1. No category

s. 2
Pääkirjoitus:
Kirkossakin on etiketti
2. kesäkuuta 2015
s. 5
Krista Ylä-Kotolan
projektina ’’vanhat nuoret’’
s. 9
Kirkko karulla
saarella on elämys
s. 10
Älä hautaudu
kesällä kotiin
Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat | www.lappeenrannanseurakunnat.fi
Gospelkuoro laulaa ilolla
Lappee palaa monella tapaa juurilleen s. 6
s. 4
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Uutisia
3
”Kun sinä lähetät henkesi, se luo uutta elämää.” VIHKIMARATONIT KASVATTAVAT SUOSIOTAAN
Psalmi 104:30
Marjatta Kupias
Luottamushenkilöltä
PÄÄKIRJOITUS
Pitääkö kirkossa
olla hiljaa?
I
han jokainen on tervetullut kirkkoon. Kirkossa voi olla
mukana vapain mielin, vaikka ei tuntisikaan tarkemmin
seurakunnallista etikettiä.
Mutta onko olemassa joku käyttäytymiskoodi, jota on
syytä noudattaa? Teatterissa ja konserttisalissa yleisö ei saa
häiritä esitystä, ellei itse ole osana sitä. Villiä ja vauhdikasta toimintaa on seurattava katsomosta muita katsojia häiritsemättä. Kun menemme teatteriin tai konserttiin, tulemme vaistomaisesti noudattaneeksi monia kirjoittamattomia
sääntöjä!
Kirkko on yksiselitteisesti ilon, yhteyden ja kaikille tarkoitetun yhdessäolon paikka. Se on kuitenkin myös rukouksen
tyyssija. Lämmön ja kodikkuuden ohella haluamme kokea
kirkon katon alla pyhyyttä ja myös mahdollisuuden levätä
Jumalan edessä.
Jos hälisemme ja kuljeskelemme esimerkiksi konfirmaatiomessussa edestakaisin mielemme mukaan, ajattelemmeko
silloin vain itseämme ja omia tarpeitamme? Onko urkujen
soitto meille vain taustamusiikkia, joka sopivasti juhlistaa
hienoa tilaisuutta? Jos kirkollinen juhla on itselleni pelkkä
seremonia, kunnioitanko kuitenkin lähimmäiseni uskonnollista kokemusta?
Erilaiset pyhät toimitukset eivät ole
sulkeisharjoituksia eivätkä viihdetilaisuuksia. Niiden tarkoitus on voimaannuttaa meitä, jakaa iloa, mutta
myös ahdistusta toinen toistemme
kanssa. Kirkossa olemme pyhän Jumalan kasvojen edessä.
Kilpaillaan toinen toistemme kunnioittamisessa siten kuin sananlasku
kehottaa: ”Arvataan oma tilamme ja
annetaan arvo toisillekin.”
Tervetuloa kirkkoon kaikenlaisiin
kesäisiin tilaisuuksiin, joihin meitä jo
kovasti odotetaan.
keä osa minunkin elämässäni, mutta mitä sen jälkeen? Olen
ensi syksynä valmistuva abiturientti ja aikani seurakuntanuorena sekä isosena alkaa lähestyä loppuaan. Mitä kotiseurakuntani tarjoaa nuorille aikuisille?
Nuoret aikuiset ovat olleet vaikeasti tavoitettava ja hankala
kohderyhmä sekä täällä Lappeenrannassa että muissa seurakunnissa. Kyseinen ikäryhmä on ollut pitkään väliinputoajan
asemassa nuorisotyön sekä aikuis- ja perhetyön välissä, koska
seurakunnat ovat tarjonneet hyvin vähän malleja nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Väliinputoaminen on aiheuttanut sen,
että kolme neljästä kirkosta eroavasta on nuoria aikuisia.
Vaikka nuorten aikuisten tilanne kuulostaa huolestuttavalta,
sen korjaamiseksi on tehty satsauksia. Heitä on kutsuttu esimerkiksi messuun, joka päättyy rentoon yhdessäoloon. Kuitenkin meillä on edelleen tekemistä väliinputoajien tavoittamiseksi. Tuo tehtävä kuuluu meille kaikille!
Seuraavan kirjoitusvuoron heitän Arto Varikselle
Lappeenrannan seurakuntaan.
Joonas Paavilainen
Sammonlahden
seurakuntaneuvoston jäsen
Mikko Ojanen
Lappeenrannan seurakunnan
kappalainen
Seurakuntatervehdys
π
Julkaisija
Lappeenrannan
seurakuntayhtymä
Päätoimittaja
Mikko Ojanen
Toimitussihteeri
Marinella Ruutu
puh. 040 3126 818
Mikä on kesän paras paikka
Lappeenrannassa ja miksi?
Väliinputoajista
”Erilaiset
vakkareiksi
pyhät
leirikeskukset heräävät ripareiden alkaessa henkiin.
toimitukset Kesällä
Samalla isoset valmistautuvat tuleviin koitoksiin. Isosteatterin
rekvisiittapakkaukset ja veisukirjat kaivetaan esille, muistellaan leikkejä ja odotellaan ponileikin vetämistä.
eivät ole
Rippikoulut eli tuttavallisemmin riparit ovat kenties seurasulkeiskuntien tunnetuinta toimintaa. Jokaiselta löytyy kokemusta
omasta, kaverinsa tai lapsensa riparista. Seurakunnat järjestäedelleen kesän aikana useita leirejä ympäri Suomea. Myös
harjoituksia vät
niiden osallistujamäärät ovat pysyneet korkeina.
eivätkä Riparin jälkeen osa nuorista jatkaa aktiivisena seurakunnassa
ja sitoutuu esimerkiksi isoskoulutukseen. Usein koulutukseen
innostavat riparilla vallinnut hyvä tunnelma sekä tärkeät kaveviihderit. Olen yksi niistä, joka riparin jälkeen lähti tutustumaan seurakunnan nuorisotiloihin ja jäi sille tielleen.
tilaisuuksia.” Kirkon ja seurakuntien tarjoamalla nuorisotyöllä on ollut tär-
Kimmo Metsälä
Toimitusneuvosto
Marjatta Kupias, Keijo
Martikainen, Timo Mattila, Mikko
Ojanen, Marinella Ruutu
ja Marja Talikka
Lehti jaetaan maksutta kaikkiin
kotitalouksiin Lappeenrannassa.
lappeenranta.tiedotus@evl.fi
7.8.2015 mennessä.
Kaisa Heiskanen
puh. 040 631 1576
Painosmäärä 45 406.
Kannen kuva
Kimmo Metsälä
Mika Björkholm
puh. 044 743 4724
Ilmoitusmyynti
Etelä-Saimaan myynti­neuvottelijat:
Maarit Vento
puh. 040 554 0036
Arja Husso
puh. 040 554 0038
Sähköpostiosoite
etunimi.sukunimi@esaimaa.fi
Seuraavan numeron julkaisupäivä
on 8.9.2015.
Lehteen tulevat aineistot voi
toimittaa sähköpostitse os.
Pirjo Säynätmäki
Pikisaari, jossa minulla on kakkos-asunto. Pääsen hissillä suoraan Saimaan äärelle ja uimaan.
Ykköskotini on vielä Helsingissä, jossa
työskentelen taloussihteerinä.
Nilla Pekkonen ja Matti Suhonen menossa naimisiin.
Yhdeksän paria sanoi tahdon
15.5.15 Sammonlahdessa
Puhelinmyynti
Päivi Imeläinen, puh. 040 554 0037
Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332
sähköpostiosoite
etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi
Paino
Kouvolan paino
Marjatta Kupias
Kirkollinen vihkiminen ei
välttämättä tarkoita vuoden
uuvuttavaa valmistelua tai suuria
hääjuhlia. Kirkossa voi mennä
naimisiin tai pyytää siunausta
muualla solmitulle liitolle myös
pienimuotoisesti ja nopeasti.
Lappeenrannan Sammonlahden seurakunta tarjosi avioliittoon aikoville mutkattoman mahdollisuuden mennä naimisiin tai saada siunauksen liitolleen:
se järjesti vihkipäivän, jolloin kirkko ja
papit oli varattu hääparien käyttöön iltapäivästä aina iltaan asti.
Aivan hetken päähänpistosta ei vihkipäivänäkään voinut mennä naimisiin,
sillä kirkollista vihkimistä varten tarvitaan todistus avioliiton esteiden tutkinnasta. Ns. kuulutukset pitää hakea viimeistään viikkoa ennen hääpäivää.
– Mukaan tuli kaikkiaan yhdeksän
paria ympäri Etelä-Karjalaa: seitsemän
paria vihittiin avioliittoon ja kahdelle
muualla solmitulle liitolle haettiin kirkollinen siunaus, seurakuntasihteeri Helena Hienonen sanoo.
Kaupan päälle seurakunta tarjosi kakkukahvit ja tietenkin vihkiraamatun.
– Lappeenrannan seurakunnissa on
myös ollut tapana antaa vastavihityille papin hääpuhe muistoksi, kertoi iltapäivän aikana yhden parin vihkinyt ja
toisen siunannut seurakunnan pastori
Tapio Kilpiä.
Kirkollinen seremonia on
tärkeä niin vihkimisessä
kuin siunaamisessa
2.6.2015, kesä—elokuu – 48. vuosikerta
marinella.ruutu@evl.fi
Kirkkokatu 10 A, PL 45
53101 Lappeenranta
Gallup
Parit menivät sisään Sammonlahden kirkon saliin puolen tunnin välein. Tunnelma ei kuitenkaan ollut kiireinen tai
julkinen, vaan jokainen pariskunta sai
valmistautua tärkeään hetkeen joko sakastissa tai muussa muilta suljetussa tilassa.
Nilla Pekkonen ja Matti Suhonen
viimeistelivät kukkia ja asuja vajaan
vuoden ikäisen Konsta-poikansa kans-
Marja-Liisa Tingander
Kauppani Eleonora, koska tämä on työni
ohella tarinapaikka.
Asiakkaat jäävät usein juttusille ja kertovat, mitä missäkin päin kaupunkia parhaillaan tapahtuu.
Elina
ja Sami
Lähde.
sa sakastissa.
– Vähän jännittää, Pekkonen myönsi.
– Onneksi on ollut niin kiire, ettei ole
ehtinyt liikaa hermoilemaan.
Häämekko oli löytynyt edellisenä
päivänä, kuulutukset haettiin pari viikkoa ennen vihkipäivää.
”Olen iloinen, että
seurakunta teki asian
meille vaivattomaksi.”
Sami Lähde
menee naimisiin, toivottavasti hän solmisi avioliiton kirkossa.
– Isän toive ei ollut tässä ihan päällimmäisenä, mutta kyllä sekin mielessä on
ollut, Tanskanen sanoo.
– Emme halunneet isoja häitä, mutta
maistraatti tuntui vähän liian arkiselta.
Tanskasta ja hänen tulevaa miestään
Sami Lähdettä oli tyttären lisäksi saattelemassa avioon pienehkö juhlaväki.
