1. No category

2
15.6.2015
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry
Nuoret haluavat
kohtuuden mallin kotoa
Päihdepäivillä
kulttuurinmuutos oli
vahvasti tapetilla
EHYT ry ja
Suomen Olutseura
näkyvät yhdessä
SuomiAreenassa
1
Pääkirjoitus
Kulttuuri on meissä ihmisissä
K
esä on kulttuuritapahtumien aikaa. Suomi täyttyy
konserteista, näyttelyistä,
renkaan
pyörityksestä,
akankannosta ja hyttystenläpsimiskisoista. Monessa pitäjässä
on varmasti tapahtumia, jotka liittyvät
olut- tai viinikulttuuriin. Myös koko
suomalaiselle alkoholikulttuurille on
tänä kesänä oma kesätapahtumansa:
EHYT ry haastaa heinäkuussa suomalaisia Porin SuomiAreenalla pohtimaan
alkoholikulttuuria ja sen muuttamista. Korkeakulttuurin sijaan EHYT ry:n
teltalla ja keskusteluissa puhutaan viikon mittaan siitä, mikä meitä suomalaisia alkoholissa yhdistää, mitä odotamme
toinen toisiltamme ja millaisia juomatottumuksia siirrämme eteenpäin jälkipolvillemme.
Humala on edelleen vahva osa
suomalaista kulttuuria. Kun lasiin tartutaan, odotuksena on, että tilanteessa
erittäin todennäköisesti joku humaltuu. Lastenjuhlissa skoolaaminen tuntuu monista pahalta, koska lasinkilistely näyttäytyy ikään kuin harjoitteluna
tulevaan kännäykseen. Kulttuureissa,
joissa humalajuomista ei hyväksytä,
kilistelynkin merkitys on varmasti toinen. Toisinaan suomalaisessa keskustelussa törmää pyrkimykseen vähentää
haittoja toivomalla kulttuurimme toiseksi. ”Mitä pahaa siinä on, jos vanhemmat juovat Puuhamaassa lasin
viiniä ruuan kanssa?” kommentoitiin
aikanaan pikkulasten puuhapuiston
tuoretta anniskelulupaa. Ei varmasti
mitään, paitsi että suomalaiset eivät ole
ruokaviinikansaa.
Kulttuuri ei onneksi ole muuttumaton asia ja sen muuttaminen on täysin
mahdollista. Vuosikymmenten saatossa
alkoholikulttuurimme on muuttunut
paljonkin – hyvään ja huonoon suuntaan. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset asettavat mielessään
hyvinkin tiukkoja rajoja sille, minkälainen alkoholinkäyttö sopii kohtuukäyttäjälle ja minkälainen ei. Tulevat
vuodet osoittavat, viestivätkö tiukat
näkemykset kulttuurisesta muutoksesta, joka vähitellen muuttaa juomatapojamme haitattomampaan suuntaan.
Avainkysymys on, millä tavoin
muutosta pystytään vaalimaan. Talousjärjestö OECD kannustaa tuoreessa
raportissaan jäsenvaltioita haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan, jonka
keinot kuulostavat pohjoismaalaisittain
hyvinkin tutuilta. Se, mikä Suomessa
ajatellaan toisinaan vanhanaikaiseksi,
on pikemminkin modernia kansainvälistä keskustelua. Uudella hallituksella
on iso vastuu: väärillä päätöksillä hyvä
kehitys tuhotaan nopeasti. Viimeksi
tämä nähtiin vain noin vuosikymmen
sitten.
Mutta kulttuuri ei muutu yksin
eduskunnan päätöksillä. Kulttuuri on
meissä ihmisissä. Kannetaan akkoja,
pyöritetään renkaita ja läpsitään hyttysiä. Nautitaan yhdessä kulttuurista ja
parannetaan sitä. Vietetään hyvä kesä!
Aluksi
02
02
03
Pääkirjoitus
Sisällys
Päihdeuutisia
EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry
toimii koko maassa ja koko väestön parissa
terveiden elämäntapojen edistämiseksi.
Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän
ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee
pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää
päihteetöntä liikennettä.
Päätoimittaja Jiri Sironen
Toimitus Päivi Tiittanen, Jenni Tikkanen ja
Sara Salomaa
JUTTUIDEAT JA PALAUTE Jenni Tikkanen
Ulkoasu Hanna Välitalo / Pippuriina
Kannen kuva Rodeo
Julkaisija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,
Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf,
Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki
Osoitteenmuutokset Jenni Tikkanen,
jenni.tikkanen@ehyt.fi
Paino Erweko Oy
Numero 2/2015
Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja
p. 0400 508234
sari.aalto-matturi@ehyt.fi
2
ISSN 2342-902X (painettu)
ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu)
Ilmestyminen Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 8.9.
(aineistot 20.8. mennessä)
Päihde- ja mielenterveysjärjestöt
ensimmäistä kertaa
yhdessä kehittämään
tutkimustoimintaa
Teema
Järjestö
04
Nuoret haluavat
kohtuuden mallin kotoa
10
08
Kulttuurinmuutos
tapetilla
11
09
Kolumni
Seuraa
EHYT ry:tä
sosiaalisessa
mediassa
facebook.com/ehytry
twitter.com/EHYTry
youtube.com/user/
ehytry
slideshare.net/EHYT
Julkaisut
Työkalupakki
12
Kuulumisia
kentältä
14
Järjestöpäällikön
terveiset
16
17
18
19
5. kesäkuuta: Päihdetiedotuspalkinto
@YleTV1 #100päivää ilman viinaa
-ohjelmalle. Onnea, upea juttu!
#ptsemma
Uutisia
Koulutukset
Ehyt ry ympäri Suomen
Tapahtumat
K
uinka tuottaa käytännönläheistä
tutkimustietoa
mielenterveys- ja päihdetyöstä? Miten tietoa voidaan hyödyntää järjestöjen
kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa?
Näistä lähtökohdista on käynnistetty
A-klinikkasäätiön koordinoima päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma. Mukana on kaikkiaan
kymmenen järjestöä sekä Diakoniaammattikorkeakoulu.
Tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa järjestöjen toiminnasta, järjestöjen
tavoittamien ihmisten tilanteesta ja
kokemusasiantuntijuudesta järjestöissä.
Ohjelmassa toteutetaan kuusi yhteistä
tutkimushanketta, yhteisiä järjestötyöpajoja ja kansallisia tutkimusseminaareja. Ensimmäiset tutkimustuotokset on
tarkoitus julkaista syksyllä 2015.
Mukana olevat tutkijat toivovat yksimielisesti, että tutkimusyhteistyö järjestöjen kesken vahvistuu.
– Odotan myös, että tutkimus tekee
järjestöjen työtä näkyvämmäksi. Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja heidän
arkeaan, toteaa Sari Valjakka EHYT
ry:stä. Myös A-klinikkasäätiön Tuuli
Pitkänen korostaa yksittäisen ihmisen ääntä tutkimuksessa. Päivi Rissanen (Mielenterveyden keskusliitto) ja
Jouni Puumalainen (Mielenterveyden
keskusliitto/Kuntoutussäätiö) näkevät
lisäksi vertaistukeen sekä kokemusasiantuntijuuteen liittyvien käsitteiden selkeyttämisen tärkeinä tehtävinä.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
nelivuotisessa tutkimusohjelmassa (2015–
18) ovat mukana A-klinikkasäätiö, AKiltojen Liitto ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu, EHYT ry, FinFami – Uusimaa
ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö,
Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset
Huumetyön Tukena ry, Sininauhaliitto ja
Suomen Mielenterveysseura.
Lue lisää:
ehyt.fi/uutiset
3
Nuoret haluavat
kohtuuden mallin kotoa
Päihdepäivillä 19.5.2015 julkaistun kyselytutkimuksen
mukaan suomalaisilla aikuisilla on yllättävän tiukka
käsitys siitä, millainen alkoholinkäyttö mahtuu
kohtuuden rajoihin. Valtaosan mielestä kohtuukäyttäjä
ei juo kerralla neljää alkoholiannosta enempää eikä
usein toistuvaa juomista pidetä kohtuukäyttönä.
Näkyvätkö käsitykset myös nuorten alkoholiasenteissa?
Nuoret toivovat aikuisilta vastuullisuutta ja hyvän mallin
näyttämistä. Nuorten ja vanhempien alkoholiasenteissa
on nähtävissä merkkejä alkoholikulttuurin muutoksesta.
