15.6. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL R AU TATIE V IR K A MIES R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄ SEN LEHTI 2 2015 RVL – rohkeasti kohti uutta sivu 10 Osa-aikaiset työsuhteet – mahdollisuus vai helvetti? sivu 18 Positiivinen kyseenalaistaja sivu 20 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Kari Vähäuski 040 863 4241 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Irma Wiita Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Lea Sahala 040 863 4298 Finrail Oy Vesa Laitinen 029 450 7095 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 21.9.15 Toimitusneuvosto Kari Vähäuski Juha Lahtinen Irma Wiita Mirja Tirranen Pekka Salmenkangas Minna Raimoaho Lehden toimitus John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 1600 kpl Karusellin kylmässä kyydissä O n tullut selväksi, minkälaiset voimat johtavat ”Suomi-tivoliamme”. Jarrumiesten titteliä kiinnitetään voimakkaasti meille ay-toimijoille ja maksumiehiksi usutetaan tavan kansalaisia. Karusellin vauhti kiihtyy kiihtymistään maamme hallituksen siunauksella. Tätä kirjoittaessani työ- ja kasvusopimuksen (tyka) jatko on vielä epäselvää. Täytyy myös muistaa, että ns. yhteiskuntasopimus on tykasta erillinen sopimus. SAK edellyttää yhteiskuntasopimuksen myöhentämistä ja maan hallituksen sitoutumista kolmikantaiseen työlainsäädännön valmisteluun ja työttömyysturvan uudistamiseen. RVL:n työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen toisen jakson sopimuskorotuksista 15.6.15 mennessä, sopimus on irtisanottavissa päättyväksi 28.2.2016. Vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan jatkoa aikaiseksi, voidaan omaa sopimusta jatkaa RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n sopimuksella. Työajan pidentäminen on ollut voimakkaasti esillä yhteiskuntasopimuksen yhtenä osana. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.6. Hän kritisoi – aivan oikein – muun muassa sitä harhaa, että suomalaiset tekisivät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana. Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta. Antila mainitsee, että esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa. Entä mitä kaavailtu työajan pidennys vaikuttaisi tuottavuuteen? Halutaanko samaan aikaan kehittää työelämän laatua? Siitäpä ollaankin nyt hipi hiljaa eikä sitä edes mainita Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa. Kuten Antilakin kirjoittaa, hallitus ei ohjelmansa perusteella näytä välittävän työntekijöiden jaksamisesta tai työyhteisöjen kehittämisestä. Esimerkiksi Kelan ASLAK- ja TYK -kuntoutukset korvaava työkykyä vahvistava AURA-kuntoutus lakkautetaan jo ennen käynnistymistään. Uskon vakaasti, että panostaminen työelämän laatuun ja työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen työn tekemisen kehittämisessä parantaa myös tuottavuutta. RVL – rohkeasti kohti uutta Vuosi sitten RVL:n hallitus aloitti oman toiminnan kehittämisprojektin, jota jatketaan edelleen. Yksinkertaistaen kysymys on tiedon kulun parantamisesta lisäämällä avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille. Tätä varten keräämme yhteistyökumppanimme Milestone Oy:n haastattelujen avulla tietoa siitä, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyhteisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Lue aiheesta lisää sivuilta 10–12. Uskotaan kesän tästä hiukan lämpenevän niin, että meillä kaikilla olisi mahdollisuus nauttia luonnosta ja ladata omia akkujamme tulevia ”karusellikyytejä” ajatellen. Hyvää kesäaikaa ja tavataan RVL:n kesäpäivillä! n Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi ►Tässä numerossa 2 / 2015 Kari Vähäuski puheenjohtajaksi 6 Liittovaltuusto valitsi huhtikuun kokouksessaan RVL:n puheenjohtajaksi Kari Vähäuskin (toinen vasemmalla). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen (oikealla), toisena aloitti Irma Wiita ja liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola (vasemmalla). Kausi kestää kolme vuotta. Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt 14 Tuija Hietanen (oikealla) ja Hanne Liekkinen aloittivat huhtikuussa VR Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten luottamusmiehenä ja varaluottamusmiehenä. Yhteisenä motiivina tehtäviin on yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Molempien mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti. RVL:n superviikonloppu Kolilla 31.7.–1.8. 26 Ilmoittaudu kesäpäiville viimeistään 19.6. tästä lehdestä löytyvällä lomakkeella tai osoitteessa www.rvlry.fi; keskikesän kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun osaston väki vieraansa Kolille tervetulleeksi moikkaa. Tervetuloa, tulgua terveh! ►Muut jutut 5 Kari Vähäuski – On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. 13 Luottamusmiehet koulutuksessa Toiminnallisia neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä. 16 Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä ja haluaa olla mukana valvomassa työntekijöiden etua. 22 Työstressi on hengenvaarallinen kansantauti Haittojen lievittämiseen tarvitaan yhteiskuntapoliittista tahtoa. 24 Painotus tulevaisuuden työelämässä Uuden keskusjärjestön toiminnan aloitus suunnitteilla 2017 alussa. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme.” Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella09 RVL Ristikko 30 Jutunjuuri 31 Jukka-Pekka Laurila sivulla 20 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 3 ►Puheenjohtajan palsta Kari Vähäuski puheenjohtaja kari.vahauski@rvlry.fi ”Yhteistyö ja avoimuus liiton hallituksen ja toimiston henkilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin meitä kaikkia selviytymään niistä pulmista, joita matkalla kohtaamme.” ”Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä” E nsimmäiset työviikot ovat nyt takanapäin. Uudessa tehtävässä on aina oma opettelemisensa ja hyvin usein kantapään kautta. Ehkä näin saatu oppi ja koulutus menee paremmin jakeluun itselle. Kaikesta huolimatta yhteistyö ja avoimuus liiton hallituksen ja toimiston henkilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin meitä kaikkia selviytymään niistä pulmista, joita matkalla kohtaamme. Toimiston organisaatio on hieman muuttunut aiemmasta siten, että liittosihteeri on aloittanut jälleen tehtäviensä hoitamisen. Tämä järjestely helpottaa henkilökunnan työtaakkaa ja parantaa toivottavasti myös jaksamista. Itseäni tämä järjestely on ainakin auttanut. Liiton lehdestä ja tiedotustoiminnasta vastaava järjestösihteeri Soile Olmari on siirtymässä syksyn aikana ansaituille vapaille ja sen jälkeen eläkkeelle. Olemme aloittaneet hänen seuraajansa rekrytoinnin ja tehtävän hakuaika on juuri päättynyt. Tehtävänimike tulee olemaan viestintä-ja koulutusvastaava. Tarkoitus on tehdä uusi työsopimus vielä ennen lomille lähtöä. Onnibus VR:n matkustajaliikenteen peikkona Sitten varsinaiseen aiheeseen eli mitä on tullut tehtyä. Aluksi hieman niistä kokouksista, joissa olen ollut mukana. Muutama viik- 4 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 ko sitten oli mielenkiintoinen VR:n hallintoneuvoston kokous. Toimitusjohtaja, matkustajaliikennejohtaja sekä yhteiskunta-asioista vastaava johtaja esittelivät VR:n toimintaan liittyviä asioita. Huoli kiinnittyi erityisesti matkustajaliikenteeseen ja sen kilpailijoihin. Pahimpana peikkona näyttää olevan Onnibus ja sen mukanaan tuomat halvat hinnat. Matkustajaliikennejohtaja totesi, että VR:n on pystyttävä vastaamaan kilpailuun. Miten se tapahtuu? No tietysti kuluja karsimalla. Karsinnan kohteita ei ole kovin vaikea päätellä, kun ottaa huomioon nykyiset myyntikanavat. Ei liene mikään salaisuus, että myydyistä lipuista 70 % on sähköisissä viestimissä ja 20 % myydään asemilta. Toivottavasti olen väärässä, kun karsinta alkaa. Työttömyysturvanleikkausta ei hyväksytä SAK:n hallitus kokoontui 8.6. Kokouksen aluksi uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström piti alustuksen hallitusohjelmasta. Lähes ensimmäisessä lauseessa hän totesi hallituksen toimivan rehellisesti esitettyjen leikkausten ja vähennysten suhteen: – Suomi on suurissa vaikeuksissa ellei yhdessä rakentavasti ja avoimesti asioita tuoda esille, hän totesi. – Liikaa toisen kimpussa oleminen saa aikaan sen, että toinen pääsee kuin koira veräjästä. Toisin sanoen vain työntekijöiden oikeuksien ja saavutusten heikentäminen ei ole hallituksen politiikan mukaista toimintaa, sanoi Lindström. – Hallitus ei myöskään ole murtamassa kolmikantaa eikä työehtosopimusten yleissitovuutta. Hän mainitsi työllisyyden hoidon maksavan 5,5 M€. Kyseisestä summasta vain 10 % menee työttömien aktivoimiseen. Paikallinen sopiminen on hänen mielestään hyvä asia, jos se tehdään oikein eli työehtosopimusten sisällä. Järjestäytymättömiin työnantajiin ja työntekijöihin hänen kantansa jäi epäselväksi. – Ministerin poistuttua alkoi keskustelu työllisyys-ja kasvusopimuksesta. Puheenvuoroissa tuli lähes heti selväksi se, että 200 M€ leikkausta työttömyysturvasta ei voida hyväksyä. Tämä on myös RVL:n kanta. SAK:n hallitus päätti, että ratkaisu jatkosta päätetään 15.6. kokoontuvassa hallituksessa. – RVL:n asioista sen verran, että kiinteistöasiat ovat vielä vireillä. Liiton vanhalle toimistolle ollaan etsimässä ostajaa tai