– Kosin Elinaa jo viime kesänä, joten
nyt oli hyvä aika mennä naimisiin. Olen
iloinen, että seurakunta teki asian meille
vaivattomaksi.
Jari Jääskeläinen (vas.) ja
Timo Korhonen
Ehdottomasti satama. Siellä voi nauttia
vedyistä ja hyvästä kahvista.
Jos aika antaa myöten, mikä on sen parempaa kuin ottaa aurinkoa ja pienet
neuvoa-antavat ravintolalaivalla.
Perinteisiä häämarsseja ja
– Olimme hakemassa pitsaa iltapa- suvivirsi
laksi, kun silmiini osui ilmoitus vihkipäivästä ja sanoin puolileikilläni Matille, että mentäisiinkö naimisiin, se olisi
helppoa nyt, Pekkonen nauraa.
– Mies mietti kotimatkan ja vastasi
sitten myöntävästi.
Ajatus naimisiinmenosta ei toki tullut
ensimmäistä kertaa mieleen pitsajonossa, vaan pari oli miettinyt asiaa jo pitkään.
– Seurakunnan tarjous vaivattomasta vihkimisestä ilman hurjaa hössötystä
sattui meille sopivaan saumaan, myhäilee sulhanen.
Elina Tanskasen isä oli aikoinaan sanonut tyttärelleen, että jos tämä joskus
Sammonlahden vihkimaratoniin osallistui neljä pappia ja kaksi kanttoria.
– Päätimme kollegan kanssa soittaa
vuorotellen, jotta jää aikaa keskittyä ja
valmistautua kunnolla jokaiseen tapahtumaan, Sammonlahden seurakunnan
kanttori Heidi Kunttu kertoo.
Suosituinta häämusiikkia olivat perinteiset Mendelssohnin ja Prinsessa
Ruususen häämarssit. Moni oli valinnut juhlan virreksi Suvivirren, mikä sopi
hyvin keväiseen iltapäivään.
Kuntun mukaan häissä on aina mukava soittaa.
– Ilmassa on onnea ja iloa.
Marjatta Kupias
Tarja Laine
Linnoitus, joka henkii Lappeenrannan
historiaa ja on kesällä juhlava paikka.
Teksti Marinella Ruutu
kuvat Marjatta Kupias
4
MUSIIKKI
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Kuorot
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
NUORET
Seurakunnan palveluksessa
Joutsenon gospelkuorossa
rakastetaan vauhdikasta menoa
Kimmo Metsala
Metsälä
Joutsenon seurakunnan
nuorekas Gospelkuoro on
heittäytymässä kohti yhä
vain suurempia haasteita.
Kuninkaallista vilkutusta ja
encoreja on jo harjoiteltu
Lontoon St. Mary’s
Rotherhithen kirkossa
pidettävää kesäkuista
konserttia varten.
TAMMIKUUSSA 2014 perustettu nuorten, nuorten aikuisten
ja muuten vain nuorekkaiden
Gospelkuoro on lyhyessä ajassa kasvanut 20-jäseniseksi lauluryhmäksi.
– On ilahduttavaa, että kuoro
on verrattain nopeasti kehittynyt tähän mittaan ja kuulostaa jo nyt näin hyvältä, kuoronjohtaja, kanttori Toni Pussinen
hehkuttaa.
Energiaa kuplivalle kuorolle oli selkeästi tilausta niin laulajien, yleisön kuin paikallisen
tapahtumatarjonnan näkökulmasta sen kasvusta, tasosta ja
konserttien suosiosta päätellen.
GOSPELKUORO AMMENTAA perussykkeensä ja atmosfäärinsä rapakon takaa, amerikkalaisesta
gospelista ja soulmusiikista.
Kuoron ohjelmisto on sekoitus suomen- ja englanninkielisiä hengellisiä lauluja, klassisia sävellyksiä sekä suomipopin
helmiä. Virsiä repertuaarissa on
harvemmin.
– Tällä hetkellä laulamme
paljon meneviä englanninkielisiä gospelbiisejä, koska suomalaiset eivät osaa tehdä sellaisia. Nyt harjoiteltavana on
ollut elokuvasta Egyptin prinssi
tuttu When you belive, kuoron
miesvahvuuteen kuuluva Matti
Martikainen kertoo.
– Amerikkalaiseen
tyyliin
kuuluvat glitterkaavut meiltä
vielä puuttuvat, Pussinen letkauttaa.
MONIPUOLISEN OHJELMISTON ja
myös yleisöön tarttuvan valovoimaisen meiningin lisäksi sekakuoron vahvuutena ja erityis-
Petteri Väätäsen (ylhäällä vas.), Matti Martikaisen ja Juuso Raution on pitänyt kuorossa niin harjoituksissa kuin
esityksissäkin syntyvä rento ja lämminhenkinen tunnelma.
Kimmo Metsälä
”Eri-ikäisistä
laulajista syttyy
kuoroon hyvä
henki ja tunnelma.”
Marjatta Kupias
Maallinen veli
raa.
– Tavoitteet ovat kuitenkin saavutettavissa. Toni tietää kyllä, mihin me pystymme,
Juuso Rautio tarkentaa.
Kuoron miesjäsenistä Väätänen on ainut, joka on kulkenut
seulan eli koelaulun kautta kuoroon.
– Perustajapoppoo oli niin
laadukasta, että jonossa seuraaville on pitänyt vastaavasti järjestää pääsykokeet, Pussinen
myöntää.
Koska porukka on vain parantunut, kynnys kuoroon mukaan pääsemiselle on vastaavasti noussut. Pussinen kannustaa
kuitenkin yrittämään, jos ryhmän henki tuntuu omalle.
– Lauluäänen lisäksi motivaatio ja heittäytymisen taito ratkaisevat, Pussinen selventää.
LONTOON REISSUN lisäksi kuoro
valmistautuu esiintymään syksyllä Joutsenon seurakunnan
uuden kirkkoherran, Tero Kalpion,
virkaanasettamistilaisuudessa sekä konsertoimaan
jouluna omassa kotikirkossa yhdessä Lauritsalan seurakunnan
Luukaskuoron kanssa.
Paitsi intoa ja kyvykkyyttä
kuorossa arvostetaan myös uskallusta rikkoa musiikillisia rajaaitoja. Mutta vaikka Virsivisan
yhteydessä uutisoitiin rapin sopivan hengelliseen musiikkiin,
kuoron pojat eivät ainakaan
ihan heti lämpene kyseiselle
kompille.
– Se pitää vain kääntää seuraaviin pikkujouluihin tiernapoikasovitukseksi, Väätänen maalailee.
Marinella Ruutu
Petteri Väätänen
Kuoronjohtaja Toni Pussisella on selkeä näkemys kuoron tyylistä ja
tavoitteista. Pussinen osaa olla napakka, mutta samalla myös rento, laulajat
kiittelevät.
laatuisuutena on sen jäsenten
laaja ikähaitari.
Vaikka kuoron perustajat,
Oskari Uotinen, Matti Martikainen ja Juuso Rautio ovat
nuoria aikuisia, ei kuoro profiloidu enää täysin nuorisokuoroksi.
– Eri-ikäisistä laulajista syttyy
kuoroon hyvä henki ja tunnel-
ma, apteekista kuoroon bongattu Petteri Väätänen kertoo.
Juuri ikärakenteen takia
kenen tahansa on helppo tulla
mukaan kuoroon.
– Esimerkiksi jonkun parikymppisen miehen on vähän
huono mennä laulamaan kirkkokuoroon, jossa keski-ikä on yli
60 vuotta, Martikainen arvioi.
Kuoron miehet ovat yksimielisiä siitä, että Toni Pussinen
johtaa kuoroa sopivan rennolla
otteella, mutta osaa tarvittaessa
antaa tiukkaakin palautetta.
– Nimenomaan, Tonilla on
ihan selkeä visio, mihin se meitä
ohjaa. Hän haastaa sopivasti,
tosin huomaamme välillä astuvamme ansoihin, Väätänen nau-
Laulajaksi Joutsenon
Gospelkuoroon?
Joutsenon Gospelkuoroon voi
pyrkiä mukaan seuraavan kerran syksyllä 2015. Lisätiedot
Toni Pussinen, puh. 040 3126
711, toni.pussinen@evl.fi.
Kuoro harjoittelee torstaisin
klo 18–19.30 Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5.
Joutsenon Gospelkuoro on
myös Facebookissa, facebook.
com/joutsenongospelkuoro.
Kunnia olkoon
Herralle
Herra, ilman sinua
emme olisi mitä olemme.
Sinä valitsit meidät,
osoitit meille paikkamme
ja opastit meitä.
Ilon päivinä riemuitsit kanssamme.
KUNNIA OLKOON SINULLE HERRA
Krista Ylä-Kotolan työhuoneessa vallitsee harkittu epäjärjestys.
Nuorten aikuisten asialla
Nuorisotyönohjaaja Krista
Ylä-Kotola huomasi, että
isosiästä ulos kasvaneille
”vanhoille nuorille” ei ole
juurikaan omaa toimintaa
seurakunnassa. Hän ryhtyi
tuumasta toimeen ja nyt
nuoret aikuiset tapaavat
toisiaan kahviloissa ja
messuissa. Oma leirikin
on suunnitteilla.
On vaikea uskoa, että tämä
ulospäin suuntautuva ja nauravainen nuori nainen oli teiniiässä ujo ja kuunteli mieluummin muita kuin oli itse äänessä.
– Muutos tapahtui, kun osallistuin rippileirille ja tapasin
mukavia ikätovereita, joista tuli
heti kavereitani, Krista Ylä-Kotola muistelee.
– Myös ohjaajat ja isoset olivat tosi kivaa porukkaa. Jo leirin aikana huomasin ujouteni
hellittävän ja tajusin, että tässä
yhteisössä olisi kiva olla pidempäänkin.
Rippikoulun jälkeen Krista osallistui isoskoulutukseen,
joka oli hänen mielestään ”huippua”.
– Isostoiminnan myötä seurakunnasta tuli minulle tärkeä
paikka, Krista muistelee.
Harrastuksesta tuli työ
jo kesken opintojen
– Opiskellessani sosionomin tutkintoa paikallisessa ammatti-
NUORET AIKUISET
Sanoja ristiin rastiin
RISTISANOJA. Ristin sanoja. Sanoja rististä. Sanoja sieltä sun
täältä. Nuorten aikuisten sanoja ja ajatuksia uskosta, toivosta
ja rakkaudesta sekä kristittynä
elämisestä.
Vuoden 2015 alussa kokoontui Lappeenrannan seurakuntayhtymän nuorten aikuisten
tiimi pohtimaan toimintaa ja tekemistä isoskoulutusiän ylittäneille nuorille. T-messut, RISTIx4-illat, leirit… Mitä vielä?
5
Mistä nuoren aikuisen tavoittaa
vuonna 2015?