TEKSTI | Jenni Tikkanen KUVAT | Rodeo ja Ehyt ry:n arkisto
4
Miksi kysyimme
kohtuudesta?
Tunnemme alkoholinkäytön riskirajat, mutta mitkä ovat kohtuukäytön rajat? Tätä pohdittiin EHYT ry:ssä jo viime syksynä. Riskirajat mielletään helposti jonkinlaisiksi turvarajoiksi,
jotka ovat hivuttaneet ylöspäin käsityksiämme siitä, millaiset alkoholinkäytön määrät ovat hyväksyttäviä ja millaisten
määrien rajoissa terveyshaitat pysyvät vähäisinä.
Riskirajat vaihtelevat maittain. Suomessa terveen työikäisen aikuisen riskikulutuksen rajat ovat naisilla 5 annosta
kerralla (16 viikossa) ja miehillä 7 (24 annosta viikossa).
USA:ssa rajat ovat naisilla 4 annosta tai enemmän kerralla
(8 annosta viikossa) ja miehillä 5 (15). Monessa maassa on
erikseen määritelty kohtuullisen kulutuksen rajat. Ne ovat
USA:ssa yksi kerta-annos naisilla ja kaksi miehillä.
EHYT päätti kysyä, mikä on suomalaisten mielestä alkoholin kohtuukäyttöä. Kohtuullisen alkoholinkäytön määrät
ja tavat mietityttävät suomalaisia. Tästä kertoo myös laaja
medianäkyvyys, jonka TNS Gallupin teettämä kyselytutkimus sai. Tähän EHYT ry:n tilaamaan kyselyyn vastasi 978
suomalaista helmikuussa 2015.
S
uomalaisten tiukka suhtautuminen alkoholin
kohtuukäytön rajoihin yllätti ainakin EHYT
ry:n, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari
Aalto-Matturi.
Vain neljäsosa (26 %) suomalaisista pitää
kohtuukäyttönä useamman kuin neljän alkoholiannoksen nauttimista kerralla. Useampi (34 %) vetää kohtuukäytön rajan jo
1-2 kerta-annokseen. Tulos tuntuu hyvinkin yllättävältä verrattuna siihen, mikä usein katsotaan tyypillisesti suomalaiseksi
juomatavaksi.
Usein toistuva alkoholinkäyttö ei suomalaisten mielestä ole
kohtuukäyttöä. Harvempi kuin joka neljäs (22 %) ajattelee, että
kohtuukäyttäjä voi juoda alkoholia useamman kerran viikossa.
Tavallisimmin ajatellaan, että alkoholia voi juoda kerran viikossa (31 %) tai muutaman kerran kuukaudessa (35 %). Naisista 51
prosenttia ja miehistä 40 prosenttia ajattelee, ettei viikoittainkaan toistuva alkoholinkäyttö enää ole kohtuukäyttöä.
Kohtuukäyttöön ei suomalaisten mielestä myöskään kuulu
säännöllistä humalajuomista. Vain joka kymmenes (11 %) näkee,
että kohtuukäyttöön voi kuulua usein toistuva humalajuominen
viikonloppuisin. Kuusi prosenttia hyväksyisi kohtuukäyttäjälle
humalajuomisen myös arkena, jos siitä ei aiheudu suurempaa
haittaa työnteolle.
Krapulaan asti kohtuukäyttäjä voi suomalaisten mielestä
juoda korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Tavallisimmin suomalaiset ajattelevat, että kohtuukäyttäjä voi olla krapulassa pari kertaa vuodessa Lähes yhtä moni pitää krapulaa
kerran kuukaudessa kohtuullisena. Vain luusi prosenttia ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi olla krapulassa viikoittainkin.
Ei tissuttelulle ja kännille
”Tissutteluun” suomalaiset suhtautuvat lähes yhtä kriittisesti
kuin humalajuomiseen. Vain reilu kymmenesosa suomalaisista
(12 %) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi ottaa muutaman lasillisen useana arki-iltana viikon mittaan. Sillä ei ole eroa, juodaanko nuo lasilliset kotona vai ravintolassa.
Ruokailun yhteydessä nautittuun viiniin tai olueen ei suhtauduta aivan yhtä kriittisesti – 42 prosenttia suomalaisista ajat-
5
Nuorten mielestä liikaa
juominen on junttia ja se haittaa
treenaamista.
Professori Jukka Törrönen
Tukholman yliopistosta
Ida-Maria Pankka
Nuoruuteen yhdistettävä
kapinamieli on parissa
vuosikymmenessä laantunut.
2010-luvun lapset ja nuoret
haluavat aikuisten olevan
aikuisia ja kaipaavat sitä,
että vanhemmat asettavat
selkeitä rajoja – myös
päihdekysymyksissä.
EHYT ry:n koulutyön päällikkö
Ranja Koski
telee, että kohtuukäyttäjä voi nauttia viiniä tai olutta aterialla
useammankin kerran viikossa. Miesten ja naisten näkemyksissä
on kuitenkin iso ero: miehistä 54 prosenttia ja naisista vain 30
prosenttia näkee, että viini tai olut sopii kohtuukäyttäjän ruokapöytään. Pääkaupunkiseudulla ruokaviiniä pidetään todennäköisemmin kohtuukäyttönä (53 %) kuin muualla Suomessa.
Millainen kokonaiskuva suomalaisesta kohtuukäyttäjästä
piirtyy?
– Voisi tiivistää, että suomalaisten mielestä kohtuukäyttäjän
sopii juoda korkeintaan neljä annosta suunnilleen joka toinen
viikko. Pari kertaa vuodessa – ehkä juhannuksena ja pikkujoulujen jälkeen – saa sitten vähän kärsiä krapulastakin, Sari AaltoMatturi toteaa.
Nuorissa toivo?
Kyselytutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat humalajuomiseen sallivammin kuin vanhemmat. Alle 35-vuotiaista ja opiskelijoista noin neljännes ajattelee, että viikonloppuihin rajoittuva humalajuominenkin voi olla kohtuukäyttöä.
– Taustalla voi olla ero myös elämäntilanteessa. Humalajuomisen ei ehkä nuorena koeta haittaavan arkielämää samalla tavalla kuin vanhempana. Mutta kun Suomessa on tavattu
toivoa, että alkoholikulttuuri muuttuisi fiksummaksi uusien
6
sukupolvien myötä, ei ole kovin hyvä uutinen, että nuorissa ikäryhmissä humalajuomisen ”normaalius” nousee näin selkeästi
edelleen esiin, harmittelee EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari
Aalto-Matturi.
Nuorten humalahakuinen juominen on hienoisessa laskussa,
raittiiden nuorten osuus on kasvanut, ja alkoholinkäyttö aloitetaan aiempaa myöhemmin. Kun se aloitetaan, leimaa juomista
kuitenkin sallivuus humalaa kohtaan.
On junttia juoda paljon
EHYT ry:n koulutyön päällikkö Ranja Koski näkee suomalaisessa alkoholikulttuurissa merkkejä muutoksesta:
– Kyselytutkimusten mukaan nuoret toivovat muutosta suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Valtaosa kokee, että humaltumista ja ryyppyreissujuttuja ihaillaan liikaa. Lähes kaksi kolmesta
nuoresta toivoo, ettei näkisi niin usein humalaisia julkisilla paikoilla, Koski kuvaa.*
Dokaamisen hohto näyttää siis kuitenkin himmenevän.
Tutkijat näkevät muutoksen taustalla useita ilmiöitä. Esimerkiksi aikuistenkin maailmasta tuttu treenaus- ja terveystrendi
voi mennä myös nuorten parissa bilettämisen edelle. Professori
Jukka Törrönen Tukholman yliopistosta kertoi Päihdepäivillä,
että nuorten mielestä liikaa juominen on junttia ja että se hait-
taa treenaamista. Onko moderni elämäntyyli, jossa vapaa-aikaa
suoritetaan elämyksiä metsästäen, jotenkin muuttamassa jopa
alkoholikulttuuriamme?
– Kenties. Uskon, että nykyajan nuorilla on varsin hyvät
sosiaaliset taidot, eikä alkoholia tarvita yhdessäoloon. Lisäksi
on paljon harrastuksia, sosiaalinen media ja muita mielekkäitä
vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Ne kilpailevat alkoholin kanssa, joka jää yhä useammin toiseksi, Koski toteaa.
