Näin syntyy mielekäs työyhteisö
Hyvinvointia työstä © Työterveyslaitos – www.ttl.fi HYVINVOIVANA TYÖYHTEISÖSSÄ • Näin syntyy mielekäs työyhteisö • Voitko hyvin terveydenhoitaja? Elisa Valtanen ja Nina Olin 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 1 Näin syntyy mielekäs työyhteisö 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 2 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mielekäs-ohjelma, 2013-2015 • Mielekäs on valtakunnallinen ohjelma sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Mielekäs-ohjelman on käynnistänyt STM ja sitä koordinoi Työterveyslaitos. Ohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä Työhyvinvointifoorumin kanssa. Tavoite • Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi Kenelle hyötyä? • Sosiaali- ja terveysalan työntekijät, opiskelijat, johto, esimiehet ja asiakkaat Mitä tehdään? • Tehdään kirjallisuuskatsaus tutkimuksista • Tehdään työpaikkalähtöinen toiminta näkyväksi nostamalla esiin vetovoimaiseksi todettuja työpaikkoja • Järjestetään alueellisia työpajoja Elisa Valtanen ja Nina Olin 3 Mitä vetovoimaiselta työpaikalta odotetaan? 1. 2. 3. 4. Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus Toimiva työyhteisö ja esimiestyö Kehittymismahdollisuudet ja asianmukainen korvaus Työskentelyn puitteet ja resurssit © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 1/4 Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus MITÄ? • Vaikutusmahdollisuudet ja hallinnan tunne oman työn sisältöön, järjestelyihin, työaikaan • Mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen: hyödyntää omaa kokemusta, tietoa ja taitoa siinä, miten työ kannattaa tehdä. Toimintamalleihin ja prosesseihin vaikuttaminen. MITEN? Esimies avainasemassa, kuuntelee toiveita ja antaa vastuuta työntekijöille. Esim. autonominen työvuorosuunnittelu, erilaiset työaikaratkaisut, joustot lomien suhteen, kehitystyöstä palkitseminen, tiimikokoukset ja yhdessä ajattelu & kehittäminen viikottain. ” Vuorotyötä tehdessä koen tärkeimmäksi asiaksi hyvän työpaikan kohdalla saada voida vaikuttaa omiin työaikoihin ja työlistoihin. Tällä tarkoitan, että olisi mahdollisuus valita tuleeko aamuseitsemäksi töihin vai toisinaan kahdeksaksi. Vastaavasti iltapäivästä joustavasti kotiin. Suurin hyvinvointi tekijä on omalla kohdallani, että saisin olla vaikuttamassa teenkö enemmän iltoja, viikonloppuja ja yövuoroja.” 5.2.2015 ” Tämä edellyttää osallistavaa johtajuutta, matalaa hierarkiaa. Työntekijältä tämä edellyttää sisäistä yrittäjyyttä, kykyä tunnistaa työn perustehtävä ja tavoitteet.” 5 ” Työnantaja voisi palkita yksittäisiä työntekijöitä hyvästä uudesta ideasta, joka vaikuttaa työntekoon, työympäristöön, yhteishenkeen ja varsinaiseen hoitotyöhön positiivisesti. Palkitseminen voisi olla rahallinen palkkio tai muunlainen "tuote". Esim. kuukauden ideapalkinto työntekijälle, joka keksinyt jotain uutta työyhteisössä..” Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 2/4 Toimiva työyhteisö ja esimiestyö MITÄ? • Työpaikka on kehitysmyönteinen, työyhteisössä on avoin, keskusteleva ja toisia tukeva ilmapiiri. • Koulutetut esimiehet, jotka hallitsevat ihmisten, asioiden ja prosessien johtamisen. Johtajilla ja esimiehillä myös substanssiosaamista MITEN? Yhteishengen vahvistaminen mm. yhteisten palaverien ja illanviettojen kautta. Jatkuva toimintojen kehittäminen. Yhteiset pelisäännöt, palautekanavat. Esimies puuttuu huonoon käytökseen. Esimiehille työnohjausta työn tueksi. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen työnjako. ” Työyhteisössä tulee olla jokaisella hyvä olla. Epäasialliseen käytökseen tulee puuttua ja sitä ei saa hiljaisesti hyväksyä” ” Hierarkiat pois. Kunnioittava, ammatillinen kohtaaminen puolin ja toisin.” ” Yhteisiä hankkeita ja positiivinen palaute. Puhutaan hyvästä ja huonosta ilmapiiristä ja sen tekijöistä.” ” Perehdytään henkilöiden ja työprosessien johtamiseen asiantuntijayhteisöissä. ” ”Rohkeutta kokeilla uusia innovaatioita.” 