1. No category

TÄSSÄ TIEDOTTEESSA
Toiminnanjohtajan palsta
Rahoituskausi lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti
Karhuseutu tiedottaa
Uudet harjoittelijat SAMKista
Aluepolitiikkaa räätälöitävä paikallisten ehtojen mukaan
Paikallistaloutta Karhuseudulla
Hankeopas palveluksessa
Kansainvälisyys Karhuseutu
LINCissä tapoja oppimassa
Milanon maailmannäyttely – EXPO 2015
Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), 28130 PORI
puh. (02) 633 0200
email: karhuseutu@karhuseutu.fi
www.karhuseutu.fi
facebook.com/karhuseutu
toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa 050 592 6022
maksatusneuvoja Niina Harju 044 533 0202
hankeneuvoja Johanna Seppä 044 522 5797
kv-koordinaattori Jaana Mälkki 0440 926 926
ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta 044 765 1565
5/2015
19.10.2015
TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA
Rahoituskausi lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti
Leader-rahoituskausi on startannut Karhuseudun alueella hyvin käyntiin. Reilua 20
hanketta on jo rahoitettu ja useita kymmeniä hankkeita on valmistelun alla. Kansainväliselläkin rintamalla tehdään jo kovaa vauhtia suunnitelmia tuleville vuosille, vaikkakin useissa Euroopan maissa vielä kirjoitetaan rahoitusohjelmia. Karhuseudun alueella panostetaan tänä vuonna muun muassa kulttuurihistorian säilyttämiseen, kokoontumistilojen kunnostamiseen, urheilu mahdollisuuksien kehittämiseen, kansallispuistoon, valokuituverkon hyödyntämiseen ja yritysten kehittämiseen.
Metsähallitukselle myönnettiin rahoitusta Samassa veneessä Selkämerellä hankkeeseen, jossa kehitetään mm. Säpin ja Välikallion saaria. Tavoitteena on käynnistää saaressa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja tehdä konkreettisia hoitotoimenpiteitä.
Tänä kesänä tämän hankkeen puitteissa järjestettiin Säpin saaressa kansainvälinen
vapaaehtoinen työleiri.
Luvialla puolestaan nuoret rakensivat omasta aloitteestaan käyttöönsä ulkokatoksen.
Idean taustalla oli se, että Luvialla on esiintynyt nuorten turhautumista ja sen myötä
myös ilkivaltaa. Tällä projektilla haluttiin uuden oleskelutilan lisäksi herätellä aikuisväestöä huomaamaan, että nuorissa on paljon myös hyvää energiaa ja yhdessä tekemisen voimaa. Hankkeen hakijana toimi yhdessä Luvian MLL ja Satakunnan MLL. Katoksen rakentamiseen osallistui useita nuoria ja avajaisiakin vietettiin elokuussa.
Karhuseudun alueella panostetaan myös turvallisuuteen. Reposaaren Meripelastajat
ry:lle myönnettiin rahoitusta laiturin rakentamiseen. Uuden laiturin myötä pelastustehtäviin lähtövalmiutta saatiin huomattavasti nostettua. Reposaaren Meripelastajat
avustavat merihätään joutuneita ihmisiä Luvialta Meriakarvialle ulottuvalla merialueella sekä Kokemäenjoella aina Ulvilaan saakka.
Kulttuuriperintöä säilytetään ja tuodaan tutuksi muun muassa Satakunnan Mobilistien
hallihankkeella. Mobilisten toiminta tuo esille moottoriajoneuvoperinnettä ja nyt hankittu halli mahdollistaa kerhotoiminnan kehittämisen ja näyttelyiden järjestämisen.
Urheilumahdollisuuksia kehitetään Nakkilan Nasan toimesta parantamalla hiekkakentän valaistusta. Ulvilan Ura puolestaan lisää ja monipuolistaa Massin majan käyttöä
kunnostamalla majaa sisäpuolelta ja parantamalla lämmitystä.
Laviaan rahoitettiin PSSV Palvelut Oy:n hakemaa hanketta, jolla lisätään alueen ihmisten ja organisaatioiden tietämystä ja osaamista valokuituverkon käytettävyydestä
ja palveluiden tarjonnasta.
