Emännästä askarruttajaksi, mahdollisuus osana vakuutustasi!

<< A - Posti Oy <<
Posti Green
4 • 2015
Lypsykarjatilan emäntä, Anne
Högnabba uudelleenkouluttautui
MYEL-kuntoutuksella unelmaammattiinsa 56-vuotiaana.
Emännästä askarruttajaksi,
mahdollisuus osana vakuutustasi!
Anne Högnabban pitkä ura lypsykarjatilan
emäntänä päättyi vaikeisiin tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Karjanpidolle ei ollut jatkajaa,
joten vaikea päätös luopua lehmistä oli tehtävä. Jo kiireisten maatalousyrittäjävuosien
aikana Annella oli palo tehdä käsillä asioita
ja erilaisia kädentaitoihin liittyviä kursseja oli
kertynyt paljon. Perushoitajan koulutus oli
mahdollistanut keikkatyöt lähisairaaloissa ja
laitoksissa, mutta viime vuosina tukirangan
oireet estivät myös rankan hoitotyön.
Hyvä motivaatio ja vahva halu
pysyä työelämässä
– Kun on aina tottunut tekehän ja yrittähän, ei
voi olla jouten, kertoo Anne. Palo työelämässä pysymiselle oli edelleen kova. Myös ”ikä on
vain numeroita” -asenne haastoi Annea uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Mela-asiamies ja hoitava lääkäri suosittelivat Annelle
harkittavaksi uudelleenkouluttautumista. Anne otti yhteyttä Melaan ja ryhtyi selvittämään
MYEL-vakuutukseen liittyviä kuntoutusvaihtoehtoja. Melan kuntoutusasiantuntija
Eila Kuivamäen kanssa päädyttiin siihen,
että selkeän työkyvyttömyyden uhan olemassaolo oli todellinen eli uudelleenkouluttautuminen olisi mahdollista.
– Pääsin Melan maksusitoumuksella kuntoutusselvittelyyn, missä löytyi sopiva koulutus kädentaitojen ohjaajaksi. Työkokeilun
kautta tutustuin käytännössä kehitysvam-
maisten ohjaustyöhön. Kävimme Eilan kanssa läpi erilaiset tukimahdollisuudet, kuten
kuntoutusrahan sekä matka- ja opiskelukulujen korvaamisen. Kun vielä perhe kannusti
opiskelemaan, päätös oli helppo tehdä, kertoilee Anne.
Rohkea heittäytyminen
opiskelijaksi antoi uuden uran
mahdollisuutensa ja harkitsemaan myös uudelleenkouluttautumisen vaihtoehtoa. Mela
auttaa teitä tässä haasteessa, tiivistää Anne.
– Näin jälkeenpäin olen miettinyt, että olisi
ehkä pitänyt luopua jo hieman aikaisemmin
lypsykarjan pidosta. Kun ei ole tapana luovuttaa, elämäntapa oli niin rakas ja eläimet
kuin lemmikkejä, ei ilennyt luopua. Vieläkin
toisinaan tunnen haikeutta, että enää en
voi kesän tullen päästää lehemiä laitumelle
ja kuulla kellon kalkattavan. Toisaalta tämä
ihana elämänvaihe olisi jäänyt kokematta,
ellen olisi päättänyt riuhtaista ja ottanut riskiä, Anne pohtii.
– Opiskeluvuosi Kankaanpään opistossa oli
yksi parhaimmista vuosistani. Sain tehdä
juuri sitä, mistä olin aina tykännyt, käsillä
tekemisestä. Kun vielä muutama kuukausi
valmistumiseni jälkeen huomasin, että Kaustisen työ- ja toimintakeskuksessa on ohjaajan
vakituinen tehtävä haussa, en voinut uskoa
onneani todeksi, muistelee Anne.
–Työni on ollut juuri sitä kaikkea, mitä
kuvittelinkin: mielenkiintoista, monipuolista,
vaihtelevaa ja haastavaa. Toimintakeskuksen
asiakkaat ovat aivan ihania, ja työyhteisö
on tiivis ja lämmin. Olen erittäin kiitollinen
perheeni ja ystävieni tuesta sekä Melan kuntoutusasiantuntijan Eilan avusta. Eila auttoi
minua kaikessa mahdollisessa. Kaikki on sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, tiivistää Anne.
