Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6
2/2015 Hyvässä hoidossa Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6 Väsymys voi johtua raudanpuuteesta s. 3 Eroon suonikohjuista s. 6 Leikkauksen jälkeinen kivunhoito s. 7 Meillä mietittyä Mukana työn muutoksessa K un valmistuin lääkäriksi Helsingin yliopistosta 70-luvulla, työterveyshuolto oli opetuksessa sivuutettu pienin maininnoin. Ensimmäisessä työpaikassani kuitenkin tarvittiin työterveyslääkäriä ja minua pyydettiin mukaan työterveyshuoltoon. Onneksi kokeneista työterveyshoitajista oli aloittelevalle työter- veyslääkärille erityisen paljon apua. Tuohon aikaan työpaikoilla altistuttiin jatkuvasti liuotinaineille, melulle, asbestille ja kivipölylle. Kuulo- tai hengityssuojaimia ei ollut käytössä. Myöskään työsuojeluorganisaatioita ei ollut kuin kaikkein suurimmilla työpaikoilla. Työterveyshuollon piti opastaa perusasioita, kuten suojainten käyttöä, vaarallisten aineiden säilytystä, kohdeimurien hankkimista ja ehdottaa toimenpiteitä melun vähentämiseksi. Myös työasennoissa oli tuolloin paljon korjaamista. Työterveyslääkärin työ oli enimmäkseen ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien ehkäisyä ja mahdollisimman varhaista toteamista. Nykyään työterveyshuoltoa ohjaavat hyvä työterveyshuoltokäytäntö sekä muut lait ja asetukset. Nykyään työterveyslääkärin työ on enemmänkin työntekijän psyykkisen ja fyysisen työkyvyn tukemista ja työyhteisön hyvinvointiin vaikuttamista. Työterveyslääkärin työ on kiinteämpää yhteistyötä työnantajan kanssa työn riskien arvioinnissa. Yhdessä tehdään työtä työyhteisön hyvinvoinnin eteen, työn ja sen ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämisessä työuran eri vaiheissa. ”Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset eivät näy heti.” Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito kuuluu oleellisena osana työterveyslääkärin työhön. Sairaanhoitokäyntien kautta lääkäri saa tietoa jaksamisesta ja kuormittumisesta. Hyvä parannus on ollut KELA:n 30, 60, ja 90 päivää -sääntö, jossa työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja 30 päivää. Tarkoituksena on reagoida mahdollisimman varhain sairauspoissaoloihin työnantajan ja työntekijän välisissä varhaisen tuen keskusteluissa ja tarvittaessa työterveyshuollon toimenpitein. Yhdessä mietitään, onko työtä mahdollista keventää, tarvitaanko terveysongelmien vuoksi kuntoutusta tai uudelleen koulutusta, pystyykö työntekijä palaamaan osasairauspäivärahan turvin töihin. Kun työnantajan kanssa asetetaan yhteiset tavoitteet, joihin pyritään ja yhdessä seurataan niiden toteutumista, päästään vaikuttavaan työterveyshuoltoon ja työnantaja saa panoksilleen vastinetta. Tällä hetkellä minua huolestuttaa sote-uudistus. Työterveyshuollon asemaa siinä ei ole selkeästi määritelty. Myös KELA vaikuttaa jatkossakin päätöksillään paljon työterveyshuollon toimintaan. Työter- Ajankohtaista Porissa Kesäaika Kirjoituskilpailu Porin Lääkäritalossa laboratorio sekä kuvantaminen palvelevat kesäaikana 8.6.