vuokraajaa. Haagan kauppakeskuksen myynti on enää sinettiä vaille. Talous on edelleen vakaalla pohjalla. –Tämän varsin vilkkaan ja toimeliaan loppukevään ja alkukesän jälkeen on meidän kaikkien hyvä rauhoittua kesälomien ajaksi. Toivotankin kaikille hyvää ja lämmintä kesää lainauksella kirjasta Tuntematon sotilas: ”Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä.” n On mietittävä, mitä isompaa voimaa RVL tarvitsee Kari Vähäuski on huolestunut nykypäivänä vallitsevasta suuntauksesta, jossa työmies solvaa työmiestä: – Tästä pitää päästä pois. Viestinä jäsenistölle hän toteaa: Ole oma itsesi. Kari Vähäuski haluaa panostaa avoimeen keskusteluun: – Liiton hallituksessa pitää uskaltaa tuoda esiin myös, jos on asioista eri mieltä. Teksti ja kuva Soile Olmari K ari on mielellään jäsenistön tavoitettavissa ja haluaa mahdollisuuksien mukaan käydä osastoissa tapaamassa jäseniä: - Olen myös järjestöyhteistyön kannalla ja selvitän yhteistyömahdollisuuksia eri järjestöjen suuntaan. Palataanpa puheenjohtajuusehdokkuuden alkusysäykseen eli mikä sai Karin hakeutumaan puheenjohtajaksi? - Minua pyydettiin. Toki mietin vähän aikaa, kun minulla oli ns. putki edessä eli potkut VR:ltä. Totesin sitten, että ehdokkuus ei ota jos ei annakaan. Ay-liikkeen ja RVL:n tulevaisuudesta – Ay-liike on nyt eri planeetalla kuin esimerkiksi -70-luvulla, ehkä vähän enemmän oikealla. Mutta sitä tarvitaan yhä. Jos kaikki pitää sopia paikallisesti, siitä ei hyvää seuraa. Meillä pitää olla vahva keskusjärjestö, Kari sanoo. Hän uskoo RVL:n pienenevän pienenemistään työnantajan ja valtion säästöpolitiikan seurauksena: – On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. n Kari Vähäuski • syntyi 1955 unikeon päivänä. • asuu Kouvolassa vaimonsa kanssa. • on kahden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä. • rentoutuu parhaiten asuntovaunulla. • aloitti työuransa jakamalla kesätöinään sanomalehtiä. • työskenteli koulun jälkeen noin puolitoista vuotta vaahtomuovitehtaassa. • aloitti VR:llä 6.5.1976 ensin asemamiehenä. Sen jälkeen rautatievirkamiesharjoittelijana, tavaratoimituksissa, lipunmyynnissä. Suoritti 1979 junasuorittajakurssin ja parin vuoden työskentelyn jälkeen kävi liikennekurssin ja kauko-ohjauskurssin. • toimi vuodesta 1991 vuoteen 2009 RVL:n Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä. • teki loppiaisena 2003 viimeisen liikenteenohjaustyöpäivänsä ja aloitti 2009 päätoimisena RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana. • teki viimeisen työpäivänsä VR-Yhtymän palveluksessa 31.12.2014, kun aluepääluottamusmiestehtävät oli lakkautettu. • valittiin RVL:n puheenjohtajaksi liittovaltuuston kokouksessa 23.4.2015. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 5 Liittovaltuuston vaalikokous pidettiin Paasitornissa Helsingissä. RVL:n puheenjohtaja vaihtui Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto kokoontui huhtikuussa kolmen vuoden välein pidettävään vaalikokoukseensa. Puheenjohtajaehdokkaita oli kaksi: Seppo Juselius ja Kari Vähäuski, joista puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähäuski seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Simo Välimäki 6 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 V ähäuski on toiminut aiemmin RVL:n luottamusmiestehtävissä Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä, Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana. Hän aloitti puheenjohtajan tehtävänsä heti valinnan jälkeen. Seppo Juselius jatkaa RVL:n liittosihteerin tehtävissä. Muut valinnat sujuivat ilman äänestyksiä: RVL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kari Tervo ja toisena Harri Lahti. Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtajan ja vara- Uusi hallitus Paasitornin portaissa: etualalla Kari Vähäuski, vasemmalla Minna Raimoaho, Irma Wiita, Mirja Tirranen, Paula Sairo ja Juha Lahtinen. Heidän takanaan Pekka Romu, Ismo Reunamo ja Harri Lindblom. Takimmaisina Pekka Salmenkangas ja Karri Peltola. Kuvasta puuttuvat Marjut Pykälä-aho ja Sami Puumalainen. Tampereen osastoa edustivat Jukka-Pekka Laurila (vas.), Simo Välimäki ja Laura Palander. Henry Kulin (oik.) kutsuttiin liiton kunniajäseneksi ja Mervi Ylitalolle sekä Juha Lahtiselle myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki. puheenjohtajien lisäksi (varat suluissa) Ismo Reunamo Turusta (Harri Lehto), Minna Raimoaho Joensuusta (Jarmo Pankko), Pekka Salmenkangas Seinäjoelta (Teijo Koivulahti), Harri Lindblom Pieksämäeltä (Juha-Pekka Mustonen), Sami Puumalainen Oulusta (Juha Kuukkanen), Marjut Pykäläaho Tampereelta (Kalle Kannisto), Mirja Tirranen Kouvolasta (Hanna Kovanen), Pekka Romu Helsingistä (Piia Riutta) sekä Paula Sairo Helsingistä (Maini Myyry). Juha Lahtisen varana hallituksessa on Hanne Liekkinen ja Irma Wiidan varana Arja Peltonen. Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston puheenjohtajalla, valtakunnallisilla pääluottamusmiehillä sekä liiton toimistossa työskentelevillä. Jäsenmaksut entisellään Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös 2014 ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Ylijäämä liitettiin edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Talousarvio 2015 vahvistettiin ja liittomaksuna peritään jäseniltä edelleen 1,40 % veronalaisesta palkkatulosta. Eläkeläisjäsenmaksu 2015 on 12 euroa. Liiton kunniajäseniksi kutsuttiin RVL:n entinen puheenjohtaja Tarja Turtiainen sekä huhtikuun alusta valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävistä luopunut Henry Kulin. n >> RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 7 Liiton pitkäaikainen aktiivi ja entinen valtakunnallinen pääluottamusmies Ensio Heinänen vaihtoi iltajuhlassa kuulumisia uuden aktiivin, JukkaPekka Laurilan kanssa. Taukokeskustelussa Eija Kautto ja liiton varapuheenjohtajan tehtävästä luopunut Mervi Ylitalo. Eija Vainiolla, Paula Sairolla, Anne Mömmöllä ja Anne Aalto-Mäkelällä riitti keskusteltavaa. Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 28.4. Vasemmalla Marjut Pykälä-aho Tampereen osastosta, Juha-Pekka Mustonen Pieksämäen osastosta (paikalla Harri Lindblomin varana) sekä Mirja Tirranen ja Juha Lahtinen Kouvolan osastosta. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 ►Luottamuksella Sopimisen kulttuuri koetuksella F inrail. Uusvanha työnantaja jatkaa vauhdikasta matkaansa. Päättyykö se seinään vai viekö raiteet turvallisesti uusille liiketoiminnan vesille, jää nähtäväksi. Ennusmerkkejä on molempiin suuntiin. Uusi neuvottelukulttuuri on ainakin allekirjoittaneelle tullut yllätyksenä. Sen nimi on ”Ei neuvotella”. Työnantaja kertoo tarinaa, miten hienosti kaikesta on sovittu. Asiaa penkoessa ilmeneekin, että siitä ei ole edes neuvoteltu tai keskusteltu. On vähintäänkin haastavaa saada työnantaja kehittävään keskusteluun sellaisistakaan asioista, jotka ovat jo lakisääteisesti yhdessä sovittavia. Yhteistoimintalain tulkinnan erimielisyydet ovat jo nyt syviä ja tuntuvat olemaan syvenemään päin. Keskustelunavaukset, ne harvat joita tulee, ovat tyyliä ”Voitaisiinko ottaa teiltä vähän pois?” Olemme valmiita kehitystyöhön yhdessä Työnantajan mielipide työehtosopimuksesta on, että väärinhän niitä töitä on tehty koko rautateiden ajan. En kiistä sitä, etteikö sopimuksessa olisi kehittämistä, mutta muutokset työehtosopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin eivät ole mikään läpihuutojuttu kuten pääkonttorissamme tunnutaan ajateltavan. Tähän työhön olemme kuitenkin valmiit; meillä on oma panoksemme annettavana. Pitkä historia on luonut hyviä käytäntöjä emmekä vastusta ollenkaan kehitystä, se vaan pitää tehdä yhdessä, neuvotellen. Keskustelukumppanina järjestö ei ole yhtä voimakas kuin työnantaja. Tämän vuoksi on luotu yhteistoimintalaki, jota noudattamalla olemme lähes tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa. Vesa Laitinen valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy vesa.laitinen@finrail.fi Odotan tulevaisuudelta vuorokeskustelua, jonka tarkoituksena on kehittää työtä, sen ehtoja ja toimintatapoja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Nykyisellä tavalla, työnantajan vähätellessä sopimisen tapoja, ollaan törmäämässä seinään. Sopimisen kulttuuria ei ole. n Muutos – pysyvä olotila H uhtikuun alusta uutena pääluottamusmiehenä aloittaessani tiesin, että työtä tulee riittämään. Edeltäjäni, Henry Kulinin opastus tehtävään on ollut todella tärkeää. Välillä tuntuu siltä, että uudelta luottamusmieheltä - myös työnantajan taholta – otetaan ”löysät pois”. Työehtosopimuksen tulkintoja testataan. On hyvä, että pääsee tässä vaiheessa keskustelemaan heti, miten on aiemmin toimittu. Uuden uran aloitus tapahtui saman tien yhteistoimintaneuvottelujen (yt-)merkeissä. Maaliskuun lopulla käynnistyivät lähiliikenteen neuvottelut. Siitä on jatkettu yksittäisistä neuvotteluista Kiinteistöyksikön yt-neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen 18.5. Tätä kirjoitettaessa on vielä menossa Kunnossapitoyksikön yt-neuvottelut. Ei tunnu mukavalta, kun voi tässä vaiheessa sanoa, että kokemusta henkilöstövaikutteisista yt-neuvotteluista on tullut luottamusmieskauden alussa jo rutkasti. Jaksan uskoa Olin Kiljavan opistolla kurssilla, jossa yhtenä osiona oli yhteistoiminta-asiamiehen