1. No category

EHK: kysymyksiä ja vastauksia (8.5.2015)
Yleiset, sitoutuminen, eläinyksiköiden kertyminen, maksaminen, sanktiot, eläimen tunnistaminen
 KYSYMYS: Eläinten hyvinvointikorvauksen laskemistapaan naudoille, sioille, lampaille ja vuohille on
tehty muutos?
VASTAUS: Maksettava korvaus määräytyy naudoilla, sioilla, lampailla ja vuohilla laskentajakson
keskimääräisen eläinmäärän perusteella. Tällöin eläinmäärä voi hetkellisesti olla alempikin, kunhan
keskimääräinen eläinmäärä sitoumusvuodessa on vähintään eläinlajikohtainen minimiarvo (naudoilla
ja sioilla 15 ey ja lampailla ja vuohilla 5 ey). Sitoumukseen kuuluvan eläinlajin osalta eläimiä tulee olla
joka päivä pois lukien tuotantosuuntiin kuuluvat tuotantotauot ja muut tilapäiset hyväksyttävät syyt.
 Voiko tuottaja sitoutua tänä keväänä ehtoon, jonka eläimiä tilalla ei vielä (1.5.) ole, mutta tuotanto
tulee alkamaan vuoden 2015 aikana? Investointi on siis käynnissä. Eläimet tulisivat tilalle kesällä.
VASTAUS: Jos eläimiä ei ole, tuossa tapauksessa ei voi sitoutua.
 Jos sitoumuksella on toimenpiteitä kahdelle eläinlajille, naudat ja siat. Mitä tapahtuu jos toisesta
(naudat) luovutaan 2015 jälkeen, jatkuuko toisella vai tuleeko takaisinperintä molempiin?
VASTAUS: Voisi jatkaa sikatilana mutta nautatoimista tulisi takaisinperintä. Miksi pitäisi hakea
mukaan sellaiseen, minkä tietää päättyvän ennen sitoumuskauden loppua.
 Jos aikoo joulukuussa 2015 laittaa sonnipoikansa kaikki pois eli ei tule enää yhtäkään yli 12 kk ikäistä
sonnia vuodelle 2016, niin voiko valita kuitenkin 3b? Tilalla olisi esim. 40 loppukasvatus sonnia vielä
tänä vuonna iältään yli 12kk. Jatkaa pelkällä lypsykarjalla 2016, ilman sonneja.
VASTAUS: Jos valitsee toimenpiteen, niin pitää huolehtia, että eläimiä on ehtoa toteuttamassa,
sallitut tauot poikkeuksena, koko sitoumuskauden ajan. Jos tietää sonnien pidon loppumisen, niin
parempi olisi jättää valitsematta 3b. Jos kuitenkin hakee, niin takaisinperintä on edessä.
 EHK- neuvo 2020: Voiko jälkeenpäin jo valittuja toimenpiteitä vaihtaa neuvonnan kautta kesken
sitoumuskauden/vuoden vrt. ympäristökorvaus ja sen lohkokohtaiset toimenpiteet?
VASTAUS: enää ei voi vaihtaa tai lopettaa. Sitoumuskaudet ovat aikaisempia lyhyempiä eli alun
jälkeen 1 vuoden mittaisia.
 Jos saa sanktion hyvinvointituesta, tuleeko leikkaus vain hyvinvointituesta kuten aiemmallakin
kaudella?
VASTAUS: eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnasta aiheutuu leikkaus vain eläinten
hyvinvointikorvaukseen, paitsi jos valvontaa joudutaan laajentamaan esim. eläinmäärän takia myös
täydentäviin ehtoihin.
 Miten suhtaudutaan, jos on pm oik.korvassa ja am vasemmassa - tästä on tullut useita kyselyitä, kun
teurastamo on toivonut, että e-merkki olisikin "väärässä" korvassa. Ohjeissahan tuo on sanottu,
mutta kuinka valvonnassa tulisi suhtautua, eläimen tunnistamisen kannaltahan tuo ei ole ongelma,
mutta ristiriita ohjeistuksen kanssa.
VASTAUS: Katsotaan miten saadaan avattua valvontaohjeeseen paremmin.
 Jos tänä vuonna joudutaan v. 2012 alkanut eht-sitoumus valvonnan kautta purkamaan (eläintenpito
lopetettu viime syksynä ilman edellytettyjä ilmoituksia), aiheutuuko jotain karensseja jos
mahdollisesti eläintuotantoa oltaisiin jossakin kohtaa aloittamassa uudelleen?
VASTAUS: EHT:stä tullut 2 vuoden karenssi vaikuttaa myös EHK:hon sitoutumiseen.
 Mitä vaaditaan laidunnukselta esim. jos nauta täyttää elokuussa 6 kk, pitääkö siltä yksilöltä laskea
päiviä jossakin suhteessa vai miten menee loppusyksy?
VASTAUS: laidunnus-/jaloittelukirjanpito ryhmätasolla ja kaikki 6 kk täyttäneet naudat on päästävä
laiduntamaan vaikka 90 päivää ei täyttyisi ja 6 kk ikä saavutetaan ajankohdassa, jolloin laidunkausi
on jo päättymässä.
 Voidaanko valita lypsykarjalle niitä haikuilta kiellettyjä tukijuttuja ilman, että tulee mitään
sekaannuksia tai ongelmia? Tilalla on emolehminä psk:aa ja sitten on myös HC:a. Voiko tällainen tila
valita niitä toimenpiteitä, jotka on kielletty kokonaan ulkona kasvatettavilta? Entä muita rajoitteita?