–9.8.2015 klo 8–16. Ulko-ovet avautuvat kesäaikana klo 8. Kerro meille, kun olit meillä ”Hyvässä hoidossa”. Porin Lääkäritalo viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan ja haluaisimme kuulla asiakkaidemme tarinoita yhteisen matkamme varrelta. Julkaisemme tarinoita pitkin vuotta lehdessämme ja kotisivuillamme. Tarinasi voi olla lyhyt tai pitkä, hauska tai koskettava, kunhan se on sinun tarinasi. Vuoden lopussa palkitsemme kolme tarinaa, muista siis jättää myös yhteystietosi ja nimimerkki, jolla kirjoitus voidaan julkaista. Sairaalan kesäsulku Sairaalamme on suljettuna viikoilla 29 ja 30 (13.–26.7.2015). Uudet vastaanottajat Porissa vastaanoton aloittivat gynekologi Inge Nömm ja sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Kirsi Sävelä. Työterveyshuollossa aloittaa työterveyspsykologi, työnohjaaja Mia Koivu. 2 2/2015 Porin Lääkäritalo Kirjoitukset voit toimittaa: Porin Lääkäritalo Oy Noora Aaltonen Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori tai sähköpostilla noora.aaltonen@porinlaakaritalo.fi Tässä lehdessä voit tutustua yhteen lukijatarinaan s. 6. veyslääkärin näkökulmasta julkisen terveyden- ja työterveyshuollon yhteistyötä pitää tehostaa. Pitää yhdessä miettiä, mitkä tehtävät kumpikin ottaa hoitaakseen. Julkisen puolen henkilöstöpula ei ratkea sillä, että aletaan romuttaa hyvin toimivaa työterveyshuoltoa. Työterveyslääkärin työ on jatkossakin yhteistyötä työnantajan kanssa yhdessä sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Projektiluonteiset työt, jolloin työtä tehdään kotona ja vapaa- aikana sekä matkatyön suuntautuminen hyvinkin kauaksi aiheuttavat haasteita työntekijöiden jaksamiseen, sairastavuuteen sekä vaativat työterveyslääkäriltä valppautta. Jotta työterveyslääkäri saa käsityksen uuden asiakasyrityksen työntekijöiden jaksamisesta ja työilmapiiristä, kuluu siinä oma aikansa. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset eivät näy heti. Pitkäjänteinen työterveysyhteistyö on hyödyksi sekä työnantajalle että sen koko henkilöstölle. ANJA RENFORS työterveyshuollon erikoislääkäri Kaikki palvelut saman katon alta! Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi Raudanpuutteesta monenlaisia oireita Raudanpuute on väestössä yleistä. Fertiili-ikäisistä naisista jopa 5 %:lla arvellaan olevan raudanpuutteisia kuukautisten vuoksi tapahtuvan raudanmenetyksen johdosta. Miehillä raudanpuute on huomattavasti harvinaisempaa. Raudanpuutteen diagnoosi on jokseenkin helppoa, potilas on aneeminen, jos veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut (naiset B-Hb alle 120 g/l, miehet alle 130 g/l). P iilevän raudanpuutteen havaitseminen on vaikeaa, koska rautavarastot saattavat huveta olemattomiin eikä punaisessa verenkuvassa (hemoglobiinipitoisuus ja muut punasoluarvot) nähdä välttämättä muutoksia. Näin on jopa 20 – 40 %:lla potilaista. Tällöin epäily raudanpuutteesta voi syntyä potilaan esitietojen tai oireiden perusteella. Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja jäljitellä oireita, joita esiintyy esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Perustutkimukset raudanpuutetta epäiltäessä ovat verenkuva sekä ferritiini- ja transferriinireseptoripitoisuuden määritys verikokeesta. Nämä määritykset paljastavat piilevän raudanpuutteen ja rautavarastojen tilan. Raudanpuute on hoidettava Naispotilaalla runsaat kuukautiset esitiedoissa viittaavat vahvasti raudanpuutteen mahdollisuuteen eikä verikokeella todetun raudanpuutteen syiden lisäselvityksiä