Jalkapallokupla saatiin pystyyn
viikon uutisia uutislista Miia Korhonen Kaupunginhallitus perusti toimialajohtajien virat n Jyväskylän kaupungin uusi johtamisjärjestelmä ja organisaatio tulevat voimaan huhtikuussa. Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista on ohjannut poliittinen linjaus siitä, että apulaiskaupunginjohtajamallista siirrytään toimialajohtajamalliin. Kokonaisuudistuksella tavoitellaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta. Johtamista tiivistetään ja painopistettä siirretään lähemmäs esimiestyötä. Samanaikaisesti johtamisjärjestelmän uudistamisen kanssa on viety läpi hallinnon yhteistoimintamenettely, jossa on käyty laajasti läpi hallinnon tehtävät ja prosessit. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltyjen asioiden tulokset tarkentuvat kuluvan vuoden aikana. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat, jotka ovat lautakuntien alaisia viranhaltijoita. Toimialajohtaja vastaa toimialansa johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta lautakunnalle. Kaupunginhallitus päätti toimialajohtajien virkojen perustamisesta maanantain kokouksessaan. Valmistelun edetessä uuden organisaation aikataulua on siirretty kuukaudella maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Tavoitteena on valita toimialajohtajat kaupunginhallituksessa 16.2. Vehkalammen jalkapallohalli saatiin maanantaina viimein harjakorkeuteen. Kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vastuualuejohtaja Ari Karimäki summaa, että kaupungissa on jo yli kymmenen vuotta tiedetty, että Jyväskylä on pahasti jäljessä jalkapallon harjoitteluolosuhteissa. Jalkapallokupla saatiin pystyyn Riina Sydänmaanlakka Vehkalammen kuplahalli saatiin pystyyn maanantai-iltana. Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vastuualuejohtaja Ari Karimäen mukaan jalkapalloilijoiden talviparatiisin pitäisi olla käyttökunnossa viikonloppuun mennessä, jos kaikki menee hyvin. ❞ Tunnit eivät edes riitä. Sitä ennen pitää muun muassa leikata oviaukot auki, laittaa opasteita, käydä läpi turvallisuusasioita ja tehdä turvatarkastukset. Yli miljoona euroa maksava urakka kustannetaan leasing-sopimuksella ja käyttömaksuilla. Mukana on neljä ankkuriseuraa: JJK Juniorit, Jyväskylän Pallokerho, Palokan Riento ja Jyväskylän Komeetat. Halliprojektia on kritisoitu muun muassa siitä, että se hyödyttää vain pientä harrastajajoukkoa eikä kupla sovi kaupunkikuvaan. Karimäki on toista mieltä. – Jalkapallo on kaupungin lasten ja nuorten keskuudessa isoin ja harrastetuin laji, Karimäki sanoo. Käyttäjiä riittää kyllä JJK Juniorit ry:n toiminnanjohtaja Timo Soininen toteaa, että kyseessä on jalkapalloilun kannalta äärettömän tärkeä asia. – Käyttäjiä riittää kyllä, kaikki tunnithan on jo myyty. Ankkuriseurojen välinen sopimus siitä, että käytämme hallia vähintään 50 tuntia viikossa läpi talven, on ihan totta. Tunnit eivät edes riitä, Soininen sanoo. Hänen mukaansa uusi kuplahalli luo erinomaiset edellytykset jalkapallo-olosuhteiden kehittämiselle. – Sinne tulee Keski-Suomen alueellinen valmennuskeskus, eli meille tulee Palloliiton ydintoimintoja. Soininen laskeskelee, että hallia käyttää noin 2 000 Jyväskylän omaa junnua ja muiden paikkakuntien pelaajat päälle. – Näiden lisäksi on aikuis- joukkueet, jotka pääsevät iltaisin pelaamaan, viikonloppuisin turnaukseen ja milloin mitäkin. Kaikki ei mennyt ihan putkeen Into hallista on näkynyt myös talkootyönä. Timo Soinisen mukaan urheiluseurojen vapaaehtoiset ovat tehneet hallin nostamiseksi toistatuhatta talkootuntia: kaikkea mahdollista pressujen levittämisestä lumenluontiin. Hallin perustuksia alettiin tehdä lokakuussa, eikä rakentaminen ole sujunut aivan ongelmitta. Kaupungin edustajana hankkeessa toimiva rakennuttajakonsultti Pasi Korhonen Inmeco Oy:sta kertoo, että ensimmäinen rakentamista hidastava yllätys tuli, kun hallin lämmitysrunkoa jouduttiin siirtämään. – Tarkoitus oli saada halli jo vuodenvaihteeseen mennessä kuntoon, mutta lämmityksen jakotukin siirtäminen ja muutama muu pikkuasia hidastivat hommaa, Korhonen kertoo. Tekonurmen alla on läm- mitysputkisto, jossa kiertää kaukolämmöllä lämmitettävä liuos. Lämpötila pidetään ulkoilman pakkaslukemista riippuen kolmen ja kuuden asteen välillä. – Energiankulutus minimoidaan, mutta hallin toimivuuden kannalta pluslämpötila on parempi. Myös lumet tulevat näin paremmin alas katolta. Kaiken piti olla jo kertaalleen kunnossa hallin pystyyn puhaltamista varten, mutta kävi ilmi, että päävaijerit olivat vääränmittaisia