1. No category

NUTRICIA MEDICAL OY:N TIEDOTUSLEHTI | 1/2015
NEWS
Jonna Hilven työ on uraauurtava, sillä sairaalahoidossa olevien lasten ravitsemustilaa ei ole
Suomessa aikaisemmin tutkittu.
Lasten vajaaravitsemusta
ei aina havaita
Suomalaisissa sairaaloissa on vajaaravitsemusriskissä olevia ja vajaaravittuja lapsipotilaita, joita ei tällä
hetkellä tunnisteta eikä ohjata ravitsemushoitoon. Tämä tuli esiin maan ensimmäisessä aihetta koskevassa
pilottitutkimuksessa, pro gradu -tutkielmassa, jonka teki ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi HYKS
Lastenklinikalla.
Teksti: Maija Rauha | Kuva: Juha Saastamoinen
J
onna Hilven tutkimustulosten mukaan
HYKS Lastenklinikan potilaista valtaosa
(73,9–92,8 %) on vähintään kohtalaisessa
vajaaravitsemusriskissä. 6,2 prosenttia potilaista
kärsii akuutista vajaaravitsemuksesta ja 15,4 prosenttia kroonisesta vajaaravitsemuksesta. Luvut
ovat täysin linjassa Euroopassa julkaistujen vastaavien tutkimusten kanssa.
– Länsimaissa lasten vajaaravitsemus liittyy
useimmiten sairauteen. Vajaaravitsemus lisää
osastohoidon tarvetta ja pituutta, jolloin myös
hoidon kustannukset kohoavat. Akuutti vajaaravitsemus oli tutkimuksessani yhteydessä sairaalajakson kestoon, mutta krooninen ei, Hilpi kertoo.
Vajaaravitsemus on tila, jossa tarpeeseen
verrattuna liian vähäinen energian, proteiinien ja
ravintoaineiden saanti vaikuttaa haitallisesti kasvuun, kehon koostumukseen ja toimintaan. Vajaaravitsemus heikentää immuunivastetta, hidastaa
haavojen paranemista, aiheuttaa suoliston toimin-
tahäiriöitä ja pidentää mekaanisen ventilaatiohoidon tarvetta. Vajaaravituilla lapsilla on myös muita enemmän ripulia ja oksentelua.
Akuutti vajaaravitsemus on alle kolmen kuukauden aikana kehittynyttä ja krooninen yli kolmen
kuukauden aikana kehittynyttä. Krooninen vajaaravitsemus määritellään pituuden perusteella, ja
sen taustalla on länsimaissa useimmiten pituusJatkuu seuraavalla sivulla 
kasvua heikentävä syndrooma tai lääkitys. Vain
harvoin kyseessä on vajaaravitsemuksen aiheuttama kasvuhäiriö.
Seulontamenetelmät toimivat hyvin
Vajaaravitsemusriskissä olevien osuus vaihteli testimenetelmän mukaan. Tutkimuksen päätarkoitus
olikin vertailla lasten vajaaravitsemuksen seulontaan käytettäviä menetelmiä.
– Lasten vajaaravitsemusriskin seulontaan ei
ole yhteistä eurooppalaista mallia. Testasin kolmea viime aikoina kehitettyä menetelmää, jotta
niistä voitaisiin valita suomalaisten lastenosastojen
hoitohenkilökunnan käyttöön sopivin. Kaikki menetelmät tunnistivat vajaaravitsemuksen hyvin, eivätkä niiden väliset erot olleet suuria, Hilpi kertoo.
Hilven vertailemat menetelmät olivat STAMP,
PYMS ja STRONGkids. Näistä viimeksi mainittu
osoittautui parhaaksi seulontatyökaluksi tarkasteltaessa menetelmän herkkyyttä, tarkkuutta sekä positiivista ja negatiivista ennustavuutta. Se oli
myös käyttöominaisuuksiensa perusteella paras.
– STRONGkids erottui muista helppokäyttöisyydellään. Lomakkeen kysymykset eivät saa olla vaikeita vastata, ja diagnoosilistojen tulee olla
helposti tulkittavia. STRONGkids alkaa silmämääräisellä arviolla lapsen kliinisestä ravitsemustilasta. Sen tekeminen osoittautui yllättävän helpoksi.