5.2.2015 6 ” Esimies kuuluu jokaiseen työyhteisöön. Jos johto etääntyy kauas alaisten arjesta, yhteisöstä nousee itsevaltiaita hallitsemaan yhteisöjä omaksi hyväkseen. Johtaja mahdollistaa alaisensa työpanoksen maksimoimisen räätälöimällä työt sopivasti, kannustamalla positiivisella tavalla eteenpäin ja tukemalla vaativissa tilanteissa asioiden ratkaisemista. Johtajan pitää suostua ottamaan vastaan myös ohjausta ja tukea muilta...” Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 3/4 Kehittyminen ja asianmukainen korvaus MITÄ? • Mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa, laajentaa työnkuvaa ja edetä uralla. Elinikäinen oppiminen ja kehittyminen koko työuran ajan yhteistyössä työnantajan kanssa. • Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus on perusedellytys MITEN? • Työnantaja tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia kaikenikäisille. Työnantaja maksaa koulutukset osin/kokonaan. Mahdollisuus tutkimustyön tekoon. • Palkkauksen eri muotojen kehittäminen. Henkilöstöetuudet korvaavat matalaa palkkaa. ” Elämänkaariteorian hyödyntäminen henkilöstön kehittämisessä. Huomioon se, että joidenkin tutkijoiden mukaan yli nelikymppisillä on tapana "herätä" ja vaihtaa ehkä alaa, hurahtaa omaan alaansa ja jälleen kerran tehdä jotain uutta. Etenemismahdollisuudet ois kivoja ilman työnantajan vaihtoa. Tarjota haasteita arkityössä” 5.2.2015 ” Jos hoitaja haluaa lisäkouluttautua (lähihoitaja), työnantaja tukisi koulutuksia myös rahallisin panostuksin. Tällä hetkellä kunta-alalla on mahdollista lähinnä omassa asuinkunnassani lyhytkurssit työnantajan tarjoamista valikoimista sekä pakolliset lisäkoulutukset; ea, lop, jne.” 7 ” Työntekijöille tulisi tarjota parempia etuja kuin mitä tällä hetkellä on tarjolla. Etujen tulisi liittyä esim. vapaa-ajan viettoon, työmatkoihin tai työvälineisiin: leffatai teatterilippuja, mahdollisuus erilaisiin liikuntaharrastuksiin normaalia edullisemmin, taloudellista avustusta työmatkakuluihin tai työkenkien hankintaan. Etuja tulisi myöntää jokaiselle vakituiselle työntekijälle, joka on ollut esim. 6-12 kk samalla työnantajalla.” Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla? 4/4 Työskentelyn puitteet ja resurssit MITÄ? • Työpaikan tilat ja välineet mahdollistavat laadukkaan hoitotyön. Ergonomiset työskentelyolosuhteet, nykyaikaiset toimivat välineet. Ei sisäilmaongelmia. • Hallittu työkuorma, oikein kohdennetut resurssit, riittävä henkilöstömäärä. MITEN? • Sisäilmaongelmat tutkitaan, notkeammat tietojärjestelmät ja tilastointien karsiminen, säädettävät pöydät ja tuolit, istuvat joustavat työvaatteet • Selkeät työaikajärjestelyt, sijaispankki, perehdytyskäytännöt kuntoon, hallinnon ja työntekijöiden yhteinen työryhmä suunnittelemaan miten voitaisiin tehostaa työtä ” Työn seuranta niin, että esimies on selvillä, missä työtä on eniten (työn määrä ja vaativuus), siellä on myös resurssia tarpeen mukaan. Työntekijöiden tapaamiset säännöllisesti sekä muut johtamisen menetelmät käytössä. Sähköisenä toiminnanohjausjärjestelmä auttaa tässä.” 5.2.2015 ” Huoneet, etenkin wc-tilat niin pieniä,ettei apuvälineet mahdu niihin -> remontit ja kiinteistäjen päivitys tähän päivään. SIsäilmaoireilu tulisi ottaa vakavasti,jos on ongelma, tulisi se tutkia ja korjata heti, loppupeleillä tämä hyssyttely tulee kalliimmaksi sairastelun ja terveyden menettämisen kautta. 