Pyhäjoen Kuulumiset
P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET L A U A N TA I 10 .10 . 2 0 15 – V I I K K O 41 P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U Uusi autovuokraamo Pyhäjoella VEERA RÖYTTÄ Auto Pyhäjoelta -autovuokraamo vuokraa autoja niin yrityksille kuin yksityisillekin. Viime kesänä Pyhäjoella alkunsa sai neljän kaveruksen autovuokraamo. Auto Pyhäjoelta on Niko Rantasen, Aku Salmelan, Janne Sirkan ja Teemu Pehkosen yhteinen yritys, joka vuokraa autoja ja työajoneuvoja niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Toistaiseksi autovuokraamolla ei ole toimistotiloja, vaan vuokrattu ajoneuvo toimitetaan asiakkaan luokse. Pikkuhiljaa toiminnan laajetessa on tarkoitus kuitenkin saada myös vakituinen majapaikka. Etusijalla toiminnassa on tarjota pitkäaikaisia vuokrasopimuksia Pyhäjoelle saapuville yrityksille, mutta yhtä lailla vaikkapa kuntalaiset voivat tehdä vuokrauksia lyhyemmille ajanjaksoille. ”Suurin ja tärkein asiakaskunta ovat kuitenkin Pyhäjoelle ydinvoimalan rakentamisen seurauksena saapuvat yritykset”, Rantanen kertoo. Auton tai työajoneuvon vuokraus tapahtuu joko nettisivuilta löytyvällä lomakkeella tai ottamalla yhteyttä puhelimitse. Kun työt ydinvoimalalla lähtevät kunnolla käyntiin, toiminta laajenee myös autovuokraamossa. Toiveissa on lisätä työntekijöitä sekä laajentaa myös vuokrattavan välineistön tarjontaa muun muassa polkupyörillä, kanooteilla ja muilla harrastevälineillä. Idea yhteiseen autovuokraamoon lähti kaikilta neljältä mieheltä. Kevään ajan he kehittivät ideaa, kunnes se kesällä viimein konkretisoitui ja toiminta alkoi toden teolla. Aluksi nelikolla oli hoidettavanaan paljon paperihommia esimerkiksi autojen saamiseen ja huoltoon liittyen, mutta pikkuhiljaa alkaa helpottaa. Vuokrattavat henkilöautot yritys saa käyttöönsä lähialueiden autoliikkeistä yhteistyön seurauksena. “Työajoneuvot sitä vastoin hankitaan koko Suomen alueelta, sillä niiden tarjonta on selvästi pienempää”, Rantanen kertoo. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi korjaamot ja lisäksi alusta asti yhteistyötä on tehty Suvi ja Mikko Salmelan asuntoyrityksen kanssa. Lisää tietoa toiminnasta saa nettisivuilta ja ottamalla yh- Janne Sirkka (vas.), Aku Salmela ja Teemu Pehkonen ovat tyytyväisiä uuteen vuokrakäyttöön saapuneeseen autoonsa. teyttä soittaen. Tällä hetkellä mahtava porukka ja kaikilla on autovuokraamolle tulevaisuus erikoisosaamista, jota hyödynon avoinna ja ikinä ei tiedä, tää”, hän tiivistää. mitä yrityksestä voi vielä tulla. Rantanen on tyytyväinen kaverusten luovuuteen. “Meillä on 150-vuotislahja kuntalaisille ERJA SAUKKO Pyhäjoelle on suunnitteilla kuntalaisten oma talo, Pyhäjoki-talo. Talon idea on palvella oman kunnan asukkaita monipuolisesti. Se tulee tarjoamaan liikunta-, kulttuuri- ja vapaaajan palveluita sekä majoitus-, koulutus-, ravitsemus- ja juhlatiloja. Liikuntaan, kulttuuriin ja vapaa-aikaan sisältyy valtavasti eri mahdollisuuksia. Niiden pohjalta rakennukseen lähdetään miettimään erilaisia ratkaisuja. ”Pyhäjoki-talosta on tarkoitus tulla kunnan oma vapaa-aikakeskus, jolla on paljon erilaisia käyttötarkoituksia. Meillä on jo liikuntaan painottuva monitoimitalo ja Pyhäjokitalo tarjoaa sellaista, mitä monikkarilla ei voi tehdä”, kertoo Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Pyhäjoki-talo nimitys liittyy kunnan 150 -vuotisen hallinnon juhlavuoteen. ”Nimi