Se, miten hoitohenkilöstö tämän kokee, on vielä
testaamatta, Hilpi sanoo.
– Tämä kertoo seulonnan käyttöönoton tärkeydestä ja siitä, että tällä hetkellä kaikkia ravitsemushoitoa tarvitsevia ei tunnisteta osastoilla.
Myös niiden lasten joukosta, joilla ei aiemmasta
ravitsemushoitokontaktista huolimatta ollut nyt
aktiivista hoitokontaktia, löytyi kohtalaisessa ja
korkeassa vajaaravitsemusriskissä olevia potilaita, Hilpi kertoo.
Hilpi kysyi myös lasten vanhemmilta, kokivatko nämä huolta lapsensa ravitsemustilasta. Aiem-
„Kaikki menetelmät
tunnistivat
vajaaravitsemuksen
hyvin.
missa seulontatutkimuksissa tätä ei ole kartoitettu.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, ettei ravitsemustila ole vanhempien ensisijainen huolenaihe, kun lapsi on sairaalahoidossa. Suurin osa,
65 prosenttia, vanhemmista ei ollut asiasta huolissaan. Lapsista valtaosan vajaaravitsemusriski
oli kuitenkin kohtalainen tai korkea.
– Toisaalta kaikki lapset, joiden vanhemmat
olivat hyvin huolissaan lapsensa ravitsemustilasta,
saivat kaikilla menetelmillä korkeat tai kohtalaiset
riskipisteet. Tämän ryhmän lapset olisi ensiarvoisen tärkeää ohjata ravitsemushoitoon, Hilpi toteaa.
Tarvetta ei aina tunnisteta
Tutkimukseen osallistuneista 69 lapsesta lähes
kolmannes oli aktiivisessa ravitsemushoitokontaktissa. 40 prosenttia ei ollut käynyt ravitsemusterapeutilla eikä käyntiä ollut suunnitelmissa. Heistä osa sai kuitenkin korkeat pisteet seulonnoista.
Ravitsemus edistää toipumista
Tutkimukseen osallistuneiden lasten ikä vaihteli yli kuukaudesta alle 18 vuoteen. Heidän keski-ikänsä oli 6 vuotta ja sairaalajaksojensa pituuden mediaani 5 päivää. Mukana oli muun muas-
sa syöpä- ja sydäntautipotilaita, kirurgisia potilaita, infektiotauti-, trauma- ja munuaistautipotilaita
ja potilaita, joille oli tehty aikaisemmin elinsiirto.
Vajaaravitsemus jakautui tutkimuksessa varsin
tasaisesti diagnoosiryhmien kesken.
Lasten mittaamiseen ja punnitsemiseen liittyvät käytännöt vaihtelivat suuresti osastoittain.
Joillakin osastoilla potilaat mitattiin viikoittain tai
jopa päivittäin, toisilla painoa ja pituutta ei seurattu lainkaan. Tästäkin syystä käyttöönotettavan menetelmän tulisi Hilven mielestä olla mahdollisimman helppokäyttöinen.
– Seuraavaksi olisi hyvä tehdä tutkimus,
jonka aineiston keräisivät sairaanhoitajat. Näin
saataisiin esiin menetelmän toimivuus käytännön työssä, Hilpi sanoo.
Hilpi toivoo, että lasten vajaaravitsemuksen
seulontamenetelmä otettaisiin käyttöön kaikilla
Lastenklinikan osastoilla ja muissakin Suomen
sairaaloissa. Näin saataisiin vajaaravitsemusriskissä olevat ja vajaaravitut oikea-aikaiseen ravitsemushoitoon.
Onnistunut sairaalaruokailu edistää toipumista ja lyhentää sairaalajakson pituutta. Vajaaravitsemuspotilaita hoidettaessa on Hilven mukaan tärkeää ottaa huomioon lapsen omat ruokatoiveet. Tarvittaessa lapselle tilataan täydennetty, runsasenerginen ruokavalio, johon on käytetty rasvalisää tai täydennysravintovalmisteita.
