Hyvinvointia työstä suojaimin 27.3.2015 Erja Mäkelä 0 Työterveyshuollolla on paljon tiedettävää hengityksensuojaimista Erja Mäkelä 27.3.2015 Erja Mäkelä 1 Lämpimät onnitteluni uuden työpaikan johdosta • Olet juuri saanut työterveyslääkärin paikan yrityksessä, jossa ilmassa on epäpuhtautena hienojakoista raskasmetalleja sisältävää pölyä (esim. rikastamo tai kemikaalien valmistaja). • Edellinen lääkäri on teettänyt biomonitorointia, joka osoittaa liiallista altistumista useilla henkilöillä keskittyen erityisesti muutamaan henkilöryhmään. • Yritys on ylpeä, koska pystyy lähes täyttämään hankalat ja alati pienenevät raja-arvovaatimukset. 27.3.2015 Erja Mäkelä 2 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ensi käynti tuotannossa • Vierailijalta edellytetään suojainten käyttöä: suojalasit, kypärä, työtakki, turvakengät, suodattava puolinaamari FFP3, käsineet, kuulonsuojaimet. Ne saa lainaksi. • Miten puet suojaimet päällesi? • Muista katu-uskottavuus. Edellytä sellaisia toimia itseltäsi, mitä edellytät muilta. 27.3.2015 Erja Mäkelä 3 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ensimmäinen muistiinpanosi • • • • Osta omat turvakengät – jaksaisi seistä paremmin ja olisivat hygieenisemmät – kysy työturvallisuuspäälliköltä, millaiset niiden pitää olla. Osta oma kypärä-suojalasiyhdistelmä – mahdollisesti yhdistettynä tasaisesti vaimentaviin kupusuojaimiin. Tarkista työnturvallisuuspäälliköltä, millaiset saa olla. Osta omat tasaisesti vaimentavat korvatulpat, että kuulet, mitä työpaikalla sanotaan – kysy työsuojelupäälliköltä, kuinka tehokkaat niiden pitää olla. Osta omia FFP3-suojaimia, jotka sopivat hyvin kasvoillesi. 27.3.2015 Erja Mäkelä 4 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pölysuojaimen pukeminen ja tiiviyden tarkastaminen hengityksen avulla • 1. 2. 3. 4. Pölysuojain on oikealta nimeltään suodattava puolinaamari. Tunnistat sen merkinnästä FFP1, FFP2 tai FFP3. FFP3merkinnällä varustettu on näistä tehokkain. Pue suojain ennen menoa paikkaan, jossa on ilman epäpuhtauksia. Tarkista sen kunto, erityisesti riittävä puhtaus, nenäpinne sekä hihnat. Tarkista pakkauksesta, että suodattimen säilytysaika ei ole mennyt umpeen. Ota pois silmälasit, päähine ja muut päähän puettavat suojaimet. 27.3.2015 Erja Mäkelä 5 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5. Muotoile suojain sopivaksi kasvoille 6. Pue suojain. Toinen nauhoista tulee niskan taakse ja toinen noin 45°kulmaan takaraivon yläosaan. 8. Pue päällesi tarvitsemasi muut suojaimet, silmälasit ja päähine. 7. Muotoile nenäpinne painaen kahdella sormella molemmilta puolilta nenää. 9. Paina kämmenesi kevyesti suojaimen pintaa vasten estääksesi ilman kulkua. Kuvat Esko Toppila 27.3.2015 Erja Mäkelä 6 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi 10. Jos suojaimessa on uloshengitysventtiili, vedä syvään henkeä. 11. Jos suojaimessa ei ole uloshengitysventtiiliä, hengitä voimakkaasti. 12. Jos tunnet ilmavirran kasvoilla esimerkiksi nenänpielessä tai leuan alla, suojain vuotaa. Asettele suojain paremmin kasvoillesi ja kokeile uudelleen. Tarvittaessa vaihda toisen kokoinen tai toisen mallinen, yhtä tehokas hengityksensuojain. Älä aloita työtä, jos et saa suojainta tiivistymään. Pidä käyttöohje tallella. Siinä on käytön ja säilytyksen ohjeet. 