1. No category

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 2015
ÄmpäriYmpäri
Varovaisesti
vaarallisten
jätteiden
kanssa
s. 3-5
Missä on
rikkinäisen
herätyskellon
viimeinen leposija?
s. 6
Hyvästi kaatopaikka,
tervehdys uusioenergia!
s. 8
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
1
LHJ:lla 20. toimintavuosi
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) historia ulottuu vuoteen 1995, jolloin alueen
kunnat päättivät perustaa yhteisen kuntayhtiön jätehuollon velvollisuuksien hoitamiseksi. Uudistettu jätelainsäädäntö ja EU:n myötä tulleet vaatimukset kiihdyttivät tuolloin yhteistyötä. Alusta asti on ollut selvää, että toimintaa tehdään
kuntalaisten ja omistajakuntien hyödyksi niin, että palvelut ovat tehokkaita, tasapuolisia ja ympäristöystävällisiä. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella eikä jaa
osinkoa omistajilleen. Taloudellinen onnistuminen jaetaan kaikille alueella mahdollisimman alhaisina käsittelymaksuina. Maksujen osalta LHJ on ollut pitkään
alle valtakunnan keskiarvojen.
Kahdenkymmen vuoden aikana alueelle on rakennettu laaja jätehuoltopalvelujen
kokonaisuus. Kierrätyspisteet, jäteasemat, vaarallisen jätteen keräys, biojätteen
keräys ja noutopalvelu pärinä ovat LHJ:n palveluista tulleet monille tutuiksi vuosien varrella. LHJ:n lisäksi alueella toimivat yksityiset alan yritykset, järjestöt ja
tuottajavastuuyhteisöt täydentävät jätehuollon kokonaisuutta. Tänä vuonna omistajakuntien yhteinen jätelautakunta päättää keskeisesti jätehuollon palveluihin
vaikuttavista asioista: jätehuoltomääräyksistä ja jätteen kuljetuksesta. Olennaista
näihin liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa on puntaroida kokonaisvaltaisesti vaikutuksia kuntalaisten arkeen ja ympäristöön
Juhlavuoden alku päätti yhden aikakauden LHJ:n jätekeskuksessa. Vuonna 1996
Kiimassuolla avattiin Suomen ensimmäinen EU-vaatimukset täyttävä kaatopaikka. Vuoden 2015 alussa sinne ei sijoiteta enää yhdyskuntajätettä. Jätteen käsittely on muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Jätteestä on
otettava uudelleen kiertoon kaikki mahdollinen ja lopusta tehdään energiaa kuten sähköä ja lämpöä. Kierrätyksen perusta Suomessa on syntypaikkalajittelun
onnistuminen. Tässä meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kukin voi lajitella
aina erikseen paperit, lasin ja metallin. Biojätteen lajittelu onnistuu taloyhtiöissä ja
monen työpaikalla. Kartongin- ja muovinkeräykselle on tulossa ensi vuonna pakkausalan toimesta lisää keräyspaikkoja toimialueellemme. Syntypaikkalajittelun
lisäksi myös teknologia voidaan ottaa avuksi kierrättämisessä. Hyvä esimerkki
on LHJ:n tytäryrityksen Suomen Erityisjätteen jätevoimalaitoskuonan käsittely,
jossa saadaan talteen pääosa kuonan sisältämistä metalleista ja voidaan tuottaa
samalla hyödyntämiskelpoista mineraaliainesta. Lajittelun ja jatkojalostamisen
lisäksi kierrätyksen edellytykset voidaan täyttää vain toimivilla kierrätysmateriaalien markkinoilla, joissa on kysyntää kierrätystuotteille.
LHJ:n yhteyteen on perustettu vuosituhannen vaihteen jälkeen useita tytäryhtiöitä toimimaan markkinaehtoisesti ja valtakunnallisesti kapeissa ympäristöhuollon
aihealueissa. Nykyään LHJ Group muodostuu viiden yrityksen kokonaisuudesta. Tämä on ollut menestyvä konsepti, jolla perusyritys LHJ on saanut vuosittain
osinkoja ja pystynyt tuottamaan kuntalaisille palvelut edullisempaan hintaan kuin
ilman tytäryhtiöiden tuomaa mahdollisuutta.
Tämän vuoden aikana LHJ juhlii 20-vuotista taivaltaan näkyen monella tavoin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa juhlavuoden aikana.
Immo Sundholm
toimitusjohtaja
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin.
Toimitus: Pasi Kaskinen, Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Johanna Talikainen
Kuvat: Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Kalle Lahtinen
Taitto: Mainossatama Oy
Paino: Forssa Print
Painos: 73 000 kpl
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 l neuvonta@lhj.fi l www.lhj.fi
2 | Ämpäri Ympäri 2015
Kun mummo
loisteputken pilkkoi
LHJ:n turvallisuusneuvojat Hannu Ranta ja Tommi Savo törmäävät välillä todellisiin vaarallisen jätteen kauhutarinoihin.
Ekotekotempaukseen on tuotu kottikärryillä rikkihappoa ja limonadipullossa omia autotallisekoituksia. Lue, kauhistu ja opi!
rattavat, mutta sillä hetkellä on ollut huumori
kaukana.
– Ehkä pahimpia on ollut se, kun eräs mies
kiikutti kottikärryillä isoa lasista viinipulloa,
joka oli täynnä rikkihappoa. Se oli kaiken kaikkiaan erittäin vaarallinen tilanne, Savo toteaa.
Omissa
pakkauksissa
Kun puhutaan kemikaaleista, maaleista ja
liuottimista, tärkeintä on aina säilyttää ne
omissa astioissaan, niissä jossa ne on myös
ostettu. Samoissa astioissa ne on myös tuotava vaarallisen jätteen keräykseen.
– Ei missään nimessä kannata kotona yhdistellä eri aineita samaan astiaan. Limona-
dipullot on tehty elintarvikekäyttöön, ei muille aineille. Jos sellaisiin pulloihin tekee omia
cocktaileja, voi saada aikaiseksi vaikka räjähdyksen, turvallisuusneuvojat opastavat.
– Kun aineet tuodaan omissa astioissaan,
se myös helpottaa meillä niiden käsittelyä, kun
tiedämme mitä käsittelemme.
Ekotekotempauksen ohella vaarallisia jätteitä saa tuoda maksutta kotitalouksista jäteasemille ja kuuteen ekotekopisteeseen. Vanhat
lääkkeet kannattaa kuitenkin viedä suoraan
apteekkiin.
– Jos autotallin siivouksen yhteydessä löytyy sellaisia aineita tai muita vaarallisia jätteitä,
joista ei ole ihan varma, me turvallisuusneuvojat kyllä neuvomme. Esimerkiksi Kiimassuolla
olemme paikalla päivittäin Ekotekotallilla kello
7–15. Kesällä neuvontaa saa kello 18 asti.
Turvallisuusneuvojat
Hannu Ranta (vas.)
ja Tommi Savo opastavat vaarallisen jätteen pakkaamisessa.
