneksi v. 1907 ja seuraavana vuonna hän jo voitti Suomen mestaruuden 10.000 m:llä. Tuloksena oli uusi Suomen ennätys. TukhoLman oLympiakisoissa 5.000 m:n 'äLloeensä Ranskan yLpeyden Jean juoksun kuLta:rr~:ttahn ~attae: ;L;' silLoin miltei usloomattomaLt;a B 0 uin i n. Hanen at.kans kisoissa hän voitti kuusi juoksua Ja tuntuva 14.36,6. Samots~~lia sekä saavutti lisäksi 3.000 m :n saavutti lrolme kultamt 'I1ULailmanennäty ksen. . H ann e s VOttta:a ~. 1~}2" 3 34 tyksen mallilla, 1910 tuli mestaruus 10.000 metrillä ja tunninjuoksussa ja niin hän olikin valmis kansainvälisiin voittoihin. Me saatamme hyvin kuvitella, mitä hurjia ajatuksia mahtoi syntyä Hanneksen päässä, kun hänelle selvisi, että ensimmäisen kerran tultaisiin seuraavissa olympiakisoissa juoksemaan sellaisetkin matkat kuin 5.000 ja 10.000 m. Kun kisat lisäksi pidettiin niinkin lähellä kuin Tukholmassa, näki Hannes mahdollisuuden päästä näihin kisoihin. Voitettuaan 1911 Lontoossa Englannin mestaruuden 4:llä maililla, alkoi Hanneksen olympiavalmennus. Ei ollut leirejä, ei valmentajia, ei harjoitusohjelmia, ei tutkimuslaitoksia. Kaikesta tästä huolimatta saattaisi vieläkin olla paljon pelastettavissa, jos tarkkaan tutkittaisiin Hanneksen tulevien voittojen harjoitussalaisuu_ det. Pohjana olivat korkea päämäärä, perusteellinen peruskuntoharjoittelu, hiihdon ja maastolenkkien luoma kestävyys, voimisteluohjelma, juoksumatkojen vaihtelu ja hellittämätön harjoittelu. Hannes harjOitteli läpi vuoden ja silloin kun päivät olivat lyhyimmillään, Hanneksen harjoituslenkit olivat pisimmillään. Hän harjoitteli joka päivä, usein kahdesti päivässä. Hanneksen Tukholman matkasta kehittyi tarumainen. Wiljamveli lähetti Amerikasta sen verran rahaa, että Hannes sai ostetuksi piikkarit. Valinnanvaraa oli vähän ja niinpä hänenkin oli tyydyttävä numeroa, paria liian suuriin piikkareihin. Asiaan kuuluu, että kisoissa Jean Bouin vahingossa astui Hanneksen kantaan sillä seurauksella, että piikkari oli pudota ja~Hanneksen oli nykäistävä kenkä jalkaan. Se kävi nopeasti, koska piikkari oli väljä. Heinäkuun 7 pnä Hannes juoksi ja voitti olympiakisojen 10.000 metrin alkuerän. Heinäkuun 8 pnä hän voitti olympiakisojen kultamitalin 10.000 m:llä. Heinäkuun 9 pnä hän voitti 5.000 metrin alkuerän. Heinäkuun 10 päivänä hän voitti 5.000 m:n kultamitalin juoksussa, josta urheilun maailmanhistoria sai ehtymättömän aiheen. Sinä päivänä Suomi nousi maailmankartalle, sanovat historioitsijat, mutta Hannes juoksi jo 12 pnä uuden voiton: 3.000 metrin joukkuejuoksun alkuerässä. Joukkueemme hävisi, mutta Hanneksen tulos oli uusi maailmanennätys. Heinäkuun 13 pnä Han- Hannes KoLehmaista oli hänen viime matkaHeen saattamassa tasavallan presidentti, opetusministeri, eri maiden urheilujärjes_ töjen samoin kuin urheilumme korkeimman johdon edustajat ja hänen kilpaiZutoverinsa. - Kuvassamme maailman kuulut olympiaVoittajat ovat jättämässä tervehdystään eSikuvaHeen, HannekseZ"be: vasemmalta Paavo Nurmi, Toivo LoukoZa ja Albin Stenroos, vastakkaisella puoLella ' jääkenttien Nurmi' Clas Thunberg. ?r 35 . . . 00 metrin maastojuoksun kultamita~ nes juoksi jälleen Ja vOlt~l 8.? k !me kultamitalia. Hannes 011 Iin. Kuusi juoksua, kUU~l V.0l~:0~ ~ tuinen alallaan, valloittaja, koko urhellumaailman sllmlssa runu aa sankari. ,, " "mien rahojen turvin AmerikHannes matkasi veljensa lahetta t den 10 maililla v. 1913, mes aruu ka an Kun Hannes VOl'tt'1 USA'n . " t" . 27 tta ennatys a va" li~;koina ~. Samana ke. hän saavutti samalla uu . ihastuksesta Hanneksen vOltihm' t" hUUSl . . sänä 1,5 miljoonaa ~~ a V 1924 J'ulkaistussa Spaldmgm ki taessa New Y or n halkiJuoksun ' . . on 43 virallista enna"t ys t a" . AlIn c-kalentenssa Official Athlebc . k . ana a Se lue tte 10 on numeroiden kertomaa Hanneksen JUO semm . . 't ttun " . 'h ilt'in ja kunruOl e . alal' skatsoJ'at saivat kosuomalaisesta, Jota 1 a 1 . aki . sa 1920 suom . Antverpenin Ol~Pl SOlS" ksen. Hannes valtasi maratonm 't" ;~akkalffiffian elamy ". kerran kea ml a vo~u ". S . oli ensimmalsen voiton ja kultamital~n. Itse.~amte~tu ~;~amaan maansa lippua ja kisoissa. Joukkue 011 nyt 01 eu e 36 37 joukkue oli kunniaksi maalleen. Hanneksen voittaessa oli ihastuksen mitta täysi: Hannes kiedottiin lippuun. Ne, jotka olivat nuoria Hanneksen ollessa nuori, kertovat, että Hanneksen olympiavoitot Tukholmassa vaikuttivat elämän kaikilla aloilla. Silloin itsenäisyyteensä kypsyvän maan tulevat voimat virittäytyivät. Silloin vapaustaistelijat, tulevat valtiomiehet, kirjailijat, taiteilijat, talouselämän johtavat miehet, suuria tehtäviä saavat naiset, koko kansa koki pienen maan mahdollisuudet. Näki intoa ja uskoa loihtivat esimerkit. Hannes oli kuin ihmeellinen sanansaattaja, joka puhaltaa sumun pois ja avaa silmät näkemään tulevaisuuden. On luonnollista, että Hannes loi mainehikkaan juoksuhistoriamme perustan. Valmennusohjelmat, koko koulukunnan. Eikä Hanneksen vaikutus suinkaan rajoittunut yleisurheiluun tai juoksuun. Hänen tekonsa synnyttivät päivälehtien urheiluosastot, sillä Hannes oli se, joka sai päivälehtien toimitukset lähtemättömästi kytketyksi urheiluun. Hannes ikäänkuin osoitti kaikille urheilun yleisen merkityksen. Tammikuun 15 pnä 1966 Hannes siunattiin viimeiseen lepoon. USA:n keskusliiton johtaja Dan Ferris lähetti osanottosähkeen, jossa hän mainitsee 50 vuotta kestäneestä ystävyydestä, kunnoituksesta. Kun Hannes näytti Amerikan-vuosinaan olleen eräiden itsekkäiden pyrkimysten tiellä ja hänelle yritettiin saada kilpailukieltoa, asettui päättäväisyydestään ja ehdottomasta rehellisyydestään kuuluisa, urheilumaailman arvovaltaisin henkilö J. Sullivan puolustamaan Hannesta. Maratonin sankari Hannes Kolehmainen sai vastaanottaa kansalaiskeräyksen arvokkaan lahjan ja sittemmin hänelle myönnettiin valtion eläke. Tasavallan presidentti oli häntä saattamassa viime matkalle. Hän oli koko kansan kunnioittama. ARVO HIMBERG t 30. 1. 1965 SVUL:n kunniajäsen Suomen Painiliiton puheenjohtaja 19.42- 64 Suomen olympiajoukkueen pääj.oh~aJ.a 5 kertaa Suomen Urheilun kultainen ansIOnstI SVUL:n kultainen ansiomerkki . . Kansainvälisen Painiliiton suurnstI * 28. 12. 1892 - ikoiArvo Himbergin pOI·smeno J·ätti urheiluelämääm.me ja te.r. yt t sesti SVUL:n ja sen liittojen järjestöto~in~aan :.a~e:~tIur~ei~u~ .. .. k Hän oli avarakatsemen, lammmsydamm . . .. ~avhantaJa, . au.Jon onk·a työn J. älki säilyy keskusliiton, useiden enkOlslutJO II tojen ja koko maa.n:~e urhe~:;os~~:~rgin elämäntyötä urheilun Kun lähtee arVIOImaan 1 . alalla, joutuu toteamaan ennen kaikkea se.n tavat~:~ena%~~~ den ja useassa tapauksessa suorastaan ratka~evan p 'heilu.. t·Im mn · allaan oli Himberg oli korkeImman tason ur .. °H .. henkilökohtaiset ominaisuutensa tekivät JohtaJa. anen . . H inaisen hyvan . . . kansainvälisten asioiden hOItaJan. arv .. .. JUurI sopIvan .. .. maailmanmiehen kaytokkielitantonsa lisäksi han omaSI hIenon . .. 11 .. . . a rehti esiintymisensä hankki hane e suur~n Jkoti _ että Liikesuhteensakin han y . . h il v ankkurIen eteen. osaSI valJastaa ur . e un . r . ällinen ja toverillinen suhtautuArvo Himbergm avom, ys av . . r . änä pidetyn h T· ·h · teki hänestä SUOSItun Ja ys av minen ur eI ~JOI ~ . . . uurena urheilujohtajana, vaan urheilijatoverm. H.an eI eSIm~ynyt s hänen asenteelleen oli h ämiehenä miesten Joukossa. uvaavaa 1 miksi en sinutte. Kun minä sinuttelen Juma aa, nenteitäkin». sanontansa:. .. smu . tteli k aikkia urheilumiehiä ensi tapaalisi Han» m yos ~ane~ s:~äv~;:~n a::~ häne~~a u~omailla. 39 38 misesta lähtien. Hänen ei tarvinnut nousta korokkeelle, hänen oma persoonallsuutensa nosti hänet sille ja antoi hänelle sen arvovallan ja kunnioituksen, jota hän nautti urheiljoiden parissa. Ei ollut sattuma, että Himberg valittiin lukemattomien ulkomaille suuntautuvien kilpailumatkojen joukkueen johtajaksi, jopa kokonaista viisi kertaa Suomen olympiajoukkueen pääjohtajaksi. Hän edusti Suomen urheilua lukemattomissa ulkomaisissa kongresseissa yli kolmen vuosikymmenen ajan ja hän teki sen sillä tavalla, että maamme ja sen urheiluväki sai paljon uusia ystäviä ulkomailta. Monet suomalaiset erikoisliitot, Olympiakomitea, lukuisat säätiöt ja SVUL, joiden johtoelimissä Himberg vaikutti, saavat paljosta kiittää tätä intomielistä ja uhrautuvaa urheiluaatteen lipunkantajaa. Hänen elämäntyönsä yksityiskohdat saavat tässä jäädä erittelemättä. Ne tunnetaan ja muistetaan vielä kauan urheiluväen piirissä. Vaikka hän olikin lähempänä eräitä urheilumuo . toja, oli hän kuitenkin ennen kaikkea urheilumies sanan laajimmassa ja parhaassa merkityksessä. Hän näki urheilun koko kentän ja sille hän antoi työpanoksensa. KAUNO KlEEMOlA * 5. 7. 1906 ... 13. 3. 