Näiden edellä mainittujen hankkeiden lisäksi rahoitusta ovat saaneet yritykset erilaisiin investointeihin. Karhuseudun hallitus tekee uusia rahoituspäätöksiä kerran kuukaudessa. Jos sinulla on hyvä idea yritys- tai yhdistystoiminnan kehittämiseksi niin
otahan yhteyttä minuun tai uuteen hankeneuvojaamme Johanna Seppään.
Syysterveisin,
Salme
KARHUSEUTU TIEDOTTAA
Karhuseudun toimistolta lahjoitetaan pois toimiva lankapuhelin (Panasonic), jossa myös fax.
Mukaan saa vaihtorullan fax-väriä.
Kerro pikaisesti, mikäli tarvetta on
(niina.harju@karhuseutu.fi), saapi hakea hetimiten.
HP Deskjet-mustesuihkutulostin.
Värit ovat lienee käytön
puutteessa kuivuneet, mutta
muuten toimii. Jos haluat
omaksesi, laita sähköpostia
niina.harju@karhuseutu.fi
Uudet harjoittelijat SAMKista
Leader Karhuseutuun töihin. Ei hassumpi paikka suorittaa työharjoittelu. Maakuntalinnan kuudes kerros, ikkunoita lähes joka ilmansuuntaan. Kelpaa siis
myös näköalojensa puolesta.
Leader Karhuseudun toimistossa Porissa aloittivat työharjoittelunsa Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Samuli Rimpiläinen, sekä allekirjoittanut.
Me harjoittelijat tulemme jakamaan työhuoneen seuraavien kuukausien ajan.
Uutta oppimassa
Markkinointiin suuntautuvalla Samulilla ei vielä ole kokemusta näyttöpäätteen takana työskentelystä, vaikka työhistoriansa melko monipuolinen onkin.
- En ole ollut toimistotöissä ennen tätä harjoittelua. Aikaisempaa työkokemusta minulta löytyy tarjoilijan, postityöntekijän ja puistotyöntekijän hommista. Odotan
harjoittelulta käytännön kokemusta siitä, mitä olen oppinut koulussa. Vahvuuteni tulevissa projekteissa tulee
olemaan täsmällisyys ja nopea oppimiskyky.
Entä
miksi
päätit
suuntautua
markkinointiin? Varmaankin teet myös opinnäytetyösi markkinointiin liittyen?
- Koen markkinoinnin eniten itseäni kiinnostavana, mitä
tulee suuntautumisvaihtoehtoihin. Tykkään olla suoraan
yhteydessä ihmisiin, kun teen töitä. Aloitan vuoden
vaihteen jälkeen tekemään opinnäytetyötäni. En ole
vielä päättänyt mistä aiheesta, mutta sen tiedän, että
se tulee liittymään markkinointiin. Mahdollisesti suoritan myös opinnäytetyöni Leader
Karhuseudulle. Se voisi olla jouheva vaihtoehto.
Harrastuksesta hyötyä myös työharjoittelussa?
Aktiivinen osallistuminen erilaisille englanninkielisille nettifoorumeille on saanut Samulille aikaan melko täydellisen englannin kielen taidon. Jutun kirjoittaja todistaa tämän
olevan totta, sillä englannin kielen tunneilla muutama vuosi sitten vierustoverina istui
koko opintojakson ajan Samuli. Muistan, että hän piti silloin englannin esitelmänsä tietokonepeleistä. Aktiivinen pelailu myös varmasti osaltaan kehittää
englannin kielen taitoja. Vieläkö pelailet Samuli?
- Tietysti. Tällä hetkellä odotan ensi viikolla ilmestyvää Tails of Zestria-peliä. En ole
varma mistä peli kertoo. Olen yrittänyt parhaani mukaan välttää kaikkea peliin liittyvää tietoa, sillä haluan kokea pelin mahdollisimman "tuoreena". Peli on japanilainen
ja roolipelityyppinen. Se on järjestyksessään 15. kyseistä pelisarjaa. Pelisarjan 8. osa
on minun kaikkien aikojen suosikkipelini, joten odotukset ovat jälleen korkealla.
Ja se toinen harjoittelja
Samulin esittely päätettiin tehdä haastattelulla. Minun pääpiirteideni selvittäminen
tähän tiedotteeseen tulee tällaisella lyhyellä tietopaketilla:
Suuntaudun yritysviestintään ja yritysjuridiikkaan.
Lemmikit: Kaksi tarantulaa Heimo ja Aino, sekä varastohämähäkki Harri, joka on jo melko kookas
suomen luonnossa eläväksi hämähäkiksi. Minulla oli
pienenä lapinkoira ja koiraa toivoisin tähänkin perheeseen, mutta avopuolisoni on allerginen koirille.