Ek
o
L
ki u tek
er e s o
tu e te
ea ur m
ik aa pa
at va u
au lt s t
lu a s ulo
ja ivu ss
oh lt a!
je a
et
.
Turvallisuusneuvoja Hannu Ranta muistaa
elävästi monia tarinoita Ekotekotempauksista.
Tempauksissa otetaan vastaan kotitalouksien
ja maatilojen vaarallisia jätteitä, kuten öljyjä,
akkuja, paristoja, maaleja, torjunta-aineita,
liottimia ja loisteputkia. Ja loisteputkistahan
tuli mieleen yksi juttu.
– Kerran yksi mummo tuli tempaukseen
kassi kourassa ja esitteli ylpeästi, kuinka hän
on fiksusti rikkonut loisteputket pieniin palasiin
ja saanut siten lamput mahtumaan paljon pienempään tilaan, Hannu Ranta muistelee.
– Loisteputkessa on elohopeaa, mikä on
ihmiselle ja ympäristölle vaarallista ainetta.
Loisteputket tuodaan ehjinä vaarallisen jätteen
keräykseen.
Myös Tommi Savolla on monta juttua
hyvässä muistissa. Jälkeenpäin ne ehkä nau-
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
3
eivät
kuulu
roskikseen!
Ekotekotempaus järjestetään vuosittain kevään ja syksyn aikana kaikissa
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunnissa. Kotitalouden ja maatilojen
vaaralliset jätteet otetaan vastaan maksutta. Vaarallisia jätteitä voi tuoda
kotitalouksista myös pitkin vuotta suoraan jäteasemille.
OHJEET TEMPAUKSEEN:
>>Keräys on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen vaarallisille jätteille
>>Keräyksessä vastaanotettavia vaarallisia jätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot,
loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet jne.
>>Keräyksessä ei oteta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita, asbestipitoisia jätteitä, kyllästettyä
puuta eikä yritysten vaarallisia jätteitä.
>>Ethän tuo vaarallisia jätteitä tempauspysäkeille etukäteen!
MUISTA NÄMÄ, KUN TOIMIT VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KANSSA:
>>Merkitse jäte: Mistä jätteestä on kyse ja vaaraominaisuudet
>>Pakkaa alkuperäiseen pakkaukseen jos mahdollista
>>Anna oikeat tiedot, ole selvillä mitä tavaraa sinulla on vietävänä
>>Älä sekoittele jätteitä keskenään
>>Vie jätteet keräykseen vähintään kerran vuodessa
Kun öljyjätettä on yli 200 litraa, ota yhteyttä suoraan Lassilan & Tikanojan valtakunnalliseen öljyjätehuoltoon puh. 010 636 6031 tai oil@lassila-tikanoja.fi.
Ekotekotempauksen lisäksi vaarallisia jätteitä voi palauttaa ympäri vuoden useisiin kiinteisiin asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin:
>>Jäteasemat
>>Ekotekopisteet
>>Lääkkeet apteekkeihin
>>Paristot ja lamput kauppoihin
Vaaralliset jätteet ovat kotitalouksille maksuttomia. Yritysten osalta veloitetaan vaarallisten jätteiden hinnaston mukaan. Tarkista hinnat: http://www.lhj.fi/hinnasto/
4 | Ämpäri Ympäri 2015
Muista
than, e
ttä
vaaral
lisia
jätteit
ä käsit
telee
joku vi
elä sin
jälkee un
si!
Tempausaikataulu 2015
Katso alla olevasta aikataulusta milloin Ekotekotempaus on
paikkakunnallasi. Keräyspisteen tarkempi sijainti kartalla
>> www.lhj.fi/palvelut/ekotekotempaus
FORSSA ma 18.05.2015
URJALA ti 26.05.2015
16.00 - 16.30
16.45 - 17.15
17.30 - 18.15
18.30 - 19.00
19.30 - 20.00
14.00 - 14:30
15.15 - 15:45
16:15 - 16:45
17:15 - 17:45
18:45 - 19:45
20:15 - 20:45
ent. Suonpään kauppa, Saviniementie 336 SAVIJOKI
Pietilän kauppa, Koijärvi, Koijärventie 239 FORSSA
Matkun kylätalo, Matkuntie 630 MATKU
Peräjoen kylätalo, Tampereentie 801 FORSSA
Vieremäntien ja Uitontien risteys, Vieremäntie 135 FORSSA
TAMMELA ti 19.05.2015 15.30 - 16.00
16.15 - 16.45
17.15 - 18.00
18.30 - 19.00
19.30 - 20.00
Portaan ent. kyläkauppa, Portaanraitti 1 PORRAS
Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo, Liesjärventie 606 LIESJÄRVI
Letkun Puoti, Härkätie 341 LETKU
Torro, Sohkasen kuivuri, Torrontie 129 TORRO
Riihivalkaman koulu, Nuutinkulmantie 19 TAMMELA
TAMMELA ke 20.05.2015
15.30 - 16.00
16.45 - 17.15
18.00 - 18.30
19.00 - 19.30
20.00 - 20.30
Ent. Saaren koulu, Kaukolantie 845 TAMMELA
Koulukeskus, ala-parkkipaikka, Koulutie 1 TAMMELA
Teuron koulu, Teurontie 463 TEURO
Susikkaan kylätalo, Susikkaantie 604 SUSIKAS
Teboil, Kaukjärvi, Huoltamontie 3 FORSSA
LOIMAA to 21.05.2015
16.00 - 16.30
17.00 - 17.30
18.00 - 18.45
19.15 - 20.00
Niinipirtti, Pahikaistentie 170 LOIMAA
Pappinen, Eskolan kuivuri, Pappistentie 476 LOIMAA
Piltola, Hulsin piha, Ahonkerontie 20 LOIMAA
Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Hämeentie 238 LOIMAA
LOIMAA pe 22.05.2015
16.00 - 16.45
17.15 - 18.00
18.15 - 18.45
19.15 - 19.45
Propax Agro Oy, kunnan ent.varikko, Teollisuustie 3 LOIMAA
Kojonkulma, Kojontupa, Kojonperäntie 284 KOJONKULMA
Orisuo, Kerhotupa, Jalasjoentie 22 ORISUO
Metsämaa, Kalliohovi, Metsämaantie 641 LOIMAA
PUNKALAIDUN ma 25.05.2015
15.30 - 16.00
16.30 - 17.00
17.30 - 18.00
18.45 - 19.15
19.45 - 20.15
Pohjoisseudun nuorisoseurantalo, Vesilahdentie 842 ORINIEMI
K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 KOSKIOINEN
Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 PUNKALAIDUN
Keskusta, Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa, Kauppakatu 4 PUNKALAIDUN
Kunnan parkkipaikka, Kanteenmaa,
Kanteenmaantie 1211 PUNKALAIDUN
Halkivaha, Seuraintalo, Vesilahdentie 1480 HALKIVAHA
Urjalankylä, Kaunisto, Punkalaitumentie 536 URJALAN KYLÄ
Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 TURSA
Lasitehtaan parkkipaikka, Pruukinraitti NUUTAJÄRVI
Menosten VPK-talo, Suorannantie MENONEN
Paloasema, Salmentie 476 URJALA AS
SOMERO ke 27.05.2015
16.30 - 17.00
17.30 - 18.00
19.00 - 19.30
Pitkäjärven koulu, Turuntie 1300 SOMERO
Häntälän kylätalo, urheilukenttä, Häntäläntie 349 SOMERO
Ollilan koulu, Haalintie 26 SOMERO
SOMERO to 28.05.2015 16.00 - 16.30
17.00 - 17.30
18.00 - 18.30
19.30 - 20.00
Terttilän koulu, Kaskistontie 316 SOMERO
Oinasjärven koulu, Helsingintie 2102 SOMERO
Somerniemen torin paikoitusalue, Puutarhatie 1 SOMERO
Puunkulj. Helenius ky. Härkätie 496 SOMERO
SYKSYN TEMPAUSPÄIVÄT
>> Sastamala MA 07.09.2015 ent. Vammala
>> Sastamala TI 08.09.2015 ent. Kiikoinen
>> Sastamala KE 09.09.2015 ent. Äetsä
>> Loimaa TO 10.09.2015 ent. Alastaro
>> Ypäjä PE 11.09.2015
>> Akaa MA 14.09.2015
>> Akaa TI 15.09.2015
>> Oripää KE 16.09.2015
>> Loimaa KE 16.09.2015 ent. Mellilä
katso v
>> Koski KE 16.09.2015
ideo:
>> Jokioinen TO 17.09.2015
www.
