1. No category

www.aikashop.fi
Nro 3
RV
15. tammikuuta 2015
Ristin Voitto
Digi-
Ristin voitto
<< PRO2 - Posti Oy <<
Posti Green
Jorma Lempinen
SANANLASTUJA
w w w. r i s t i n v o i t t o . f i
8. tammikuuta 2015
”On hienoa olla mukana siunausten ketjussa”
Timo Konttinen on valmistellut Fidalle toimistoa kolme vuotta. Sivu 2
»Myyrmäen vanha
Asemakappeli sai
uuden elämän Sivu 18
Sydämelliset
skeittarit
Pääkirjoitus » Terve ja epäterve yhteisö
»Fidan hyvästit
Kannelmäelle Sivu 4
■ Valkealaan uusi seurakunta Sivu 6
■ Järkyttynyt Ranska etsii suuntaa
Sivu 7
■ Haasteena diakonia Sivut 16–17
Sivu 3
» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset
2 puheenaihe
15. tammikuuta 2015
RV
RV
Ristin Voitto
Siunausten talo alkaa olla valmis
Lähetystyötä tuoreen maalin ja
mausteiden tuoksussa
Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen
Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi
Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676
Terve ja epäterve yhteisö
Anssi Tiittanen
anssi.tiittanen@aikamedia.fi
Myöhästymiset voivat
tuoda mukanaan siunauksia, Timo Konttinen
tietää. Jumalan aikataulu
H
on aina paras.
Suunnitellaan niin hyvin
kuin pystytään
Tulppatiellä tuoksuu tuore maali. Sähköjohtoja vedetään siellä ja
täällä, keittiökalusteita asetellaan
paikalleen.
Fidalaiset saavat lähes kaksi
kertaa nykyistä suuremmat toimistotilat. Työskentelypisteiden
tila ei lisäänny, uudet neliöt näkyvät uusina neuvottelu- ja koulutustiloina sekä sosiaalitiloina
suihkuineen, jotka vanhalta toimistolta puuttuivat kokonaan.
Jo aiemmin työnsä ovat Roihupellossa aloittaneet Lähetystorien lajittelukeskuksen ihmiset.
Toimiston ja Lähetystori-myymäläketjun perustyön lähentyminen samaan rakennukseen on
ollut yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Kuljemme jämptisti koottujen
vaatepaalien välissä parin tuhannen neliön hallissa. Tavaraa puskee sisään kuorma-autolla lastauslaiturille. Liukuhihna kuljettaa vaatteita lajittelijoille, jotka
käsin erittelevät tavarat muun
muassa miesten ja naisten vaatteisiin, talvi- ja kesävaatteisiin ja
niin edelleen.
JOKAINEN YHTEISÖ vaikuttaa jäseniinsä jollakin tavalla. Epä-
tervettä on se, mikä ei edistä ihmisen mielenterveyttä eikä kannusta positiiviseen elämänasenteeseen. Epäterveessä yhteisössä
jaetaan pelkkiä vaatimuksia itseä ja toisia kohtaan. Armahtavaisuuden sijaan tunnuspiirteenä on pakonomainen suorittaminen.
Myös yhteisön kykenemättömyys tunnustaa ihmisen heikkoutta, inhimillisyyttä ja kuolevaisuutta vahvistaa väärää jumalakuvaa ja ihmiskäsitystä.
Yhteisön epäterve hengellisyys on itsekeskeistä, sitovaa ja
kaavamaista toimintaa, joka tukahduttaa ilon. Silloin myös
jostakin häpeään liittyvästä taipumuksesta saattaa tulla hengellisyyden mittari. Uskovat saadaan hyvin helposti
kokemaan syyllisyyttä esimerkiksi seksuaalisten tunteiden alueella. Tämä taas voi johtaa ylilyönteihin ja
kontrolloimattomaan seksuaaliseen käytökseen.
Epäterveen yhteisön jäsenten yksi tunnusmerkki
onkin jatkuva syyllisyys ja häpeä.
