KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 9/2015 ELINVOIMAVALIOKUNTA Aika Maanantai 14.9.2015 klo17.00 – 19.58 Paikka Kempeleen kunnantalo, kokoushuone Köykkyri Kutsutut Jaakko Okkonen, pj Tapio Juvani, vpj Lasse Järvenpää Tarmo Turunen Sari Janatuinen Taavi Jarva Pauli Määttä Janne Halunen Antti Ollikainen, kunnanhallituksen pj Eija Puotiniemi, kehitysjohtaja Päivi Sauvola, sihteeri Miia Marjanen, elinkeinopäällikkö Petri Joro, maankäyttöpäällikkö n. klo 17.30 – 18.45 Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion tarkastajaksi valittiin Tapio Juvani. 2. Määräalakauppa Ollakasta Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esitteli asiaa. Kempeleen siirtokuljetus Oy haluaa ostaa lisämaata noin 3100 m2 nykyisen tonttinsa eteläpuolelta. Alueen kaavoitus on ollut käynnissä vuodesta 2007. Alueelle sijoitettaisiin materiaalin käsittelyalueita ja lisämaa mahdollistaa nykyisten toimintojen järjestelmällisempää sijoittelua alueelle. Kaavoittamattoman alueen rakentaminen tarkoitukseen vaatii suunnittelutarveratkaisun, toimenpideluvan sekä ympäristöluvan. Elinvoimavaliokunnan ohjaus: Valiokunta ohjaa lisämaan myyntihinnaksi 10 eur/m2. Mahdollinen puuston hinta määritellään erikseen. 3. Asuinrakennustonttien myynti- ja vuokrahinnat Kempeleen kunnanvaltuuston seminaarissa 9.6.2015 käsiteltiin maanmyynnin tilannetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia toimenpiteitä maanmyyntitulojen varmistamiseksi. Ryhmätöiden keskusteluiden alustava aineisto sekä ryhmätöiden yhteenveto on esitetty liitteenä olevissa aineistoissa. Ryhmätöissä nousi esille, että omakotitonttien hinnoittelussa tulisi olla vaihteluväliä riippuen siitä, millä alueella tontti sijaitsee sekä tontin kaavarakenteellisesta sijainnista ja sen rajoittumisesta puistoon/naapuritontteihin. Rivi- ja kerrostalotonttien osalta ryhmätöissä todettiin, että niiden hinnoittelun tulisi perustua rakennusoikeudelliseen neliöhintaan ja käytössä oleva toteutettavan rakentamismäärän mukainen neliöhinta tulisi poistaa. Myös näiden tonttien osalta todettiin, että niiden hinnoissakin tulisi olla vaihteluväliä. Hintojen vaihteluvälin määrityksen ratkaisuna voisi olla tonttien hintaluokkien määrittäminen (ala-, keski- ja ylähintaluokat). Ammattirakentajien suunnalta on esitetty toiveita, että rakennusprojektien pääomakustannuksia voitaisiin alentaa tonttien vuokrauksella. Ryhmätöiden tuloksena oli, että nykyinen kuntatalous huomioon ottaen myyntitonttien tulisi edelleen olla kunnan ensisijainen luovutusmuoto, mutta asuinpientalo- (AP) ja rivitalotonteissa (AR) voisi harkita myös tonttien vuokraamista. Kaikkien ryhmien kannanotoissa todettiin, että viranhaltijoilla tulisi olla mahdollisuus joustavaan hinnoitteluun valtuuston määrittelemien hintojen puitteissa. Tämä mahdollistaisi käytännönläheisen hinnoittelun ja hintojen muuttamisen epäkohtia havaittaessa. Maankäyttöpäällikkö Petri Joro esitteli asiaa. Elinvoimavaliokunnan ohjaus: Valiokunta ohjasi tonttien hinnoittelua maankäyttöpäällikön esityksen pohjalta seuraavasti: Omakotitontit:  Omakotitonttien hintaluokat ovat 32-40 €/m2 riippuen tontin sijainnista kunta- ja kaavarakenteessa  halutuimmille tonteille parhaalla sijainnilla voidaan harkita tarjouskilpailua yli 40 eur/m2 pohjahinnalla  omakotitonttien vuosittainen vuokrausmäärä ja vuokrataso säilytetään entisellään (4-8 kpl/v, 6% myyntihinnasta)  omakotitontin rajoittuminen puistoon nostaa hintaa  ilmansuunta etelä/länsi nostaa hintaa  naapurina rivitalotontti tmv. laskee hintaa  pääkatuun rajoittuva nurkkatontti laskee hintaa  selkeästi isot tontit (n. 1300-1500 m2) laskee hintaa  alueen heikompi maaperä laskee hintaa  kaukolämmön korkeammat liittymiskustannukset laskee hintaa Paritalotontit:  hintaluokat ovat 36-42 €/m2 riippuen tontin sijainnista kunta- ja kaavarakenteessa.  