Esimerkillinen tapaus
Mela auttaa tässäkin haasteessa
oma tahto uusien mahdollisuuksien etsimiseen vaikuttavat kuntoutuksen onnistumiseen, kiteyttää
–Kaikki meni paremmin kuin uskalsin edes
toivoa. Kannustan lämpimästi muita jaksamisensa äärirajoilla sinnitteleviä selvittämään
Eila Kuivamäki.
– Annen tapaus on hieno esimerkki siitä, että hyvä motivaatio ja oma halu vievät pitkälle myös uudelleenkouluttautumisessa. Annella oli selkeä työkyvyttömyyden uhka, mutta kova tahto pysyä työelämässä mukana. Ikä ei ole esteenä, jos työkykyä on riittävästi jäljellä ja motivaatio on vahva uuden
oppimiselle. Mikäli työkykysi mietityttää ja pohdiskelet mahdollisuuksiasi ammatilliseen kuntoutukseen, olethan meihin yhteydessä ja selvitetään yhdessä mahdollisuutesi. Olemme Melassa sinua varten, aina valmiina antamaan asiantuntemuksemme käyttöösi, lupaa Eila Kuivamäki Melasta.
MYEL-kuntoutusta voidaan myöntää maatalousyrittäjälle, jos hänellä on sairauden vuoksi lähivuosina uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. MYEL-kuntoutus on ammatillista kuntoutusta,
jonka tavoitteena on auttaa maatalousyrittäjää jatkamaan työssä, estää työkyvyttömyyttä tai ainakin
myöhentää sen alkamista tai auttaa häntä uuteen ammattiin. Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan
aina yksilöllisesti hakijan tarpeen mukaisesti. Kuntoutuksena voidaan myöntää mm. tukea elinkeinotoiminnan jatkamiseen tai aloittamiseen, työkokeilua, työhönvalmennusta ja työhön tai ammattiin
johtavaa koulutusta. Koulutuksen ajalta kuntoutujalle maksetaan kuntoutusrahaa.
– On hienoa, että Anne kertoo kokemuksistaan ja tästä mahdollisuudesta myös muille maatalousyrittäjille. Hänen esimerkkinsä tuo hyvin esiin, miten vahva motivaatio, halu jatkaa työelämässä ja
TEKSTI: MINNA GARDEMEISTER KUVA: MIKKO KÄKELÄ
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja
ammattitautilaki uudistuu – mikä muuttuu?
Tilastojen mukaan maataloustyössä
sattuvat tapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet.Tästä huolimatta maatalous on edelleen yksi riskialtteimmista toimialoista työtapaturmien
suhteen. Maataloudessa, etenkin karjanhoito- ja konetöissä, sattuneet tapaturmat ovat usein myös keskimääräistä vakavampia. Myös riski sairastua työperäisiin sairauksiin, kuten
hengitystiesairauksiin on maataloustyössä suuri.
Tilastoitujen ja lääkärissäkäyntiin
johtaneiden työtapaturmien lisäksi
maatalousyrittäjille sattuu myös vahinkoja, jotka helposti jäävät hoitamatta tai oman hoidon varaan, eikä
niitä ilmoiteta vakuutuslaitokselle.
Nopea ilmoittaminen
jouduttaa käsittelyä
Vakuutettujen kannalta keskeisimmät
muutokset lakiuudistus tuo muun
muassa määräaikoihin. Uuden lain
myötä työvahingosta tulee ilmoittaa
Melaan 30 päivän kuluessa vahingon
sattumisesta. Nopeasti tehty ilmoitus
varmistaa osaltaan korvausasian sujuvan etenemisen, kun tärkeät tiedot vahinkotapahtumasta yksityiskohtineen
ovat vielä tuoreessa muistissa.
Kululuonteisia korvauksia, kuten
hoitotarvike- ja lääkekuluja sekä sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyviä matka- ja majoituskuluja tulee hakea vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä.
Nämä uudet määräajat koskevat
1.1.2016 lähtien myös ennen lain voimaantuloa sattuneita vahinkoja.
Uusi laki edellyttää myös Melalta
nykyistä tehokkaampaa käsittelyä. Päätös korvausasiaan tulee antaa 30 päivän kuluessa siitä, kun Mela on saanut kaikki ratkaisuun tarvittavat asiakirjat. Asian sujuvan käsittelyn varmistamiseksi kaikki tapaturmaan liittyvät lääkärintodistukset ja alkupe-
räiset kulutositteet kannattaakin toimittaa Melaan mahdollisimman nopeasti.