Jos valitsisivat vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen, niin mikä olisi mahdollinen vai onko
mikään? Vasikoita tulee molemmista roduista.
VASTAUS: Tila voi valita toimenpiteet 1.2a–b), 1.3a–b), 1.4a–b), koska poimittaessa kuhunkin
toimenpiteeseen tukikelpoisia eläimiä hakemukselle, haku rajataan siten että HC-naudat eivät
poimiinnu hakemukselle.
Naudat
 1.2c. Lasketaanko lantakäytävä emon ja vasikan 10 m2 alaan?
VASTAUS: Lantakäytävä sisältyy karsinan tilavaatimukseen eli sitä ei tarvitse rajata pois.
 Kohta 1.3b lasketaanko ryhmäkarsinan pinta-alaan mukaan myös jaloittelualue? Kyseessä luomu
loppukasvattamo, jossa eläimet pääsevät jaloittelualueelle koko ajan ja vapaasti. Jaloittelualue on
asfaltoitu.
VASTAUS: Jaloittelualuetta ei ole ajateltu mukaan. Rakennuksen sisältä pitää löytyä ne vaadittavat
neliöt, jossa eläin voi vapaasti liikkua, oli se sitten ryhmäkarsina tai osa hallista.
 1.3b. Tässä toimenpiteessä pitääkö kylmäkasvattamossa olla sisätilaa 6,5 m2 vai käykö siihen
jaloittelualueen neliöt? Oliko tämä toimenpide vaihtoehtoinen Vähintään 12 kuukauden ikäisten
urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen kanssa?
”Vähintään 12 kuukauden ikäisillä urospuolisilla naudoilla on oltava kiinteäpohjainen, hyvin
kuivitettu ja pehmeä makuualue tai rakolattiakarsinoissa makuualueella on makuumukavuuden
parantamiseksi käytettävä rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa
pehmentäviä rakenteita. Pehmentävien rakenteiden kunnosta on huolehdittava ja niitä on
tarvittaessa uusittava. Ryhmäkarsinassa jokaisella naudalla on oltava tilaa vähintään 4,5 neliömetriä
lämminkasvattamossa ja kylmäkasvattamossa vähintään 6,5 neliömetriä. Urospuolista nautaa ei saa
pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.”
VASTAUS: Alaan lasketaan katettu ala, jossa eläimet voivat liikkua vapaasti. Ala voi muodostua esim.
katetusta ruokinta- ja makuualueesta. Eli noissa kuvissa laskettaisiin molempien hallien ala yhteen ja
sitten jaetaan 6,5 neliöllä, niin saadaan maksimieläinmäärä. Jos tila haluaa pitää sonneja tarhassa,
voi valita ulkoilutustoimenpiteen 1.4a:n ja saa siitä korvauksen. Ja kylmäkasvattamo voi aina valita
1.3a:n.
 1.3b Tilalla on muutama astutussonni ”toiminnassa” lehmien ja hiehojen joukossa pihatossa ja lisäksi
kasvamassa teurastukseenkin sonnipoikia. Mitenkä lasketaan noille astutussonneille tuo tilavaatimus
kun ovat yli 12 kk ja temmeltävät naaraspuolisten kanssa?
VASTAUS: Jotta asetuksen vaatimus täyttyy, kaikille samassa karsinassa tai tilassa sonnin oleville
pitää löytyä lämminkasvattamossa 4,5 m2 / eläin. Lehmien kanssa olevalle astutussonnille ei ole
asetuksissa poikkeusta. Jos tätä ei saada toteutettua, toimenpidettä ei voi valita.
 Onko uuteen nautojen EHK:n tarvittava ruokintasuunnitelma / tuotantoseuranta mahdollista tehdä
tilalla itse, vain onko oltava jonkun ulkopuolisen esim. neuvojien tai teurastamojen tekemä? Onko
jalostussuunnitelma oltava myös?
VASTAUS: Rehuanalyysiin perustuvan ruokintasuunnitelman voi periaatteessa tehdä itse. Silloin pitää
kuitenkin olla tiedossa eläinten ravintoainetarpeet kasvuun ja/tai tuotantoon sekä koko dieetin
ravintosisältö. Käytännössä lihakarja/emotiloilla se olisi helpointa toteuttaa.
Tuotannonseuranta onnistuu maitotilalla helposti, jos esim. lypsyasemalta tai robotilta saadaan
eläinkohtaiset maitotuotokset. Lihakarjan tuotantoa voi seurata mittaamalla ja arvioimalla elopainoa
sekä teurasraporteista. Jalostussuunnitelmaa ei edellytetä.
 Hyväksytäänkö toimenpiteessä 1.3a., 1.3b. ja 1.5b. pehmikkeeksi parsimatto, jos on rakolattiakarsina?
VASTAUS: Jos on paksu joustamaton petimatto ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet, niin OK
makuualueeksi. Jos on ohut matto, sen alle voi laittaa kiinteäksi alustaksi esim. vanerin.
 Toimenpiteissä 1.3b. ja 1.5b. puhutaan pehmentävistä rakenteista, mitä ne ovat?
VASTAUS: Ne on ritilöiden pehmusteet, kumiset ritilämatot tai reunat palkkien päällä tai reunoilla
 EHK, toimenpide 1.1 eri sukupuolta yli 8kk ikäisiä nautoja ei saa pitää samassa karsinassa: Saako
siitossonni jäädä tehtävänsä suorittamisen jälkeen lehmien karsinaan ja jos niin kuinka pitkäksi
aikaa?
