Toimi viisaasti
Työterveys tek sti ja kuvat: Tarja Valkosalo Toimi viisaasti – VÄLTÄ ALTISTUMINEN Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan siivoustyön riskejä voisi helposti vähentää oikealla suojautumisella, oikeilla työtavoilla ja huolehtimalla työnaikaisista olosuhteista, kuten riittävästä ilmanvaihdosta. S Marko Hyttinen esittelee tutkimuksessa käytettyjä mittalaitteita. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet kerättiin Tenax-adsorbenttiin, jonka jälkeen ne analysoitiin kaasukromatografilla, johon oli yhdistetty massaselektiivinen detektori. iivoustyössä käytetään kemikaaleja, poistetaan monenlaista likaa ja tehdään työtä hyvin monenlaisissa tiloissa. Lisäksi puhdistettavilta pinnoilta, lattioista, seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi siivouksen aikana veden, puhdistusaineiden ja mekaniikan vaikutuksesta vapautua ilmaan haitallisia yhdisteitä. Kemikaalien terveysvaikutusten tutkimusten ja terveydelle haitallisten kemikaalien käytön rajoittamisen ansiosta myös siivousaineiden käyttöturvallisuus on parantunut viime vuosina. Rakennussuunnittelu ei aina mahdollista hyvää ergonomiaa siivoustyössä, mutta markkinoilla on siivousvälineitä ja -koneita, joissa myös ergonomiset tekijät on otettu huomioon. Tutkimuksessa tehtyjen siivoojahaastattelujen ja mittausten perusteella siivoustyössä ei havaittukaan olevan merkittäviä riskejä. Siivoustyöhön sisältyy kuitenkin työtehtäviä, joissa tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia ja nykyistä parempaa työn suunnittelua. Vähäisiä riskejä Siivousalan työoloja selvitettiin riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeiden avulla. ”Haastattelujen mukaan siivoojat itse tunnistivat omassa työssään pääasiassa vain vähäisiä riskejä. Henkisen 46 | PUHTAUS&PALVELUsektori 3/2015 kuormittumisen ja huonon ergonomian koettiin olevan suurimmat riskitekijät”, toteaa tutkijatohtori Marko Hyttinen Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitokselta. Riskit luokitellaan viiteen riskiluokkaan. Riskiluokka 1 on merkityksetön riski ja 5 sietämätön riski. Noin 70 prosenttia haastatelluista siivoojista koki, ettei työssä ole riskejä. Vähäisiä riskejä oli havainnut noin joka viides siivooja ja kohtalaisia riskejä vain muutama prosentti vastaajista. Työhön liittyvinä oireina tulivat esille käsien iho-oireet sekä nenän ja silmien ärtyminen. Perehdytys, opastus, oikeat työ väline- ja työmenetelmävalinnat, työn suunnittelu, riittävä resursointi, tiedottaminen sekä suojautuminen ovat keinoja vähentää siivoustyön riskejä. Huolestuttavaa on, että vaikka henkilö kohtaisia suojaimia oli saatavilla, niiden käyttö oli vähäistä. Mittauksilla tietoa altisteista Siivoojien altistumista pienhiukkasille ja kemiallisille altisteille mitattiin ylläpito- ja perussiivousten yhteydessä. Mittauksia tehtiin ennen siivousta, siivouksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksen mukaan huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ylätasojen siivoukseen, vahanpoistoon ja vahaukseen. Taulukko 1. Siivoojien tunnistamien työn vaaratekijöiden riskiluokitus. MERKITYKSETÖN RISKI (1) VÄHÄINEN RISKI (2) KOHTALAINEN RISKI (3) Henkinen kuormittuminen 70 % 26 % 2% työn