Nuorten kunnioitus ansaitaan fiksun mallin
näyttämisellä
Kosken mukaan vanhempien tulee kasvattaa lapsiaan fiksuun
alkoholinkäyttöön antamalla malli alkoholin kohtuukäytöstä.
Koski viittaa Päihdepäivillä esillä olleeseen tutkimushankkeeseen**, joka alleviivaa vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen merkitystä päihteidenkäytöltä suojaavana tekijänä:
– Tuorein ja tekeillä oleva tutkimus maalaa hyvin uudenlaista kuvaa nuoruudesta. Nuoruuteen yhdistettävä kapinamieli
on parissa vuosikymmenessä laantunut. 2010-luvun lapset ja
nuoret haluavat aikuisten olevan aikuisia ja kaipaavat sitä, että
vanhemmat asettavat selkeitä rajoja – myös päihdekysymyksissä.
– Eivät nuoret halua tulla kännissä kotiin. He välittävät siitä, mitä vanhemmat ajattelevat heistä ja haluavat pysyä hyvissä
väleissä. Tämä pätee myös toisinpäin: nuorille on tärkeää voida
kunnioittaa vanhempiaan, Koski kuvaa.
Koski kannustaa ottamaan alkoholiasiat lasten ja nuorten
kanssa esille:
– Päihdekysymysten käsittely vaatii vanhemmilta rohkeutta. Aikuisen vastuu on kertoa alkoholin vaikutuksista ja linjata,
millaiset säännöt perheessä pätevät päihteiden suhteen. Yhtälailla aikuisen on myös kerrottava, miksi päihteitä halutaan
käyttää. Vastauksia kannattaa miettiä esimerkiksi siihen, miksi
humala tuntuu kivalta tai miksi aikuisilla on lupa juoda alkoholia ja alaikäisillä ei.
Lähteet:
* A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -tutkimus (2011)
** Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiön (ITLA)
ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) meneillään oleva
Sata lasissa -tutkimushanke (2013–2017)
Päihdepäivillä
kulttuurinmuutos oli
vahvasti tapetilla
Mistä muusta kuin kohtuudesta puhuttiin
kahden päivän aikana?
Ohessa katsaus muutamaan seminaariin.
TEKSTI | Sara Salomaa KUVA | Ehyt ry:n arkisto
Miltä Suomen alkoholipoliittinen keskustelu
näyttää?
Ensimmäisenä seminaaripäivänä Päihdepäivillä pohdittiin Suomen alkoholipoliittisen keskustelun sävyjä. Esimerkkinä seminaarissa nostettiin esiin etelänaapurimme Viro, jossa alkoholihaittojen vähentämiseksi ollaan valmiita koviin toimiin. Viime
keväänä käydyissä parlamenttivaaleissa puolueet suorastaan
kilpailivat tällä teemalla. Suomen suhteen tilanne tuntuu lähes
päinvastaiselta: Alkoholipoliittisessa keskustelussa kuuluu vahvasti niiden kansalaisten ääni, jotka toivovat liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, mutta myös elinkeinopoliittiset intressit.
Miten alkoholia käytetään lasten seurassa?
Moni vanhempi pohtii, onko alkoholinkäyttö lasten seurassa sopivaa ja mihin raja näiden kahden välillä vedetään. ånni-hankkeen projektipäällikkö Anne Ahlefelt neuvoi vanhempia ajattelemaan, minkälaisena esimerkkinä he toimivat omalle lapselleen:
– Ei lapsia pidä sulkea juhlien ja ilonpidon ulkopuolelle. Piilottelu tai alkoholin vähättely voi herättää lapsissa jopa liiallista
kiinnostusta. Paras keino on suhtautua juhliin mahdollisuutena
näyttää lapselle hyvää esimerkkiä siitä, miten alkoholia voi käyttää kohtuudella ja miten sitä nautitaan harkiten, toteaa Ahlefelt.
Onko erityisryhmien alkoholinkäyttö erilaista?
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että sateenkaarinuoret ovat
riskiryhmässä päihteidenkäytön suhteen. Nuoret ovat neuvokkaita avunhakijoita, mutta sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea ongelmien havaitsemiseen ja käsittelyyn. Sateenkaarinuorten tukeminen vaatii
eri toimijoiden järjestelmällistä yhteistyötä yhdenvertaisuuden
lisäämiseksi, työtä on tehtävä ehkäisevässä työssä ja hoitavissa
palveluissa aina nuorisotiloista, opiskelu- ja terveydenhuoltoon.
– Päihdeongelmat olivat enemmän pinnalla sateenkaariyhteisöissä, kun ainut paikka tavata muita ja olla oma itsensä oli
homobaari. Nykyisin yhä useammat sateenkaarinuoret löytävät
baareille vaihtoehtoisia paikkoja tavata muita sateenkaarinuoria,
Nuorisotutkimusseuran tutkija Riikka Taavetti kertoo, ja muistuttaa, että työ sateenkaarinuorten hyvinvoinnin eteen on vasta
alkanut:
– Niin kauan, kun nuorten vapaa-ajan viettopaikat ja nuorisotoiminta ylipäätään eivät ole yhdenvertaisia, baari on helposti
ainut paikka, joka toivottaa aina tervetulleeksi.
7
EHYT ry ja Suomen
Olutseura
näkyvät yhdessä
SuomiAreenassa
M
iten parannetaan suomalaista alkoholikulttuuria? Kuinka tehdään sivistyneestä nautiskelusta entistä yleisempää ja vähennetään
humalahakuisia juomatapoja? Näitä kysymyksiä herättelevät sekä EHYT ry että Suomen
Olutseura omilla tahoillaan. Nyt, ensimmäistä kertaa, järjestöt
edustavat yhdessä paremman juomakulttuurin puolesta yhteisellä messupisteellä Porin SuomiAreenassa.
SuomiAreena-tapahtuma on vuoden tärkeimpiä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja, joka kokoaa samaan kaupunkiin suuren määrän päättäjiä, toimittajia, tavallisia suomalaisia
sekä järjestötoimijoita. Samaan aikaan Porissa järjestettävä
Porin Jazz houkuttelee kaupunkiin suuren määrän lomalaisia.
Näin ollen Porista tulee yhdeksi viikoksi yksi Suomen vilkkaimmista tapahtumapaikoista.
Juotko makua vai määrää?
Mutta miksi ihmeessä EHYT ry ja Suomen Olutseura ovat
yhdessä liikkeellä SuomiAreenassa? Mitä yhteistä kerrottavaa
näillä kahdella järjestöllä on? Ilmo Jokinen, EHYT ry:n verkkotyön päällikkö kertoo:
– Kumpikin järjestö haluaa olla kehittämässä myönteistä alkoholikulttuuria. Sen luomiseen tarvitaan erilaisia keinoja.
Helpointa on aloittaa omasta asenteestaan ja omasta alkoholinkäyttökulttuuristaan, Jokinen toteaa.
EHYT ry:n ja Suomen Olutseuran yhteinen sanoma SuomiAreenassa kuuluu: Juotko makua vai määrää? Viestillä halutaan korostaa juomiseen liittyvää nautintoa, juomisen sosiaalisuutta ja myönteisen juomakulttuurin tärkeyttä. Juomisen
laadun ja juoman maun korostaminen on ollut Suomen Olutseura ry:n keskeisiä viestejä järjestön perustamisesta, vuodesta 1989 lähtien. Järjestö on kuluttajajärjestö, jonka paikalliset
olutseurat tekevät työtä monipuolisen olutkulttuurin eteen.
Tarvitaan rakentavaa keskustelua alkoholista
Suomen Olutseura ry:n puheenjohtajan Simo Hämäläisen
mukaan yhteistyö EHYT ry:n kanssa on luontevaa ja innostavaa. Hän näkee molempien järjestöjen pyrkimyksissä samoja elementtejä. Olutseura kannustaa ihmisiä yhteisölliseen
juomakulttuuriin hyvän maun ja myönteisen käyttäytymisen
hengessä.
– Suomi tarvitsee paljon enemmän rakentavaa keskustelua
alkoholista, ei eri osapuolten juupas-eipäs-väittelyä, joka ei
johda mihinkään. Kannustaisin muitakin alkoholikeskustelun
osapuolia avoimempaan suhtautumiseen, jotta saadaan rakentavampaa keskustelua aikaiseksi, Hämäläinen toteaa.