yleensä tarvita. Muilla potilailla - miehillä ja vaihdevuodet ohittaneilla naisilla - raudanpuutteen syy on aina selvitettävä. Syitä voivat olla esimerkiksi toistuvat verenluovutukset, verenvuoto suolistoon särkylääkkeiden käytöstä tai muista syistä johtuen tai keliakia. Suolistoverenvuodon epätavallinen syy on suoliston hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet. Kun raudanpuute on todettu ja sen syy selvitetty, potilaan tulee käyttää rautaa riittävän kauan. Anemiapotilaan rautavarastojen korjaantuminen kestää suun kautta otettavalla rautalääkityksellä keskimäärin 6-9 kuukautta, kun hoitona on kaksi rautatablettia á 100 mg päivässä. Korjaantumista seurataan toistuvin verikokein. Rautaa sisältävät valmisteet voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja kuten kipua, vatsan turvotusta, pahoinvointia, närästystä, ummetusta ja ripulia sekä metallin makua suussa. Ulosteet värjäytyvät usein tummiksi tai mustiksi, myös hampaiden värjäytyminen on mahdollista. Yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Maha-suolikanavan haittojen ilmetessä valmistetta kannattaa yrittää vaihtaa, koska yksilöllisiä eroja valmisteiden siedettävyydessä on henkilöstä toiseen. Osalla potilasta vatsavaivat ovat kuitenkin niin voimakkaita, että ne estävät kaikkien suun kautta otettavien rautavalmisteiden käytön. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista korvata rautavarastot antamalla rautaa suoneen. Omatoimisia, kuukausia kestäviä rautakuureja ilman laboratoriokontrolleja on syytä välttää, koska niihin saattaa liittyä liiallisen raudan kertymisen mahdollisuus. Raudan liiallinen kertyminen elimistöön on vahingollista. ESA SOPPI LKT, sisätautiopin dosentti Ajanvaraus p. (02) 622 622 Raudanpuutteen oireita mm. •Väsymys • Heikotus ja huimaus •Kalpeus • Hajamielisyys ja kes kittymiskyvyn puute • Päänsärky • Hermostuneisuus • Masennus • Ahdistuneisuus • Käsien ja jalkojen kylmyys • Levottomat jalat • Lihasheikkous • Ihon kuivuminen • Kynsien halkeilu • Hiusten haurastuminen ja hiustenlähtö • Heikentynyt yleiskunto ja suorituskyky • Ruokahaluttomuus • Painon lasku tai nousu • Kielen arkuus tai kirvely • Palan tunne kurkussa tai nielemisvaikeudet • Hengästyminen ja hengenahdistus potilaan kaikki oireet olivat hävinneet ja veriarvot olivat korjautuneet. Häntä ohjeistettiin käyttämään rautaa samalla annoksella vielä kahden kuukau- den ajan ja arvot tarkistettiin 3 kuukautta rautalääkityksen lopettamisen jälkeen. Arvot olivat edelleen hyvät. Rautalääkityksellä eroon oireista N uori naispotilas oli tuntenut itsensä vuosia väsyneeksi, mutta viime vuoden aikana oireet olivat pahentuneet edelleen. Lisäksi hänellä oli alkanut ilmetä mielialan ajoittaista laskua, hiusten harvenemista, energian puutetta, hengenahdistusta levossa ja unen tarpeen lisääntymistä. Muutama painokilokin oli tullut lisää. Potilas oli ollut terve eikä hän tupakoinut. Kuukautiset olivat kuitenkin olleet vuosia hyvin runsaat. Potilaalta tarkistettiin kilpirauhaskokeet, jotka olivat normaalit, sekä verenkuva ja veren ferritiinipitoisuus rautavarastojen arvoimiseksi (taulukko 2; Aikapiste 0 kk). Hemoglobiini oli lievästi alentunut, mutta samaa tasoa kuin se oli ollut kaksi vuotta aiemmin terveystarkastuksen yhteydessä. Sen