8 ” … minulle annetaan työrauha ja mahdollisuus hoitaa työni hyvin riittävällä ajalla. Ajanvarauksesta huolehtvien hoitajien kanssa täytyy sopia yhteiset pelisäännöt ja esimiehen täytyy antaa tukea niistä kiinni pitämisessä. Konsultaatioille täytyy varata oma aikansa, ettei puhelin soi ja ovi käy koko ajan. Tietojärjestelmien tulisi toimia ja tukea työtä. Työvälineet olisi löydyttävä ja niiden olisi toimittava. ” Esimerkkejä Mielekäsohjelman työpaikoista… • Yhteinen tiimikokous joka toinen viikko ja työparit (hoitaja ja lääkäri) kokoontuvat säännöllisesti joka viikko. Jokaisen tiimipalaverin alussa työpaikan oma psykologi pitää 15 minuuttia kestävän mindfulness-hetken. Lisäksi jokainen työntekijä keskustelee kerran kuussa esimiehensä kanssa työhön liittyvistä asioista kuten työn sujuvuudesta, työyhteisön toimivuudesta ja miten haluaa kehittyä työssään • Esimies ei ole fyysisesti läsnä yksikössä, jolloin jokainen työyhteisön jäsen ottaa vastuun työn sujuvuudesta ja yhteistyön toimivuudesta: ”tätä on meidän talo, josta pidetään huolta ja jota kehitetään järjestelmällisesti” • Käytössä on vuorovastaavasysteemi, mikä on selkiyttänyt työtä. Vuorovastaava on ”pomo” sillä hetkellä ja esim. potilaiden vastaanotto menee vuorovastaavan kautta. Aikaisemmin kaikki ottivat potilaita vastaan, mikä saattoi johtaa tilanteisiin, joissa potilaita oli enemmän kuin paikkoja. Vuorovastaavan rooli on kuormittava, joten siinä ei työskennellä kahta vuoroa peräkkäin. 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 9 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Esimerkkejä Mielekäsohjelman työpaikoista… • Työpaikalla on mahdollista vaihtaa työtehtäviä ja tiimejä. Tällä tuetaan sitä, että pitkäänkin työskennelleet saavat uusia haasteita ja mahdollisuuksia omassa työssään. Työpaikalla on vähäinen vaihtuvuus. Tämä tuo vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja oman työn kehittämiseen. • Ammattikunnat ovat tasa-arvoisia ja kaikkien ammattiryhmien osaamista arvostetaan. Käytössä on työpariajattelu, jossa työskentely on hoitajavetoista ja lääkäreillä on konsultoiva rooli. Joku lääkäreistä on aina konsulttilääkärivuorossa, jolloin hänelle jätetään kalenteriin kyseiselle päivälle runsaasti vapaita aikoja ja päivän ohjelma muodostuu hoitajien tarpeista. • TSR-hankkeen kautta kokeiltu Ikäaktiivivapaa, jossa ikääntyneemmät työntekijät saavat ylimääräisiä vapaapäiviä omasta hyvinvoinnista huolehtimista varten. Tilalle otetaan sijainen, jotta työyhteisö ei kuormitu. Alustavasti näyttää siltä, että sairauspoissaolojen väheneminen kompensoi rahallisesti sijaisista aiheutuneet kustannukset. 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 10 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työyhteisön sosiaalinen pääoma • • • • • • Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia • • Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty (Oksanen T. (toim.) 2012) 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 11 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työyhteisössä syntyy sosiaalista pääomaa Luottamus Vastavuoroisuus Yhteiset arvot ja normit SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaaliset suhteet, verkostot 5.2.2015 Osallistuminen Elisa Valtanen ja Nina Olin 12 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn voimavarat Organisatoriset voimavarat • havaittu organisaation tuki • psykologinen sopimus • työpaikan myönteinen ilmapiiri • työpaikan rekrytointi- ja perehdyttämiskäytännöt • kehityskeskustelut • palkka, palkitseminen ja uranäkymät • perhemyönteinen työkulttuuri • työn varmuus ja psykologinen turvallisuus • teknologia • yhteistyö organisaation eri toimijoiden välillä (Hakanen 2011) 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 13 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn voimavarat Sosiaaliset voimavarat • työyhteisön ja esimiehen tuki • oikeudenmukaisuus • luottamus • palaute ja arvostus • arkinen huomaavaisuus ja ystävällisyys • työn imun tarttuvuus • tiimin yhteisölliset voimavarat (Hakanen 2011) 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 14 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn voimavarat Tehtävä • työtehtävien monipuolisuus ja kehittävyys • itsenäisyys • välitön palaute työsuorituksesta • tehtävän merkityksellisyys • asiakastyön palkitsevuus Työjärjestelyt • työroolien ja –tavoitteiden selkeys • osallistuminen työtä koskevaan päätöksentekoon • joustavuus työajoissa (Hakanen 2011) 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 15 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pariporina • Miten voin itse omalla toiminnallani luoda ja vahvistaa mielekästä työyhteisöä? 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Voitko hyvin terveydenhoitaja? 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 17 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä • Tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla • Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko • Myönteinen perusasenne: suhtautuminen asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti Hyvinvointi työssä: • Kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä (kohtuullisesti) • Oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen • • • • • tyytyväisyys työhön aikaansaaminen luovuus, kiinnostus, innostus avoimuus pystyvyyden tunne (Hakanen, J. ym.; Ahola, K.) 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 18 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Tilanne on hyvä kun... • • • • • • Aamulla herätessäsi tunnet itsesi levänneeksi ja odotat päivän tapahtumia kiinnostuneena Työssä ollessasi tunnet itsesi päteväksi, vireäksi ja varmaksi Työpäivän aikana ehdit tehdä työsi ilman paniikkia ja riittämättömyyden tunnetta Saat hyviä ideoita ja ehdit kehittää ammatillista osaamistasi Työstä tultuasi pystyt rentoutumaan noin tunnin kuluttua työpäivän päättymisestä ja pääset keskittymään itsellesi tärkeisiin muihin asioihin Nukkumaan mennessä olosi on levollinen ja tiedät ehtiväsi nukkua riittävästi ennen seuraavaa aamua 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 19 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Arvioi itse Vastaa: K (pitää paikkansa yleensä) tai E (ei pidä paikkaansa) Työpäiväni on noin kahdeksan tunnin mittainen. Ehdin päivän aikana pitää taukoja, käydä syömässä ja rupatella työkavereiden kanssa. En tee töitä iltaisin kotona. Olen iltaisin virkeä: jaksan puuhata ja osallistua. Minulla on iltaisin myös omaa aikaa. Minulla on joku säännöllinen harrastus. Aina silloin tällöin arjessa on jotain kivaa odotettavaa. En heräile öisin työasiat mielessäni. Aamuisin on mukava lähteä töihin. E-vastaukset kertovat tarpeesta panostaa palautumiseen. 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 20 (Ahola, K.) © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Voimaannuttava ja kuluttava työ Pohdittavaksi • Mikä työssä voimaannuttaa? • Mikä kuluttaa? • Mikä minua on auttanut? 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 21 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Rajojen asettaminen työnteolle Ylitöistä sopiminen Työaikanormista keskustelu Ei töitä vapaa-ajalla Esimiehen ja työyhteisön esimerkki kohtuullisesta työajasta Viikottainen työaika Laatuvaatimusten määrittely Henkilökohtainen elämäntilanne 5.2.2015 Osallistuva suunnittelu Elisa Valtanen ja Nina Olin 22 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Miten luokitella työasioita? Mikä on työni tavoite? Miksi teen omaa työtäni? C. Turhat asiat • • • jotkut keskeytykset esim. turhat sähköpostit, mainoskirjeet epäjärjestyksestä johtuvat hidastukset tehtävät, jotka joku