En ole vihervassari enkä persu, enkä muunkaan
puolueen kannattaja, mutta tykkään kauhistella politiikkaa.
Aikaisempi työkokemus: kerrossiivooja, rakennussiivooja, kotisiivooja, laitossiivooja ja siivooja.
Olen myös tehnyt erinäisiä pieniä tietokonehommia
ja olenkin koulutukseltani myös datanomi. Kotopuolessa ei liiemmin Microsoftin järjestelmiä käytetä,
”kun kerta ilmaiseksikin saa”. Olen kuitenkin mielissäni, kun pääsee taas käyttämään Microsoftin tuotteita tämän työharjoittelun myötä.
Tykkään matkustella ja jahka saan opintoni päätökseen haluaisin taas lentokoneeseen. Islanti, Norja ja Venäjä kiinnostavat matkailukohteina.
Leader Karhuseudun työharjoittelija
Marika Heikkilä
Aluepolitiikkaa räätälöitävä paikallisten ehtojen mukaan
Kasvukeskukset eivät säteile hyvinvointiaan syrjäkylille. Paikkaperustainen
aluekehittäminen tukee maaseudun elinvoimaisuutta.
Suomessa on tuettu puoli vuosisataa kasvukeskuksia, mutta tutkija FT Olli Lehtosen
mukaan tämä aluepolitiikan suunta on ollut väärä. Nyt pitäisi ottaa käyttöön uudenlainen ajattelu.
Keskittyminen on osin luonnollista, mutta tavoitteellinen keskittäminen on muotiilmiö.
– On meneillään trendi, jossa keskitetään sellaisiakin asioita, jotka eivät
välttämättä hyödy keskittämiseduista. Keskittämistä perustellaan usein
säästöillä, mutta kokonaiskuva unohtuu herkästi.
Kesäkuun
alussa
väitellyt
Lehtonen
osoittaa
tutkimuksessaan,
että
kasvukeskusvetoinen aluepolitiikka on eriyttänyt syrjäisiä alueita.
– Kasvu välittyy keskuksista alueille valikoivasti, sillä kasvukeskusten ja
syrjäisten alueiden yhteydet vaihtelevat. Jotta kasvu ja kehitys välittyisi,
täytyisi yhteyden olla toiminnallinen.
Keskittämisestä paikallisuuteen
Työkalut uudelle aluepolitiikalle olisivat jo päättäjien ulottuvilla. Nyt tarvitaan
ajattelutavan muutosta ja vaihtoehtojen rakentamista. Olli Lehtonen luottaa
eriytymisen torjujina biotalouden ja monipaikkaisuuden ohella paikkaperustaisen
aluekehittämisen tehoon.
– Paikallisista mahdollisuuksista ja ominaisuuksista on olemassa
tietovarantoja, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi, hän harmittelee.
Tutkijan mukaan kehittämistä ei saisi monistaa alueelta toiselle. Jokaisella alueella on
erilaiset potentiaalit.
– On toimittava paikallisten, kehitysmahdollisuuksia määrittävien
reunaehtojen sisällä. Silloin pitää huomioida paremmin paikalliset
kilpailuedut, mahdollisuudet ja olosuhteet. Toimenpiteet tulisi räätälöidä
näiden ehtojen mukaan, Lehtonen sanoo.
Paikallista kehittämistä tulisi hänen mukaansa vahvistaa erityisesti maakuntakeskusten vaikutusalueen ulkopuolella. Myös paikallisen ja kansallisen aluekehittämisen yhteistyö on tarpeen. Paikallisen kehittämiseen haasteisiin on Leader-toiminta vastannut
jo pitkään.
Biotalous kaipaa tekijöitä
Heikentyneiden kehitysmahdollisuuksien alueet kattavat Lehtosen arvion mukaan liki
puolet Suomen maapinta-alasta. Juuri näillä syrjäisillä alueilla sijaitsee suurin osa
biotalouden nousuun tarvittavista luonnonvaroista.
Jos kehitys eriytyy entisestään eikä paikallista arvoa nähdä, hallituksen kaavailemat
100 000 uutta työpaikkaa biotalouteen jäävät Lehtosen mukaan toteutumatta.