>> Humppila TO 17.07.2015
lhj.
Mitä
vaaral
jäte on linen
?
fi/neuv
onta/lh
j20
TARKEMPI AIKATAULU SYKSYN OSALTA:
• ilmoitukset paikallislehdissä
• www.lhj.fi
• neuvonta@lhj.fi
• (03) 424 2619
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
5
Pienikin
on
kierrätyksen arvoinen
Sähköhammasharja, joka ei enää surise. Kännykkä, josta aika jätti. Herätyskello, joka petti.
Kaikki nämä ovat SER-jätettä, joiden paikka käytöstä poistamisen jälkeen ei ole roskiksessa,
vaan SER-keräyspisteessä. Myös monet kaupat ottavat vastaan pienelektroniikkaromua.
ä
Mit
?
r
e
ns
o
ä:
isä
so l
kat
6 | Ämpäri Ympäri 2015
uvo
e
fi/n
.
j
h
l
w.
ww
j20
/lh
nta
Moni varmasti kiikuttaa rikkinäisen television,
pesukoneen tai jääkapin pikaisesti kierrätykseen, pois nurkista lojumasta ja tilaa viemästä.
Sen sijaan kodin piirongin laatikoiden uumenissa voi olla paljonkin pientä kierrätyskelpoista elektroniikkaromua, jota vaan ei ole tullut
hävitetyksi.
Forssalainen Jari Kauppila on lupautunut
avaamaan kotinsa ja piironkinsa ovet. Mitä
kaikkea tuleekaan säilytettyä turhaan kaapeissa ja laatikoissa!
– Täällä laatikossa on aika monta kännykkää. Niitä on kai säilytetty alun perin sillä ajatuksella, että lapset leikkivät niillä. Tai sitten
niitä on säilytetty varakännykköinä. Mutta nyt
lapsilla on jo omat oikeat puhelimet, eikä tällaista määrää kyllä tarvitse varaltakaan, Kauppila hymyilee.
Puhelimia löytyy Kauppilan laatikkojen kätköistä kaiken kaikkiaan lähes kymmenen. Sen
sijaan, että niitä säilyttäisi kotona, kännykät
voi viedä lähimpään SER-kierrätyspisteeseen.
Niitä on LHJ:n jäteasemilla ja myös useimmat
kaupat ottavat vastaan pienelektroniikkaromua.
Melkein kaikki
laitteet
Kun laatikoiden ja kaappien komppaaminen
jatkuu, tulee vastaan monenlaisia elektroniikkalaitteita, jotka ovat rikki tai niitä ei enää käytetä.
– Täällä on muutamia tietokoneen hiiriä ja
pari rikkinäistä mikrofonia konsolipelistä. Ja
sähköinen nitoja, onkohan tätä milloin käytetty, Jari Kauppila miettii.
– Luulen, että näitä pieniä elektroniikkalaitteita on tullut varmasti joskus heitettyä ihan
roskikseenkin. Esimerkiksi joku pieni patterilla
Forssassa
kylmälaitteiden
huippukäsittelyä
LHJ:n tytäryhtiössä, Cool Finland Oy:ssä Forssan Kiimassuolla käsitellään kaikki Kuusamon
alapuolelta Suomessa kerättävät kylmälaitteet.
Cool Finland Oy:n jokaisessa työvuorossa
käsitellään noin 350 kylmälaitetta. Käsittely on
tehokasta ja prosessi hioutunut huippuunsa.
Toiminta ja osaaminen on merkittävää kansainvälisestikin.
– Kylmälaitteet ovat tehokkaimmin kierrätettyjä sähkölaitteita. Niistä saadaan lähes
kaikki talteen, puhutaan 96–99 prosentin
toimiva herätyskello. En ole ajatellutkaan, että
se olisi kierrätyskamaa.
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiksi luetaan
kaikki laitteet, jotka toimiakseen tarvitsevat
sähkövirtaa, akkua, paristoa tai aurinkoenergiaa. Myös kaikki lamput lukuun ottamatta
hehku- ja halogeenilamppuja luetaan sähköja elektroniikkalaitteiksi.
Kodin yleisimpiä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ovat muun muassa kodinkoneet, kellot,
tietokoneet, tulostimet, kännykät, televisiot,
viihde-elektroniikka, kamerat, lamput, valaisimet ja sähkötyökalut.
– Tämä oli hyvä kierros. Laatikoihin tuli yllättävästi tilaa ja tämä kyllä avasi silmät myös
sille, mikä kaikki kuuluu elektroniikkakeräyksen pariin. Tämä satsi lähtee nyt kierrätettäväksi, Jari Kauppila toteaa ja nostaa puolillaan
pullottavan kassin täynnä romua eteisen oven
viereen.
Tuottajilla vastuu
kierrätyksestä
Laki edellyttää, että sähkö- ja elektroniikkatuotteita maahantuovat ja valmistavat yritykset huolehtivat käytöstä poistettujen laitteiden
keräyksestä ja kierrätyksestä.
Tuottajavastuu toteutuu parhaimmillaan,
kun kaikki käytöstä poistetut tuotteet saadaan
keräyksen piiriin ja niiden materiaaleista saadaan uusiokäyttöön mahdollisimman suuri
osa.