selvitys työstään yhteistoimintalainsäädännön valvojana. Yhteistoiminta-asiamiehenä toimii tällä hetkellä varatuomari Harri Hietala. Hänen tehtävänään on valvoa, että yhteistoimintalakia noudatetaan. Paljon ei jäänyt konkreettista käteen hänen pitämästään osiosta, valitettavasti. Hän totesi, että jos yhteistoimintalakia toteutettaisiin sen hengen mukaisesti, neuvottelut työpaikoilla käytäisiin luvun 6 mukaisesti. Olennaiset muutokset työtehtävissä ja työpaikoilla käytäisiin hyvässä hengessä ja ennakoivasti. Silloin työntekijävaikutteiset neuvottelut pienenisivät huomattavasti. Ei tarvitsisi käydä 8 luvun mukaisia neuvotteluja, joissa tarkoituksena on vähentää työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Tällaisen neuvottelumallin toteutuminen työpaikoilla tänä päivänä tuntuu uto- Lea Sahala valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy lea.sahala@vrtranspoint.fi pialta eikä suunnassa näy paljonkaan korjaantumisen mahdollisuuksia. Jaksan kuitenkin uskoa, että vain yhdessä neuvottelemalla voidaan saada aikaan tuloksia ja työnantajalla on myös halu neuvotella työntekijöiden kanssa. n RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 9 RVL:n hallitus, pääluottamusmiehet ja toimisto pohtivat huhtikuun lopulla suunnitelmaa, jonka avulla uudistetaan avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Avointa ja rehellistä vuoropuhelua Rohkeasti kohti uutta Vuosi sitten RVL:n hallitus mietti liiton tulevaisuutta. Käytiin läpi uhat ja mahdollisuudet. Esille nousi selkeä parannusta vaativa aihe: jäsenet eivät tiedä mitä varten me olemme olemassa, mitä kaikkea teemme ja missä asioissa autamme. Päätettiin, että tieto on saatava kulkemaan paremmin. Parhaana keinona nähtiin avoin ja jatkuva vuoropuhelu kaikkien osapuolten kesken. Teksti Anne Kuusela Kuvat Maiju Lampi 10 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 T ulevaisuuden vuoropuhelusuunnitelman ensimmäistä vaihetta kutsuttiin suunnittelemaan liittomme avainhenkilöitä ja jäsenistön edustajia. Lähdimme kysymään mitä tuntoja liittomme viestintää koskettava uudistumisprosessi on mukanaolijoissa herättänyt. Lue miksi muutos on tärkeää. – Tavoitteenamme on saada aikaan pysyvä vuoropuhelusuunnitelma, jonka uudistamisessa käytämme ihmiskeskeistä muotoiluprosessia. Tämän työskentelytavan avulla pääsemme keskelle jäsenten arkea, toteutuksesta vastaavan Milestonen business strategi Teija Sipilä kertoo prosessin kulusta. Ihmiskeskeinen muotoiluprosessi tarkoittaa uskomusta siitä, että kaikki maailman ongelmat ovat ratkaistavissa. Se on optimismia mahdottoman edessä. Metodi perustuu uskomukseen, että ongelman kohtaavat ihmiset auttavat meitä ongelmien ratkaisemisessa ja mahdollisuuksien paikantamisessa. Tässä tapauksessa liiton jäsenet, asiantuntijat ja työnantajan edustajat. Sipilä kertoo, että kesälomien jälkeen toteutettavalla kenttätutkimuksella selvitetään, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyh- teisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa tai palveluitansa. – Kenttätutkimuksen tarkoituksena on kuvata jäsenistön ja työnantajien odotuksia, toiveita, pettymyksiä ja pelkoja. Tulosten analysoinnin perusteella, luomme mahdollisuusalueita tulevaisuuden toiminnalle ja ideoimme ratkaisuja, joiden avulla parantaa jäsenistön ja liiton välistä vuoropuhelua sekä näin parantaa työyhteisöjen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta yhdessä jäsenten ja työnantajien kanssa. – Loppuvuodesta testaamme ideoita ja niiden toimivuutta. Ideat arvotetaan ja tämän perusteella päätämme, mitkä toimenpiteet jalkautetaan jäsenistön arkeen. Tärkeää on, että mitään tuloksia ei peitellä – meitä kiinnostaa vain totuus, Sipilä korostaa. – Sekä yritykset, työntekijät että liitto kamppailevat työpaikkojen säilymisen puolesta. Jos saamme kaikki puhumaan keskenään, se on kaikkien etu. Silloin, kun kaikki ovat aidosti mukana keskustelussa, jokainen oppii katsomaan asioita toisenkin näkökulmasta. Jos ollaan vaan passiivisesti omissa poteroissa, ei mikään muutu. Sahala toivoo, että uudistuksen myötä työpaikoilla saadaan hyvä tiimihenki aikaiseksi, jolloin solmut avautuvat helpommin: – Liitossa ollaan aidosti kiinnostuneita jäsenistä, joten keskusteluyhteydenkin on oltava aina auki. – Pidän tästä toimintatavasta, jolla uudistusta haetaan: lähdetään etsimään uusia mahdollisuuksia välittämättä mahdollisesta epäonnistumisesta. Kun vanhat keinot eivät riitä, pitää mennä rohkeasti kohti uutta. Nyt on semmoinen olo, että saadaan uutta ja hyvää aikaiseksi. Lisää vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille –Tällaiselta uunituoreelta puheenjohtajalta luonnollisesti heti kyseltiin, mitä aion tehdä, kun puikkoihin pääsen. Vastaukseni oli: parhaani. Sama ajatus heräsi tämän projektin yhteydessä, kertoo RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski. – Kun aloitimme vuosi sitten, tajusimme kaikki, että vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välillä on lisättävä. Aiemmin jäsenet ovat ehkä kokeneet, että puheenjohtaja istuu norsunluutornissa ja puhuu munkkilatinaa. Itsekään en ymmärrä liian hienoja sanoja, joten kannatan avointa ja rehellistä keskustelua. – Minulle oli positiivista huomata, miten asiat hoituvat, kun ammattilaiset ovat prosessia vetämässä. Minuun teki vaikutuksen erityisesti se, että mennään ruohonjuuritasolla haastattelemaan jäseniä ja esimiehiä. Sieltähän se oikea tieto nykytilanteesta ja tulevaisuuden toiveista saadaan, Vähäuski uskoo. – Aina löytyy korjattavaa ja meillä korjattavaa löytyy tavasta olla yhteydessä jäsenistöön. Toivon, että saamme aikaiseksi kaikkia osapuolia hyödyntävän tavan olla vuorovaikutuksessa. Kun kommunikaatio sujuu, ollaan lähellä ja läheisiä, ja asiat hoituvat mutkattomammin. – Yhteiskunta muuttuu ja me mukana. Tämä muutos ei siis ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on, että ihmisillä olisi hyvä olla töissä. Liikkeelle toiminnan ytimestä - jäsenistä Seinäjoen osaston puheenjohtajan Pekka Salmenkankaan mielestä tapa, jolla uudistusta nyt tehdään, on todella hyvä: - Mehän emme itse tiedä keinoja ja tapoja joilla uudistua, joten on hyvä, että asia kysytään jäsenistöltä. Lähdemme siis liikkeelle toimintamme ytimestä – jäsenistä. – Haluamme tietää mitä jäsenemme haluavat – sitä vartenhan liittomme on olemassa. Toivon, että tuloksena saadaan aktiivinen ja toimiva liitto, joka on osaltaan luomassa hyvinvoivia työyhteisöjä ja tyytyväisiä työntekijöitä. – Mielestäni yksi uusi konkreettinen tapa jalkautua jäsenistön keskelle on sosiaalinen media. Se olisi hyvä tapa tarjota tietoa ja yhteisöllisyyttä jäsenten arkeen. Odotan innolla uudistuksen tuloksia ja muutoksia toimintatapoihimme. – Parasta tässä prosessissa on, että voi olla mukana päätöksenteossa vaikuttamassa omaan työhön liittyviin asioihin. Hienoa on myös, miten koko ajan oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Jo pelkästään hyvien tyyppien takia kannattaa olla mukana, Salmenkangas innostuu. Keskusteluyhteys aina auki – Minusta on hienoa, että etsitään uusia kanavia, joiden kautta puhutella liiton jäseniä. Saan usein palautetta, että tietoa ei jaeta tarpeeksi tehokkaasti. Joten tiedon ja vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeää, kertoo valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala VR-Yhtymästä. Tietoisuus tartuttaa innostuksen – Jos ihmiset eivät tiedä miten paljon teemme töitä työolosuhteiden parantamiseksi, ei voi olettaa, että he innostuvat toiminnastamme. Uskon, että tiedostavina ihmisinä nuoretkin saadaan mukaan, kun he huomaavat miten pystymme yhdessä vaikuttamaan omiin asioihimme, arvelee VR:n vuokraussihteeri, luottamusmies ja RVL:n hallituksen jäsen Paula Sairo. – Kun tietoisuus toiminnastamme leviää, innostuskin tarttuu. On tärkeää, että myös työnantaja huomaa halumme tehdä yrityksistä hyviä ja oikeudenmukaisia työpaikkoja. Näinä huonoina aiRAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 >> 11 >> Pohdintoja ja havaintoja kerättiin muistilapuille kesälomien jälkeen toteutettavan kenttätutkimuksen avuksi. koina monilla puuttuu ilo tehdä työtä. Toivoisin, että työnilo löytyisi ja työpaikalle olisi kiva mennä. Sairo innostui itse liiton hallituksen, pääluottamusmiesten ja toimiston kaksipäiväisestä workshopista: – Se antoi minulle uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Oli hauskaa huomata, miten yhdessä tehden saamme itseemme uutta pontta ja potkua. Siihenhän liittommekin toiminta perustuu – yhdessä olemme enemmän. Toimintatavat nykyaikaan yhdessä tehden Finrailissa toimivan valtakunnallisen pääluottamusmiehen Vesa Laitisen mielestä on hyvä, että toimintatapoja muokataan nykyhetkeen sopiviksi: – On tärkeää viestiä, että autamme myös palkanmaksajaa niin, että kaikkien työpaikat turvataan. Vastakkainasettelun aika on tosiaankin ohi. – Toivon, että luottamus kaikkien osapuolten välillä syntyisi ja se johtaisi aktiiviseen kanssakäymiseen ja kehittämistyöhön. Näin yhteistyö sujuu ja kaikilla on hyvä olla. Odotan, että lopputulemana opimme tekemään asioita uudella tavalla ja saamme uutta intoa tekemiseen. – Koska työelämä on muuttunut kovaksi, olisi erityisen tärkeää saada työviihtyvyys hyvälle mallille. Se onnistuu parhaiten, kun