Tällaisesta yhteisöstä eroaminen on kuitenkin
vaikeaa, koska se johtaa usein pelkoon Jumalan
rangaistuksesta. Jumalan ja Raamatun nimissä voidaan hallita ihmisiä puhumalla tuomioita ja kirouksia heidän ylleen. Lisäksi epäterve yhteisö saattaa
vaatia yhteyksien katkaisemista ystäviin ja jopa oman
Anssi Tiittanen
elluntaiseurakuntien lähetysja kehitysyhteistyöjärjestössä
on tällä viikolla
odottavaiset tunnelmat. Helluntaiherätyksen muutamaan vuoteen suurin toimitilahanke saavuttaa lakipisteensä, kun Fida
International muuttaa uusiin toimitiloihin Helsingin Roihupeltoon.
Muuttoa on vanhassa toimistossa Helsingin Kannelmäessä
valmisteltu muutama viikko. Ihmisten ja tavaroiden siirtyminen
alkaa torstaina.
– Perjantaina on rynnäkkö.
Lauantai pidetään varapäivänä,
koska kaikkea voi sattua, projektijohtaja Timo Konttinen kertoo.
Konttinen puhuu kokemuksesta: kaikenlaista ennakoimatonta
on sattunut tähänkin mennessä
keväällä 2012 käynnistetyssä toimitilahankkeessa.
Nyt ollaan kuitenkin jo lähellä avainten luovutusta, kun saaneerausyritys on saamassa työnsä valmiiksi.
pääkirjoitus 3
15. tammikuuta 2015
Terveessä
yhteisössä ei sallita
henkistä eikä
fyysistä väkivaltaa
tai hyväksikäyttöä.
20 prosenttia lahjoitetuista vaatteista päätyy myyntiin. Loput menevät lumppuna uusiokäyttöön, Fidan toimintakeskushankkeen projektijohtaja Timo Konttinen kertoo.
Siellä täällä saattaa tuntea yhä
mausteisen tuoksun. Hallissa toimi aiemmin vuosien ajan maustetehdas.
Mutta erilaisia viivästyksiä on
matkan siis varrella sattunut monta. Uuden toimitalon saneerausaikataulusta ollaan puoli vuotta jäljessä.
– Sekin on siunaus, Timo Konttinen sanoo.
Viivästys mahdollisti lisäsuunnittelun ja projektin täydentämisen. Yksi henkilöstön kannalta mukavin asia on jäähdyttävä ilmastointi, jota ei olisi alkuperäisen
aikataulun puitteissa toteutettu.
– Me teemme tietysti suunnitelmat niin hyvin kuin osaamme.
Jumala asettaa kuitenkin sen parhaimman järjestyksen asioille.
Yksi kiitosaihe on myös se, että
4,5 miljoonan euron budjetti tullaan alittamaan.
Siunausten talo
Aiemmin muun muassa Valiolla
tehtaanjohtajana toiminut Timo
Konttinen on hoitanut projektijohtajan tehtävät vapaaehtoistyönä.
Urakka on ollut eläkeläiselle kolmen vuoden kokopäivätyö, eikä
se olisi onnistunut minkään muun
toimen ohessa – eikä ilman Tuula-vaimon varauksetonta tukea.
– Aina olen saanut lähteä hyvillä mielin liikenteeseen, Konttinen kertoo.
Nastolalainen projektijohtaja
on kulkenut pääkaupunkiseudulla useamman kerran viikossa.
– Tämä on ollut meidän tapamme tehdä lähetystyötä. Itse emme
koskaan lähteneet varsinaiselle lähetyskentälle.
Mutta niitä kysymyksiä, niitä
on riittänyt. Milloin on vaikeuksia löytää vapaaehtoisia, milloin
urakoitsijan aikataulut ovat pettäneet. Talon katto täytyi rakentaa
käytännössä kokonaan uudelleen.
Ja koko ajan huolena on ollut aiemman toimitilan myynti jähmettyneillä kiinteistömarkkinoilla.
Öisin on tullut välillä valvottua.
Stressin keskellä keskus sai myös
nimensä: Siunausten talo.
– Siunaus alkaa jo Suomessa
siitä, kun joku antaa vanhan vaatteensa keräykseen. Se viedään lajittelukeskukseen, jossa joku saa
työpaikan. Vaate myydään Lähetystorilla, jossa joku niin ikään on
töissä. Rahoilla mahdollistetaan
kehitysyhteistyötä, jossa ihmiset
saavat avun lähettien kautta.
Konttinen nauttii lähetystalon
ilmapiiristä.
– Kaikki työntekijät tiedostavat
olevansa osa lähetystyön ketjua.