27.3.2015 Erja Mäkelä 7 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Näet työpaikkaselvitystä tehdessäsi puhallinlaitteen • Siinä on Scott Safetyn puhallin, Honeywellin suodattimet ja 3M:n kasvo-osa. TAI • Sen eri osia on teippailtu toisiinsa. TAI • Varoitusvalo palaa puhaltimessa punaisena. TAI • Kasvo-osan kangas tai vaahtomuovireunus on rikki tai puuttuu. TAI • Kasvo-osa ei istu kasvoille niin kuin pitäisi muiden suojaimien, silmälasien tai kasvojen koon vuoksi. 27.3.2015 Erja Mäkelä 8 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Et kävele ohi. Työpaikan biomonitorointitulokset ovat koholla ja suojaimet miten sattuu. Työpaikkaselvitys on nimeltään selvitys siksi, että on selvitettävä työpaikalla terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat tekijät ja niiden hallintakeinot. 27.3.2015 Erja Mäkelä 9 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Puhallinlaitteella varustettujen suodatinsuojainten osien yhdisteleminen • • • • Vain tyyppihyväksytystä yhdistelmästä tiedetään, että sen suojauskykyvaatimukset täyttyvät. Vain tyyppihyväksyttyjä yhdistelmiä tulee sallia työpaikalla. Suojauskykyyn vaikuttaa puhallinlaitteen tuottama virtausnopeus, kasvoille muodostuvan virtauskentän muoto, suodatinten aiheuttama vastus, suodatinten tehokkuus. Kaikki yhtä aikaa. Kullakin valmistajalla on omat kombinaationsa, joissa on monia vaihtoehtoja. Kombinaatio vaikuttaa aina suojaustehoon. Toisinaan voi laitteessa olla myös jonkun toisen valmistajan osa. Käyttöohjeesta tulisi selvitä kunkin laitteen omat osat. Tarvittaessa on kysyttävä suojaimen myyjältä tai valmistajalta. 27.3.2015 Erja Mäkelä 10 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Vain toimintakykyisiä suojaimia saa olla käytössä • Selvitettävä, miksi punainen valo palaa. Korjattava tilanne välittömästi. Esim. vara-akku tai uusi suodatin. Jos laite on epäkunnossa, se lähetytetään huoltoon. Suojainten huolto vaatii kohennusta – kirjoita työpaikkaselvitykseen. • Rikkinäisen laitteen suojauskyky saattaa olla olematon. Teippaaja saattaa myös kokea, että hänen suojaimensa on tehoton. Asia on selvitettävä. • Teipattu suojain on yleensä merkki rikkinäisestä suojaimesta tai väärin yhdistellystä kokonaisuudesta. 27.3.2015 Erja Mäkelä 11 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mitä teet • • • • Haastattelet suojaimen käyttäjää ja työnjohtoa: mistä on kyse. Korjaavat toimenpiteet lähtevät yleensä käyntiin tällä tavoin heti. Pyydät työsuojelupäällikköä tarkistamaan suojainkombinaation tehokkuusluokan (esim. TH2P) ja tarvittaessa, että yhdistelmä on tyyppihyväksytty. Otat valokuvat, joissa näkyy: kokonaisuus, suodattimien merkinnät, kasvo-osa ja sen nimi, puhallin ja sen nimi. Käytät valokuvia kirjoittaessasi työpaikkaselvitystä. Nimien perusteella saa selville, minkä tehoinen laite on ja minkälaisia osia siihen on tarjolla ja minkä tehoisen laitteen siitä voi saada aikaan. Tätä tietoa tarvitset jatkossa joko itse tai työhygieenistä selvitystä teetettäessä. 