Kun tutkimukset vahingon jälkeen
toteutetaan nopeasti, on korvattavien
vammojen arviointi helpompaa ja korvausten käsittely hoituu nopeammin.
Kaikista työvahingoista
ilmoitus
Bonusjärjestelmä, jossa vahingottomat
vuodet ovat tuoneet vakuutusmaksualennusta, poistuu. Yksittäiset vahingot tai niistä maksettavat korvaukset eivät enää aiempaan tapaan vaikuta
vakuutetun seuraavien vuosien vakuutusmaksuihin, vaan vakuutusmaksu
määrätään tasaisesti kaikille vakuutetuille.
Maatalousyrittäjän työterveydelle
vamman tai sairauden hoitamatta jääminen on iso riski ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa joko välittömästi
tai myöhemmin ilmenevän työkyvyn
aleneman. On tärkeää, että kaikki maataloustyössä sattuneet vahinkotapahtumat hoidetaan ajoissa ja ilmoitetaan
Melaan. Oikea-aikainen ilmoittaminen
sujuvoittaa korvauskäsittelyä ja edesauttaa tarpeellisen hoidon saantia.
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvat MYEL-vakuutetut yrittäjät saavat edelleen 20 prosentin alennuksen MATA-työtapaturmavakuutusmaksuunsa.
Vakuutuksen kattavuus
säilyy ennallaan
Maatalousyrittäjän tapaturmaturva
on tasoltaan laaja. Vakuutusmuodot,
korvausetuudet ja niiden taso säilyvät
lakiuudistuksessa keskeisiltä osin nykyisellään. Uusi laki edellyttää käsittelyltä avoimuutta ja ymmärrettävyyttä, minkä myötä korvauspäätöksiä
pyritään selkiyttämään ja hylkääviä
päätöksiä perustellaan nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Melan nettisivut ovat nyt mobiiliystävälliset
Uudistimme Melan nettisivut responsiivisiksi eli erikokoisille
päätelaitteille mukautuviksi. Nettisivujemme sisällöt skaalautuvat nyt erilaisiin näyttökokoihin isoista pöytäkoneista pieniin
puhelinruutuihin. Tämä helpottaa huomattavasti sivujen selailua
puhelimella ja tabletilla.
Uudistuksen yhteydessä mela.fi -sivujen visuaalinen ilme pysyi
ennallaan, mutta sivustoon tehtiin pieniä käyttöä helpottavia parannuksia. Esimerkiksi etusivun ajankohtaisosiosta pääsee nykyään
tiedote- ja uutisarkistoon, mistä Melan tiedotteita ja uutisia voi
etsiä julkaisuvuoden tai hakusanan avulla.
Melan sähköiset asiointipalvelut toimivat edelleen parhaiten
tietokoneella.
Kuva: Shutterstock
2
1.1.2016 voimaan tulevalla maatalousyrit
ammattitautilain uudistuksella halutaan te
korvauskäsittelyä, nopeuttaa hoitoon pääs
kaikki työvahingot etuuksien maksamista
MUUTOKSIA LOMITUSPA
Ensi vuoden alusta on tulossa voimaan uusi lomituspalvelulak
lomituspalveluiden muutoksista eduskunnalle marraskuun al
10 merkittävintä muutosehdotusta
• lomituspalveluja saisi vain kotieläinten hoitotöihin ja vähintään 6 kotielä
• sijaisapuhakemus olisi tehtävä kirjallisesti ennen töiden aloittamista
• yli 7 päivää kalenterivuodessa sijaisapua saisi työkyvyttömyyden vuoksi
tai terveydenhoitajan todistuksella
• sijaisapua saisi työkyvyttömyyden vuoksi yli 20 päivää kalenterivuodessa
• palvelumaksuihin tulisi maltilliset korotukset
• valvontakäynnit ja varallaolo muuttuisivat maksullisiksi
• aikuiskoulutuksen, tuottajajärjestön kokouksen tai omien häiden perust
• itse järjestetty lomituspalvelu vain ennakkoperintärekisterissä olevalta yr
• itse järjestetyn lomituksen korvaus maksettaisiin suoraan lomituspalvelu
• palvelusuunnitelmia ei enää laadittaisi.
Mela tiedottaa lain toimeenpanosta.
Mela tänään 4/2015
Muista hakea ajoissa!