1965 - SVUL:n puheenjohtaja 1954-60 - SVUL:n Keskipohjanmaan piirin puheenjohtaja 1937-53 - Valtion Urheilulautakunnan puheenjohtaja 1951-65 - SVUL:n kunniajäsen - Suomen Urheilun suuri ansioristi - SVUL:n kultainen ansiomerkki Tunnusomaista Kauno Kleemolan toiminnalle maamme urheiluelämässä oli kokonaisuuden näkemys ja pyrkimys luoda urhei- lusta kaikkia yhteiskuntapiirejä ja kaikkia maamme alueita koskeva kansalaisten fyysistä kuntoa ja henkistä vireyttä kehittävä harrastusmuoto. Erityisesti hän työskenteli urheilullisten edellytysten aikaansaamiseksi eri puolilla valtakuntaa. Toiminnassaan hän pyrki tasapainoisuuteen ja sovitteleviin ratkaisuihin. Kauno Kleemola oli urheiluhengen läpitunkema mies, joka samalla kun hän korosti mahdollisimman monen poj an ja tytön, miehen ja naisen saamista urheilun pariin, piti myös tärkeänä kansainvälisen edustusurheilumme menestymistä ja yleisten varojen käyttämistä sen edistämiseen. Kauno Kleemola harrasti jatkuvasti myös itse urheilua kuntonsa ylläpitämiseksi. Erityisesti hiihdosta hänelle oli muodostunut vapaa-ajan virkistyksen lähde. Siinä tarkoituksessa hän erittäin raskaan työkauden jälkeen lähti muutamaksi päiväksi kotiseudulleen. Tämä matka muodostui kuitenkin hänen viimeisekseen. Maamme urheiluväki tuntee suurta surua urheilumme suuren johtajan poismenon johdosta. Hänen työnsä ja muistonsa elää urheilumme aikakirjoissa. 41 40 TEHOKKAIMMALLE PELAAJALLE PALLOILUPLAKETTI kaikissa jalka-, jää- ja pesäpallon sekä jää~iekon mestaruussarjan sekä jalka - ja pesopallon Suomensarjan otteluissa. lisäksi plakettia jaetaan maaotteluisso edellä mainittujen p:Jlloilulajien li säksi koripollossa . Mikäli paikkakunnalla on joukkue sekä m es taruus- että Suomensarjoissa, jae taan plakettia yleensä vain mestaruussarja-otteluissa . Maaatteluplaketti on hopeosta ja kullattu, mesta r uussarjaplaketti hopeoitu ja SuomensarJaplaketti on pronssattu . OSUUSKASSA AIKAMME PANKKIMLVEWA Osuuskassa tukee myös muilla keinoilla eri urheilulajeja ja suurkisojo , sekä nuoriso- ja noppulatoimintoa. SUOlnen paras urheilija 1965 Maamme urheilutoimittajat julistivat pikaluistelija Jouko Launosen maamme parhaaksi urheilijaksi vuonna 1965. Viime vuosina ennätyksiämme murskannut ja mestaruuksia vallannut Launonen saavuttikin talvella 1965 urheilu-uransa tähänastisen huipun. Maailmanmestaruuskisoissa Oslossa hän kamppaili kaksi päivää maailman kuuluisuuksien kanssa maailmanmestaruudesta. Hän ei saavuttanut mestaruutta, mutta maailmanmestaruuskisojen hopeamitaliakin pidetään erittäin arvokkaana kaikkialla. Tämän suursaavutuksen lisäksi Jouko Launonen uusi Suomen mestaruuden ja talven aikana hän paransi maamme ennätyksiä lähes juok sevalla nauhalla niin, että kauden päätyttyä kaikki ennätyksemme 1.000 metristä 10.000 metriin kaunistuivat ja ovat nyt korkealla kansainvälisellä tasolla. Suomen Urheilulehti, joka jakaa vuosittain kaksi kultamitalia, toisen talvikauden parhaalle ja toisen kesäkauden parhaalle urheilijallemme, myönsi Jouko Launoselle kultamitalinsa. Se luovutettiin hänelle yleisurheilun Kalevan Kisojssa Jyväskylässä oman maakunnan ja kaikkien muiden maakuntien urheiluväen osoittaessa suosiota. Maailman paras keihäs mies 1965 SUOMEN URHEILUVÄEN HOVIHANKKIJA Torstaina heinäkuun 8 pnä 1965 elettiin Hyvinkään urheilukentällä sitä kuumeisen jännityksen hetkeä, jonka synnyttää maailmanennätyksen odotus. Pikkujättiläiseksi kutsuttu keihäänheittäjä Jorma Kinnunen heitteli huikaisevan pitkiä heittoja, paljon pitempiä kuin se, mikä tuli radioselostajan Tokion kisojen kultamitalimiehemme Pauli Nevalan kiskaisema 'kaamean pitkä heitto'. Tämän kilpailun paras kaari todellakin tavoitteli maailmanennätystä, sillä sen pituudeksi mitattiin 88.14. Vain kerran aikaisemmin on keihäs lentänyt vielä pitemmälle ja silloin se tavoittikin maailmanennätyksen (norjalainen Terje Pedersen 91.72 1964) . _ Jorma Kinnunen valtasi Suomen mestaruuden 42 Suomen paras urheilija 1965 Jouko Launonen II sija MM-kilpailuissa 43 Maailman paras keihäsmies 1965 Jorma Kinnunen Maailman paras keihäänheittotulos 88.1 4 m 45 44 82.48 ja samoin hän isännöi lajissaan pohjoismaiden mestaruu~ kisoissa, jolloin tulokseksi tuli 82.90. Jorman paras tulos - tuo 88.14 - sai aikaan koko maailman keihäsmiesten keskuudessa ankaran kilvan vuoden parhaasta tuloksesta. Kaikkien yritykset kuitenkin kilpistyivät suomalaisheittoon. Ilahduttavaa oli todeta, että muutkin keihäsmiehemme intoutuivat pitkiin keihäskaariin sillä seurauksella, että kymmenen parhaan keskituloksellaan (80.26) Suomi saavutti koko maailman tilastokilpailussa epävirallisen 'maailmanmestaruuden'. Suomen Urheilulehti palkitsi Jorma Kinnusen kesän 1965 parhaana urheilijanamme kultamitalillaan. Pelikentällä on askeleen pidettävä. Kumipohjaiset .No.klan . urheIlukengät pitävät valkelssaktn olosuhteissa. . TENNIS ja VOLLEY - va~hdlk kaaseen ja turvalliseen pellsuorttukseen. BASKET - valioluokan koripallokenkä, joka tukee ponnistuksianne. ISKU - mainio yleiskenkä reippailuun. BENSIINEJÄ POLTIOÖWYJÄ. •" . ~ ~ ~w 2 B I "';'~~~'-.'''''A TU NAANTALIN OLJYNJALOSTAMO - PORVOON OLJYNJALOSTAMO NESTE OY H E L S 1N K 1, KAI V 0 K. 1 0 A, PUH. kumitossulla pohjakunto huippukuntoon 1 3 833 ...a.. .- :.;;;::: = = .:,j ..- 1-- = >- A.CO C .. c-:I == = ,"" ,"" 6It .... = -c :i .a:; .a:; = = ~ E ~ = c-:I "" -= = a> E C> -=-E = ,c> :c; 'C> 1-- -E = a> C> ="" -=(1')+= = a> C>-= = a> !!:! = .s -= .~ = ..:..: = -E ..= = . _Ci,i = ..:..: ..= .a:; :(0 .. .. ,"" .s en .0.. C> = c-:I GI !!:! ~ en "'" ~ en .s -= .~ :E! en = 47 ",,= !!:! e n>I .-::E~ -= a> .a:; SUOMEN AMPU JAINLIITTO -E = "" E :5 .-0 Puheenj oh taj a A. Ravila ta ta M C ta ~ 0 ... ~ • Olit 00 .... O~ ~GI C "'GI te'" a..:te :S:O C .,..-~ :) GI •• "" c> en -en"" en 0 0 GI~ ~..:..: c>ö C'a~ :'=c:::::L. :s'" = = «J "".~ en 6It ~ .... - ~1It .cllt :s 0 OCO ....-... .... 0" - ~~ ... 0 I 6It :s .-6It ~ 6It E GI .- te CO 0 ...... ... ... ~ 0 ..- Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962., kuuluu vuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Union International de Tir (UIT) , vuonna 1965 seuroja 149, jäseniä 78.414 miestä, 305 naista, 1.60.5 poikaa ja 86 tyttöä, yhteensä 80.410.. Liiton kunniapuheenjohtaja: H . V. Ö s t e r m a n Liiton puheenjohtaja: A. Ra viI a Liiton toiminnanjohtaja: Rene No r d q u i s t en = - en ..=c> MESTARIT JA ENNÄTYKSET C Vapaakivääri 3x40 laukausta ::1: > SM SE ME SM SE ME ~ ...0 ... .- =~ CM GI ....'" :te !!:! = = !!:! = = ..:..: !!:! = = = ~ en .!: c;; :> en = ..:..: :§ ~ :> en "" :s en c> ..:..: c> :> .= a> ''''' ~ E -=""= = = ::..:: '" "" I en -=-== c> ~ ..:..: !!:! >"" -c = ..:..: .!: !!:! = = .!: ..:..: "" :> ::= = ''''' c-:I ''''' "" = => "" =e «J =.~ I en -= c> -c a> t= 1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampumaseura 1964 G. Anderson, USA, Tokio joukkue 1964 Haminan Ampumaseura (3 miestä) joukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 miestä) joukkue 1963 USA, Sao Paulo (4 miestä) 1136 pist. 1156 » 1153 :. 3362 » 3384 :. 4557 » = Vapaakivääri 40 laukausta pystystä c> "" :> en = ..:..: en a> ..:..: = ~ .~ ="" "" :> = .= Cii a> ~ a> t= .EE -= c> . - ..><:: ""= :> = ~E .;::-O~ .- c> ::..::..><:: SM 1965 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SE 1962 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 1962 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1963 A. Hollenstein, Sveitsi, Oslo 368 pisto 372 :. 372 :. 372 :. 376 » 48 49 Vapaakivääri 40 laukausta polvelta SM 1965 Kalevi Parkkari, Helsingin Varusk. Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat ME 1957 A. Kvissberg, Ruotsi, Turku SM 1965 SE 1956 1964 ME 1963 Vapaakivääri 40 laukausta makuulta Rainer Rosenqvist, Etelä-Saimaan Ampujat Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat Esa Kervinen, Joensuun Ampujat J. Poignant, Ruotsi, Oslo Vapaakivääri 3x20 laukausta SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat SM SE ME SM SE ME Sotilaskivääri 3x20 laukausta 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1963 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1958 A. Tilik, Neuvostoliitto, Moskova joukkue 1965 Haminan Ampumaseura joukkue 1964 Helsingin Varuskunnan Ampujat joukkue 1963 Sveitsi, Oslo (4 miestä) Sotilas kivääri 3x10 laukausta SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat 387 pisto 391 » 388 » 397 pisto 398 » 398 » 397 » 577 pisto 543 pisto 560 » 555 » 1608 » 1619 :» 2165 » 277 pisto SM SE ME SM SE ME Pienoiskivääri 3x40 laukausta 1965 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat 1962 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1964 L. Wigger, USA, Tokio joukkue 1965 Keski-Suomen Ampujat (3 ampujaa) joukkue 1965 Keski-Suomen Ampujat (3 ampujaa) joukkue 1959 Neuvostoliitto (4 ampujaa) 1142 pisto 1151 » 1164 » 3366 » 3366 :» 4569 :» SM SE ME ME Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä 1965 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat 1960 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat 1962 G. Anderson, USA, Kairo joukkue 1962 USA, Wiesbaden (4 ampujaa) 367 pisto 373 » 376 » 1466 » Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SM 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1961 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 385 pisto 392 » 391 » ME 1958 M. Niasow, Neuvost~liitto, Bukarest 391 » 1959 Vilho Ylönen, SuomI . 1547 » ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 ampuJaa) Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta . t SM 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampu~a SE 1965 Esa Kervinen, Joensuun AmpuJa.t . 