27.3.2015 Erja Mäkelä 12 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Seuraavaksi kohtaat työparin, joista toisella on puolinaamari P3-suodattimella ja toisella ei ole hengityksensuojainta. • Et tälläkään kertaa kävele ohi. 27.3.2015 Erja Mäkelä 13 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Suojaimettoman kohtaaminen • Selvitä, kuuluuko tässä työssä käyttää hengityksensuojainta. • Jos kuuluu, vedä suojaimeton henkilö erilleen ja kysy, miksei hän käytä suojainta. Saattaa olla, että • • • Suojaimen käyttö on liian raskasta tälle henkilölle. Hän saattaa tarvita terveydentilansa vuoksi puhallinlaitteen, jotta hänen olisi kevyempi käyttää suojaintaan. Suojain on yhteensopimaton työoloihin tai muihin suojaimiin. Käynnistä suojaimen vaihdon selvittäminen. Suojain on huonosti työntekijällä istuva. Hän ei koe siitä hyötyä. Käynnistä suojaimen vaihdon ja tehokkuuden selvittäminen. 27.3.2015 Erja Mäkelä 14 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Suojain liian raskas käyttää • Tämä asia on työterveyshuollon selvitettäviä perusasioita. • Mm. ikä, keuhkosairaudet, sydänsairaudet, psyykkiset ja motoriset häiriöt voivat vaikeuttaa tai estää hengityksensuojaimen käytön. Etenkin oireileva astma ja keuhkoahtaumatauti – jo alkavina – voivat vaikuttaa kykyyn käyttää hengityksensuojainta. • Apu löytyy usein puhallinlaitteiden käyttöönotosta. Huomioi myös mahdollisuus: hengitykseen reagoiva ilmaa suodattava puhallinlaite. • Tarvittaessa kliinisiä tutkimuksia, esim. spiroergometria suojaimet yllä ja ilman suojaimia. 27.3.2015 Erja Mäkelä 15 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Salassapitovelvollisuus: voitko kertoa työnantajalle, että työntekijä tarvitsee käyttöönsä toisenlaisen suojaimen? • • • Työntekijällä voi olla pelko työpaikan menettämisestä seuraavalla YTN-kierroksella. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyslääkäri saa antaa työnantajalle erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä kirjallisen lausunnon terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista, siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Jos tietoa ei anneta, ei työntekijä tule hyvin suojatuksi ja on vaarassa sairastua. 27.3.2015 Erja Mäkelä 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä • http://www.finlex.fi/pdf/sdliite/liite/4294.pdf • • Alumiini ja sen yhdisteet Barium ja sen yhdisteet Beryllium ja sen yhdisteet Elohopea ja sen yhdisteet Hopea ja sen yhdisteet Kadmium ja sen yhdisteet Koboltti ja sen yhdisteet Kromi ja sen yhdisteet Lyijy ja sen yhdisteet Mangaani ja sen yhdisteet Nikkeli ja sen yhdisteet Platina ja sen yhdisteet Sinkki ja sen yhdisteet Tina ja sen yhdisteet Vanadiini ja sen yhdisteet Volframi ja sen yhdisteet Arseeni ja sen yhdisteet Antimoni ja sen yhdisteet Fosfori ja sen yhdisteet Grafiitti Pölyt Kvartsi ja muut piidioksidin kiteiset muodot Asbesti ja muut silikaattikuidut (esimerkiksi erioniitti), joilla on samantyyppinen koostumus ja terveyttä vaarantava vaikutus Keraamiset kuidut Orgaaniset pölyt, kuten jauhopöly, puupöly, turkispöly ja muu eläinten epiteelipöly, entsyymipöly, raakakahvipöly, raakapellavapöly, raakapuuvillapöly, kalajauhopöly, rehuhiivapöly ja kuivamaitopöly Erja Mäkelä 27.3.2015 17 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Löydät suojaimet roikkumasta likaisina tuotantohallissa • Suojaimet tarvitsevat puhtaan säilytyspaikan. • Moneen kertaan käytettävillä suojaimilla on oltava paikka, missä ne voi puhdistaa, pestä ja kuivattaa, sekä puhdistusvälineet. • Suojaimet on pystyttävä pukemaan puhtaalla alueella, paikassa, missä ei altistuta. • Valokuvaat ja haastattelet työnjohtoa ja turvallisuuspäällikköä: miten asiat voisi järjestää toisin. 