VASTAUS: Saa jäädä. Ehdoissa siitossonneilla on ”lupa” olla lehmien kanssa samassa karsinassa, aikaa
ei ole rajattu astutuskauteen.
 EHK, toimenpide 1.1 ruokintasuunnitelma: tuleeko säilörehun rehuanalyysi tehdä kaikista
kasvukauden sadoista vai riittääkö vähempi?
VASTAUS: ruokintasuunnitelman tulee perustua rehuanalyysiin ja ruokintasuunnitelman tulee olla
voimassa (päivämäärät). Mutta ei valvonnassa lähdetä selvittelemään pöydällä olevan rehun
analysointia muuta kuin siinä tapauksessa että rehuanalyysi on esim. yli vuoden vanha ja silloin
halutaan varmistaa, onko rehua vielä olemassa.
 EHK, toimenpide 1.3a) Voiko lypsykarjatilat valita tp:n jos lypsylehmät ovat kytkyissä?
VASTAUS: Kyllä, kielto vain lihanaudoilla.
 Kohta 1.4 Nautojen laidunnus ja jaloittelu. Koska luetaan ympäri vuoden ulkona kasvatettavaksi?
Silloinko, kun eläimet pääsevät koska vain ulos jaloittelemaan ja asustavat muutenkin kylmissä
rakennuksissa? Jos emolehmät otetaan sisätiloihin tosin kylmiin, niin ovatko ne ulkona kasvatettavia
ympäri vuoden?
VASTAUS: Lähinnä vain metsässä tai laitumella olevat ovat ulkokasvatusta. Pihapiirissä on normaalia
kylmäkasvatusta ja usein siinä on jaloittelutarhaa + kattoa ja seinää suojassa eli katettuja neliöitä
enemmän kuin pelkkä makuualue.
 Kysyisin tulevaan hyvinvointikorvaukseen liittyen lisätoimenpiteestä Nautojen laidunnus ja jaloittelu
laidunkauden ulkopuolella (1.4a) jota on toteutettu tilallamme ed. ohjelmakaudella. Tilamme on
lypsykarjatila ja parsinavetta. Tarkoitus olisi rakentaa ummessa oleville lehmille kuivikepohjainen
kylmäpihatto joten kysyisinkin voiko edellä mainittua lisätoimenpidettä enää valita lypsylehmille.
VASTAUS: Jos valitsee tuon toimenpiteen, pitää kaikkia yli 6 kk ikäisiä nautoja laiduntaa
kasvukaudella vähintään 60 päivän ajan (sonneilla käy myös jaloittelutarha) ja ulkoiluttaa muuna
aikana. Ei voi toteuttaa vain osalla karjasta.
 Kohta 1.5a Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat. Noudatettava tilan kaikilla
poikineilla. Lasketaanko keskiarvona esim. viimeinen vuosi eläinyksiköissä vai käytännössä homma
pitää olla hanskassa joka päivä? Jospa tilalla 100 poikinutta niin vaatiiko jokaista alkavaa 20 lehmän
ryhmää varten 6 karsinaa?
VASTAUS: Alkavaa on 1-19 ja toinen karsina vaatimus 20-39 ja kolmas karsina 40- 59 , 60-79 neljäs
karsina, 80-99 viides karsina ja 100- 119 kuudes karsina.
 1.5. Miten eläintä pidetään lämpimänä, pitääkö tilassa olla erillinen lämmitin?
VASTAUS: Eläin on pidettävä tarvittaessa lämpimänä. Keinoja on monia mutta minimissään siihen voi
riittää esim. peite tai loimi.
 1.4. Nautojen laidunnus ja jaloittelu ”Ehtojen täyttämiseen ei riitä, että navetan ovi on auki
laitumelle tai jaloittelutarhaan, vaan eläimet on myös ohjattava ulos. Miksi eläimet on ”pakotettava”
ulos navetasta, vaikka niiden mielestä sisätiloissa olisi niiden kannalta mukavampaa, esim. ulkona
runsaasti hyönteisiä, paahtava aurinko, kova sade tmv. Nauta on mieluusti ulkona kun sää on
mukava. Eli jos tarkastushetkellä eläimet ovat sisällä omasta halustaan, miten tarkastajat tämän
tulkitsevat?
VASTAUS: Toki eläimet saavat tulla takaisin ja osa tuleekin jos keli ei miellytä. Mutta kun korvaus
tulee eläinten siirrosta, niin se pitää tehdä (paitsi robottitiloilla, joilla älyportit ohjaavat liikennettä).
Jos eläimet ovat sisällä, katsotaan esim. onko laitumella sen näköistä, että eläimet ovat siellä
aikaisemmin olleet.
 Jos tilalla on sekä emolehmiä että lypsylehmiä, mitä vasikkatoimenpiteitä voi valita 1.2:ssa?
VASTAUS: Mikäli toimenpiteen ehtoja pystyy noudattamaan kaikilla alle 6 kk ikäisillä vasikoilla, voi
valita 1.2a:n tai 1.2b:n. Vasikalla/vasikoilla on kuitenkin oltava omaa tilaa ryhmäkarsinassa (1.2a)
vaadittu määrä. Sen voi toteuttaa vasikkapiilon (esim. aitojen/porttien/köysien) avulla, jonne
emo/emot ei pääse.
 Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen (1.2c) : pitääkö vasikkapiilossa olla
juomakuppi ja pitääkö siellä sopia yhtä aikaa syömään tai makaamaan?
VASTAUS: Vasikkapiilo ei ole pakollinen ja siitä ei ole säädetty ehk:ssa sen enempää.
 Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen (1.2c) : Voiko poikimakarsina (kiinteä)
sisältyä tähän 10 m2 pinta-alavaatimukseen?
VASTAUS: Ei voi, poikimakarsina ei voi sisältyä emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden vaatimaan
10 m2, vaan 11 m2:n poikimakarsinan pitää olla erotettavissa muusta karsinasta siten, että muuhun
karsinaan jää vielä vähintään 10 m2/karsinaan jäävä emo&vasikka-pari.
 Onko 2 vasikkaa ryhmä eli onko pakko laittaa karsinaan useampia? Tautipaineen takia pitävät
parhaana kahden ryhmiä (uusi navetta ja tutkimukset kuulemma suosittavat ennemmin pareittain
mieluummin kuin isompiin ryhmiin).
VASTAUS: Jo 2 vasikkaa on ryhmä.
 Miten tilan tilantarve määritellään 1.2c: emot + vasikat ulkona aitauksessa, jossa hyvin kuivitettu
katos makuualueena?
VASTAUS: Kun puhutaan (rakennusten) neliövaatimuksista, niin niitä ei voi täyttää kattamattomalla
alalla. Se aika on tietysti poikkeus, kun eläimet ovat isolla pellolla ja syövät laidunta. Jos ajatellaan,
että kylmäpihatossa eläimet pääsevät koko ajan sisälle ja ulos ja rakennuksen yhteydessä on
jaloittelutarha/aitaus, 10 m2 täytyy kertyä katon alta. Jos on 50 emoa vasikoineen, voi olla vaikka
150 m2 hyvin kuivitettua makuukatosta ulkona ja 350m2 sisällä.
 Tilan pellot on luomussa ja karja siirtyisi luomuun näillä näkymin 2016. Tila haluaisi kaikesta
huolimatta jatkaa eläinten hyvinvointikorvauksessa ja ottaa laidunnus-lisätoimenpiteen (muutenhan
korvaustasot jäävät kovin kovin alhaisiksi). No nyt ongelmana on se, että eläinten hyvinvointikorvaus
on voimassa 2016 loppuun. Eli tuleeko ongelmia, jos ottaa nyt laidunnuksen ja siirtää eläimet
luomuun 2016? Tuleeko takaisinperintöjä?
VASTAUS: Jos valitsee nyt laidunnuksen ja siirtyy ensi vuonna luomukotieläintuotantoon, niin tulee
takaisinperintä, kun toimenpiteissä ei ole enää vaihtomahdollisuutta. Luomusopimuksen tekeminen
pitää jättää luomusopimuksen tekeminen vuoteen 2017 tai laidunnukseen liittyvä toimenpide pitää
jättää ottamatta.
 Mitenkäs emotilalla, jolla poikimiset venyvät ja vanuvat aika välille 1.2 – 30.10 eli emojen kanssa
samalla laitumella olisivat yli 8 kuukaudenkin ikäiset vasut (lehmääsiä ja sonnipoikia). Erottelu
vaiheessa (ilmeisesti syksystä kii marraskuussa) sonnipoijat lähtevät pois tilalta kokonaan. Saavatko
sanktiota jos tarkastus iskee ”sopivasti”?
VASTAUS: Jos tila aikoo valita toimenpiteen 1.1, sitten ei saa olla. Muissa toimenpiteissä ei vaadita
”sukupuolierottelua”.
 Laidunnus ja jaloittelutoimenpiteessä naudoille on sit.ehdoissa mainittu että nautojen on
päästettävä jaloittelemaan ulos. Eli tässä tapauksessa ei enää käy emojen jaloittelu pihatossa vaan
ne on päästävä ulos alueelle jossa ei ole kattoa?
VASTAUS: Toimenpiteessä 1.4a) kaikki yli 6 kk naudat on päästettävä kesällä laitumelle ja talvella
ulos jaloittelemaan, oli emo tai ei. Jos ei emojen ulkoilutus talvella onnistu, tila voi valita
toimenpiteen 1.4b.
 Mitäs mieltä ollaan igluista? Jos kerran pinta-alat täyttyy niin yksilö kuin ryhmäkarsinoissa ja vasikat
saadaan peitolla tai loimella tarvittaessa lämmitettyä, niin ei kait mitään estettä ottaa alle
puolivuotiaille olo-suhteiden parantamista?
VASTAUS: Ei ongelmaa, jos tilalla on käytössä ryhmäiglut. Vasikoiden pitää tukiehtojen mukaan olla
ryhmäkarsinassa, joten 1 eläin/igluaitaus ei riitä.
 Mitenkäs tällainen alkuperäisrotutila, jolla emolehmäkäytössä suomenkarjaa ja pari isoa (3-v ja 6-v)
siitossonnia on talviaikaan kytkettyinä navetassa, mutta kun kasvattavat lihaksi sonnivasikat, niin ne
ovat vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden mukaisissa oloissa. Voivatko
valita toimenpiteeksi? Eikö laskenta voisi noteerata käyttötapa 3 elukat laskentaan ja jättää
käyttötapa 4 pois? Vai pitäisikö toimenpiteen kelpuuttamiseksi pistää isot pojat mittelöimään omaan
karsinaansa, nuorien kanssa on turhan riskialtista. Saako sonnit käyttötavalla 4 ylipäätään palkkioita?
VASTAUS: Sonneilla ei tarkastella käyttötapaa. Sitoumusehdoissa sanotaan, että urospuolista nautaa
ei saa pitää kytkettynä. Jos siitossonnit viettävät talven navetassa kytkettyinä, tila ei voi valita tätä
toimenpidettä.