8
– Suomi tarvitsee paljon enemmän
rakentavaa keskustelua alkoholista, ei eri
osapuolten juupas-eipäs-väittelyä, joka ei
johda mihinkään.
Simo Hämäläinen
EHYT ry
SuomiAreenalla
EHYTin keskustelutilaisuus ”Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä”
käydään perjantaina 17.7. klo 12.15–
13.30 Puuvillanpuistikossa Kokemäen
joen rannalla. EHYT nostaa esiin kiinnostavia näkökulmia alkoholikulttuurista meillä ja muualla. Mikä suomalaisessa alkoholikulttuurissa on hyvää,
mitä pitäisi muuttaa? Eroaako miesten
ja naisten alkoholikulttuurit toisistaan?
Mitä on kohtuullista alkoholikulttuuria?
Keskustelijoina ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen, Pienpanimoliiton
puheenjohtaja Mika Heikkinen, näyttelijä Antti Reini, A-klinikkasäätiön päihdelääkäri Kaarlo Simojoki ja EHYTin
asiantuntija, biletohtori Antti Maunu.
Tilaisuuden juontaa toimittaja Tuomas
Enbuske.
Keskiviikkona 15.7. Torilavalla on
lyhyitä tietoiskuja. EHYTin asiantuntija, biletohtori Antti Maunu kertoo klo
15.30-15.45. miksi Porin jazzeilla juodaan alkoholia.
Lisäksi EHYT ry:llä ja Suomen olutseuralla on yhteinen ständi Kansalaistorilla 11.–17.7. Ständillä EHYT kysyy
ja selvittää, miten SuomiAreena-kävijät
määrittelevät alkoholin kohtuukäytön.
Tule vastaamaan kyselyyn ja keskustelemaan ajankohtaisista alkoholikulttuuriin liittyvistä asioista. Onnenpyörästä
innostuvat perheen pienimmätkin.
Nähdään Porissa!
Osallistu keskusteluun Twitterissä
#suomiareena #EHYT
Toissavuonna EHYT ry:n SuomiAreenateltalle pysähtyi keskustelemaan yli 700
SuomiAreena-vierasta. Kävijöitä puhutti aikuisten vastuu ja arjen valintojen merkitys
päihdekasvatuksessa.
Kolumni
Kuinka juomiskulttuuri
muutetaan?
J
ulkisessa keskustelussa ollaan suhteellisen yksimielisiä siitä, että suomalaista juomiskulttuuria pitäisi muuttaa. Tämä kertoo, että yhteiskunnassa vallitsee ymmärrys nykyisten juomatapojen haitoista. Ei se viinan
juominen lopulta niin hyvää tee, vaikka sen ostamisen ja myymisen puolesta
lyödään välillä rumpua.
Mutta miten juomiskulttuuria pitäisi muuttaa? Monet osoittavat
”perinteistä” humalajuomista, alkoholin runsasta ja harvoin toistuvaa
nauttimista, jossa ylitetään arjen normeja. Vastaavasti ”eurooppalaisia” tai
”moderneja” juomatapoja, joissa alkoholia nautitaan vähän osana jokapäiväistä elämää, pidetään tavoittelemisen arvoisina, kulttuurisen muutoksen
esikuvana.
Kuitenkin alkoholihaittoja ilmenee myös ns. Euroopassa. ”Suomalainen” humalajuominen tuottaa akuutteja haittoja kuten onnettomuuksia, tapaturmia ja väkivaltaa. ”Eurooppalainen” arkitissuttelu taas tuottaa
kroonisia haittoja, kuten sisäelinvaurioita ja syöpiä. Sitä paitsi viime vuosikymmeninä suomalaiset juomatavat ovat eurooppalaistuneet ja eurooppalaiset juomatavat suomalaistuneet. Niin meillä kuin muualla harrastetaan sekä humala- että arkijuomista. Samoin molempien juomatapojen
haittoja esiintyy niin meillä kuin muualla.
Humalajuomisen kritiikissä onkin kyse enemmän moraalista kuin
lääketieteestä. Humalajuomista vastustetaan usein juuri siksi, että se rikkoo arkea. Tämän ajattelun juuret yltävät vuosisatojen taakse, protestanttisperäiseen etiikkaan, joka korostaa arkielämän tärkeyttä ja pitää pahana
pyrkimyksiä rikkoa sitä humaltumalla tai muutenkaan. Vastaavasti arkijuomisen hyväksyttävyys tulee siitä, että se on osa arkea ruokaillessa, tv:n
äärellä tai konserttien väliajoilla. Juoda saa, kunhan ei tee mitään tyhmää,
riko arjen asetelmia – eli kännää. Tämä ajattelu on vahvistunut suuresti
1960-luvulta alkaen.
Tähän nähden on yllättävää, että TNS Gallupin tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset pitävät yhä kunnon känniä kerran kuussa varsin kohtuullisena. Tämä kertoo, että suomalaisille alkoholi ei kuulu jokapäiväiseen
elämään. Se kertoo myös humalajuomisen sisäänrakennetusta moraalista.
Humalajuominen suojelee arkea viedessään alkoholin siitä mahdollisimman kauas. Humalakulttuuriin kuuluu siis myös sisäistä säätelyä ja rakentavia piirteitä, ja siksi se pitää pintansa.
Tämä tuo uuden kierteen keskusteluihin alkoholikulttuurista ja sen
muuttamisesta. Toki humalajuomista voi kritisoida ja viininsiemailua puolustaa, mutta perusteluissa on syytä olla rehellinen. Olkoon keskustelu keskustelua: ei absoluuttisen totuuden etsimistä, vaan erilaisten mielipiteiden
ristivalotusta. Emme voi muuttaa kulttuuria, jos emme ymmärrä sitä, eikä
juomiskulttuuri kehity ellei siitä keskustelemisen kulttuuri kehity.
Antti Maunu
erityissuunnittelija
antti.maunu@ehyt.fi
9
Julkaisut
OECD tuore raportti
rohkaisee haittoja
vähentävään
alkoholipolitiikkaan
EHYT ry:n
julkaisuilla oma
sovellus – lataa
iPadillesi!
EHYT ry:n julkaisut ovat luettavissa
sähköisesti myös EHYT-sovelluksella.
Sovelluksesta löytyvät EHYT ry:n julkaisemat lehdet ja kirjat. Mukana on
myös kouluttajaoppaita, huoneentauluja ja muita julkaisuja. Sovellus toimii tällä hetkellä Applen iPad-laitteilla ja sen
voi ladata Apple Storesta. OECD julkaisi 12.5. odotetun raporttinsa alkoholihaitoista ja keinoista
niiden vähentämiseen. Alkoholi on
maailmanlaajuisesti yksi suurimmista
työikäisten kuolinsyistä ja työkyvyttömyyden aiheuttajista, ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Esimerkiksi Euroopan unionissa alkoholin kokonaiskustannusten on arvioitu
nousevan lähes 156 miljardiin euroon.
OECD:n raportti kannustaa suuntaamaan toimia paitsi ongelmakäyttäjiin, myös koko väestöön alkoholihaittojen vähentämisessä. Raportissa
nostetaan kielteisinä ilmiöinä esille muiden muassa nuorten alkoholinkäyttö ja
siihen vaikuttavina tekijöinä mm. matala
hintataso ja helppo saatavuus. Myös
alkoholimainonta nousee esille raportissa, ja raportti tuo esille tutkimustu-
Mistä sinä haluaisit lukea
EHYT Teeman
kansainvälisessä syysnumerossa?
Ehkäisevän päihdetyön viikolle (2.–8.11.2015) ilmestyvässä EHYT
ry:n Teema-lehdessä on aiheena kansainvälisyys. Juttua tehdään
päihteisiin liittyvistä ilmiöistä eri puolilla maapalloa, ajankohtaisimmista keskusteluista niin päihdekulttuurin, -politiikan kuin -tutkimuksen saralla, taklataan harhaluuloja ja haetaan kiinnostavia tarinoita
ja hyviä ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä merten takaa.
Mistä sinun mielestäsi pitäisi kirjoittaa juttu? Ketä kannattaisi haastatella? Mitä kiinnostavaa sinä olet kuullut tapahtuvan päihdealalla
naapurimaissa, EU:ssa, rapakon takana tai toisella puolella maapalloa?
Lähetä juttuvinkkisi Kiti Poikoselle: kiti.poikonen@ehyt.fi
10
loksia, joiden mukaan mainonnalla olisi
yhteys nuorten alkoholinkäytön lisäksi
myös alkoholin kokonaiskulutukseen ja
suurkulutukseen.