sijaan ferritiinipitoisuus oli voimakkaasti alentunut. Tästä johtuen aloitettiin tablettimuotoinen rautalääkitys 100 mg:n tabletilla kahdesti päivässä. Seitsemän kuukautta rautalääkityksen aloittamisesta Testi/Aika 0 kk + 3 kk + 5 kk + 7 kk + 12 kk B-Hb (g/l) 121126127136142 E-MCV (fl)88899193 91 P-Ferrit (mg/l) 7 326896106 Hyvässä hoidossa Tarkista vakuutukses i! Eroon suonikohjuista ”Suonikohjut ovat merkki laskimoiden vajaatoiminnasta. Ensimmäinen merkki vajaatoiminnasta ovat ihonalaiset laskimolaajentumat,” Suonikohjut ovat hyvin tavallinen ja yleinen vaiva, eritoten naisilla. Aikuisväestöstä jopa 80 prosentilla on lieviä muutoksia alaraajoissa. Suonikohjut ovat usein perinnöllinen vaiva, eikä niiden syntyä voi ehkäistä, eikä niitä voi myöskään hoitaa lääkkeillä. On kuitenkin olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla jo syntyneistä suonikohjuista voi päästä eroon. Suonikohjuhoitoja tekevät Porissa •verisuonikirurgi Pertti Aarnio •verisuonikirurgi Jorma Hannukainen Ruiskutushoitoja tekee Raumalla • LL Veikko Nikulainen 4 2/2015 Porin Lääkäritalo S uonikohjut ovat usein kivuliaita ja aiheuttavat turvotusta sekä painontunnetta alaraajoihin. Lisäksi oireina voi olla myös kutinaa, levottomat jalat tai jopa säärihaava. Suonikohjut ovat seurausta alaraajojen laskimopaineen kohoamisesta, minkä syynä on perinnöllisen häiriön aiheuttama laskimon seinämän heikkous. Myös ikä ja naisilla aiempi raskaus tai synnytys voivat lisätä riskiä suonikohjuihin. – Suonikohjut ovat merkki laskimoiden vajaatoiminnasta. Ensimmäinen merkki vajaatoiminnasta ovat ihonalaiset laskimolaajentumat, kertoo thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pertti Aarnio. Suonikohjutaudin selvittäminen Suonikohjujen aiheuttamat oireet sopivat myös moniin muihin sairauksiin. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä onkin perusteellisesti tutkittava syyt suonikohjuisissa alaraajoissa esiintyvien oireiden taustalla. Muita alaraajaoireita aiheuttavia sairauksia ovat esimerkiksi iskias, valtimoverenkierron häiriöt sekä nivelkivut. Suonikohjujen oireet pahenevat ajan myötä, mutta kuinka nopeasti – on yksilöllistä. Vastaanotolla suonikohjutaudin tutkimus alkaa aina säären ja nilkan alueen huolellisella tunnustelulla ja ihon tarkastuksella. Mikäli iholla on laskimotautiin viittaavia pigmentti- tai ihonalaisen rasvakudoksen muutoksia, ihottumaa tai säärihaava, lääkäri selvittää verenkierron häiriön luonteen sekä kirurgisen hoidon tarpeen ja valitsee oikean hoitomuodon. – Hoitomuodon valinnan tueksi tarvitaan yleensä myös ultraäänitutkimus, muistuttaa Pertti Aarnio. Hoito haitan mukaan Usein ensimmäinen suonikohjujen hoitomuoto on kompressiohoito, joka toteutetaan tukisukan avulla. Puristushoito onkin alaraajan laskimoiden vajaatoiminnan perusväline. Kompressio ei kuitenkaan paranna suonikohjuja pysyvästi, vaan lievittää vain niiden oireita. Se saattaa myös hieman ehkäistä kudosmuutosten syntyä. Jos potilas kuitenkin on vähäoireinen, eivätkä suonikohjut ole vielä muodostuneet esteettiseksi haitaksi, voidaan tukisukkaa hyvin käyttää myös pidempiaikaisesti. Usein potilaat kuitenkin toivovat tehokkaampaa hoitoa. Näitä hoitomuotoja ovat esimerkiksi ruiskutus- ja vaahtoruiskutushoidot, laserhoito sekä