Kun sinulle sattuu tapaturma tai sairastut, mene heti
lääkäriin. Lääkärissäkäyntiä ei kannata lykätä, sillä
sairauspäivärahan maksamiseen tarvitaan aina lääkärintodistus työkyvyttömyydestä ja tapaturman sattuminen ja siitä aiheutunut vammaa on hyvä saada
kirjattua jo heti alkuvaiheessa.
ttäjän työtapaturma- ja
ehostaa ja selkiyttää
syä sekä saada tietoon
varten.
Työtapaturma tai
sairastuminen työssä
Sairastuminen
KYSYMYS
Voiko kiire koitua kohtaloksi? En enää ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi. Olen
jäljessä kaikessa ja yöunista on pakko nipistää. Miten ehdin tehdä kaiken ja
jouluvalmistelutkin sen lisäksi?
Nimimerkki ”Väsynyt emäntä”
dollisimman tarkasti, miten, missä,
milloin ja millaisissa oloissa tapaturma sattui.
kauden sisällä sairastumisesta. Melasairauspäivärahaa maksetaan viidennestä sairauspäivästä lähtien (omavastuuaika on lääkärissäkäyntipäivä + 3
päivää). Mela-sairauspäivärahaa maksetaan kaikilta viikonpäiviltä, myös
sunnuntailta ja pyhäpäiviltä.
•Hae
• Jos sairauslomasi kestää yli 9 arki-
• Tee vahinkoilmoitus Melaan 30 päivän kuluessa vahingon sattumisesta.
• Selvitä vahinkoilmoituksessa mah-
päivää sairastumispäivän lisäksi, hae
päivärahaa Kelasta.Tee hakemus Melasairauspäivärahasta Kelan toimistossa
samalla, kun haet sairausvakuutuksen
päivärahaa. Kelan sairauspäivärahaa
on haettava jo 2 kuukauden kuluessa
sairastumisesta. MYEL-työtulo on perusteena molemmissa päivärahoissa.
• Hae myös sairaanhoidon kulukorvaukset Kelasta. Kulukorvausten hakuaika on 6 kuukautta.
Hakemukset kannattaa tehdä aina mahdollisimman
nopeasti.
Kuva: Mikko Käkelä
Ilmoittaminen on tärkeää!
Melan maksamien päivärahojen ja korvausten suuruus määräytyy
MYEL-työtulon perusteella. Myös Kela huomioi MYEL-työtulon korvauksissaan. On erittäin tärkeää, että mitoitat työtulosi oikein! Työtulon
pitää vastata yrittäjän työpanosta tilalla. Työtulo on kohdallaan, jos korvaukset ja päivärahat vastaavat mahdollisia ansionmenetyksiä.
Jos tilallasi tapahtuu työtuloon tai vakuutukseen vaikuttavia muutoksia,
ilmoita muutoksista Melaan. Ilmoittaminen sujuu parhaiten sähköisten
asiointipalvelujen kautta. Voit myös ottaa yhteyttä Mela-asiamieheen.
ki. Hallitus antoi esityksensä
lussa.
äinyksikön tiloille
vain lääkärin, sairaanhoitajan
a vain päivärahatodistuksella
teella ei saisi enää sijaisapua
ritykseltä
Tällä palstalla voit kysyä Tyhy-Tietäjältä. Hän innostuu, kun kysymykset
koskevat työn ja hyvinvoinnin yhteyttä. Mikään fyysinen, psyykkinen tai
sosiaalinen ei ole vierasta Tietäjälle. Kysy mitä vain,Tietäjä vastaa mitä
vain. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen tyhy@mela.fi. Kysymykset
julkaistaan nimimerkillä.
• Hae Mela-sairauspäivärahaa 6 kuu-
Melasta kululuonteisia korvauksia vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä. Kululuonteisia korvauksia ovat lääkkeet ja hoitotarvikkeet, sairaanhoitoon ja kuntoutukseen
liittyvät matka- ja majoituskulut, kodinhoidon lisäkustannukset, tutkimuksen ajalta aiheutunut ansionmenetys sekä tapaturmassa särkyneiden
silmälasien, kuulokojeiden, proteesien taikka sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikottujen vaatteiden tai sormuksen korjauskulut.
ALVELUIHIN
?
