Hirvenlihan arvo • Riistapäivät 2015, Oulu • Markus Kankainen ja Kaija Saarni © Luonnonvarakeskus Hirvenlihan arvo • Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista • Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttavat arvoon • Hirvenlihan arvo metsästä kulutukseen: - Monta tapaa arvottaa hirvenlihaa 2 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Hirvenlihan määrä ja arvo 3 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Tutkimuksessa mukana • • • • • 450 erikokoista hirviporukkaa eripuolelta Suomea 1500 hirvenmetsästäjää 7 riistajalostusyritystä Arviot 1.2 miljoonan hirvikilon perusteella 9 miljoonaa kiloa hirveä vuonna 2010 4 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Hirvi ja riistamäärät elintarvikkeena - asemointi • 2010 hirvisaalis noin 9 Miljoonaa kiloa, noin puolikas hirvi per hirvenmetsästäjä 12 000 000 10 000 000 Valkohäntäpeura 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Metsäkauris Jänikset Vesilinnut Metsäkanalinnut 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Muut riistalinnut 2 000 000 Hirvi 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Miljoonaa kiloa (Teuraspaino) 2010 Kotimainen tuotanto 5 Markus Kankainen Kg teuraspaino/vuosi 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon • Hirviseurueet jakavat suurimman osan metsästäjille, vain muutama prosentti markkinoille 6 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon • Metsästäjät ja lähipiiri syövät hirvet itse, vain muutama prosentti markkinoille 7 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon • Yhteenveto 2010: vain noin 50 tonnia kotimaista hirveä markkinoilla • Mitä enemmän ohjautuu markkinoille sitä suurempi jalostusarvo 8 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Miksi kotimaista hirveä ei löydy markkinoilta • Seurueet eivät myy, koska metsästäjät eivät halua luopua saalisosuudestaan • Henkilökohtaiset saalismäärät tulisi olla suurempia ja myynti helpompaa • Myyntihinta ei vastaa kustannuksia tai vaivaa 9 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Miten markkinat muuttuisivat jos hirviä olisi enemmän ? – seurueiden myyntihalukkuusarvio • +1 = hirvisaalis 68 000 => 75 000 kpl; markkinakasvuennuste 50 tonnista 300 tonniin • +5 = hirvisaalis vajaa 100 000 kpl; markkinaennuste noin 1,2 miljoonaa kiloa • Riistan tuonti (Ruotsista ja Virosta) kasvanut; 2010,130 tonnia => 2013, 484 tonnia 10 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Monta tapaa arvottaa hirveä • Riippuu mistä tai kenen näkökulmasta arvottaa • Jos kyseisen luonnonvaran arvoa verrataan muihin elintarvikkeisiin tai yhteiskunnan toimintoihin tulisi käyttää vastaavaa mittaria • Yhteiskunnan toiminnot ?: Liikennevahingot, metsävahingot, suojelualueet, susivahingot, muut elinkeinot ym. 11 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Monta tapaa arvottaa hirveä – Tuotantokustannus ja tukkuhinta • Hirvellä tuotantokustannus = metsästyskustannus • Luuton 23 €/kg, Teuraspainohinta 16 €/kg, Per Hirvi 2123 €, Per metsästäjä 1140€ • Metsästäjän omakustannehinta/kg korkeampi, koska osa saaliista annetaan pois • Tukkuhinta = metsästäjien vahvistama myyntihinta, noin 7 €/kg teuraspaino 12 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Monta tapaa arvottaa hirveä – Myynti- ja ostohalukkuus • Myyntihalukkuushinta; Luuton 17,25 €/kg, Teuraspaino 11,90€/kg • Puolet metsästäjistä ei myisi mistään järkevästä hinnasta = tunnearvo • Ostohalukkuushinta; Luuton 4€/kg, Teuraspaino 5,80€/kg • Vaihtoehtohinta muihin elintarvikkeisiin nähden • Syy alhaiseen hintaan: ”Hyvät hankintakanavat” ja puolikas hirvi pakkasessa ? 13 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Monta tapaa arvottaa hirveä – Jalostusarvo • • • • Jalostusarvo = tuotanto/arvoketjussa syntyvä arvonlisä Kansantaloudellinen mittari: – Kuinka paljon synnyttää elinkeinotoimintaa Metsästyksen arvonlisä + jalostuksen arvonlisä + vähittäismyynnin arvonlisä Suurin osa metsästyksen arvonlisää (100%) 144,5 M€, vähittäismarkkinoilta (2%) 1,8 M€, ja rahtijalostuksesta (11%) 2,4 M€ 14 Markus Kankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Metsästyksen ”arvo” on enemmän kuin kustannukset • Soveltaen Ruotsalaista tutkimusta: metsästyksen arvo on käänteisesti: ”Millä hinnalla luopuisit metsästyksestä” • Voidaan jakaa kustannusten päälle jäävään hyötyyn eli nettoarvoon • Tai, lihasta saatavaan arvoon jolloin loppu on virkistysarvoa 15 MarkusKankainen 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Johtopäätökset • • • • • • • • Riistan arvoa luonnonvarana ei ole tutkittu Suomessa kattavasti Hirven lihan elinkeinoille synnyttämä arvo noin 150 Miljoonaa euroa (2010) Arvo miltei kaksinkertaistuu jos liha saadaan markkinoille Uuden kannanhoitosuunnitelman saalisarvion perusteella, 50-60 000 hirveä/vuosi, markkinoiden lisäarvo jää pieneksi Suomen kulutusta täydennetään ulkomaisella riistalla, eli suurta vientiluonnonvaraa ei ole odotettavissa Metsästyskustannusten tuottama arvonlisä säilynee jos metsästysmahdollisuuksia ei rajoiteta – metsästäjien määrä on ollut kasvussa Tarjonnan ja kysynnän ”kohtaamisen” kehittämisellä voitaisiin parantaa arvoa vähän Metsästykseen liittyvää riistanhoitotyötä ei arvotettu 16 Teppo Tutkija 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus Kiitos! Markus.kankainen@luke.fi 17 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus 18 Teppo Tutkija 15.1.2015 © Luonnonvarakeskus