Siat
 2.6b. Miten viljelijä (=lihasikojen kasvattaja) varmistuu, että saa vaan ”leikkaamattomia” porsaita?
VASTAUS: Korvaus on ajateltu puolelle 3-8 kk ikäisistä lihasioista. Ongelmaksi tulee, jos tila saakin
vain karjuporsaita lihasioiksi.
 Vanhassa ja nyt keväällä alkavassa uudessa hyvinvointikorvauksessa on sikojen lisätoimenpiteenä
emakoiden porsiminen vapaaporsituskarsinassa, jonka pinta-alan pitää olla yli 6 m2. Täyttääkö
valvonnassa pinta-ala vaatimuksen karsina, jonka ala on yli 6 m2, kun portit lantakäytävälle on
avoinna, mutta jonka ala on 5 m2 lantakäytävän tyhjennyksen ja kuivituksen aikana?
VASTAUS: Jos ala on se 6 m2 muulloin kuin siivouksen ajan, niin OK.
 Ehto 2.6.a. kivun lievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation. Ehdoissa lukee, että tämän voi
valita vain porsastuotantosikalat, mutta kait sen voi valita myös yhdistelmäsikalat?
VASTAUS: Ilman muuta se kattaa nekin.
 Ehto: sikojen virikkeet: jos karsinassa on sioilla olkihäkki, jossa on jatkuvasti olkea/heinää tarjolla.
Mitä sen lisäksi tarvitaan (ja tarvitaanko) jotta täyttää tämän ehdon?
VASTAUS: Kiinteä luonnonmateriaalista oleva virike esim. puu, narut , säkit tms
 Ehto: sairaskarsina. Tämä ei sisällä paikkojen määrävaatimusta siitä, paljonko sairaspaikkoja on
oltava. Sehän on kirjattu eläinsuojelun lakisääteisiin asioihin, mutta siirtymäaika on 1.1.2018 alkaen
eli vanhoilta tiloilta ei siis vaadita tiettyä määrää sairaskarsinoita vielä lakitasolla eikä
hyvinvointikorvauksessakaan vuosina 2015-2017. Ymmärsinkö oikein?
VASTAUS: Eläinten hyvinvointikorvauksen perustasoksi on määritelty sikojen suojelusta annetun
valtioneuvoston asetuksen (629/2012) 4 § 5 mom., joten sairaskarsinoita on oltava asetuksen
määrittelemä 5 % myös vanhoissa sikaloissa.
 Sikojen kastraatiokivun poistaminen ”annettava kirurgisen kastraation yhteydessä ja sen jälkeen
jälkikivun hoitoon kipulääkettä…”, käytössä kuulemma pitkävaikutteista kipulääkettä eli
käytännössä annetaan vain 1 piikki kastroitaessa, riittääkö?
VASTAUS: tiedossamme ei ole (2/2015), että sioille olisi Suomessa rekisteröitynä pitkävaikutteista
kipulääkettä, jota voisi käyttää viestissäsi kuvatulla tavalla eli että yksi piikki vaikuttaisi kyseisessä
eläinten hyvinvointikorvauksen ehdossa tarkoitetulla tavalla riittävän pitkään myös kastraation
jälkeiseen kipuun. Sioilla yleisesti eri kauppanimillä ja vahvuuksina käytettyjen
meloksikaamivalmisteiden vaikutusaika on sialla 24 tuntia, mikä suinkaan ei tarkoita
”pitkävaikutteista” valmistetta eikä yksi ennen kastraatiota annettu piikki anna riittävää
kivunlievitystä enää yli vuorokauden kuluttua kastraatiosta. Naudoille on kipulääkkeinä olemassa
useitakin rinnakkaisia, karprofeeniä tehoaineenaan sisältäviä rinnakkaisia injetiovalmisteita, joilla
saadaan kertainjektiolla 2 – 3 vuorokauden vaikutusaika. Karprofeenivalmisteita ei kuitenkaan ole
rekisteröity käytettäviksi sioilla, ainoastaan naudoilla sekä koirilla ja kissoilla.
Mikäli tuon kyseisen ”pitkävaikutteista kipulääkettä” koskeneen väitteen esittänyt taho pystyy
nimeämään tarkoittamansa valmisteen, pitänee asiaa pohtia uudelleen; muussa tapauksessa vastaus
kysymykseesi on kielteinen. Sitä paitsi on eläinten hyvinvointikorvauksen kyseisen ehdon
interventiokorvaukset laskettu sillä perusteella, että kastroitavat porsaat otetaan kiinni kahdesti ja
niille injisoidaan kipulääke kahdesti. Tässä tapauksessa on kahden kipulääkeinjektion antamisesta
aiheutuva työkustannus suurempi kuin lääkekustannus.
 Virikkeet-vaihtoehto sioille: käykö kiinteiksi virikkeiksi kuormaliinat (ks. liite). Ne ovat hyvin
suosittuja ja tykättyjä sioilla, muutamilla tiloilla jo käytössä. Niistä ei synny meteliä ja sika pystyy
pureskelemaan ja upottamaan hampaansa niihin?
 Sikojen virikkeet: tarkoittaako, että lihasikojen kiinteinä leluina käy vain roikkuvat puurungot tai
säkkipalat ja porsailla käy vain luonnonkuituköydet tai säkkipalat tai muu vastaava
VASTAUS: Saa olla myös muita luonnonmateriaaleja, ja saa ripustaa myös muilla tavoilla tai laittaa
lattialle, kunhan virikkeet toimivat edelleen hyvin. Ehdoissa mainitut materiaalit ja kiinnitystavat on
tarkoitettu esimerkeiksi hyviksi osoittautuneista käytännöistä.