toimimme yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja ammattiliiton kanssa, toteaa Irma Wiita RVL:n hallituksen jäsen ja Etelä-Suomen matkustajaliikenteen luottamusmies. –Emme halua arvuutella mitä kukin haluaa, siksi on hyvä, että kysymme asiaa suoraan asianomaisilta. Kun kaikki voivat olla mukana vaikuttamassa, saadaan rehellisiä tuloksia. –Välitämme todella jäsenistämme, joten sen pitäisi näkyä konkreettisemmin. Toivonkin, että tämän prosessin myötä kaikki saavat äänensä kuuluviin ja innostumme tekemään asioita yhdessä – toinen toisiamme tukien, Wiita kannustaa. n 12 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 Neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä Ryhmätöinä esitettiin erilaisia mielenkiintoisia neuvottelutilanteita ja oikeustapausharjoituksia. Pöydän ääressä Tommi Karte (vas.), Aira Rönkkö, Kari Karlstedt ja Minna Raimoaho. Teksti ja kuvat Soile Olmari H uhtikuun alusta alkaneen luottamusmieskauden ensimmäinen koulutusrupeama pidettiin Tikkurilassa. Se toteutettiin kolmepäiväisenä edellisten luottamusmiesten kanssa tehdyn suunnitelman pohjalta. Koulutuskumppanina on Kiljavan opisto. Suurin osa nykyisistä luottamusmiehistä toimi tehtävissä jo viime kaudella. Koulutus aloitti kolmevuotisen kokonaisuuden, jossa käsitellään luottamusmiesten toivomia aihealueita. Tavoitteena on, että luottamusmiehet saavat tarpeellisia eväitä hoitaa vaativaa tehtäväänsä. Varaluottamusmiehet osallistuvat koulutuksen viimeiseen päivään ja saavat samalla vaihtaa ajatuksia varsinaisten luottamusmiesten kanssa. Seuraava luottamusmiesten koulutus on lokakuussa. n Kolmantena päivänä käsiteltiin omia asioita ja saatiin evästystä luottamusmieskauden alkuun. Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen johdatteli luottamusmiessopimuksen sisältöihin ja luottamusmiehen ajankäytön suunnitteluun. Myös VR-Yhtymän valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala esittäytyi ja kertoi ajankohtaisia kuulumisia. Ryhmäkuvassa koulutuksen antiin tyytyväinen joukko luottamusmiehiä eri puolilta Suomea. Kolmantena koulutuspäivänä kuultiin myös SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen koostetta osa-aikaisista työsuhteista. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 13 EDUNVALVONTAA TARVITAAN juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti Yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa asioihin. Siinä kiteytettyinä Tuijan ja Hannen motiivit luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen tehtäviin. Teksti ja kuvat Soile Olmari Tuija Hietanen (vas.) ei jätä asioita kesken: – Kuuntelen kaikkia. Päätöksiä tehtäessä pitää osata luovia, mutta vetää myös rajoja. Hanne Liekkisellä on tuoreena varaluottamusmiehenä mennyt aikaa vielä käytännön asioiden järjestelyyn. Varaluottamusmies hoitaa lm-tehtäviä silloin, kun varsinainen on lomalla tai sairaana. T uija Hietanen on Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten organisaatiokohtainen luottamusmies ja Hanne Liekkinen hänen varansa. Molemmat työskentelevät Kouvolassa palveluneuvojina. – Harkitsin pitkään ryhtymistäni luottamusmieheksi. Mietin, olenko sopiva. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja osallistun innokkaasti yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin. Minulle on helppo tulla puhumaan, olen luotettava ja haluan hoitaa yhteisiä asioita, Tuija kertoo. Hannella oli päällimmäisenä tietynlainen halu vaikuttaa asioihin: – Aloitin ay-toiminnan ensin Kouvolan osaston johtokunnan varajäsenenä ja tänä vuonna varsinaisena. Toivon, että jäsenet kokevat minut helposti lähestyttävänä niin, että heidän olisi helppo tulla puhumaan asioista. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt Sekä Tuijan että Hannen mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti: – On pidettävä huolta jaksamisesta, kun irtisanottuja ja -sanottavia on paljon ja etuja ollaan muutenkin heikentämässä, Tuija toteaa. Hän ymmärtää, että Suomen taloudessa menee huonosti: – Onko esimerkiksi kaavailtu työajan lisääminen tehokasta työaikaa; ihmisten jaksaminen on rajallista? Työajan pidentämisen olisi perustuttava vapaaehtoisuuteen. Myös Hanne kokee edunvalvonnan tärkeäksi olemassa olevan henkilökunnan aseman turvaamisessa. – Esimerkiksi automatisointi voi aiheuttaa sen, että henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Maailma muuttuu koko ajan niin, että tänään ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Töitä yli tarpeen Tuija tuli Transpointille 1996 kassa- ja asiakaspalvelutehtäviin: – Logistiikka ja huolinta kiinnostivat minua. Hanne on tuoreempi VR:läinen ja aiemmin hän on työskennellyt Fonectan numeropalvelussa ja matkatoimistovirkailijana: – Tulin Transpointille 2008 kumipyöräpuolelle asiakaspalveluun ja laskutukseen. – Kun olin työnhakijana ammattikorkeakoululaisille tarkoitetussa työnhakupalvelussa, työtä tarjottiin minulle ja tartuin siihen. Olen valmistunut tradenomiksi liiketalouden koulutusohjelmasta. Molemmat työskentelevät nyt siis palveluneuvojina 2010 perustetussa VR Transpointin palvelukeskuksessa Kouvolassa. Tuija työskentelee nimettyjen asiakkaiden ja Hanne kotimaan ryhmässä. Lisäksi Kouvolassa työskentelee kansainvälisen liikenteen ryhmä. Yhteensä Kouvolassa työskentelee noin 20 palveluneuvojaa. Nimettyjen asiakkaiden ryhmä hoitaa muun muassa metsäteollisuuden suurasiakkaiden kuten UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin kuljetuksia. Kotimaan ryhmän vastuulla on muun muassa ri- kastekuljetukset sekä Nesteen polttoainekuljetukset. Kansainvälinen ryhmä hoitaa Venäjän liikennettä. Työtehtäviin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu sähköpostitse ja puhelimitse, vaunutilaukset, rahtikirjojen tekemiset, laskutuksen oikeellisuuden tarkistaminen ja vaunupäiväkirjan pitäminen eli seisontamaksujen laskeminen. Haastatteluajankohtana töitä oli ”yli tarpeen”: – Nyt täytyy tehdä vähän kaikkea, koska osalla on pitkiä sairauslomia, työssä on osaaikaisia ja lomat pyörivät koko ajan, Tuija sanoo. Uusi tilauslaskutusjärjestelmä Sekä Tuija että Hanne viihtyvät työssään tosi hyvin: - Pidän asiakaspalvelusta, meillä on hyvä yhteishenki ja työkaverit ovat hyviä. Työ on myös riittävän vaihtelevaa, Tuija toteaa. Hanne kokee, että jokainen päivä on ihan erilainen: – Porukka on hitsautunut yhteen ja minut on otettu tosi hyvin vastaan. Täällä työskentelee huumoriltaan samanlaiset ihmiset. Toki on niitäkin hetkiä – kuten joka työssä, että aina ei viihdy. Suurimpana muutoksena työssä on tilauslaskutusjärjestelmä Rallin käyttöön otto huhtikuussa: – Vanhoja ohjelmia jää pois käytöstä ja ne korvataan yhdellä ohjelmalla: – Alussa Rallin käyttö on tuntunut hankalalta, mutta kun ohjelmaan pääsee sinuiksi, sen käyttö alkaa varmaan luonnistua, naiset uskovat. Jaksamiseenkin vaikuttaa se, että henkilöstöä on vähemmän ja työtehtäviä on jouduttu muuttamaan: – Asiakkaita yritetään enemmän ja enemmän saada tekemään itse tilaukset ja rahtikirjat. Meille jäisi seuranta ja mahdollinen korjaaminen. Jos me teemme rahtikirjan, siitä veloitetaan erikseen. Jos asiakas tekee sen itse, hän voi paremmin vaikuttaa sen reaaliaikaisuuteen esimerkiksi viikonloppuisin. – Olisi todella hyvä, että työntekijöitä kuunneltaisiin ja otettaisiin ehdotuksia oikeasti huomioon. Monesti tuntuu, että päätökset on jo tehty ja ehdotuksemme otetaan vain näennäisesti huomioon. Koirakennel ja jumppaa Tuija asuu aviomiehensä kanssa Kouvolaan kuuluvassa Valkealassa, josta työmatkaa kertyy 30 km suuntaansa. Heillä on kaksi tytärtä, joista toisella on 5-vuotias ja toisella 11-vuotias poika. Hanne on avomiehensä ja elokuussa 4 vuotta täyttävän poikansa kanssa muuttanut äskettäin Kuusankoskelle omakotitaloon. Tuijan vapaa-aika kuluu oman kennelin koiria hoitaessa: – Nyt siellä vipeltää 11 pentua. Koiraharrastuksen myötä olemme saaneet paljon ystäviä ja kavereita. Rentoutumispaikkana on Appenzell Sveitsissä, josta meidän paimenkoirammekin ovat kotoisin. Hanne käy jumpassa ja vesijumpassa ja hänellä on nelitassuinen ”personal trainer”: – Pojan kanssa tulee touhuttua myös paljon. n Toiveena töiden säilyminen Uuden ohjelman käyttöön otto lisää pelkoa työntekijöiden vähennyksistä: – Myös itärajan tapahtumat vaikuttavat eurojen saantiin. Toivon nyt rauhallisempaa jaksoa niin, että työntekijöitä ei laitettaisi pois, kun meillä on lähiaikoina eläköityvääkin väkeä. Turvallinen työelämän lopetus olisi toivottavaa. Virkistystapahtumatkin auttavat sitoutumaan omaan työhön; osalla on tunne, että heitä ei arvosteta, Tuija toteaa. Hannen toiveena on, että olisi töitä: – Ehkä ylempien johtajien pitäisi tulla ruohonjuuritasolle näkemään, mitä tämä työ on käytännössä. Hanne ei aina pääse vapaallakaan ”työasioista” eroon, kun hänen kohta 4-vuotias Jere-poikansa on niin kiinnostunut junista: – Kun Jeren isä tuli kolmen kuukauden työkomennukselta ulkomailta, sanoi poika ensimmäiseksi isälleen asemalla, että tuo härpäke veturin katolla on virroitin ja Allegro menee Pietariin. Tuijan henkireikä lastenlasten lisäksi on koiraharrastus ja sitä kautta yhdistystoiminta: – Harrastan koirakisoja sekä järjestäjänä että toimitsijana. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 15 Kari Kakkosen liikenneohjaajan työ Niiralan raja-asemalla on itsenäistä ja yhteistyö VR logistiikassa työskentelevien kanssa on joustavaa. Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä Niiralan raja-asemalla liikenneohjaajana työskentelevä Kari Kakkonen aloitti huhtikuussa Joensuun ja Pieksämäen osastojen alueilla työskentelevien finraililaisten varaluottamusmiehenä. Teksti Soile Olmari Kuvat Kari Kakkonen 16 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 H än on aina arvostanut luottamusmiehiä ja erityisesti nyt, kun helposti ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat pienet tai jopa olemattomat. – Näin en halua ajatella. Luottamusmies- ja järjestötoimintaa tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka monet tahot näkisivät mieluusti tämän toiminnan näivettyvän. Siksi haluan osaltani olla mukana valvomassa työntekijöiden etua. Kari on työskennellyt Niiralassa viimeiset 20 vuotta. Niiralan raja-aseman kautta kulkevat tavarajunat: – Liikenneohjaajalta vaaditaan täällä hyvää yhteistyökykyä, hiukan venäjänkielen taitoa ja rutkasti kärsivällisyyttä. Rajan takana eletään erilaisessa kulttuurissa ja se pitää yrittää ymmärtää. Näkymä Niiralan ratapihalta ja Niiralan asema. Koulutukseen panostettava Hän aloitti työt VR:llä 1984 asemamiehenä Joensuussa: – Asemamiesjunasuorittajan koulutuksen jälkeen siirryin Tohmajärvelle ja sieltä Kesälahden kautta Niiralaan. Tehtäviini on kuulunut lipunmyyntiä, ratapihatyöskentelyä, ratakuorma-auton kuljettamista ja liikenneohjausta. Nykyisen työnsä hyvinä puolina Kari pitää itsenäisyyttä ja rajaaseman tuomaa lisäväriä muuten helposti rutiininomaiseen työhön: – Arvostan erityisesti myös joustavaa ja vaivatonta yhteistyötä samoissa tiloissa VR logistiikan puolella työskentelevien hienojen työkavereiden kanssa. – Viime aikoina liikenteenohjaustyö on muuttunut kovasti uusien työtapojen ja järjestelmien myötä. Koulutukseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän tässä jatkuvassa muutoksessa. Usein ne ovat jääneet pintapuolisiksi raapaisuiksi. Yhteiset koulutukset ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa puolustavat mielestäni edelleen paikkaansa. Urheilija vaikuttaa kunnallispolitiikassa Kari asuu vaimonsa ja 12-vuotaan poikansa kanssa omakotitalossa Tohmajärvellä: – Vanhimmat, 22- ja 25-vuotiaat pojat ovat jo lentäneet pesästä. Hän rentoutuu mökkeillen, kävellen ja pyöräillen: – Entisenä urheilijana olen intohimoinen penkkiurheilija. Jalkapallojunnujakin tuli valmennettua kymmenkunta vuotta. Haasteita vapaa-aikaan Kari hakee kunnallispolitiikasta: – Olen Tohmajärvellä kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen varajäsen. n RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 17 SAK:n päälakimies Timo Koskinen esitteli huhtikuussa osaaikaisten työsuhteiden etuja ja haittoja RVL:n luottamusmiesten koulutuksessa. Osa-aikaiset työsuhteet – mahdollisuus vai helvetti? Otsikko on lainattu SAK:n päälakimies Timo Koskisen esityksestä osa-aikatyön eduista ja haitoista RVL:n luottamusmieskoulutuksessa. Hänen mukaansa etuja löytyy kolme, haittoja paljon enemmän. Teksti ja kuva Soile Olmari Lähde SAK:n tutkimustiedote S AK on julkaissut huhtikuussa haastattelututkimuksen, josta ilmenee, että vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskentelevien arki on karua. Tutkimus tehtiin vuonna 2013 haastattelemalla 22 palvelualan työntekijää eri puolilla Suomea. He kokevat olevansa kuin heittopussi tai käsipari, jota liikutellaan työpisteeltä toiselle: – Puhutaan käsipareista, ei ihmisistä. Jos ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa, toteaa tutkimukseen osallistunut kaupan alan työntekijä. Moni kokee, etteivät työnantajat tai vakituiset työntekijät arvosta heitä. Epävarmassa työtilanteessa olevan työntekijän on siedettävä esimerkiksi epäasiallista käytöstä, jotta hän saa jatkossa työtä. Tutkimus osoittaa, että joustavuudesta huolimatta osa-aikatyön- 18 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 tekijän toimeentulo on kiven alla. Tulot rakentuvat yleensä pienistä puroista, joista yksi on päätoimi, ja toimeentuloa täydentävät useiden työnantajien antamat keikkaluontoiset työtehtävät. Osa-aikaisuudelle oltava hyvät perusteet SAK katsoo, että työntekijä tarvitsee aina varmuuden vähimmäisansioista. Osa-aikaisuudelle on myös oltava hyväksyttävät perusteet, eikä se saisi olla vain työnantajan keinottelua. Timo Koskisen mielestä nollatyösuhteiden ongelma on jo niin laaja, että asiaan tulisi puuttua lainsäädännössä. Työmarkkinajärjestöt ovat pyrkineet löytämään useassa työryhmässä ratkaisua osaaikatyön ja nollatyösuhteisten ongelmiin. n Osa-aikatyön etuja ja haittoja Lähde Timo Koskinen, SAK:n päälakimies Etuja 1) Parempi vähän töitä kuin ei lainkaan. 2) ”Jalka oven väliin” -ajattelu. 3) Mahdollistaa opiskelun ja opintotuen lisäansiot, perheseikat syynä. Mahdollistaa kevennetyn työn suorittamisen työajan osalta. Haittoja 1) Epävarmuus tuloista. 2) Työntekijät vastakkain lisätöistä tappelemassa. 3) Lisätyön vastaanottamisesta sopiminen sitoo. 4) Lisätyön tarjoamisjärjestys auki lainsäädännössä. 5) Kaikki työsuhteet voi periaatteessa solmia osa-aikaisiksi. 6) Työsuhteen viikkotyöajasta ei ole minimisäännöksiä laissa. Tessissä PAM:lla on esimerkiksi työvuorokohtainen minimityöaika 4 tuntia (auttaa vähän). 7) Nollatyösopimus laillinen tällä hetkellä. Lisäksi kutsutyö eli tarvittaessa töihin kutsuttava ym. 8) Viikoittainen työaika alle 18 tuntia, jolloin ongelmia ansiosidonnaisen kanssa. 9) Karenssi saattaa seurata, jos työntekijä irtisanoo, ellei saa luvattuja (ehkä epävirallisesti) tunteja. 10) Lainsäädännössä velvoite tarjota lisätyötä ensin entisille osa-aikaisille. Työnantajan pikainen tiedustelu sähköpostitse tai tekstiviesteillä riittää täyttämään tämän velvoitteen. 11) Palkallaan ei tule toimeen, vaan joutuu toimeentuloetuisuuksien varaan. 12) Työajan vakiintumisesta ei laissa säännöksiä. Oikeuskäytäntö lähtee 4 vuodesta aina 12 vuoteen. 13) Työsuhde-etuudet voidaan osittaa. 14) Yt-lain säännökset periaatteiden läpikäymisestä erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä (4 luku 16 §) ovat heikosti toimivia. 15) Osa-aikarikkomuksista ei seuraa työnantajalle mitään. Työntekijälle maksetaan vain ”saamatta jääneet” tunnit takautuvasti. Jos työntekijä on irtisanottu tai irtisanoutunut, työttömyysturva vähentää korvauksia. Ei rangaistuksia. 16) Kilpailukielto saman alan työnantajalla saattaa rajoittaa lisätöitä. Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi alaisaloit>> Yli 50 000 henkilöä on allekirjoittanut kans a ehteess Aloit ksi. mise kieltä usten teen nollatuntisopim , siten ista dotetaan työsopimuslain ja työaikalain muuttam nolla ns. t että nykyisin yhä enenevässä määrin käytettävä ikatyöntetuntisopimukset olisivat kiellettyjä ja, että osa-a 18 tuntia. tään vähin olla kijöiden viikoittaisen työajan tulisi irjoiallek 0 50 00 ja 15.1. Nimien kerääminen aloitettiin yedell on Raja a. aluss n okuu tuksen raja tuli täyteen touk Aloit n. telyy käsit an kunn edus an tys sille, että aloite oteta a osoitteess teen voi allekirjoittaa vielä 15.7. asti joko akkeella. rilom pape la tetul tulos tai .fi loite www.kansalaisa Osa-aikainen työsuhde a viikos>> Osa-aikaiseksi kutsutaan yleensä alle 30 tunti työpai% 75 alle ään tehd sa tehtävää työtä tai työtä, jota määrian voida yö aikat Osakan säännöllisestä työajasta. . seksi tellä myös muun pitui ksi tuoTyönantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaise eli, kun lla tannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperustei voida lle tekijä tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työn on tos muu en uhte tarjota enää kokoaikaista työtä. Työs n. attae noud a tällöin mahdollista irtisanomisaika vä yhEnnen osa-aikaistamista työnantajan on käytä ssa lukse palve an antaj työn jos teistoimintaneuvottelut, tamisijoit sen ja jasta Työa ä. tekijä on vähintään 20 työn Osa-aikaisesta on hyvä sopia mahdollisimman tarkasti. n työttösella työntekijällä on yleensä oikeus soviteltuu myyskorvaukseen. tekijöitä Työsuhde-edut eivät saa olla kokoaikaisia työn työaiyn tehty uttaa huonommat, mutta ne voidaan suhte pituiin tunn n neljä tään kaan. Työvuoron on oltava vähin oa. vuor mpää lyhye ä tehd halua nen, ellei työntekijä itse önikaty osa-a imaa työvo lisää taan Jos työpaikalla tarvi ikaiosa-a ta tarjo y täyty työtä viin, tehtä tekijöille sopiviin ttava koulusille työntekijöille, joille on tarvittaessa anne tta ottaa llisuu tusta. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvo tarjottavaa lisätyötä vastaan. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 19 Jukka-Pekka on innokas urheilija ja hänen repussaan kulkevat usein mukana urheiluvarusteet. Positiivinen kyseenalaistaja haluaa vaikuttaa työssä ja ay-toiminnassa – Haluan olla kaikessa mukana niin paljon kuin pystyn ja hakeutua myös tehtäviin, joissa saa lisävastuuta, kuvailee Tampereella työnsä huhtikuussa 2014 aloittanut liikenneohjaaja Jukka-Pekka Laurila tulevaisuudennäkymiään. Teksti ja kuvat Soile Olmari H än haluaa olla mukana kehittämässä asioita ja haluaa tietää, minkä takia jokin on niin kuin on: – Haluan tehdä työstä järkevämmän ja helpomman ja olla positiivinen vaikuttaja. Sama vaikuttamisen halu sai Jukka-Pekan lähtemään mukaan myös ay-toimintaan. Hän on ensimmäistä kautta Rautatievirkamiesliiton Tampereen osaston johtokunnassa ja edustaa osastoaan liittovaltuustossa. – En jaksa kuunnella jatkuvaa purnaamista siitä, miksi mitään ei tehdä. Niinpä lähdin katsomaan, miten itse voisin vaikuttaa asioihin, Jukka-Pekka kertoo. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 Hän kannustaa osallistumaan; jos kaikki olemme aktiivisempia, voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme: – Tehdään oikeasti jotain tärkeän asian eteen. Tehokas tapa tuntuu olevan esimerkiksi kirjelmän tekeminen. Vain suullinen tieto ei riitä. Ei tarvitse luulla jotain, kun itse vaikuttaa ja ottaa selvää asioista. Jukka-Pekka mainitsee hyvänä esimerkkinä liikenteenohjausyhtiö Finrailissa tehdyt toiminnan kirjalliset pelisäännöt, jotka palvelevat kaikkia: – Olemme kaikki samalla viivalla. Vaikuttamiseen Jukka-Pekan mielestä kuuluu tiedonhankinta: – Haluan selvittää, mistä mikäkin johtuu, kyseenalaistan ja teen ehdotuksia. Syyllisiä en hae. Kaikkien tulisi tietää, miten asiat tehdään niin, että mennään kohti yhteistä tavoitetta. Monitoimimies turvallisuustyössä Jukka-Pekka on monitoimimies; hän on valmistunut myös lennonjohtajaksi ja hänellä on opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa matematiikan opintoihin. Ne keskeytyivät puolentoista vuoden jälkeen, kun nykyinen ammatti vei ajan. Hän on ollut aiemmin asiakaspalvelutehtävissä Alkossa ja tehnyt myös opettajan sijaisuuksia. – Kun lennonjohtajille ei näyttänyt olevan töitä tulossa pitkään aikaan, hain liikenneohjaajakoulutukseen ja satuin pääsemään sisään. Liikenneohjaajan työssä on Jukka-Pekan mielestä tärkeintä se, Jukka-Pekka Laurila on huomannut, että nykytyömaailmassa työnantajaa kiinnostaa lähinnä se, kuinka paljon tehdään voittoa: – Oman näkemykseni mukaan, jos työntekijöistä ei pidetä huolta, toivottua tulosta ei synny. Hyvä pomo kuuntelee työntekijöitä. Meidän uusi ohjauspalveluesimies on hoitanut hommansa hyvin. Liitto on myös oiva paikka vaikuttaa. ”Haluan selvittää, mistä mikäkin johtuu, kyseenalaistan ja teen ehdotuksia. Syyllisiä en hae.” että kaikki tehdään tavallaan turvallisuuden näkökulmasta: – Hyvää on ylipäänsä se, että pääsee tekemään monia asioita. Välillä työ on tarkkailua ja välillä saa vaikuttaa, miten junat kulkevat esimerkiksi ratatyötilanteissa. Saa olla yhteydessä kuskeihin, päivystystyöntekijöihin ja toisiin liikenneohjaajiin. – Työssä saa käyttää tekniikkaa hyväkseen, mutta on muistettava ettei tukeuduta liikaa yhteen järjestelmään. Jos systeemi kaatuu, kaatuu koko maan ohjausjärjestelmä. Toivottavasti niin ei käy. On pidettävä huolta, että aina löytyy myös varajärjestelmä, JukkaPekka pohtii. – Liiallinen keskittäminenkään ei ole kaikkein järkevintä palvelun tuottamisen kannalta. Hajauttamalla tai käyttämällä useampaa ohjauskeskusta pystyy varautumaan paremmin. Ongelmanratkaisua kaikkien hyväksi Jukka-Pekka haluaisi nähdä sen, että kaikissa työpaikoissa toteutuisi tasapuoliset työolosuhteet: – En ottaisi mitään toisilta pois, vaan soisin kaikille samantyyliset hyvät työolosuhteet. Hän kehuu Tampereen tosi hyvää yhteishenkeä: – Jos tarvitsen apua, pystyn turvautumaan työkavereihin. Pidän tätä suurena vahvuutena. Hän korostaa palvelualttiutta ja kohteliaisuutta kaikkia kohtaan – myös muualla työskenteleviä kohtaan; yhteistyö on tärkeätä: – Kaikkia helpottaa se, että edetään parhaimman ratkaisun mukaan kuka ikinä sen sitten keksiikään. Aika menee hukkaan siinä, että aletaan etsiä kenen työnkuvaan jokin ongelmanratkaisu kuuluu silloin, kun ongelma pitäisi jo ratkaista. Viime kädessä junan kyydissä olevat ihmiset kärsivät tai rahti myöhästyy. Jukka-Pekka tunnistaa sen tosiasian, että teknisissä järjestelmissä on vielä paljon parannettavaa: – Tulossa olevan uuden ohjausjärjestelmän pitäisi helpottaa meidän työtä. Pelkona on, että töistä vähennetään ihmisiä, mikä on myös turvallisuuskysymys. Jos jotain menee vikaan, niin aina pitäisi olla varautumismahdollisuus. Hän itse toimii niin, että kun kohtaa ongelmia, hän kertoo niistä eteenpäin: – Minua kiinnostaa myös tekniikkapuolen kehittäminen, vaikka kaikkeen ei aina voi vaikuttaa. Hän onkin ensimmäisten joukossa, jotka pääsevät käyttämään uutta järjestelmää, kunhan se valmistuu: – Odotan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu. Urheilijaa kiinnostavat vieraat kulttuurit Jukka-Pekka asuu yksin Tampereen keskustassa: – Olin pienempänä uhonnut, että Tampere olisi hyvä paikka asua ja niinpä lunastin lupaukset, hän nauraa. Hän on toiminut aikoinaan 3–4 vuotta koripallovalmentajana ja on itsekin pelannut koripalloa: – Urheilu on iso asia elämässäni sekä itse tekemällä että urheilua seuraamalla. Varsinkin kesällä on mukava pelata kavereiden kanssa mitä tahansa joukkuepeliä. Urheilu ei täytä kaikkea vapaa-aikaa. Jukka-Pekka on kiinnostunut myös vieraista kulttuureista ja lomailee ulkomailla: – Olin juuri lomalla Tokiossa ja olen opiskellutkin japanin kieltä vuoden verran. n RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 21 i s s e tr s ö y T on hengenvaarallinen kansantauti Työstressistä on tullut vaarallinen ja kallis kansantauti. Huonosti hoidettu tai hoitamatta jätetty työstressi moninkertaistaa työntekijän riskin sairastua tai jopa kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin, tai menettää työkykynsä mielenterveyssyistä. Haittojen lievittäminen ei ole kiinni tiedon puutteesta, vaan yhteiskuntapoliittisesta tahdosta. Teksti Eino Nykänen Kuva Soile Olmari G lobaali tietoyhteiskunta ei ole tuonut työntekijöille maanpäällistä paratiisia. Työn orjuus on ehkä muuttanut muotoaan, mutta kolotusta ja hammasten kiristystä kokee moni tilanteessa, jossa ihminen biologisena, psykologisen ja sosiaalisena olentona on oudossa tilanteessa. Suurelta joukolta on työn fyysinen kuormitus keventynyt, mutta mentaalinen kuormitus lisääntyy rajusti, kuten työkyky- ja työolobarometrit Suomestakin kertovat. Olemme ajautuneet 24/7-yhteiskuntaan, jossa työaika, vapaa-aika ja perheaika sekoittuvat monia häiritsevällä tavalla. Internetkumouksen seurauksena olemme siirtyneet maailmaan, jossa aikaulottuvuus ja maantieteen merkitys ovat kadonneet. Olemme lipuneet myös levottomaan yhteiskuntaan, jossa tingimme terveydelle välttämättömän uniajan määrästä. Univelasta miljarditappiot Suomessa univelan hinnaksi arvioitiin jo markka-ajan lopulla eli vuosituhannen vaihteessa noin viisi miljardia markkaa. Nyt ei enää 22 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 miljardi euroa riitä. Ihminen biologisena, psykologisena ja sosiaalisena olentona on oudossa tilanteessa. Uudet riskit ovat lisääntyneet nopeasti. Tietoylikuorma, pätkätyöt ja työsuhteiden jatkuvuuteen liittyvät epävarmuustekijät jäytävät ihmisten henkistä kanttia. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ihmiset kokevat epämääräisiä uhkan tunteita, vaikka oma työsuhde näyttäisikin varmalta. Irtisanomisten seurauksista kärsivät pois potkittujen lisäksi myös työpaikkansa säilyttäneet, jotka kokevat syyllisyyttä. Lähes kaksi kolmasosaa Euroopan Unionin alueen työntekijöistä sanoo työskentelevänsä todella nopeaan tahtiin tiukkojen aikataulujen tahdissa ainakin neljäsosan työajastaan. Nuoret työntekijät valittavat, että heillä ei ole kontrollia työjärjestykseen, tekemisen tapaan tai työnopeuteen. Moni työntekijä joutuu osaamaan vaikka ei ole ollut aikaa perehtyä, harjoitella, tehdä asioita oikeassa järjestyksessä ja riittävän väljällä aikataululla. Jatkuva itsensä haastaminen kuormittaa ihmistä salakavalasti. Hälyttävä oireluettelo EU:n tasolla tehdystä puitesopimuksesta on jo 10 vuotta, laihoin Haitallisen stressin pitkittyminen uhkaa ihmisen terveyttä monella tuloksin. SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki tunnustavalla. Jos stressi johtaa loppuun palamiseen, on sitä jo edeltänyt taa, että tällä hetkellä hän on kovin pessimistinen jatkonkin suhteen. useita terveyttä heikentäviä muutoksia ihmisen elimistössä. LopEuroopan työnantajajärjestöt pyrkivät yksilön vastuuttamiseen. puun palamisesta tarvitaan yleensä puolen vuoden – vuoden sairaMitään sellaista ei sovita sitovasti, mistä työnantajalle tulisi vastuuusloma. Tämäkään ei välttämättä riitä. Toipumisennuste burn out ta. Unionin tilaamat tutkimukset eivät ole kelvanneet työnantaja-tilasta ei ole yhtä hyvä kuin monesta muusta sairaudesta. Työkypuolelle, vaikka niissä on osoitettu miljardien kustannukset tukivyttömyyden uhka on suuri ja burn out -tilaan liittyvä masennus ja liikuntaelinsairauksista, joihin muiden psykososiaalisten tekijöipuolestaan lisää kuolemanriskiä. den lisäksi liittyy myös stressikuormitus. Negatiivinen stressi synnyttää kierteen, jossa rentoutumiskyky Terveemmän työelämän odotteluun saattaa sujahtaa vuosikymentuudestaan vähenee. Siihen liittyy runsaasti kehollisia ja mielen men, ja silloin muutosta avittaa vääjäämättä Suomea ahdistava työalueen oireita, kuten unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, mielialavoimapula. Raili Perimäki ennustaa, että ennen käännettä voimme häiriöitä. Verenkiertoelimistön, erityisesti sydämen tila heikkenee, joutua kokemaan vielä kovenevia aikoja. n mikä lisää