1965 Kari Aalto, Jämsänkosken UrheIluampUJat 1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura ME 1964 L . Hammerl, Unkari,. Tokio 1964 L Wigger, USA, TokIO . SM joukk~e 1965 Satakunnan Ampujat (3 ampu~aa~ SE joukkue 1965 Satakunnan Ampujat (3 ampu~aa ME joukkue 1965 Jugoslavia, Bukarest (4 ampuJaa) Pienoiskivääri 3x20 laukausta SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 594 pisto 594 » 594 » 594 » 597 » 597 » 1768 » 1768 » 2366 » 583 pisto Vapaapistooli 60 laukausta 557 pisto 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampu~at 562 » 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 566 » 1955 A. Jasinsky, Neuvostoliitto, Bukarest u ' aa joukkue 1965 Joensuun Ampujat . (3 amp ~ ) 1625 » . kk 1964 Suomen MetsästysyhdIst. (3 ampu~aa) 1647 » SE JOU ue uk t (4 ampuJaa) 2224 » ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, B ares SM SE ME SM SM SE ME SM SE ME Isopistooli 30+30 laukausta 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampu.jat 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paulo . joukkue 1965 Joensuun Ampujat (3 ampuJ.aa) joukkue 1965 Joensuun Ampuja~ (3 ampuJa~) joukkue 1962 Neuvostoliitto, Kalro (4 ampuJaa) Isopistooli koulu 30 laukausta SM 1965 Juhani Berg, Ylä-Vuoksen Amp~jat SE 1964 Hannu Paavola, Joensuun AmpuJat. 1964 Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat Isopistooli kuvio 30 laukausta SM 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen ~mpuj~t SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Metsastys Ja Amp.seura 584 pisto 589 » 597 » 1738 » 1738 » 2349 » 292 pisto 295 » 295 » 295 pisto 300 » 50 51 SM SE SM SE Pienoispistooli 30 +30 laukausta 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys Pienoispistooli koulu 30 laukausta SM 1965 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1965 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat Pienoispistooli kuvio 30 laukausta SM 1965 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 587 pist. 592 » 1740 » 1752 » 293 pist. 293 » 293 » 297 pist. 299 » ME Olympia-ammunta 60 laukausta 1965 Veli-Jussi HÖlsö, Suomen Metsästysyhdistys 581 pisto 1964 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 592 » 1963 A. Kropotin, Neuvostoliitto, Tukholma 595 » joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa) 1718 » joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa) 1750 » joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 ampujaa) 2361 » SM SE ME SM SE ME Hirviammunta 50 kertalaukausta 1965 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova joukkue Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura joukkue Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa) joukkue Neuvostoliitto, Moskova (4 ampujaa) SM SE ME SM SE Hirviammunta 25 parilaukausta SM 1965 Jussi Kääriäinen, Kouvolan Metsästys- ja Amp.seura SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat ME 1963 O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken SM joukkue 1965 Kuusankosken Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa) ME joukkue 1965 Neuvostolijtto, Kairo (4 ampujaa) 224 pist. 232 » 234 » 627 » 658 » 900 » 214 pist. 230 » 233 » 611 » 631 892 » » Hirviammunta, yhdistetty 50 kerta- ja 25 parilaukausta SM 1965 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat 437 pisto SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 448 » SM ME ME SM Kaurisammunta 20+20 laukausta 1965 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 1963 R. Flodman, Ruotsi, Sandviken joukkue 1963 Neuvostoliitto, Sandviken (4 ampujaa) joukkue 1965 Kuusankosken Ampujat Metsästyshaulikko 150 kiekkoa SM 1965 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat SE 1963 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat SM joukkue 1965 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 ampujaa a 100 kiekk.) SE joukkue 1963 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 ampujaa a 100 kiekk. ) 228 pisto 247 » 570 » 424 » 133 kiekkoa 142 » 271 » 272 » Metsästyshaulikko 200 kiekkoa SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat ME N. Durnev, Neuvostoliitto, Kairo ME joukkue 1962 USA, Kairo (4 amp. a 100) 195 kiekkoa 200 » 394 » Metsästyshaulikko 100 kiekkoa SE 1960 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 97 kiekkoa Olympiahaulikko 300 kiekkoa SE 1937 Konni Huber, Suomen Metsästysyhdistys 294 kiekkoa Olympiahaulikko 200 kiekkoa • SM 1965 Henrik Meyer, Flyktskytteklubben 177 kiekkoa SE 1937 Ake aff Forselles, Flyktskytteklubben 196 » ME Ei noteerata ratojen suuren erilaisuuden takia SM joukkue 1965 Flyktskytteklubben (3 ampujaa a 100 kiekk.) 257 » SE joukkue 1958 Suomen Metsästysyhdistys 549 » (3 ampujaa) Olympiahaulikko 100 kiekkoa SE 1937 Ake af Forselles, Flykskytteklubben SE joukkue 1963 Flyktskytteklubben (3 ampujaa) 99 kiekkoa 267 » 53 52 Trap-ammunta 150 kiekkoa SM 1965 Matti Järvelä, MKMS SM joukkue 1965 Trap-ampujat 122 kiekkoa 328 » Nai s et: Pienoiskivääri 40 laukausta makuulta SM 1965 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat SE 1965 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat 396 pisto 396 » Pienoispistooli 30 + 30 laukausta SM 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 560 pist. 562 » Pienoispistooli koulu 30 laukausta SM 1965 Ann-Maj Tar a, Suomen Metsästysyhdistys SE 1964 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 272 pisto 279 » Pienoispistooli kuvio 30 laukausta SM 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys 288 pisto 291 » Nuoret: SM SE SM SE Pienoiskivääri 3x20 laukausta, a. 20 v . 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura 1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) joukkue 1964 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) SM SE SM SE Pienoiskivääri 3xlO laukausta, a. 17 v . 1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varusk. Ampujat 1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varusk. Ampujat joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) joukkue 1961 Hämeenlinnan Ampumaseura (3 amp.) Pienoiskivääri 20 laukausta pystystä, a. 20 v. SM 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura SE 1962 J uhani Laakso, Haminan Ampumaseura 550 pisto 562 » 1607 » 1611 » 277 pist. 277 » 746 » 792 » 176 pisto 183 » Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta, a. 20 v. SM 1965 Erkki Sillanpää, Valkeakosken Rihla 184 pist. SE 1964 Jukka Hovila, Someron Mets. ja Ampumaseura 193 » Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta a. 20 v. SM 1965 (SM-lajina vasta 1966 lukien) SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat 593 pisto 1964 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat 593 » 593 » ME 1959 P. Simko, Unkari, Minalossa ME joukkue 1959 Neuvostoliitto, Milano 1774 » Pienoiskivääri 40 laukausta makuulta, a. 20 v. SM 1965 Uolevi Määttänen, Valkeakosken Rihla SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat SM joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) SE joukkue 1961 Kuopion Mets. ja Amp.seura (3 amp.) SM SE SM SE Pienoiskivääri 30 laukausta makuulta, a . 17 v . 1965 Alpo Koivisto, Pohjois-Hämeen Ampujat 1963 Harri Salminen, Valkeakosken Rihla joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) joukkue 1963 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) SM SE SM SE Pienoispistooli 30 + 30 laukausta, a. 20 v . 1965 Uolevi Määttänen, Valkeakosken Rihla 1965 Kaj Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura joukkue 1965 Hämeenlinnan Amp.seura (3 amp .) joukkue 1965 Hämeenlinnan Amp.seura (3 amp.) Pienoispistooli koulu 30 laukausta, a. 20 v . SM 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat SE 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat 1965 Matti J. Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys 390 pist. 395 » 395 » 1157 » 1162 » 296 297 855 867 pist. » » » 573 p ist. 579 » 1679 » 1692 » 284 pisto 284 » 284 » Pienoispistooli kuvio 30 laukausta, a. 20 v . 295 pisto SM 1965 Heimo Rikkinen, Haminan Ampumaseura 297 » SE 1965 Kaj Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura Pienoispistooli 20 + 20 laukausta, a. 17 v. SM 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan Ampujat 378 pisto SE 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan Ampujat 378 » 1092 » SM joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan Ampujat 1092 » SE joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan Ampujat Olympia-ammunta 60 laukausta, a. 20 v . SM 1965 Tarmo Koivu, Riihimäen Ampumaseura SE 1964 Asko Tähkäpää, Haminan Ampumaseura 570 pisto 574 » 55 54 SM joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura 1660 1660 Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 20 v . SE 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys SM SE SM SE 287 pist. 840 » Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 17 v . 