Blogit ja blogimaailma ovat
tällä hetkellä kovassa suosiossa muoti-, ruoka- ja matkustusaiheineen, mutta voisiko näiden
lisäksi blogissa olla myös kristillistä sisältöä? No voi!
Huhtikuussa avattua Ristisanoja -blogia kirjoittavat seurakuntayhtymän nuoret työntekijät ja muut nuoret ja nuorekkaat
vapaaehtoiset. Blogin kirjoitus-
ten aiheet voivat olla kirjaimellisesti mitä tahansa maan ja taivaan väliltä – nuoren naispapin
tyylivinkeistä rakastavan Taivaan Isän huolenpitoon.
Myös lukijat voivat ottaa
osaa blogiin kommentoimalla
tekstejä tai esittämällä postaustoiveita. Ensimmäisen kuukauden aikana Ristisanoja -blogissa
on vierailtu jo yli 500 kertaa.
Anna Niemelä, Krista Ylä-Kotola
Lastu
Ristisanoja
-blogia pääset
lukemaan ja
kommentoimaan osoitteessa www.
ristisanoja.
blogspot.fi
korkeakoulussa hain sijaiseksi
seurakuntayhtymään, tyttötyöhön, ja tulin ilokseni valituksi.
Valmistuttuaan puolen vuoden kuluttua Krista siirtyi nuorisotyöhön ja tällä hetkellä päivät täyttyvät rippikouluista,
isosleireistä ja nuorten iltapäivä- ja iltatoiminnasta.
Lappeen seurakunnan tiloissa Valtakadulla on keskiviikosta
perjantaihin nuorille tarkoitettu
Parkki, jonne tullaan lukemaan
läksyjä tai ihan vain viettämään
aikaa.
”Autan myös
läksyjen teossa
ja muissakin
murheissa.”
Krista Ylä-Kotola
– Välillä pelataan ja lauletaan
yhdessä, pidetään raamista ja
käydään kirkossa. Autan myös
läksyjen teossa ja muissakin
murheissa, jos niitä tulee eteen,
Krista kertoo.
Perjantaisin viiden maissa
Parkki muuttuu nuortenillaksi,
jossa tehdään ruokaa ja järjestetään itse ohjelmaa.
Mitä isostoiminnan
jälkeen?
Seurakunta kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan.
– Kirkon tarjoamaan toimintaan tulee kuitenkin katkos
isostoiminnan jälkeen, jolloin ei
oikein ole paikkaa, missä tapaisi
samanikäisiä ja -henkisiä nuoria,
Krista kuvailee.
Asiaan on herätty Lappeenrannan seurakuntayhtymässä ja
Krista on yhdessä kahden nuoren papin, Anna Niemelän ja
Tapio Kilpiän, kanssa mukana projektissa, jossa ideoidaan
tekemistä ”vanhoille nuorille”
kuten Krista tätä vertaisjoukkoaan nimittää.
– Olemme muun muassa pitäneet nuorille aikuisille T-messuja. ”T” tarkoittaa paitsi sitä, että
juomme tilaisuuksissa teetä,
myös tekemistä: messuun osallistuvat nuoret aikuiset huolehtivat itse ohjelmasta ja hartaus
saattaa poiketa paljonkin tutusta kaavasta. T-messuissa soitetaan, tanssitaan ja lauletaan.
T-messujen lisäksi nuoret aikuiset tapaavat RISTIx4 –tilaisuuksissa, jotka pidetään kahvilassa.
– Ristin iltoja on kaikkiaan
neljä ja ne ovat tavallaan riparin
kertauskursseja, Krista sanoo.
– Teemoja ovat olleet muun
muassa ”Usko ja epäilys” ja ”Vastuu”. Näissä illoissa voi myös
suorittaa rippikoulun.
Krista haaveilee myös entisten nuorten leiristä.
– Olisi tosi kiva kokoontua
vaikkapa vain yhdeksi yöksi
juttelemaan, kehittämään uusia
toimintamuotoja ja verestämään
isosaikojen vanhoja hyviä muistoja jonnekin leirikeskukseen,
hän tuumii.
Marjatta Kupias
Mika Kolehmainen
Arjen vastatuulessa purnasimme
ja käänsimme sinulle selkämme.
Mutta sinä pidit peräsintä
vakaalla kädellä.
Sinä annoit meille anteeksi,
koska tiesit,
että me emme tienneet
mitä olimme tekemässä.
SUURI ON ARMOSI HERRA
Kun rajuilma nousi
ja hätä oli suuri,
sinuun me turvasimme.
Yhdessä reivasimme purjeita
ja valitsimme väylän,
sillä tiesimme,
että ellet sinä kestä,
emme mekään.
TUTKITUT OVAT TIESI HERRA
Nimeltäsi olet sinä kutsuttu.
Herra, sinä olet iäti.
Jo isoisillemme sinä olit herra,
isillemme työnantaja.
Meille sinä olet yrittäjä.
Herra, työnantaja, yrittäjä,
palkkasi olet sinä ansainnut.
KIITOS JA YLISTYS SINULLE HERRA
Olli Kuivalainen
Meripartiolippukunta Siniveljien pääkoulutusalus on reilu 100-vuotias m/s
Pelle.
Seurakuntayhtymässä toimii 10 lippukuntaa
Siniveljien meripartiolippukunta
täyttää 75 vuotta
Juhlat pidetään 15.–16.8.2015:
• Iltanuotio Päihänniemessä 15.8., venekuljetus
• Juhlakirkko Lauritsalan kirkossa 16.8., pääjuhla seurakuntakodissa, Kauppalankatu 1.
Siniveljissä on jäsenenä noin 100 eri-ikäistä partiopoikaa. Yli seitsemänvuotiaita partiolaisia otetaan mukaan lippukuntaan syksyn
toimintakauden alkaessa elokuussa.
Ilmoittautuminen venekyytiin ja lauantain iltaohjelmaan Olli Kuivalaiselle, olli.kuivalainen@iki.fi tai puh. 050 541 9766.
Lisää Siniveljistä: www.lappeenrannanseurakunnat.fi
6
JUHLAVUOSI
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
ELÄMÄN LEIPÄÄ 600 VUOTTA
Lappeen seurakunnan
syntymäpäiväjuhlallisuudet jatkuvat
Savinen Lappeen kukko kiekaisi seurakunnan 600-vuotisjuhlavuoden aloituksen merkiksi adventtina 2014. Teemalla ”Elämän leipää” kulkevan
juhlavuoden vietto ei hiljene kesälläkään, vaan keskellä kauneinta suvea julkistetaan esimerkiksi Lappeen juhlakirja ja tuodaan teatteriproduktio
”Ilon lapset” Hytin historiallisiin maisemiin.
Tekstit Marinella Ruutu
Juhlien juhla
Marjatta Kupias
Marjatta Kupias
Marinella Ruutu
Lappeen seurakunnan radioitu
600-vuotisjuhlajumalanpalvelus
täytti kaksoiskahtamoisen lähes
ääriään myöten helatorstaina
14.5. Paitsi seurakunnalle,
myös koko kaupungille tärkeä
juhlapäivä tiivisti sen vuosisatoja
jatkuneen työn merkityksen,
jonka tarkoituksena on ollut
kantaa siunausta paikallisten
arkeen.
Lappeen kirkkoherra Mika Lehtola uskoo juhlavuoden yhdistävän kaupungilaisia seurakuntaan
entistä vahvemmin.
– Historian voima voi olla rohkaisemassa kirkkoa ja sen jäseniä
katsomaan eteenpäin luottavaisin mielin, Lehtola sanoi.
LAPPEEN MARIAN KIRKOSSA keskiviikkona 5.8. julkistettava artikkelikokoelma ”Läpi kuuden
vuosisadan – Lappeen seurakunta 1415–2015” kuljettaa lukijaa seurakunnan historian alkujuurilta aina nykyhetkeen asti
kuuden pääluvun jaksoissa.
– Teos ei ole johdonmukainen historiakirjoitus, vaan kes-
kittyy käsittelemään tiettyjä
valittuja teemoja, Lappeen Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Taipale kertoo.
Kotiseutuyhdistykselle uskottu kirjaprojekti käynnistettiin jo vuonna 2012
varojen keruun vuoksi. Pitkäjänteinen taustatyö teetti tulosta, sillä juhlajulkaisun
kirjoittajakaarti koostuu merkittävistä suomalaisista kirkkohistorian, yleisen historian ja arkeologian asiantuntijoista.
Lappeen varhaista historiaa,
Sanna Pulkkinen
Via Crucis -mies, ohjaaja-näyttelijä Arto Myllärinen pulppuaa
tyytyväisyyttä. Yli 200 teatteriproduktiota ympäri maailmaa
tehnyt Myllärinen on sydämessään herkistynyt saavuttuaan
jälleen juurilleen toteuttamaan
rippiseurakuntansa
Lappeen
juhlavuoden näytelmää.
Keskiajasta liikkeelle lähtevä
teatterielämys kuvaa Lappeen
paikallishistoriaa autenttisille
tapahtumille uskollisena.
– On kiva kirjoittaa historiaa
oikein, vaikka ulostuonti onkin
värikästä, Myllärinen kuvailee.
”On kiva kirjoittaa
historiaa oikein,
vaikka ulostuonti
onkin värikästä.”
– Uskon, että toteutus koskettaa myös tämän päivän ihmistä, vaikka ei historiaa rakastaisikaan, hän jatkaa.
Nimi lienee enne, sillä ”Ilon
lapset” -produktiossa sykkii
päällimmäisenä ilo ja toivo.
Työstäessään
käsikirjoitusta
Myllärinen pohti tämän ajan uhkakuvia ja päätyi korostamaan
näytelmässä toivoa kristinuskon
Teatteriproduktion keskeisimmät toteuttajat, Arto Myllärinen, Sanna Pulkkinen, Ani Hassinen, Outi Kokko-Muhonen ja Antti Taipale, katsastivat toukokuussa Hytin tilukset, joille historiallinen maisema ”Ilon lapsien” myötä
rakentuu.
ydinsanoman mukaisesti. Kohtaukset ovat ohjaajan mukaan
raikkaita, karjalaisella huumorilla höystettynä.
– Maailma on niin täynnä pimeyttä, ettei sille pidä antaa yhtään enemmän tilaa, Myllärinen
maalailee.
”Ilon lapset” esitetään kolme
kertaa Lappeen perinteisen kotiseutupäivän yhteydessä 26.7.
lähellä Kauskilan ensimmäistä
kirkonpaikkaa. Hytin VPK-talon
pihalle rakentuu kesän sykkeessä historiallinen miljöö.
– Syksyllä esitys nähdään sisätiloihin sovitettuna, lyhennettynä versiona Lappeen kirkossa,
ohjaaja lupaa.