27.3.2015 Erja Mäkelä 18 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Happosäiliön sisäpuolinen tarkastus tulossa: pesu, tarkastus ja korjaukset • • • • • • Säiliöissä ilman epäpuhtaudet nousevat usein hyvin korkeiksi. Ruiskutus lisää happohöyryn ja –aerosolin määrää ilmassa. Veden ruiskutus tyhjennettyyn säiliöön aiheuttaa räiskymistä eksotermisenä laimennusreaktiona kuumuutta. Happea kuluttavat reaktiot (esim. hitsauksessa) aiheuttavat happikatoa. Hitsaushuuru- ja –kaasupitoisuudet ovat erittäin suuria säiliön sisäpuolisessa hitsauksessa. Happikatoon säiliössä tms. kuolee Suomessa yleensä vuosittain 2 – 4 henkeä. 27.3.2015 Erja Mäkelä 19 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi • • • • • • Haastattele työturvallisuuspäällikköä. Miten on varauduttu hätätilanteessa hoidon saantiin? Onko hoitohenkilöstön varattava käyttöönsä suojaimia? Miten mahdollinen onnettomuuden uhri saadaan säiliöstä pois (monetko varusteet on olemassa). Käytössä paineilmalaitteet pesu- ja hitsausvaiheessa, todennäköisesti tarve myös tarkastusvaiheessa, kemikaalinsuojapuvut pesuvaiheessa (tyyppi 1, materiaalien kestävyys ko. hapolle varmistettu). Pystytäänkö säiliötä tuulettamaan? Onko tarvetta suoraan osoittavien henkilökohtaisten mittarien käyttöön? Työ teetetään yleensä erikoistuneella ammattilaisella. Tunnethan nk. yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset? Tunteehan työsuojelupäällikkö? 27.3.2015 Erja Mäkelä 20 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Biologiset arvot aina vain suuria • Yhdellä työpaikan työntekijöistä on biologiset arvot jatkuvasti aina vain suuria, vaikka • Työntekijä ei altistu sen enempää kuin muutkaan. • Hän käyttää ja huoltaa puolinaamariaan esimerkillisesti ja on tottunut käyttämään sitä. 27.3.2015 Erja Mäkelä 21 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kutsut paikalle työsuojelupäällikön kanssa suojainmyyjän, jolla on hengityksensuojainten tiiviystestauslaite • Suojaimen tiiviys työntekijällä testataan. Tuloksena todetaan, että kyseisellä suojaimella ei ole edellytyksiä tiivistyä tämän henkilön kasvoilla. • Testataan toinen suojain ja todetaan, että se tiivistyy kasvoille, joten se otetaan käyttöön. • Seuraavassa biomonitoroinnissa arvot pienentyneet. 27.3.2015 Erja Mäkelä 22 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Tästä opittuna testataan kaikkien työntekijöiden puolinaamareiden tiiviys • Tulos: 10 %:lla työpaikan puolinaamareiden käyttäjistä suojain ei tiivisty riittävästi kasvoilla. • Kaikille löydetään sopiva suojain, kun käytetään eri malleja ja useita kokoja. • Testaaja toteaa: ”Tavanomainen tulos”. 27.3.2015 Erja Mäkelä Kuva Susanna Mäki 23 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Tutkimus HSE:ltä 2015 • • • • • Työntekijän tuntemus, että suojain istuu hyvin, ei merkitse sitä, että tiiviystestin tulos olisi hyväksyttävä. Hengityksellä tehdyn tiiviyden tarkastamisen hyvä tulos ei merkitse sitä, että tiiviystestin tulos olisi hyväksyttävä. Merkittävä osa suojaimista ei tiivistynyt suurelle osalle koehenkilöistä. Tiiviystestauksen merkitystä ennen FFP3:n suojauskykyyn luottamista ei ole mahdollista korostaa liikaa. Health and Safety Executive, Review of fit test pass criteria for Filtering Facepieces class 3 (FFP3), RR1029, 2015. 