1965 Heikki Lehtonen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1958 Eero Caselius, Helsingin Varuskunnan Ampujat joukkue 1965 Ylä-Vuoksen Ampujat joukkue 1962 Suomen Metsästysyhdistys Hirviammunta 30 kertalaukausta, a. 20 v. SM 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat SE 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat » » 275 pist. 284 » 772 » 811 » 122 pist. 138 » Metsästyshaulikkoammunta 100 kiekkoa, a. 20 v. SM 1965 Seppo Raiski, Pohjois-Hämeen Ampujat 76 kiekkoa SE 1964 Juha Mikkola, Lahden Ampumaseura 85 » Trap-ammunta 50 kiekkoa, a. 20 v SM 1965 E. Heikkilä, Lahden Ampumaseura :j ;. ~ I 44 kiekkoa Ikämiesmestarit vuonna 1965 Vapaakivääri 3 X 20 ls Jussi Pälve, OMAS 541 pisto Sotilaskivääri 3 X 20 ls Uuno Kurkinen, HVA 522 » Pienoiskivääri 3 X 20 ls Jussi Pälve, OMAS 551 » Pienoiskivääri 60 ls makuulta Kullervo Leskinen KSA 585 » Vapaapistooli 60 ls Yrjö Mattila, VA' 520 » Isopistooli 30 + 30 ls Erik Joukainen, LA 574 » Iso pistooli koulu 30 ls Erik Joukainen, LA 283 » Isopistooli kuvio 30 ls Eino Laivuori, PHA 292 » Pienoispistooli 30 + 30 ls Heikki Jussila, LA 574 » Pienoispistooli koulu 30 ls Mauri Kuokka, HAS 284 » Pienoispistooli kuvio 30 ls Heikki Jussila, LA 296 » Olympia-ammunta 60 ls Heikki Jussila LA 570 » Hirviammunta 50 kertals Eino Ha1likai~en, ESA 197 » Hirviammunta 25 parils Toivo Piispanen, KokMAS 193 » Hirviammunta yhdistetty Eino Hallikainen, ESA 389 » Olympiahaulikko 100 kiekkoa Eskil Harlas, SMY 85 kiekkoa Metsätyshaulikko 100 kiekkoa Reino Lahtikari, PHA 79 » Trap-ammunta 100 kiekkoa Eskil Harlas, SMY 70 » Veteraanimestarit Sotilaskivääri 3 X 20 ls Pienoiskivääri 3 X 20 ls Pienoiskivääri 60 ls makuulta Vapaapistooli 60 ls Isopistooli 30 + 30 ls Isopistooli koulu 30 ls Isopistooli kuvio 30 ls Pienoispistooli 30 + 30 ls Pienoispistooli koulu 30 ls Pienoispistooli kuvio 30 1s Olympia-ammunta 60 1s Hirviammunta 50 kertals Hirviammunta 25 parils Hirviammunta yhdistetty V. 1965 Onni Lappi, MA Onni Lappi, MA Esko Jalovaara, KSA Aatto Nuora, SMY Fr. Lahnaviiki, KouMAS Paavo Saario HlAS Topi Aho, OMAS Fr. Lahnaviiki, KouMAS Fr. Lahnaviiki, KouMAS Uuno Maatela, LA Uuno Maatela, LA Martti Liuttu1a KärjMAS Curt Cedercreutz, KuusA Martti Liuttula, KärjMAS 500 530 569 475 540 269 283 548 272 282 532 186 171 350 » » » » » » » » » » » » » » MAAOTTELUT Itä-Saksa-Suomi (10-15. 8.• 65), Leipzig Ruotsi-Suomi (14-15. 8. -65), Eskilstuna Ruotsi-Suomi, nuoret (12. 9. -65), Tukholma 3-3 2-1 1-1 56 57 SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO SUOMEN GOLFLIITTO Puheenj oh taj a V. Tuukkanen Aimo Raassina Liitto on perustettu 1960, liittynyt SVUL:oon 1966, kuuluu kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne (UIPM), vuonna 1966 jäsenyhteisöjä 12. Liiton puheenjohtaja: Aimo Ra a s s i n a Liiton sihteeri: Pauli R u h a n e n Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuodesta 1958 kansainvälisiin keskusjärjestöihin World Amateur Golf Council ja European Golf Association. Vuonna 1965 seuroja 8, jäseniä 707 miestä, 218 naista, 129 junioria, yhteensä 1053. Liiton puheenjohtaja: Väinö T u ukk a n e n Liiton sihteeri: Kauko S u p i n e n SUOMEN MESTARIT 1965 Yleinen sarja: Ikämiessarj a: Nuorten sarj a: Juhani Herranen, Höytiäisen Urheilijat Pentti Haikonen, Kainuun Ärjy Folke Heikell, Gamlakarleby IF SUOMEN MESTARIT 1965 Miehet : Jalo Grönlund 290 lyöntiä Naiset: Ebba Hirn 261 lyöntiä Ikämiehet: Kauko Supinen 164 lyöntiä LUOKITELLUT URHEILIJAT 1965 Mestariluokka I luokka II luokka III luokka 5 62 105 175 Nuoret I luokka II luokka III luokka 38 86 170 - MAAOTTELUT Norja-Suomi Sveitsi-Suomi 7- 2 5-4 Suomen golfmestaruudesta on oteltu vuodesta 1957 eli yhdeksän kertaa ja kesällä 1965 voitti Jalo Grönlund jo kahdeksannen mestaruutensa. Hänen rintapieltään koristaakin nyt Suomen Golfliiton toistaiseksi ainoa kultainen eliittimer kki. 58 59 Naiset : 10 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto 5 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto 3x5 km Suonenjoen Vasama (Raija Korhonen, Anja Kiiskinen, Liisa Suihkonen) Pujottelu Margaretha Björkbom, Grankulla IFK Suurpujottelu Margaretha Björkbom, Grankulla IFK SUOMEN HIIHTOLIITTO Puheenjohtaja Ali Koskimaa Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Ski (perustajajäsen), vuonna 1965 seuroja 938, jäseniä 106.516 miestä 33.416 naista, 81.802 poikaa ja 37.504 tyttöä, yhteensä 259.238. Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n i em i Liiton puheenjohtaja: Ali K 0 s kim a a Liiton toiminnanjohtajat: Veli Saa r i n e n ja Pauli S w a n 1 j u n g Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i ne n SUOMEN MESTARIT 1965 Miehet: 50 km Pentti Pesonen, Kangaslammin Kisailijat-45 30 km Eero Mäntyranta, Pellon Ponsi 15 km Kalevi Oikarainen, Kuusamon Erä-Veikot 3xlO km Mikkelin Hiihtäjät (Heimo Himanen, Veini Puttonen, Arto Tiainen) Yyhdistetty kilpailu Tapani Kontula, Imatran Hiihtäjät Mäenlasku Niilo Halonen, Lahden Hiihtoseura Pujottelu Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK Syöksy Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura Ampumahiihto Juhani Herranen, Höytiäisen Urheilijat 3.16,34 1.40.47,0 49 .33,2 1.45.42 468,38 225,0 53,9 123,4 35,0 1.28.16 MAAOTTELUT 1965 Pohj oismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa Suomi Ruotsi 330.743 162.379 I ryhmä: kansakoulut 131.057 28.253 II ryhmä : oppikoulut III ryhmä: korkeakoulut ja muut 9.291 6.164 oppilaitokset Yhteensä Kansanhiihtomaaottelun 1964-65 tulos Nuoret: Mäenlasku Norja 46 - 36.34,4 18.01 ,5 1.03,06 70,9 2.09,3 Norja 131.844 23 .689 25.213 467.964 199.923 180.746 2.272.581 648.641 355.297 Suomi 40 - Ruotsi 3 61 60 SUOMEN JUDO LIITTO SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO Puheenj oh taj a T. Muren Puheenjohtaja Harry Lindblad Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon Federation International de Judo (FIJ), vuonna 1965 seuroja 14, jäseniä 1067 miestä, 168 naista, 574 poikaa ja 106 tyttöä, yhteensä 1915. Liiton puheenjohtaja: Torsten M u r e n Liiton toiminnanjohtaja: Martti Hei s k a n e n 63 70 80 93 yli 93 SUOMEN MESTARIT 1965 kg Simo Korpiola, Chikara/Helsingin Tarmo » Jorma Vesterinen, Chikara/Helsingin Tarmo » Erkki Nupponen, Meido-Kan » Kari Johansson, Chikara/Helsingin Tarmo » Helge Majalainen, Chikara/Helsingin Tarmo 63 70 80 93 yli 93 kg » » » » SUOMEN MESTARIT 1966 Aimo Rovio, Chikara/Helsingin Tarmo Jarmo Seven, Chikara/Helsingin Tarmo Jorma Kivinen Meido-Kan Mauri Ranta Chikara/Helsingin Tarmo Raimo Lindholm, Chikara/Helsingin Tarmo MAAOTTEL UT 1965 7-7 -Suomi-L. Saksa 8-11 +Suomi-Ruotsi 62-49 25-49 Liitto on perustettu 1929, liiitynyt SVUL:oon 1937, ~uluu vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue InternatlOnale de Hockey Sur Glace CLIHG), vuonna 1965 seuroja 314, jäseniä: miehiä 17.288, naisia 659, poikia 22.546, yht. 40.493. Liiton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d Liiton toiminnanjohtaja: Reijo M ann er 1 a Liiton pääv.a lmentaja: Viljo W i r k kun e n SUOMEN MESTARIT 1965 Porin Karhut: Matti Jansson, Mikko Myllyniemi, Antti Heikkilä, Timo Jussila, Tuomo Pirskanen, Juha Rantasila, Kai Matalamäki, Anto Virtanen, Keijo Koistinen, Seppo Nyström, Erkki Harju, Jaakko Honkanen, Esa Wesslin, Lasse Heikkilä, Veli-Pekka Ketola, Erkki Saine. Nuoret: Tappara, Tampere: Antti Leppänen, Erkki Kosonen, Pekka Marjamäki, Leo Aikäs, Antti Alenius, Erkki Malinen, Pentti Taskinen, Juhani Saarelainen, Pekka Niemi, Jorma Oksala, Juha Väyrynen, Esa Nieminen, Lauri Salomaa, Antti Virtanen, Seppo Talvitie, Pekka Laihanen. SUOMEN CUP-MESTARIT 1965 Rosenlewin Urheilijat -38, Pori: Tapani Suominen, Kari Rajala, Pertti Riitahaara, Raimo Määttänen, Tapio Rautalarnmi, Kimmo Kivelä, Matti Lampainen, Lasse Lehtonen, Matti Harju, Pekka 62 63 Kuusisto, Timo Mäkelä, Raimo Kilpiö, Jussi Karttunen, Raimo Tuli, Sakari Isomäki, Matti Unho. SUOMEN MESTARIT 1966 Ilves, Tampere: Juhani Lahtinen, Erkki Järvinen, Jarmo Wasama, Timo Hirsimäki, Kari Palo-oja, Jorma Kallio, Pentti Pynnönen, Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Reijo Hakanen, Jaakko Jaskari, Erkki Harju, Markku Hakanen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen, Pentti Uotila, Ilkka Halme. Nuoret: Ilves, Tampere : Erkki Järvinen, Heikki Niemioja, Jorma Kallio, Timo Hirsimäki, Timo Saari, Pekka Mäkinen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen, Ali Saadetdin, Erkki Mäkinen, Juhani Aromäki, Pekka Teittinen, Jouko Oksanen, Pekka Huhti, Väinö Kolkka, Erkki Axen. SUOMEN CUP-MESTARIT 1966 Reipas, Lahti: Jaakko Siren, Pertti Valkonen, Ilpo Koskela, Matti Korhonen, Ari Myllymäki, Pekka OIkkonen, Heikki Mikkola, Timo Rantala, Risto Forss, Matti Saurio, Tapio Majaniemi, Ismo Niskakoski, Veikko Kuusisto, Leo Vankka, Risto Alho. Yleisömäärät: SM-sarjan yleisöennätys 1966: 372.262 maksanutta katsojaa. SM-sarjaottelun yleisöennätys: Tappara- TK-V 1964: 10.655 katsojaa. Maaottelun yleisöennätys: Suomi-Kanada 1961: 10.871 katsoj aa. MAA OTTELUT 1965 -Suomi-Kanada 16. 2. 2-1 --Suomi-Kanada 0-2 17. 2. ± Suomi-USA 2-2 26. 2. -Suomi-USA 2-3 28. 2. --Suomi-Neuvostoliitto 4-8 4. 3. -Suomi-Kanada 0-4 5. 3. ± Suomi-Ruotsi 2-2 7. 3. + Suomi-Norja 4-1 9. 3. - Suomi-Tshekkoslovakia 2-5 10. 3. -Suomi-USA 0-4 12. 3. -Suomi-Itä-Saksa 2-3 13. 