Olennaista virikkeiden toimivuuden kannalta on, että sikojen on helppo ylettyä niihin ja että ne
pysyvät puhtaina. Ylettymisen kannalta olennaista on, että ne eivät ole kärsän tasoa korkeammalla,
koska silloin kurkotteleminen menee vaikeaksi. Lattialla puhtaana pysymiseen vaikuttaa virikkeen
paikka karsinassa sekä se, onko se lattialla irrallaan vai kiinnitettynä esim. ketjulla karsinan
aitaan. Ritilälattialle sijoitetut virikkeet likaantuvat helposti, jolloin siat menettävät mielenkiintonsa
niihin. Kiinteällä lattialla, etenkin sen makuualueena käytetyllä osalla virikkeet pysyvät todennäköisemmin puhtaina, mutta silloin on toisaalta huolehdittava, että sioilla on tarpeeksi sellaista
makuualuetta jossa ei joudu makaamaan epämukavasti puupalojen päällä. Jos kiinteitä virikeesineitä kuten puuta laitetaan lattialle, silloin on hyvä kiinnittää ne esim. ketjulla niin että niitä ei voi
työnnellä ympäri karsinaa, koska ympäriinsä työnneltyinä ne päätyvät pian vahingossa nurkkaan
lantakasaan ja muuttuvat sitten sioille epämiellyttäviksi, eli lakkaavat toimimasta virikkeenä.
 Käykö sioille kiinteiksi virikkeiksi kumiset lelut?
VASTAUS: kumiesineitä kuten kumiletkua on jonkin verran kokeiltu virikkeenä, mutta niistä ei ole
kovin hyviä kokemuksia, ennen kaikkea siksi että siat kyllästyvät useimpiin kumiesineisiin nopeasti.
Verrattuna esim. hamppu- ja sisalköysiin, tuoreeseen puuhun, paperiin, pahviin, juuttisäkkeihin ym.
kasvikuituja sisältäviin virikkeisiin, erona näyttäisi olevan se, että kaikki nämä viimemainitut
tuoksuvat sikojen mielestä jossain määrin syötäviltä, mistä syystä ne pureskelevat niitä jopa
kuukaudesta toiseen. Siis kumiset lelut eivät sellaisia, joita on ajateltu tähän toimenpiteeseen.
 Porsitusolosuhteet: onko vaatimusta vapaaporsituskarsinan kiinteän lattian alalle, muutoin kuin että
porsailla toki oltava kiinteää? Voiko esim. täysritiläporsituskarsinoista tehdä vapaaporsituskarsinoita,
jos porsaspesän muuttaa kiinteäpohjaiseksi+ kuivittaa?
VASTAUS: muuta vaatimusta kiinteästä ei ole. Vapaaporsituksen olennainen osa on pesämateriaalin
runsas tarjonta, jotta emakko voi rakentaa siitä aidon pesän. Vapaaporsituksessa olisi hyvä olla
kiinteä lattia myös suurimmassa osassa emakon aluetta, porsaspesän lisäksi. Vapaaporsituksen
onnistumisen kannalta on ylipäänsäkin tärkeää, että karsinan suunnittelussa käytetään jotakin
testatuista ja hyviksi havaituista malleista, joissa yksityiskohdat on hienosäädetty kohdalleen:
kiinteän lattian määrän lisäksi näitä ovat mm. karsinan pinta-ala, tukirakenteiden sijainti ja ruokintaja juomapaikkojen sijainti. Jos porsituskarsinan suunnittelussa yrittää säästää väärässä kohdassa
esim. laittamalla vähemmän kiinteää lattiaa kuin mikä tutkimuksissa ja käytännössä on havaittu
toimivaksi, se kostautuu helposti, kun emakko sen seurauksena käyttää karsinaa eri tavalla kuin se
käyttäisi optimaalisesti suunniteltua karsinaa (esim. porsii eri kohtaan karsinaa kuin tuottaja haluaisi)
tai porsaita jää emän alle herkemmin kuin jäisi optimaalisesti suunnitellussa karsinassa.
 Emakoiden ulkoiluttaminen: mitä ulkoiluttamistilalta vaaditaan? Pohja, kattaminen, juomapisteet.
Pitääkö olla juomapistettä ulkona, jos vapaa pääsy koko ajan sisälle juomaan?
VASTAUS: vain pohjalainsäädäntö ja siinäkään ei puhuta kuin aidoista. Juomapistettä ei vaadita.
 Porsastuotantosikalan tuotantosuunnitelma (tp 2.1), pitääkö olla paperilla vai voiko tiedot olla
koneella tuotannonohjausohjelmassa?
VASTAUS: Voi olla sähköisessä muodossa ja sieltä luettavissa ja tulostettavissa. Oleellista on nähdä ja
suunnitella tulevat eläinten määrät.
 Mitä asioita vaaditaan sikojen ruokintasuunnitelmissa ja pitääkö päiväkasvu mitata?
VASTAUS: Oleellista on tietää sikojen ravintoainetarpeet (esim. lihasioilla eri viikoilla ja emakoilla eri
tuotannon vaiheessa). Sitten rehuannoksen rehuarvot (energia, valkuainen) ja annettavat
rehumäärät, jolloin nähdään miten tarve täyttyy. Päiväkasvun mittaamista ei vaadita mutta ruokinta
suunnitellaan käytännössä jonkun tavoitteen mukaan lihasioilla.
