Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015

27.2.2015
Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015 ­ tarjamykkanen@gmail.com ­ Gmail
Etkö näe kuvia? Klikkaa tästä...
Tirskuvaa huomenta täältä puutarhalta !
Lähestyvän kevään tunne valtasi taas heti aamusta. Vaikka ilma olikin hiukan sumuinen ja
puoliastetta pakkasella, niin se suorastaan tuoksuu jo kevättä. Ja varpusten seurustelutirskunta
täytti pihamaan heti aamusta. Niillä on kyllä yhdessä tiaisten kanssa jo niin paljon kevättä
rinnassa, että juuri ja juuri malttavat lintulaudalla vierailla, kun jo pitää mennä lemmenlauluja
mielitietyilleen visertämään. Valloittavaa aikaa tämä alkukevät, etenkin kun tietää mitä on
edessäpäin, muuttolinnut palailevat takaisin ja uusi kasvukausi tuo tullessaan ihania hetkiä
jokaiseen päivään. TALVI TAITTUNUT, KASVIHUONE EI OLLUT EDES TIUKOILLA
Vahvasti näyttää sille, että talvenselkä on taittunut, eikä seuraavan 10 päivän sääennuste
näyttäisi tuovan suuriakaan muutoksia keleihin. Erityisen ilahtunut olin taas tuosta
keittiökasvihuoneen talvihuollon helppoudesta. Vaikka silloin muutamaviikko satoi paljon
painavaa lunta, joka taittoi puita ja teki paljon sähkökatkoja, niin eipä tuo ollut millänsäkään.
Tuo malli, yhdessä vahvan ja leveän kennolevyn kanssa teki sen, ettei tarvinnut käydä erikseen
lunta poistamasta sen enempää katolta kuin seiniensivuiltakaan. Päinvastoin, lumi suojaa tuossa
seinustalla pahimmalta roudalta. Hyvään huoneeseen kannattaa satsata, siitä on iloa
vuosikymmeniksi
JÄÄPEITE VAARA, KYLVETÄÄN APUA
Ainakin täällä meilläpäin nuo paikat, joihin lunta on kolattu, ovat tekemässä jääkuorta. Päivät
kun ovat plussanpuolella, mutta yöllä pakastaa, niin jäätä meinaa kertyä kuin huomaamatta
lumikasojen alle. Sitä on todella vaikea mennä rikkomaankin, ilman että vahingoittaa kasveja sen
alla. Paras ja oikeastaan ainut keino mitä olen keksinyt käyttää on, että kylvän hiukan hiekkaa,
multaa tai tuhkaa lumen pinnalle ja annan auringon hoitaa loput. Sen ei tarvitse edes paistaa
kunnolla, kun tuolta pilven takaakin se jo sulattaa noita tummia kohtia hyvin ja samalla sulaa
data:text/html;charset=utf­8,%3Ctable%20width%3D%22560%22%20border%3D%220%22%20cellspacing%3D%220%22%20cellpadding%3D%220%22…
1/5
27.2.2015
Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015 ­ tarjamykkanen@gmail.com ­ Gmail
pelastavia reikiä jääkanteenkin. AURINKO PIILOSSA, PIKKUTAIMET KAIPAAVAT VALOA, HELPPO NIKSI
Nyt kun tuo aurinko on ollut piilossa taas pidempään ja tosiaan säätiedot näyttää saman
pilvisyyden jatkuvan ainakin seuraavat pariviikkoa, niin pikkutaimet tarvitsivat nyt kaiken
mahdollisen valoavun. Kasvihuoneessa valo riittää, mutta sisällä onkin erijuttu. Parastahan on
tietty, jos antaa kunnollista lisävalaistusta (tämä LED­lamppu on ihan ykkönen niin sisällä kuin
kasvihuoneessakin), mutta luonnonvaloa voi myös lisätä taimille kätevällä kotikonstilla. Eli