3. + Suomi-Norja 6-1 31. 10. + Suomi-Norja 7-0 1. 11. ± Suomi-Itä-Saksa 4-4 17. 11. ± Suomi-Itä-Saksa 4-4 18. 11. 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 Tampere Turku Hämeenlinna Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Turku Lahti Tampere Pori 2-0 + Suomi-Puola 3-1 + Suomi-Puola 4-10 -Suomi-Kanada 2-5 - Suomi-Ruotsi 4-4 ± Suomi-Ruotsi 3-5 -Suomi-Länsi-Saksa 3-7 -Suomi-Romania 1-5 -Suomi-Ruotsi - Suomi-Tshekkoslovakia 1-8 1-9 -Suomi-Kanada 2-13 - Suomi-Neuvostoliitto 4-1 + Suomi-USA 6-3 + Suomi-Puola 3-4 - Suomi-Itä-Saksa + Suomi - Suomi - S uomi - Suomi 2. 12. 65 Lauritsala 3. 12. 65 Oulu 19. 12. 65 Vancouver 14. 2. 66 Västerås 15. 2. 66 örebro 26. 2. 65 Berlin 27. 2. 66 Bukarest 3. 3. 65 Ljubljana 5. 3. 66 Ljubljana 6. 3. 65 Ljubljana 8. 3. 66 Ljubljana 9. 3. 66 Ljubljana 11. 3. 66 Ljubljana 12. 3. 65 Ljubljana B-MAAOTTEL UT 4-1 1. 3. B-USA A 25 . 2. B-Tshekkoslovakia B 2-4 27 . 2. B-Neuvostoliitto (22 v) 3-8 28. 2. B-Neuvostoliitto (22 v) 1-12 NUORTEN MAAOTTELUT 1. 1. 65 4-6 2. 1. 65 2-5 20. 2. 65 5-0 21. 2. 65 3-5 23. 2. 65 2-6 24. 2. 65 2-7 1. 1. 66 3- 3 2-2 3. 1. 66 14. 2. 66 6-1 15. 2. 66 3-3 -Suomi-Ruotsi -Suomi-Ruotsi + Suomi-Norja -Suomi-Ruotsi - Suomi-Neuvostoliitto B - Suomi-Neuvostoliitto B ± Suomi-Tshekkoslovakia ±Suomi-Tshekkoslovakia + Suomi-Ruotsi ± Suomi-Ruotsi 66 66 66 66 Pori Jyväskylä Joensuu Savonlinna Joensuu Jyväskylä Hofors Gävle Jyväskylä Heinola Tampere Helsinki Turku Tampere J ÄÄKIEKON MM-KISAT 1966 LJUBLJANASSA, JUGOSLAVIASSA 3-13. 3. 1966 A-SARJAN OTTELUTULOKSET Neuvostoliitto-Puola Tshekkoslovakia- Itä-Saksa Ruotsi-Suomi Kanada-USA Kanada-Puola Tshekkoslovakia-Suomi 8-1 6-0 5-1 7-2 6-0 R- 1 65 64 Ruotsi-Itä-Saksa 1-4 N euvostoliitto-USA 11-0 Tshekkoslovakia-Puola 6-1 Kanada-Suomi 9-1 Ruotsi- USA 6- 1 Neuvostoliitto-Itä-Saksa 10-0 Ruotsi-Puola 8-2 N euvostoliitto-Suomi 13-2 Tshekkoslovakia-USA 7-4 Kanada-Itä-Saksa 6- 0 Itä-Saksa-Puola 4-0 USA-Suomi 1-4 Kanada-Tshekkoslovakia 1-2 N euvostoliitto-Ruotsi 3- 3 Suomi-Puola 6- 3 Itä-Saksa-USA 0-4 Tshekkoslovakia-Ruotsi 2-1 N euvostoliitto-Kanada 3- 0 USA-Puola 6-4 Itä-Saksa-Suomi 4-3 Kanada-Ruotsi 4-2 Tshekkoslovakia-Neuvostoliitto 1-7 ':I I "I j " :.: SUOMEN KANOOTTILIITTO Puheenjohtaja Kaj Leidenius Liitto on perustettu 1932, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon International Canoa Federation (ICF) , vuonna 1965 seuroja 40, jäseniä 3.040 miestä, 150 naista, 1.060 poikaa ja 150 tyttöä. Liiton puheenjohtaja: Kaj Le i den i u s Liiton sihteeri: Sirkka L 0 u he n ra n ta Liiton päävalmentaja: Juhani M i e t t i n e n SARJATAULUKOT A-sarja N-liitto Tshekkosl. Kanada Ruotsi Itä-Saksa USA Suomi Puola 7 610 55- 7 7 6 0 1 32-1 5 7 5 0 2 33-10 731326-17 7 304 12-30 7 205 18- 39 7 205 18-43 7 007 11-44 B-sarja 13 12 10 7 6 4 4 0 L-Saksa Romania Jugoslavia Norja Itävalta Sveitsi Unkari Englanti 7 7 7 7 7 7 7 7 700 5 11 421 403 304 205 106 016 SUOMEN MESTARIT 1965 34-12 14 29-16 11 25-23 10 28-17 8 25-30 6 24-26 4 19-30 2 15-45 1 C-sarja Italia Tanska E-Afrikka 4 400 54- 8 8 4 202 21-21 4 4 004 4-50 0 Yleinen sarj a miehet 500 m 1. Nummisto K-1 K-1 1.000 m 1. Nummisto K-1 10.000 m 1. Nummisto 500 m T. Blomqvist-K. Jaatinen K-1 K-2 1.000 m T. Blomqvist-K. Jaatinen K-2 10,000 m S. Koski-K-G. v. Alfthan C-1 1.000 m K. Mäkinen C-1 10.000 m R. Närjänen C-2 1.000 m K. Mäkinen-R. Närjänen C-2 10.000 m J. Mäkinen-H. Koskinen K-4 1.000 m Turun Melojat (Nummisto, Liuke, Tuohimaa, Nordström) K-4 10,000 m Turun Melojat (Nummisto, Liuke, Tuohimaa,N ordström) K-1 4x500 m Vesisamoilijat 1 (R. L aukkanen, A. L3itoniemi, H. Mäkelä, H. Salin ) 5 TM TM TM C C DPK PM PM PM PM TM 2.26,6 4.34,2 51.24,0 2.07,1 4.07,7 48.25,4 5.31,2 61.10,8 4.39,3 60.45,2 3.42,0 TM 40.54 VeSa 10.29,0 67 66 K-1 K-2 K-1 K-4 500 500 5.000 500 K-l K-1 500 m 5.000 m K-1 C-1 K-2 C-2 K-1 C-1 K-2 C-2 K-4 K-1 K-1 C-1 K-2 C-2 K-1 C-1 K-2 C-2 K-1 K-2 m m m m Yleinen sarja naiset Raili Kahrala M. Finnberg-M. Bergholm Marianne Liljestrand Canoa (1. Pirttimaa, M. Liljestrand, M. Bergholm, M. Finberg HKK C C C Miehet yli 35 vuotta Pentti Turunen DPK Pentti Turunen DPK NUORTEN MESTARIT 1965 5.000 m 19-20 v. pojat Heikki Mäkelä VeSa 5.000 m 19-20 v. pojat Kari Mäkinen PM 5.000 m 19-20 v. pojat S. KoskiDPK K-G. v. Alfthan 5.000 m 19-20 v. pojat M. Koskinen- PM M. Horppu 500 m 19-20 v . pojat Heikki Mäkelä VeSa 500 m 19-20 v. pojat Kari Mäkinen PM 500 m 19-20 v. pojat S. KoskiDPK K-G. v. Alfthan 500 m 19-20 v. pojat K. MäkinenPM H. Järvinen 500 m 19-20 v. pojat W ågen Vågen (Holmlund, Hellman, Strömsholm, Fagerström) 4x250 m alle 21 v . pojat Vesisamoilijat 1 VeSa 2.500 m alle 19 v. pojat Viitamäki VaVe 2.500 m alle 19 v. pojat H. Järvinen PM 2.500 m alle 19 v. pojat H. HellmanWågen K. Holmlund 2.500 m alle 19 v. pojat M. Koskinen- PM M . Horppu 250 m 17-18 v. pojat R. Laukkanen VeSa 250 m alle 19 v. pojat H. Järvinen PM 250 m alle 19 v. pojat J. MyrskyA-M J . Lindfors 250 m alle 19 v. pojat M. KoskinenPM H. Horppu 250 m alle 17 v . pojat J. Viitamäki VaVe 250 m alle 21 v. tytöt Mona GrönHKK strand-Raili Kahrala 2.55,6 2.34,9 27.40 2.08,4 2.28,0 26 .28,2 24.35 27.12,2 21.59 27.33,0 2.11,3 2.29,3 2.00,4 2.27,8 1.54,2 4.53,0 11.44,3 14.37,8 11.03,6 13.22,0 1.03,5 1.15,8 59,2 1.11,8 1.02,4 1.10,5 K-l K-l 250 m 17-20 v. tytöt Raili Kahrala 250 m alle 17 v. tytöt Irma AhoIin HKK VeSa Seuramestaruuskilpailun pisteet 1. Pirkka-Melojat 2. Vesisamoilijat 3. Paddlarklubben Canoa 342 258 226 MAAOTTELUT 1965 -Suomi-Norja 27-58 1.17,4 1.29,5 68 SUOMEN KA UNOL UISTEL ULIITTO SUOMEN KORIP ALLOLIITTO Puheenjohtaja Sampo Sovijärvi Liitto on perustettu 1961, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu vuodesta 1961 kansainväliseen liittoon International Skating Union (ISU) , vuonna 1966 seuroja 87, jäseniä 1014 miestä, 1.464 naista, 1.043 poikaa, 4.739 tyttöä, yhteensä 8.278. Liiton puheenjohtaja : Sampo S 0 v i j ä r v i Liiton sihteeri : Pentti P e k kaI a SUOMEN MESTARIT 1966 Nai s et: Pia Wingisaar, ML Miehet : Ilkka Varhee, HSK Tytöt: Berit Linsen, HSK Pojat: Pekka Leskinen, KLS Puheenj oh taj a V. Dillemuth Liitto on perustettu vuonna 1939, kuulunut SVUL:oon vuodesta 1947 lähtien, kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basketball Amateur (FIBA) , vuonna 1965 seuroja oli 380, jäseniä 18.431 miestä, 4.576 naista, 16.447 poikaa ja 4.107 tyttöä, yhteensä 43 .561. Liiton puheenjohtaja : Ville D i 11 e m u t h Liiton toiminnanjohtaja: Kyösti R 0 u s t i Liiton päävalmentaja: Kalevi Tuo m i n e n SUOMEN MESTARIT 1965 M i e h et : Helsingin Kisa-Toverit (Pertti Laanti, Pertti Risku, Martti Liimo, Kari Liimo, Raimo Vartia, Jorma Neva-aho, Teijo Finneman, Kari Nyqvist, Pertti Hurme, Jaakko Manssila, Matti Maakannas, Paavo Koskivaara ). Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 16 voittoa, 2 häviötä, koripisteet 1643- 1286, pisteitä 32. : I Nai s et: Helsingin Työväen Uimarit (Hilkka Hakola, Ritva Raunio, Christina Seppälä, Leena Roiha, Maija Mela, Tellervo Haapaniemi, Leena Jääskeläinen, Liisa Turpeinen, Anja Lintonen, Airi Sanden, Kristina Strandberg) . Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 967- 515, pisteitä 36. 71 70 Nuo r et: Helsingin NMKY (Martin Arle, Matti Koivisto, Pekka Harju, Roland Ahola, Matti Uuspää, Pertti Koivistoinen, Antti Kohonen, Harri Orava, Timo Kallinen, Reijo Niiranen, Martti Kyykoski). Loppusarja pelattiin cup-kilpailuna. T yt ö t: Torpan Pojat (Pirkko Korhonen, Seija Kaleva, Pirjo Kaleva, Päivikki Kettunen, Merja Hannelius, Kaarina Kaltio, Anneli Sovijärvi, Terttu Mäkinen, Ulla Nurminen). Pelannut 6 ottelua, joista kaikissa voitto, koripisteet 332-207, pisteitä 12. Ikä m i e h et: Pantterit (E3ko Karhunen, Timo Suviranta, Oiva Virtanen, Pentti Laaksonen, Jyrki Lappalainen, Matti Salroenkylä, Uuno Heikkilä, Helge Forsberg, Matti Raatikainen, Robert Petersen) . Pelannut 4 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 290-183, pisteitä 8. SUOMEN MESTAREITA 1966 M i e h et: Torpan Pojat (Jorma Pilkevaara, Heikki Lahdensuu, Paavo Suhonen, Mikko Hyryläinen, Matti Wessman, Yrjö Janoff, Jukka Vallinkoski, Lars Karell, Eero Lindegren, Markku Jääskeläinen, Kyösti Lehtonen, Gleb Schirokoff). Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 17 voittoa, 1 häviö, koripisteet 1344-1178, pisteitä 34. Nai s et: Lahden Sampo (Silja L aine, Leena Kopra, Lea Kopra, Rauni Teerijoki, Terhi Järvinen, Mervi Kopra, Helka Honkaniemi, Anneli Juntunen, Eeva Eskola, Anj a Eskola). Pelannut mestaruussarjassa 14 ottelua, joista 11 voittoa, 3 häviötä, koripisteet 768-607, pisteitä 22. Ty t ö t: Mela (Seija Kaleva, Pirjo Kaleva, Päivikki Kettunen, Anneli Sovijärvi, Kaarina Kaltio, Ritva Pekkala, Marketta Miettinen, Minna Tuominen, Paula Oittinen, Hannele Toivonen). Pelannut 4 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 230-99, pisteitä 8. Ikä m i e h et: Pantterit (Raine Nuutinen, Timo Suviranta, E sko Karhunen, Robert Petersen , Jyrki Lappalainen, Roi Lappalainen, Matti Salmenkylä, Helge Forsberg, Oiva Virtanen). Pelannut 6 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 455-310, pisteitä 12. MAAOTTELUT 1965 + Ruotsi-Suomi (nuoret) -Ruotsi-Suomi (naiset) + Ruotsi- Suomi + Suomi-Tshekkoslovakia + Suomi-Tshekkoslovakia -Suomi-Tshekkoslovakia -Romania-Suomi + Itä -Saksa-Suomi + Italia-Suomi -Tshekkoslovakia-Suomi -N euvostoliitto--Suomi + Unkari-Suomi -Israel-Suomi -Ranska-Suomi - Espanja-Suomi + Belgia-Suomi + Hollanti-Suomi -Espanja-Suomi -Ranska-Suomi -Ranska-Suomi + Ruotsi-Suomi (naiset) -Tanska-Suomi (naiset) 70-82 54-38 69--89 63-59 59-54 64-75 85-61 EM-kisat » 59-63 » 59-60 68-40 » » 89-52 » 46-67 » 52-51 55-42 » » 65-58 69-73 64-67 79-76 60-47 68-64 32-34 Polar Cup 53-45 » MAAOTTELIDTA 1966 + Suomi-Ruotsi (nuoret) +Suomi-Länsi-Saksa (nuoret) + Suomi-Puola (nuoret ) + Tanska-Suomi +Norja-Suomi + Islanti-Suomi + Ruotsi-Suomi + Suomi-Belgia -Suomi-Belgia 84-56 EM-karsinta » 97-54 » 64-57 103-50 Polar Cup 109-39 » 92-47 » 84-62 » 94-78 71-75 73 72 Kuntourheiluliitto on osallistunut maan kaikkien kuntourheilun erikoisjärjestöjen yhteistyöhön, jonka merkeissä järjestettiin mm. Kevään Kuntokausi. Kampanja järjestettiin 1. 5-15. 6. ja lajeina olivat kävely, juoksu ja pyöräily, joissa saavutettiin yhteensä 2.729.467 suoritusta. SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO Puheenjohtaja Lauri Hietanen Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961, vuonna 1965 seuroja 2.046, jäseniä 302.756 miestä, 82.957 naista, 132.507 poikaa ja 68.269 tyttöä, yhteensä 586.489. Liiton puheenjohtaja: Lauri H i eta n e n Liiton toiminnanjohtaja: Mauri 0 k san e n Suomen KuntourheiluliHon vuoden 1965 tärkeimpänä päämääränä on ollut edelleen suomalaisten aktivoiminen säännöllisen liikunnan harjoittamiseen. Tähän on pyritty mm. valmistamalla liiton toimintaa esittelevä filmi »Kuntoa kaikille )) . Filmissä kuvataan kuntourheilun kesäisiä harrastusmahdollisuuksia, ja sen voivat seurat tilata jäsenistölleen esitettäväksi. Kaiken urheilutoiminnan kehittymisen perustana ovat pätevät kouluttajavoimat ja siksi Kuntourheiluliitto on lähtenyt luomaan itselleen omaa koulutusorganisaatiota. Jo nyt liitolla on käytettävänään 10 liiton kouluttajaa ja 19 piiriohjaajaa, joiden ensimmäiseksi käytännön tehtäväksi on asetettu yhden nais- ja miesseuraneuvojan kouluttaminen jokaiseen seuraan. Kertomusvuoden alussa laskettiin liikkeelle uusi korttimalli, jota voidaan käyttää liiton kuntokilpailun missä vaiheessa hyvänsä. Edellisen kahden vaiheen rinnalle tulleen kolmannen vaiheen tavoite on 130 pistettä. Kuluneena vuotena tähän toimintaan on tullut jälleen mukaan monia uusia osanottajia. Kolmannen vaiheen jälkeen on tavoitteeksi asetettu viiden v uoden yhtäjaksoinen osallistuminen, koska ei katsottu voitavan en ä ä lisätä vuositt aista tavoitetta 130 pisteestä . - - - -- --------- 74 75 Aaltonen, Claes Åström, Antero Ignatius, Tryggve W ahlbäck, Christian Lind blad ja Timo Haaparanta ) . SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO Puheenjohtaja Risto Orko Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL :oon 1957, kuuluu vuodesta 1946 kansainväliseen liittoon Internationale Handball Federation (IHF), vuonna 1965 seuroja 70, jäseniä 12.235 miestä, 3.583 naista, 3.126 poikaa ja 1.031 tyttöä yhteensä 19.975. ' Liiton puheenjohtaja: Risto 0 r k 0 Liiton toiminnanjohtaja: Orjo P ä t t i n i e m i SUOMEN MESTARIT 1965 Hallipeli Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) (Folke Wikström, Karl Grabowsky, Lars Johansson, Kaj Åström, Harry Gustavsson, Erik Stigzelius, Anders Westerholm, Göran Ekman, Ali Holmström, Göran Backman, Claes Åström, Holger Stubb, Nils Österman ja Olli Skarp) . Ulkopel i Bollklubben -46 (Per-Erik Lundell, Paul-Erik Forsman, Folke Söderberg, Kurt Rönnblad, Bo Lundell, Benny Åkerblom, Tuomo Haavisto, Hans Lindholm, Kaj Lindholm, Jan-Gösta Westerlund ja Ingmar Ekström ) . Naiset Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Marita Weckström, Yvonne Saven, Soili Kari, Hillevi Kuhlberg, Ulla Stambej, Sonja Gustafsson, Nina Huusko, Tuula Uuttu, Monica Grönholm ja Dorrit Lindqvist ) . Nuoret Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Knut Krogell, Antti Aaltonen, Olli Skarp, Silvo Hietanen, Claes Åström, Ali Holmström, Antero Ignatius, Timo Haaparanta, Tryggve Wahlbäck ja Christian Lindblad ). MAAOTTELUT +Luxemburg-Suomi +Belgia-Suomi -Hollanti-Suomi 11-23 12-27 17- 14 nuoret - Islanti-Suomi -Norja-Suomi -Ruotsi-Suomi -Tanska-Suomi 20-14 18- 7 17- 9 18-13 Tiivistä tietoa mm. pel in säännöistä , tekniikasta, taktiikasta ja harjoittelusta. otava MITÄ-MISSÄMILLOIN Naiset Katajanokan Haukat (Maire Kaljunen, Monica Schoultz, Tiina Berlin, Marja Sipi, Leila Simelius, Pia Viertonen, Ulla Niskanen, Helena Simelius, Tuula Penttilä, Maire Hätälä, Pirkko Peräsalo ja Marja-Leena Savolainen) . Nuoret Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Knut Krogell, Martin Johansson, Ali Holmström, Olli Skarp, Silvo Hietanen, Antti 80 s. Nid . 4 :45 77 76 P 0 ja t Kimmo, Lahti: Kari Koskinen, Rauno Koskinen, Seppo Kousa, Väinö Kousa, Lasse Sauranen, Veikko Sauranen, Pertti Sauranen, Martti Mälkki, Markku Ilonen. Huoltaja: Sauli Lahti. SUOMEN LENTOPALLOLIITTO Tytöt Johanneksen Pojat, Helsinki: Kirsti Ainamo, Hannele Koivisto, Kristiina Malvela, Pirjo Rein, Leena Sandström, Tuulikki Simojoki, Leena Sirtamo, Kaija Tiitta, Marja österman. Huoltaja: Harry Sundell. Puheenjohtaja Seppo Hieta MAAOTTELUT 1965 Naiset Liitton on perustettu 1959, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu vuodesta 1963 Kansainväliseen Lentopalloliittoon FederaJtion Internationale de Volleyball (FIVB) vuonna 1965 seuroja 432, jäseniä 19.981 miestä, 7.259 naista, 11.640 poikaa ja 5.185 tyttöä, yhteensä 44.065. Liiton kunniapuheenjohtaja: Heikki K 0 u r i Liiton puheenjohtaja: Seppo H i eta Liiton toiminnanjohtaja: Torsti Se p p älä Liiton päävalmentaja: Kainu M i k koI a -Italia-Suomi 14. 6. 1965 Goritzia -Italia-Suomi 15. 6.1965 Valdagno -I-Saksa-Suomi 21. 6. 1965 Dresden -I-Saksa-Suomi 22. 6. 1965 Löb~u 1 :1 Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Väinö Enlund, Esko Häkkinen, Alpo Kärkkäinen, Seppo Lahti, Erkki Ojanen, Kalevi Ojanen, Ilkka Oras, Raimo Peltonen, Lars Wikström, Pentti Vuorlehto Niilo Uljas, Pekka Uljas sekä Esa Kallio, Seppo Laine, Kari-Pekk~ Tiitinen ja Eero Wallenius. Huoltajat: Taisto Heinonen ja Yngve Henriksson. Naiset Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Ilmi Haimi, Mirja Harthin, Terttu Juntunen, Raija Kurki, Eija Kuusio, Pirjo Kärkkäinen, Inkeri Mikkola, Liisa Mäki, Ritva Mäkinen, Justa Mänttäri, Pirkko Laine, Anja Ojanen, Aune Ropponen, Seija Salminen. Huoltajat: Erkki Lötjönen ja Juhani Kuusio. (15-9, (15-8, (15-8, (15-8, 15-9, 15-3, 15-1, 15-4, 15-12) 15- 5) 15- 4) 15- 9) 6-15, 15-1) 15-5, 15-9, 15-9, 15-0, 15- 8, MAAOTTELUJA 1966 M i e h e t Länsi-Euroopan turnajaisissa Belgiassa -L-Saksa-Suomi 7. 4. 1966 Liege SUOMEN MESTARIT 1965 3-0 3-0 3-0 3-0 3-2 (15- 6, 15-17, -Israel-Suomi 8. 4. 1966 Liege 3-0 (15-11, -Italia-Suomi 9. 4. 1966 Liege 3-0 (15- 8, + Suomi-Sveitsi 12. 4. 1966 Ostende 3-0 (15- 6, + Suomi-Iso-Brit. 13. 4.1966 Ostende 3-0 (15- 2, 19-17) 15-12) 15- 5) 15- 6) 78 79 Naiset Norja 200,5-Suomi 171-Ruotsi 108,5 1966 Miehet Norja 246,5-Neuvostoliitto 189,5-Hollanti 182-Suomi 117,5Ruotsi 104,5 1966 . SUOMEN LUISTELULIITTO MAAILMANENNÄTYKSET 500 m 1.500 m 5.000 m 10.000 m Pisteet Puheenjohtaja Aarno Pajunen Liitto on perustettu 1908, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu vuodesta 1908 kansainväliseen luisteluliittoon International Skating. U~ion (ISU) , vuonna 1965 seuroa 116, jäseniä 4.451 miesta, 2.042 naista, 9.181 poikaa ja 6.330 tyttöä yhteensä 22.004. ' Liiton puheenjohtaja: Aarno P a j u n e n Liiton toiminnanjohtaja: Pentti P e 1 t 0 per ä SUOMEN MESTARRIT 1965 Naiset 500 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata 27.1. 1962 1.000 m L . Skoblikova, N-liitto, Karuizawa 22.2.1963 1.500 m Inga Voronina, N-llitto, Alma Ata, Karuizawa 27. 1. 1962 3.000 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata, Karuizawa 28. 1. 1962 (5.000 m Rimma Shukova, N-liitto, Alma Ata Karuizawa 24. 1. 1953 Pisteet Inga Voronina, Neuvostoliitto Naiset SM 1965 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät SM 1966 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät MAAOTTELUT -Suomi-Leningrad Ruotsi- Suomi Ruotsi-Suomi 1. 766,623-1. 772,262 1.829,055-1. 777,075 120 -104 205,5-154,5 1965 1966 1965 1966 Nuoret Norja 175-Suomi 121- Ruotsi 64 1965 Neuvostoliitto 276,5-N orja 268-Suomi 177-Ruotsi 118,5 39,5 2.05,3 7.28,1 15.32,2 178,253 44,9 1.31,8 2.19,0 5.06,0 9.01 ,6) 189.033 SUOMEN ENNÄTYKSET SM 1965 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit SM 1966 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit + Suomi-Leningrad Miehet Evgeni Grishin, N-llitto, Alma Ata 27.1. 1963 Ard Schenk, Hollanti, Inzell 30. 1. 1966 Fred A. Maier, Norja, Oslo Bislet 4. 3. 1965 Fred Anton Maier, Norja, Oslo Bislet 6. 2. 1966 Fred Anton Maier, Norja, Oslo 5-6.2.1966 1966 500 m 1.000 m 1.500 m 3.000 m 5.000 m 10.000 m Pisteet Miehet Jouko Jokinen, Rovaniemi 8. 12. 1965 Jouko Launonen, Rovaniemi 4. 