27.3.2015 Erja Mäkelä 24 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Käyttöturvallisuustiedotteessa: paineilmalaite tai raitisilmalaite • • • • Tutkit työpaikan kemikaaliturvallisuustiedotteita. Huomaat, että yhden kemikaalin käytössä tarvitaan käyttöturvallisuustiedotteen mukaan paineilmalaite tai raitisilmalaite. Otat huolestuneena heti yhteyttä työsuojelupäällikköön ja kysyt, onko tällaisia suojaimia, sillä et nähnyt niitä käydessäsi työpaikalla. Vastaus: ”Onhan siellä ne raitisilmasuojaimet. Niissä on oikein se ABEK-P-suodatin, joka on kaikista tehokkain”. 27.3.2015 Erja Mäkelä 25 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Onneksi tunnet suojaimet! • Raitisilmalaite on eristävä hengityksensuojain eli hengityslaite. • Se ei puhdista ilmaa suodattimilla eikä muillakaan keinoin. • Se siirtää letkulla valmiiksi puhdasta ilmaa suojaimen kasvo-osan sisään. • Kemikaalin käsittelyssä on pikaisen riskinarvion ja suojaimen vaihdon tarve. Riski saattaa olla ”erittäin liiallinen” nykyisellä puhaltimella varustetulla suodatinsuojaimella. 27.3.2015 Erja Mäkelä 26 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Monta nimeä • Motoroitu suojain, moottorisuojain, puhallinsuojain, puhallinlaitteella ja kasvo-osalla varustettu suodatinsuojain, TH1, turbohood class 1, TH2, turbohood class 2, TH3, turbohood class 3 TM3, turbomask class 3,... • mutta ei raitisilmasuojain. Se on eri asia. • Eri asioiden nimien sekoittaminen voi olla vaarallista. 27.3.2015 Erja Mäkelä 27 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Puhaltimella varustettujen suodatinsuojainten tehokkuus ilmaistaan koko laitteelle • • • • • TH3 TH = turbohood, huppuja, kypäriä ja visiirejä TM = turbomask, koko-, puoli- tai neljäsosanaamari Koko laitteen tehokkuus on näiden kirjainten jälkeen numero 1 - 3, • johon vaikuttaa mm. puhaltimen tuottaman virtauksen nopeus, kasvoosan tiiviys, suodattimen tehokkuus hiukkassuodattimen tehokkuutta ei ilmaista erikseen, vaan se liittyy kokonaisuuteen: • TH1P, TH2P ja TH3P kaasunsuodattimen luokat 1 - 3 kertovat suodattimen kapasiteetistä sitoa kaasumolekyylejä eli käyttöajasta. Kaasunsuodattimen tehokkuus ilmoitetaan kirjaintunnuksen jälkeen • esim. TH3A2P = suojaustehokkuus orgaanisia kaasuja ja hiukkasia vastaan TH3 + suojauskapasiteetti orgaanisilta kaasuilta A2 Erja Mäkelä 28 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työhygieenisen selvityksen tarpeen arviointi • Jos työntekijöiden altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida, on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti ja aina kun olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos. Mittaustuloksia on verrattava 12―15 §:ssä tarkoitettuihin raja-arvoihin. • Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 27.3.2015 Erja Mäkelä 29 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työhygieeninen selvitys sisältää • Henkilökohtaiset altistemittaukset työntekijän hengitysvyöhykkeeltä • Työtilojen altistemittaukset • Työpaikan altistepitoisuuksien vertaamisen raja-arvoihin • Riskinarvioinnin • Toimenpide-ehdotukset • Erikseen pyydettäessä työntekijöiden terveysvaaraan liittyvän arvion • Erikseen pyydettäessä palautetilaisuuden, jota tarvitaan mm. muokkaamaan työpaikan turvallisuuskulttuuria. 