– Kaikki kerätään, mikä kerättävissä on, toteaa sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojien
ja valmistajien yhdistys SER-tuottajayhteisö ry: n toiminnanjohtaja Arto
Puumalainen.
– Kylmälaitteis-
hyötykäyttöasteesta. Ja vielä 15 vuotta sitten nämä laitteet ajettiin kaatopaikoille, kertoo Cool Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauno
Partanen.
Ilmakehää tuhoava CFC eli freoni kiellettiin
kylmälaitteiden kylmäaineena 1995. Silti vielä
suurin osa Cool Finlandin laitoksella käsiteltävistä kylmälaitteista sisältää freonia. Laitekanta uudistuu hitaasti.
– Kylmäaineiden ja eristeiden käsittely on
prosessissa merkittävin. Eristeessä haitta-aineiden osuus on jopa suurempi, sillä se on
kuplitettu otsonille haitallisilla aineilla. Metallit
ja muovit saadaan kierrätettyä kokonaan ja
niistä tehdään uutta raaka-ainetta teollisuuteen, toteaa Partanen.
sa keräysaste on korkea, jopa 80 prosenttia,
mutta kaikista elektroniikkalaitteista häviää
jonnekin puolet. Liesiä ja pesukoneita saadaan
talteen vain noin 20–30 prosenttia.
Tuottajilla on haasteena jatkuvasti kiristyvä
lainsäädäntö ja toisaalta kermat kasan päältä
kuorivat villit toimijat ja varkaat, jotka haluavat
osansa kierrätettävistä raaka-aineista.
– Suositus on, että kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet palautettaisiin virallisiin keräyspisteisiin. Kuluttajat maksavat joka tapauksessa kierrätyksestä uuden laitteen ostamisen
yhteydessä. Jos vanhoja laitteita ei saada kerättyä oikeita reittejä talteen, kierrätysmaksu
nousee, sanoo Puumalainen.
– Tietokoneiden ja älypuhelimien kohdalla
kysymys on myös tietoturvasta. Jos haluaa
varmistaa, että omat tiedot eivät joudu vääriin käsiin, kannattaa laitteet tuoda viralliseen
keräyspisteeseen. Tietoturva-astiat löytyvät
muun muassa kaikista Citymarketeista ja Prismoista. Vanhan sähkölaitteen palauttaminen
on aina ilmaista.
– Joitakin tonneja pienlaitteita katoaa sekajätteen mukana. Pientä laitetta, joka mahtuu keittiön roska-astiaan, ei vaan koeta niin
vaaralliseksi. Pienten elektroniikkalaitteiden
palautuksen pitäisi olla yhtä luontevaa kuin
pantillisten pullojen ja tölkkien. Lähes yhtä
helppoa se on jo nyt, sillä isot yli 1000 neliön
päivittäistavarakaupat ottavat vastaan pieniä
laitteita veloituksetta ja ilman uuden ostovelvoitetta kauppakeräyksen
myötä.
Kuluttajat voivat palauttaa vanhat kodinkoneet veloituksetta
keräyspisteisiin,
joista
lähim-
män voi tarkistaa osoitteessa
www.kierratys.info. Myös osa
kaupoista on alkanut vastaanottaa
käytöstä
poistuneita
sähkölaitteita 1.5.2013 alkaen.
Tarkemmin kauppakeräyksestä
sivulta www.serkierratys.fi
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
7
Jäähyväiset
kaatopaikalle
Jätteet odottavat pakkaamista ja kuljetusta jätevoimalaan.
Hankintarenkaan logistiikkapäällikkö Jussi Valtonen (vas.)
ja LHJ:n käyttöpäällikkö Mika Helkearo kertovat, että jätteen
siirtokuljetus on pienipäästöistä ja pientä
kustannuksiltaan verrattuna jäteveroon.
Vuoden 2016 alusta sanotaan
jäähyväiset kaatopaikalle. Samalla
sanotaan jäähyväiset myös jätteelle.
Jatkossa kaikki ylimääräinen ja pois
heitetty on joko uusiomateriaalia tai
raaka-ainetta energialle.
Kaatopaikalla maatuva sekäjäte tuottaa hajotessaan metaania, mikä on suuri ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Kaatopaikalle sijoittamalla hukkaamme myös jätteen sisältämän
materiaalin ja energian. Siksi uusi jätelaki
kieltääkin orgaanisen yhdyskuntajätteen sijoittamisen kaatopaikalle 2016 vuoden alusta
lähtien.
On siis aika sanoa jäähyväiset kaatopaikalle. Mutta mitä niille jätteille tapahtuu, jotka
ennen ajettiin kaatopaikan penkkaan?
– Me olemme itse asiassa olleet vuoden
verran askeleen edellä lakia ja meille tuleva
sekajäte kuljetetaan jo nyt Riihimäelle ja Vantaalle poltettavaksi, jossa siitä tehdään sähköä ja lämpöenergiaa, kertoo Loimi-Hämeen
Jätehuollon käyttöpäällikkö Mika Helkearo.
Viiden jätehuoltoyhtiön yhteinen Lounaisen Suomen hankintarengas varmistaa seka-
8 | Ämpäri Ympäri 2015
Kilosta
k
jätettä otitalouss
televis aat energiaa
4
io
katso l n katseluun. h
is
energi ää jäteasta:
www.
lhj.fi/n
laisen yhdyskuntajätteen hyötykäytön järkevästi, edullisesti ja laadukkaasti. Tavoitteena
on tuottaa jätepalvelut kuntalaisen kannalta
parhaalla – kestävällä, taloudellisella ja ympäristöystävällisellä – tavalla.
– Kun meillä on isompi massa jätettä kilpailutettavana, pystymme solmimaan myös
parempia sopimuksia. Määrät koskevat niin
jätteen polttamista kuin kuljetuksiakin, kertoo
hankintarenkaan logistiikkapäällikkö Jussi
Valtonen.
– Olemme hankintarenkaan kanssa hyvissä ajoin liikkeellä, mikä osaltaan parantaa
asemaamme kilpailutuksissa. Hankintarenkaassa on tietenkin myös osaamisen näkökulma. Voimme keskenämme jakaa parhaita
käytäntöjä ja tietoa. Ja tällä kokoonpanolla
pystymme paremmin reagoimaan myös tulevaisuuden haasteisiin, Valtonen jatkaa.
Kaikki lähtee
lajittelusta
Jätteiden polttamisen yhteydessä on keskusteltu siitä, vähentääkö se kuluttajien innokkuutta kierrättää ja lajitella jätteitään. Jussi
Valtosen mukaan asiaa on turha katsoa niin
mustavalkoisesti.
– Jos kuluttaja on tähänkin asti kierrättänyt
ahkerasti ja lajitellut kotona jätteet, tuskin hän
nyt muuttaa hyviä tapojaan sen takia, että
loppujäte hyödynnetään energiana, sanoo
Jussi Valtonen.