suonikohjuleikkaus. Sopiva hoitomuoto valitaan yhdessä potilaan kanssa keskustellen. Ruiskutushoidolla nopeita tuloksia Varsinaisista operatiivisista suonikohjuhoidoista kevyin versio on suonikohjujen ruiskutushoito, jossa laajentuneeseen vialliseen suoneen ruiskutetaan suonen sisäkalvoa tuhoavaa ainetta. Ruiskutushoito soveltuu erityisesti pieniin suonikohjuihin. Vaahtoruiskutushoidossa aineen joukkoon sekoitetaan ilmaa, jolloin aine muuttuu vaahtomaiseksi. Vaahtoruiskutushoitoa käytetään, kun hoidetaan alaraajan isoja suonirunkoja. Ruiskutushoidot ovat kestoltaan melko nopeita toimenpiteitä, ja ne voidaan useimmiten tehdä jopa ilman puudutusta. Ruiskutushoidoissa jatkohoitona on yleensä tukisukka. Toimenpiteen jälkeisen jatkohoidon kesto riippuu toimenpiteen laajuudesta, mutta ruiskutushoidoista parantuminen on yleensä nopeaa. Laseroinnilla pysyvämpiä tuloksia Porin Lääkäritalossa on aloitettu suonikohjujen laserhoidot. Suonikohjujen laserhoidossa viedään laserkuitu suonta pitkin nivustaipeeseen saakka. Laserilla suonikohju kuumennetaan ja suoni tukkeutuu siitä kohtaa välittömästi. Näin käsitellään koko tarvittava alue. Laserointia käytetään yleensä päärungon hoitona. Alue puudutetaan suonen ympäriltä koko matkalta. – Laseroinnilla suoni saadaan tehokkaasti tukittua ja lopputulos on varmempi ja tarkempi kuin ruiskutushoidoissa. Laserointi tulee myös vähentämään leikkaustarvetta huomattavasti, sillä se on potilasystävällisempi toimenpide, Pertti Aarnio muistuttaa. Laseroinnin jälkihoitona käytetään myös kompressiota ja parantuminenkin on suhteellisen nopeaa. Tulokset ovat nähtävillä parhaiten muutamien viikkojen päästä. kiireellisen leikkaushoidon. Pysyvää kompressiohoitoa tarvitaan, mikäli raajassa on ollut syvää laskimoläppää vioittanut tukos, sillä läppää ei voi yleensä korjata. Leikkaushoidossa parantuminen vie kauemmin aikaa. Puristushoitoa saatetaan tarvita jopa neljän viikon ajan verenvuodon ja kivuliaiden mustelmien estämiseksi. Myös esteettinen haitta ”Laseroinnilla suoni saadaan tehokkaasti tukittua ja lopputulos on varmempi ja tarkempi kuin ruiskutushoidoissa.” Leikkaushoito vaikeisiin tapauksiin Uusien hoitomuotojen ohella tarvitaan edelleen kirurgiaa vaikeissa tapauksissa. Erityisesti jos suonet ovat hyvin laajat tai suonikohjut ulottuvat nivustaipeen seudulle, saadaan suonet parhaiten tukittua leikkaushoidolla. Myös jos päärunko on jo mennyt tukkoon, eikä laserin vaatimaa kuitua saada vietyä suonen sisällä, on leikkaus ainut vaihtoehto. Leikkaus on myös välttämätöntä, jos alaraajoihin tulee nivustaipeeseen ulottuva pinnallinen laskimotukkotulehdus, joka voi edetä syvään laskimoon. Tällainen tilanne vaatii yleensä Suonikohjut eivät oireile kaikilla, mutta ne saatetaan kokea myös esteettisenä haittana. Esteettisestä näkökulmasta suonikohjuja hoidetaan vain yksityisissä hoitolaitoksissa. Erityisesti ruiskutushoidot sopivat myös esteettisien haittojen poistamiseen. Usein kuitenkin potilaalla esiintyy jo oireitakin, kun hän tulee ajatelleeksi suonikohjujen hoidattamista. – Useat potilaat ovat jo kokeilleet tukisukkahoitoa ennen vastaanotolle tulemista, mikä tietysti nopeuttaa mahdollisten hoitojen aloittamista, Pertti Aarnio kertoo. NOORA AALTONEN Lisätietoja: toimenpide p. 622 6238 Havainnekuvat: Biolitec Suonikohjut vaivana N elikymppiselle Kaijalle suonikohjut ovat olleet tuttu vaiva vuosien ajan. Ensimmäisen kerran suonikohjuja ilmestyi 30-vuotiaana raskauden jälkeen. Silloin alkoi ilmetä hyvin pieniä pinnallisia suonikohjuja vasemmassa jalassa. Parin vuoden kuluttua nämä pienetkin suonikohjut alkoivat kuitenkin haitata esteettisessä mielessä, etenkin kesällä. Hän päättikin yhdessä verisuonkirurgin kanssa, että suonikohjut hoidetaan ruiskutushoidolla. – Suonikohjut näkyivät selvästi, enkä oikein kehdannut ihmisten ilmoilla liikkua sääret paljaana. Enemmän se on ehkä oman pään sisällä, eli eipä sitä muiden suonikohjut itseä haittaa, Kaija muistelee. Viime vuonna – eli vuosia ensimmäisen ruiskutushoidon jälkeen – Kaija alkoi huomata uusien suonikohjujen ilmestyvän, mutta nyt ne toivat mukanaan myös oireita. Istumatyötä tekevän Kaijan jalka alkoi työpäivän päätteeksi turpoilemaan ja väsymään ja hän hakeutui uudelleen lääkäriin. – Verisuonikirurgi tutki ultraäänellä säärtä ja havaitsi takaisinvirtausta runkosuonessa ja näin päädyttiin uuteen ruiskutushoitoon. Hoito tehtiin lopputalvesta 2015, Kaija kertoo. Ruiskutushoito oli Kaijan mukaan nopea toimenpide, eikä sattunut eikä tuntunut oikeastaan miltään. Kaija ei katsonut tarvitsevansa sairaslomaa hoidon jälkeen, joten hän palasi töihin toimenpidettä seuraavana päivänä. Jatkohoitona käytettiin koko jalan pituista tukisukkaa ”Lääkärin mukaan sain palata töihin, kunhan muistin liikkua.” viikon verran kokoaikaisesti ja sen jälkeen kolme viikkoa päivisin. Liikunta on tärkeää hoidon jälkeen, koska hoidon jälkeen on riski saada laskimotukos. – Lääkärin mukaan sain palata töihin, kunhan muistin liikkua. Tukisukan kanssa oli itse asiassa parempi olla, koska ilman sitä hoitokohta hieman aristi, Kaija toteaa. Hoidettu kohta on jo paremman näköinen, vaikka lopulliset tulokset näkyvätkin parhaiten noin puolen vuoden kuluttua. Tänä kesänä Kaija voikin siis vapaasti vilautella sääriään golfviheriöillä. Hyvässä hoidossa Kirjoituskilpailun satoa Lääkäripäivystys palvelee jokaisena päivänä kesälläkin Hyvässä hoidossa V arasin netin kautta ajan Paavo Pääkköselle. Pääsin nopeasti hänen vastaanotolleen. Kirjoitin kaikki käyttämäni lääkkeet, sairauden oireet ja jopa ruokailuni tiedoksi hänelle. Jo siinä vaiheessa kun näin hänet, oli tunne, nyt olen OIKEAN LÄÄKÄRIN KÄSISSÄ. Hän luki kirjoittamani sepustuksen. Seuraavaksi hän kysyi: Kuka on todennut tämän kilpirauhasen vajaatoiminnan? Vastasin pokkana; ”minun suuresti kunnioitamani sisätautien erikoislääkäri, endokrinologi Paavo Pääkkönen”. Hän nauroi, että minäkö sen olen todennut, mutta milloin. Sanoin, että loppuvuodesta 1985 Satakunnan keskussairaalassa. Hän kysyi myös, onko suvussa muilla em. sairautta. Ilmoitin, että meitä on kahdeksan tätä sai- ”Mieheni odotti minua odotushuoneessa ja häntä alkoi naurattamaan kun ”mamma" tuli melkein tanssien ulos Lääkärin vastaanotolta.” rautta potevaa äitini puolen suvussa. Sitten hän ilmoitti, mitkä lääkkeet jätän kokonaan pois ja Thyroxin annostus muuttui totaalisesti. Kerroin lähteväni pian Turkin kotiin ja olen siellä kaksi kuukautta. Hän sanoi, että mene vasta sitten laboratorioon kun palaat Suomeen. Mieheni odotti minua odotushuoneessa ja häntä alkoi