Teksti TIINA SUOMALAINEN Kuvitus KIRSI TAPANI LÄÄKKEEN TIE ON PITKÄ Uuden lääkkeen matka molekyylistä valmiiksi tuotteeksi ja kuluttajan saataville kestää yleensä 10 – 15 vuotta. Paljon pitää tutkia ja testata ennen kuin aineiston joukosta hioutuu se yksi tarvittava helmi. 12 • 3/2015 AVAIN 3/2015 AVAIN • 13 A lussa on idea. Lääkeyhtiössä, biotekniikan yrityksessä tai yliopiston tutkimusryhmässä syntyy ajatus, että sairautta tai sen oiretta voidaan hoitaa jollakin uudella tavalla. Idea voi syntyä myös sattumalta. Lääkeaineen kehittäminen pohjautuu solujen molekyylibiologiaan. Ensin etsitään ihmiskehosta proteiini tai geeni, joka vaikuttaa sairauden syntyyn tai oireiden kehittymiseen. Sen jälkeen seulotaan tuhansien molekyylien joukosta jatkotutkimuksiin sopivia lääkeainemolekyylejä, joilla voidaan kiihdyttää tai hidastaa proteiinin tai geenin toimintaa. – Otetaan esimerkiksi vapina. Ensin selvitetään oireen taustalla oleva toimintahäiriö. Sitten yritetään kehittää lääke, joka vaikuttaisi aivojen välittäjäainepitoisuuksiin niin, että vapinaa voidaan hillitä, valottaa lääketeollisuusyritys Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä. Lääkekehityksen alkuvaiheessa tarkoituksena on löytää muutama mahdollisimman turvallinen ja tehokas molekyyli lääkeaine-ehdokkaaksi. Kun molekyylit ovat löytyneet, siirrytään prekliinisiin tutkimuksiin. Niitä tehdään soluilla, mikrobeilla ja koe-eläimillä. Prekliinisissä tutkimuksissa varmistetaan, että molekyylit ovat riittävän turvallisia, jotta niitä voidaan testata ihmisillä. tusmenetelmä. Tämän jälkeen kehitetään sellainen annosmuoto, josta lääkeaine imeytyy varmasti elimistöön. – Tehoon ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa muokkaamalla lääkkeen annosmuotoa apuaineilla ja erilaisilla valmistustekniikoilla, Rytilä kertoo. Kliiniset tutkimukset jaetaan neljään faasiin eli vaiheeseen. Niissä tutkitaan lääkkeen turvallisuutta ja tehoa. Ensimmäisessä vaiheessa lääkeainetta testataan kymmenillä terveillä koehenkilöillä. Poikkeuksena ovat syöpälääkkeet, joiden tutkiminen aloitetaan heti potilailla. Toisessa vaiheessa on mukana satoja potilaita. Kolmannessa vaiheessa löydökset varmistetaan yleensä useammassa tutkimuksessa. Mukana on tällöin tuhansia potilaita. Kliinisten tutkimusten jälkeen lääkeyhtiö hakee lääkkeelle myyntilupaa. Myyntiluvan saamiseksi lääkkeen hyötyjen on oltava suurempia kuin haittavaikutusten. – Paljon pitää tutkia ja käydä läpi molekyylejä ennen kuin joukosta hioutuu se helmi. Noin kymmenen prosenttia kliinisiin tutkimuksiin yltäneistä molekyyleistä päätyy lopulta lääkkeeksi, huomauttaa lääketeollisuusyritys Amgenin lääketieteellinen johtaja Saija Silvola. Kliinisen tutkimuksen neljäs vaihe alkaa, kun lääke Kliinisiä tutkimuksia neljässä vaiheessa on markkinoilla. Lääkeyhtiö kerää lääkkeen käytöstä ja Ennen kuin kliiniset tutkimukset ihmisillä aloitetaan, sen mahdollisista haittavaikutuksista tietoa, jotta lääkmolekyyli syntetisoidaan eli kehitetään sen valmis- keen hyöty-haittasuhdetta voidaan jatkuvasti seurata. TUTKIMUSVAIHE 1–3 vuotta 14 • 3/2015 AVAIN Saija Silvola Kehitys edellyttää tiukkaa valvontaa Yksikään lääke ei pääse markkinoille ilman viranomaisten tarkkaa kontrollia. – Viranomaiset ovat sekaantuneet lääkekehitykseen aika lailla alusta asti, tiivistää johtaja Erkki Palva Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Lääkeyhtiö tarvitsee viranomaishyväksynnän, kun se alkaa tehdä