– Naapurissamme Ruotsissa on itse asiassa käynyt toisin päin. Siellä on käsitelty jätteitä jätevoimaloissa jo kauan ja silti siellä on
kierrätysluvut ihan huipussaan.
euvon
ta/lhj2
0
Jätteiden lajittelu syntypisteessä eli kotona
onkin tärkeä asia kestävän kehityksen ja jätteen vähentämisen näkökulmasta.
– Taloyhtiöissä on mahdollista lajitella
omassa kotipihassaan sekajätteen lisäksi
biojäte ja paperi, usein myös muita jätteitä.
Kierrätyspisteisiin voi lajitella vaikka kauppareissulla lasia, metallia, kartonkia ja vaatteita,
Mika Helkearo vinkkaa.
Tehokkaat
kuljetukset
Loimi-Hämeen Jätehuollon Kiimassuon jätekeskuksesta lähtee kerrallaan 45 tonnin
kuorma yhdyskuntajätettä Vantaan jätevoimalaan, jossa siitä tehdään sähköä ja lämpöenergiaa. Kuorma pakataan tiivisti ja tehokkaasti, ilmaa ei kuljetuksiin mahdu.
– Jätteen siirtokuljetuksen päästöjen osuus
on todella pieni ja pieni on myös kuljetuksesta aiheutuva kustannus, kun verrataan esimerkiksi jäteveroon, toteaa Mika Helkearo.
Hankintarenkaan yksi tehtävä on tasata
jätevirtoja ja varmistaa sovittujen määrien
toimitus jätteenpolttolaitoksille.
– Jätettä ei synny ympäri vuoden tasaisesti, vaan kesänaikaan sitä syntyy enemmän
kuin sydäntalvella. Jätteenpolttamisen ja siitä
tuotettavan energian kannalta se on tietenkin
haasteellista, sillä suurin kysyntä lämpöenergialle on juuri talvella. Hankintarenkaan porukalla mietimme erilaisia välivarastoinnin ja
paalauksen vaihtoehtoja, logistiikkapäällikkö
Jussi Valtonen kertoo.
Jätteen jätekin
hyödynnetään
Loimi-Hämeen Jätehuollon tytäryhtiö
Suomen Erityisjäte Oy käsittelee yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvää
pohjakuonaa. Käsittelyssä syntyvää
mineraaliainesta voidaan käyttää mm.
hiekan ja soran tapaan maanrakentamisessa.
– Tähän mennessä olemme käsitelleet
90 000 tonnia jätteenpoltosta syntyvää
pohjakuonaa. Meillä on siirrettävä laitteisto, joka perustuu kuivaerottelutekniikkaan. Käsittelyssä ei siis tarvita vettä
eikä näin ollen synny myöskään jätevesiä, kertoo Erityisjätteen kehitysjohtaja
Riina Rantsi.
Pohjakuonasta erotellaan käsittelyn
yhdessä rautametallit, muut metallit ja
mineraaliaines. Rautametallit ja muut
metallit jatkavat matkaansa jatkojalostukseen ja niistä erotellaan muun muassa arvometallit vielä erikseen.
– Meillä on menossa Tekes-projekti, jossa etsimme hyötykäyttökohteita
mineraaliainekselle. Tähän mennessä
mineraaliainesta on käytetty koekentän
rakenteissa Lakeuden Etapissa. Sitä
tullaan myös käyttämään juuri saadun
ympäristöluvan mukaisesti Seinäjoen
ohikulkutien kevyenliikenteenväylissä,
Rantsi kertoo.
Pohjakuonan käsittely edistää EU:n
kiertotaloustavoitteita, kun jätteen jäte
saadaan edelleen hyötykäytetyksi ja arvokkaat metallit talteen.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
9
20
vuoden
aikahyppy
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy sai alkunsa, kun
kaatopaikoille asetettiin EU-tason vaatimukset. Nyt 20
vuotta myöhemmin kaatopaikat ovat kokonaan historiaa.
Ja jos katsotaan seuraavat 20 vuotta eteenpäin, voidaan
unohtaa kokonaan sana jäte. Jatkossa on vain materiaalia.
Katsomme nyt LHJ:n perustamisessa mukana olleen
Antti Raidan kanssa menneeseen ja LHJ:n nuorta polvea
edustavan Heta Nurmen kanssa tulevaan.
Kaikki alkoi kaatopaikkoja koskevista EU-tason vaatimuksista. Uuden lain mukaan kaatopaikka piti olla rakennettu tiukkojen EU-säännösten mukaan. Yksittäisillä kunnilla ei ollut mitään
mahdollisuuksia rakentaa yksin uutta kaatopaikkaa, ja siksi kunnat löivätkin hynttyitä yhteen.
Alkuvaiheessa työni on paljon kunnissa kiertelyä, lobbaamista, informoimista ja tiedon keruuta. Usean kunnan toimintojen yhdistäminen ei ollut mikään helppo nakki, sillä käytäntöjä
oli luonnollisesti yhtä monta kuin kuntaakin. Pidimme kuntien kanssa lähes viikoittain palavereja, joissa sovimme siitä, miten yhteisessä jätehuoltoyhtiössä asiat hoidetaan.
Kun saimme jäteyhtiön perustettua ja Kiimassuon jäteaseman rakennettua, niin meille alkoi tulvia vierailijoita ovista ja ikkunoista. Olimme edistyksellinen ja ainutlaatuinen jätehuoltoyhtiö ja kaikki halusivat tietenkin tietää mitä olemme tehneet ja miten. Vierailijaryhmä piti
ajallisesti jo sovitella, ettei tullut päällekkäisiä ryhmiä.
Aika pian perustan rakentamisen jälkeen alkoi tytäryhtiöiden perustaminen. Sundholmin
Immolla oli alusta asti selkeä visio siitä, miten toimintaa saadaan monipuolistettua ja miten
tytäryhtiöt tukevat jätehuoltoyhtiön toimintaa.
Itse jätehuolto oli tähän päivään nähden lapsen kengissä. Vaikka jo 20 vuotta sitten laki
lähti siitä, että mahdollisimman suuri määrä jätteestä pitää saada hyötykäyttöön, niin esimerkiksi kierrätyspisteitä ei vielä silloin ollut.