Elintarviketieteiden maisteri Jonna Hilpi työskentelee HYKSin ravitsemusasiantuntijana ja tavoittelee ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Terveystieteen maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu
-tutkielman ohjaaja ja tutkimuksen vastuuhenkilö
oli laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Jetta Tuokkola. Hilpi ja Tuokkola suunnittelivat tutkimuksen yhdessä, ja aineiston keruun teki Hilpi. ||||||
PÄÄKIRJOITUS
Sairaalle lapselle parasta mahdollista hoitoa
K
un lapsi sairastuu, vanhemmilla on huoli.
Vaikka kyseessä olisi tavallinen flunssa tai
vatsatauti, vanhemmat haluavat yleensä
olla aivan varmoja, että lapsi saa parasta mahdollista hoitoa. Hyvä niin, koska etenkin pienen
lapsen voimavarat ovat suhteellisen vähäiset eikä
hän myöskään aina pysty ilmaisemaan itse, mikä
on vialla. Tilanne voi kääntyä vakavaksi nopeammin kuin aikuisella.
Hyvään hoitoon liittyy aina myös täysipainoinen, toipumista tukeva ravitsemus. Ikävä kyllä moniin lasten sairauksiin liittyy heikentynyt ruokahalu.
Lapsi ei ehkä halua syödä eikä välttämättä edes
pysty syömään paljon kerralla. Silloin on tärkeää
tarjota lempiruokia ja mieluista juotavaa. Lapsen
ravinnonsaantia on helppoa lisätä myös lääkärin
tai ravitsemusterapeutin ohjauksessa käytettävien
täydennysravintovalmisteiden avulla.
Kun lapsi tarvitsee hoitoa, jota ei kotona pystytä antamaan, hänet otetaan sisään sairaalaan.
Maan vaativimmat toimenpiteet tehdään HYKS Lastenklinikalla. On ymmärrettävää, mutta silti huolestuttavaa, että lähes kaikki Lastenklinikan potilaat ovat vajaaravitsemuksen kannalta riskiryhmässä. Huolestuttavaa on myös se, ettei jokaisella osastolla tällä hetkellä
seurata potilaiden painoa ja pituutta järjestelmällisesti.
Yksinkertaisen seulontalomakkeen avulla olisi mahdollista seuloa vajaaravitsemusriskiä kaikilta sairaalahoidossa olevilta lapsilta. Näin löydettäisiin nykyistä
varmemmin lapset, jotka tarvitsevat tehostettua ravitsemushoitoa. Olisi lasten, vanhempien ja koko yhteiskunnan etu, että nyt testattu seulontamenetelmä
leviäisi mahdollisimman laajalti suomalaisten sairaaloiden käyttöön.
Täysipainoinen ravitsemus ei ole sivuseikka, vaan
tärkeä osa sairaan lapsen parasta mahdollista hoitoa.
Päivi Pakarinen
toimitusjohtaja, Nutricia Medical Oy
paivi.pakarinen@nutricia.com
Teksti: Maija Rauha | Kuvat: Danone Nutricia
Näin prebiootit
vaalivat lapsen terveyttä
Prebioottien merkitys lapsen terveydelle nousi alun perin esiin tutkimuksissa, joissa haluttiin selvittää,
mikä tekee äidinmaidosta imeväisen parasta ravintoa. Nykytietämyksen mukaan prebiootit parantavat
vastustuskykyä ja suojelevat lasta sairauksilta usean eri mekanismin kautta.
Ä
idinmaidon koostumusta tutkittaessa
selvisi, että siinä on runsaasti oligosakkarideja, jotka eivät pilkkoudu ruoansulatuselimistössä, vaan kulkeutuvat sellaisenaan
paksusuoleen. Ravinnosta saadut oligosakkaridit ovat yhteydessä lapsen immuunijärjestelmän
kehittymiseen ja vahvistumiseen. Tämä tapahtuu
suurelta osin oligosakkarideja ravinnokseen käyttävien suolistobakteerien kautta.
– Hyödylliset oligosakkaridit kuuluvat prebiootteihin, jotka edistävät hyödyllisten probioottisten bakteerien kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Hyödylliset bakteerit puolestaan vaikuttavat
tutkitusti elimistön vastustuskyvyn kehittymiseen
ja suojamekanismien ylläpitämiseen. Tällaisia hyödyllisiä bakteereja ovat esimerkiksi bifidobakteerit, kertoo ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä Nutricia Baby Oy:stä.
