Sivu 1 / 5 Helsingin kaupungin kirjaamo helsinki.kirjaamo@hel.fi MIELIPIDE YLEISKAAVALUONNOKSESTA 2050 TAUSTAA Olemme asuneet Puistolassa vuodesta 1981. Meille Malmin lentokenttä on ollut monien retkiemme kohde. Lentoaseman ravintolasta on ollut kiinnostavaa seurata koneiden nousuja ja laskuja. Olemme ymmärtäneet lentokenttäkokonaisuuden muodostavan ainutlaatuisen rakennetun kulttuurimaiseman – rakennuksineen ja kenttineen. Malmin lentokentän ympäristö on tärkeä lähivirkistysalue lukuisine lintu- ja kasvilajeineen. Helsinki-päivinä 12.6. olemme olleet mukana Satakielikierroksilla, joissa verkkaiseen tahtiin käveltiin kentän ympäri lintuasiantuntijoiden opastuksella. MALMIN LENTOKENTÄN JA SITÄ YMPÄRÖIVIEN VIHERALUEIDEN HÄVITYS Olemme poimineet tähän mielipiteemme alkuun muutamia otteita Yleiskaavaluonnoksen erityisesti Malmin lentokenttäaluetta koskevilta sivuilta. Otteet ovat alempana kirjoitettu kursiivilla ja niihin liittyvät kannanottomme punaisella normaalifontilla. URBAANI PUUTARHAKAUPUNKI HISTORIALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Tämä väliotsikko on lähtökohtaisesti valheellinen. Mitä tarkoitetaan historiallisella ympäristöllä, jos olennaisimmat osat ovat hävitetty? Kaikessa suunnittelussa huomioidaan hyvän katutilan syntyminen, koska mielenkiintoinen ja viihtyisä katutila houkuttelee liikkumaan kävellen ja pyörällä. Arvelemme täysin tasaiselle paikalle rakennettujen talojen ja katujen muodostavan varsin tuulisen ympäristön, joka on valtaosan vuodesta märkä ja loskainen. Tympeää ylisanoilla maalailua. Urbaani puutarhakaupunki pitää sisällään niin maanläheistä kuin tiiviimpääkin rakentamista ja vehreitä katutiloja, parvekkeita ja terasseja. Uusi alue rakentuu monipuolisena tarjoten koteja monenlaisille asukkaille. Yli puolet vuodesta vehreys on tyhjä sana. Kaavaluonnokseen on liitetty kuvia – piirrettyjä ja Etelä-Saksassa kuvattuja – aivan kuin parhaimmissa (pahimmissa) asuntojen myyntiesitteissä. Kaikissa kuvissa on kesä, puut vihreitä, kukat kukkivat ja ihmiset kulkevat Tpaidoissaan ja istuskelevat nurmikoilla. Yhtään talvikuvaa – edes hahmotelmaa ja kuvitteellista ei kaavaluonnoksessa esiinny. Johdatteleva myyntiteksti ja sitä täydentävät epärealistiset kuvat eivät kuulu mielestämme asiatyyliin. Arvelemme, että tolkuton visiointi on tehty poliittisia päättäjiä – ei tavallisia asukkaita varten. Riittävän tiivis rakentaminen mahdollistaa palveluiden ja elävän ympäristön muodostumisen uudellakin alueella. Riittävän tiivis tarkoittaa tässä tapauksessa tiiviimpää rakentamista kuin missään Sivu 2 / 5 muualla Helsingissä, 25000 asukasta 2,5 km2 alueella ylittää kolminkertaisesti kaikkien tuntemiemme Helsingin lähiöiden asukastiheyden. Kuvien kuvitelmat antavat täysin valheellisen kuvan koko alueesta. Mielestämme on törkeää harhaanjohtamista kuvata kuviteltua lentokenttäaluetta kaavaluonnoksessa esiintyvin ilmaisuin. Parempi kuvaus kuin ”urbaani puutarhakaupunki” olisi slummiutuva Koillis-Helsinki. Malmin lentokenttä vaikutusalueineen on suuri aukko koillisen Helsingin kaupunkirakenteessa. Lentokenttä on meidän meremme – avoin maisema, jota mekin tarvitsemme samoin kuin muutkin ihmiset vaikkapa meren äärellä asuvat tai Longinojan kupeessa asuvat tai Tuomarinkylän peltojen varrella asuvat. Malmin lentokenttä on listattu RKY (2009) -kohteeksi. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida yhtenä suunnittelun lähtökohtana. Malmin lentokentän rakennuksista lentoasema ja lentokonesuoja ovat valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä, korkeatasoisia julkisia rakennuksia. World Monuments Fund´ln lausunto ja kannanotto tukevat täysin edellä kirjoitettua. Lentokentän alueen rakentaminen edellyttää suurelta osin maaperän lujittamista ja tarvittavilta osin pilaantuneen maan kunnostamista. Savimaalla rakennukset perustetaan paaluille. Kitkamaaalueilla perustaminen voidaan toteuttaa anturoin. Mahdolliset maanalaiset tilat toteutetaan vedenpitävin rakentein. Kohteen pohjatutkimuksia tehtiin kentän rakentamisvaiheessa, jolloin todettiin kenttäalueen kelpaavan pohjaolosuhteittensa puolesta lentokenttätoimintoihin, mutta ei asuntotuotantoon. Mitään uutta tarkempaa pohjatutkimusta ei liene tehtykään. Kentän juhlallisiin avajaisiin valmistuneessa kirjassa kuvataan kentän pohjaolosuhteita seuraavasti: Helsinki-Malmin lentoaseman alueen maaperässä esiintyy voimakasta pilaantumista muutamissa kohdissa, joihin on historian aikana keskittynyt pilaavaa toimintaa. Pinta-alaltaan suurin osa kenttäalueen maaperästä on pilaantumatonta. Maankäytön muuttuessa nykyisestä pilaantuneet alueet puhdistetaan. Pidämme mahdollisena sitä, että pilaantunut maa-aines onkin varsin laajalla alueella. Kentän kuivatusta varten rakennettiin 39 km salaojaa. joka risteilee koko kentän alueella. Maahan päästetyt liuottimet, polttoaineet ja öljyt ovat voineet levitä salaojaverkon kautta varsin laajalti. Edellisestä seuraisi väistämättä varsin merkittäviä massanvaihto-operaatioita. Jos 1,29 km2 alueella kentän alla olevaa maa-ainesta jouduttaisiin vaihtamaan vaikkapa 3 metrin syvyydeltä, siitä tulisi yhteensä noin 4 000 000 m3 ongelmajätettä. Sivu 3 / 5 Lentokentän rakentuminen antaa koilliselle Helsingille kauan kaivatun nosteen, lisää Malmin kokonaisvaltaista kehityspotentiaalia ja tarjoaa uuden, houkuttelevan kaupunginosan palveluineen pikkukaupunkimaisessa ympäristössä. Kentän alue tulee erottumaan olemassa olevasta rakenteesta omaleimaisena, koillisen Helsingin asuntotarjontaa monipuolistavana pikkukaupunkina, joka koostuu niin kerrostaloista, pienkerrostaloista, townhouseista kuin kaupunkipientaloistakin. Viheralueet ja kentän kulttuurihistoriallisesti tärkeät suojellut rakennukset ovat tärkeä osa uuden alueen identiteettiä. Vertailun vuoksi tällaisia pikkukaupunkeja ovat esimerkiksi Riihimäki, Imatra ja Raahe, kun sellaiset kaupungit kuten Kemi, Pietarsaari ja Loviisa olisivat todellisia kääpiöitä ”lentokenttäkaupungin” rinnalla. Mielestämme houkuttelevuus on kaukana kaavaillusta kohteesta. Arvelemme, että viheralueet jäävät lähes olemattomiksi. Urbaani puutarhakaupunki tarkoittaa kohtalaisen tiiviinä, mutta vehreänä rakentuvaa ”pikkukaupunkia”, jossa jokaisella asunnolla ei ole omaa puutarhaa, mutta muunlainen vehreys on kaikkien asukkaiden ulottuvilla. Nykyaikaisessa urbaanissa rakenteessa