– OECD:n viestit on Suomessa tavattu ottaa vakavasti. Täytyy siis toivoa,
että OECD:n raportti rohkaisi tulevia
hallituspuolueita näkemään säästökohteita myös alkoholista aiheutuvissa
kustannuksissa, Ehyt Ry:n Aalto-Matturi toteaa.
Linkki raporttiin Tackling Harmful
Alcohol Use: Economics and Public
Health Policy ja suomenkieliseen
tiivistelmään: www.ehyt.fi/
tietopankki.
Raportti on tilattavissa OECD:n
julkaisukaupassa hintaan 35 euroa.
Ehkäisevän päihdetyön
viikko 2.–8.11.2015
Tänä vuonna Ehkäisevän päihdetyön viikon teema on: Onni
on katsojan silmässä. Teemaviikolla on keskusteltu muutaman
vuoden ajan onnellisuudesta ja hyvästä elämästä, jotka ovat
puhuttaneet myös laajemmin yhteiskunnassa ja mediassa.
Ehkäisevän päihdetyön viikko on erinomainen mahdollisuus järjestää tempauksia ja yhteistoimintaa. Aiempien vuosien tapahtumia ja ideoita kannattaa käydä katsomassa teemaviikon verkkosivuilla. Tässä joitakin hyväksi havaittuja:
Lisätietoja: www.ehyt.fi/ept-viikko
www.facebook.com/ept-viikko
Leena Sipinen, koordinaatiopäällikkö, puh. 040 557 5057
Tuomitsetko
huomaamattasi?
Meille kaikille sattuu joskus virheitä, ikään katsomatta. Kenenkään elämä ei ole täydellistä. Mitä jos Sinä olisit kokeillut nuorena huumausaineita?
Ehkäisevän päihdetyön verkoston Huumetyöryhmän sosiaalisen median kampanjassa taklataan huumeiden käyttäjiin
kohdistuvia asenteita. Ei tuomita -nimellä kulkeva kampanja
nostaa esille huumeiden käyttöön liittyvä stereotypioita ja
haastaa näkemään ihmisen aineen takaa. Huumeiden käyttäjät ovat tavallisia ihmisiä ja heitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Suurimman osan kohdalla aineiden käyttö,
tai käytettävä huumausaine, ei näy päällepäin. Jokaisella on
oma tarinansa.
Yhteiskunnallisissa some-kampanjoissa tavalliset kansalaiset toimivat viestin välittäjinä. Yhteiskunta muuttuu parem-
• yleiset luennot ja keskustelutapahtumat esimerkiksi arjen
voimavaroista, onnellisuuden rakentumisesta ja yhteisön
merkityksestä ihmisen arjessa ja elämässä
• oppitunti tai teemailta nuorille koulussa, nuorisotalolla tai
harrastustoimissa
• vanhempainillat
• mielipidekirjoitukset paikallislehdissä
• päihteetön konsertti, bändi-ilta, tanssit tai disko
• koko perheen toiminnalliset tapahtumat, esimerkiksi
liikuntaa, teatteria– miksei vaikkapa flashmob-tempaus!
• näyttelyt ja visat
• ”avoimet ovet”
Kysy lisää ideoita ja tukea tapahtumallesi EHYT ry:n aluekoordinaattoreilta ja aluetyöntekijöiltä.
maksi teoilla ja asenteet puolestaan mobilisoivat tekoja. Käy
Sinäkin katsomassa lisää facebook-sivulta www.eituomita.fi,
tykkää ja jaa sivuston kuvaviestejä. Tule mukaan vaikuttamaan
asenteilla tekoihin.
Ei tuomita – me teemme kaikki virheitä.
www.eituomita.fi
Kampanjassa mukana
• A-klinikkasäätiö
• EHYT ry
• Elämäni Sankari ry
• Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Irti Huumeista ry
• Kriminaalihuollon tukisäätiö
• Music Against Drugs ry
• Nuorten Ystävät ry
• Omaiset Huumetyön Tukena ry
• Osis II -hanke
• Raittiuden ystävät ry
• Sininauhaliitto
• Suomen Lumme ry
• YAD Youth Against Drugs ry
11
Harri Jukkala
Terveyskasvatusta näytelmän ja elämysten kautta
Teksti | Laura Suhonen ja Riku Mäkelä, yhteisöpedagogiopiskelijat, Humanistinen AMK sekä Leena Halmén, EHYT ry
T
eatterin hyödyntäminen voi tehdä nuorten päihdekasvatuksesta elämyksen. Näytelmä rakennetaan usein reitiksi. Sen varrella nuoret näkevät tarinan, joka konkretisoi
päihteiden aiheuttamat haitat hahmojen elämässä. Usein
vanhemmat pääsevät katsomaan saman näytelmän ja kynnys
ottaa aihe puheeksi kotona madaltuu. EHYT ry on järjestänyt
järjestää Päihdeputki-tilaisuuksia eri paikkakunnilla yhteistyössä kuntien ja opiskelijoiden kanssa. Tähtiverstas ry on EHYT:n
jäsenjärjestö, joka on tehnyt teatteri- ja sosiaalialan yhdistämisestä todellista erikoisosaamista ja taidetta hyvinvoinnin edistämiseksi.
Jyväskylän Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat järjestivät elämyksellisen päihdevalistusreitin
laukaalaisille nuorille huhtikuussa. Yhteistyössä EHYT ry:n,
Laukaan kunnan ja Laukaan seurakunnan kanssa järjestetyn
päihdeputken kävivät läpi useita satoja 6.-9. luokkalaisia nuoria.
Humakin opiskelijat käsikirjoittivat ja näyttelivät tarinan.
Laukaalaiset nuoret pääsivät seitsemällä rastilla tarkkailemaan Stellan ja Nestorin tarinaa päihteiden haittavaikutuksista
ja seuraamuksista sekä omista henkilökohtaisista valinnoista.
Tarina saa alkunsa ensimmäiseltä rastilta, joka kertoo vakavasta onnettomuudesta. Päihdeputki tempaisi yleisön heti alkumetreiltä mukaansa ja johdatteli askel askeleelta tapahtumiin
ennen onnettomuutta. Heti toisella rastilla nuoria on vastassa
alkoholinhuuruiset kotibileet, jotka pitävät sisällään runsasta
päihteidenkäyttöä ja yhteenottoja. Tapahtumat saivat Stellan ja
Nestorin pohtimaan seuraamuksia, mutta kumpi ottikaan virheistään opiksi?
Tähtiverstas ry on tehnyt draaman käyttöön perustuvaa
ehkäisevää päihdetyötä perustamisvuodesta vuodesta 2007 lähtien. EHYT ry:n jäsen yhdistys on ollut vuodesta 2014. Toiminnan
alkaessa mukana olivat vain perustajajäsen ja nykyinen toiminnanjohtaja Mia Jussinniemi sekä hänen luokkakaverinsa teatterikoulusta. Sittemmin tiimi on kasvanut aina tarpeen mukaan ja
sisältää tällä hetkellä 5–6 henkilöä, jotka ovat teatterin, musiikin
ja sosiaalialan ammattilaisia.
Vuodesta 2012 toimintaan tuli mukaan myös kokemusasiantuntijoita ja yhdistyksen tarjontaa laajennettiin koulutusosioilla.
Valinta-näytelmän nimeä kantavat koulutukset pitävät sisällään
keskustelua draamasta ehkäisevän päihdetyön välineenä, päihdetyöntekijän luennon päihderiippuvuudesta sekä kokemusasiantuntijan puheenvuoron.
Jussinniemeä motivoi teatterin kiinnostavuus menetelmänä,
12
Seuraavien rastien aikana Nestori ottaa elämälleen uuden
suunnan ja hakee opiskelemaan lähihoitajaksi. Stella puolestaan hukuttaa murheitaan päihteisiin. Putken loppumetreillä
palataan tarinan alkuun ja nähdään Stella sairasvuoteella hoitaja
Nestorin tätä herätellessä. Stella on ollut vakavassa, päihteiden
aiheuttamassa onnettomuudessa. Stella jäi sille tielle, jolta Nestori ymmärsi hamassa menneessään poiketa.