Lähetystalon periaatteista ei ole
rakennuksellakaan luovuttu. Työmaakokoukset ovat aina alkaneet
rukouksella, vaikka Konttinen on
toisinaan ollut ainoa uskovainen
paikalla.
Jo tarjouskierroksella tehtiin
selväksi, että urakassa on kysymys
lähetyshankkeesta.
– Se näkyi rakennusliikkeiden
tarjouksissa. Kyllä ne oli puristettu todella alas.
Tyhjyyden tilalle Jeesus
Timo Konttisen rakkaus lähetystyötä kohtaan alkoi kotoa. Äiti oli
lähetysihminen, hän muun muassa huolehti seurakunnan kirjeenvaihdosta lähettien kanssa.
Nuorelle Timolle uskonasiat eivät kolahtaneet. Hän lähti jo
15-vuotiaana pois kotoa. Opiskelujen jälkeen armeija-aikana Jumala alkoi vetää puoleensa. Elämässä
tuntui olevan tyhjiö, jota 24-vuotias Timo eräänä lauantaina lähti
Tuulan kanssa kaupungille täyttämään. Juomat eivät jostain syystä
maistuneet silloin.
Aamulla nuori aviopari lähti äidin pyynnöstä aamukokoukseen
Lahden helluntaiseurakuntaan.
Kokouksen lopulla Timo tunsi kutsun sydämessään: nyt oli ratkaisun hetki. Matka alttarille oli raskas.
– Olo oli kuin kahdenkymmenen kilometrin täyspakkausmarssin jälkeen. Jalat painoivat todella paljon.
Myös Tuula oli toisella puolella salia nostanut kätensä. Yhä toisistaan tietämättöminä, eri päässä alttaria, Timo ja Tuula antoivat
molemmat samassa kokouksessa
elämänsä Jeesukselle.
– Kun nousin rukouksesta, olo
oli kevyt. Oli kuin suihkussa olisi
juuri käynyt.
Nuoripari ajeli kokouksen jälkeen kuplavolkkarillaan ympäri
Lahtea. He itkivät ja pyysivät toisiltaan anteeksi kaikenlaista.
– Vain se harmitti, ettemme olleet tulleet uskoon jo aiemmin.
Uusi elämä, jota on jatkunut tähän päivään saakka, oli alkanut.
Myöhemmin 1970-luvun puolivälissä Timo oli mukana vetämässä rukoushuoneprojektia Nastolan helluntaiseurakunnassa, jonka
vanhimmistoon organisointiky-
kyinen nuori mies pian uskoon tulon jälkeen kutsuttiin.
Nastolan rukoushuone paloi
vuonna 1997. Konttinen päätyi jälleen kippariksi, kun uusi kirkko rakennettiin.
Osana ketjua
Lähetystyö on läpikastellut koko
Konttisten perheen. Tuula on ollut järjestämässä lähetysmyyjäisiä,
kolme lasta ovat kukin vuorollaan
tehneet oman tehtävänsä.
Sami Konttinen oli perheineen
kymmenen vuotta lähetystyössä
Keniassa.
– Ikävä on tietysti välillä ollut.
Perhe pääsi joka toinen vuosi Suomeen, ja me kävimme joka toinen
vuosi siellä.
Saara Konttinen teki kahden
vuoden jakson Syyriassa ja Jordaniassa.
– Olen saanut nähdä lähetystyötä läheltä. Kentän arki on tullut tutuksi.
Timo Konttinen toivoo, että lähetystyö nähtäisiin kokonaisuutena. Toiset lähtevät, toiset lähettävät. Siunauksen ketjuun kuuluu
monenlaisia tehtäviä.
– On ollut suuri etuoikeus olla
tässä ketjussa mukana.
perheen jäseniin.
Tuhoava, epäterve kristillisyys ei kierrä kaukaa vapaakristillisiä seurakuntiakaan. Siksi se tulisi tunnistaa ajoissa ja kitkeä
pois.
Terveessä yhteisössä sen sijaan voidaan puhua avoimesti myös kärsimyksestä ja elämän koettelemuksista. Yhteisöön
saa tulla epäonnistuneena tarvitsematta pelätä leimautumista
tai yhteisön rangaistusta. Terveessä yhteisössä jokaista pyritään
kohtelemaan samanarvoisesti. Ihmisiä ei aseteta arvojärjestykseen iän, sosiaalisen aseman, ihonvärin tai varallisuuden
perusteella.