vehreyttä voi perinteisten puistojen, pihojen ja katupuiden lisäksi olla rakennusten julkisivuissa, viherkatoissa ja monenlaisissa terassiratkaisuissa. Tällainen vehreyden ja vihreyden korostaminen ei vastaa todellisuutta – yli puolet vuodesta on kaikkea muuta kuin vihreää. Mitä se vihreä olisi rakennusten julkisivuissa ja katoissa? Meillä on mielestämme aivan riittävästi hometaloja tälläkin hetkellä. On vastuutonta visioida ja luoda mielikuvia jostain viherseinistä tai turvekatoista. Niistä aiheutuu ainoastaan ongelmia. Tavoiteltava asukasmäärä on saavutettavissa, vaikka alueella olisi myös kaupunkiympäristöön sopivia kytkettyjä- ja erillispientaloja. Osa rakenteesta voi olla townhouse-tyyppistä rakentamista, joka muodostaa verraten tehokasta ja silti pienimittakaavaista ympäristöä. Tällaista rakennetta on menestyksellä toteutettu mm. Alppikylän ja Ormuspellon alueilla. Kokeiltu on. Mutta se pieni ero näihin mainittuihin on asukasmäärä per km2. Malmin kentälle voitaisiin ahtamalla saada mahtumaan neljä Alppikylää – siis 8000-10000 asukasta. Myös kerrostalorakenteen suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti mielenkiintoisen ja vehreän, mutta tiiviin ympäristön rakentumisessa. Vehreä ja tiivis = 10-kerroksinen tornitalo hehtaarin tontilla. Uudelle kaupunginosalle syntyy luontevasti kulttuurihistoriallinen keskusta vanhan lentoasemarakennuksen ja lentokonesuojan lähiympäristöön. Kokemuksestamme tiedämme, että arkkitehdeillä on rikas ja vilkas mielikuvitus. Mutta edellä oleva teksti on kyllä melkoinen saavutus. Ettäkö kulttuurihistoriallinen keskus vanhan ympärille? Kuinka? Rky-alueenakin (2009) listatun historiallisen kentän rakenne kiitoratoineen on yhtenä lähtökohtana uuden alueen suunnittelussa. Vanha lentokenttä näkyy kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvassa. Vanhoja kiitoratalinjauksia näkyy kaupunkirakenteessa osin uusina katulinjauksina, osin vihreinä ”näkymäakselipuistoina” yhdistämässä kentän alueen virkistyksen avainalueita, Lentokenttäpuistoa ja Fallkullaa sekä Longinojanlaaksoa ja Tattarisuon metsää, toisiinsa. Olevat kiitoradat kuuluvat lentokenttäalueeseen. Lentoasemarakennuksen ja vanhan hangaarin merkitys ilman ympäröiviä lentokoneita ja lentoliikennettä on ummehtunut ajatus. Lentoasema on kokonaisuus. Olevien kiitoratojen korvaaminen niiden suuntia noudattelevilla kaduilla ja katujen ristiminen vaikkapa tunnettujen lentäjien nimillä jää historian lehdille yhdeksi muistoksi Suomen kaupunkisuunnittelun epäonnistumisista. Sivu 4 / 5 Alueen suunnittelussa tulee hakea ratkaisuja, joissa sekoittunut kaupunkirakenne palvelee asukkaiden arjen sujuvuutta. Emme ymmärrä tämän toteamuksen ajatusta. Sekoittunut kaupunkirakenne ja arjen sujuvuus…? Näillä asioilla ei ole mielestämme mitään todellista kytkentää toisiinsa. Tarpeettomia virkkeitä, jotka eivät oikeastaan tarkoita mitään. Alueen suunnittelussa huomioidaan virkistysreittien monipuolisuus ja kierrettävyys. Alue tukeutuu osin jo olemassa olevaan virkistysverkostoon ja palveluihin, kuten Fallkullan kotieläintilaan ja liikuntapalveluihin lähiympäristössä. Käyttäjämäärät kasvavat huomattavasti nykyisestä, joten