muutoin samat kriteerit kuin omakotitonteissa Rivitalotontit:  hintaluokat ovat 125-150-250 €/k-m2 riippuen tontin sijainnista kunta- ja kaavarakenteessa  rivitalotontteja voidaan myös vuokrata, jolloin vuosivuokra 6% lasketaan 25% korotetusta myyntihinnasta  hinnoittelussa käytetään ala- ja keskitason läheisyydessä olevia       hintoja ylätason hintoja lähestytään vain, jos todella haluttu rakennuspaikka Metsärinteen tontit edullisempia kuin Linnakankaan ja kunnan länsipuolen tontit valmiille alueille jääneet tontit kalliimpia kuin uusien alueiden tontit rivitalotontin hyvä liikennöitävyys nostaa hintaa, huono laskee sijoittuminen palvelun viereen / samaan kortteliin nostaa hintaa sijoittuminen viihtyisälle laidalle kaavarakennetta (näkymät, vesistö, puistot) nostaa hintaa Kerrostalotontit:  hintaluokat ovat 125-175-300 €/k-m2 riippuen tontin sijainnista kunta- ja kaavarakenteessa  hinnoittelussa käytetään ala- ja keskitason läheisyydessä olevia hintoja  ylätason hintoja lähestytään vain, jos todella haluttu rakennuspaikka  kunnan länsipuolen tonttien hintataso korkeampi kuin kunnan itäpuolen  keskustaan kaavoitettavan uuden alueen hintataso korkeampi kuin muilla alueilla. (Alueen houkuttelevuudesta huolehdittava kaavoituksen yhteydessä mm kaavarakenne, vapaa-ajan palvelut, liiketoiminta, viihtyisyys / puistoalueet)  kerrostalotonttien hyvä liikennöitävyys nostaa hintaa, huono laskee Ammattirakentajille luovutettavat tontit: • ammattirakentajien vuokratonteista kerätään lista, jonka avulla tarkastellaan vuokratonttien tasapuolista jakautumista vuokratonttien hakijoiden kesken. • ammattirakentajien asuinrakennustonttien vuokrauskäytäntöä aloitettaessa ovat etusijalla sellaiset rakentajat, jotka ovat viime vuosien toiminnallaan edistäneet kunnan rakennuskannan ja elinvoimaisuuden toteutumista. Yksittäisten tonttien myyntihintojen määrittely toteutettaisiin viranhaltijatyönä edellä esitettyjen kriteerien perusteella. Hinnat määritellään viranhaltijapäätöksellä ennen tonttien tarjolle laittamista. Mikäli kysyntää ei ole, voidaan siihen reagoida tarkistamalla hintoja uudelleen. Tällä hetkellä tonttipörssissä jatkuvassa tarjonnassa olevien tonttien hinnat tarkistetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Elinvoimavaliokunnan näkemyksen mukaan Loukkotörmän tontit voidaan laittaa tarjolle ensi vuonna. 4. Kaapo –hankkeen tulosten esittely Arkkitehtiopiskelija Ida Mustamaa on tehnyt suunnitelmia Kempeleen yritysalueiden kehittämiseksi. Suunnitelmissa on analysoitu Riihivainion, Ollakan, Paiturin ja Hakamaan nykytilannetta sekä ehdotetaan mm. aitausta, opastusta sekä siistimistä alueiden imagon ja houkuttelevuuden nostamiseksi. Linkki kehittämissuunnittelmaan : http://www.kempele.fi/media/tiedostot/tyo-jayrittaminen/elinkeinoelamankehittamishankkeet/kehitta776missuunnitelma.pdf Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esitteli hankkeen tuloksia. Elinvoimavaliokunnan ohjaus: Valiokunta esittää, että alueiden kehittämistä jatketaan ja ensi vuoden budjettiin varataan vähintään 60 k euroa projektille. Kunta voisi kilpailuttaa aitaelementtiratkaisun, jota yritykset voivat hyödyntää aidatessaan/siistiessään omia tonttejaan. 5. Jätehuoltojärjestelmän elinkeinopoliittiset vaikutukset – selvityshanke Oulun eteläiset kunnat Kempele, Liminka, Muhos, Lumijoki ja Tyrnävä ovat toteuttaneet kesän aikana jätehuollon järjestämiseen liittyvän selvityshankkeen. Tarve selvitykseen nousi keväällä 2015 kun Oulun jätehuolto Oy aloitti toimintansa yhtiöitettynä. Selvityksen tekemiseen on saatu rahoitusta PohjoisPohjanmaan liitosta, ja selvitystyötä on tehnyt DI Henna Ollakka. Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esittelee hankkeen tuloksia. Valiokunta keskusteli selvityshankkeessa esitetyistä eri vaihtoehdoista. Merkittiin tiedoksi. 6. Työttömien työllistäminen yrityksiin – uusi toimintamalli ja hankeaihio Kunnan asettama työllisyystyöryhmä on keväästä lähtien tutkinut uusia mahdollisuuksia työttömien työllistämiseksi ja aktivoimiseksi. Yhtenä aihiona on esitetty henkilöstövuokrausyritysten hyödyntämistä, jotta työttömille löydettäisiin työpaikkoja yrityksistä. Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esittelee toimintamalliideaa sekä ehdotettua hankeaihiota. Ohjausta haetaan siihen, kannattaako hakkeeseen ryhtyä ja mikä taho kunnalla ottaisi tämän hoitaakseen. Elinvoimavaliokunnan ohjaus: Valiokunta ohjaa etenemään hankkeen kanssa ja tekemään hankehakemuksen. Kunnan organisaatiossa hankkeen kuuluu olla peruspalveluiden vastuulla. 7. Katsaus kehittämisalueiden tilanteeseen Elinkeinopäällikkö esitteli kehittämisalueiden tilannetta. 8. Ylimääräinen kokous 28.9.2015 klo 17:30- (tarjoukset Zatelliitin alueen yritystonteista) 9. Muut mahdolliset asiat Eija Puotiniemi esitteli ensimmäistä uutiskirjettä, jonka yrityspalvelut lähetti kempeleläisille yrittäjille syyskuun alussa. Jaakko Okkonen puheenjohtaja Päivi Sauvola sihteeri Tapio Juvani pöytäkirjantarkastaja