Tyhy-Tietäjä tietää
VASTAUS
Ensimmäiseksi sinun pitää rauhoittua. Kiireen keskellä ajatus lukkiutuu
ja luova ongelmanratkaisu kärsii. Pysähdy siis hetkeksi ja mieti, mistä kiire
syntyy. Onko asioita liikaa vai oletko menettänyt hallinnantunteen? Jos
olet listaihmisiä, tee lista kaikista tehtävistäsi, valitse niistä tärkeät, anna
toisten tehtäväksi sopivat ja unohda turhat.
Mieti myös, mitä vaadit itseltäsi. Vai tulevatko vaatimukset ulkopuolelta?
Ovatko tavoitteet saavutettavissa? Joskus on paikallaan laskea vaatimustasoa ja ottaa vähän kevyemmin.
Eräs yrittäjä kertoi väsymyksensä kierteestä. Kun töitä oli liikaa, hän
uurasti yöhön asti. Kun töitä oli liian vähän, hän uurasti yöhön asti.
Kierteen katkaisi vasta totaalipysähdys.
Kiire ei itsessään ole vaarallista. Jos tekijällä on vaikutusmahdollisuuksia,
hallinnantunnetta ja hyvä tuki, on hänellä hyvä suoja stressiä vastaan.
Lepo ja irtiotto työstä kiireisen jakson jälkeen auttavat jaksamaan.
Liiallinen ja katkeamaton kiire on asia erikseen. Se vaikuttaa kielteisesti
terveyteen ja hyvinvointiin. Kiire on yksi suurimmista stressinaiheuttajista
ja sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Kiire vaikuttaa elämänlaatuun: kauan jatkuessaan ilo ja nauru katoavat elämästä.
Kiireessä ja stressissä virheiden mahdollisuus kasvaa. Kiire on haitaksi
paitsi itselle myös muille ihmisille. Tapaturmia ja onnettomuuksia sattuu
helposti, toisinaan vakavia.
Nyt hyvä ”Väsynyt emäntä”, laita työsi ja elämäsi asiat tärkeysjärjestykseen, tee kiireessä vain pakollisimmat, pyydä apua läheisiltäsi ja
tarvittaessa ammattilaisilta. Älä jää yksin väsymyksesi kanssa. Ja muista
jouluvalmisteluissa Marttojen hyvä neuvo: siivoa kaapit vain jos aiot
viettää joulusi kaapissa.
Tyhy-Tietäjä
Värittämällä virkeäksi – aikuisten värityskirja
maatalousyrittäjille
Värittäminen rentouttaa ja nollaa ajatukset. Supersuosituiksi noussut värittäminen on oivallinen tapa
edistää hyvinvointia, poistaa stressiä ja lisätä kognitiivisia valmiuksia. Mela julkaisee ”Värittämällä virkeäksi”
-aikuisten värityskirjan maatalousyrittäjille. Kirjan kuvat ylistävät maaseudun kauneutta ja maatalousyrittäjän
arvokasta työtä. Kuvat ovat väritettyinä uniikkeja ja taiteilijansa näköisiä.
Värittämä
aikuisten vä
llä virkeäk
rityskirja m
aatalousyr
ittäjille
si
Vauhti ei ole tässä lajissa tärkein. Kuvan voi värittää kerralla tai vähän kerrallaan. Irrottautuminen arjesta
käy sukkelaan ja työn voi keskeyttää yhtä nopeasti kuin sen on aloittanut ja jatkaa taas, kun hetki on sopiva.
Värittäminen on mukavaa myös seurassa: kuvaa voi hyvin värittää yhdessä puolison, ystävän tai lasten kanssa.
Aihepiiriltään värityskuvat sopivat maatalousyrittäjän arkeen ja juhlaan. Aikuisten värityskirjat ovat tällä
hetkellä huippusuosittuja ja esimerkiksi tietokirjojen bestsellereitä. Melan kuvissa esiintyy kotimainen maataloustuotanto ja vuodenkierto. Valmiin kuvan voi ripustaa seinälle tauluksi, jolloin siitä on iloa pitkään.