27.3.2015 Erja Mäkelä 30 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työhygieeninen selvitys mahdollistaa riskinarvioon perustuvan suojainvalinnan • suojaintyyppi ja tehokkuus oikein 27.3.2015 Erja Mäkelä 31 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi EHDOTAN, ETTÄ TYÖPAIKKASELVITYKSESSÄ SUOSITTELET TYÖHYGIEENISEN SELVITYKSEN TEETTÄMISTÄ JA PALAUTETILAISUUDEN JÄRJESTÄMISTÄ. 27.3.2015 Erja Mäkelä 32 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Riskinhallintakeinojen tehokkuuden arviointi - suojaimet Tavoitteena on oltava ennakoiva riskinhallinta. Tulipaloja ei vain sammuteta, niiden synty estetään. Altistumisen toteaminen suojaimen tehokkuuden mittana • Suojainten tehokkuuden mittana käytetään kemikaalin käyttäjien oireilemattomuutta, sairastumattomuutta tai biomonitorointia Ennakointi Painotusta lisää tänne! è • Huomioidaan suojainten suojaluokat ja tyypit suojainten valinnassa • Suojainten käyttöaste korkeaksi • Testataan suojainten istuvuutta ja tehokkuutta suojain työntekijöiden päällä • Koulutetaan ja kouluttaudutaan • Otetaan käyttöön malliratkaisuja, laitetaan uusien käyttöturvallisuustiedotteiden altistumisskenaarioiden ohjeet kuntoon ja käytetään niitä... Kuva Microsoft Cliparts 27.3.2015 Erja Mäkelä 33 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Hengityksensuojaimen valinta Lasketaan tarvittava suojauskerroin suojainvalintaa varten tarvittava suojauskerroin = työympäristön pitoisuus sallittu pitoisuus suojaimen sisällä Valitaan suojain, joka täyttää suojauskerroinvaatimuksen suojain sopii työympäristöön, muihin suojaimiin, työntekijälle, ei kuormita tarpeettomasti, on huollettavissa Suodatinsuojain • Sopivien suodatintyyppien valinta • • • hiukkas-/kaasun-/yhdistelmäsuodatin kaasunsuodattimen kapasiteetti käyttöajan ja kuormittavuuden arvio Erja Mäkelä Hengityslaitteet • hengitysilman tai –kaasun laadun ja syöttönopeuden hallinta • käyttöajan ja kuormittavuuden arvio 34 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Altistuminen ilman epäpuhtauksille – paljonko on liikaa? HTP = haitallisiksi tunnetut pitoisuudet - lakisääteisesti liikaa http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1881661 HTP-arvot eivät yleensä vastaa käsitystä hyvästä hengitysilman laadusta. • jos hengityksensuojaimet otetaan käyttöön, on yleensä suositeltavaa pyrkiä alle 10 %:iin HTP-arvosta • kuormittavuuden arvio vaikuttaa toisinaan siihen, että valitaan suojain, jolla voidaan päästä 10 – 50 %:iin HTP-arvosta • esim. syöpävaarallisille aineille ei katsota olevan turvallista altistumisen kynnysarvoa lainkaan – altistuminen vähennettävä mahdollisimman pieneksi Hyvin tehty riskinarvio tai työhygieeninen selvitys ottaa kantaa riskin merkityksestä ja vähennystarpeesta. Tavoitetasoja, ohjearvoja, DNEL ja DMEL www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/ohjearvot_tavoitetasot_haittatekijöille/ Työpaikka voi asettaa omat tavoitetasonsa, kun ne alittavat HTP-arvon. Erja Mäkelä 35 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Standardien vaatimuksista • • • • • • FF = suodattava puolinaamari, filtering facepiece, P = suodatin hiukkasia