Hyödylliset suolistobakteerit tukevat suoliston limakalvojen ja imukudoksen toimintaa sekä
vaikeuttavat taudinaiheuttajien liikkumista. Hyvin
toimivat suoliston limakalvot estävät haitallisia
bakteereja pääsemästä verenkiertoon, ja suoliston imukudos muodostaa ihmisen immuunijärjestelmästä noin kaksi kolmasosaa. Niinpä on
tärkeää, että hyvät bakteerit ovat suoliston bakteerikannassa hyvin edustettuina kaiken ikäisillä.
Huolehtimalla prebioottisten oligosakkaridien
saannista voidaan vahvistaa suoliston hyvää bakteerikantaa ja sitä kautta tukea vastustuskykyä
ja terveyttä. Tämä on tullut esiin verrattaessa erityyppistä ravintoa saaneiden imeväisten suolistobakteereita.
– Prebioottipitoisesta ravinnosta on kertynyt
myönteisiä käytännön kokemuksia Suomessakin,
kertoo Kronberg-Kippilä.
Ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä kertoo, että prebioottipitoisesta ravinnosta lapsilla on
kertynyt myönteisiä käytännön kokemuksia Suomessakin.
Vahvistaa elimistön puolustuskykyä
Näyttö prebioottien myönteisistä vaikutuksista
on vahvistunut vuosi vuodelta. Hiljattain julkaistu tutkimuskatsaus osoitti ruoan oligosakkaridilisän vaikuttavan myönteisesti lapsen suoliston
toiminnallisuuteen ja olosuhteisiin sekä puolustusjärjestelmän toimintaan ei-imetetyillä, korviketta saavilla lapsilla.
Prebioottien vaikutus kanavoituu myös muuten kuin hyödyllisten bakteerien välityksellä. Prebiooteilla on todettu yhteys suoliston pH-arvoon
ja lyhytketjuisten rasvahappojen koostumukseen.
Alhainen pH-arvo ja asetaattipainotteinen rasvahappokoostumus ehkäisevät taudinaiheuttajien
kasvua ja edistävät maha-suolikanavan sisäseinämiä suojaavan limakerroksen kehittymistä. Tämä parantaa vastustuskykyä.
Työ prebioottien samoin kuin probioottienkin vaikutusten ja vaikutusmekanismien selvittämiseksi jatkuu. Suoliston bakteereilla tiedetään
olevan yhteys infektioiden ja allergisten sairauksien lisäksi myös moniin muihin sairauksiin ja jopa lihavuuden riskiin.
– On viitteitä siihen suuntaan, että prebioottiset oligosakkaridit vaikuttavat myös puolustusjärjestelmän solujen toimintaan suoraan eivätkä vain
hyödyllisten mikrobien kautta. Tästä tarvitaan lisää
tutkimusta, Carina Kronberg-Kippilä toteaa. ||||||
Sanasto
OLIGOSAKKARIDI: Ravintokuidun tapaan käyttäytyvä, sulamattomana paksusuoleen kulkeutuva
hiilihydraatti. Useita lajeja, kuten viljasta ja kasviksista saatavat frukto-oligosakkaridit ja hapanmaitovamisteista saatavat galakto-oligosakkaridit. Osa oligosakkarideista luokitellaan prebiooteiksi.
PREBIOOTTI: Sulamaton ruoan osa, jonka läsnäolo paksusuolessa muun muassa edistää
probioottisten bakteerikantojen kasvua. Muitakin myönteisiä vaikutuksia terveyteen tutkitaan.
PROBIOOTTI: Bakteeri, jonka tiedetään tutkitusti vaikuttavan terveyteen edullisesti tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa. Useita eri vaikutusmekanismeja. Tutkituimpia bifido- ja maitohappobakteerit.
Suosittele näitä pikku
toipilaille
Lapsi voi tarvita sairauden takia lisäenergiaa joko lyhyen tai
pidemmän aikaa. Suosittelemalla täydennysravintovalmisteita
edistät lapsen ravinnonsaantia ja tuet ravitsemushoidon
onnistumista. Tuttu NutriniKid on nyt Fortini.