Myllärinen on saanut houkuteltua kutsumaansa ”iestoveruuteen”, näyttelijöiksi ja taustatoimijoiksi, mittavan joukon
paikallisia taitajia. Hytin kylä-
läiset ovat keskeisesti mukana
niin näytelmän puitteiden valmistelijoina kuin itse toteutuksessa. Produktion valmistelutyöryhmässä ovat vaikuttaneet
Myllärisen ohella emerituskirkkoherrat Jukka Lehtinen
ja Jorma Taipale. Lehtinen on
luvannut taipua myös näyttelijäksi sen lisäksi, että näytelmään sisällytetään hänen tekstejään.
Lappeenrannan tunnus lehmus
koristaa myös kirkkotekstiilejä
Helena Vaari
– Sijoitin ristin stolassa sydämen kohdalle: usko lähtee sieltä.
Tekstiilien kullanväriset silkkilangat ja -kankaat toistavat
Lappeen kirkon sisustuksessa
niin maalipinnoissa kuin koriste-elementeissä runsaasti käytettyä tehosteväriä.
Lappeen Marian kirkon
uusien liturgisten
tekstiilien kolmannen
eli vihreän värisarjan
käyttöönotto tapahtuu
kesäkuun puolessa välissä.
Tekstiilien keskeisin
symboli on vilja, mutta
kasukassa nähdään myös
lehmus toivon ja elämän
merkkinä.
Marinella Ruutu
Lappeen
juhlajulkaisu
on pian
saatavilla
JUHLAVUOSI
Juhlamessussa saarnannut Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kehotti
arvostamaan historiaa, mutta muistutti, ettei menneisyys ole kirkon oikea suunta.
– Lukittujen ovien kristillisyys ja sisäänpäin kääntyminen uhkaavat kirkkoamme,
piispa arvioi.
– Kirkkoa ei ole tarkoitettu arkistoimaan sitä, mitä joskus on ollut, vaan rakentamaan
tulevaisuutta, hän linjasi.
sen seurakunnallista elämää ja
identiteetin kehittymistä sekä
maalaisseurakunnan suhdetta
kasvaneeseen kaupunkiin tarkastelevat esimerkiksi Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo
Heininen, arkeologi, filosofian
tohtori Ville Laakso, kirjahistorian professori Tuija Laine,
teologian tohtori, dosentti Esko
M. Laine sekä paikallishistorian
asiantuntija Anu Talka.
Kirjailija Laila Hirvisaaren
kuvaus sotaorvon evakkomat-
kasta on teoksen omaelämäkerrallisinta ainesta. Kirjoittajina itsensä likoon ovat laittaneet
myös monet Lappeen seurakunnan aiemmat ja nykyiset työntekijät.
Juhlajulkaisussa on haluttu
antaa oma tilansa myös konkreettisemmille historian kerrostumille. Kirjassa kuvataan
seikkaperäisesti
Esimerkiksi
Linnoituksessa sijainneita varhaisia kirkkorakennuksia sekä
nykyisin käytössä olevia hautausmaita. Artikkelikokelmassa
on mukana myös Soile Rinnon
ansiokas, nykyisen Lappeen kirkon rakentamis- ja muutosvaiheita sekä kahtamoisen taideaarteita esittelevä osuus.
Juhlakirjan voi hankkia jo ennakkoon Lappeen kotiseutujuhlassa 26.7. Julkistamistilaisuuden jälkeen teosta myydään
Lappeen seurakuntatoimistossa
(Valtakatu 38, 2. krs.), ja seurakuntayhtymän keskusrekisterissä (Kirkkokatu 10 B). Sen voi
myös tilata suoraan Kotiseutuyhdistykseltä hintaan 40 euroa.
7
Toivo ei kuole koskaan
Arto Myllärinen
Jokaiseen onnistuneeseen
juhlaan kuuluvat jatkot! Ne
vietettiin siihen mitä luontevimmin sopivassa paikassa eli
vanhassa pappilassa, Lappeen
Ruustinnassa.
Jatkoilla vieraili myös kaupungin tervehdyksen juhlamessuun tuonut kaupunginjohtaja
Kimmo Jarva. Puheessaan
Jarva osoitti arvostusta seurakunnan vahvaan mukanaoloon
lappeenrantalaisessa elämässä
tässä ja nyt.
Jumalanpalveluksen jälkeen
kirkkovieraat saivat nauttia
keittolounasta vehreässä, joskin kevätsateen kastelemassa
Kirkkopuistossa.
– Ukko syö soppaa, virnisteli
yksi juhlavieraista.
Koleassa kelissa nautittu kuppi kuumaa lämmitti lähes 300
juhlavierasta.
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Sunnuntai 14.6. on otollinen
pyhä somistaa kirkkotila vihreällä. Arkikristillinen elämän, toivon ja kasvun väri viestii paitsi
alkavasta kesästä ja luonnon heräämisestä, myös kyseisen päivän evankeliumitekstin mukaisesti Jeesuksen seuraamisesta,
hengellisestä kylvöstä ja korjuusta.
Tekstiilien suunnittelija ja toteuttaja, taiteilija Helena Vaari
on tunnettu maalauksellisista
ja symbolisesti rikkaista taidetekstiileistään, jotka hän valmistaa keskiaikaiseen perinteeseen
pohjautuvalla kirjonta- ja applikaatiotekniikalla. Tyylilleen uskollisena Vaari on luonut myös
vihreään värisarjaan runsaasti kristinuskon sekä paikallisen
historian ja elämänmuodon vertauskuvia.
Kirkkotekstiilit
julistavat ja juhlistavat
Uusi antependiumi on suurempi kuin vanha, jolloin liturginen väri näkyy
selkeästi viimeiseen kirkonpenkkiin saakka.
Puu täynnä sydämiä
Vaari kertoo, että alttarivaatteessa eli antependiumissa esitetyt, eri kasvun vaiheissa olevat viljapellot kuvaavat ihmisen
elämänkaarta.
– Viljateema toistuu myös
messukasukassa eli ehtoollisjumalanpalvelusta johtavan papin
vaatteessa sekä saarnastuolin
kirjatelinettä verhoavassa kirjaliinassa.
Kasukan selkäosaa koristaa
puunsyinen risti, jota ympäröivät karjalanruusun kirkkaanpunaiset kiulukat ja piikkinen
varsi muistutuksena Jeesuksen
kärsimystiestä fyysisine koettelemuksineen. Ristin keskeltä
nousee toivon merkki, elämänpuu lehmus, sydämenmuotoisine lehtineen.
”Sijoitin ristin
stolassa sydämen
kohdalle: usko
lähtee sieltä.”
Helena Vaari
Myös stolaan, jota papit käyttävät liturgisissa toimituksissa,
kuten vihkimisessä, Vaari on valinnut aiheeksi ristin. Sen esikuvana on Kauskilasta löydetty
rautakautinen koru.
Kaikkiaan kuudesta tilatusta värisarjasta on ennen vihreää otettu käyttöön kaksi huomattavasti
harvemmin kirkossa esillä olevaa tekstiilikokonaisuutta.
Viime adventtina kirkko sai
harvinaisen sinisen ja pääsiäisenä valkoisen, Kristus-juhlissa
käytettävän värisarjan.
Vaari muistuttaa, että kirkkotekstiilit kuuluvat osana jumalanpalvelukseen aivan kuten
puhe, musiikki, kukat ja koko
kirkkotila.
– Ne ovat kirkon kaunistajia,
jumalanpalveluksen arvon kohottajia ja esteettisen tehtävänsä lisäksi myös käyttötekstiilejä.
Liturginen väri vaihtuu kirkkovuoden ajankohdan mukaan,
ja jokainen niistä viestii kuva-aiheiden ohella kunkin pyhän sanomasta.
– Kuten Gustav Aulen aikanaan hienosti muotoili, symbolit, niin värit kuin kuvat, ovat
kristinuskon äidinkieltä.
Teatteriproduktion
musiikkiryhmää vetävät savitaipalelainen Sanna Pulkkinen ja lappeenrantalainen Antti Taipale.
Pulkkinen debytoi ”Ilon lapsissa” myös näyttelijänä. Näytelmän
rooleissa nähdään lisäksi Outi
Kokko-Muhonen, Sami Vesakoivu, Ani Hassinen, Tiia Kinnunen, Sami Kääriä ja Myllärinen itse.
– Vain pari ammattilaista
tulee kaukaa, kuten esimerkiksi Vilja Riutamaa Suomen Kansallisoopperasta.
Myllärinen korostaa näytelmässään myös musiikin vaikuttavuutta tunnelmien luojana ja
ihmisten perustarpeiden tulkkina. Esityksen aikana kuullaan
esimerkiksi Myllärisen oma suosikkilaulu, ”Uskaltaisinko olla
onnellinen”. Osa musiikista on
lainaa ohjaajan aiemmista toteutuksista, mutta joukossa on
myös esimerkiksi näytelmää varten laadittu uusi virsi.
Näytelmän käsikirjoitus on
viittä vaille valmis, mutta vilkkaana karjalaisena Myllärinen
malttaa vaieta kliimaksista.
– Yksi pääosan esittäjistä itki,
kun kerroin puhelimessa loppukohtaukseen tekemästäni ratkaisustani.
– Kuten hyvään elokuvaan,
myös hyvään näytelmään tarvitaan kaksi asiaa, rakkaus ja kuolema.
Juhlavuosikalenteri
Laulu- ja hartaushetki
seurakunnan 600-vuotissyntymäpäivänä, torstaina 25.6. klo 18 Kauskilan
kappelinmäellä Hytissä.
Juhlakirjan julkaiseminen keskiviikkona 5.8.
klo 14 Lappeen Marian
kirkossa, Valtakatu 35.
Juuret Lappeella – Lappeen kotiseutupäivä sunnuntaina 26.7. Klo 10
kotiseutumessu Lappeen
Marian kirkossa, Valtakatu 35, keskiaikainen ”Ilon
lapset” -näytelmä klo 13,
klo 15.30 ja klo 18 Hytin
VPK-talolla, Hytintie 88.
Vapaa pääsy, ohjelma 10
euroa. Tiedustelut ja istumapaikkavaraukset ennakolta Lappeen seurakuntatoimisto, puh. 040 3126
602. Klo 15.30 alkavaan
näytökseen on linja-autokuljetus Lemiltä ja Savitaipaleelta, hinta 5 euroa/
henkilö. Kuljetus muihin
näytöksiin noin klo 11.30
ja klo 17.15 Lappeen kirkolta.
Linnoituksen historiaviikonlopun kaupunkimessu
sunnuntaina 9.8. klo 16.
Laurinpäivän ehtoollismessu maanantaina 10.8.
klo 18 Kauskilan kappelinmäellä.
8
SANOMA
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
SANOMA
SUNNUNTAIN JUMALANPALVELUS RAKENNETAAN KALLIOLLE
Kädet ristiin
Marjatta Kupias
Rukous voi pelastaa arjessa
Elämänlanka
Marinella Ruutu
Rakkauden ihme
Rukous muistuttaa
materialistisessa
maailmassa elämän
muiden ulottuvuuksien
olemassaolosta.