laboratoriossa turvallisuuteen liittyviä eläinkokeita. Ennen kuin lääkettä voidaan testata ihmisillä, tarvitaan lupa lääkkeen valmistamiseen kliinisiä tutkimuksia varten. Fimeaan on toimitettava arvioitavaksi lääketutkimusten suunnitelmat sekä lääk- VAIHE I alkuvaiheen kehitys n. 1 vuosi TUTKIMUSLUPAHAKEMUS KLIINISET LÄÄKETUTKIMUKSET keestä käytössä olevat tiedot. Fimea voi myös tehdä tarkastuksia tutkimuksen kuluessa. Myyntilupaa uudelle lääkekeksinnölle haetaan yleensä Euroopan unionista (EU), ja myyntilupahakemus tehdään Euroopan lääkeviraston (EMA) kautta. EMA käyttää arviointityössä kansallisten lääkeviranomaisten asiantuntijoita. Fimea myös valvoo jo markkinoilla olevien lääkkei- VAIHE III loppuvaiheen kehitys 2–4 vuotta Koehenkilöitä 20–100 PREKLIINISET TUTKIMUKSET 1–2 vuotta IDEA ”Noin kymmenen prosenttia kliinisiin tutkimuksiin yltäneistä molekyyleistä päätyy lopulta lääkkeeksi.” VAIHE II loppuvaiheen kehitys 1–3 vuotta UUSI LÄÄKE MARKKINOILLA Potilaita 1000–5000 Potilaita 100–500 MYYNTILUPAHAKEMUS n. 1 vuosi 3/2015 AVAIN • 15 den turvallisuutta sekä kansallisesti että osana EU:n viranomaisverkostoa. – Tarjoamme myös neuvontaa. Varsinkin alalle pyrkivät pienet tekijät kompastuvat usein säädösverkostoon, Palva huomauttaa. Suomalaiset sitoutuneita lääketutkimuksiin Uuden lääkkeen synnyttämiseen osallistuvat monen alan ammattilaiset, kuten kemistit, biokemistit, fyysikot, farmaseutit ja lääkärit. – On tärkeää, että hoitavat lääkärit ovat mukana alusta alkaen, jotta lääkkeitä kehitetään juuri niille potilaille, jotka niitä eniten tarvitsevat, huomauttaa Paula Rytilä. Kliinisiä tutkimuksia tekevät lääkärit rekrytoivat potilaat tutkimuksiin. Sekä Rytilä että Saija Silvola kiittelevät suomalaisia potilaita, jotka ovat heidän mukaansa hyvin luotettavia ja sitoutuneita lääketutkimuksiin. Lääkeyhtiöt tekevät yhteistyötä myös keskenään sekä yliopistojen ja pienten yritysten kanssa jakaakseen osaamistaan ja taloudellista riskiä. Verkostoituminen onkin päivän sana. Taannoin esimerkiksi uutisoitiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja suuren lääkeyhtiön yhteistyöstä syöpälääkkeiden kehittämisessä. Tästä hyötyvät myös syöpäpotilaat. Lääkekehitys muuttuu yksilöllisemmäksi Lääketeollisuudessa pyörii iso raha. Uuden lääkkeen kehittämisen kokonaiskulut voivat olla jopa 700 – 800 miljoonaa euroa. Tuottojaan lääkeyhtiöt sijoittavat uusiin investointeihin. Silvola huomauttaa, että kovan liiketoiminnan rinnalla kulkee inhimillinenkin tekijä. – Keskiössä on potilas. Tavoitteenamme on, että potilas saa parempaa hoitoa ja että hoitoon tulee uusia vaihtoehtoja. Vain suurilla lääkeyhtiöillä on varaa viedä läpi kokonaisia hankkeita. Lääkekehitystä tehdään kuitenkin muuallakin, kuten tutkimusryhmissä ja biolääketieteen alan uusissa yrityksissä. Onkin hyvin tavallista, että pienet biotekniikan yritykset myyvät tai lisensoivat kehittämänsä lääkeaihion lääkeyhtiölle. Valtio, kuten esimerkiksi innovaatiorahoituskeskus Tekes, tukee myös pieniä alkuvaiheen kehitystä tekeviä biotekniikan yrityksiä. Tulevaisuudessa lääkekehitys muuttuu yksilöllisemmäksi. Henkilökohtainen lääketiede tarkoittaa sitä, että hoito räätälöidään potilaan perimän ja taudin molekyylitason ominaisuuksien perusteella. – Etsitään esimerkiksi syöpäkasvaimesta geenivirhe, joka aiheuttaa potilaan sairauden, ja kehitetään hoito juuri kyseiseen geenivirheeseen, Paula Rytilä kertoo. Harvinaissairauksien lääkekehitys ei houkuttele