– Vähäväkiset seudut saattavat jäädä kasvavan biotalouden ulkopuolelle,
sillä työvoimaresurssit ovat kaukana kasvukeskuksissa. Kasvukeskusten
runsaampi työvoima ei hakeudu biotalouden aloille.
Lehtonen konkretisoi, että muuttohalukkuus pääkaupunkiseudulta Pohjois-Karjalaan
on suhteellisen ennustettavissa.
Käytännössä kaikki uusiutuvan energian resurssit sijaitsevat maaseudulla, ja niiden
hyödyntämisessä maaseudulle on tarjolla täysin uusi yhteiskunnallinen rooli.
Hajautetun energiantuotannon uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien odotetaan
luovan maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia.
Järjestyksessä 23. valtakunnallinen maaseutututkijatapaaminen pidettiin 27.–28.8.
Kristallirannassa Säkylässä. Tapaamisen järjesti maaseutuasiantuntijat yhteen kokoava Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA.
Teksti: Satakunnan toimintaryhmien tiedottaja
Marjut Haapanen
"Tähän asti aluepolitiikka on ollut alueellisesti sokeaa. Osasyy tälle on ollut tiedon puute", totesi
kutsuesitelmän pitänyt tutkija Olli Lehtonen Säkylässä.
Kuva: Katja Rinne-Koski
PAIKALLISTALOUTTA KARHUSEUDULLA
Hankeopas palveluksessa
Olen Johanna Seppä, ja olen aloittanut Karhuseudun hankeneuvojana lokakuun alussa. Asun Sastamalan Suodenniemellä, aivan Satakunnan rajalla. EU-rahoitteinen hankemaailma on jo aikaisemmin tullut tutuksi Päijät-Hämeessä EAKR- ja ESRhankkeissa, ja nyt olen yrittäjien, yhdistysten ja kaikkien hankerahoituksesta kiinnostuneiden apuna Karhuseudun alueella.
Tärkeimpiä tehtäviäni on kannustaa ja auttaa maaseudun yrityksiä ja yhteisöjä oman
elinympäristönsä ja toimintansa kehittämisessä. Hallinnon ja rahoituksen kiemurat
tainnuttavat kokeneemmankin kehittäjän, ja harmillisen usein hyvät ideat jäävät hyviksi ideoiksi hankalan tai puuttuvan rahoitusjärjestelyn takia. Minun hommanani on
löytää innokkaille tekijöille ja hyville ideoille mahdollisimman toimiva toteutus ja rahoitus.
Karhuseudulle voi soittaa, laittaa sähköpostia tai vaikka tulla käymään. Riittää, kun
sinulla on jokin ajatus siitä, millaista toimintaa haluaisit lähteä tekemään, katsotaan
sitten yhdessä siitä eteenpäin. Meiltä saa myös tarvittaessa ATK-tukea sähköisen hakujärjestelmän käyttöön. Tulen myös mieluusti visiitille yritykseenne tai yhdistykseenne kuulemaan toiminnasta ja kertomaan, miten erilaisia projekteja tai hankkeita voisi
lähteä toteuttamaan.
Hanke on yksi niistä työkaluista, joilla maaseudun yritykset ja yhteisöt voivat omaa
tulevaisuuttaan ja ympäristöään rakentaa. Minä sitten tarvittaessa annan käyttöohjeita ja opastan, miten näistä työkaluista saa parhaat tehot irti.
Aurinkoisia syyspäiviä toivottaen,
Johanna
puh. 044-5225797
johanna.seppa@karhuseutu.fi
PS. Juuret ovat Satakunnassa syvällä - niin
syvällä, että yläasteikäisenä joukkueemme voitti Satakunnan
tietäjät -kilpailun Yle
Radio Satakunnassa.
Tähän ei moni pirkanmaalainen pysty!
KANSAINVÄLISYYS KARHUSEUDULLA
LINCissä tapoja oppimassa
LINC 2015 kokosi lokakuun alussa Etelä-Italiaan Basilicatan alueelle noin 200
eurooppalaista maaseudun kehittäjää. Suomesta Marateassa oli noin 20 edustajaa ja
Virosta jopa 60. Mukana oli väkeä myös Belgiasta, Espanjasta, Kreikasta, Liettuasta,
Luxemburgista, Romaniasta, Saksasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Unkarista. Italian
LINCin teemana oli “Knowledge is sharing”, ja tapahtuma tähtäsi tiedon ja hyvien
käytäntöjen jakamiseen.