leikkaa pahvista noin kolme­neljä kertaa korkeampia paloja kuin taimiastiasi ovat. Leveyttä sen
mukaan kuin tarvetta tai tilaa on. Päällystä toinen puoli foliolla ja laita palaset taimien ympärille
heijastaviksi ”peileiksi”. Jos taimet ovat ikkunalaudalla, niin nämä ”peilit” kaikille muille sivuille
kuin ikkunasivulle ja jos taas taimet ovat kasvulampun alla, niin ”peilit” joka sivulle. Näin valo
heijastuu taimille tasaisemmin ja niistä tulee suorempia ja napakampia, kun niiden ei tarvitse
kurkotella kohti valoa. Itse olen kiinnittänyt nämä palaset ihan vain teipinpaloilla kiinni toisiinsa,
niin ”kaukalo” on sitten helppo siirtää ne pois tieltä hoitotöiden ajaksi sekä purkaa ja säästä ne
taas ensi kevättä varten valmiiksi. Ja tietty muistetaan koulia taimet sitten taas ajoissa, sillä liian
kauan ja liian tiheässä kasvattaminen tekee niistä myös honteloita ja heikkoja sekä altistaa ne
turhaan taimipoltteelle. ’PAAVALINKUKKA’/’SAINTPAULIA’/”SANTTU” ja MUMMON NIKSIT
Tuolla(kin) rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta varmaan ”Santtuna” yleisimmin tunnettu
kestosuosikki on usein turhankin vähälle huomiolle jäänyt kiitollinen ja helppohoitoinen
huonekasvi. Se kukkii ja viihtyy jopa pohjoisikkunalla ja oikeastaan vain suora auringonpaiste on
sille haitallista. Kastelu alakautta on suositeltavaa, sillä lehdille jääneet vesipisarat voi
vahingoittaa kasvia, etenkin jos aurinko osuu niihin. Lannoitetta sille on hyvä antaa joka kolmas
kerta kasvukaudella ja talvella harvemmin. Santtu on siis kaiken kaikkiaan helppo ja hauska
huonekasvi joka kukkii useammankin kerran vuodessa ja sitä voi myös lisätä helposti
lehtipistokkaista.
Ja sitten ne mummon niksit: Mummolla kasvoi aina komeat ”santut” ikkunalaudalla mitä
kaikki ihaili ja ihmetteli niiden komeutta. Mummo aina sanoi, että ihan tuurilla ne varmaan vain
kasvavat. No, ei se kyllä ihan tuuria ollut, sillä mummolla oli pari pikku ”salaista” niksiä niille.
Mummo neuvoi ne aikanaan minulle. Mummon ohjeet oli helpot, sanoi että käytä kasteluun aina
lämmintä, lähes kuumaa vettä ja aina aluslautasen kautta. Ja vesi sai olla olla aluslautasella vain
sen aikaa kun ”kaffeet on juotu” ja sitten ylimääräiset pois. Ja toinen niksi tuon kuuman veden
lisäksi oli, että mummo otti käytettyjä kahvinpuruja hyppysillisen ja ripotteli niitä silloin tällöin
mullan pinnalle. Sanoi, että piristyy se kukkakin kun kaffetta saa ja vinkkasi silmää. Pienenä
poikana en sitä tajunnut, vaan luulin sen ihan oikeasti piristyvän kahvista. Myöhemmin sen sitten
opin, että happamaan maan suosijana nuo kahvinpurut happamoitti maata sopivasti ja santut
kasvoi sitä komeammin. Sekä sen, että seisova vesi pilasi helposti niiden herkän juuriston. Siksi
vesi sai olla lautasella vain tuon ajan kun ”kaffeet juotiin”. Mummo osasi vain kertoa nämä
”salaisuudet” paljon hauskemmin, ja tavalla jotka jäi mieleen paljon paremmin, kuin jos olisi
kertonut minulle hennoista juurista, happamasta maasta ja kahvinpuruista tieteellisesti.