LAPPEENRANNAN SEURAKUNNAN
kappalainen Mikko Ojanen
kuvaa rukousta tapaamiseksi Jumalan kanssa: rukous on pohjimmiltaan syvältä kumpuavien
pyyntöjen ja kiitosaiheiden jättämistä Jumalalle.
– Triviaalit kysymykset, kuten
kadonneiden autonavainten löytyminen, on hyvä sulkea pois
mielestä, ettei rukouksen merkitys hämärry. Rukous ei ole taivaallinen some, jossa pyörii hirveä määrä erilaisia asioita.
– Yksisuuntaisen yhteyden sijaan rukous vaatii myös pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä sanottavaa Jumalalla on.
Luonteva osa elämää
Eläkkeellä oleva luokanopettaja
Kaisu Häkkinen muistaa tarkasti hetken, jolloin rukous muuttui hänelle vanhemmilta opittua
tapaa syvällisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi.
– Isäni kaatui sodassa ja koska
olin isän tyttö, ajattelin, että
myös minun pitää päästä taivaaseen. Rukoilin 8-vuotiaana itsekseni, että Jeesus, tule vain minun
sydämeeni.
Vuosikymmenten jälkeenkin
rukous on Häkkiselle jokapäiväistä kanssakäymistä Jumalan
kanssa, kanava purkaa asioita.
– Rukoilen aamuisin johdatusta päivään ja huomioin rukouksessa lähimmät ihmiseni.
Olosuhteista ja mielialasta
johtuen rukoileminen ei aina ole
helppoa.
– Ne hetket ovat vaikeita, kun
Jumala ei vastaa siten kuin toivoisi. Silloin sanon, että ”en ymmärrä sinua, mutta luotan sinuun”.
Yhdessä vai yksin?
Rukouksen yhteisöllinen puoli
tulee esiin seurakuntien viikoittaisissa
jumalanpalveluksissa.
Synnintunnustus on katumusru-
Tiesitkö?
Erilaisia rukouksia löydät verkkopalvelu Kappelista, www.evl.fi/kappeli/
rukouksia.
Rukouksen talo toimii
koko kesän ajan parillisilla viikoilla (10.6., 24.6.,
8.7., 22.7., 5.8., 19.8.) klo
14–16 Lauritsalan seurakuntakodilla, Kauppalankatu 1.
Rukouksen talon sähköpostiosoite on rukouksentalo.lauritsala@evl.fi.
Saara Kettusen (vas.) ja Maria Revon mielestä luterilainen kirkko keskittyy paljon toimitusten hoitamiseen, jolloin
muu hengellinen elämä jää helposti huomioimatta. Siksi he haluavat tehdä näkyväksi Jumalan mahdollisuudet
ihmisten arjessa.
kous. Ehtoollisen jälkeen seuraa
kiitosrukous. Virret ovat laulettuja rukouksia.
Uskontunnustuksen jälkeen
luettava esirukous on kristillisen lähimmäisenrakkauden ilmaus, jonka sapluunana voi pitää
Isä meidän -rukouksen teemoja
esimerkiksi kotimaan, kirkon ja
vaihtelevasti eri kansanryhmien
puolesta rukoilemisesta.
Myös omaa mieltä raskauttavat asiat voi pyytää huomioitavaksi esirukouksessa ottamalla yhteyttä jumalanpalveluksen
toimittavaan pappiin tai seurakunnan suntioon. Esirukouspyynnön voi jättää myös kirkon
eteisessä olevaan postilaatikkoon.
Mikko Ojanen muistuttaa, että
rukous sitouttaa meidät pyyntöihimme sisältyviin tehtäviin.
– Jos esimerkiksi toivomme
köyhille parempaa toimeentuloa,
miten voimme itse palvella asian
edistämiseksi?
Haurasta hiljentymistä
Sairaalaympäristössä rukous on
usein esirukouksen kaltainen,
potilaan omaa tilannetta sanoittava ja hänen perhettään koskettava ilmaus.
Johtavan sairaalapastori Ari
Riuttaskorven mukaan yhteisen
keskustelun päätteeksi pyydetyn rukouksen taustalla on ajatus
siitä, että Jumala näkee ja kuulee.
”Rukous ei ole
taivaallinen some,
jossa pyörisi hirveä
määrä erilaisia
asioita.”
Mikko Ojanen
Rukoilemisen perimmäinen
tarkoitus on myös varjella elämän muita kuin materialistisia
ulottuvuuksia.
– Rukous tuo konkreettisesti Jumalan läsnäolon elämään.
Kun rukoilen, minulla on toivo,
sairaalapastori Urpo Vartiainen
uskoo.
Vartiaisen tukkimiehen kirjanpito kertoo, että noin kerran viikossa joku potilas esittää hänelle
selvän rukouspyynnön.
Vaikka rukoileminen on sairaalapastoreiden mielestä hyvin
luontevaa sitä toivoville potilaille, he kokevat rukouksen
muuttuneen luonteeltaan hauraammaksi, enemmänkin hiljentymiseksi.
– Jumalalle ei haluta esittää
tiettyjä toimintamalleja, vaan rukous on ennen muuta ihmisen ja
hänen asiansa kantamista Jumalan tietoon.
Paljon rukousta,
paljon siunausta
Lauritsalan
seurakuntakodilla joka toinen viikko tapahtuvaa
kahden tunnin mittaista määrätietoista rukoilemista voisi kutsua rukousmaratoniksi, niin
pitkä on kyseisessä ajassa huomioitavien asioiden lista.
Kansan Raamattuseuran käynnistämän, rukouksen talo -nimellä kulkevan palvelun tavoitteena
on nostaa esiin rukouksen vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia.
– Tämä on merkittävää työtä
toisten ihmisten hyväksi, Lauritsalan vastuuhenkilöistä kaksi,
Maria Repo ja Saara Kettunen,
korostavat.
Rukoushetki alkaa yhteisellä
ryhmäosuudella, jossa lauletaan
hengellisiä lauluja sekä luetaan
psalmi ja Isä meidän -rukous.
Aloituksen jälkeen osallistujat
jakaantuvat rukoilemaan kolmen
hengen ryhmiin. Talo hiljenee
kokemusten jakamiseen varattuun loppuyhteenvetoon.
Ryhmissä rukoukseen suljetaan ensin osallistujien henkilökohtaiset pyynnöt, joista edetään
muistamaan toistuvampia aiheita, kuten omaa seurakuntaa, kotikaupunkia, Suomea sekä koko
maailmaa koskettavia huolia.
Vetäjät saavat rukouspyyntöjä
tekstiviestein, sähköpostilla sekä
arkipäivän kohtaamisten yhteydessä. Vaitolo pyyntöjen esittäjistä on taattu.
— Työmme on hyvin luottamuksellista emmekä missään
olosuhteissa paljasta heidän henkilöllisyyttään, Maria Repo ja
Saara Kettunen alleviivaavat.
Marinella Ruutu
Kivikokko Oy
Mentulantie 17,
53400 Lappeenranta,
puh. 458 1874, 0400 909 084,
fax 458 1942
www.hautakivi.com
Tolvanen Oy
Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928
Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 568
hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net
Palvelemme
nyt myös
kauppakeskus
IsoKristiinassa!
Lämpimästi tervetuloa!
www.laurankukkapuoti.f i
Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus
HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA
KAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604
www.mirjaminkukka.com
KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO
Kauppakatu 24, 53100 Lpr
p. 050 34 11 493
ark. 10-18, la 10-16, su 12-15
IsoKristiina p. 050 3411 495
Ilkon risti muistuttaa ekumeenisesta yhteistyöstä ja vankilasielunhoidosta.
Veneellä kirkkoon
Alan ammattitaitoista palvelua
www.nyberg.f
Kauppakatu 41
puh. (05) 451 3449
53100 LAPPEENRANTA
Saimaantie 6
puh. (05) 453 4200
54100 JOUTSENO
Marjatta Kupias
Saimaa on eteläkarjalaisille
tärkeä ja rakas osa elämää.
Vesi on elämän edellytys ja
merkittävä symboli myös
kirkolle. Kallio puolestaan
kuvastaa pysyvyyttä ja
lujuutta. Siksi kallioinen
karu saari keskellä suurta
järveä on ihanteellinen
paikka hiljentyä.
VESI JA VENEILY ovat tuttuja elementtejä myös Sammonlahden
kirkkoherralle Juha Eklundille
ja Lappeenrannan seurakuntien
päihde- ja kriminaalityön diakonille Ari Tuomikoskelle, jotka
ovat ideoineet kesäkuussa Saimaan Ilkonsaaressa toteutettavan
Venekirkon.
”Maihin tulleille
seurakuntalaisille
tarjotaan
ehtoollinen.”
Juha Eklund
– Tarkoitus ei ole siirtää sunnuntain jumalanpalvelusta saareen, vaan tarjota vaihtoehto niille seurakuntalaisille, jotka ovat
liikkeellä vesillä, Eklund selittää.
– Tuomme saareen messussa
tarvittavat perusvälineet, alttarin
ja ehtoollistarvikkeet. Risti saaressa jo on.
Risti on entinen Konnunsuon
HENKILÖSTÖUUTISET
Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa
• Hautakivet
• Kaiverrukset
9
Kiinteistöpalvelut
Toimistosihteeri Eeva Pylkkö
siirtyi eläkkeelle 1.5.2015.
Joutsenon seurakunta:
Anja Nousiainen työskentelee vs. lähetyssihteerinä vuoden 2015 loppuun.
Lappeenrannan seurakunta:
Ritva Saarikivi-Kakkonen
hoitaa seurakuntapastorin viransijaisuutta 19.7.2015 saakka.
Lauritsalan seurakunta:
Jarmo Kannela aloitti Lauritsalan
seurakuntakeskuksen ja kirkon vahtimestarina
1.3.2015.
Päihde- ja vankilatyön diakoni Ari Tuomikoski uskoo toiminnan olevan
parasta terapiaa.
vankilan kirkon kattoristi, joka
kävi tarpeettomaksi, kun vankila
suljettiin. Luonnon voimasta kertoo se, että risti on jo kertaalleen
kaatunut myrskyssä, mutta se
nostettiin uudelleen pystyyn.
Ristin lisäksi Ilkonsaaressa,
jota kutsutaan myös Skiittasaareksi, on jo kolme tsasounaa, ja
tarkoituksena on rakentaa niitä
vielä neljä lisää. Ilkon risti ja tsasounat muistuttavat kävijöitä
ekumeenisesta yhteistyöstä.
Kirkkokahvit
nokipannusta
Venekirkko pidetään sunnuntaina 14.6. klo 12, satoi tai paistoi.
– On hyvä muistaa, miten
vähän me voimme vaikuttaa
luonnon liikkeisiin, Eklund pohtii.
– Vesi voi joskus olla ihmisen
omaan kokoonsa pienentävä, uh-
kaavakin elementti. Jos tuuli on
kova tai vihmoo sadetta, teemme suojan alttarille ja äänentoistolaitteille.