pakkotahtisuus, kiire, johtaminen, tiedonkulku Ergonomia 71 % 25 % 3% selän asento, toistotyö, työn tauotus ja työtahti Tapaturman vaarat 75 % 21 % 3% liukastuminen ja putoaminen Kemialliset ja biologiset vaaratekijät 73 % 14 % 4% pöly Fysikaaliset vaaratekijät 79 % 13 % 1% lämpötila, melu VAARATEKIJÄ VAARAN AIHEUTTAJA ETENKIN Käytä hengityksensuojainta ylätasojen puhdistuksessa. Puhdista imurin suodatin usein ja käytä hengityksensuojainta, kun teet kuivavahanpoistoa. Ylätasojen puhdistus ei pääse ilmanvaihtokanaviin. Pöly pitoisuus nousee huonetilassa korkeaksi etenkin laitteen pölypussin ollessa täynnä, joten sen tyhjentäminen on tärkeää. Pussi olisi hyvä tyhjentää 30 – 45 minuutin työskentelyn jälkeen. Kuivavahanpoiston aikana pölypitoisuudet olivat korkeita, joten työn aikana tulee käyttää hengityksensuojaimia. Hengityssuojain laitetaan ohjeiden mukaisesti tiiviisti kasvoille, jotta se suojaa riittävästi.” Hengitysilman pölypitoisuudet olivat korkeita ylätasojen puhdistuksen ja kirjaston kirjojen imuroinnin aikana. Puhdistetaanko ylätasot liian harvoin vai eikö käytetty työväline sido pölyä? ”Hengityksensuojaimen käyttö ylätasojen puhdistuksen aikana on suositeltavaa”, Hyttinen toteaa. Perinteinen vahanpoisto Vahanpoistoaineista ja vahoista vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet), joiden pitoisuudet voivat olla korkeita työn aikana. Työntekijä altistuu hengitysteiden ja myös ihon kautta. ”Vaikka VOC-pitoisuudet eivät ylittäneet työhygieenisiä ohjearvoja, on suositeltavaa, että vahanpoiston ja vahauksen aikana tila on hyvin tuuletettu. Tehostettu ilmanvaihto laitetaan päälle, jos mahdollista”. Tämä on erityisen tärkeää niille työntekijöille, joiden työhön kuuluu paljon vahanpoistoa ja vahausta. Kuivavahanpoisto Kuivavahanpoistolla vaha voidaan poistaa lattioista, kun märät työmenetelmät eivät ole mahdollisia. Kuivavahanpoistossa vaha irrotetaan koneellisesti hankaamalla, jolloin merkittävin altiste on vahapöly. ”Ilmastointi tulee kuivavahanpoiston aikana laittaa pois päältä ja päätelaitteet peittää, jotta pöly Haihtuvat orgaaniset yhdisteet tunnistetaan analysointilaitteen tuottaman tulosteen signaaleista, ”piikeistä”. Varmista, että ilmanvaihto toimii, kun poistat vahaa tai vahaat lattiaa. SIIVOOJIEN TYÖOLOSUHTEET JA SIIVOUSTYÖHÖN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siivousalan työoloista ja eri siivousmenetelmiin liittyvistä riskeistä. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston tiloissa sekä päivä kodeissa, koulurakennuksissa ja vanhusten palvelutalossa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Äänekoskella. Tutkimukseen osallistui 60 siivoojaa. Tutkimuksen yhteistyötahot: Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus, Suomen Kuntaliitto, Jyväskylän kaupunki, Äänekosken kaupunki (tilapalvelut), Tuula Suontamo Oy, Jyväskylän yliopiston siivouspalvelut, ISS Palvelut Oy ja Servica. Työsuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Tutkimuksen tekijät: Marko Hyttinen, Joonas Ruokolainen, Tiina Aarni, Maija Leppänen, Tuula Suontamo, Esko Korhonen, Raimo Halonen ja Pertti Pasanen. Tutkimus alkoi 1.1.2014 ja päättyy 30.6.2015. PUHTAUS&PALVELUsektori 3/2015 | 47
© Copyright 2024