MS-TAUDIN LÄÄKEHOITOJEN kehitys on ollut viime vuosina hyvin vilkasta ja markkinoille on tullut useita uusia lääkkeitä. Kehitys näyttää jatkuvan samanlaisena edelleen. Tilanne on kuitenkin aivan eri, kun puhutaan harvinaissairauksien hoidosta. Erilaisia harvinaisia sairauksia ja vammoja arvioidaan tällä hetkellä olevan 6 000−8 000. Harvinaissairaudet ovat muun muassa neurologisia sairauksia, syöpäsairauksia ja aineenvaihdunnan sairauksia. Harvinaissairauksiin on tarjolla niukasti lääkkeitä pitkälti siksi, että lääkekehitys on liiketoimintaa. Lääkeyhtiöiden ei kannata investoida sellaisen lääkkeen kehittämiseen, jonka myynnistä ei saa riittävästi katetta. – Luonnollisesti lääkekehitys ohjautuu aloille, joilla myyntivolyymit ovat suuret. Harvinaiset sairaudet eivät ole houkuttelevia, toteaa johtaja Erkki Palva Fimeasta. Harvinaissairauksien lääkehoitojen kehittämistä jarruttaa myös se, että tautimekanismeja ei tunneta riittävän hyvin. Lisäksi tutkittavia potilaita on vain vähän. Harvinaisia sairauksia sairastavilla on kuitenkin sama oikeus saada hoitoa kuin muillakin. Euroopan unioni tukeekin harvinaissairauksiin tarkoitettujen lääkkeiden kehitystä eri tavoin. Harvinaislääkestatuksen saaneen lääkkeen kehittämiseen on mahdollista saada tieteellistä ja hallinnollista neuvontaa sekä helpotuksia myyntilupa- ja muista lääkevalvonnan maksuista. Myyntiluvan saannin jälkeen taataan kymmenen vuoden suoja rinnakkaisvalmisteille. Lisäksi harvinaislääkkeet saavat kansallista tukea. Harvinaissairauksien hoidossa toteutetaan jo pitkälti henkilökohtaisen lääketieteen ajatusta eli sitä, että potilaalle räätälöidään täsmähoito. Lääke voi päätyä lopulta ihan muuhun käyttöön JOSKUS KÄY NIIN, että lääke päätyy aivan muuhun tarkoitukseen, kuin mihin sitä alun perin lähdettiin kehittämään. Klassisin esimerkki lienee erektiolääke Viagra. Sildenafiilista kehitettiin uutta lääkettä verenpaineeseen ja angina pectorikseen. Tutkimuksessa mukana olevat miehet raportoivat kuitenkin parantuneista erektioista. Verenpaineeseen lääke sen sijaan ei purrut hyvin. – Lääkkeen käyttöaiheen vaihtuminen ei ole tavatonta, huomauttaa farmakologian ja lääkekehityksen dosentti Petri Vainio Turun yliopistosta. Yleensä lääkkeen vaikutus täsmentyy jo lääkekehityksen aikana ennen myyntilupahakemuksen jättämistä. Jo markkinoilla olevien lääkkeiden käyttöaiheen vaihtuminen on melko harvinaista. – Niistäkin suurin osa selittyy alun perin tunnetuilla ja tutkituilla vaikutusmekanismeilla. Hyvin harvinaista on se, että lääkkeen haittavaikutuksista löytyisi uusi käyttöaihe, Vainio huomauttaa. Haittavaikutusten perusteella on löytynyt uusi käyttö- 16 • 3/2015 AVAIN aihe muun muassa verenpainelääke minoksidiilista. Se aiheutti liikakarvoitusta ja päätyi mieskaljuuden hoitoon linimenttinä. Lisäksi antibiootti erytromysiini aiheuttaa sivuvaikutuksena nälkäkouristuksia ja tehostaa mahan tyhjenemistä. Nykyään sitä käytetäänkin jonkin verran lääkkeenä gastropareesin eli mahalaukun poikkeuksellisen hitaaseen tyhjentymiseen. Aspiriini puolestaan oli alun perin särky- ja kuumelääke. Nykyään sen merkittävin käyttö on veritulppien ehkäisyssä. MS-lääkkeitäkin on syntynyt sivupoluilta. Aaltomaisen MS-taudin hoitoon tarkoitettu dimetyylifumaraatti kehitettiin aluksi vain psoriasiksen hoitoon. Lisäksi Kari Cantell kehitteli interferoneja aluksi syövän ja viruksien torjuntaan, kunnes keksi ehdottaa interferoneja kokeiltavaksi MS-taudin hoidossa.