Rantautuminen ulkoilmajumalanpalvelukseen on helppoa, sillä
virkistysaluesäätiö on rakentanut
saareen sekä vene- että laivalaiturit.
– Maihin tulleille seurakuntalaisille tarjotaan ehtoollinen, ja
kirkkokahvit keitetään nokipannussa nuotiolla, Eklund suunnittelee.
Venekirkon ehtoollis- ja kirkkokahvitarvikkeet viedään Ilkonsaareen seurakuntayhtymän
omalla veneellä. Muulloin vene
on tarkoitettu päihde- ja erikoisnuorisotyön asiakkaiden virkistykseen ja kuntouttamiseen.
Marjatta Kupias
FYSIOTERAPIA
05 451 4844
VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA
WWW.KESKUSTANFYSIOTERAPIA.FI
Olkoon kesäsi siunattu, täynnä iloa ja onnea.
Sari Rajala
Lappeenrannan seurakunnan
teologiharjoittelija
107,1 kesäseuraradio
MHz
Lappeenranta
98,9
MHz
KESKUSTAN
• FYSIOTERAPIA • LYMFATERAPIA
• HIERONTA • VYÖHYKETERAPIA
• KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT
Kesän kynnys on oikea juhlien kulta-aika. Koulujen kevätjuhlat,
valmistujaiset ja lakkiaiset kokoavat yhteen riemuitsevia juhlijoita. Kalenterit täyttyvät kesähäistä ja muista perhejuhlista.
Juhlavaa on elo myös kirkossa. Toukokuussa vietettävät helatorstai ja helluntai ovat erityisiä merkkipäiviä kirkon vuosikierrossa.
Helatorstai ja helluntai menevät kuitenkin helposti sekaisin
ihmisen ajatuskulussa. Juhlat ovat sekä nimiltään että ajankohdiltaan läheisiä. Kutsumanimet paljastavat myös varsin vähän
näiden pyhien sisällöstä. Helatorstai ja helluntai liittyvät kuitenkin olennaisesti toisiinsa ollen kiinnekohtia Jumalan ihmeiden
ketjussa.
Helatorstain ihme on Jeesuksen taivaaseen astuminen. Tuon
ihmeen jälkeen maailma ei kuitenkaan jäänyt oman onnensa nojaan, vaan Jumala lähetti tänne Pyhän Hengen opastamaan, ylläpitämään uskoa ja kulkemaan ihmisen rinnalla. Tätä ihmettä
juhlimme helluntaina. Pyhän Hengen kautta Jumala vaikuttaa ja
elää keskuudessamme joka hetki. Kun huomioimme vielä pääsiäisen tapahtumat ja tyhjän haudan, voimme todeta näiden kevään juhlapyhien suorastaan huutavan Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan.
Pyhän Hengen vuodattaminen maan päälle oli rakkauden
teko. Pyhä Henki on jotain, joka meissä kaikissa on yhteistä ja
jonka kautta saamme joka päivä turvautua Jumalaan ja Kristuksen sovitustyöhön. Pyhä Henki myös ohjaa meitä Jeesuksen sanojen mukaisesti rakastamaan toisiamme. Olemmehan Hengessä yhtä.
Helluntain evankeliumi todistaa väkevästi Jumalan isänrakkaudesta: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi
ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi
kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.
Tässä on meille suuri rakkauden sanoma ja ihme, jota kelpaa
juhlistaa elämän jokaisena päivänä.
Mikkeli
Lauritsalan
Kartanossa
Rauhallinen ja
tyylikäs ympäristö
Muistotilaisuuksille
Tilaisuus
toteutetaan
aina Teidän
toiveitanne
noudattaen.
Yhteydenotot
p. 050 301 6676.
94,4
MHz
• Lähetys alkaa 24. kesäkuuta
ja päättyy 27. heinäkuuta.
• Ohjelmaa suviseuroista ja opistoseuroista.
• Arkipäivisin vanhoja saarnoja klo 12 ja 20.
• Katso tarkemmat ohjelmatiedot verkkosivuiltamme: srk.f tai suviseurat.f
• Antoisia kuuntelutuokioita!
Kouvola
SRK
TURVAPUHELIMET & tekniset apuvälineet
• MYYNTI • VUOKRAUKSET
• ASENNUKSET • HUOLLOT
044 358 6611
Karelian
TELEPART
Oy
Leirikatu 22, Lappeenranta
www.kareliantelepart.f
10
TAPAHTUMAT
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Kun
matkustaminen
vaatii erityisjärjestelyitä
Hyvän Olon matkat Talvisodan jäljet
Fuengirolaan, Espanjan aurinkorannikolle
Loistavaa palautetta saaneet Hyvän Olon matkat on
suunniteltu erityisesti senioreiden tarpeisiin.
Matkoilla on mukana Fysio-Eskolan fysioterapeutti.
Helppoa ja turvallista!
Henkilökohtaiset hoidot, ohjatut
aamulenkit, venyttelyrentoutusryhmät, ohjausta, neuvontaa,
yhteinen illallinen ja retkipäivä.
19.-26.9.2015 ja
3.-10.10.2015
Suorat Finnair lennot Helsinki - Malaga
Kuljetus Lappeenrannasta Helsinkiin
järjestyy. Apua myös lentokentällä
liikkumisessa.
Viikon matka alk. 1195 €/hlö
10 hlön tilausryhmälle matka sovitusti.
Lisätiedot ja varaukset:
Vastuullinen matkanjärjestäjä MatkaVekka Lappeenranta
0201204332
- voit lähteä yksin, mutta matkalla et ole yksin!
Bienvenidos a Costa del Sol!
TAPAHTUMAT
11
ARMI AUTTAA
MUISTOJA EVAKOSTA
MONELTA ON ehkä jäänyt huomaamatta viereisen kuvan
muistokivi Laitilan hautausmaalla. Se sijaitsee kirkosta
sankarihaudalle johtavan käytävän varrella, vasemmalla,
tuhkapensasaidan ja kukkien
ympäröimänä.
Muistokivellä lepää Laitilan seurakunnan ja Laitila-Nuijamaan ystävyystoimikunnan
laskema kukkalaite talvisodan
päättymisen 75-vuotisjuhlassa
13.3.2015.
Nuijamaan seurakunta pystytti muistokiven yli 40 vuotta sitten, 1970-luvun alkupuolella, niiden 33 nuijamaalaisen
muistoksi, jotka menehtyivät
evakossaoloaikana
Laitilassa
esimerkiksi sairauksiin tai henkisiin kärsimyksiin. Osa heistä
on haudattu Laitilan multiin.
Satojen
nuijamaalaisten
evakkotaival pysähtyi kuukausiksi Laitilaan, jolloin lukuisat
laitilalaiset tarjosivat kodin kodittomille. Samalla solmittiin
suhteita, jotka ovat kestäneet
kymmeniä vuosia ja ulottuvat
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
Mikä ihmeen lehmuspappi?
Seppo Porkka
Kesällä Lappeenrannassa, lehmusten kaupungissa, saattaa
törmätä lehmuspappiin, joka
liikkuu keskustan katuvilinässä, istuu puistonpenkillä, osallistuu välillä tapahtumiin ja on
aina valmis palvelemaan kanssakulkijoita heidän avuntarpeissaan. Onpa kyseessä tien kysyminen, kompastumisesta tullut
haava tai juttuseuran tarve, lehmuspappi on käytettävissä.
Lehmuspapin tunnistaa parhaiten vaaleanvihreästä paidas-
ta ja rintamerkistä. Hänellä on
myös reissuvihko (eli kaupungin ja seurakuntien esitteitä ja
karttoja), sauva (sateenvarjo)
sekä opetuslapsen mieli. Yleisesti ottaen lehmuspapin varustus on raamatullisen ohjeistuksen tapaan yksinkertainen.
Itse asiassa lehmuspappi
ei välttämättä edes ole pappi.
Heitä on nimittäin monta edustaen erilaisia seurakuntatyön
ammattilaisia, kuten pappeja, diakoneja ja nuorisotyönoh-
jaajia. Yhteistä kaikille on, että
jokainen tehtävään ryhtynyt
viettää haluamansa pituisen
rupeaman päivästään kohdaten elämää sellaisena kuin se
tulee vastaan kaupungin keskustan kaduilla ja puistoissa.
Lehmuspapilla on kännykkä, jonka puhelinnumero on 040 3126 506.
Hänet saattaa nähdä kaupungilla 8.6. alkaen aina
elokuun puoliväliin asti.
aina näihin päiviin asti.
Sekä Laitilan että Lappeen
seurakuntien ystävyystoimikunnat vaalivat edelleen 75 vuoden
takaisten tapahtumien muistoja
ja niihin liittyviä perinteitä.
Kysymyksessä on eräänlai-
nen ”sivujuonne” sotavuosien
valtavirrasta. Sen kokeneisiin
tapahtuma jätti kuitenkin jälkensä: evakkotaival ei unohdu
koskaan.
Seppo Porkka
Oksasenkatu 8
p. 451 2195
Sanna Krook
MENETYKSESSÄ
Muistokivessä on teksti ”Talvisodan evakkotaipaleella määränpäänsä saavuttaneiden nuijamaalaisten muistolle”. Evakossa menehtyneiden nimet on
kaiverrettu kiveen.
Persoonallinen
pikkuputiikki
Syksyn sururyhmään voi nyt ilmoittautua
SAIMAAN
SYÖPÄYHDISTYKSEN,
Lappeenrannan seurakuntayhtymän ja Armilan kuntoutuskeskuksen saattohoitoyksikön (os.
4) yhteistyössä järjestämä sururyhmä alkaa 2.9. Sururyhmä
kokoontuu syyskaudella viisi
kertaa joka toinen viikko klo
17–18.30 Saimaan Syöpäyhdistyksen Lappeenrannan neuvon-
tapalvelun tiloissa, os. Kauppakatu 40 D/ Maakuntagalleria.
Ryhmään
ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy
19.8. Ilmoittautua voi suoraan
sururyhmän toiselle vetäjälle, Saimaan Syöpäyhdistyksen
neuvontahoitajalle, numeroon
0400 728 192. Hän kertoo tarkemmin myös syksyn aikatau-
lusta. Neuvontahoitajan työparina toimii sairaalapappi.
Kahdeksan hengen sururyhmä on tarkoitettu syöpään tai
johonkin muuhun sairauteen
kuolleen aikuisille läheisille.
Omaisen tai ystävän kuolemasta
on oltava aikaa vähintään kolme
kuukautta. Osallistujia yhdistää
kuoleman tuoma suru ja ryh-
Kalervonkatu 63, 53100 Lappeenranta
p. 05 451 7291
Kahvio avoinna ma-pe 6.30-17.00
Harapaisentie 7, 53500 Lappeenranta
p. 044 705 2892
Avoinna ma-pe 7.00-15.00
män kautta saatava vertaistuki.
Jokaista läsnäolijaa sitoo vaitiolovelvollisuus.