sairastumisriskiä. Hormonaaliset toiminnat ovat epätasapainossa. Esimerkiksi adrenaliinitaso laskee ja elimistö tuottaa liikaa ”masennushormoni” kortisolia. Käyttäytymistason muutoksia saattavat olla muun muassa ihmissuhdevaikeudet, joita negatiivinen stressi ruokkii. Ne heikentävät elämän hallinnan tunnetta ja lisäävät sairastumisvaaraa. Huippuvauhdissa nääntyy Suomesta halutaan kehittää huippusuorittajien maa. Urheilussa, tieteessä ja taiteessa huippusuoritus syntyy rasituksen ja palautumisen optimaalisesta suhteesta. Sen sijaan työelämässä työn huokoisuutta pyritään entisestään vähentämään. Kasvatustieteilijä Kari Uusikylä on verrannut työelämän huippuvauhtia maratonjuoksuun, jossa jokaisella satametrisellä vauhdin pitäisi kiihtyä. Sillä tavalla ajetaan ihmisiä loppuun ennen maalia. Liiketaloudellisesti se saattaa olla jopa edullista, mutta ei yhteiskunnallisesti. Vaikutukset sysätään yhteiskunnan piikkiin. Miten tämä on mahdollista, kun tiedämme ihan riittävästi työhyvinvointipanosten upeista takaisintuottonumeroista? Kunnolla toimiva henkilöstöpolitiikka ja johtamisjärjestelmät hyödyttävät työnantajia. Ymmärrys asioiden keskinäisestä kohtalonyhteydestä tuntuu ohuelta. Vastuuta sysätään yksilöille Jo vuonna 2004 työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt sopivat Euroopan Unionissa työperäisen stressin ehkäisystä. Puitesopimuksella ei ole direktiivin voimaa. Se ei velvoita unionin jäsenmaita sovittamaan omaa lainsäädäntöään direktiiviin. Kyse on ohjausasiakirjasta, jota jäsenmaiden työmarkkinajärjestöt soveltavat keskinäisen sopimuksen pohjalta. Tarkoituksena oli kuitenkin, että puitesopimuksesta seuraisi tekoja. Suomen työmarkkinaosapuolet kykenivät erittäin laihaan sopuun stressintorjunnan rajoista. Työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistysliike julkaisivat yhteisen suosituksen työperäisen stressin ehkäisytoimista. Paperilla ei ole lainsäädöksen voimaa, mutta onhan se sentään muodikas ”informaatio-ohjausväline”. Auta edes itseäsi Työstressi on suurimmalta osaltaan lähtöisin yhteiskunnasta ja erityisesti työelämästä. Siksi olisi naiivia ja vastuutonta korostaa pelkästään yksilöllisiä selviytymiskeinoja. Jotakin voi jokainen toki tehdä työstressin ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Ensi askeleet ovat arkipäiväisiä ja helppoja. Tässä pikku vihjeitä: • Kun ruokailet, älä lue, älä puhu puhelimeen tai tekstaile. • Keskity siihen mitä teet: työnnä ajatuksissa taka-alalle kaikki, mikä juuri nyt ei vaadi huomiotasi. Harjoittele tätä keskittymällä hengitykseesi. Tarkkaile hengitysrytmiäsi, hengityksen syvyyttä ja mitä kehon alueita aktivoit hengittäessäsi. Vaihtele sitten hengityksen syvyyttä ja nopeutta. • Vahvista itseluottamustasi palauttaen mieleesi mukavia pikku onnistumisen hetkiä elämästäsi. Yhdistä muistelu hengitykseen ja tarkkaile, mitä aistimuksia onnistumisen muistelu aiheuttaa. Mitä näet (vaikkapa silmät suljettuina), mitä kuulet, mitä kehossasi tunnet kun olet onnistunut? Näistä on hyvä aloittaa. Jos haluat kohentaa olotilaasi pysyvästi, perehdy enemmän itseapuharjoituksiin. Vakavaksi kehittyneestä työstressistä kuntoutumiseen tarvitaan aina ammattimaista apua, esimerkiksi työterveyshuoltoa. RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 23 Keskusjärjestöhankkeessa painotetaan tulevaisuuden työelämää Uutta palkansaajien keskusjärjestöhanketta vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla. Teksti Soile Olmari Lähteet ja kuva SAK U uden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Järjestöä synnyttäville 49 liitolle on myös tärkeää, että nuoret ottaisivat muutoksen omakseen, Heikkala toteaa. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot – mukana myös Rautatievirkamiesliitto – edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa: – Hankkeeseen osallistuu liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. Mukaan voi edelleen liittyä uusia liittoja, Heikkala kertoo. Toukokuun lopulla kokoontuneet liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät järjestön strategiasta. Seuraava liittojen kokous pidetään marraskuussa ja sitä ennen hanketta vievät eteenpäin työryhmät. Toiminta käyntiin 2017 alussa Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016 ja varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvityshanketta ohjaavan ryhmän puheenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Selvitystyötä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjarjesto.fi. n Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala on työskennellyt ennakoinnin asiantuntijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa. Hänen mukaansa keskusjärjestöhankkeen avainsanoja ovat moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja kansainvälisyys: – Keskiöissä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 Uuden keskusjärjestön tavoitteet • Vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia. • Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. • Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen roolia työelämän uudistuksissa. • Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteiskuntavaikuttamista. • Vahvistaa edunvalvonnan ennakoivuutta. • Tehostaa keskusjärjestön toimintaa ja edunvalvontaa. • Ennaltaehkäistä liitto- ja sopimusrajariitoja. • Selkeyttää keskusjärjestön ja liittojen työnjakoa. Päivärahahakemusten käsittely työttömyyskassassa Teksti JHL Työttömyyskassa K esäaika voi viivästyttää hakemusten käsittelyä, kun hakemusmäärät kasvavat moninkertaisiksi lyhyessä ajassa. Monien kouluissa työskentelevien määräaikaiset työsuhteet päättyivät toukokuun lopussa ja useissa toistaiseksi voimassa olevissa koulutyöntekijöiden työsopimuksissa on sovittu työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä koulujen loma-ajaksi. Kesälle osuu yleisesti myös paljon lomautuksia. Hakemusten käsittelyajat voivat olla sen takia pidemmät kuin muina vuodenaikoina. Edellisvuosien kokemusten perusteella kassassa on valmistauduttu monin eri tavoin kesän lisääntyviin hakemusmääriin. Tästä huolimatta hakemuskäsittely voi hetkellisesti ruuhkautua, etenkin kun hakemusmäärät ovat jo alkuvuodesta 2015 olleet voimakkaassa kasvussa ja hakijoiden määrä on lisääntynyt huomattavasti jo ennen kesääkin. Varmistat oman hakemuksesi mahdollisimman nopean käsittelyn toimittamalla hakemuksen hyvin täytettynä ja asianmukaisilla liitteillä varustettuna. Kesällä esimerkiksi väärälle ajalle toimitettu palkkatodistus voi viivästyttää huomattavasti kä- sittelyä, koska myös palkanlaskijat lomailevat kesällä eikä palkkatodistukseen saada täydennystä sinä aikana. Lisäselvitysten pyytäminen jäseneltä itseltään tai palkanlaskijalta saattaa viivästyttää päivärahan maksua jopa viikkoja. Seuraa sähköisen hakemuksesi käsittelyä Voit myös nopeuttaa oman hakemuksesi käsittelyä toimittamalla hakemuksen ja sen liitteet sähköisesti eWertti Nettikassan kautta työttömyyskassalle. Saat heti hakemuksen lähetettyäsi vahvistuksen siitä, että hakemuksesi on vastaanotettu ja voit alkaa seuraamaan reaaliaikaisen käsittelyaikatilannepalvelun kautta oman hakemuksen tilannetta suhteessa kassan yleiseen käsittelytilanteeseen. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, joten käsittelytilannepalvelun seuraaminen on luotettava tapa seurata tilannetta. Työttömyyskassa toivookin, että hakijat seuraisivat hakemuksensa käsittelyä itse käsittelytilannepalvelun kautta eivätkä soittaisi puhelinpalveluun pelkästään oman hakemuksen käsittelytilannetta selvittääkseen. Hakemusta ei myöskään voida puhelun pe- rusteella käsitellä jonon ohi vaan ne käsitellään saapumisjärjestyksessä. Lyhennetty puhelinpalveluaika kesällä Työttömyyskassan henkilökohtainen puhelinpalvelu palvelee kesällä 29.6.– 31.7.2015 välisenä aikana klo 9–11. Tällä pyritään osaltaan varmistamaan hakemusten mahdollisimman nopea käsittely. Puhelinpalvelussa voi kuitenkin esiintyä ajoittain ruuhkaa. Moniin asioihin löytyy neuvot ja ohjeet myös työttömyyskassan sivuilta osoitteesta www.jhl.fi/tyottomyyskassa. Sieltä löytyy esimerkiksi työttömäksi tai lomautetuksi jääneelle ohjeet hakemuksen toimittamiseksi. Työttömyyskassalle voi laittaa helposti viestejä ja kysymyksiä eWertti Nettikassan kautta ja niihin pyritään vastaamaan aina mahdollisimman pikaisesti. Kassan yleistä sähköpostiosoitetta ei omien hakemusasioiden hoitoon kannata käyttää, koska tätä yhteyttä ei ole salattu eikä tietoturvasyistä kaikkiin sitä kautta tulleisiin kysymyksiin voida vastata. Työttömyyskassa toivottaa aurinkoista kesää kaikille jäsenille! n JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, 00531 HELSINKI Fax 010 770 3235 https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 25 RVL:N KESÄPÄIVÄT 31.7.–2.8.2015 Hotelli Koli Ilmoittaudu 19.6.2014 mennesssä! Osallistujan nimi ja laskutusosoite: Puhelin ja sähköposti: RVL:n osasto: 2hh majoittuu: 3–4hh majoittuu: Toiveet samaan huoneeseen (2, 3 ja 4 hengen) majoittuvista: Erityistoiveet, ruokavaliot ym.: Bussikuljetukset Kolille Joensuun asemalta Pe 31.7.2015 klo 14.00 hlö Pe 31.7.2016 klo 18.00 hlö Paluukuljetus Joensuuhun hotelli Kolilta Su 2.8.2015 Klo 12.00 hlö En tarvitse bussikuljetusta La 1.8.2015 klo 12.00 hlö En tarvitse bussikuljetusta KESÄPÄIVÄPAKETIT / henkilö 2 hengen huoneissa JäsenEi jäsen pe–su 119 €pe–su 255 € la–su 30 €la–su 135 € 1 hengen huoneissa JäsenEi jäsen pe–su 220 €pe–su 357 € la–su 80 €la–su 215 € Työtön jäsen saa 50% alennusta pakettihinnasta. Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita. Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Täytä ilmoittautumislomake, tallenna ja lähetä sähköpostin liitteenä: minna.raimoaho@vr.fi 26 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain kotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 400,00 euroa. Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä. Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu. Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa käyttää toisen henkilön hyväksi. Tuen myöntämisperusteet Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden. • Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen. • Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen. • Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista, ei pelkästään majoituksesta. • Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista. Vanhainkotisäätiön hallituskäsittelyn jälkeen ilmoitus päätöksestä lähetetään tukea saaville. Lähetä hakemuksesi 15.7.2015 mennessä Anne Aalto-Mäkelälle, Rautatievirkamiesliitto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Lisätietoja antaa Anne Aalto-Mäkelä, puh. 040 5479 049. • Tuen saajan on itse hoidettava varaukset lomapaikasta. RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys ________/_________ 2015 Hakijan allekirjoitus: RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 H A K I J A Lähiosoite: T Ä Y T T Ä Ä HENKILÖTIEDOT Nimi:Henkilötunnus: 27 KILJAVAN KESÄ 22.6.-3.7.2015 Kiljavan kesän harrastekursseilla iloa huvia ja hyötyä kaiken ikäisille. Jäsenetuhinnat RVL:n jäsenille 2 päivän kurssi täysihoidolla 60 € tai 5 päivän kurssi täysihoidolla 132 € Katso kurssitarjonta ja ilmoittaudu pian www.kio.fi tai kurssit@kio.fi Kotorannantie 49, 05250 Kiljava (Nurmijärvi) p. 09 276 251 28 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen, 029 450 7095 on lomalla 6.–25.7. Sijainen on Kari Tervo, 040 571 7085. VR-Yhtymän RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala, 040 863 4298 on lomalla 22.6.–11.7. Sijainen on Marjut Pykälä-aho, 050 412 8133. Hyvää kesäaikaa! RVL eläkeläisjäsenten jäsenmaksu maksuun vasta syyskuussa RVL:n laskutusohjelmaa ei ole saatu vielä käyttöön johtuen ohjelmatoimittajan teknisistä ongelmista. Jäsenlaskut vuoden 2015 jäsenmaksusta lähetetään aiemmin ilmoitetusta poiketen vasta syyskuussa. Kiitän saamastani tunnustuksesta RVL:n osastoja, valtuustoa ja hallitusta jäädessäni pois pääluottamusmiehen tehtävistä ja siirtyessäni eläkkeelle 1.12.2015. Hyvää kesää jäsenistölle. T. Henry RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 29 RVL RVL Ristikko Ristikko 2/2015 2/2015 >> Palauta tämän ristikon vastauksesi yhteystiedoilla varustettuna 30.6.2015 mennessä osoitteella RVL, Soile Olmari, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai soile.olmari@rvlry.fi. Arvomme loppuvuodesta kaikkien neljän tänä vuonna ilmestyvän ristikon oikeat ratkaisut palauttaneiden kesken kolme 300 euron lahjakorttia. 30 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 ►Jutunjuuri Tuula Jakonen RVL:n eläkeläisjäsen Tavataan taas – yhdessä tekemisen iloa M uutama viikko sitten vietettiin talkootyön viikkoa. Viikkoteemoja on monenlaisia mutta tämä tuntui omalta ja tutulta. Varsinkin parin viimevuoden aikana olen tuntenut, miten paljon vapaaehtoistyö tuottaa hyvää mieltä, ystävyyssuhteita ja mielekästä ajanvietettä. Nyt kun takana ovat työn ja lomailun määräämät ajat, ovat tilalle tulleet omien valintojen mukaiset askareet. Talkoilla tekeminen – monimuotoinen vapaaehtoistyö Vapun aattona leivoimme muhkeita vappumunkkeja talkoilla myyjäisiin, joiden tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen. Puolen päivän urakoinnilla mukavassa naisporukassa paistettiin noin tuhat munkkia. Ne menivät kaupaksi kahdessatoista minuutissa! Naapurikylän naiset ompelivat noin 400 kangaskassia erään konferenssin esitemateriaaleille. Niistä tuli hittituote. Miehet kokoontuvat omiin touhuihinsa kylätalojen ja metsästysmajojen polttopuita kopsimaan ja tekemään kunnostustöitä etenkin mökeillä ja veneillä. Monille tuttua naapuriapua. Taajamien tien varsien ja yleisten alueiden siivoustempauksissa ollaan mukana vauvasta vaariin. Monet auttelevat vanhuksia pihatöissä ja kauppareissuilla. Näihin välttämättömiin, merkityksellisiin ja talkootöiksi sopiviin asioihin tarttuminen vapaaehtoisvoimalla ei vie kenenkään työpaikkaa. Ne ovat sosiaalista kanssakäymistä suurella sydämellä. Uusia tuttavuuksia syntyy. Työstä saatu aito yksinkertainen kiitos koskettaa aina. Seuraava mielenkiintoinen talkootapahtumamme on KajaaniKuusamo viitostien varrella Suomussalmella, jossa Hiljaisen kansan – taiteilija Reijo Kelan tilateoksen – noin 900 heinäpäähahmolle vaihdetaan vuodenajan mukainen vaatetus. Siellä on varmasti hauskaa, luovuus valloillaan ja paljon ahkeraa väkeä. Tulevan kesän aikana Hiljaista kansaa pysähtyy taas ihmettelemään ainakin toistakymmentä tuhatta matkailijaa. Virta on poikki, ei saada yhteyttä... Lyyli-myrsky pimensi muutama viikko sitten Kainuun ja osan Pohjanmaata. Tuli selväksi, miten haavoittuva talous pitkän sähkökatkon aikana on. Radio, tv ja valot pimenivät, puita kaatui ja kattoja lenteli taivaan tuuliin. Mökiltä hävisivät puhelin- ja nettiyhteydet, facebook ja email mykistyivät kun tukiasemiltakin loppui virta. Puuhella pelasti lämmityksen ja ruuanlaittamisen. Varaparistot olivat arvatenkin loppu tai hukassa. Siispä autoon ja kylälle ostoksille. Mutta eipä kaupassa tai kioskissa toiminut maksupääte eikä kassa. Kioskin oven pielessä vilahti silmiin jotain yllättävää. Piti palata ja katsoa komeita julisteita tarkemmin. Ihmisen kokoiset Kivimiehethän siinä rouheissa sinisissä essuissaan kutsuivat sisälle ostamaan junaliput kesämatkoille. Lähin kokonaisvaltaisesti palveleva perinteinen lippukauppa onkin pohjoiseen päin yli sadan kilometrin päässä ja etelään päin en edes tiedä missä. Katsoimme Kivimiesten kanssa toisiamme hämmentyneinä yllättävästä kohtaamisesta, kauas kiskoista kulkeutuneina. Junaliikenteen ääniä olenkin kaivannut, vaan että oikein Kivimiehet tulivat kylälle! Olivatkohan ne karanneet perinteisiltä paikoiltaan ja hajautuneet hommiin ympäri kesäsuomea kuultuaan VR Pääkonttorin tulevasta muutosta. Onko tapanasi pitää mökkipäiväkirjaa? Suosittelen kokemuksesta ja nimenomaan käsinkirjoitettua paperiversiota totuudenmukaisin sanakääntein. Sitä eivät haittaa ukkosilmojen romauttamat virtakatkot. Päiväkirja osoittautuu ajan saatossa hauskaksi tallenteeksi tapahtumista, joihin myöhemmin on mukava palata. Ainakin jos jostain kumman syystä ilmenee erimielisyyttä remontin tai muiden elämänmakuisten asioiden muistelussa. Säilyypähän vapaa-ajan kodin historia jälkipolville. Sähköiset blogit eivät vedä vertoja tälle terapeuttiselle ajatuksien jäsentelyn tuotteena syntyneelle lokikirjalle. Pääskysestä ei päivääkään Suosittelen lomalla puutarhaa ja mökkilomailua kuntosaliksi, haravaa ja lapiota personal trainereiksi, saunaa sielun hoidoksi. Talven aikana kertyneet pahimmat rosot höyläytyvät sopivan sileiksi näillä konsteilla. Kukoistakoot kukat ja heinät! Välillä on terveellistä vain olla. Kun naputtelin tätä Jutunjuurta, livahti avoimesta mökin ovesta haarapääskynen sisälle. Se tuli kertomaan tulleensa oikeasti perille asti. Niin kuin teki viime keväänäkin. Oliko sama lintu? Totta kai, ihana viserrys! Sain sen jopa valokuvattua ennen kuin se puikahti ovesta ulos taivaan tuuliin. Kesän makuista oloa! n RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 31 Oho – rviikonlop e p u s n : pu Kolilla 31.7.–2.8. RVL K eskikesän kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun osaston väki vieraansa Kolille tervetulleeksi moikkaa. Monille kaunis paikka lienee entuudestaan tuttu, mutta tuskinpa hirveesti haittaa, jos Ukko-Kolin laella maittaa näkymät ja juttu. Ihailla suat Pielisen pintoo eikä sille tuu hirveesti hintoo, kun perjantaina illasta odottelet sinisten bluessävelten ”viiltävän” rintoo. Lauantaina päivällä oisi näytelmän kahtomisen vuoro ja luulenpa, että esitystä säestää iloisesti nau- 32 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015 rava rautatieläisten väki, kun taustalla suattaa kukahtoo sopivasti Kolin käki. Illemmalla vietetään pääjuhlaa: pöydät notkuvat perinteisiä pohjoiskarjalaisia herkkuja, ja ruokailun lomassa voi lähetellä tutuille vaikka maistuvia terkkuja. Kyllä se biletyksen aikakin koittaa; kaikkihan jaksavat ruokailun jälkeisen väsymyksen voittaa. Muusta viikonlopun ohjelmasta ei kannata huolestua liikaa, kaipa järjestäjät pääsevät hiukan ”ällyyttämmään” vierailevaa firman renkiä tai piikaa. Sunnuntaina alkavat pakostakin kotimatkat, jolloin otetaan juhlinnasta hatkat. Yksi asia on jo viime kesänä hoidettu; hyvää säätä haltijoilta tilattu, joten juhlia ei ainakaan tästä syystä ole ennakkoon pilattu!? Tulostasi Kolille pikaisesti päätä tai muuten saatat ilonpidosta ilman paikkaa jäädä. Tervetuloa, tervetuloa, tulgua terveh, tervetuloa! RVL Joensuun osasto
© Copyright 2024