Antti Raita
eläkkeellä oleva LHJ:n entinen jäteneuvoja/hallintopäällikkö
26.10.1995 Yhtiö perustettiin (Forssan Energia Oy ja seitsemän kuntaa)
1996 Jätehuoltoalueen rakennustyöt (10 kuntaa mukaan yhtiön omistukseen)
21.10.1996 Ensimmäinen jätekuorma uuteen jätekeskukseen. Suomen ensimmäinen
EU-tason kaatopaikka otettiin käyttöön
1997 Biojätteen erilliskeräys aloitettiin ensimmäisten joukossa Suomessa
10 | Ämpäri Ympäri 2015
1997 Jäteasemat avattiin Loimaalle, Akaaseen, Somerolle ja Urjalaan. Toimialueen vanhat kaatopaikat suljettiin
1997 Kierrätyspisteverkoston rakentaminen
aloitettiin
1999 REF-kierrätyspolttoainelaitos otettiin
käyttöön
2000 Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä pilaantuneiden maiden käsittely aloitettiin
2001 Vammala, Äetsä ja Kiikoinen omistajiksi.
Vammalaan avattiin oma jäteasema
2002 Yläne omistajaksi.
2002 Pilaantuneen maan termiselle käsittelylle
oma laitos Forssaan
2003 Yhteisyritys CRT-Finland Oy otti käyttöön lasertekniikkaan perustuvan televisioiden
kierrätyslinjan ensimmäisenä maailmassa
Tuntuu todella oudolta ajatukselta, että 20 vuotta sitten ei ollut kierrätyspisteitä. Nykyään LHJ:n toiminta
lähtee pitkälti neuvonnasta, viestinnästä ja ympäristökasvatuksesta, joiden avulla kannustetaan ja opetetaan lajittelemaan jätteitä ja kierrättämään kaikki
mahdollinen. On tärkeää, että jätteet lajitellaan niiden
syntypaikassa.
Tekstiilit ja huonekalut ovat tällä hetkellä kierrätyksen näkökulmasta vaikea pala. Tekstiilikierrätystä toki
tehdään, mutta se on vielä marginaalista. Sohvat ja
sängyt eivät useinkaan sovi kierrätettäviksi, vaan ne
päätyvät jätevoimalaan. Itsekin yritin tässä taannoin
päästä vanhasta sohvastani eroon lahjoittamalla, mutta kukaan ei huolinut. Se oli siis tuotava jäteasemalle.
Viime vuonna jätteiden osalta hyötykäyttöaste oli
77 prosenttia. Se on hyvä määrä, mutta vielä kaukana
siitä tavoitteesta, mihin tähtäämme. Tavoitteena on
siis, ettei loppusijoitettavaa jätettä syntyisi ollenkaan.
Jäte on sananakin melko negatiivinen ja uskon, että
jatkossa koko sana jäte jää historiaan ja sen sijaan puhutaan materiaalista ja raaka-aineesta.
Kaksikymmentä vuotta tuntuu toisaalta lyhyeltä
ajalta, mutta taaksepäin katsoessa tuntuu, että siinä
ajassa on menty valtavin harppauksin eteenpäin. Ihmisten tietoisuus ympäristöasioissa on lisääntynyt ja
meillä on jo nyt kokonaan uusia sukupolvia, joille kierrätys on itsestäänselvyys ja velvollisuus.
Heta Nurmi
LHJ:n palveluneuvoja
2004 Tytäryritys Suomen Erityisjäte Oy perustettiin pilaantuneen maan käsittelyyn
2004 LHJ:lle ja sen tytäryrityksille myönnettiin
ISO 14001 ympäristösertifikaatti
2005 Yhteisyritys Cool Finland Oy perustettiin
valtakunnalliseksi kylmälaitteiden kierrättäjäksi.
Kylmälaitteiden käsittelylaitos otettiin käyttöön
2007 Tytäryritys Suomen Tietoturva Oy perustettiin huolehtimaan luottamuksellisen materiaalin käsittelypalveluista
2008 Ympäristökasvatuksessa aloitettiin
yhteistyö kuvataidekoulun ja Kätmän-kissan
kanssa
2008 Noutopalvelu Pärinä aloitti toimintansa
2010 Jätteen toimittaminen jätevoimalaitoksiin aloitettiin
2011 LHJ mukaan Lounais-Suomen jätevoimahankkeeseen
2012 Sähköistä asiointia kehittiin uudistamalla
nettisivut ja avaamalla oma sivu Facebookiin.
2013 Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy aloitti
jätevoimalaitosten pohjakuonan käsittelyn
2013 LHJ:lle ja sen tytäryhtiöille myönnettiin
ISO 9001 laatusertifikaatti
2014 LHJ:n alueen jätteille hyödyntämisratkaisu yhdessä Lounaisen Suomen muiden jätelaitosten kanssa. Kaatopaikkasijoitus loppuu
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
11
Jätehuollon urbaanit legendat,
perättömät uskomukset ja
väärät väittämät TOP 5
Asiakaspalvelussa vastaillaan usein uudelleen ja uudelleen samoihin
kysymyksiin. Lue tästä vastaukset yleisimpiin aiheisiin.
1. ”Ihan turha lajitel- 3. ”Kyllä se palaa”
la, kaikki menee vain Totta, loppujen lopuksi lähes mikä tahansa esine palaa, kun sen polttaa tarpeeksi
samaan kasaan”
Joissakin jäteautoissa on eri osastot usealle jätelajille, eli yksi auto voi ottaa samasta
roskakatoksesta sekä biojätteen, että sekajätteen. Auto voi olla myös nelilokeroinen, eli
samalla reissulla saadaan kerättyä esimerkiksi
sekajäte, biojäte, kartonki ja keräysmetalli. Voi
siis näyttää, että kuski kippaa kaikki jätteet samaan paikkaan, mutta näin ei ole. Sama auto
ja sama kuski voi myös kerätä eri jätettä eri
päivinä. Jätteiden lajittelu tulee halvemmaksi
niin kotitalouksille, kuin jätehuoltoyhtiöillekin,
joten samaan paikkaan kippaamisessa ei ole
mitään järkeä.
korkeassa lämpötilassa. Ongelma on siinä,
miten se palaa. Roskia kotona polttaessa
syntyy pienhiukkasia, furaania, klooria, nokea tai jopa PAH-yhdisteitä. Jätettä poltettaessa lämpötilan pitäisi olla vähintään 850
astetta. Jätteenpolttolaitokset yltävät jopa
1300 asteeseen. Korkean lämpötilan lisäksi
savukaasut puhdistetaan tekniikalla johon
kuuluu muun muassa aktiivihiiltä, kalkkia
ja märkäpesuri. Eli kotiuunien kapasiteetti
ei riitä jätteiden polttamiseen. Ympäristön
saastuttamisen lisäksi jätteiden kotipoltto
tekee hallaa tulisijan kestävyydelle ja on
kaiken haitan lisäksi myös kiellettyä.
2. ”Kyllä ne
joku sieltä kerää”
Kun puistoja, tienpientareita tai salakaatopaikkoja siivotaan jälkikäteen, aiheuttaa se jätehuoltoon lisäkustannuksia. Sotkuinen ympäristö vaikeuttaa vapaa-ajankäyttöä, kun täytyy
varoa likaantumista tai teräviä lasinsirpaleita.
Jätelakikin kieltää jätteen hylkäämisen. Auton ikkunasta pellolle heitetty juomatölkki voi
päätyä heinän ja -rehunteon seassa lehmän
syötäväksi ja aiheuttaa eläimelle isoja haavoja. Roskan vieminen roskikseen on jokaisen
fiksun kansalaisen perustaito.