LINC muodostuu sanoista Leader Inspired Network Community. Tapaamisten ideana
on rikkoa tavallisen seminaari-istunnon kaava ja luoda luonnollisemmat puitteet
vuorovaikutukselle. LINC-tapahtumien ohjelmaan kuuluu perinteisesti erilaisia retkiä
ja kilpailuja.
Marateassa järjestettiin saapumispäivän iltana kulkue ja torijuhla kylän sydämessä,
toisena päivänä workshopit retkineen ja kolmantena sporttikisat. Tapaaminen päättyi
iltajuhlaan ja eurooppalaiseen buffettiin, jonne osallistujat olivat tuoneet oman
alueensa herkkuja. Kyrö Distilleryn maailman parhaana gin and tonicin raaka-aineena
palkittu arvojuoma muuten keräsi pisimmän maistelujonon.
LINC kerää Leader-väkeä ensi vuonna Unkariin ja Länsi-Suomen vuoro on 2019.
Tulevaa ajatellen tärkein oppi tuli eteen heti saapumispäivänä. Maratean asemalta
puuttui junalla tuleville suunnattu informaatio ja hotellilta ei ollut ostettavissa muuta
ruokaa kuin toasteja. Tuntikaupalla matkustaneita koetteli vielä illallisajankohdan
myöhästyminen reilulla kahdella tunnilla eli pöytään päästiin vasta pitkälti
iltakymmenen jälkeen.
Se oppi: vastaanotto kuntoon joka asemalla ja huomaavainen eväspussi vaikkapa
vesipullon, sämpylän ja omenan valikoimalla ei ois yhtään paskempi juttu.
1. Suomen lippua
kantanut hurmuri ja
maaseutuverkoston
edustajia valmiina
juhlakulkueeseen: JuhaMatti Markkola, Teemu
Hauhia, Lauri Hyttinen ja
Marita Mattila.
2. Leader-lippumme liehuivat
Maratean kujilla kiitettävästi.
3. Kulkue päätyi aukiolle, jonka lavalla
musisoitiin, puhuttiin ja lennätettiin
lintuja.
4. Workshop-aamun näkymät poistivat
matkaväsymyksen.
5. Turismityöryhmän
monikansallista satoa. Verkkoon
pääseminen ei Marateassa
pelittänyt saumattomasti – siitä
Free Offline -ajatus.
6. Päivän kirjalliset työt palkittiin
pikkuristeilyllä. Tyrrhenanmeren
rannikko rules!
7. Sporttipäivän pussihyppelyssä
etualalla Leader Ravakan tj. Ulla Kallio.
8. Viestissä Juha-Matti Markkola ja Ihan
Tosissaan.
9. Voittajajoukkue köydenvedon
jäljiltä.
Milanon maailmannäyttely – EXPO 2015
Kuvitelkaapa: mittakaava 110 hehtaarin näyttelyalue eli tuommoiset 14 jalkapallokenttää. Mukana 145 maata esittelemässä ruokakulttuuriaan ja ruoan tuotantoon liittyviä innovaatioita. Toinen toistaan prameampia pytinkejä, arkkitehtuuria mahtavasta
mauttomaan. Fiksua viherrakentamista, toimivaa infraa. Ihmisiä enemmän kuin silmään siintää syyskuun lopun milanolaisessa helteessä.
Siinä riitti maalaiselle ihmettelemistä. Aika harvassa paviljongissa tuli lopulta poikettua lievästi ilmaisten mittavien jonojen takia, mutta pää meni pyörälle ulkoilmassakin.
Kiitos roomalaisen Ricardon (maa- ja metsätalousministeriön ohjelmavastaava) päästiin maistamaan jumalaista oliiviöljyä. :)
1. Syyskuun viimeisenä
lauantaina EXPOssa vieraili
muutama muukin.
2. Valoshow oli pimeän tullen vaikuttava, mutta "ihan kiva häkkyrä" päiväsaikaankin.
3. Naapuri oli pistänyt kehiin
peilin poikineen.
4. Kestävän kehityksen tematiikka
näkyi puurakentamisen suosiossa.
5. Ruokateema ja tuttu brändi.
6. Näyttelyalueella oli useita
levähdyspisteitä ja varjoa
helteessä paahtuville.
7. Kestävän kehityksen
rakentamisvaatimus ei mitenkään
vienyt jalansijaa näyttävyydeltä.
8. Italian värit muistuttivat,
kenen maalla kuljettiin.