Kuvat ovat Anita ja Anna Polkutien käsialaa. Äiti ja tytär ovat aikuisten värityskirjojen suomalaisia
uranuurtajia.
uyritykselle
Kaikki kuvat julkaistaan myös Melan Juureva joukko -blogissa. Voit siis jo käydä tutustumassa
kuviin ja ottaa varaslähdön värittämiseen printtaamalla kuvia osoitteesta JUUREVAJOUKKO.FI
Aikuisten värityskirjan voi tilata maksutta mela.fi > julkaisut
Mela tänään 4/2015
3
Mela yrittäjän hyvinvoinnin tukena
Hyvinvoinnilla
perustukset kuntoon
Työhyvinvointitoiminnan painopisteenä tänä vuonna ovat olleet sekä varhaisen välittämisen koulutustilaisuudet että Hyvinvointipäivät. Hyvinvointipäivissä on pyritty vaimentamaan maatalouden kassakriisiin vaikutuksia
etsimällä keinoja talouden ja henkisen kuormituksen hallintaan. Hyvinvointipäiviä on pidetty syksyn aikana peräti 17 paikkakunnalla.
Osallistujia päivillä on ollut runsaasti. Aihe on
siis koettu erittäin ajankohtaiseksi.
Hyvinvointipäivät, samoin kuin varhaiseen
välittämiseen liittyvä toiminta, ovat myös jatkossa Melan työhyvinvointipalveluiden ydintä.Yrittäjät ovat erityisesti toivoneet tilaisuuksia, jotka tukevat omia voimavaroja ja jaksamista. Ja hyvä näin, sillä työhyvinvointitutkimuksen näkökulmasta totta on, että mitä
pienempi yritys on kyseessä, sen tärkeämpiä
ovat yrittäjän henkilökohtaiset voimavarat ja
jaksamisen tukeminen.
Verkostoista voimaa
Maatalousyrittäjät ovat toivoneet myös työhyvinvointiasioihin Melasta henkilökohtais-
Maatalousyrittäjän
työhyvinvoinnin viitekehys
Melan
työhyvinvointipalvelut
Maatalousyrittäjä
• henkilökohtaiset ominaisuudet
• motivaatio, arvot, arvostus
• terveys ja toimintakyky
• elintavat
•palautuminen
Hyvinvoinnilla perustukset kuntoon
• hyvinvointipäivät, luennot ja koulutukset
• Juureva joukko – tyhyblogit, vlogit ym.
•”uuden yrittäjän jelppi”
• varhaisen välittämisen toiminta
• monipuolinen materiaalituotanto
Työ ja työolot
• työn sujuvuus
• työympäristö, turvallisuus
• työn imu
• työn vaatimukset ja hallinta
•ergonomia
Sujuvaa ja turvallista työtä
•suojaintietoiskut
•suojainnäyttelyt
• luennot ja koulutukset
•työturvallisuuskilpailut
Itsensä ja työn johtaminen
•osaaminen
• työkyvyn ja työturvallisuuden johtaminen
• liiketaloudellinen osaaminen
• työn, perheen ja vapaan yhteesovittaminen
Johda itseäsi ja työtäsi
•Tyhy-neuvoja
Verkosto
• parisuhde, perhe
•ystävät
• yhteistyö- ja kumppanuusverkostot
•auttaja-/palveluverkostot
Voimaa verkostoista
• Mela-asiamiehet ja työturvallisuusasiamiehet
• varhaisen välittämisen yhteistyökumppanit
• maaseudun tukihenkilöverkko (MTLH)
•hanketoimijat
• maatalouden viranomaiset
Puitteet ja toimintaympäristö
•lomitus
• yrityksen kannattavuus
• lainsäädäntö, EU
• tulevaisuuden näkymät
• ammatin yhteiskunnallinen arvostus
•suunnitteilla > riskikartoitus ja työpajat
oman työn hallintaan ja johtamiseen
Etuuksien toimeenpano
• Mela-turva, lomituspalvelut
• asiantuntijatuki
• apurahat tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
Kuva: Mikko Käkelä
Kuluvan vuoden aikana Mela on selvittänyt,
kuinka voisimme entistä paremmin edistää
maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja -turvallisuutta.Yhteistyössä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa olemme päivittäneet työhyvinvointiohjelmaa ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Ohjelman päivityksen pohjana ovat
toimineet maatalousyrittäjien omat toiveet ja
maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin viitekehys sekä sidosryhmien palaute. Viitekehykseen on koottu tekijöitä, jotka edistävät maatalousyrittäjien työhyvinvointia.