4. ”Jätehuolto on
vain rahastusta”
Jätehuollossa hintalapun muodostavat jätevero, käsittelykustannukset (palkat, sähköt,
vesi jne), kuljetus, ympäristöhaittoihin varautumisen vakuudet, haittojen ennaltaehkäisy
käyttämällä käsittelyissä parasta mahdollista
teknologiaa (BAT) sekä jätteiden seurannat ja
raportoinnit. Jätemaksuilla katetaan jätehuollon kustannukset. LHJ tuottaa palvelut omakustannusperiaatteella ja yhtiö ei jaa osinkoa
omistajakunnille.
5. ”Koira syö
kaikki loput”
Koiralle on kätevää syöttää ruuantähteitä,
mutta kannattaa muistaa että muun muassa sipuli, ksylitoli, suklaa, suola, mausteinen
ruoka, kofeiini, alkoholi, viinirypäleet ja
kypsennetyt luut ovat koiralle vaarallisia
tai myrkyllisiä. Laita koiralle sopimattomat tähteet kompostoriin tai biojäteastiaan. Eläinlääkäriltä kannattaa kysellä
epäselvien ruoka-aineiden sopivuutta.
12 | Ämpäri Ympäri 2015
Jäteasemat
Jäteasemahinnasto peräkärry- ja pakettiautokuormille. sis alv 24%
TOIMINTAOHJEET JÄTEASEMILLE:
• Pakkaa jätteet jo kotona siten, että ne on
helppo lajitella asemalla omiin
keräysvälineisiinsä
• Ilmoittaudu ensin jäteasemanhoitajalle.
Maksu määräytyy määrän ja laadun mukaan
MAKSUTTOMAT JÄTTEET
KI
ON
RT
◄
•Kotitalouksien sähkö ja elektroniikkaromu
KA
◄
LI
UT
AL
I
GIA
KA
EK
I
ER
TIIL
SE
ON
KIV
JA
EN
◄
HU
NI
JA
◄
TO
A
BE
MA
◄
◄
L
TA
ME
◄
TIETOKON
EET ►
• Kyllästetty puu (alle 1 m3)
• Kodin ja maatilan vaaralliset jätteet,
kohtuulliset erät
• Kiimassuon jätekeskukseen tuotaessa
ajoneuvojen vanteettomat renkaat
(muilla asemilla 1 ¤)
Kiimassuon
jätekeskus
| MA-PE 7-18
| Kiimassuontie
TOIMINTA
OHJEET
► Pak
kaa jätteet
jo kotona site
Forssa
► KERÄYS
KARTONKI
► SEKAJÄ
► METALLIR
TE
OMU
► HARAV
► ENERGI
OINTIJÄTE
AJÄTE
► MAA- JA
KIVIAINES
• Lajittele jätteet omille paikoilleen
►
TELEVISIO
T►
◄ PAPERI
◄ LASI
◄ LASI
JÄÄKAAPIT
◄ LASI
◄ ALUMII
NI
◄ KUPAR
I
◄ TASOLA
SI
◄ KESTOP
UU
LIEDET ►
• Hyötyjäte (pakkauslasi, metalli, paperi,
kartonki, ikkunalasi ilman pokia)
• Kiimassuon jätekeskukseen tuotaessa
puhdas käsittelemätön puu
• Suorita maksu tarvittaessa käteisellä tai
pankkikortilla. (HUOM! Urjalassa ja
Somerolla käy vain käteinen)
PIENELEKT
RONIIKKA
RISUT JA
OKSAT ►
►
◄
HARAVOIN
TIJÄTE
► LASI
► SÄHKÖ
- JA ELEKTR
ONIIKKARO
MU
VAARALLIN
EN JÄTE
127, 30420
TURVALLISESTI JÄTEASEMALLA:
Forssa | (03)
424 262
0
JÄTEASE
M
ALLE
n, että ne on
► Ilmoittau
helppo lajitella
du jäteasema
asemalla
nhoitajalle ja
kerro mitä
► Suorita
kuormasi sisä
maksu käte
ltää, maksu
isellä tai pan
määräytyy
kkik
ortilla
► Lajittele
sen mukaa
n
jätteet omille
paikoilleen.
Keräysväli
► Poistu ajoneiden sija
ohjeiden mu
innit voivat
muuttua.
kaan. Poistut
Kysy tarv
taessa ei tarv
itta
ess
a apua hen
itse ilmoittau
kilökunnalt
tua
a
LISÄTIET
OA
• Poistu ajo-ohjeiden mukaan
• Noudata annettuja ohjeita
• Noudata nopeusrajoituksia ja ajosuuntia
NETISTÄ
• Lajitteluo
hjeet
• Hinnasto
t
• Suursiivouso
pas ja muita
:
• Älä kiipeä lavoille tai kaivele jätteitä
ohjeita
• Pidä eläimet ja pienet lapset autossa
Ympärist
össä.
MAKSULLISET JÄTTEET
• Lajittelemattomat kuormat ja sekajätekuormat (alkava 1 m3 tai 100 kg)
• Yksi jätesäkki (alle 150 l)
• Energiajätekuormat (1 m3 tai 100 kg)
• Jätteiden pois vieminen on kiellettyä!
17 ¤
4¤
11 ¤
• Energiajätesäkki (alle 150 l)
3¤
• Risut ja puutarhajätteet
3¤
• Puutarhajäte säkkihinta
0,50 ¤
• Puhtaat maa- ja kiviainekset (m3)
• Pilaantuneet maa-ainekset Kiimassuon jätekeskuksessa (m3)
3¤
15 ¤
• Erityisjätteet jätesäkkeihin pakattuna (alle 150 l)
8¤
• Vanteelliset renkaat, henkilö- ja pakettiauto, moottoripyörä, mopo (kpl)
5¤
• Vanteelliset renkaat kuorma-auto, traktori tms. (kpl)
• Käytä vahvapohjaisia kenkiä
Kiimassuon jätekeskus Forssa | puh. (03) 424 2620
Kiimassuontie 127, 30420 FORSSA | ma-pe klo 7-18
touko-elokuu la 9-13, syyskuun 1. lauantai 9-13
Akaan jäteasema | puh. (03) 542 2851
Hirsikangas, Hämeentie 521, 37800 Akaa | ma - pe 10-18
Touko-syyskuussa kuukauden 1. lauantaina 9-13
Loimaan jäteasema | puh. (02) 763 2713
Kirveskallio, Myllykyläntie 120, 32200 Loimaa
ma-ti 10-18 | ke-to 8-16 | pe 8-12
Touko-syyskuussa kuukauden 1. lauantai 9-13
Sastamalan jäteasema | puh. (03) 511 5831
Pesurinkatu 179, 38200 Sastamala | ma-pe 11-18
Touko-syyskuussa kuukauden 1. lauantaina 9-13
12 ¤
• Tietosuoja-aineisto: 240 l / 40 ¤ • 120 l / 20 ¤ • 60 l / 10 ¤ • alle 30 l / 5 ¤
Someron jäteasema | puh. 050 586 7878
Salontie 91, jätevedenpuhdistamo, 31400 Somero
ma 12-18 | ke 12-18 | pe 8-14
Touko-syyskuussa kuukauden 1. lauantai 9-13
HUOM! Epäselvissä tilanteissa kuormat on mahdollista punnita.