naurattamaan, kun ”mamma” tuli melkein tanssien ulos Lää- kärin vastaanotolta. Olin todella helpottunut! Ei ole turha sanonta Porin Lääkäritalosta: HYVÄSSÄ HOIDOSSA. Kaikki sujuu kuin tanssi, ajanvarauksesta alkaen, lääkäri ottaa vastaan sovittuna aikana. Iso kiitos teille kaikille, mutta erityiskiitokset Paavo Pääkköselle! Terveisin nimimerkki Tanssien ulos lääkäristä Arkisin klo 9–11 ja 17–19 Viikonloppuisin klo 10–14 Jonotusvastaanotto Magneettitutkimukseen nopeasti ja jonottamatta Tarkistimme kaikkien magneettitutkimusten hintoja! Esimerkkejä uusista hinnoista: Kaula-, rinta-, lannerangan tai pään perusmagneettikuvaus 245,- (390,-*) Olkapään tai ranteen magneettikuvaus tehosteaineella 397,- (625,-*) Polven tai säären laaja magneettikuvaus 265,- (451,-*) *Hinta ennen Kela-korvausta. Sisältää magneettikuvauksen ja radiologian erikoislääkärin lausunnon. Edellyttää erikoislääkärin lähetteen. Hinta voimassa 31.8.2015 saakka. Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus p. 6226 530 porinlaakaritalo.fi 6 2/2015 Porin Lääkäritalo Panostusta leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon Älä kärsi kivusta! Leikkauksen jälkeinen kipu on lyhytkestoista kipua, jonka hoitamatta jättäminen voi johtaa pitkäaikaiseen krooniseen kipuun. Porin Lääkäritalon sairaalassa hoitohenkilökunta haluaa tehdä voitavansa leikkauksen jälkeisen kivun kroonistumisen ehkäisyssä. Paras keino kroonistumisen ehkäisyssä on akuutin leikkauksen jälkeisen kivun mahdollisimman hyvä hoito. Hoitosuositus on tuotu Porin Lääkäritalossa käytäntöön opinnäytetyönä. H oitotyön tutkimussäätiö on antanut suosituksen aikuispotilaan toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä vuonna 2013. Tähän näyttöön perustuvaan suositukseen oli kerätty kahdeksan kohtaa hoitotyön keinoja, joilla kipua voidaan hoitaa. Kivunhoidon keinoja ovat potilaan ohjaaminen, kivun mittaaminen ja arviointi, lääkehoidon toteutus, muiden hoitomenetelmien käyttö, kivun hoidon seuranta ja kirjaaminen sekä laadun varmistaminen. Hoitotyön suositus päätettiin Porin Lääkäritalon sairaalassa käydä huolellisesti läpi ja varmistaa, että leikkauksen jälkeinen kipu hoidetaan parhaaseen mah- dolliseen saatavilla olevaan näyttöön perustuen. Kivunhoito Porin Lääkäritalossa Porin Lääkäritalossa hoitosuositus on otettu käyttöön vuoden mittaisen projektin aikana. Hoitosuositus on käyty läpi yhdessä hoitohenkilökunnan sekä anestesialääkärin kanssa. Kuluneen vuoden aikana sairaalan hoitohenkilökunta on tutustunut hoitosuositukseen sekä osallistunut neljään siihen liittyvään koulutustilaisuuteen. Hoitosuositusta on viety eteenpäin yhdessä keskustellen leikkauksen jälkeisen kivunhoidon keinoista ja toteuttamisesta. Koulutustilaisuuksien ja muiden käyttöönottotoimien jälkeen hoitohenkilökuntaa haastateltiin projektin toteutumisesta. Hoitohenkilökunta piti aihetta alusta alkaen tärkeänä, ja kaikilla oli halu kehittää itseään ja toimintaansa. Tärkeänä pidettiin erityisesti sitä, että kaikkien on ollut mahdollista osallistua koulutustilaisuuksiin ja kehittämistyöhön. Haastateltavien mukaan kivunhoito on projektin aikana parantunut ja erityisesti potilaan ohjaukseen on panostettu nyt aiempaa enemmän. Kirjaamista hoitajien mielestä olisi tosin vielä mahdollista