O
n tärkeää, että lapsi saa sairaanakin tarpeeksi ravintoa, koska hyvä ravitsemustila on yksi kasvun ja kognitiivisen kehityksen edellytyksistä ja edistää toipumista. Täydennysravitsemuksen tarve voi liittyä esimerkiksi
infektioon, kuten korvatulehdukseen, ripulointiin
tai oksenteluun tai pitkäaikaiseen sairauteen, kuten syöpään tai Crohnin tautiin.
Smoothieta sisältää 300 kcal energiaa ja lähes
7 g proteiinia. ||||||
Raikkaita makuja lasten mieleen
Uutta!
Lusikoitava
Fortini Creamy
Fruit
N
Fortini-tuotteet ovat yli 1-vuotiaille lapsille tarkoitettuja kliinisiä ravintovalmisteita. Ne sopivat nautittaviksi sellaisenaan tai niitä voi käyttää ruoanlaitossa ja leivonnassa. Esimerkiksi Fortini Multi
Fibre Neutraalin joukkoon voi lisätä vaikkapa marjasosetta tai vaniljaa (Tilaa reseptivihkonen osoitteesta www.nutricia.fi!).
Smoothiet sisältävät aitoa hedelmää
Fortini Smoothiet sisältävät aitoja hedelmiä ja
marjoja, ja ne voi jäädyttää jäätelöksi. Tuotteiden
koostumus, maku ja tuoksu on kehitetty ja testattu yhdessä lasten kanssa.
Fortini-tuotteiden ainutlaatuisessa MF6-kuituseoksessa on sekä liukenevaa että liukenematonta ravintokuitua, jotka tasapainottavat vatsan toimintaa. Kuuden kuidun seos vähentää tutkitusti
ummetusta ja ripulia.
Pullollinen Fortini Multi Fibreä tai Fortini
Fortini Creamy Fruitin täysipainoinen koostumus
tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Pakkauksessa
on neljä 100 gramman purkkia, jotka vastaavat
ravintosisällöltään kahta Fortini-pulloa.
Pirtelömäisen Fortini MultiFibren maut ovat banaani, mansikka, kaakao ja neutraali. Hedelmäiset Fortini Smoothie -maut ovat Kesähedelmä
ja Marja ja hedelmä. Pullot ovat 200 millilitran
vetoisia.
utricia tuo ensimmäisenä markkinoille erityisesti lapsille tarkoitetun lusikalla syötävän täydennysravintovalmisteen. Fortini
Creamy Fruit on kehitetty yhdessä lasten kanssa.
Sen rakenne on sileä ja vanukasmainen, joten sen
nieleminen on helppoa. 100 gramman purkillisen
jaksaa hyvin syödä vaikka kerralla.
Fortini Creamy Fruitin energia- ja ravintosisältö on yhtä tasapainoinen kuin muiden Fortinituotteiden. MF6-ravintokuituseoksen lisäksi Fortini Creamy Fruit sisältää galakto-oligosakkarideja
(GOS) ja frukto-oligosakkarideja (FOS). Ne ovat
prebiootteja, jotka edistävät suoliston hyvinvointia.
Fortini Creamy Fruitia on kahta herkullista makua: Kesähedelmä, jossa on aitoa banaania, aprikoosia, omenaa, päärynää ja sitruunaa sekä Marja
ja hedelmä, joka sisältää mansikkaa, vadelmaa,
omenaa, päärynää, sitruunaa ja porkkanaa. ||||||
NUTRICIA NEWS on Nutricia Medical Oy:n tiedotuslehti terveydenhuollon ammattilaisille.
Päätoimittaja: Päivi Pakarinen • Toimitus: OS/G Viestintä, Toni Perez ja Maija Rauha
Taitto: OS/G Viestintä • Paino: Newprint Oy
Nutricia Medical Oy, Linnankatu 26 A, 20100 Turku, puh. (02) 274 4111
infosuomi@nutricia.com, www.nutricia.fi
Osoitelähde: Nutricia Medical Oy:n osoiterekisteri. Mikäli haluat nimesi pois rekisteristä, ota yhteyttä yllä olevaan osoitteeseen.