 Voiko kuivalanta lihasikala valita ehk:n toimenpiteeksi kohdan 2.5? Mitä tämä karsinoiden
kuivittaminen vaatii kaikkiaan ja voiko siis pelkkä lihasikala valita sen.
VASTAUS: Toimenpiteeseen 2.5 voi sitoutua vaikka tilalla on vain lihasikoja. Kuivalantalihasikala voi
periaatteessa valita toimenpiteen, jos siellä on käytössä kestokuivitus tai katokselliset kaksiilmastokarsinat / lattialämmitys runsaan kuivituksen kera ja kaikki lihasiat mahtuvat yhtä aikaa
makuulle hyvin kuivitetulle makuualueelle.
 EHK:N sitoumusehdoissa kohta 2.5 on kaksi-ilmastokarsinoista. Vaaditaanko tässä lattialämmitystä
vai erillistä katosta, jolloin osaston lämpötila voi olla alhaisempi vai mitä tämän vaatimuksen
toteuttaminen vaatii?
VASTAUS: Vaaditaan minimissään katettu (katosta voi nostaa porsaiden iän mukana) ja hyvin
kuivitettu makuualue, jolloin siinä lämpimämpää kuin muualla. Lattialämmitys tai lämpölamput
mahdollisia muttei pakollisia.
 Jos valitsee sikojen jaloittelu-toimenpiteen niin riittääkö ulkoilu katoksen alla vai täytyykö olla ihan
taivasalla?
VASTAUS: Koko ulkoilualue ei voi olla katettua alaa
Siipikarja:
 Lasketaanko kerrosritiläkanalan ritilät lattiapinta-alaksi vai voidaanko ne laskea tasoiksi?
VASTAUS: kerrosritiläkanalan tasot voi laskea tasoiksi ainoastaan silloin, kun eläintiheys on max 9
kanaa per kanojen käytettävissä oleva lattianeliömetri (siis ilman tasojen alaa). Jos eläintiheys on
suurempi, hyvinvointikorvauksen ehto voidaan täyttää lisätasoja tai lisäramppeja asentamalla.
 EHK, toimenpide 4.3 munintakanalan ilmanlaadun parantaminen: Koskeeko lannanpoisto 3krt/vko
myös lattiakanaloita?
VASTAUS: Ei ole poikkeuksia eli lattiakanala ei käytännössä voi valita. Kerrosritiläkanaloissa, joissa on
ritilöiden alla käytössä olevat lantahihnat ja kanaloissa voidaan toteuttaa lannanpoistoa 3 krt/vko,
voisivat valita.
 Millaisia ovat orret ja tasot?
VASTAUS: Kuvassa oikealla orreksi käännetty lauta on jalkapohjien terveydelle huono ratkaisu, koska
linnun varpaat joutuvat olemaan luonnottomassa asennossa (eivät pääse kiertymään orren ympäri
niin kuin pitäisi). Lisäksi laudan paine kohdistuu liian kapeaan osaan jalkapohjassa, mikä sekään ei
ole terveellistä.
ORSI
Orsi on ohuehko tanko (esimerkiksi munivien kanojen orsien läpimitta on noin 4 cm, kalkkunoille
tarvitaan selvästi paksumpi), jolloin linnun varpaat kiertyvät sen ympärille, poikkileikkaus joko
pyöreä tai pyöristettykulmainen neliö. Suositeltavia materiaaleja ovat puu tai se saksalaisten
kehittämä synteettinen siipikarjarakennusten orsimateriaali. Metallit ja tavalliset muovit eivät ole
kovin hyvä, koska ne painuvat ilmatiiviisti jalkapohjaa vasten ja lisäävät siksi tulehdusten ja paiseiden
kehittymistä niihin pieniin naarmuihin, joita jalkapohjissa välillä on. Orrella taas kävellään samalla
tavalla kuin ohuella oksalla, eli vähän varovaisemmin, asettaen varpaat joka askeleella orren ympäri.
Untuvikkojen orsien on syytä olla niin alhaalla, että niille on helppo nousta. Lihasiipikarjalla 6 viikon
ikään asti ja osa niistä sen jälkeenkin, paras ratkaisu on sijoittaa osa orsista juuri untuvikkojen pään
korkeuden yläpuolelle, osa juuri 6-viikkoisten pään korkeuden yläpuolelle ja osa täysikokoisten pään
yläpuolelle. Paikat suunnitellaan siten, että alemmat orret/tasot muodostavat helppoja reittejä
ylemmille ja kokonaisuus on sellainen, että täysikokoistenkin lintujen on mahdollisimman helppo
liikkua hallissa.
TASO
Taso on nimensä mukaisesti jotain leveää ja litteää, kuten leveä lauta tai hylly, ja lintu seisoo sen
päällä varpaat suorina. Tasolla linnut kävelevät samalla tavalla kuin maassa. Oleellisinta siipikarjalle
on, että niillä on ylipäänsä jotain mille ne voivat nousta yöksi nukkumaan rakennuksen lattiatasoa
korkeammalle, ja että nämä rakenteet ovat linnuille turvallisia (esimerkki turvattomista rakenteista
ovat metallisten rakenteiden terävät kulmat, joista tulee helposti jalkoihin haavoja, jotka voivat
tulehtua ja kehittyä paiseiksi). Lihasiipikarjalla käytetään orsien sijasta usein kuitenkin tasoja siksi,
että ne on jalostettu ruumiinrakenteeltaan raskaiksi ja siten alkuperäistä kömpelömmiksi, minkä
takia on pieni riski, että ne voivat pudota yrittäessään mennä orrelle
RAMPPI
Ramppi on vino kulkureitti lattialta orrelle/tasolle.