muu voisi tehdä – tai jotka voisi ehkä jättää tekemättä kokonaan? B. Tärkeät asiat • • esim. kiireelliset vaatimukset eri tahoilta nyt ja tässä tehtävät A. Kaikkein tärkeimmät asiat • • • 5.2.2015 eivät välttämättä aina kiireellisiä ydinasioita työssä perustehtävää parhaimmillaan Elisa Valtanen ja Nina Olin 23 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Palautumisen muotoja Palautuminen on keskeistä jaksamisen kannalta • Irtautuminen • "kun olen vapaalla en ajattele työasioita" • Rentoutuminen • "kun olen vapaalla rentoudun ja lepään, teen rentouttavia asioita" • Oma kontrolli • päätän itse miten käytän aikaani ja mitä teen • Uusia tuulia • laajennan horisonttiani, luen tai opiskelen jotain uutta 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 24 (Sonnentag & Fritz 2007) © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Miten itse voin edistää työhyvinvointiani? • Pitämällä huolta itsestäni • Lepo, rentoutuminen, ulkoilu, monipuolinen ravinto, liikunta ja harrastukset, perhe ja omaiset, ystävät; • Panostaminen mielihyvää tuottaviin asioihin • Ajatusten suuntaaminen myönteisiin asioihin = Kokonainen, tasapainoinen elämä • Ammattitaitoa ylläpitämällä • tarvittessa hakeutumalla kursseille ja lisäkoulutukseen, ammattikirjallisuutta seuraamalla • Realiteetteihin perustuvalla asennoitumisella työhön • ymmärrys työn edellytyksistä, prioirisointi • mikä tässä työssä on mahdollista, mikä on riittävän hyvä suoritus • Palautumalla työkuormituksesta päivittäin • työstä irtautumalla vältetään voimavarojen liiallinen kuluminen 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 25 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Miten itse voin edistää työhyvinvointiani? • Lisäämäällä itsetuntemustani • • • Pyytämällä apua • • • • mahdollisuus keskustella myös työhön liittyvistä ongelmista (esim. työkuormituksesta) Uskaltamalla aktiivisesti puhua työhön liittyvistä epäkohdista • • • esimieheltä, työtovereilta, työnohjaus, verkostotuki Hyvällä yhteydellä omaan esimieheen • • omat vahvuudet ja heikkoudet, omat resurssit, omat arvot, omasta jaksamisesta kertovien merkkien kuuntelu ja ymmärtäminen esimiehen kanssa tarvittaessa myös yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa Joustavuudella • jatkuva arviointi ja tavoitteiden uudelleen määrittely on osa työtä Harjoittelemalla luopumista ja tässä hetkessä elämistä Ongelma ei ole päätepiste vaan välivaihe: kokeilemalla toista tapaa Elisa Valtanen ja Nina Olin 26 5.2.2015 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Lisää aiheesta: • • • • • • • • • • Ahola, K. (2011). Tue työkykyä – käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos. Hakanen, J. (2004). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos. Hakanen, J. (2011). Työn imu. Työterveyslaitos. Hakanen, J., Ahola, K., Härmä, M., Kukkonen, R., Sallinen, M. (2009). Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos. Mielekäs-ohjelma (2013 – 2015). www.mielekas.fi Oksanen, T. (2009). Workplace Social Capital and Employee Health. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, osa 876. Oksanen, T. (toim.) (2012). Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta. Työterveyslaitos. Räisänen, K., Lestinen, J. (2013). Kyllin hyvä. Ole viisaasti itsekäs. Työterveyslaitos. Sonnentag, S., Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: Development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, Vol 12(3), Jul 2007, 204-221. Toppinen-Tanner, S., Ahola K. (toim.) (2012). Kaikkea stressistä. 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 27 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kiitos! 5.2.2015 Elisa Valtanen ja Nina Olin 28 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
© Copyright 2024