Urjalan jäteasema | puh. 0440 342 705
Järveläntie 30, kunnan varikko, 31760 | ti 10-18 | to 10-18
Touko-syyskuussa kuukauden 1. lauantai 9-13
Lisätietoa jäteasemista ja asiointi Kiimassuon jätekeskuksessa -video:
www.lhj.fi/palvelut/jateasemat/
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
13
Ajankohtaista
Eläköitymisiä
Konsernistamme jää tänä vuonna eläkkeelle
19 vuotta palvellut Kiimassuon kaatopaikka.
Virkeänä eläkeläisenä kaatopaikka on silloin
tällöin käytettävissä töihin, kun tarvitaan ammattitaitoa täysin polttokelvottoman jätteen
sijoittamisessa. Kotitalouksista kerättyä yhdyskuntajätettä se ei ole enää tammikuusta
2015 lähtien vastaanottanut ollenkaan.
Tuikkujahti tauolle
Juhlavuoden kunniaksi LHJ järjestää alueen
koululaisille oman kilpailun kierrätykseen
ja jätehuoltoon liittyen. Kahtena edellisenä
vuonna järjestetty Tuikkujahti on tämän ajan
tauolla. Seuraa ilmoittelua tulevasta kilpailusta syksyllä!
Kierrätyspisteisiin
muutoksia
tulevaisuudessa
Uuden jätelain myötä pakkausjätteiden kerääminen siirtyy pakkaustuottajien vastuulle.
Kierrätyspisteiden paikat ja määrät tulevat
muuttumaan. Kunnat voivat halutessaan täydentää kierrätyspisteverkostoa. LHJ tiedottaa
asiasta ensi tilassa, kun uusien kierrätyspisteiden määrä ja sijainti ovat tiedossa.
Kesätyöt alkavat
Kesäksi 2015 tehtiin 21 työsopimusta erilaisiin
jätehuollon tehtäviin toimistosta jätteiden vastaanottoon, kuljetukseen ja käsittelyyn. Kiitämme kaikkia noin 300 kesätyöhakemuksen
jättäjää mielenkiinnosta yhtiötämme kohtaan!
Jätelautakunta
ahkeroi
Jätepoliittinen ohjelma julkaistiin maaliskuun
lopussa ja parhaillaan jätehuoltoviranomaisellamme on työn alla LHJ:n toimialueen yhteisten jätehuoltomääräysten uudistaminen.
Muutoksia on tulossa muun muassa jätekimppa-astian etäisyysvaatimuksiin. Lautakunta
päättää myös toimialueen jätteenkuljetusjärjestelmästä uudelleen tämän vuoden aikana.
Lietesäiliöasiat
selvitetään
Uusi jätelaki velvoittaa, että jätehuoltoviranomaisella on oltava rekisteri kaikista toimialueen asiakkaiden sako- ja umpikaivoista.
LHJ auttaa perustamaan tätä rekisteriä kuluvan vuoden aikana. Asiakkaita, joiden osalta
tiedot puuttuvat, tullaan lähestymään paperisella lomakkeella järjestelmän ja lietekaivojen
tilanteen selvittämiseksi.
Risut eksyksissä
Risujen ja puutarhajätteiden kippaaminen luvattomaan paikkaan aiheuttaa maanomistajalle siivouskustannuksia sekä riskin kasvitautien ja tuholaisten leviämisestä. Risupäivien
ulkopuolella Akaan, Forssan ja Sastamalan
jäteasemat ottavat risuja ja puutarhajätettä vastaan 3¤ peräkärryllinen tai 50snt per
säkki. Kiimassuon jätekeskuksesta Forssasta
voi myös ostaa käteviä lavakauluksia oman
lehtikompostorin rakentamista varten. Kysy
omasta kunnastasi muita risujen ja oksien
virallisia vastaanottopaikkoja jäteasemien lisäksi.
Takaisin luontoon
LHJ on vuonna 2015 mukana toimialueen
länsi- ja eteläpuolen kunnissa Auran Aalloilla,
Radio Melodiassa sekä Radio Melodia Salossa kuultavassa ”Takaisin luontoon” -radio-ohjelmasarjassa, joka pureutuu ajankohtaisiin
ja tärkeisiin ympäristökysymyksiin ja antaa
vinkkejä vihreämmästä elämäntavasta. Noin
neljän minuutin ohjelmia voi kuunnella jälkikäteen osoitteessa:
www.auranaallot.fi/takaisin-luontoon
14 | Ämpäri Ympäri 2015
RISUPÄIVÄT:
>> Akaa, Loimaa ja Sastamala la 2.5. klo 9.00 - 13.00 >> Forssan Kiimassuo la 9.5. klo 9.00 - 13.00
SIIVOUSPÄIVÄT:
>> Urjala ja Somero la 6.6. klo 9.00 - 13.00
Risupäivät
Järjestämme joka kevät Akaassa,
Forssassa, Loimaalla ja Sastamalassa risupäivät, jolloin yksityishenkilöt saavat tuoda risuja ja
puutarhajätteitä ilmaiseksi jäteasemille. Samalla tarjoamme pullakahvit ja neuvontahenkilöstömme
on paikan päällä vastaamassa
kysymyksiin ja kertomassa ajankohtaisista asioista jätehuollossa.
Someron ja Urjalan jäteasemilla
ei vastaanoteta risuja, mutta neuvontaa ja pullakahvit ovat tarjolla
Kevätsiivouspäivä -nimellä.
Tapahtumat
MEIDÄT TAPAA KESÄLLÄ 2015:
Olemme jälleen mukana monessa
toimialueen
kesätapahtumassa.
Tervetuloa teltallemme tapaamaan
meitä
ja
keskustelemaan
jätehuollosta sekä kierrätyksestä.
Tarjolla on myös oppaitamme ja
oheismateriaalia.
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
Forssan Kukkamarkkinat Forssan torilla la 23.5.
Toijalan markkinat Toijalan torilla pe-la 5.-6.6.
Letkun elämysmessut Tammelassa la 27.6.
Somerniemen kesätori la 11.7.
Forssan Holjat Forssan Torilla 30.7.-1.8.
Pertun päivät ja Ypäjän Yö Ypäjällä la 22.8.
Akaan Hunajahulinat Toijalan torilla la 29.8.
Lasten maatalousnäyttely Mansikki Jokioisten Elonkierrossa la 5.9. klo 10-17
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy |
15
EIVÄT
KUULU
ROSKIKSEEN!
katso lajitteluohjeet:
www.lhj.fi/neuvonta/lhj20
tsekkaa ekotekotempausaikataulut sivulta 5!
neuvonta@lhj.fi | (03) 424 2619
16 | Ämpäri Ympäri 2015
www.facebook.com/loimihameenjatehuolto