4. 1965 Jouko Launonen, Rovaniemi 14. 3.1965 Jouko Launonen, Rovaniemi 13.3.1965 Jouko Launonen, Lauritsala 6.3. 1965 Jouko Launonen, Lauritsala 7.3.1965 Jouko Launonen 41,6 1.25,3 2.07,8 4.29,8 7.45,5 16.03,2 179.643 500. m 1.000 m 1.500 m 3.000 m (5.000 m Pisteet Naiset Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957 Kaija Mustonen, Pälkäne 3. 3. 66 Kaija-Liisa Keskivitikka, Oulu 6. 2. 1965 Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957 Eevi Huttunen, Rovaniemi 20.3. 1954 Kaija Mustonen 48,2 1.38,0 2.30,1 5.18,8 9.28,9) 199.750 81 80 KaIpa SUOMEN MIEKKAIL ULIITTO MAAOTTELUT Naiset + Suomi-Venezuela +Suomi-Irlanti I +Suomi - yhd. Austraalia-Espanja +Suomi - yhd. Irlanti II-USA Puheenjohtaja Erkki Kerttula Liitto on perustettu 1931, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu vuodesta 19,31 kansainväliseen liittoon Federation Internationale d'Escrime, vuonna 1965 seuroja 15, jäseniä 466 miestä, 265 naista, 145 poikaa ja 135 tyttöä, yhteensä 1.011. Liiton puheenjohtaja: Erkki K e r t t ula Liiton sihteerit: Heljä P u 11 i ja Taimi M a t t s 0 n SUOMEN MESTARIT 1965 Floretti, miehet Floretti, naiset KaIpa Säilä Nils-Robert Sjöblom, HFM Yrsa Gallen, HFM Arto N orovirta, Hels. 5-ott. Lars Appelroth, HFM Floretti, pojat FIoretti, tytöt KaIpa Nuoret Lars Appelroth, HFM Eeva-Liisa Wuorivirta, M-M Lars Appelroth, HFM Floretti, miehet Floretti, naiset Joukkueet Helsingin Miekkailijat (Lars Appelroth, Stig Carlson, Nils-Robert Sjöblom, CarlJohan Thoden) Helsingin Miekkailijat I (Yrsa Gallen, Barbara Helsingius, Irma Ivanoff, Marjatta Moulin) 6 -----~ ---- ----- - Miekka-Miehet I (Jouko Halme, Eero Kytölä, Seppo Lauhio, Timo Poranen, Ilkka Seppänen) ~ 82 83 Maantie, M tie M::tie: Maantie, SUOMEN MOOTTORILIITTO alle 250 sm 3 , luotettav. Lars Dufvel.i~, TiMK alle 175 sm 3 , luotettav. Mauri Penttlla, HyMK alle 125 sm3 , luotettav. Keijo HMK Louhisivuvaunuluokka, Jaakko Palomakl - Klaus Sun~b:rg, vuori, HMK H· en emon , Maantie, joukkuekilp., T 1·MK (Lars Dufvelin, Aimo Pekka Sieranen) Trial, Pertti Luhtasuo, HMK MAAOTTELUT Puheenjohtaja Arne Berner Liitto on perustettu 1922, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu perustamisvuodesta 1922 kansainväliseen liiMoon Federation Internationale Motocycliste (F.I.M.) , vuonna 1965 seuroja 77, jäseniä 7.165 miestä, 264 naista ja 478 junioria, yhteensä 7.907. Liiton puheenjohtaja: Arne B e r n e r Liiton toiminnanjohtaja: Leo S a r v i mä k i Liiton järjestösihteeri: Aadolf Le m m e tt i SUOMEN MESTARIT 1965 TT alle 500 sm 3 , Hannu Kuparinen, HlMK TT alle 350 sm 3, Hannu Kuparinen, HlMK TT alle 125 sm 3 , Seppo Näppi, K-SMK Motocross alle 500 sm 3 , Lars Dufvelin, TiMK Motocross alle 250 sm 3, Raimo Rein, HMK Motocross alle 250 sm 3, joukkue HMK (Raimo Rein, Jorma Järvinen, Jorma örthen) Maarata, kilpakoneet alle 500 sm 3 , Timo Laine, TMK Maarata, urheilukoneet, alle 250 sm3 , Juhani Kynsilehto, OMK Maarata, urheilukoneet, yli 250 sm 3 , Reijo Koski, OMK Speedway alle 500 sm 3, Kalevi Lahtinen, HäMK Jäärata, lyhyt, alle 500 sm 3, piikkirenkain, Antero Salasto, HäMK Jäärata, pitkä, urheilukoneet, alle 250 sm 3, Jarno Saarinen, TMK Jäärata, pitkä, urheilukoneet, yli 250 sm 3, Tenho Raatikainen, KMK Maantie, alle 750 sm 3, luotettav. Pertti Kärhä, HMK -N euvostoliitt~uomi +Suomi-Ruotsi -Ruotsi-Suomi +Saksa-Suomi -Ruotsi-Suomi + Suomi-Ruotsi -Ruotsi-Suomi + Suomi-Ruotsi -Ruotsi-Suomi 85 säästä puolet lainaa puolet ~ SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO Torsten Hj orth Liitto on perustettu 1938, liittynyt SVUL:oon 1965, kuuluu perustamisvuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Union Internationale Motonautique (UIM) , vuonna 1965 seuroja 54, jäseniä 14.423. Liiton puheenjohrtaja: Torsten H j 0 r t h Liiton sihteeri: Kauko-Aatos Le v ä aho SUOMEN MESTARIT 1965 Luokka A Luokka B Luokka C S. O. Fagerström, SMK S. O. Fagerström, SMK S . O. Fagerström, SMK 1.600 pisto 1.369 » 1.600 » ENNÄTYKSET @J\Y!@J YHDYSPANKIN säästölainatili Luokka Peräm. SE J ME SE A ME SE B ME SE C ME SE D ME 1961 1963 1960 1963 1963 1963 1963 1964 1960 1964 S. Fagerström G . Faleij , Ruotsi T-B . Fagerström G. Faleij, Ruotsi S. Fagerström S. Fagerström, Suomi S . Fagerström Hennas, Monaco T. J. Ranko D. Köning, Saksa 86,590 km/t 102,78 » 105,718 » 126,56 » 131,9454 » 131,94 » 149,4054 » 168,22 » 93,55 » 171,88 » 87 86 CS ns BU CU cm nu SE ME SE ME SE ME SE ME SE ME SE ME 1963 1964 1961 1964 1962 1956 1964 1964 1964 1964 1960 1954 S. Fagerström Zander, Ruotsi T. J . Ranko Fiovari, Saksa L . Finnilä Locatelli, Italia S. Fagerström Zimmerman, Itävalt a T-B. Fagerström Antagonini, Italia T-B. Fagerström Galioberti, Italia 119,126 136,89 70.19 128,35 77,711 83,05 105,512 115,20 56,827 76,44 63,313 93,51 km/t :. :. :. :. :. :. :. :. SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKASVATUSLIITTO :. :. :. Puheenj ohtaj a Liisa Or k o Liitto on per ustettu 1896, liittyn yt SVUL :oon 1948, k uuluu Uuden Voimistelun Kansainväliseen liittoon (LIGymM ), vuonna 1965 seuroja 433, jäseniä 30.359 naista ja 20.930 tytt öä, yhteensä 51.289. Liiton puheenjohtaja : Liisa 0 r k 0 Liit on toiminnanj ohtaja: Anna K i n n u n e n Vuonn a 1965 oli S uomen Naisten L iikuntakasvatusliitolla kenttätyössä 1.410 eriasteista voimistelunjohtajaa, eri osastoilla yhteensä 23.127 harjoitusk ertaa. Tämän lisäksi järjestettiin urheilu-, p alloilu-, tanhu - ym. harjoituksia 4.983 sekä retkiä 744, joille osallistui 7.913 jäsen tä. SNLL :n jäsen seurojen omissa juhlatilaisuuksissa esiintyi vuoden 1965 kuluessa kaikkiaan 7.843 nais- ja tyttövoimistelijaa, minkä lisäksi muiden seuro~ en juhliin osallistui 4.453 voimistelijaa 513 eri tilaisuudessa, joissa oli katsojia 239.379. Kursseilla ja leireillä oli vuoden 1965 aikana 1.151 osanottajaa ja kurssivuorokausia kertyi 9.862. Neuvonta- ja valistustilaisuuksia oli 77 ja osanottajia niillä 1.791. SNLL järjesti 9-13. 6. Kisa- ja kuntopäivät Turussa. Yleisurheilukilpailut tapahtuivat 2 sarjassa, samoinkuin voimistelukilpailutkin. Kuusi piiriä osallistui lentopallokilpaan. Iltajuhlassa oli yli 15 liikuntaesitystä, esiintyjiä noin 160. Vuoden 196.3 loppuun mennessä on kirjattu erilaisia merkkisuorituksia yhteensä 625.869 kpl. 88 89 SVUL:n erikoisliitoista vanhin 70-vuotias SNLL on vanhin SVUL:n jäsenliitoista. Se on perustettu helmikuun 2 päivänä 1896 Suomen Naisten Voimisteluliitto-nimisenä. SVUL:n jäseneksi tuli liitto v. 1948. Naisvoimistelu oli Suomessa saanut järjestelmällisiä muotoja jo 1870-luvulla. Elin K alI i 0 oli vuonna 1876 perustanut ensimmäisen naisvoimisteluseuran, Gymnastikföreningen för Funtimmer i Helsingfors ja myös muita naisten voimisteluseuroja oli sen jälkeen syntynyt. Elin Kallio myös herätti ajatuksen valtakunnallisen naisvoimisteluliiton perustamisesta ja hänestä tuli itseoikeutetusti liiton ensimmäinen puheenjohtaja. Alkuvaiheissaan oli suomalainen naisvoimistelu seurannut saksalaisen Spiessin järjestelmää, jota opetettiin varsinkin Matilda A s p'i n voimistelulaitoksessa. Elin Kallio kehitti oman järjestelmänsä, jonka hän itse sanoi pohjautuvan Lingin ja Spiessin voimistelujärjestelmille. Hän ei kuitenkaan kehoittanut kaavojensa orjalliseen noudattamiseen. Hänen apunaan toimi Anni Co 11 a n, josta myöhemmin tuli liiton puheenjohtaja. Myöhemmin on suomalainen naisvoimistelu paljon muuttunut. Useat johtavat naisvoimistelun hahmot ovat luoneet omia linjojaan. Näistä mainittakoon Elli B j ö r k s t e n, Maggie G r ip en b e r g, Hilma J a 1 k a n e n, Helvi SaI m i n e n ja Esteri Suo n t a a. Alunperin kaksikielisestä liitosta erosi huhtikuussa 1920 ruotsinkielinen osasto ja ero tuli täydelliseksi v. 1921, jolloin Anni Collan luovutti puheenjohtajan tehtävät nyt täysin itsenäistyneessä SNLL:ssä Kaarina K ari 11 e. Kaarina Kari oli liiton puheenjohtajana vuoteen 1954. Hänen johdollaan SNLL kehittyi suureksi ja virkeästi toimivaksi järjestöksi. SNLL :n ohjelmassa on voimistelun ohella ollut myös monia urheilum uotoja, joita on harrastettu enimmäkseen merkkisuorituksina. Pallopeleistä ovat liiton ohjelmassa olleet varsinkin pesäja lentopalloilu. Uranuurtajan työn on liitto suorittanut tunturiretkeilyn ja -hiihdon alalla. Naiset ) löysivät» maamme tunturit ja osoittivat niiden arvon liikuntakulttuurillemme. Monissa suurissa voimistelunäytöksissä ulkomailla on suomalainen naisvoimistelu saavuttanut mainetta ja tunnustusta. SNLL on kasvanut erääksi maamme tärkeimmistä liikunta-alan järjestöistä. Liiton nykyinen puheenjohtaja Liisa 0 r k 0 voi oikeutetulla ylpeydellä ilmoittaa, että liitossa on nyt 433 seuraa, joiden yhteinen jäsenmäärä on 51.289 naista ja tyttöä. 70-vuotinen työ on kantanut kauniin hedelmän . SUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO Puheenj oh taj a u. Poppius Liitto on perustettu 1948, liittynyt SVU~ : o~~. 1962, ~~uluu vuodesta 1948 perustajajäsenenä kansamvahseen luttoon Union Internationale Pentathlon Moderne (UIPM), v~?