Päihdeputken toteutus osana Humakin opintoja
Päihdeputken toteutus on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Sosiaalinen vahvistaminen - opintojaksoa. Jaksolla
opiskelijat perehtyvät ehkäisevään työhön ja havainnollistavat
draaman avuin arjen riskitekijöitä, joiden seuraukset voivat
nuoren elämässä olla hyvinkin kauaskantoisia. Päihdeputken
toteutus itsessään oli silmiä avaava kokemus myös Humakopiskelijoille.
– Elämysreitin tarkoituksena ei ole pelotella nuoria vaan
herättää ajatuksia. Siinä me onnistuimme mielestäni erittäin
hyvin, kertoo Anu Leinonen, yksi Stellaa esittäneistä yhteisöpedagogiopiskelijoista.
– Draaman keinoin tapahtumat tulevat iholle ja näin ollen
jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
– Elämysratoihin liittyy aina ennakko- ja jatkotyöskentely.
Laukaassa jatkotyöskentelyssä olivat nuorisotyöntekijöiden,
opettajien ja Humakin opiskelijoiden ja opettajien lisäksi
kunnan perhetyöntekijä ja etsivä nuoriso-ohjaaja, kertoo Humakin yhteisöpedagogien viestinnän lehtori Maarit Honkonen-Seppälä.
mutta ennen kaikkea työn tulokset.
– Yleensä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen kuuluu se, että
työn tulokset nähdään, jos nähdään, vuosien päästä eikä voida suora eritellä ehkäisevän työn vaikutusta. En koskaan jaksaisi tehdä
tällaista työtä, jos en saisi tietää vaikutusta, Jussinniemi toteaa.
Tähtiverstaan toiminnassa työn vaikutukset voi lukea suoraan kiittävistä palautteista:
– Esitys onnistui aivan erinomaisesti saamaan yleisön oivaltamaan, mistä päihderiippuvuudessa syineen ja seurauksineen
on kysymys – siis meidän jokaisen ja meille tärkeiden ihmisten omasta ainutkertaisesta elämästä eikä vain muiden etäisestä
ongelmasta, kirjoittaa 25.3.2015 "Valinta"-esitystä katsomassa
ollut yleisön edustaja.
Tähtiverstas tarjoaa teatteria ja koulutuksia ympäri Suomen.
www.tahtiverstas.fi
Elokolojen yhteinen leiri järjestettiin tänä vuonna Lomakoti
Tammilehdossa, Rymättylässä 4.-8.5.2015. Turun Elokolo oli tänä
vuonna järjestelyvastuussa neljättä kertaa järjestettävälle leirille.
Kolmisenkymmentä leiriläistä Pirkkalasta, Lahdesta, Helsingistä ja Turusta
viettivät viisi päivää rentoutuen ja tutustuen toisiinsa. Leiri kokosi yhteen hyvin
erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Arkiset murheet, yksinäisyys, päihdeongelmat ja terveydelliset ongelmat unohtuivat hetkeksi. Uudessa ympäristössä
luonnon keskellä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja vertaistuen hengessä.
Päivittäin oli vieraileva luennoitsija puhumassa, mm. elämänhallinnasta,
tukiviidakosta ja päihdekuntoutuksesta. Leirihenkeä loivat yhdessä ulkoilu ja
kisailu Mölkky- ja Pölky -pelin parissa sekä tietovisat. Vuotuisen Pölkky-kisan
voitti Pirkkalan joukkue.
Turun alueen elämäntapayhdistys ry teki leirijärjestelyissä ison työpanoksen vapaaehtoistyön muodossa.
Tunnetko jo NEHYT ry:n?
NEHYT ry (Nuorten Ehkäisevä Päihdetyö) on nyt
toiminut puoli vuotta.
– Yhdistys on ehtinyt jo osallistua Nuorisotyöpäiville ja Päihdepäiville. Seuraava askel järjestäytymisen jälkeen on logokilpailu, kertoo NEHYT ry:n
puheenjohtaja, yhteisöpedagogi Nadja Mäkelä.
Yhdistys on pyörinyt lähes täysin Facebookryhmän ja Skype-kokousten avulla. Teknisistä haasteista huolimatta NEHYTissä on syntynyt mukavaa
ryhmähenkeä.
Lisätietoja: nehytry@gmail.com
Twitterissä: @NEHYTry
Facebookissa: www.facebook.com/nehytry
13
Järjestöpäällikön
terveiset
Jiri Sironen
Kevään ja kesän järjestötoiminnan
kuulumisia
K
evät on ollut EHYTin järjestötoiminnassa kiireinen ja raskaskin. RAY arvioi
EHYT ry:tä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä ja tarkastuksella, jotka tehtiin ensi
kerran jäsenyhdistysten toimintatuista
ja kohtaamispaikkatoiminnasta. Palaute oli
p o s i t i i v i s t a , mutta myös toiminnan tulosten ja vaikutusten
tarkempaan seurantaan kannustavaa. Järjestösihteeri Simo
Miettisen äkillinen menehtyminen (kts. muistokirjoitus) toi
surun lisäksi luonnollisesti myös järjesteltävää. Kaikesta huolimatta kevään työt on saatu tehtyä ja osallistuttu myös alkoholipoliittiseen vaikuttamistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan
kehittämiseen.
Ohjeita toimintatuista
Helmikuussa myönnetyistä jäsenyhdistysten toimintatuista
on lähetetty erillinen ohje ja raportointilomakkeet. Muistakaa käyttää toimintatuella rahoitetun toiminnan yhteydessä
EHYT ry:n logoa. Päinvastoin kuin kirjeitse lähetetyssä ohjeessa sanotaan, RAY:n logoa EI tarvitse käyttää toimintatuen
yhteydessä. EHYT ry:n verkkosivut uudistuvat syksyllä, jolloin jäsenyhdistyksille tulee mahdollisuus syöttää tapahtumatietonsa kalenteriin itse. Alkusyksystä on tulossa vielä uusi
hakukierros pienemmiksi toimintatuiksi loppuvuodelle. Lisää
ohjeistusta syksyllä.
Vapaaehtoistoiminta ja aluefoorumit
Keväällä järjestettyihin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin
osallistui 61 henkilöä. Päihdepäivien aikaan järjestetyssä Miten puhua päihteistä ja pelaamisesta? -koulutuksessa oli 14
osallistujaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan
mm. syksyn aluefoorumeissa. Lisäksi joillekin paikkakunnille on tulossa erillistä koulutusta. Aluefoorumeista lähetetään
tarkemmat kutsut kesän aikana. Länsi-Suomen aluefoorumi
on 7.11. ja Itä-Suomen 13.-14.11. Pohjois- ja Etelä-Suomen
ajat selviävät myöhemmin.
•Tipaton tammikuu
-kampanja
•Toimintatukihakemusten jättäminen
EHYT ry:lle
14
•Ystävänpäivä 14.2.
Valtuuston kuulumisia 18.5.2015
EHYTin valtuusto kokousti Päihdepäivien yhteydessä. Vuosittaisten toimintasuunnitelma- ja -kertomusasioiden ja hallituksen jäsenten valinnan lisäksi asialistalla oli pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman 2017–2020 käsittely.
Hallituksen valinnassa astui käytäntöön sääntöjen rotaatioperiaate, eli vuosittain 1/3 hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Uusiksi hallituksen jäseniksi vuosille 2015-2017 valittiin: Lotta Bryggare (vara Matti Sutela), Lea Väyrynen (vara
Vesa-Matti Seppälä), Mervi Eviö-Kärkkäinen (vara Tuulikki
Pasma) ja Henri Salonen (vara Anne-Mari Perkkiö). Onnea
uusille hallituksen jäsenille!
Muutoksia jäsenkentässä
EHYTin hallitus hyväksyi uusiksi jäsenyhdistyksiksi kokouksessaan 28.5. Turun Seudun TST ry:n sekä Tell Us ONLINE
ry:n. Turun Seudun TST:n nimi tulee sanoista työtä, sosiaalisuutta ja terveyttä, ja se on yksi Suomen suurimmista työttömien yhdistyksistä. Varsin uusi valtakunnallinen yhdistys Tell
Us ONLINE on toiselta nimeltään Suomen Kannabisverkosto ja sen tarkoituksena on yhdistää Suomessa ne tahot jotka
kohtaavat kannabiksen käyttäjiä sekä kehittää kannabisvieroitusta.
