Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 59
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika 09.11.2015 maanantai klo 17:30 - 21:50 Tauko klo 19.25 - 20.00 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos, Kari Pajunen Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), Raija Meriläinen (Kok.), saapui tauon aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo 17.35 § 154 käsittelyn jälkeen Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Jarkko Rahkonen, joka saapui klo 20.01 § 157 käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.), poistui klo 18.27 § 156, tilalle Janne Tähtikunnas 18.42 § 156, Tähtikunnas poistui klo 20.18 § 158, kun Kauma palasi Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Jukka Niemelä Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), poistui klo 18.30 § 156 käsittelyn aikana, tilalle Toni Seppänen klo 18.42 § 156 Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 2 / 59 Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Liisa Kivekäs Markku Markkula (Kok.) Kari Kuusisto Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo 17.36 § 154 käsittelyn jälkeen Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen Päivi Salli (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), poistui klo 20.11 § 158 käsittelyn aikana, tilalle Antti Aarnio Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 20.46 § 158 käsittelyn aikana, tilalle Janne Tähtikunnas Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Ari Konttas Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simo Grönroos Kalevi Kivistö Kirsi Louhelainen Jasminiitta Lumme Susanna Rahkonen Timo Soini Tarja Tallqvist Kurt Torsell Markku Markkula Pirjo Kemppi-Virtanen Teuvo Loman Sivu 3 / 59 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 4 / 59 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 18.11.2015 13.11.2015 Heikki Seppä Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo 20.11.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 23.11.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus. Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 5 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä 154 155 156 157 Liitteet 158 4 1 2-3 159 160 161 162 163 164 165 5 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45. kaupunginosa Kurttila Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330502, 21. kaupunginosa Henttaa Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue 521200, 45. kaupunginosa Kurttila ja 42. kaupunginosa Saunalahti Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta (Pöydälle 12.10.2015) Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi palveluun (Pöydälle 12.10.2015) Kokouksessa jätetyt aloitteet Sivu 6 7 8 11 14 18 27 34 41 46 49 54 Espoon kaupunki Pöytäkirja § 154 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 6 / 59 § 154 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 29.10.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 154 §. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 155 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 7 / 59 § 155 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Seppä ja Tiina Ahlfors. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 8 / 59 4488/12.02.00/2015 Kaupunginhallitus 319 § 26.10.2015 § 156 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh. 043 825 5074 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman. Käsittely Kilpi Hiltusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa. Liite 1 Selostus KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma Valtuuston neuvottelusopimuksen 14.11.2014 ensimmäisessä pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että valtuustolle valmistellaan kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Koska Espoolla jo on yksi strategia, Espoo tarina, on kulttuurin linjauksia ja tulevaisuutta käsittelevää ohjelmaa päätetty kutsua nimellä KulttuuriEspoo 2030. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 9 / 59 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä sosiaalisella että taloudellisella kentällä. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm. kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. KulttuuriEspoo 2030 ei siis ole kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden haasteet. Kulttuurin tulevaisuudesta ja strategisista painopisteistä on keskusteltu erilaisissa kokoonpanoissa kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty kulttuurin omien toimijoiden ja kulttuurilaitosten sekä kaupungin johtavien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Keskusteluihin on kutsuttu kulttuurilautakunnan, tilakeskuksen sekä teknisen- ja elinkeinotoimen edustajia. Yhteisiä ajatuksia on kartoitettu myös muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana on työssä käytetty ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta, joka on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Toinen ulkopuolinen asiantuntija työskentelyssä on ollut brittiläinen kaupunkitutkija, kirjailija Charles Landry, joka on Suomessa tunnettu parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta. Landry on toiminut KulttuuriEspoo 2030 -työssä ulkopuolisena sparraajana katsoen Espoota myös kansainvälisestä viitekehyksestä. Lähtökohtana KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa on tulevaisuuden neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt. Nämä neljä globaalia ilmiötä ovat: niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila. Tämä työ, jolla lisätään yhteistyötä kaupungin sisällä ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen, on pikemminkin prosessi kuin staattinen asiakirja. Uusi yhteistyö mahdollistaa lisää uusia yhteisiä hankkeita, joka taas parhaimmillaan synnyttää innovaatioita ja nykyaikaisia palveluratkaisuja. Keskiössä on Espoo tarinan mukaisesti hyvinvoiva ja aktiivinen kuntalainen. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 10 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 319 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: ”Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Perustelu: Ohjelmilla ja linjapapereilla valtuusto johtaa ja ohjaa kaupungin toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös toimeenpanon seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seurantaa perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Tiedoksi Espoon kaupunki Pöytäkirja § 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 11 / 59 2681/10.03.02/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus 60 § 321 § 28.9.2015 26.10.2015 § 157 Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh. 050 502 8162 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 2 3 Hankesuunnitelma 14.8.2015, lausuntojen tarkennukset 25.9.2015 Hankesuunnitelman liitteet - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Oheismateriaali Selostus Kirstin koulun ja päiväkodin alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 26.2.2014 sekä tarkennettu tarveselvitys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 10.6.2015 ja liikunta- ja nuorisolautakunnassa 11.6.2015. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta toteavat hankesuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan, että hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelmaan on viety lautakuntien lausuntojen mukaiset tarkennukset, jotka koskevat hankkeen perusteluita ja toiminnallisia tavoitteita. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen hankekehitys ja erikoissuunnittelun lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen ja nuorisopalvelujen sekä tilat ja alueet -yksikön edustajat. Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna 1977. Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 12 / 59 Kohteen osoite on Kirstintie 11, 02760 Espoo ja se sijaitsee korttelin 40014 tontilla 1. Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan. Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimisympäristöä. Uusi laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470. Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti. Rakennuksen perusparannuksen jälkeen siihen sijoittuvat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana. Suunnitteluratkaisuin (mm. pohtimalla varastointiin soveltuvia ratkaisuja) pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään. Rakennuksen koko on 6 980 hym², 8 905 htm², 11 020 brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 § mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää 5 000 kerros m². Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä. Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88, 9/2015). Hanke toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet. Koska kyseessä on elinkaarikohde, sen ylläpitovuokran määrä täsmentyy urakka- ja palvelusopimuksen sisällön ja kilpailuttamisen myötä. Elinkaarikohteiden vertailulukujen myötä vuokran määrä on n. 22 euroa / m2 (8 905 htm2), joka vastaa n. 195 900 euroa / kk. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2016 - 2017. Koska hanke kilpailutetaan yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa Espoon kaupunki Pöytäkirja § 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 13 / 59 elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa 2018. Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2019. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 28.9.2015 § 60 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman sekä 2 päättää, että Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus tehdään enimmäishintaan 20 milj. euroa. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 321 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 14 / 59 2734/02.07.00/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus 69 § 1.6.2015 95 § 19.10.2015 322 § 26.10.2015 § 158 Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jussi Eerolainen, puh. 050 594 2767 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Laukkanen Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta.” Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista.” Tiina Elo Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset: ”Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä.” (4) ”Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita.” (5) Uotila Hopsun kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Espoon kaupunki Pöytäkirja § 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 15 / 59 ”Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta. - Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista. - Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 16 / 59 - Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta. Liite 4 Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 - Valtuustoryhmien kommentit Kaupunginhallituksen päätökset 12.8.2003 §15, 18.6.2007 §13 ja 3.3.2008 §23 Oheismateriaali Selostus Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista sekä maankäyttösopimuksista. Lisäksi tänä vuonna lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Espoon kaupunginhallitus on päätöksillään 12.8.2003 § 15 ja 18.6.2007 § 13 linjannut maankäyttösopimusten periaatteista sekä 3.3.2008 § 23 antanut neuvotteluohjeet ensi kertaa kaavoitettaville vanhoille pientaloalueille. Sekä päättäjien että asioita valmistelevien ja asioista neuvottelevien tahojen kannalta on tarkoituksenmukaista, että laaditaan selkeä dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet maanhankinnasta ja - luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä. Periaatteiden sisältö Hyväksyttäväksi esitettävät periaatteet sisältävät maanhankinnan ja luovutuksen, maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet. Niihin ei sisälly maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) periaatteita. Valmistelu Periaatteiden valmistelusta on vastannut teknisen ja ympäristötoimen esikunta sekä siihen kuuluva tonttiyksikkö. Periaatteet on esitelty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 9.3.2015 ja valtuustoseminaarissa 26.3.2015, jonka jälkeen ne annettiin valtuustoryhmille kommentoitavaksi. Periaatteita on täydennetty ja tarkistettu edellisen kokouskäsittelyn jälkeen valtuustoryhmiltä saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 17 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 1.6.2015 § 69 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Asia käsiteltiin §:n 50 jälkeen. Huhta Nevalaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 19.10.2015 § 95 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 322 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 18 / 59 583/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 324 § 26.10.2015 § 159 Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh. 043 825 3628 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015 muutetun Mäkitupa Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 – 45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 522000. Käsittely Valtuutettu Jarkko Rahkonen ilmoitti kuntalain (365/1995) 52 § 1 mom. mukaisesta esteellisyydestään tässä asiassa ja poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Mäkitupa, tapahtumaluettelo Mäkitupa, kaavamääräykset Mäkitupa, kaavakartta Mäkitupa, havainnekuva Mäkitupa, päätöshistoria Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin 16 000 k-m2:stä noin 53 900 k-m2:iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa oleva kiinteistö 49–436-10-0 on rajattu pois hyväksyttävästä asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa, koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta muutettu, 12.10.2015). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 19 / 59 sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt 1 259 k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus noin 1 500 k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mäkitupa - Backstugan, asemakaava, piirustusnumero 6688, käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 - 45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue 522000. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005 - 2006 nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 4.2.2008, päivitetty 8.4.2009,13.5.2009 ja täydennetty 3.11.2011. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää pääosin Kurtinniityn omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 20 / 59 vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on noin 16 000 k-m2. Asukkaita alueella on noin 170. Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin, koillisessa Taltrikinmäen asemakaava-alueeseen, idässä Saunaniemen (Saunaniemi I – II A) asemakaava-alueisiin ja etelässä vireillä olevaan Kallvik I:n asema-kaava-alueeseen. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja alueen yleisilme on hajanainen. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto. Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen maakaasuputki. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala- asuntoalueeksi (A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi-suuntainen virkistysyhteys Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luodekaakkoissuuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, 24.5.1946). Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Nähtävilläolon (MRA 27 §) jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin joitakin muutoksia ja tarkistuksia, joiden katsottiin olevan kuitenkin Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 21 / 59 luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua. Näin ollen asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, on kuultu tarvittaessa MRA 32 §:n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Kuulemiskirjeiden johdosta saatiin 2 muistutusta, joiden sisältö ei kuitenkaan koskenut varsinaisesti nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkistuksia ja muutoksia, vaan tyytymättömyyttä jo aikaisemmin nähtävillä olleen kaavaehdotuksen (MRA 27 §) yksityiskohtiin. Jätettyjen muistutusten ei katsottu antavan aihetta toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen 26.11.2013 jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin vielä seuraavat tarkistukset ja muutos: - Kurttilantien varteen osoitettu liittymäkielto on katkaistu kiinteistön 9:2 eteläreunalta tonttiliittymän mahdollistamiseksi, koska kulkuyhteyden osoittaminen kiinteistön eteläosaan Kaskikujan kautta on kohtuuttoman vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi. (Kaupunkisuunnittelulautakunta, tarkistettu 26.11.2013) - Tarpeettomia maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia on poistettu AO-korttelialueilta. Poistettujen johtovarausten kohdalla aitaamista koskevat kaavamerkinnät on korjattu jatkumaan yhtenäisinä. Tarkistuksen katsottiin olevan teknisluonteinen, mutta siitä tiedotettiin kuitenkin MRA 32 §:n mukaisella kuulemiskirjeellä niitä maanomistajia, joita tarkistus koski. Muistutuksia ei jätetty. - Korttelista 45129 on rajattu pois kiinteistö RN:o 10:0, ja tästä syystä korttelin eteläosalle on annettu oma korttelinumero 45159 (katso myös kohta Kaavaehdotuksen rajaus). Rajauksen muuttamisesta on tiedotettu kiinteistön maanomistajaa kirjeellä 11.9.2015 sekä maankäyttösopimusneuvottelutapaamisen yhteydessä. (Tarkistusesitys kaupunginhallitukselle, rajausta muutettu 12.10.2015) Yllä kuvattujen tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi muutoin lähes ennallaan, mutta kiinteistön RN:o 10:0 poisrajaamisen johdosta varsinainen rakennusoikeus väheni 1 259 k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus väheni noin 1 500 k-m2). Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin. Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 22 / 59 Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta. Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on myös otettu huomioon. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin 53 900 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.17. Siitä julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta on 1 600 k-m2, ja kaikki muu on asuinrakennusoikeutta lisärakennusoikeuksineen. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 870 asukasta. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0.20 olemassa olevan rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen. Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on hieman tehokkaampi e = 0.25. Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on esitetty pääosin e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on vähäistä ja huonokuntoista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen tehokkuusluku on e = 0.25. Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin 43 600 k-m2 ja kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 % lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin 8 700 k-m2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 23 / 59 Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa 45130–45134, 45137 joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. Lisäksi korttelit 45092 ja 14125 sijoittuvat pieneltä osin vanhalle täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus koskee etelämpänä kortteleita 45136 ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai on sijainnut kasvihuoneita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim. päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on 1 600 k-m2 ja kerrosluku on kaksi. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava. Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä. Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten, että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille kaava-alueille on mahdollista. Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP), jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa lähileikkipaikka. Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja puistoaluetta noin 0,7 ha. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 24 / 59 Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin 3 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45126, 45129, 45131 ja 45159 leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks -merkintä). Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle. Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle. Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella olevan Kallvik I:n kaavan alueelle. Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu muutama pysäköintipaikka. Kaavaehdotuksen rajaus Kaavaan liittyviä maankäyttösopimusneuvotteluja on käyty tonttiyksikössä maaliskuusta 2014 alkaen. Sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken yhden maanomistajan kanssa. Tästä syystä hyväksyttävästä kaavasta on rajattu pois keskeneräisiin neuvotteluihin liittyvä Kurttilantien varrella sijaitseva kiinteistö RN:o 10:0 korttelista 45129. Kiinteistölle on esitetty erillispientalojen korttelialuetta noin 5 035 m2, ja rakennusoikeutta noin 1 259 k-m2 + 20 % lisärakennusoikeutta. Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 25 / 59 Rajauksen jälkeen kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 53 900 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 17. Rajauksen johdosta korttelialueen 45129 eteläisin osa rajautuu omaksi korttelialueekseen, jonka korttelinumero on 45159. Uudelleen rajaaminen ei haittaa maankäyttöä. Tonttijako voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti kaavassa mukana olevalla alueella, ja aikanaan myös myöhemmin hyväksyttävällä nyt poisrajatulla alueella. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010) Kallvikin -asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (2010) Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito Oy 2010) Kallvik I – asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009) Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Espoon kaupungin hallinnassa oleville korttelialueille laaditaan tarvittaessa korttelisuunnitelmat ja/tai rakentamistapaohjeet hyvissä ajoin ennen tontinluovutusvaihetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 324 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015 muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 – 45137, 45159 sekä Espoon kaupunki Pöytäkirja § 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 26 / 59 katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 522000. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä pyytäneet Vastineet muistutuksen (MRA 32 §) jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 27 / 59 73/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 57 § 302 § 8.4.2015 5.10.2015 § 160 Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330502, 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 6.10.2014 päivätyn ja 8.4.2015 muutetun Suurpelto II Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Suurpelto II, tapahtumaluettelo Suurpelto II, kaavamääräykset Suurpelto II, kaavakartta Suurpelto II, ajantasa-asemakaava Suurpelto II, havainnekuva Suurpelto II, perspektiivikuva Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläisen sisääntuloalueen rakentumaton toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusten ilmeellä pyritään korostamaan korttelin asemaa näkymäpäätteenä Ylismäentien varressa. Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä 18 000 k-m2, mikä merkitsee kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden laskua vähintään noin 3 400 k-m2. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 28 / 59 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Suurpelto II - Storåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6845, korttelin 21045, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502. Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 21.2.2014. Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän suuralueella Ylismäentien pohjoispuolella ja Suurpellontien länsipuolella osoitteessa Ylismäentie 15. Kaavanmuutosalue käsittää nykyisen korttelin 21045, jonka pinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alue on rakentamaton. Lounaaseen viettävän rinteen pohjoisreuna on kallioista metsää ja eteläosa avointa, mutta varsinkin yläosastaan metsittyvää niittyä. Lounaiskulman laaksopainanteen pohjalla on pieni oja, jonka vedet ohjautuvat Ylismäentien ali etelään. Korttelin keskiosa on rakennettavuudeltaan normaalisti perustettavaa aluetta alarinteen ollessa vaikeammin perustettavaa. Pohjoispuoleltaan muutosalue rajautuu Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen, joka on luonteeltaan kallioinen taajamametsä. Korttelialueen lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen Kabiksenreitti, Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 29 / 59 joka muodostaa alueelta ulkoilureittiyhteyden Suurpellon keskuksen suuntaan ja Keskuspuistoon. Korttelin itä- ja eteläreunaa leimaa suurimittakaavainen katumiljöö kaupunkikuvallisesti näkyvine kallioleikkauksineen. Ylismäentie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi pääkaduksi ja alueella on myös valmis kunnallistekniikka. Ylismäentien vastapäinen puoli on pääosin avointa, mutta osittain vesakoitunutta niittyä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto 20.3.2013) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Suurpeltoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Länsipuoleltaan alue rajoittuu virkistysalueeseen (V). Aluetta sivuavat virkistysyhteysvaraukset sekä etelä- että pohjoispuolella. Ylismäentie on yleiskaavassa luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen pohjoispuolella on asuinaluevarauksia (A1), itä- ja eteläpuolella puolestaan työpaikka-aluevarauksia. Alueella on voimassa Suurpelto II asemakaava ja Kilonväylä, asemakaavan muutos (hyv. valtuusto 11.9.2006). Kortteli 21045 on siinä osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), jonka rakennusoikeus on 25 000 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on porrastettu rakennusaloittain siten, että se on korttelin länsiosassa seitsemän ja itäosassa viisi. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 70 m2 toimistokerrosalaa. Autopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle tai pysäköintilaitoksiin. Maan päälle rakennuksiin sijoitettavina auton säilytyspaikkoina saa rakentaa korkeintaan 300 autopaikkaa. Ajoyhteys Ylismäentielle on mahdollinen vain korttelialueen eteläisimmästä päästä. Korttelialue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen (VL-2). Vastapäinen alue Ylismäentien kaakkoispuolella on myös toimistorakennusten korttelialuetta (KT). MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.10.2014 asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 §:n mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 30 § mukaisesti 3.11.–2.12. 2014. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan riittävästi perustellun, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan tutkimista ja ilmanvaihtomääräyksen lisäämistä. Myös ympäristökeskus edellytti kaavamääräystä Ylismäentien varren rakennuksen ilmanvaihdon järjestämisestä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että maankäyttösopimus tulee Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 30 / 59 laadittavaksi ja että hankkeessa tulee huomioida valtion tukema vuokraasuntotuotanto. Tekninen keskus kiinnitti huomiota siihen, että pohjavedenpinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja se on huomioitava rakentamisessa, erityisesti maanalaisen pysäköinnin sijoittamisessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymillä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan. Nähtävilläolon jälkeen on lausuntojen ja kannanottojen pohjalta täsmennetty ilmanvaihtoa, muuntamoja ja pohjavesitason huomioimista koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Meluntorjuntamääräykset korttelialueella on asetettu siten, että ohjearvot saavutetaan vaiheistuksesta riippumatta. Lisäksi on tehty asemakaavamääräysten yhtenäistämiseksi useita pieniä sanamuotomuutoksia ja uudelleenjäsentelyä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Maankäyttö Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaista. Pieneltä osaltaan se parantaa ympäröivien asuinalueiden palveluiden kehittämisedellytyksiä. Asemakaavan muutoksella rakentaminen voidaan sovittaa ympäristöönsä ajantasa-asemakaavan toimistorakennusta huolellisemmin maisematila ja Klariksenkallion kalliometsä huomioiden. Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Tavoitteena on massoittelulla korostaa rinteen muotoa ja korttelin asemaa näkymäpäätteenä. Ylismäentien varteen esitetään Suurpellon eteläistä sisääntuloa korostava ja katutilaa rajaava polveileva rakennusmassa, joka suojaa korttelin piha-alueita ja Klariksenkallion lähivirkistysaluetta Ylismäentien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä. Pitkänomainen sommitelma jäsennellään osiin kadun ja pihan yhdistävin kulkuaukoin. Vesikatto on yhtenäisen nouseva. Pihan puolella pistetalot mahdollistavat luontevan liittymisen rinteen korkeusasemiin ja pitkät näkymät virkistysalueen suuntaan niin pihalta kuin asunnoistakin. Kansipihalla on korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Korttelin pistetalojen puoleiseen reunaan jää myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuoliset istutukset ja luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn. Piha-alueen toteuttamiseen yhtenäisenä kiinnitetään erityistä huomiota. Korttelin pohjoiskulman kallioalue ja korttelin länsipuoliset ulkoilureitit säilyvät. Kortteli rajautuu Ylismäentiehen, joka on melko vilkas pääkatu. Ympäröivien katu- ja maantiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamat Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 31 / 59 melu ja päästöt on huomioitu rakennusten massoittelussa, pihojen sijoittelussa ja asemakaavamääräyksissä. Rakennukset sijoittuvat HSY:n määrittelemää minimietäisyyttä kauemmaksi Ylismäentiestä. Kaavanmuutos ei edellytä muutoksia nykyisillä virkistysalueilla. Rakennusmassat suojaavat Klariksenkallion lähivirkistysaluetta melulta. Korttelialueen poikki kulkevan ojan siirto on jo huomioitu Klariksenkallion lähivirkistysalueen ja Ylismäentien toteutuksessa. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen lounaiskulmasta Ylismäentielle jo toteutetun liittymän kautta. Muualta liittyminen ei ole mahdollista korkeuserojen ja bussipysäkin sijainnin takia. Pysäköinti on ratkaistu Ylismäentien suuntaisen rakennuksen kylkeen pihan puolelle sijoittuvalla maanalaisella pysäköintilaitoksella. Osittain kaksikerroksinen pysäköintilaitos on sovitettu rinteen mukaisesti nousevaksi siten, että pysäköintitasoilta voidaan järjestää esteettömät yhteydet asuntoihin. Kansipihalle ei siten tarvitse osoittaa liikuntaesteisten autopaikkoja. Pihalle järjestetään turvallinen ja esteetön kävelyreitti kadulta. Piha tulee kuitenkin mitoittaa pelastusteille, mikä mahdollistaa myös välttämättömät huoltoajoreitit. Asukaspysäköintipaikkoja tulee järjestää 1 ap / 85 k-m2 (asuminen ja työtilat), kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa kansipihatason alapuolisiin tiloihin. Polkupyöräpaikkoja tulee varata yksi pyöräpaikka 30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään kaksi pyöräpaikkaa asuntoa kohti. Pyöräpysäköintiä on sijoitettu ulkoiluvälinevarastojen lisäksi kadun ja pihatason yhdistävien katettujen kulkuaukkojen yhteyteen ja pihalle. Pihalta on polkumaiset yhteydet länsipuolen ulkoilureiteille. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet tulevaisuudessa. Länsimetron valmistuttua linjastouudistuksen myötä Suurpellon kautta ajavat Espoon liityntäliikenteen bussit, joilla pääsee suoraan kaikkiin kaupunkikeskuksiin. Lähimmät pysäkit ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä. Kaavanmuutosalueen läheisyydessä Ylismäentien eteläpuolella on pikaraitiotietä varten varattu joukkoliikenne-/raideliikennekatu. Espoon raideliikennevision (2011) mukaan tällä kadulla kulkisi tulevaisuudessa pikaraitiotielinja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Lisäksi Ylismäentieltä idästä Suurpellontien suuntaan on varauduttu liikennöitävän pikaraitiotielinjaa Tapiolasta Jorviin. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10 800 m2. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeus on 18 000 k-m2, mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 1.66. Jos otetaan huomioon, että asuinkorttelissa kerrosalaluvun lisäksi saa rakentaa korkeintaan 20 % apu- ja yhteistiloja, laskee asemakaavanmuutos korttelialueen rakennusoikeutta vähintään Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 32 / 59 noin 3 400 k-m2:llä eli noin 14 %:lla. Rakennusoikeuden lasku johtuu asumisen toimistokäyttöä tiukemmista ympäristövaatimuksista. Selvitykset Kaava-alueesta on laadittu meluselvitys (Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, päivitetty 27.2.2015.), jota on tarkennettu kaavaehdotusvaiheessa. Alueen lähistöllä lounaispuolella ja Ylismäentien eteläpuolella on tehty tuoreita liito-oravahavaintoja, mutta luontolausunnon (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. 3.7.2014) mukaan kaavanmuutosalueella tai viereisellä Klariksenkalliolla ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää eikä alue voi toimia läpikulkualueena muille alueille. Korttelisuunnitelma Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii korttelisuunnitelma (Arkkitehtitoimisto HMV Oy / MA Arkkitehdit Oy. 30.3.2015). Se sisältää myös maisema-analyysin, hulevesiselvityksen ja pelastustiekaavion. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Hakija on 20.3.2014 maksanut asemakaavanmuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 § 122 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet ovat annettu Suurpelto II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 330502, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 6.10.2014 päivätyn Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa (Henttaa), alue 330502, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Pöytäkirja § 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 33 / 59 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2015 § 57 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Suurpelto II asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 330502, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 6.10.2014 päivätyn ja 30.3.2015 muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 375 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 3 975 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 302 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 6.10.2014 päivätyn ja 8.4.2015 muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakija: ote ilman liitteitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote ja kaavakartta Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 34 / 59 3588/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 303 § 5.10.2015 § 161 Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue 521200, 45. kaupunginosa Kurttila ja 42. kaupunginosa Saunalahti Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 25.8.2015 muutetun Kallvik I:n asemakaavan, piirustusnumero 6464, joka käsittää korttelit 45143 - 45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 521200. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Kallvik I, tapahtumaluettelo Kallvik I, kaavamääräykset osa 1 Kallvik I, kaavamääräykset osa 2 Kallvik I, kaavakartta Kallvik I, havainnekuva Kallvik I, päätöshistoria Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen. Espoonlahden rantaan osoitetaan varaus rantaraittia varten. Alueen rakennusoikeus nousee runsaasta 2 000 k-m2:stä noin 47 300 k-m2:iin. Alkuperäinen Kallvik I asemakaava-alue jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan, Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurtinniitynkujan päässä olevat kiinteistöt 49–436-6-15 ja 49–428-3-29 on rajattu pois asemakaavasta maanomistajien toivomuksen mukaisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 35 / 59 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kallvik I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6464, käsittää korttelit 45143 - 45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 521200. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005 - 2006 nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 4.2.2008, päivitetty 28.4.2009,13.5.2009 ja täydennetty 3.11.2011. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 2 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella rajoittuen pohjoisessa Lambrobäckenin puroon ja etelässä Espoonlahden vesialueeseen. Alueen länsipuolella on asemakaavoittamattomia alueita ja itäpuolella Saunaniemen voimassa olevat kaava-alueet. Kaava-alueen pinta-ala on noin 40 ha ja asukkaita siellä on noin 30. Alue on harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta, metsäistä Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 36 / 59 rinnealuetta ja avointa peltoa. Espoon kaupunki omistaa noin puolet kaava-alueen maapinta-alasta ja lopun alueen omistavat yksityiset ja kaksi rakennusliikettä. Rakennuskanta koostuu pientaloista ja se on ajallisesti kerrostunutta. Alueen yleisilme on hajanainen. Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka, johon osa kiinteistöistä on liittynyt. Tiestö on keskeneräistä. Alueen läpi kulkee maakaasuputki. Kaava-alueella on aiemmin toiminut Kallvikin tiilitehdas, jonka rakennukset sijaitsivat Kurtinniityntien ja Kallvikintien risteyksen tietämillä. Tehtaan jäänteet ovat teollisuushistoriallisesti arvokkaita ja ne on suojeltu myös muinaismuistolain nojalla. Tärkeän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden muodostavat Kallvikin tilan rakennukset pihapiireineen. Kallvikin tilan tuntumasta on todettu myös lepakkojen saalistusalue. Kallvikin rannassa on pienvenesatama, jonka läheisyydestä on löydetty meriuposkuoriaisia. Kuoriaisten esiintymä on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä (LUO 269). Kaava-alueelta ei ole löytynyt liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä eikä jälkiä liito-oravasta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) asemakaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolella on luoteesta kaakkoon johtava viheryhteystarve. Alueen poikki kulkee myös maakaasuputki. Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alue on merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi A3 sekä tiivis- ja matala- asuntoalueeksi A2. Espoonlahden rannassa ja kaava-alueen itäreunassa on virkistysaluevyöhykkeet. Virkistysyhteydet on merkitty rantaan, kaavan itäosaan ja Lambrobäckenin tienoille. Yleiskaavassa on lisäksi varaus maakaasuputkelle ja uudelle alueelliselle kokoojakadulle. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen kaakkoisosaan on laadittu Kallvik -niminen asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä 28.5. - 19.6.1991 (RakA 154 §). Asemakaavaprosessi jätettiin kesken kaavan tavoitteiden vanhennuttua ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti sen kumoamisesta 11.3.2004. MRA 27 §:n ja 32 §:n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 6.2.- 6.3.2012. Nähtävilläolon aikana asemakaavaehdotuksesta saatiin 11 muistutusta. Lausuntoja tai kannanottoja saatiin 10 kpl. Monet muistuttajat halusivat lisää rakennusoikeutta. Kallvikin tilan maankäyttö ja rakennusoikeus nousivat myös esille. Lisäksi toivottiin muutoksia joihinkin katujärjestelyihin. Rantakiinteistöjen omistajat olivat tyytymättömiä rannan virkistysaluevyöhykkeeseen. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 37 / 59 Kaupunginmuseo ja Gasum toivoivat tarkennuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Uudenmaan ympäristökeskus (ELY -keskus) olisi toivonut tehokkaampaa maankäyttöä ja oli huolissaan mm. Lambrobäckenin vedenlaadusta ja lepakoiden elinympäristöstä. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm. seuraavat tarkistukset: - kortteleiden 45144, 45147 ja Ranapuiston rajauksia on tarkistettu ja AP-korttelialue on muutettu AO:ksi, Ranatien katualue on siirretty itään päin kokonaan kaupungin omistamalle maalle, Kallvikin tilan vanhaan pihapiirin on tehty mm. maanomistajan toivomia tarkistuksia, ohjeellista ajoyhteyttä koskeva merkintä on poistettu korttelin 45156 länsireunasta, kaavakarttaan on lisätty ohjeellinen hulevesiallas ja hulevesimääräystä on täydennetty, vesihuoltorasitteita on lisätty. Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi lähes ennallaan. Tarkistukset olivat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ei ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita tarkistukset koskivat, kuultiin kirjeillä MRA 32 §:n mukaisesti. Kuulemisten yhteydessä saatiin 4 muistutusta. Muistutukset koskivat mm. istutettavia alueen osia ja rakennusoikeusluvun jakamista rakennusaloille. Muistutusten johdosta istutettavaa alueen osaa pienennettiin vähän korttelissa 45156. Lisäksi Kurtinniitynkujan päässä olevat kiinteistöt 49–436-6-15 ja 49–428-3-29 rajattiin pois asemakaavasta maanomistajien toivomuksesta. Asemakaava Kallvik I:n asemakaava-aluetta kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Kaavoituksella pyritään luomaan paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden tiivis ja yhtenäinen pientaloalue lähipalveluineen. Virkistysalueita kehitetään toiminnallisina ja visuaalisina osina kaupunkirakennetta ja Lambrobäckenin vartta keskeisenä vesielementtinä. Asemakaava-alueelle osoitetaan tilavaraus myös julkisia lähipalveluita varten. 1. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 40 ha. Kokonaisrakennusoikeus on noin 47 300 k-m2. Siitä asuntorakennusoikeutta on noin 44 300 k-m2 ja julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta 3 000 k-m2. Alueen arvioitu asukasluku on noin 800. 2. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvassa erillispientalokorttelissa 45156 on jo Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 38 / 59 jonkin verran pientaloasutusta. Asemakaavassa nämä AO- korttelialueet on esitetty rakennettaviksi pääosin tonttitehokkuudella e = 0.20 ja maksimikerrosluku on kaksi. Kaava mahdollistaa myös talousrakennusten rakentamisen (+ 20 %). Kallvikin tilalla on säilynyt paikallisesti arvokas pihapiiri. Se on osoitettu AO -1 -merkinnällä erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on määrätty suojeltaviksi ja kaava ottaa kantaa myös pihapiirin puustoisen ilmeen säilyttämiseen ja täydennysrakentamisen luonteeseen. Rakennusoikeus on esitetty kokonaislukuna, minkä lisäksi suojeltavat rakennukset saa säilyttää. Kallvikin tilan lähellä sijaitsevat asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueet (AP ja AO) ovat rakentamattomia ja ne on kaavoitettu tehokkuudella e = 0.25 (+ 20 %). Myös lepakoiden elinpiiri / ruokailualue on huomioitu kaavamerkinnöin. Mustalahdentien pohjoispuolella AO- ja AP -korttelialueet sijoittuvat pääosin nykyisille peltoalueille ja korttelit on esitetty tehokkuudella e = 0.25 + 20 % - e = 0.35. Maksimikerrosluku on kaksi. Mustanlahdentien ja Salakuljettajantien risteyksen eteläpuolelle on kaavoitettu yleisten lähipalvelurakennusten kortteli 45154, jolle voi sijoittaa esim. kylätalon / päiväkodin. Korttelin rakennusoikeus on 3 000 k-m2 ja kerrosluku kaksi. 3. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Maisemakuvan kannalta keskeiset vapaa-alueet ja avoimet maisematilat on merkitty virkistysalueiksi. Espoonlahden rantaan on suunniteltu rantaraitti siten, että rantapuusto ja nykyinen rantaviiva voidaan säilyttää. Lambrobäckenin välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu uutta rakentamista. Puronvarsi toimii osana laajempaa viheryhteyttä Espoonjoen ja Keskuspuiston suuntiin. Luontoselvityksessä (Yrjölä 2006) havaituista luontokohteista kaavaalueelle sijoittuu lepakoiden ruokailualue (III luokka), jolla on havaittu kahta lepakkolajia, pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen ei uhkaa pohjanlepakoiden säilymistä, mutta pimeämpien metsien laji viiksisiippa tulee todennäköisesti väistämään rakentamista. Kaava-alueen pinta-alasta on virkistysalueita yhteensä noin 11,5 ha ja vesi- sekä suojelualueita noin 6,4 ha. 4. Liikenne ja melusuojaus Alueen katuverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen ja sen toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan. Kurtinniityntie - Salakuljettajantie -jaksoa kehitetään pääkokoojakatuna. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Pääkokoojakaduilta ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 39 / 59 (esim. ks -merkintä ja pihakatu). Melunsuojaustarvetta kaava-alueella ei esiinny. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-aluetta laajemmalle alueelle on vuonna 2006 laadittu luontoselvitys, jota on myöhemmin täydennetty lepakoita koskevalla lausunnolla. Alueelle on laadittu myös ympäristövaikutusselvitys ja Lambrobäckenin valumaalueen hulevesisuunnitelma. Lisäksi alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat ennen tontinluovutuksia. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 303 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä 29.4.2015, 4.5.2015 ja 1.6.2015 allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 25.8.2015 muutetun Kallvik I:n asemakaavan, piirustusnumero 6464, joka käsittää korttelit 45143 - 45156 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, ja vesialueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) sekä virkistys-, vesi- ja suojelualueet 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 521200. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 161 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 40 / 59 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Uudenmaan liitto, ote ja kaavakartta Uudenmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Espoon kaupunki Pöytäkirja § 162 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 41 / 59 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 304 § 323 § 5.10.2015 26.10.2015 § 162 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunki myydessään tontteja rakentajille eri täsmennettyihin tarkoituksiin, tarkemmin edellyttäisi ja valvoisi, että kaikki osapuolet sitoutuisivat toteuttamaan myynnin ehdoissa luetellut tarkoitukset.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että kaupunki myydessään tontteja rakentajille eri täsmennettyihin tarkoituksiin, tarkemmin edellyttäisi ja valvoisi, että kaikki osapuolet sitoutuisivat toteuttamaan myynnin ehdoissa luetellut tarkoitukset. Oheismateriaali - Valtuustokysymys 7.9.2015 Senioritalon asukkaiden kirje Espoon kaupunki Pöytäkirja § 162 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 42 / 59 Selostus Valtuustokysymys Valtuutettu Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua esittävät valtuustokysymyksessä 7.9.2015 seuraavaa: ”Rakennustoimisto Pohjola Oy on hakemuksessaan 30.10.2012 pyytänyt, että kaupunki luovuttaisi sille tontin 40383/1 ensisijaisesti vuokraamalla vapaarahoitteisen Eloisa-seniorikohteen (55+) toteuttamista varten. Espoon keskuksessa sijaitsevan korttelin 40383 tontin 1, kaavamerkintä Länsi-Suviniityn asemakaavassa on AK, IV-V (asuinkerrostalojen korttelialue). Tontin pinta-ala on 4 650 m2 ja rakennusoikeus 4 500 k-m2. Autopaikat sijoittuvat tontille. Tontin pääoma-arvon käypä hinta on 480 euroa/k-m2, jolloin vuosivuokra 4 % mukaan 86 400 euroa. Yhtiön Eloisa-asunnot ovat varttuneemmalle väelle tarkoitettuja asuntoja, joiden suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty asuntojen ja ympäristön esteettömyyteen, turvallisuuteen ja muunneltavuuteen. Senioritalossa yhteisöllisyys toteutuu kerhotilan avulla. Yhtiö ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään muita erityisiä ehtoja tai vaateita. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on kokouksessaan 3.12.2012, pykälä 126, vuokrannut kyseisen tontin sopimuksen 3. Ehdolla ”Tontille tulee rakentaa vapaarahoitteisia senioriasuntoja vähintään 70 % rakennusoikeuden määrästä käyttöönottokuntoon kolmen (3) vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta”. Sitä, milloin loppujen senioriasunnoista on valmistuttava, ei ole sovittu. Rakennuslautakunta on 23.1.2014 hyväksynyt (Espoon keskus, kortteli 40383, tontti 1, Valakuja 2) rakennusluvalla kaksi asuinkerrostaloa senioreille ja niihin liittyvän maanalaisen pysäköintilaitoksen. Rakennustoimisto Pohjola Oy on toteuttanut kohteen ja myynyt osan asunnoista sijoitusyhtiöille ja yksityisille sijoittajille, jotka ovat vuokranneet asuntoja vapailla markkinoilla senioriedellytyksestä piittaamatta. Yhtiössä ei ole lapsiperheille sopivaa piha-aluetta tai -kalusteita. Pysäköintipaikkoja on tehty vain noin puolelle asunnoista sen senioriluonteesta johtuen. Senioriasukkaat tuntevat tulleensa petetyksi. Nykyisellään tilanne ei vastaa vuokratontin hakemusta, tontin vuokrasopimusta, rakennusluvan senioritaloa eikä talolle myönnettyä autopaikkanormia. Vieraspaikat ovat vuokra-asukkaiden päivittäisessä käytössä. Asuntoja on markkinoitu ja myyty senioriasuntoina, ei yleisenä vuokratalona. Asukkaat pelkäävät sijoittajien määräys- ja hallintavallan estävän asian korjaamisen ja syyttävät kaupunkia piittaamattomuudesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja asuntojen käytön palauttamiseksi siihen tarkoitukseen, johon ne on tehty ja hyväksytty? Miten kaupunki jatkossa aikoo täsmentää sopimuksiaan ja hoitaa valvontaansa niin, ettei kyseisiä tilanteita pääse syntymään?” Espoon kaupunki Pöytäkirja § 162 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 43 / 59 Vastaus kysymykseen Asunto Oy Espoon Valapuisto on valmistunut 31.8.2015. Kohteessa on 70 asuinhuoneistoa, joista 17.9.2015 mennessä on myyty 56 huoneistoa ja myymättä on 14 huoneistoa. Autopaikkoja on toteutettu asemakaavan edellyttämä määrä 1 ap / 100 k-m2 eli yhteensä 45 autopaikkaa, joista 41 on erikseen osakkeena myytäviä autohalliin sijoittuvia paikkoja ja 4 yhtiön omistuksessa olevia ns. pihapaikkoja. Autohallipaikoista on 17.9.2015 mennessä myyty 22 paikkaa eli 19 paikkaa on vielä myymättä. Asunto Oy Espoon Valapuiston huoneistoista on myyty sijoittajalle (FIM Asuntorahasto I Ky) 20 huoneistoa ja 10 autohallipaikkaa. Lisäksi rakentaja ilmoittaa myyneensä muutamalle yksityishenkilölle useamman kuin yhden asunnon (2-3). Pohjola Rakennus Oy on käynyt kaikkien huoneiston ostajien kanssa läpi Eloisa-konseptin ja Espoon kaupungin tontinluovutusehdon vapaarahoitteisista senioriasunnoista. FIM Asuntorahasto I Ky:n huoneistoja koskevassa kauppakirjassa on kirjattu muihin ehtoihin, että ”ostaja on tietoinen siitä, että Espoon kaupunki on luovuttanut kohteen tontin rakentajalle ehdoin, että kohteeseen toteutetaan vapaarahoitteisia senioriasuntoja. Ote tontinluovutusehdoista on liitetty tähän kauppakirjaan. Ostaja on myös tietoinen siitä, että kaupan kohteena olevat asunnot toteutetaan Pohjola-Rakennus Oy Uusimaan Eloisa-konseptin mukaisina senioriasuntoina. Konseptin kohdeikäryhmä on 55 + -vuotiaat”. FIM Asuntorahasto I Ky on noudattanut kauppakirjassa mainittua ehtoa vuokraustoiminnassaan. FIM Asuntorahasto I Ky:n omistamia huoneistoja vuokraa Newsec. Vuokrailmoituksessa on todettu muun muassa, että ”taloyhtiön asunnot ovat varttuneiden ihmisten tarpeisiin suunniteltuja koteja, jotka ovat esteettömiä, turvallisia sekä yhteisöllisiä. Vähintään yhden samassa asunnossa asuvan asukkaan tulee olla 55 vuotta täyttänyt”. Eloisa-konseptiin ei kuulu palvelutarjontaa, mutta Pohjola Rakennus Oy on koonnut alueella toimivien palvelutarjoajien yhteystietoja asukaskansioon. Kohteen suunnittelussa Eloisa-konsepti näkyy monin tavoin. Kaikki asunnot on sprinklattu ja niissä on muun muassa turvaliedet, kyynärkytkimet ja esteettömyyden korostunut huomiointi. Eloisa konseptista johtuen myös ulkoiluvälineet on suunniteltu erityisesti senioreiden käyttöön tavanomaisten leikkivälineiden sijasta. Asunto Oy Espoon Valapuiston yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu rajoitusta asunnoissa asuvien iälle. Rakentaja ilmoittaa kertoneensa tämän asian ostajille avoimesti ennen kaupantekoa. Sen sijaan yhtiöjärjestyksessä on ns. äänileikkuri, jolla rajoitetaan yhtiökokouksessa laskettavia äänimääriä. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä voi olla enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Äänileikkurilla pyritään estämään se, ettei yksittäinen omistajataho tai yksittäinen henkilö voi yksin määrätä yhtiön asioista. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 162 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 44 / 59 Seitsemäntoista Asunto Oy Espoon Valapuiston asukasta on allekirjoittanut Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, Pohjola Rakennus Oy Uusimaalle sekä Espoon kaupunginhallitukselle osoitetun kirjeen, jossa todetaan kohteessa asuvan myös muita kuin senioreita ja vaaditaan Rakennustoimisto Pohjola Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin, muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Lisäksi kirjeessä kysytään, miksi kaupunki ei ole valvonut ja huolehtinut siitä, että tontille rakennetaan senioritalo. Pohjola Rakennus Oy on toteuttanut Asunto Oy Espoon Valapuiston kaavamääräysten ja tontinluovutusehtojen mukaisesti. Huoneistojen myynnissä on selkeästi tuotu esille, että kohde on tarkoitettu senioreille. Yhtiön osakkaat voivat halutessaan tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen asettamalla rajoituksia, esimerkiksi asunnossa asuvien iälle. Yhtiön osakkaat voivat myös päättää pihalla sijaitsevien yhtiön hallinnassa olevien neljän autopaikan muuttamisesta vuokrattaviksi paikoiksi. Asunto Oy Espoon Valapuisto on vapaarahoitteinen senioreille tarkoitettu asuintalo. Espoon kaupunki valvoo, että tontille rakennetaan senioreille tarkoitettuja asuntoja vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sen sijaan kaupunki ei valvo sitä, ketkä lopulta asuvat vapaarahoitteisessa asuintalossa. Yhtiön osakkaat päättävät itse yhtiöjärjestyksessä, rajoitetaanko yhtiössä asuvien asumisoikeutta iän perusteella. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 304 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 26.10.2015 § 323 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 7.9.2015 jättämään Espoon kaupunki Pöytäkirja § 162 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 45 / 59 valtuustokysymykseen senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 163 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 46 / 59 2580/00.01.02/2015 Kaupunginhallitus Valtuusto 281 § 151 § 14.9.2015 12.10.2015 § 163 Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta (Pöydälle 12.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779 Hellen Junninen, puh. 050 338 9787 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että koulukeittiöissä ruoanvalmistukseen käytetään mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuraaka-aineita ruoan tuoreuden ja terveellisyyden sekä kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että koulukeittiöissä ruoanvalmistukseen käytetään mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuraaka-aineita ruoan tuoreuden ja terveellisyyden sekä kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 163 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 47 / 59 Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 18.5.2015 Valtuutettu Ulf Johansson ja 30 muuta valtuutettua ovat 18.5.2015 jättäneet valtuustoaloitteen koskien toivetta koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset. Valtuustoaloitteessa kerrotaan perusteluina, että ruotsalaisissa kunnissa valmistetaan taas kouluruoka kouluissa ja on osoittautunut, että koulujen oman keittiön ruoka voidaan valmistaa samaan hintaan kuin koulun ulkopuolisen toimittajan ruoka. Oman koulun ruuassa on paremmat ravintoarvot. Valtuutetut vetoavat lisäksi tutkimuksiin, jotka osoittavat käytännössä kaikkien oppilaiden pitävän ”kotitekoista” ruokaa tuoreempana ja maukkaampana. Vastaus Espoo Catering vastaa tällä hetkellä 79 koulukeittiön toiminnasta ja 13 koulun ruokapalveluja hoitaa ulkopuolinen toimija. Keittiöt ovat joko tuotanto- tai palvelukeittiöitä. Ruoka valmistetaan itse 70 koulukeittiössä, jotka toimivat tuotantokeittiöinä. Loput 22 koulukeittiötä ovat palvelukeittiötä, joihin ruoka tuodaan lähikeittiöistä joko kokonaan tai osittain, koska kaikissa palvelukeittiöissä ei ole edellytyksiä valmistaa ruokaa paikan päällä. Osassa palvelukeittiöissä voidaan valmistaa lämpimät lisäkkeet ja salaatit itse. Ruoka valmistetaan aina mahdollisimman lähellä olevassa tuotantokeittiössä aamuisin ja lähetetään heti palvelukeittiökouluun nautittavaksi samana päivänä koululounaalla. Koulussa, jossa on palvelukeittiö, koululainen syö samaa ruokaa kuin koulussa, jossa on tuotantokeittiö. Palvelukeittiöt eivät täytä kaikkia tuotantokeittiölle määriteltyjä kriteereitä ja niiden uusiminen tuotantokeittiöiksi olisi epätaloudellista. Siirtokelpoisiin koulurakennuksiin ei kustannussyistä rakenneta ruoanvalmistukseen soveltuvia keittiötä, joten nekin toimivat palvelukeittiönä. Osa keittiöistä on alun perin suunniteltu palvelukeittiöiksi, joissa ei valmisteta kaikkia aterian osia. Uudet koulut suunnitellaan kokonsa takia nykyisin pääsääntöisesti tuotantokeittiöiksi, joissa ruoka valmistetaan paikan päällä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 14.9.2015 § 281 Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 163 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 48 / 59 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 12.10.2015 § 151 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 164 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 49 / 59 2581/07.02.01/2015 Kaupunginhallitus Valtuusto 289 § 152 § 28.9.2015 12.10.2015 § 164 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Pöydälle 12.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi -palveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ahlfors Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: ”Valtuusto toivoo, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi -palveluun.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ahlforsin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi -palveluun. Liite 5 Vuoden 2014 kuntalaisaloitteet - Valtuustoaloite 18.5.2015 Oheismateriaali Selostus Tiina Ahlfors ja 41 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen 18.5.2015 koskien Espoon liittymistä kuntalaisaloite.fi-palveluun. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 164 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 50 / 59 Aloitteessa todetaan ”Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalainen voi tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Aloitteiden toteuttaminen helpottuu merkittävästi ja samalla se edesauttaa palveluun osallistuvia kuntia toteuttamaan lain edellyttämää kuntalaisten osallistumisoikeutta. Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu ja sen käyttö on turvallista ja maksutonta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi-palveluun. Lisäksi edellytämme kuntalain mukaisesti, että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014 tehdyistä kuntalaisaloitteista. ” Kaupungin nykyiset käytännöt aloitteiden tekemisessä Espoossa kuntalaisaloitteen voi tehdä sähköpostilla tai paperilla. Jos aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää aloitteeseen. Tämä voidaan tehdä niin ikään sähköpostilla tai paperilla. Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite koskee. Vapaamuotoinen aloite toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Kirjaamo ottaa aloitteen vastaan ja kirjaa sen kaupungin päätöksentekojärjestelmään sekä lähettää aloitteen tekijälle asianumeron, jonka avulla asian etenemistä on mahdollista seurata. Kaupungin internet-sivuilla on ohjeistettu tarkemmin aloitteen tekemistä ja kerrottu, miten aloitteen käsittely kaupungin päätöksenteossa etenee. Kuntalain mukaan (28 §) kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalain (31 §) mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Uusi kuntalaki ja muutokset aloite- ja kansanäänestysaloitetta koskien Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Sen osallistumista eli mm. aloiteoikeutta ja kansanäänestysaloitetta koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi seuraavien kuntavaalien jälkeen alkavan valtuustokauden alussa 1.6.2017. Uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä palvelujen käyttäjille. Aloitteen käsittelyvelvollisuuden määräaikaa Espoon kaupunki Pöytäkirja § 164 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 51 / 59 laajennetaan siten, että aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jos aloitteen on tehnyt kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Säännöstä ei siis enää rajata valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyihin aloitteisiin eikä nk. 2 prosentin aloitteiden tekijöiltä vaadita äänioikeutta. Kansanäänestysaloitteen voi jatkossa tehdä 4 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä siitä, missä muodossa (sähköinen, paperinen) aloite tulee tehdä, mutta aloite tulee voida jatkossakin tehdä myös paperimuotoisena, vaikka sähköisiin toimintatapoihin siirtymiseen yleisesti kannustetaan. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu Oikeusministeriön Demokratia.fi-verkkopalveluiden kokonaisuudessa on avattu kuntalaisaloite.fi-palvelu, joka toimii suomeksi ja ruotsiksi. Palvelua voivat käyttää kuntalaiset, mikäli heidän kuntansa on liittynyt palveluun. Liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat saavat palvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Palvelun käyttö ei sulje pois kunnan mahdollista muuta verkkopalvelun tai esim. aloitelaatikon käyttöä. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista, suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku. Niin sanottujen 2 prosentin aloitteiden ja 5 prosentin kansanäänestysaloitteiden tekemisessä ja kannattamisessa käytetään kuntalaisaloite.fi.-palvelussa vahvaa sähköistä tunnistautumista. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu kokoaa kuntalaisaloitteisiin liittyvät toiminnot yhdelle sivustolle. Kuntalaisten näkökulmasta palvelu helpottaa aloitteiden tekoa palvelun toimiessa alustana aloitteen tekemiseen. Palvelu sisältää ohjeita aloitteiden laadintaan, vastaa aloitteen tekoon ja lähetykseen vaadittavista muodollisista tehtävistä ja siellä voi osallistua omalle kunnalle tehtyihin aloitteisiin. Aloitteen tekeminen ja lähettäminen sekä nimien keruu sähköisesti helpottuu. Palvelu myös mahdollistaa muiden aloitteiden seurannan sekä yhtenäiset käytännöt myös sellaisissa tilanteissa, joissa kotikunta vaihtuu. Kun aloitteita voivat uuden kuntalain mukaan tehdä myös palvelujen käyttäjät, voi palvelun käyttöönotto helpottaa myös heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa aloitteen tekemisen kautta. Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna 2014. Kaupungin näkökulmasta palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. Koska palvelun käyttö on maksutonta, ei liittymisestä aiheutuisi kaupungille kustannuksia. Liittyminen edellyttää kuitenkin palveluun ja sen toimintoihin perehtymistä ja on todennäköistä, että jatkossakin aloitteen tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta. Espoo-tarinan mukaan kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Liittyminen kuntalaisaloite.fi-palveluun parantaisi kaikenikäisten kuntalaisten Espoon kaupunki Pöytäkirja § 164 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 52 / 59 vaikuttamismahdollisuuksia ja edistäisi kuntalaisaloitteen käyttämistä yhtenä osallistumisen keinona. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava, että palvelun vahva tunnistautuminen ei välttämättä sovellu hyvin uuden kuntalain mukaisiin 2 ja 4 prosentin aloitteisiin, sillä alaikäisillä aloitteentekijöillä ei useinkaan ole sähköiseen tunnistautumiseen soveltuvaa henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Mikäli palvelua ei tältä osin kehitetä, olisi siksi tärkeää, että aloitteisiin kerättäisiin jatkossakin allekirjoituksia sekä sähköisesti että paperilla. Myös mahdollisuus tehdä aloitteita kirjaamon kautta joko paperilla tai sähköpostitse säilyy. Aloite ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen se kuuluu. Tämä on aloitteen tekijän ja käsittelyajan kannalta toimivin ratkaisu. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan. Aloitteita tehdään paljon mm. teknisen keskuksen tai katu- ja viherpalvelujen toimialalla. Koska vuonna 2014 tehdyt kuntalaisaloitteet eivät ole kuuluneet valtuuston toimivaltaan, ei valtuustolle ole tuotu niistä selvitystä. Kuntalaki edellyttää, että valtuuston tietoon saatetaan vähintään kerran vuodessa nimenomaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Liitteenä on luettelo vuoden 2014 kuntalaisaloitteista. Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit. Kuntalaisaloitteita on saapunut kuntaan palvelun kautta tähän mennessä Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Osallistuva Espoo – poikkihallinnollinen kehitysohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kuntalaisaloite.fi - asiaa kokouksessaan. Ohjausryhmä suhtautui myönteisesti aloitteeseen, että Espoo liittyy oikeusministeriön ylläpitämään kuntalaisaloite.fi - palveluun. Ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun toimintaa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 289 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi-palveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 164 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 53 / 59 Valtuusto 12.10.2015 § 152 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fipalveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ahlfors puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 54 / 59 § 165 Kokouksessa jätetyt aloitteet Selostus Puheenjohtaja totesi, että valtuuston työjärjestyksen mukaisina aloitteina on jätetty seuraavat aloitteet: - Päätös Valtuutettu Hopsu ym. esittävät terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä paperittomille henkilöille. Valtuutettu Hyrkkö ym. esittävät maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille. Valtuusto: Puheenjohtajan ehdotukseen yhtyen valtuusto yksimielisesti päätti lähettää aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Espoon kaupunki Valtuusto Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 55 / 59 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 § (§ 154-156, 158, 162-165) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 §:n mukaan hakea muutosta. Espoon kaupunki Valtuusto Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 56 / 59 Muutoksenhakuohje asemakaava-asioissa (§ 159-161) Muutoksenhakuohje Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan siitä päivästä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Valituksen saa tehdä - se, jota päätös koskee, se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Poikkeus: Vaikutukseltaan vähäisen muun kuin ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös Valituksen saa tehdä vain se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Sen lisäksi alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai - päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan tai valituksen laatijan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero), päätös, johon haetaan muutosta, miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä vaatimuksen perusteet. Valitus on valittajan tai sen muun laatijan itse allekirjoitettava. Valitukseen tulee liittää - päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä - todistus tiedoksisaantipäivästä. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Espoon kaupunki Valtuusto Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 57 / 59 Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Virastoaika: 029 56 42000 029 56 42079 helsinki.hao@oikeus.fi 8.00 – 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu. Espoon kaupunki Valtuusto Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 58 / 59 Kunnallisvalitusohje (§ 157) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Espoon kaupunki Valtuusto Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 59 / 59 Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Virastoaika: 029 56 42000 029 56 42079 helsinki.hao@oikeus.fi 8.00 – 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.
© Copyright 2024