parantaa. Haasteina koettiin pienen yksikön etäisyys muihin vastaaviin yksiköihin sekä harvoin käytettyihin kivunhoitomenetelmiin tarvittavien resurssien puuttuminen. Ratkaisuna ehdotettiin entistä vahvempaa yhteistyötä muiden sairaaloiden kanssa ja tutustumiskäyntejä muihin vas- taaviin paikkoihin tavoitteena tutustua kivun hoitotyön menetelmiin. Haastatteluiden jälkeen toteutettiinkin tutustumiskäynti Tampereelle vastaavaan yksityiseen sairaalaan. Jo aiemmin käytössä olleen kotisoiton lisäksi aloitettiin toisen kotisoiton soittaminen niille, jotka kertovat kokeneensa kipua ensimmäisen kotisoiton aikaan. Toisen kotisoiton avulla pyritään huolehtimaan entistä paremmin niistä potilaista, joiden kipu ei ole helpottanut kohtuullisessa ajassa leikkauksen jälkeen. Porin Lääkäritalon sairaala aikoo jatkossakin ylläpitää kivunhoidon osaamistaan järjestämällä kivunhoidon koulutusta henkilökunnalle vähintään kerran vuodessa, seuraamalla aktiivisesti kivunhoidon kehitystä tutkimustiedon avulla sekä pitämällä yhteyttä muihin sairaaloihin. Projekti on viety loppuun opinnäytetyönä, jonka on ohjannut yliopettaja Pirkko Routasalo Turun ammattikorkeakoulusta. JENNA PUKKILA sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija Lisätietoja: sairaala p. (02) 622 6270 Hyvässä hoidossa Leikkaa talteen! Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Inge Nömm Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Roman Sofer Seppo Suominen Matti Sävelä Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Sydäntaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Psykoterapia Työterveyshuolto Käsikirurgia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Magneettitutkimukset Ruuansulatuselinten sairaudet Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Muut asiantuntijat Työterveyslääkärit Akupunktio Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Urologia Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Kirsi Sävelä Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Antton Palomäki Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Anja Renfors Anna Routama-Paana Janne Vehanen Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Hanna Saarela Yleislääkärit Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Elina Salin Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Muistitutkimukset Leena Hannula OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykologia Paula Simonen Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Päivi Väkiparta Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Jorma Pohjonen Urheiluklinikka Lymfaterapia Äitiysneuvola Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Kristiina Kuusisto Outi Porri-Aulapalo Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa 2/2015 Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona aurinkosuojapaketti. Edellisen arvonnan voitti Hento Honkasalo Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 12.6.2015 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Osoite Taitto: Jabadabaduu Puhelin Kannen pääkuva: Porin Lääkäritalo Tämän lehden hyödyllisin juttu minulle oli: Mukana työn muutoksessa Raudanpuutteesta monenlaisia oireita Eroon suonikohjuista Panostusta leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon
© Copyright 2024