Lisäksi hallitus totesi, että EHYT ry:n jäsenyhdistys Puttaan Jeleppi ry ja Koillis-Lapin Terveys ry ovat purkaneet toimintansa. Em. yhdistysten vähäiset aktiivit jatkavat toimintaa muissa yhdistyksissä ja yhteistyössä EHYT ry:n kanssa.
EHYT ry:llä on tällä hetkellä 109 jäsenyhdistystä.
Hyvää kesää!
Jiri
Tapaamme kesätapahtumien jälkeen syksyllä, jolloin jäsenyhdistyksiä on tukemassa myös uusi järjestösihteeri.
•Toimintatukipäätökset ja
maksatukset
•Vuosikokoukset (jonka
jälkeen ed. vuoden
toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen toimitta- •Maailman terveysminen EHYT ry:lle)
päivä 7.4.
•PÄIHDEPÄIVÄT
•Selvin päin kesään -kampanja
•Kukan päivän Liikuta minua
-tempaus 13.5.
•Maailma kylässä ja
mahdollisuuksien torit
•Maailman tupakaton päivä
tammihelmi maalishuhtitouko kesä
Riitta Sattilainen
Simo IOGT:n seminaarissa Puolassa 1991, Simo EHYT ry:n edustajakokouksessa 2014.
E
Muistokirjoitus:
Simo Miettinen 1955–2015
HYT ry:n järjestösihteeri Simo
Miettinen menehtyi äkillisesti huhtikuussa.Simo oli yksi EHYT ry:ssä
ja sen perustajärjestöissä pisimmin
työskennelleistä työntekijöistä.
Oulussa syntynyt Simo oli nuorena aktiivisesti mukana partioliikkeessä ja nuorisopolitiikassa,
ja pohti jossain elämänsä tienhaarassa, lähteäkö
suuntautumaan enemmän politiikkaan vai työelämään. Tampereen yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto vei Simoa kohti
työelämää.
Raittiustyöuransa Simo aloitti Kansallisen
terveyskasvatusliiton järjestösihteerinä 1991.
Simo toimitti vuonna 1993 ilmestyneen Kansallisen terveyskasvatusliiton 20-vuotishistoriikin. Kansallisen terveyskasvatusliiton yhdistyttyä
1993 perustettuun Terveys – Hälsan ry:hyn, Simo
työskenteli ensin Pohjanmaan aluesihteerinä.
Terveys ry:ssä Simo Miettisen toimenkuva
vaihteli ja monipuolistui vuosien kuluessa. Aluesihteerin tehtävistä hän siirtyi keskustoimistolle
järjestöasioiden ja Terveyslehden yhteyshenkilöksi. Simon ansiosta lehden osoitteisto vaihtui
sähköiseen muotoon. Simo hoiti järjestön verkkoviestintää ja siirsi myös Terveyslehden siellä luet-
•Koulujen alkaminen
•Liikenneturvallisuusviikko
tavaksi. Atk-tukihenkilönä Simo kehitti johdon ja
henkilöstön kanssa Terveys ry:n kotisivuja, vastaten myös laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta
sekä käyttöön perehdyttämisestä. Simolle myönnettiin Terveys ry:n ansiomitalli 2007.
Luottamustehtäviä Simolla oli muun muassa
Helsingin terveyskasvatusyhdistys ry:ssä ja Hyvä
olo ry:ssä. Järjestötoiminnan lisäksi Simo harrasti
postimerkkien keräystä sekä valokuvausta.
Työtoverina Simo oli asiallinen, luotettava,
rauhallinen ja hänen kanssaan oli helppo toimia.
Hän viihtyi hyvin työpaikalla ja järjestötyö oli
hänelle tärkeää. Simon vakavanoloisen luonteen
taustalta löytyi myös erilaisiin tilanteisiin sopivaa
huumoria ja elämän myönteisyyttä.
EHYT ry:ssä Simo työskenteli järjestösihteerinä jäsenjärjestöjen tuen ja sisäisten palvelujen
parissa. Työtoverit ja jäsenyhdistykset muistavat
Simoa aina avuliaana, ystävällisenä ja itsestään
numeroa tekemättömänä työntekijänä.
Simo olisi täyttänyt toukokuussa 60 vuotta.
Simo haudataan perhepiirissä. EHYT ry:ssä pidettiin henkilöstön ja Simon kanssa työskennelleiden kesken muistotilaisuus 4. kesäkuuta.
Kalervo Koivisto ja Jiri Sironen
•17.10. Asunnottomien
yö (YK:n köyhyyden
ja syrjäytymisen
vastainen päivä)
•Vanhusten päivä ja
viikko (lokakuun 1.
sunnuntai ja sitä
seuraava viikko)
heinäelosyysloka
•EPT-viikko
(viikko 45)
•Kansallinen
pelipäivä
•Anna lapselle raitis
joulu -kampanja
•Vapaaehtoistoiminnan
päivä
•Toimintatukiraportit
EHYT ry:lle
marrasjoulu
15
uutisia
Koulujen päätösviikonloppu viritti jälleen keskustelua
nuorten juhlimistavoista
Uutisoinnin perusteella koulujenpäätös- ja valmistujaisjuhlinnat sujuivat edellisvuosia rauhallisemmissa merkeissä. Jo 13. kertaa järjestetty Selvin
päin kesään -kampanja rohkaisi nuoria päihteettömään juhlintaan ja kesän viettämiseen. Viesti kohdistuu myös aikuisiin: kampanja haastaa heidät
kantamaan vastuunsa nuorten turvallisuudesta.
Perheen pelisäännöt tulee olla selvillä juhlahumunkin keskellä, ja aikuisten vastuu on rakentaa
yhdessä nuorten kanssa sellaista arkea ja juhlaa,
jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen
valinta.
www.
selvinpainkesaan
.fi
Amisvaalien tulokset:
Lisää ryhmähenkeä oppilaitoksiin
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Amisvaalit-kyselyn tulokset osoittavat, että
ammattiin opiskelevat haluavat oppilaitosten panostavan opiskelijoiden
yhteishengen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.
O
piskelijoiden ryhmähenkeen toivoi panostuksia peräti 88 prosenttia vastaajista.
– Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys
nuorten hyvinvoinnille. Koko opintojen ajan
jatkuva yhteishenkeen panostaminen on tärkeää, koska opiskeluryhmät muuttuvat opintojen aikana, toteaa EHYT ry:n AMIS-työn projektipäällikkö Merit Lindén.
89 prosentin mielestä lähiopetus eli se, että opettaja on
paikalla ohjaamassa ja opettamassa, on olennaista laadukkaalle
koulutukselle.
– Opettajan läsnäolo ja ohjaus on tärkeää opiskelun, mutta
myös ryhmään kuulumisen tunteen vuoksi. Hyvä ryhmähenki
luo myös työ- ja opiskelurauhaa, selventää Lindén.
Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia on sitä mieltä, että
opiskelijatoimintaan tulisi voida osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana.
– Opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa opitaan monenlaisia, työelämässäkin tarpeellisia taitoja. Nuorena saadut onnistuneet vaikuttamiskokemukset kannustavat vaikuttamaan
jatkossakin, Lindén lisää.
Peräti 79 prosenttia Amisvaaleihin vastanneista katsoo,
että oppilaitosten tulisi tukea opiskelijoita tupakkatuotteiden
käytön vähentämisessä tai lopettamisessa nykyistä enemmän.
Nuoret selvästi toivovat oppilaitoksen tukevan heitä terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisten taitojen oppimisessa.
– Päätöksentekijöillä on vastuu vastata tähän toiveeseen.
Eikä vain päättäjillä, vaan meillä kaikilla aikuisilla, jotka kohtaamme nuoria kotona, vapaa-ajalla, koulussa tai työelämässä,
on mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Lindén ja jatkaa:
– Nuorten huomiosta kilpailee moni asia. On tärkeää pysähtyä silloin, kun osoitetaan kiinnostusta vaikuttamiseen, ja
ottaa ehdotukset tosissaan.
16
Amisvaalien lopulliset tulokset:
• 75 % on sitä mieltä, että ammattiin valmistuvien nimet tulisi
julkaista valtakunnallisissa lehdissä kuten ylioppilaiden.
• 68 % on sitä mieltä, että opiskelijatoimintaan tulisi voida
osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana.
• 88 % kertoi, että ryhmähenkeä tulisi nostattaa koko opintojen ajan, ei vain alussa.
• 89 % mielestä lähiopetus (opettaja on paikalla ohjaamassa)
on tärkeää laadukkaalle koulutukselle.