Lähde: Mäkelä-Pusa ym. 2011
ta palvelua.Vastataksemme tähän tarpeeseen,
Melassa aloittaa vuoden alussa Tyhy-neuvoja, joka opastaa maatalousyrittäjiä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Tärkeä asiantuntija- ja tukiverkosto yrittäjille ovat myös Mela-asiamiehet ja työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen erikoistuneet työ-
turvallisuusasiamiehet. Ensi vuonna työturvallisuusasiamiehiä tullaan kouluttamaan erityisesti varhaiseen välittämiseen ja henkilösuojautumiseen. Melan työturvallisuusasiamiehiä voi pyytää luennoimaan suojautumisesta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.
Mela-asiamiesten ”uuden yrittäjän jelppi”
on alkavalle yrittäjälle suunnattua palvelua,
mikä sisältää neuvontaa, ohjausta ja pidemmän aikavälin seurantaa.
Mela tiedottaa työhyvinvointiohjelman toimenpiteistä ja siihen liittyvistä palveluista ensi
vuoden aikana.
Kirjoittaja Pirjo Saari on Melan työhyvinvointitiimin vetäjä.
Varhaisella välittämisellä apua jaksamiseen
Mitä tehdä, kun uupumus kohtaa tai oma hyvinvointi on muuten koetuksella? Kysymys on tärkeä, sillä uupunut ihminen ei välttämättä hoksaa itse, että kynttilä on poltettu kummastakin päästä loppuun. Uupuneella ei usein ole myöskään voimavaroja
tehdä niitä asioita, jotka olisivat tarpeen: hakeutua hoitoon, huolehtia tilan tuotannosta, eläimistä ja perheestä sekä muista vastuista.
Sen takia on tärkeää, että myös tilan ulkopuoliset henkilöt osaisivat ja uskaltaisivat reagoida tilanteeseen ja ohjata uupunutta yrittäjää
oikeanlaisen avun piiriin.
Varhaisen välittämisen malli on tarkoitettu tukemaan maatalousyrittäjän työssä selviytymistä, kun yrittäjää kohtaa esimerkiksi uupumus tai muu omaa jaksamista uhkaava tilanne. Ajatuksena on, että läheisten ja ystävien lisäksi myös tilan yhteistyökumppanit
osaisivat havaita mahdollisen ongelman ajoissa ja auttaa maatalousyrittäjää.
Kuluvan vuoden aikana Mela on kiertänyt kouluttamassa varhaisen välittämisen mallia ”Varhaisen välittämisen treffeillä”.
Treffit, jotka on toteutettu yhteistyössä MTK-liittojen kanssa, on tarkoitettu ennen kaikkea maatalousyrittäjien yhteistyökumppaneille
kuten lomittajille, neuvojille, eläinlääkäreille, tarkastajille ja meijereille.
Kuva: Shutterstock
Varhaisen välittämisen koulutuskierroksen opit voisi tiivistää neljään kohtaan: kysy, kuuntele, älä jätä yksin ja
uskalla hypätä myös viranomaisroolin ulkopuolelle.
Kysyminen on varmasti se vaikein osa. Moni on epävarma siitä, miten asian ottaisi esille, osaako auttaa, loukkaako toista tai
hänen yksityisyydensuojaansa puuttumalla yksityiselämään. Koulutuksissa on kuitenkin opittu, että yksityisyydensuojaa pelätään usein
turhaan ja sen taakse saatetaan ”piiloutua” liian helposti. Asian voisikin tiivistää vanhaan kunnon viisauteen: hätä ei lue lakia. Kun on
kyseessä hyvä tahto ja aito välittäminen hädän keskellä, voi myös viranomainen hypätä viranomaisroolin ulkopuolelle ja auttaa. Lainsäädännön näkökulmasta yksilön etu on kuitenkin aina ensisijainen ja sen turvin auttamista ei tule pelätä.
Usein jo pelkkä kuuntelu vie asiaa eteenpäin. Yleensä se, että yhdessä ulkopuolisen kanssa jäsennetään asioita, helpottaa ja
tuo valoa tunnelin päähän. Esimerkiksi uupuneen ajattelumaailma voi olla hyvin kapea ja hänen on vaikea nähdä ulospääsyä tilanteestaan. Uupuneelle itselleen sen tiedostaminen, ettei tarvitse olla paras tai sitkein, tuo jo helpotusta elämään.
Mela tänään -lehti Melan asiakkaille
ISBN 952-5275-01-9
päätoimittaja Minna Gardemeister
minna.gardemeister@mela.fi
julkaisija Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo,
vaihde 029 435 11, www.mela.fi
ulkoasu Virve Laine
paino Lönnberg 11/2015
Seuraa meitä juurevajoukko.fi