sekä Longinojan ympäristön, Fallkullan alueen että lentokentän ympäristön virkistyspaikkoihin ja reitteihin on panostettava erityisesti. Oma arviomme on, että jos kaavaluonnoksen mukaan toimitaan, niin mihinkään reittiin ei tarvitse hirmuisesti panostaa, koska jäljelle ei ole jäänyt oikeastaan minkäänlaista viheraluetta tai luonnoksessa maalailtuja virkistysalueita. Luonnoksessa maalaillaan ihmisten silmien eteen aivan mahdottomia asioita. Kielikuvat ovat uskomattomia koreudessaan: Rakennettavien alueiden ja uusien puistojen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ekosysteemipalvelujen ja ekologisen laadun kehittäminen sekä vihertehokkuus. Mitä tarkoittaa vihertehokkuus? Jos 25000 ihmistä sullotaan 2,5 km2 aluelle ja he liikkuvat – niin kuin luonnoksessa on kaavailtu – jalan ja polkupyörillä uusilla urbaaneilla viherpoluilla, niin arvelemme, että polut loppuvat kesken. Malmilaiset pyöräilevät jo nyt paljon ja pyöräliikenne on osa elävää katukuvaa. Mihin tutkimukseen tämä väite mahtaa perustua? Pyöräilevätkö malmilaiset erityisen paljon verrattuna, mihin? Uuden alueen ytimestä tulee olla laadukas ja suora yhteys Malmin asemalle siten, että liityntäliikenne polkupyörällä on aidosti houkutteleva vaihtoehto. Arvelemme, että suurin osa ihmisistä ei talvella pyöräile. Tavoitteena on luoda Malmista kaupunginosa, jossa auton omistaminen ei arjen sujuvuuden kannalta ole välttämätöntä. Taas kerran – arjen sujuvuus – mitä sillä tarkoitetaan. Mielestämme arjen sujuvuutta on se, että voit vapaasti valita itsellesi sopivimman kulkemisen tavan. Merkittävä osa arjen sujuvuutta on se, että pääset liikkumaan muuallekin kuin Malmin asemalle polkupyörällä. Vaikkapa kesämökille Päijänteen rannalle. HALUAMME LENTOKENTÄN SÄILYVÄN Ylempänä mainitun kentän avajaisiin valmistuneen kirjan sivuilta voimme lukea kuinka Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lentokentän rakentamisesta Tattarinsuolle, koska Tuomarinkylää tarvittiin asutustarkoituksiin. Ratkaisevana perusteena oli erittäin huono rakennusmaa – Tattarinsuo. Sivu 5 / 5 Presidentti Kyösti Kallion Malmin lentokentän vihkimissanat 15.5.1938 päättyivät seuraavasti: Mielestämme lentokenttä ja sen viereiset lähiliikunta- ja virkistysalueet tulee säilyttää. 1. Liikennekulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöalueen tuhoaminen on vähintäänkin moraalitonta. 2. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 ei toteudu Yleiskaavaluonnoksessa. Erityisesti 39 § ”Yleiskaavan sisältövaatimukset”, jossa kaavan laatijoilta edellytetään olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä, edellä kohdassa 1 mainittujen arvojen vaalimista ja virkistyskäyttöön osoitettavien alueiden riittävyyden varmistamista. 3. Kentän ympärillä olevat vihreät alueet ovat Koillis-Helsingin ainoita ulkoilu- ja virkistysalueita runsaine lintu- ja kasvikantoineen ja – lajeineen. 4. Lentokentälle ei ole osoitettu edes väistötiloja puhumattakaan korvaavasta lentokenttäalueesta. 5. Lentotoiminnan lopettamisesta on tehty hallinnollinen päätös, joka voidaan muuttaa. Helsingissä 26. helmikuuta 2015 Ritva ja Seppo Posti (osoite) seppo.posti@elisanet.fi