ja kokoamisessa oli käynyt virheitä. – Ei muuta kun verkot rullalle ja korjaukseen. Kun saimme verkot levälleen takaisin, alkoi tulla lunta, mikä aiheutti lisätyötä. Viikonloppuna emme uskaltaneet alkaa nostohommiin sunnuntaiksi luvatun myräkän takia, Korhonen kuvailee projektia. Korhosen mukaan hallin toimivuutta tarkkaillaan koko ajan. Myräkkäkelissä painetta nostetaan korkeammalle, jotta halli kestää paremmin puuskatuulta. – Kaapelihalli pysyy paremmin kasassa myrskykelissä, Korhonen sanoo. Pahoinpitelyiden määrä väheni viime vuonna Riina Sydänmaanlakka n Poliisin tilastojen mukaan Jyväskylän yleisillä paikoilla tehtyjen pahoinpitelyrikosten määrä laski viime vuonna kuutisen prosenttia. Viime vuonna julkisilla paikoilla tehtyjä pahoinpitelyitä oli 431, 27 vähemmän kuin vuonna 2013. Kaiken kaikkiaan väkivaltarikoksia tilastoitiin Jyväskylässä viime vuonna 1 028 kappaletta, 29 vähemmän kuin vuonna 2013. Komisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta toteaa, että vaikka suunta on hyvä, väkivallan vähentyminen ei näy poliisille kovin konkreettisesti. – Totta kai se vähän helpottaa sekä hälytystehtävissä että tutkinnassa, Salo toteaa. Salo arvio, että suurin osa pahoinpitelyistä tulee poliisin tietoon. – Yleensä se, joka on saanut siipeensä, ilmoittaa poliisille, ja aika usein myös silminnäkijät soittavat hätäkes- kukseen. Salo on tehnyt työtään 18 vuotta ja summaa, että asetelma on pysynyt koko ajan melko samana: useimmiten tapellaan ravintoloiden sulkemisaikaan keskustassa, baarien läheisyydessä. – Ihmiset ovat ottaneet rähinäviinaa ja alkaa tappelu. Ravintolassa tulee jotakin sanomista, ja sitä jatketaan kadulla. Julkisella paikalla saattaa olla enemmän satunnaisia kohtaamisia, Salo sanoo. Törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet Jyväskylässä yli 20 prosenttia. – Törkeä pahoinpitely vaatii aina jonkinlaisen tekovälineen. Puukon, kirveen tai jonkin lyömäaseen. Tai että tulee muuten vakavat vammat, Salo sanoo. Koko Keski-Suomessa tehtiin viime vuonna 1 901 väkivaltarikosta, 64 vähemmän kuin vuonna 2013. Yleisillä paikoilla tehtyjen väkivaltarikosten määrä laski KeskiSuomessa noin kahdeksan prosenttia. Lastenkulttuurille lisää rahoitusta n Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen myönsi avustuksia lastenkulttuurikeskuksille ympäri maata yhteensä 1 388 000 euroa, jossa on kasvua viime vuodesta 80 000 euroa. Jyväskylän, Muuramen, Laukaan, Petäjäveden, Uuraisten, Toivakan, Hankasalmen, Keuruun ja Multian alueella toimiva Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista Lastenkulttuurikeskusten verkostoa. Kulttuuriaitta saa tänä vuonna valtionavustusta 110 000 euroa ja loput rahoituksesta tulee mukana olevilta kunnilta. Viime vuonna lastenkulttuurikeskuksien toimintaan osallistui 360 000 lasta. Lastenkulttuurikeskusten toiminnasta suuri osa tapahtuu osana lasten koulu- tai päivähoitopäivää. R-kioskin ryöstäjästä kaivataan havaintoja n Jyväskylän Huhtakeskuksen R-kioski ryöstettiin maanantaina noin klo 18.30. Nevakatu 1:ssä sijaitsevan R-kioskiin tuli mies, joka oli suusanallisesti uhkaamalla saanut kassasta pienehkön summan rahaa. Mies poistui tapahtumapaikalta polkupyörällä ostoskeskuksen sisäpihan suuntaan. Poliisi pyytää tapahtumasta jotain tietäviä henkilöitä ottamaan yhteyden puhelinnumeroon 050-456 2770 tai sähköpostitse vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi Nuoret aikuiset tyytyväisiä J-Napin toimintaan n Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (J-Nappi) kyselyn mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä J-Napissa saamaansa palveluun. Kouluarvosanakseen J-Nappi sai toiminnastaan 8.96. Vastaajat kokevat, että J-Napissa heidät ja heidän ongelmansa otetaan huomioon oikealla tavalla ja he saavat tarvitsemaansa tukea ja apua. – Olemme vastanneet asiakkaiden palvelutarpeeseen ja tehneet työtä sellaisella tavalla, jota asiakkaat arvostavat, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Päivi Junnilainen. Yli 25 prosenttia vastanneista asiakkaista oli saanut ajan J-Nappiin heti. J-Nappi on Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön moniammatillinen palvelu. Se on tarkoitettu 18–29-vuotiaille jyväskyläläisille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai elämä on solmussa. Tällä hetkellä J-Napilla on 250 asiakasta. Jari Kautto – Tappelijat pitää erottaa toisistaan ja heille täytyy saada jatkosäilytyspaikka. Kyllä se työllistää, komisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo.
© Copyright 2024