 Mitä on paperiruokinta?
VASTAUS: Käytännössä levitetään paperia isosta leveästä rullasta lattialle. Sanomalehtipaperi ei ole
hyvä, koska painomusteessa on liuottimia ja öljyjä. Kalkkunoilla tarkoitusta voi palvella esim.
kartonki, pahvit tai munakennot. Myöhemmin alustat toimivat virikkeinä. Olennaisinta on että rehu
on helposti saatavilla lattiatasossa, jotta kaikki poikaset löytävät sen. Tällaisella ruokinnalla siis
ratkaistaan sitä ongelmaa, että jos rehu ei ole näin helposti löydettävissä, jotkin untuvikot kuolevat
nälkään, kun eivät ehdi löytää rehua ajoissa.
 Miksi siipikarjan ruokinnassa vaaditaan kokonaisia jyviä?
VASTAUS: Mitä nuoremmalla iällä jyvien antaminen aloitetaan, sitä tehokkaampi on sen vaikutus
myöhemmän käyttäytymisen ohjaamisessa terveeseen suuntaan.
Kokonaisten jyvien antaminen pienestä pitäen on tärkeää niillä linnuilla, joiden annetaan kasvaa
aikuisiksi tai lähes aikuisiksi, eli kalkkunoilla ja munijakanoilla. Broilerit teurastetaan niin nuorina,
että ne eivät ehdi siihen ikään, jossa ne alkaisivat varsinaisesti vahingoittaa toisiaan. Broilereillekin
kokonaiset jyvät ovat silti tervetullutta ajankulua ja siksi suositeltavia.
Nokkimiskäyttäytymisen muokkaajina jyvät ovat siis sitä tehokkaampia, mitä aikaisemmin niitä
aletaan antaa. Jyvien ja muun rehun määrää laskettaessa on otettava huomioon, että kokonaiset
jyvät eivät korvaa vastaavaa määrää viljaa rehussa, koska kokonaiset jyvät eivät imeydy pienillä
poikasilla yhtä tehokkaasti
Lampaat ja vuohet
 Miten lampaiden ja vuohien loistorjuntasuunnitelma tehdään, tilakäynnin yhteydessä vai toimistolla
ja mitä siihen menee aikaa?
VASTAUS: Kumpi vaan käy. Melkein helpompi tehdä esitietojen perusteella ja näytteiden perusteella
toimistolla. Aikaa menee esitietojen ja näytevastausten ollessa valmiina noin tunti
 Mitä asioita loistorjuntasuunnitelmassa on? Tehdäänkö kerran vuodessa, päivitetäänkö ja voiko olla
pitempään voimassa?
VASTAUS: Pitää lukea huolella esitiedot, edelliset lääkitykset, eläinten ostot, laidunkierto, eri
eläinryhmät laitumilla ja miten tulevana kesänä laidunnetaan (eri sukupuolet/ikäryhmät/eri
tarkoitukseen olevat lampaat), kasvu (=punnitus ja teurastustiedot / muut kasvutiedot) ja
sairaustiedot. Näistä tehdään synteesi + suositukset toimenpiteistä ja laidunnuksesta sekä miten
näytteillä tilannetta seurataan. Eli vuosittain täytyy tehdä suunnitelma ja seuranta sitä näytteillä.
Jos tilanne on tilalla hyvin hyvä ja vakaa, vuosittainen suunnitelma voi mennä jopa 30 minuutissa,
mutta on edelleen tärkeää, että hyvääkin tilannetta seurataan (”valvotaan”) ulostenäytteillä (noin 3
näytettä/vuosi). Jos tilalla ongelmia loisten suhteen, voidaan tarvita 4-5 näytettä, mutta toisaalta,
kun asioita korjataan, seuraavina vuosina helpottaa.
Tiloilla, joilla on mahdollisuus hyvään laidunkiertoon voidaan pärjätä välillä vain 2 näytteellä / vuosi.
 Pitääkö lammas-/vuohitilan loistorjuntasuunnitelma tehdä uusiksi joka vuosi?
VASTAUS: Loistorjuntasuunnitelma on tehtävä tai ainakin päivitettävä joka vuosi.
 Voiko uuhien jaloitteluvelvoitteessa (tai edes valvontaohjeessa?) olla maininta, että uuhia esim. 2 kk
poikimisen jälkeen ei tarvitse ulkoiluttaa: nykyisin monet poi'ittavat jo sydäntalvella ja silloin karitsat
ovat heikkoja, utareet paleltuma-alttiita myös ja eläinten erottelu (vieroittamattomat karitsat
lajiteltava pois emojensa luota ja uuhet ulkoilemaan) aiheuttaa stressiä eläimille ja tallautumisriskin
karitsoille. Samoissa ryhmissä voi kuitenkin olla eri-ikäisiä karitsoita emineen ja jaloitteluvelvoite
päällä. Ei liene eläinten hyvinvointia edistävää/eettistä, jos pikku karitsat laitetaan emojen kanssa
pakkaseen/sateeseen - jos emot sinne laitetaan, karitsat seuraavat perässä. Sairastumis- ja
loukkaantumisriski on ilmeisen suuri.
VASTAUS: Sitoumusehdoissa on, että emä on päästettävä laitumelle karitsan kanssa 1 viikko
poikimisen jälkeen. Talvella voidaan kuitenkin emä ja karitsa päästää ulos jos sää sen sallii, eli kovalla
pakkasella ei tarvitse ulkoiluttaa.