Tällaisessa yhteisössä saa myös kysyä ja epäillä. Vaikka terveessä yhteisössä pyritään opettamaan oikein,
siellä kannustetaan ihmisiä myös itse tutkimaan
asioita ja muodostamaan niistä oma perusteltu
näkemys. Minkäänlaista henkistä tai fyysistä
väkivaltaa tai hyväksikäyttöä ei luonnollisestikaan sallita.
Terve yhteisö auttaa ihmisiä rakastamaan
oikealla tavalla itseään ja lähimmäisiään. Se
johtaa kunnioittamaan lähimmäistä sellaisena
kuin tämä on.
Terveessä yhteisössä ei myöskään kilpailla paikoista esiintymislavalla tai muissa vastuutehtävissä.
Siellä ilmenee aitoa palvelemisen ja auttamisen halua, ja
siellä kunnioitetaan tervettä johtajuutta.
Terveen yhteisön kokoontumisesta lähtee hyvillä mielin, ja sinne haluaa tulla mielellään myös uudestaan.
Jyrki Palmi
Kirjoittaja on Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja.
Rukouskonferenssista
äärikarismaatikkojen tapahtuma?
sesta äärikarismaattisuuden temmellyskentäksi.
LÄNSI-LAPIN Kolarissa järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna jo perinteeksi muodostunut Pohjoiskalotin rukouskonferenssi. Kolarin helluntaiseurakunnan
organisoima tapahtuma on koonnut vuosittain satoja uskovia Suomesta, Ruotsista,
Norjasta ja Venäjältä.
Rukouskonferenssi on profiloitunut hyvin
yhteiskristillisenä tapahtumana, ja tämä leimaa puhujalistaakin. Puhujien joukossa on
ollut esimerkiksi pienten karismaattisten yhteisöjen edustajia, kun taas Lapin helluntaiseurakuntien edustajia siellä ei viime vuosina ole juuri ollut tapahtumajärjestelyjä johtavia Tarja ja Jorma Lappalaista lukuun
ottamatta.
RV:n tietojen mukaan puhujien taustat
ovat aiheuttaneet Lapin helluntaiuskovien
keskuudessa huolta tapahtuman muuttumi-
Mitä mieltä olet näistä havainnoista ja
tapahtuman sisältöön liittyvistä huolenaiheista, pastori Jorma Lappalainen?
– Tällaista puhetta olemme kuulleet jo aiemmin. Siihen voi vastata, että tämän vuoden puhujista esimerkiksi Betania-kodin
johtaja Marja Kallio kuuluu helluntaiseurakuntaan, samoin australiansuomalaiset lähetystyöntekijät Simo ja Taina Rautio. Ulkomaisista puhujista norjalainen Leif Brathen
on luterilaisen pappiskoulutuksen saanut
Missionuorten johtaja.
– Mainittu huoli on siis mielestäni turha;
kyse ei ole mistään äärikarismaatikkojen porukasta. Puhujien joukossa on ollut myös Lapin helluntaiseurakuntien pastoreita ja vanhimpia, ja he ovat jatkossakin tervetulleita
mukaan. Olemme kokeneet rikkautena ja Jumalan johdatuksena sen, että mukana on ollut erilaisilla armoituksilla varustettuja Herran palvelijoita.
Millä kriteereillä puhujat valitaan?
– Henkilöllä täytyy olla hengellinen hätä
Pohjoiskalotin ihmisistä ja kokemusta Jumalan valtakunnan työstä ja rukoilemisesta.
Esimerkiksi tämän vuoden ulkomaisiin puhujiin kuuluvalla kenialaispastori Richard
Wasikella on ollut 16 vuotta rukoustaakka
tästä alueesta, vaikka hän ei aluksi edes tiennyt, missä tämä Jumalan hänen sydämelleen
laskema alue sijaitsee.
Miten luonnehtisit tapahtuman hengellistä antia?
– Tämä on rohkaisu- ja herätyskonferenssi, jossa ihmiset uudistuvat. Useat ovat parantuneet fyysisistä ja sielun sairauksista, ja
monet ovat vapautuneet esimerkiksi katkeruudesta kohdattuaan Jumalan rakkauden.
(RV)
Huoli on mielestäni
turha.