Kontiontie 2 a
(Karjalantien ja Hakalin kadun kulma),
53300 Lappeenranta
p. 050 381 4915
Avoinna ma-pe 7-15
Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntien kesä 2015
Onko kipua niskassa tai selässä?
Onko turvotusta jaloissa?
Stressaako, väsyttääkö?
Onko tiedossa tekonivelleikkaus?
Onko alaraajoissa ongelmia?
Siinä tapauksessa
paras tulla kunnon hoitoon!
Varaa aika helposti netissä!
www.fysiowire.f
Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä.
Tietäjänkatu 2 53100 Lappeenranta
Kävelykeppi,
nelijalkainen
28,Ora rollaattori
shampanja
159,Family Center , Hyrymäenkatu 2,
53550 Lappeenranta, puh. 010 505 4600
Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16 www.hobbitti.f
Heitätpä sitten vapaalle tai
puurrat kesän työtehtäviesi parissa, seurakunnat tarjoavat kesäkuukausina erilaisille
viikkorytmeille sopivan tapahtumakattauksen.
Tulevat tilaisuudet löydät
tämän infopaketin lisäksi keskiviikon Lappeenrannan Uutisista, perjantain Etelä-Saimaasta tai verkosta, osoitteista www.
lappeenrannanseurakunnat.fi ja
www.facebook.com/lappeenrannanseurakunnat.
Käy tutustumassa ja tule paikan
päälle viihtymään!
Music, music
Lapsille ja
perheille
Leikkimökkikirkon avajaiset
sunnuntaina 7.6. klo 10
Leikkimökkikirkko
sijaitsee
Kirkkopuistossa, Lappeen kirkon vieressä, osoitteessa Valtakatu 35.
Lasten pyhäkoulu
Sunnuntaisin 7.6.–9.8. leikkimökkikirkossa. Juhannuksena
pyhäkoulua ei ole.
Kirkkomuskarit
— tiistaina 2.6. ja 9.6. klo 10
Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5
— torstaina 4.6. ja 11.6. klo 9.30
ja 10.30 Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkokatu 10
— perjantaina 5.6. ja 12.6. klo
9.30 ja 10.30 Sammonlahden
kirkolla, Hietakallionkatu 7
Kirkkomuskarissa lauletaan, soitetaan, liikutaan ja kuunnellaan.
Tervetuloa suoraan ryhmään
ilman ennakkoilmoittautumista.
Kirkkomuskari on ilmainen.
Lisätiedot kanttori Marjo-Riitta
Lehtonen, puh. 040 3126 612,
marjo-riitta.lehtonen@evl.fi.
Koko perheen iloinen kesäpäivä perjantaina 24.7.
klo 9.30–15.30 Kesärannassa,
täin klo 12 (ei ke).
Lauritsalan kirkko, Kauppalankatu 1
Avoinna 1.6.–9.8. klo 10–18.
Opas palvelee kirkkovieraita.
Sammonlahden kirkko, Hietakallionkatu 7
Avoinna 8.6.–9.8. ma, ke, to-pe
klo 12–18, ti 10–20, la 12–17 ja
su 9–15.
Suljettu 19.6. Opas paikalla.
Jänheentie 300. Leiripäivä on
tarkoitettu lapsiperheille sekä
isovanhemmille, kummeille ja
perhepäivähoitajille yhdessä lasten kanssa. Päivä sisältää mukavaa ohjelmaa, lämpimän aterian,
välipalan sekä mahdollisuuden
saunomiseen ja uintiin.
Leiripäivään liittyvät tiedustelut
ja sitovat ilmoittautumiset 12.6.
mennessä sähköpostilla lappeenranta.lapsityo@evl.fi tai puhelimitse 040 3126 855.
Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Päivä on osallistujille ilmainen.
Heinäkerhot
Heinäkerhot on tarkoitettu vuosina 2005–2008 syntyneille lapsille. Kerhoissa pelataan, ulkoillaan, askarrellaan ja retkeillään.
Kerhoja järjestetään viikolla 31,
28.7.–31.7., klo 9–11 ja 13–15
Lauritsalan seurakuntakodin päiväkerho- ja nuorisotilassa, Kauppalankatu 1 sekä Lappeenrannan
seurakuntakeskuksen päiväkerhotilassa, Koulukatu 10.
Kerhot ovat ilmaisia eikä niihin
tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Lapsella tulee kerhoon osallistuessaan olla mukana paperi, josta
löytyvät huoltajan yhteystiedot.
Lisätiedot Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityö, puh. 040
3162 855,
lappeenranta.lapsityo@evl.fi.
Se on tauon paikka
– poikkea
tiekirkkoon
Lappeen Marian kirkko,
Valtakatu 35
Avoinna 1.6.–16.8. maanantaista sunnuntaihin klo 10–18.
Lounasmusiikit keskiviikkoisin
3.6.–26.8. klo 12–12.30.
Alkukesästä Lappeenrannan musiikkiopiston kesäsoittajat päivit-
klo 16 Lappeenrannan kesäteatterilla.
Konsertti su 23.8. klo 18 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu 1.
Emmi Kaijansinkko, sopraano, Päivikki Nykter, viulu, Pinja
Hasu, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.
Konsertti ke 26.8. klo 19 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1.
Ilona Jokinen, sopraano ja Toni
Pussinen, urut.
Lounasmusiikit Lappeen Mari- Eikun saunaan
an kirkossa, Valtakatu 35
Lappeenrannan ja Imatran seu— 3.6. Lappeenrannan kirkko- dun kuurojen ja huonokuukuoron seniorit ja seurakunta- loisten kesän saunaillat torskuoro johtajanaan Jarkko La- taisin 4.6., 2.7., 6.8. ja 3.9. klo
vaste sekä Sammonlahden 17.30–20.30 Imatralla Päiväranseurakunnan seurakuntakuoro ja nassa, Päivärannantie 7. SauTavikset-kuoro johtajanaan Heidi namaksu 2 € ja iltapala 4,50 €.
Kunttu
Ilmoittautumiset Maija-Liisa Ku— 10.6. Hanna Tapionlinna, roselle sähköpostilla maija-liisa.
laulu, Marjo-Riitta Lehtonen, kuronen@evl.fi tai tekstiviestillä
säestys
040 5220706 aina viikkoa aikai— 17.6. Juho Silventoinen, pa- semmin.
suuna, Anu Piutula-Heinonkos- Joutsenon seurakunnan sauki, säestys
naillat 8.6., 22.6., 6.7., 20.7.,
— 24.6. Isä Mauri Patronen, 3.8., 17.8. ja 31.8. Hinkanranlaulu, Jarkko Lavaste, säestys
nassa, Rantatie 540. Saunat klo
— 1.7. Olli-Pekka Paakkonen, 17–18.30 ja hartaus klo 18.30.
sello, Heidi Kunttu, säestys
— 8.7. Seda Margarjan, viulu, HAUTAUSMAAKIERROKSET
Irma Pylsy, piano
— 15.7. Jarkko Yli-Annala, urut Viime vuosina kaupunkimme
— 22.7. Marina Niittymäki, hautausmaat ovat olleet suositlaulu, Johanna Sientola, säestys
tuja opastuskohteita. Tämä kesä
— 29.7. Sami Junnonen, huilu tarjoaa yhteensä kuusi kierrosta
— 5.8. Meretta Söderlund, kan- seuraavasti:
tele — ke 3.6. klo 18–19.30 Lepolan
— 12.8. Aino Pyrhönen, urut, hautausmaa, Lepolankatu 11 A
Eeva Pyrhönen, viulu
— su 7.6. klo 16.30–18 Lappeen— 19.8. Sergei Slovachevski, rannan sankarihautausmaa, Valsello takatu 35
— 26.8. Ilona Jokinen, sopraa- — su 14.6. klo 16.30–18 Lapno, Toni Pussinen, säestys
peenrannan Vanha hautausmaa,
Iltamusiikki tai musiikillinen Kauppakatu 73
ehtoollinen tiistaisin 16.6., — su 12.7. klo 16.30–18 Lepolan
30.6., 14.7., 28.7., 11.8. ja hautausmaa
25.8. klo 18 Sammonlahden — su 19.7. klo 16.30–18 Vanha
kirkossa, Hietakallionkatu 7. hautausmaa
Kesto noin 30 minuuttia.
— su 2.8. klo 16.30–18 RistikanYhteislaulutilaisuus ”Soi kun- kaan hautausmaa, Lavolankatu
niaksi Luojan” sunnuntaina 5.7. 17
HARTAUDET JA
JUHLAT
LAPPEENRANNAN
HAUTAUSMAILLA
Hautausmaapäivä
tiistaina
2.6. Joutsenossa. Hartaus klo
9 Joutsenon siunauskappelissa,
Lappeentie 1.
Hautausmaahartaus sunnuntaina 28.6. klo 14 Lepoharjun
hautausmaalla, Ilottulantie 21.
Iltahuuto – sankarihautausmaajuhla maanantaina 6.7. klo 19
Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Veljespapit Antti Vanhanen ja Jorma Taipale.
Hautausmaahartaus sunnuntaina 19.7. klo 14 Lepoharjun
hautausmaalla, Ilottulantie 21.
Lepolan hautausmaahartaus
sunnuntaina 19.7. klo 18 Lepolan kappelissa, Lepolankatu 11.
Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää, Lappeen kirkkokuoro.
Hautausmaahartaus sunnuntaina 16.8. klo 14 Lepoharjun
hautausmaalla, Ilottulantie 21.
MUUT KESÄTILAISUUDET
Säkkijärvijuhla — Hengellinen
tilaisuus lauantaina 6.6. klo
17.30 Ylämaan kirkossa, Kos-
kentie 1. Timo Rosqvist ja Sauli
Ruskeepää.
Säkkijärvijuhlan juhlamessu
sunnuntaina 7.6. klo 10 Ylämaan kirkossa. Saarna rovasti
Jukka Lehtinen, liturgi rovasti Jouko Kyyrö ja kanttori Sauli
Ruskeepää. Messussa esiintyy
Ylämaan kirkkokuoro johtajanaan Johanna Sientola.
Juhannusjuhla
perjantaina
19.6. klo 18 alkaen Kesärannassa, Jänheentie 300. Lipunnosto, klo 18.30 Kansanlaulukirkko ja noin klo 20 kokko.
Mahdollisuus paistaa omia
makkaroita.
Kappalainen Helena Vartiaisen
ja Minna Koistisen lähtöjuhla sunnuntai 28.6. Joutsenossa.
Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1. Messun jälkeen juhla seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5.
Ylämaan kotiseutupäivän sanajumalanpalvelus su 9.8. klo
10 Ylämaan kirkossa, Koskentie 1. Anni Paukkala ja Johanna
Sientola. Jumalanpalveluksen
jälkeen Ylämaan kotiseutupäivän Elojuhla Hujakkalan seurojen talolla.
Perinnejumalanpalvelus 1960luvun tapaan ja kirkkoherra
Osmo Kontisen lähtöjuhla sunnuntai 16.8. klo 10 alk. Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1.