Mummojen ja vaarien seurassa sitä vaan lapset ja lapsenlapset oppii niin paljon, ettei sitä korvaa
mitkään googlet tai muutkaan nykyajan vempaimet. TOSIN AJAT MUUTTUU JA OHJEET MYÖS, TULPPAANIEN VESITYS
Vaikka nuo kokemuksen ja perimätiedon kautta tulleet neuvot ovatkin aina kultaakin kalliimpia,
niin toki ajat ja tavat menevät eteenpäin. Uusia ohjeita ja neuvoja tulee uusien kasvien ja
kasvatustapojen myötä, joten meidän iloinen ”velvollisuus” on sitten jatkaa oppimiamme asioita
jälkipolville ja toki meille muillekin. Jaettu ilo on aina moninkertainen ilo, eikö vain? Yksi
sellainen, ei ihan uusi, mutta silti yllättävän vähälle jäänyt tieto on kuivasäilytettyjen tulppaanien
käsittely kaupasta tuonnin jälkeen. Nykyään jo valtaosa tulppaaneista myydään jäähdytettyinä,
mutta kuiviltaan kauppojen kylmätiskeistä. Ne kestävät sen helposti, kun kierto on ollut nopea
data:text/html;charset=utf­8,%3Ctable%20width%3D%22560%22%20border%3D%220%22%20cellspacing%3D%220%22%20cellpadding%3D%220%22…
2/5
27.2.2015
Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015 ­ tarjamykkanen@gmail.com ­ Gmail
eikä säilytysaika ole ollut pitkä, jopa paremmin, kuin vedessä ja lämpimässä olevat kimput. Vaan
se mikä on muuttunut, on tuo kun ne tuodaan sitten kotiin ja laitetaan maljakkoon. Aivan liian
usein näkee kuinka paketti vain avataan ja laitetaan tulppaanit maljakkoon. Ja sitten ihmetellään
kun varret on veltot, kukat kuolevat avautumatta nopeasti ja sitten syytetään niiden huonoa
laatua. Aivan parilla pikku ”niksillä” saataisiin aivan toisenlainen lopputulos ja iloinen
tulppaanikimppu kotia koristamaan. Näin se käy.
1.avataan vain kimpun tyvestä paperi / suojapussi auki.
2.leikataan veitsellä pari­kolme senttiä tyviä lyhyemmiksi.
3.nostetaan kimppu vetämään vettä suojapaperi ympärillä pariksi tuntia vettä.
4.poistetaan suojapaperi ja nautitaan napakoista ja pitkään kukkivista tulppaaneista.
5. Jos vielä viedään maljakko yöksi viileään, niin iloa riittää vähintään tuplasti pidempään.
Ja tämän niksin voi sitten katsoa tai jakaa myös muille ”nykyajan” keinoin TÄÄLTÄ ( kesto n.
minuutin)
KUKKAHOROSKOOPPI, vuorossa;
Horsma 2.3. ­ 4.4.
Arkisen tuntuista horsmaa on helppo vähätellä, mutta harva tulee huomanneeksi, kuinka kaunis
ja komea se omassa arkisuudessaan on.
Hoksaamattomat saavat syyttää itseään, sillä he jäävät paljosta paitsi.
Onneksi horsma tietää itse oman arvonsa. Se pysyy pystyssä kovan vartensa avulla ja nostaa
ylpeästi päätään.
Horsma tunnetaan myös palokukan tai paloheinän nimellä. Nimet kuvaavat sen kasvupaikkoja,
metsien palo­ ja hakkuuaukeita, mutta nimitykset kertovat myös tulisesta luonteesta: hiljaisena
pysytellyt horsma saattaa yhtäkkiä roihahtaa ja syttyä kukoistamaan sopivan tilaisuuden tullen.
Pelkkä rentun ruusu? Ehkä, ehkä ei.
Horsma saattaa itsekin syyllistyä näennäiseen vaatimattomuuteen ja itsensä vähättelyyn. Sen ei
kuitenkaan pidä antaa hämätä. Horsma tietää
arvonsa, tekee itse omat valintansa ja kantaa pystypäin valintojensa seuraukset muiden
mielipiteistä piittaamatta. Saat kutsua horsmaa rentun ruusuksi. Mutta älä suutu, jos horsma ei
ole mielipiteestäsi kiinnostunut.
MITEN OLISI OMA ”VUODEN KASVI” ?