• 79 % vastaajista on sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi tukea
opiskelijoita enemmän tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä tai lopettamisessa.
Amisvaalit on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Amiksetkampanjaa, jonka tarkoituksena on edistää ammattiin opiskelevien yhteisöllisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Kaikille avoin Amisvaalit-kysely keräsi yli 2200 osallistujaa
23.3. – 16.4.2015 välisenä aikana.
Lisätiedot: projektipäällikkö Merit Lindén, p. 050 366 5112,
merit.linden@ehyt.fi /www.facebook.com/amikset,
www.amikset.fi, Twitter: @amikset / #amikset
Pelitietoa oppilaille, vanhemmille
ja ammattilaisille
Mietityttääkö lasten ja nuorten pelaaminen? Jos haluat tarttua peliaiheeseen ja tarvitset tueksi asiantuntijaa, kannattaa sinun tilata paikalle
Pelitaito-kouluttaja. EHYT ry:llä on Pelitaito-kouluttajia ympäri Suomea
ja he ovat valmiita keskustelemaan peliteemasta niin lasten ja nuorten
kuin aikuistenkin kanssa.
Pelitietotunnit oppilaille
Oppilaille suunnatut pelitietotunnit perustuvat keskusteluun erilaisista
pelaamiseen liittyvistä teemoista kohderyhmät huomioiden. Keskustelua herätellään muun muassa aiheeseen liittyvillä tietokilpailukysymyksillä sekä esittämällä väittämiä.
Alakouluissa pelituntien tavoitteena on, että oppilaat osaavat tunnistaa pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä ymmärtävät tasapainoisen
suhteen pelaamisen ja muun elämän välillä. Osana kokonaisuutta keskustellaan muun muassa pelien ikärajoista ja pelaamisen hallinnasta
sekä siihen liittyvistä säännöistä.
Ylempien luokkien oppilaiden kanssa tavoitteena on, että oppilaat
ymmärtävät pelit ja pelikulttuurin laaja-alaisesti ja osaavat hahmottaa
pelaamisen hallinnan osana elämänhallintaa. Keskustelut antavat eväitä
arvioida paremmin pelaamisen vaikutusta omaan hyvinvointiin.
Vanhempainillat
Peliteemaiset vanhempainillat rakentuvat alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Niissä pyritään lisäämään vanhempien tietoutta pelimaailmasta ja kannustamaan heitä aktiivisempaan pelikasvatukseen.
Koulutukset
Lasten pelaaminen
tutuksi
varhaiskasvatuksen
ammattilaisille
Pelit puheeksi -projektin koulutukset lasten
pelaamisesta käynnistyvät. Koulutukset
on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille
lastenneuvoloissa, perhe- ja kasvatusneuvoloissa, alkuopetuksen oppilashuollossa sekä
lasten päivähoidon piirissä. Koulutuksessa
käsitellään lasten pelaamista laaja-alaisesti
kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen ja
pohditaan sitä, miten ammattilaiset voivat
toimia perheiden kasvatuksen tukena pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuttomia
koulutuksia järjestetään koko maan alueella.
Lisätietoja koulutukisista ja
Pelit puheeksi -projektista
projektiasiantuntija Kaisa
Luhtalalta kaisa.luhtala@ehyt.fi,
p. 050 5186012 sekä verkkosivuilta
www.pelitaito.fi/pelitpuheeksi.
Koulutusta ammattilaisille pelaamisesta
Pelitaito kouluttaa mm. kasvatus-, sosiaali-, hoito- ja nuorisoalan ammattilaisia lasten ja nuorten pelaamisesta ja pelihaitoista. Koulutuksen
sisällöt ja kesto räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaan.
Sisältöinä ovat mm.
• lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen,
• pelaaminen ilmiönä ja pelikulttuuri
• pelaamisen motiivit ja vaikutukset
• ongelmallinen pelaaminen
• pelihaittojen ehkäisy
• rahapelaaminen ja rahapelihaitat
Hinnat
Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) & vanhempainilta
300 €
Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia)
200 €
Vanhempainilta200 €
Opettajien info 1h (kun koulu tilannut pelitietotunnit) 100 €
Ammattilaiskoulutus max 4h375 €
Hintoihin lisätään kouluttajan matkakulut.
Tilaukset
Jos haluat lisätietoja tai tilata Pelitaito-koulutuksen,
ota yhteyttä Teresa Tenkaseen, 050 5098 759,
teresa.tenkanen@ehyt.fi
Lisätietoa: www.pelitaito.fi
17
EHYT ry ympäri Suomen
Tuula Sundman
Jiri Sironen
aluetyön päällikkö
p. 0400 454 782
tuula.sundman@ehyt.fi
Po h j o i s - S u o
Marja Saavalainen
järjestöpäällikkö
p. 040 450 9077
jiri.sironen@ehyt.fi
sihteeri, jäsenten toimintatuet
ja OK-opintokeskusasiat
p. 040 724 5513
marja.saavalainen@ehyt.fi
mi
Sinikka Korpela
Saija Himanka
aluekoordinaattori
p. 0400 274 833
sinikka.korpela@ehyt.fi
Länsi-S u
aluekoordinaattori
p. 050 439 1610
saija.himanka@ehyt.fi
Itä-Su o
omi
Pohjois-Suomi
Aluekeskus
Oulussa
mi
Terttu Huttunen
aluekoordinaattori
p. 0400 469 769
terttu.huttunen@ehyt.fi
Miia Hietaniemi
aluekoordinaattori
p. 050 567 0309
miia.hietaniemi@ehyt.fi
Harri Jukkala
aluekoordinaattori
p. 0400 274 823
harri.jukkala@ehyt.fi
Anne Mikkola
aluekoordinaattori
p. 044 055 9920
anne.mikkola@ehyt.fi
Riitta Sattilainen
aluetyöntekijä
p. 050 407 1044
riitta.sattilainen@ehyt.fi
Liisa Äyräs
18
aluetyöntekijä
Turun Elokolo
p. 040 455 2874
liisa.ayras@ehyt.fi
aluetoimisto
Seinäjoki
Aluetoimisto
Jyväskylä
Itä-Suomi
Aluekeskus
Kuopiossa
Länsi-Suomi
Aluekeskus
Tampereella
pirkkalan
elokolo
Etelä-S u o m i
Keskustoimisto
Helsingissä
Aluetoimisto
kouvola
turun
elokolo
helsingin
elokolo
Lahden
elokolo
Heli Vaija
aluekoordinaattori
p. 044 510 0228
heli.vaija@ehyt.fi
Jukka Suomilammi
aluetyöntekijä
Lahden Elokolo
p. 0400 252 511
jukka.suomilammi@ehyt.fi
Markku Heino
aluetyöntekijä
Helsingin Elokolo
p. 040 519 5730
markku.heino@ehyt.fi
tapahtumat
Liikkumista puhtaassa
luonnossa, tulistelua
laavuilla, leppoisaa
rupattelua, hiljaisuuden
kuuntelua...
Ruskamatka
Tiurahoviin
11.- 17.9.2015
• Väriä ja iloa elämään, myös luonnonrauhaa etsitään
• Liikkumista puhtaassa luonnossa
Ylläs-Pallaksen kansallispuiston tunturialueella, tulistelua laavuilla, leppoisaa
rupattelua, myös hiljaisuuden kuuntelua
• Mukavaa seuraa, turvalliset opastetut
retket
• Savottakämpän tunnelmallinen majoitus, maittavat ruuat, iltaohjelmat ja
• Iltaretket Äkäslompoloon
• Puulämmitteisen saunan löylyt ja
mahdollisuus pulahtaa virkistävään
Tiurajärveen
• SB-matkojen bussi käytössä niin m/pmatkoilla kuin perillä
Ruskamatkan hinta
vain 330 euroa!
Ilmoittautumiset
ruskamatkalle:
Tiurahovin Ystävät ry
040 724 5513/Marja,
marja.saavalainen@ehyt.fi tai
040 5472495/Ritva,
ritva.aheinen@kemi.fi tai
050 5308913/Raisa-Tiina,
tiurahovi@gmail.fi
www.tiurahovi.fi
EHYT Jäsenjärjestöt
EHYT ry:n jäsenyhdistyksille ja
niiden aktiiveille on perustettu EHYT
Jäsenjärjestöt -niminen suljettu
Facebook-ryhmän ideoiden vaihtamista
varten. Tervetuloa mukaan!
19