~a 1965 seuroja 8, jäseniä 270 miestä, 65 naista, 29 ~!.t~oa )a 55 poikaa, yhteensä 419, lisäksi liittoon kuuluu 3 JarJeston välityksellä n. 63.000 jäsentä: . Liiton puheenjohtaja: UoleVI P 0 P P I U s Liitton toiminnanjohtaja: Olavi M ann 0 n e n SUOMEN MESTARIT 1965 5-ottelu 5-ottelu 4-ottelu 3-ottelu 3-ottelu +Suomi-Eesti -Suomi-Ruotsi Seppo Aho B-sarja Martti Ketelä Veikko Salminen Wilhelm Haikala ikämiehet Tauno Pulkki MAAOTTELUT 13.788-13.468 13.788-14.154 4713 pistettä 4263 ) 3231 ) 2412 ) 2034 ) 20-23. 6. Helsinki 20-23. 6. Helsinki Osallistuminen ulkomaisiin kilpailuihin Budapest 23-27.5. 4 kilpailijaa, Tukholma 14-17.6. 4 k~lpa~l~ jaa, Moskova 22-26.7. 5 kilpailijaa, Tukholma 17-20.8. 3 ~Ilpail.l jaa ja MM-kilpailut Leipzigissä 19-23.9. m~k~na . l. yl.sarJas.sa J.a 3 nuorten sarjassa, jossa saavutettiin pronsslmltah JoukkuekIlpailussa. 90 91 57: 60: 63th: 67: 71: 75: 81: R: SUOMEN NYRKKEILYLIITTO Börje Karvonen, Tapanilan Erä Harri Piitulainen, Helsingin Nyrkkeilyseura Osmo Kanerva, Tapanilan Erä Pertti Purhonen, Viipurin Nyrkkeilijät Ilmo Lindqvist, Helsingin Tarmo Kalevi Kanto, TUL Lauri Kähönen, Tampereen Voimailuseura Eero Ruokomäki, Salon Viesti MAAOTTELUT 1965 Puheenjohtaja Valle Resko Liitto on perustettu 1923, liittynyt SVUL:oon 1935, kuuluu vuodesta 1926 kansainväliseen liittoon Association Internationale de Boxe Amateur (AIBA) ja vuodesta 1950 pohjoismaiseen liittoon Nordisk Bokse Union (NBU), vuonna 1965 seuroja 135, jäseniä 8.298 miestä, 453 naista, 6.035 poikaa ja 302 tyttöä, yhteensä 15.088. Liiton puheenjohtaja: Valle R e s k 0 Liiton toiminnanjohtaja: Atle Salo k a n g a s SUOMEN MESTARIT 1965 Yleinen luokka: 51: Kari Meronen, VN 54: Börje Karvonen, TaErä 57: Risto Meronen, TaErä 60: Harri Piitulainen, VN 63 th: Osmo Knerva, TaErä 67: Pertti Vartiainen, HV 71: Yrjö Sikiö, TUL 75: Hannu Mäki, TUL 81: Urho Harjula, TUL R: Raimo Nisula, TUL Nuorten luokka: 51: Veikko Kosunen, TUL 54: Heimo Miettinen, TaErä 57: Rauno Tuomisto, Ty-Va-Vo 60: Arto Nilsson, TaErä 63 th : Pertti Taivainen, VN 67 : Taisto Nissilä, TUL 71: Martti Valtonen, ImNy 75: Jorma Väisänen, KotVo 81: Heikki Heilimo, VN R: Pekka Valtari, LaA SUOMEN MESTARIT 1966 Yleinen luokka: 51: Juha Lindbergh, Tampereen Voimailuseura 54: Kari Meronen, Viipurin Nyrkkeilijät -Eesti-Suomi -DDR-Suomi ± Suomi-Ranska + Suomi-Ruotsi 6-4 7-3 5-5 6-4 Epävirallinen ± Suomi-Tunisia 5-5 Nuoret + Suomi- Ruotsi 6-4 Kalottiottelu - Pohjois-Ruotsi-Pohjois-Suomi 8-2 Kaupunkio ttelu ± Helsinki-Lontoo 5-5 MAAOTTELUT 1966 + Suomi-Tanska - DDR-Suomi - Eesti-Suomi Nuoret + Suomi-Ruotsi 7-3 6-4 6-4 7-3 Kalottiottelu + Pohjois-Suomi-Pohjois-Ruotsi 9-1 Kaupunkiottelu + Helsinki-Lontoo 6-4 95 94 SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO Puheenjohtaja Pentti Anttila Liitto on perustettu 1934, liittynyt SVUL:oon 1934, kuuluu vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Internatio~.ale ~elterophil~ e~. Culturis.te, vuonna 1965 seuroja 257,J,asema 14.464 mIesta, 931 naIsta, 9.317 poikaa ja 536 tyttoa, yhteensä 25.328 jäsentä. Liiton puheenjohtaja: Pentti A n t t i 1 a Liiton toiminnanjohtaja: Mauri Ra u van t 0 MESTARIT JA ENNÄTYKSET S a r j a 5 6 k g, p u n n e r r u s SE 95,0 kg Reima Ruokanen PE 95,0 kg Reima Ruokanen ME 117,5 kg F. Baez, Puerto Rico Tempaus SE 95,0 kg Aarne Vehkonen PE 95,0 kg Aarne Vehkonen ME 112,5 kg S. Ichinoseki, Japani 1965 1965 1964 1963 1963 1965 Työntö SE 117,5 kg Matti Rajaluoto PE 117,5 kg Einar Edberg, Ruotsi Matti Rajaluoto sivuaa ME 141,0 kg A. Vakhonin, N-liitto 1962 1957 1962 1965 Yhteistulos SE 292,5 kg Aarne Vehkonen PE 295,0 kg Bo Gilliusson, Ruotsi ME 365,0 kg I. Földi, Unkari 1963 1966 1965 SM 270,0 kg Yrjö Haatanen SM 272,5 kg Yrjö Haatanen 1965 1966 S a r j a 6 0 k g, p u n n e r r u s SE 102,5 kg Martti Muukka PE 102,5 kg Martti Muukka ME 128,5 kg I. Földi, Unkari 1964 1964 1966 Tempaus SE 107,5 kg Matti Eskelinen PE 107,5 kg Matti Eskelinen ME 123,5 kg Y. Miyake, Japani 1965 1965 1965 Työntö SE 135,0 kg Matti Eskelinen PE 135,0 kg Matti Eskelinen ME 152,5 kg I. Berger, USA 1965 1965 1964 SE PE ME SM SM 332,5 332,5 397,5 325,0 300,0 kg kg kg kg kg Yhteistulos Matti Eskelinen Matti Eskelinen Y. Miyake, Japani Matti Eskelinen Esa Einola 1965 1965 1964 1965 1966 Sarja 67,5 kg punnerrus SE 122,5 kg Mauno Heiskanen PE 122,5 kg Mauno Heiskanen ME 145,0 kg V. Katsura, N-liitto 1965 1965 1966 Tempaus SE 111,0 kg Pekka Salo PE 117,5 kg T. Björnsen, Norja ME 144,0 kg W. Baszanowski, Puola 1965 1966 1965 Työntö SE 145,0 kg Mauno Heiskanen PE 150,0 kg K. Björnsen, Norja ME 168,5 kg V. Kaplunov, N -liitto 1966 1966 1965 Yhteistulos SE PE ME SM SM 370,0 kg Mauno Heiskanen 387,5 kg K. Björnsen, Norja 432,5 kg W. Baszanowski, Puola 335,0 kg Pekka S alo 352,5 kg Pauli Ryhänen 1966 1966 1964 1965 1966 96 97 S a r j a 7 5, kg p u n n e r r u s SE 131,0 kg Aaro Viitikka PE 132,5 kg Karl Strand, Ruotsi ME 149,5 kg S. Lopatin, N -liitto 1966 1964 1966 Tempaus SE 130,0 kg Tauno Kare PE 130,0 kg Tauno Kare ME 141,5 kg M. Ouchi, Japani 1963 1963 1965 Työntö SE 160,0 kg Tauno Kare PE 160,0 kg Tauno Kare ME 179,0 kg V. Kurentsov, N-liitto 1961 1961 1966 SE PE ME SM SM 405,0 405,0 452,5 385,0 397,5 kg kg kg kg kg Yhteistulos Tauno Kare Tauno Kare M. Ouchi, Japani Tauno Kare Tauno Kare · 1963 1963 1965 1965 1966 S a r j a 8 2 , 5 k g, p u n n e r r u s SE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi PE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi ME 161,0 kg V. Isakov, N-liitto 1965 1965 1966 Tempaus SE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi PE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi ME 148,0 kg N. Ozimek, Puola 1962 1962 1965 Työntö SE 175,0 kg Jouni Kailajärvi PE 175,0 kg Jouni Kailajärvi ME 187,5 kg G. Veres, Unkari 1962 1962 1963 SE PE ME SM SM 450,0 450,0 477,5 425,0 445,0 kg kg kg kg kg Yhteistulos Kaarlo Kangasniemi Kaarlo Kangasniemi G. Veres, Unkari Kaarlo Kangasniemi Kaarlo Kangasniemi S a r j a 9 0 k g, p u n n e r r u s SE 153,5 kg Kaarlo Kangasniemi PE 153,5 kg Kaarlo Kangasniemi ME 168,0 kg V. Golovanov, N-liitto 1964 1964 1964 1965 1966 1965 1965 1965 Tempaus SE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi PE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi ME 150,0 kg A. Kalinitshenko, N-liitto 1966 1966 1965 Työntö 1965 1965 1965 SE 185,0 kg Jouni Kailajärvi PE 185,0 kg Jouni Kailajärvi ME 190,5 kg L. Martin, Englanti Yhteistulos SE PE ME SM SM 460,0 460,0 487,5 435,0 455,0 kg kg kg kg kg 1966 1966 1964 1965 1966 Kaarlo Kangasniemi Kaarlo Kangasniemi V . Lyakh, USSR Jouni Kailajärvi Jaakko Kailajärvi S a r j a yli 9 0 k g, p u n n e r r u s 1963 1963 1965 SE 160,0 kg Reino Suominen PE 160,0 kg Reino Suominen ME 198,5 kg V. Andrejev, USSR Tempaus SE 150,0 kg Eino Mäkinen PE 150,0 kg Eino Mäkinen ME 173,0 kg L. Zhabotinsky, USSR 1964 1964 1965 Työntö SE 190,0 kg Reino Suominen PE 190,0 kg Reino Suominen ME 217,5 kg L. Zhabotinsky, USSR 1963 1963 1964 Yhteistulo s SE PE ME SM SM 487,5 487,5 580,0 440,0 477,5 kg kg kg kg kg Reino Suominen Reino Suominen J. Vlasov, USSR Sakari Puuras Mauno Lindroos -Suomi-Puola +Suomi-Itä-Saksa +Suomi-Ranska MAAOTTEL UT 3--4 5-2 7-0 1963 1963 1964 1965 1966 1965 Helsingissä 21. 3. 1965 Helsingissä 26. 9. 1965 Valkeakoskella 11. 12. 1965 99 98 Ilvekset ( 19 v.) Keravan Pallokerho : Erkki Tarvainen, Kari Park, Risto Noopila, Kari Väänänen, Reima Rönn, Pasi Kostiainen, Rauno Mäenpää, Paul Pursiainen, Matti Lehtinen, Pekka Rajala ja Arto Wathen. SUOMEN PESÄPALLOLIITTO Puheenjohtaja Erkki Kivelä Liitto on perustettu 1920, liittynyt SVUL:oon 1925, vuonna 19?5 seuroja 601, jäseniä 45.060 miestä, 12.270 naista 40.040 pOIkaa ja 11.038 tytJtöä, yhteensä 108.408. ' Liiton kunniapuheenjohtaja: Lauri P i h kaI a Liiton puheenjohtaja: Erkki K i veI ä L~~ton t~.i.~innanjohtaja: Tuomas Li P 0 n k 0 s k i Lllton paakouluttaja: Tauno Luo m i K 0 n t i 0 t (yli 35 v.) Jyväskylän Kiri : Paavo Pollari, Eino Kaakkolahti, Pentti Paavola, Antti Elomaa, Pertti Jaakonlahti, Lauri ;Lehtinen, Reino Salonen, Ami Paavola, Olli Talvisto, Matti Pollari, Jorma Luomaaho ja Ville Markkanen. Liiton järjestämissä virallisissa sarjoissa oli pelikautena 1965 mukana kaikkiaan 6.079 joukkuetta, joista valtaosa oli nuoria. Sarjajako nuorilla on seuraava: Pojat: ilvekset (19 v.), kärpät (17 v.), oravat (15 v.), ampiaiset (13 v.) ja sääsket (11 v.). Tytöt: pääskyt (15 v.) ja peipot (13 v.). Ampiaisten valtakunnallinen tekniikkamestari: Erkki H a u t a m ä k i, Ylistaro. Tiivistä tietoa mm. pelin säännä istä, tekniikasta, taktiikasta ja harjoittelusta. SUOMEN MESTARIT 1965 Miehet: MITÄ-MISSÄ-MILLOI N Vimpelin Veto: Kari Lakaniemi (22 ottelua) , Paavo Mäkelä (22), Markus Lakaniemi (22), Mikko Peltola (22), Olli Latvala (22), Kalervo Havinen (22), Jaakko Nygård (22), Lauri Pippola (21), Tuomo Vihriälä (21), Jaakko Vainionpää (2), Timo Heinonen (2) KaleviJunnila 0), Pekka Heikkilä (1). ' Naiset: Pallo-Toverit: Seija Happonen (10 ottelua), Aulikki Pihlajamäki (0), Ritva-Liisa Vainio (0), Tuula Rantanen (0), Leena Jääsk~~äinen (0), Riitta Hämäläinen (10), Sinikka Sundberg (9), Ella Lohman (9), Tellervo Haapaniemi (7), Terttu Helminen (5) Kirsti Ristlakki (1). ' 87 s. Nid. 4:45 otava
© Copyright 2024