Messun jälkeen juhlatilaisuus ja
tarjoilua.
Standertskjöldinkatu 2,
53200 Lappeenranta,
Vanha kaukaan Teboil
p. 050 593 3705
Avoinna ma-pe 6.30-16.00
la useimmiten auki
www.suomenkotileipomo.f
- hoivapalvelu
kotiin
- asiointiapu
- virkistys
- muistikuntoutus
- kristilliset
arvot
- palveluseteliyrittäjä
Harjukatu 34 B 12, 53300 Lappeenranta
Soita 044 208 7731
hoiva.lindh@gmail.com
• Lasten fysioterapia
• Neurologinen fysioterapia
• Ikääntyvien fysioterapia
• Vauvahieronta • Hieronta • Kotikäynnit
0400 658 292
Avoinna sopimuksen mukaan
www.ensiaskel.f
Ainonkatu 31, Lappeenranta
Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh. 050 330 3878
KOTISIIVOUS
JATKUVALLA SOPIMUKSELLA
TAI KERTALUONTOISESTI
Kotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksi
viikoittain, kerran kahdessa viikossa,
kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein.
Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista.
Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi
mukaan – toimimme joustavasti.
Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalle
räätälöityä palvelua.
Avustus- ja hoivapalvelut
Perus- ja lääkehoito
Asiointipalvelu
Avustus ja Hoiva
Tuija Oy
Kangastuvankatu 8 as. 5
53500 LAPPEENRANTA
05 3496 8466
tuija.brisk@pp1.inet.f
12
Paikallista
Seurakuntatervehdys Kesäkuu 2015
AAMUKAHVILLA
JÄÄHYVÄISET
Merja Arponen
Lappeenranta on kaiken
ikäisten kesäkaupunki
Lappeenrannassa
voi kesäaikaan
törmätä seurakuntien
lehmuspapin lisäksi myös
sähköpyörillä kulkeviin
kaupunkioppaisiin.
Kaupunki kouluttaa toistakymmentä nuorta oppaiksi, jotka
liikkuvat seitsemänä päivänä
viikossa ympäri Lappeenrantaa
tarjoamassa apua ja neuvoja elokuun loppuun asti.
Sähköpyörät eivät valikoituneet kesäoppaiden kulkuneuvoksi sattumalta.
– Lappeenranta on tunnettu
Saimaasta, Venäjän läheisyydestä ja mukavista ihmisistä, sanoo
kaupungin matkailuneuvontakoordinaattori Tuula Paakkonen sanoo.
– Sen lisäksi Lappeenranta
on juuri valittu vuoden 2015
pyöräilykunnaksi, ja kaupungin
strategian keskeisenä tavoitteena on pyöräilyn edistäminen ja
päästöjen vähentäminen, Paakkonen jatkaa.
Kesä-Lappeenrannasta nauttiminen ei vaadi suuria investointeja. Kattavan pyöräilyreittiverkoston lisäksi kaupunki
tarjoaa pienen budjetin matkustajille muun muassa vaelluksia,
melontaa, liikennepuistoajelua
sekä käyntiä Hiekkalinnassa.
– Hiekkalinnan tämän vuoden teemana on ”Heros” – sankarit, ja luvassa on sankareita
ja sankaritarinoita niin saduista
kuin tosielämästäkin, Paakkonen kertoo.
– Hiekkalinnalle pääsee kätevästi kaupunkia kiertävällä katujunalla.
Ei mikä tahansa järvi
Lappeenrantalaisten kannattaa
olla todella ylpeitä Saimaasta.
Yhdysvaltalainen Wall Street
Journal -lehti nimittäin rankka-
si Saimaan viime kesänä maailman viiden vaikuttavimman järven joukkoon.
Paakkosen mukaan elämä
siirtyy kesäisin Saimaan rannalle, satamaan ja saaristoon.
– Kaikki pääsevät nauttimaan
vedestä, sillä satamasta lähtee
risteilyjä Saimaalle, kanavalle ja
aina Viipuriin asti. Veneitä voi
vuokrata myös omaan käyttöön
ja lähisaarissa on hyviä leiri- ja
nuotiopaikkoja.
– Vedestä ja auringonotosta
voi nauttia myös lähes keskellä
kaupunkia sijaitsevassa Myllysaaren uimalassa.
Kulttuuria vanhassa
miljöössä
Paikkakuntalaisille vilkas raja ja
kaupunkikuvaan kuuluva venäjän kieli ovat arkea. Sen sijaan
muualta tulevalle raja on eksotiikkaa.
”Uuteen
kukoistukseen
kunnostettu
Kehruuhuone tuo
tarjontaan lisäväriä.”
Tuula Paakkonen
Paakkonen kehottaa historiasta kiinnostuneita suuntaamaan vanhaan Lappeenrantaan
eli Linnoitukseen, johon Lappeenrannan kaupunki perustettiin vuonna 1649.
– Linnoitus on jo itsessään loputtoman mielenkiintoinen museoineen, portteineen ja mukulakivikatuineen, hän sanoo.
– Uuteen kukoistukseen kunnostettu Kehruuhuone tuo tarjontaan lisäväriä, sillä nyt meillä
on keskellä vanhaa kaupunkia
tilat, joissa voi järjestää konsert-
teja, teatteri- ja runoiltoja, tansseja ja seminaareja.
Linnoituksessa sijaitseva kesäteatteri täydentää Kehruuhuoneen tapahtumia. Teatteriesityksiä tarjoaa myös keskellä
kaupunkia oleva Tasihin talo pihapiireineen. Tänä kesänä pihalla esitetään kolme näytelmää,
kaksi lapsille ja yksi aikuisille.
Opastettuja kierroksia
ja piipahdus vanhaan
raatihuoneeseen
Mikäli Lappeenrannasta haluaa saada tarkempaa tietoa, kannattaa osallistua opastetuille
kaupunkikierroksille, joille voi
mennä ilman ennakkoilmoittautumista.
– Kierroksia vetävät koulutetut oppaat kolmella eri kielellä
eli suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, Paakkonen kertoo.
Hän haluaa muistuttaa vielä
yhdestä ainutlaatuisesta rakennuksesta. Lappeenrantaan
vuonna 1829 valmistunut raatihuone on Suomen vanhin puinen raatihuone.
– 1800-luvun alussa julkiset
rakennukset piti rakentaa kivestä, mutta Lappeenrannalla
ei ollut siihen varaa, Paakkonen
kertoo.
– Niinpä köyhä kaupunki sai
erikoisluvan puiseen yksikerroksiseen raatihuoneeseen.
Normaalisti raatihuone on
kaupungin juhla- ja edustustila,
mutta tänä kesänä se avaa ovensa myös yleisölle. Raatihuoneelle pääsee tutustumaan pienestä maksusta 6.6., 21.–25.7. ja
28.7.–1.8. klo 11–15.
Marjatta Kupias
Lisätietoa
www.gosaimaa.com
www.visitlappeenranta.fi
Marjatta Kupias
Keijo Martikainen (oik.) luovutti Antti O. Arposelle Urheilutoimittajain Liiton myöntämän Elämän työ -palkinnon vain muutama päivä
ennen hänen poismenoaan.
Antti O. Arposen
muistolle
Tietokirjailija, toimittaja Antti Olavi Arponen menehtyi
syövän uuvuttamana 30.3.2015. Hän oli syntynyt Sippolassa
3.5.1950.
Antti oli monen maallisen toimen ihminen: järjestömies, urheilutietäjä, kunnallispoliitikko, kirjailija, urheiluseura-aktiivi,
historioitsija ja perheenisä. Ehkä kaikkein lähimpänä hänen intohimoaan kirjoittamiseen oli urheiluhistorioitsijan työ, jota
hän jatkoi eläkkeelläkin.
Urheiluhistorioitsijana Antti O. oli hyvin tuottelias. Hän ehti
kirjoittaa elämänsä aikana 67 urheiluaiheista kirjaa joko yksin
tai yhdessä jonkun kanssa. Antti palkittiin monilla Urheilukirja -palkinnoilla ahkerasta ja asiantuntevasta työstään. Viimeisin
niistä oli Urheilutoimittajain Liiton Antille myöntämä Elämän
työ -palkinto, jonka hän sai vain muutama päivä ennen poismenoaan.
Kunnallispoliitikon uran Antti aloitti 1990-luvulla Taipalsaarella, josta siirtyi Lappeenrantaan 1997. Hän vaikutti lähes 15
vuotta kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Seurakunnan
luottamuselimissä Antti edusti yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä 2003–2006, seurakuntaneuvoston varajäsenenä 2011–
2014 ja Seurakuntatervehdys -lehden toimitusneuvostossa
syksystä 2012 tammikuuhun 2015. Hän kirjoitti myös vuonna
2013 ilmestyneen Lappeenrannan seurakunnan 100-vuotishistoriikin, Vuosisata uskoen – toivoen – rakastaen.
Antti oli yksi nopeimpia tuntemiani toimittajia. Kun muut
vielä virittelivät papereitaan ja koneitaan kilpailupaikalla, hänellä oli juttu jo valmiina.
Neljä ja puoli vuotta kestäneestä sairaudestaan Antti kertoi
hyvin avoimesti ja halusi siten välittyvän tiedon hyödyttävän
muita vastaavassa elämäntilanteessa eläviä. Antti oli muutenkin
mutkaton ja reilu kaveri ihmisiä kohtaan: hän kuunteli.
Anttia jäivät kaipaamaan Merja-vaimo, lapset ja lastenlapset,
muut läheiset sekä suuri joukko toimittajakavereita ja ystäviä.
Keijo Martikainen
SEURAAVA SEURAKUNTATERVEHDYS
Tuula
Paakkonen
iloitsee Lappeenrannan
matkailuinfon
uusista tiloista
toukokuussa avatussa
kauppakeskus
Iso Kristiinassa. Kesällä
matkailijoita
palvelee myös
Hiekkalinnan
infopiste.
Syksyn saapuessa seurakunnat tarjoavat jälleen mielenkiintoisen lukupaketin paikkakuntalaisille, kun tämän vuoden neljäs
Seurakuntatervehdys ilmestyy tiistaina 8.9.2015.
Syysnumerossa tutustutaan esimerkiksi erityisnuorisotyönohjaajan työpäivään, kerrotaan loppusuoralle edenneestä verkkohankkeesta ja katsastetaan seurakuntayhtymän talouden tila ja
kirkollisverojen käyttö.
Tiedotuslehden näköisversion löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän verkkosivuilta, www.lappeenrannanseurakunnat.fi/
seurakuntatervehdys. Samassa osoitteessa voit lukea myös aiemmin julkaistuja numeroita.
Seuraathan lehteä myös Facebookissa,
www.facebook.com/seurakuntatervehdys.
Tämän kesänumeron risut ja ruusut voit lähettää toimitussihteeri Marinella Ruudulle,
marinella.ruutu@evl.fi.
Siunattua kesää!