Joka vuosi eri järjestöt ja organisaatiot valitsevat erilaisia vuoden kasveja, niin vihanneksista,
juureksista, marjoista, kukista, jne. Ja se on todella hyvä asia, sillä silloin aina ne tulevat
paremmin tutuiksi. Mutta oletko harkinnut ideaa omasta ”vuoden kasvista”? Minulla on sellainen
tapa, että (vähintään) yhteen uuteen kasviin tutustun kasvukauden aikana ihan erikseen. Se on
paljolti sellainen minun oma juttuni, kun kokeilen, erehdyn, opin, ilostun ja joskus jopa
epäonnistun täysin. Ja vaikka kasvi ei sitten tuottaisikaan satoa tai kukkisi, niin silti olen uutta
kokemusta rikkaampi ja oppinutkin taas jotain. Jotain josta voin sitten kertoa muillekin ja kenties
auttaa seuraavaa kokeilijaa onnistumaan tai ainakin välttämään niitä virheitä mitä itse tein. Tosin
paljon ja enempikin on niitä vuosia kun lopputulos on ollut jopa parempi kuin osasin
toivoakkaan ja sekös se mieltä hivelee ja pitkään. Tunnen jopa pientä puutarhurin ylpeyttäkin…
:)
Olisiko sinun oma vuoden kasvisi vaikkapa
tämäKapinnukkeasteri ’Felici Tara’? Tämä on
mitä ihanin uusi ruukkuperenna. Siihen voit
tutustua lähemmin TÄÄLTÄ
data:text/html;charset=utf­8,%3Ctable%20width%3D%22560%22%20border%3D%220%22%20cellspacing%3D%220%22%20cellpadding%3D%220%22…
3/5
27.2.2015
Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015 ­ tarjamykkanen@gmail.com ­ Gmail
tai herkutella yhdessä lasten tai lastenlasten
kanssa tällä uudella Karkkimansikka
’Bubleberryllä’. Tämän mansikan nimi on
tullut siitä, että marjat ovat maukkaita kuin
karkit ja etenkin lasten suuressa suosiossa.
Tähän uutuuteen, ”Bubleberryyn” voit
tutustuaTÄÄLLÄ
ja kaikki tämän kauden UUTUUDET löydät TÄÄLTÄ.
Eiköhän sieltä sinullekin löydy joku ”oma”. :)
KUU KÄÄNTYI NYT ALAKUUKSI, JOTEN NYT...
Pidetään pientä taukoa kylvöjen, pistokkaiden ja mullanvaihtojen suhteen. Parin viikon päästä
sitten taas jatketaan, niin hyvä tulee. Siihen asti suunnitellaan mikä voisi ola se tämän vuoden
”oma­kasvi” ja mitä muuta kaikkea kesällä saadaan ihailla Tehdään taimi­ ja siementilauksia sekä
nautitaan kevään tulosta. Vaan nyt alkaa sumu jo helpottaa niin paljon, että lähden herättelemään kippurahännät
aamupalalle ja pikkulenkille haistelemaan aamuterveisiä ja kuuntelemaan lintuystävien
aamukonserttia. Lintubongari ystäväni muuten vihjasi, että nyt kannattaisi mennä iltayöstä
kuuntelemaan pöllöjen huhuilua, on kuulemma alkanut jo. Taidankin illalla pistää lämmintä
päälle ja teetä termospulloon ja mennä istuskelemaan tuonne pöllömetsän ääreen. Ja jos ottaisin
vielä tuon pikkuisen Huhu­koiruuden mukaan, niin ainakin jotain ”huhuilua” kuulisin… :)No
teetä ja rauhallista sielunmaisemaa ainakin on luvassa ja se on aina yhtä hienoa istua hiljaisessa
ja pimenevässä luonnossa, kuunnellen sen rauhoittavia ääniä ja tuntea sen hyvää tekevä voima.
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Onni!
data:text/html;charset=utf­8,%3Ctable%20width%3D%22560%22%20border%3D%220%22%20cellspacing%3D%220%22%20cellpadding%3D%220%22…
4/5
27.2.2015
Puutarhurin Perjantaipostia 27.2.2015 ­ tarjamykkanen@gmail.com ­ Gmail
Ei onni ole mikään sattuma,
joka valahtaa taivaasta kuin rankkasade kesäpäivänä.
Se tulee ihmisen luo vähitellen,
sen mukaisesti, miten hän suhtautuu elämään ja ihmisiin.
Onni karttuu jyvä jyvältä, osanen täydentää toistaan.
­ Tsingis Aitmatov
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­
Keväästä kertovaa viikonloppua ja hyvää alkavaa maaliskuuta sinulle hyvä puutarha ystäväni.
Toivotteleepi, huomenna Kalevalan ja suomalaisen kulttuurinpäivää juhliva ja samalla täysin
rinnoin saapuvasta keväästä nauttiva
Onnellinen Puutarhurisi
Juha
data:text/html;charset=utf­8,%3Ctable%20width%3D%22560%22%20border%3D%220%22%20cellspacing%3D%220%22%20cellpadding%3D%220%22…
5/5