vastaan, particles A, suodatin orgaanisia höyryjä vastaan, kun kiehumispiste on yli 65 °C B, suodatin tiettyjä epäorgaanisia kaasuja vastaan K, suodatin emäksiä vastaan Sopiva kaasunsuodatin kullekin kemikaalille on tarkistettava käyttöturvalli-suustiedotteesta, suodatinvalmistajan luettelosta, OVAohjeesta, GESTIS-tietokannasta 27.3.2015 Erja Mäkelä Suodatinsuojaimet ilman puhallinta Hengityksensuojainten suojauskertoimia Standardi tyyppi/tehokkuusluokka EN 149 FFP1 EN 149 FFP2 EN 149 FFP3 EN 405 FFA2P1 EN 405 FFA1B1P2 EN 405 FFA2P3 EN 405 FFA1 EN 140 Puolinaamari + P1 EN 140 Puolinaamari + P2 EN 140 Puolinaamari + P3 EN 140 Puolinaamari + A2B2K2 EN 1827 FMP1 EN 1827 FMP2 EN 1827 FMP3 EN 1827 FMA1 EN 136 Kokonaamari + P1 EN 136 Kokonaamari + P2 EN 136 Kokonaamari + P3 EN 136 Koko36 naamari + A1 Nimellinen suojauskerroin 4 12 50 4 Asiantuntija-arvioita Käytännön suojauskerroin UK, (Cefic) 4 10 20 10 Käytännön suojauskerroin Suomi 4 10 20 12 10 50 50 10 10 4 4 4 12 10 10 48 20 30 50 10 20 4 12 48 50 4 10 20 10 5 4 4 16 10 15 1000 40 500 2000 20 © Työterveyslaitos – 500 www.ttl.fi Standardien vaatimuksista Standardi Nimellinen tyyppi/teho suojauskkerroin kuusluokka EN 12941 10 TH1 EN 12941 50 TH2 EN 12941 500 TH3 EN 12942 20 TM1 EN 12942 200 TM2 EN 12942 27.3.2015 Erja Mäkelä 2000 TM3 Asiantuntija-arvioita Käytännön suojauskerroin UK, (Cefic) Käytännön suojauskerroin Suomi 10 5 20 20 40 200 10 10 20 100 40 1000 Kannettavat paineilmalaitteet Standardien vaatimuksista Raitisilmalaitteet • TH = puhaltimella ja kypärällä tai hupulla (tai kasvosuojaimella) varustettu suodatinsuojain, turbohood, turbohelmet TM = puhaltimella ja koko-, puoli- tai neljäsosanaamarilla varustettu suodatinsuojain, turbomask Puhaltimella varustetut suodatinsuojaimet • Paineilmaletkulaitteet Hengityksensuojainten suojauskertoimia Standardi tyyppi/tehokkuusluokka EN 14593-1 annosteluventtiili, kokonaamari EN 14593-2 annosteluventtiili, ylipaine, puolinaamari EN 14594 vakiovirtaus 1A/1B EN 14594 2A/2B EN 14594 3A/3B Nimellinen suojauskerroin 2000 Asiantuntija-arvioita Käytännön suojauskerroin UK, (Cefic) 40 Käytännön suojauskerroin Suomi 1000 200 10 50 200 2000 EN 14594 4A/4B EN 137 avoin 2000 40 kierto, alipaine EN 137 avoin 2000 2000 kierto, alipaine EN 145 suljettu kierto paine2000 500 happi- tai painehappityppi EN 402 Avoin 2000 kierto, pakolaite EN 138 puoli50 10 naamari EN 138 koko2000 40 naamari EN 269 huppu ja 37 200 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi puhallin Lisää tietoa • • • Tulossa verkkoon runsaasti uusia suojainohjeita tänä keväänä:www.ttl.fi/malliratkaisut • Saa käyttää, kopioida, laminoida työpaikalle yms. • Uudet ohjeet sisältävät mm. ohjeen työterveyshuollolle, hengityksensuojainten valintaa ja pukemista Tervetuloa ilmaiseen epoksikoulutukseen keväällä 2015! • https://koulutus.ttl.fi/eTaika_Tiedostot/2/TapahtumanTiedostot/3 316/Epoksipreventiokiertue%202015_esite.pdf Uusia kirjoja verkkokaupassamme • Henkilönsuojaimet työssä, 6. painos, Työterveyslaitos 2014 • Käsien suojaus, Työterveyslaitos, kesäkuu 2015 • http://www.ttl.fi/verkkokauppa 27.3.2015 Erja Mäkelä 38 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kiitos! 27.3.2015 Erja Mäkelä 39 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi
© Copyright 2024