tulee siitä, että Pyhäjoki on sekä kunnan että joen nimi. Talo-sana taas kuvaa kansanvaltaa”, Soronen kertoo. Alkuperäinen idea Pyhäjoki-talosta syntyi kevättalvella kunnanjohtaja Matti Sorosen ja lukion vararehtori Tauno Rajaniemen yhteistyönä. Ideaa jalostettiin, ja siitä tehtiin periaatepäätös Pyhäjoen kunnanvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa. Hankkeen laajuus pitää olla sopusoinnussa kunnan taloudellisten voimavarojen kanssa, eikä se saa vaarantaa kunnan taloutta. Projektille on tarkoitus hankkia muuta rahoitusta kunnan oman rahoituksen lisäksi. Kunta on hankkeessa rakentamassa Pyhäjoki-taloa, jonka jälkeen se on tarkoitus vuokrata yrittäjille, jotka ylläpitävät sen toimintaa. Pyhäjoki-talon paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta siihen on mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Talon täytyy sijaita joen varrella asemakaava-alueella. ”Pyhäjoki-talon paikka ja arkkitehtuuri ovat mielestäni tärkeitä ja ne täytyy miettiä huolellisesti”, Soronen kertoo. Rakennuksen sisällön ja sijainnin suunnittelu on tarkoitus tapahtua vuosina 2016 - 2018 ja rakentaminen 2019 - 2020. ”Kuntalaiset, nyt on aika ideoida tulevaa Pyhäjoki-taloa. On aika ottaa kantaa, millaisia palveluita puuttuu ja mitä halutaan tehdä”, Soronen painottaa. Projektissa ollaan siis ideointivaiheessa ja kuntalaisilta toivotaankin palautetta ja ideoita siitä, mitä Pyhäjoki-talon halutaan sisältävän. Se, millainen talosta lopulta tulee, on vielä täysin auki. Nyt siihen voi jokainen vaikuttaa. Aleksis Kivestä sanottua Seitsemän veljestä luin perusteellisesti vasta yli neljäkymmenvuotiaana ja se nosti silloin melkein tukan pystyyn, niin tavaton kirjallinen suoritus se on. Erno Paasilinna Aleksis Kiven eräs ainutlaatuinen piirre onkin hänen henkensä tavaton liikkuvuus: ihanasta jylhän remuavaan, hilpeästä naurusta ´hyrskivään´ itkuun ja alakuloisuuteen. Esko Rahikainen Hyvää Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää 10. lokakuuta. sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 Uusia maisemia, uusia näkökulmia 3DXKDVDOLVVD TANJA YLIKOSKI Pyhäjoen lukio on mukana AVITAE -projektissa, johon kuuluu myös kuuden muun maan kouluja. AVITAE tarkoittaa "A Virtual Intertextual Tour Across Ancient Entrepreneurship”. Hankkeen teemana on historia ja yrittäjyys, joten Pyhäjoen lukio on mukana muun muassa sen takia, koska lukio on yrittäjyyspainotteinen. Tavoitteena on lisätä oppilaille informaatiota ja kokemuksia muista kulttuureista ja laajentaa heidän näkökulmaansa yrittäjyyteen. Tällainen kansainvälinen toiminta tuo itsevarmuutta nuorille opiskelijoille ja lisää materiaalia oppimiseen. panja, Italia ja Slovakia. Tammikuussa lukion väki on vieraillut Tanskassa ja huhti-toukokuussa Kreikassa, joten jäljellä on vielä neljä maata. Viikko sitten Pyhäjoen lukiosta lähti matkaan viisi toisen vuosikurssin oppilasta Cem Sen, Emmi Kestilä, Jonna Luoto, Oona Jauhiainen ja Taina Keskitalo. Matkan kohteena on Slovakian pääkaupunki Bratislava. Oppilaat majoittuvat kaupungissa perheisiin, joissa asuvat koko reissun ajan. Pyhäjoen ryhmä perehtyy Slovakian kulttuuriin ja koulun toimintaan viikon ajan. Kyseinen hanke alkoi vuoden 2014 syksyllä ja päättyy vuonna 2017. Hankkeen yksi tavoitteista on vierailla noissa kuudessa maassa tutustumassa uusiin ja erilaisiin koulujärjestelmiin, joita voidaan hyödyntää Pyhäjoen lukiossa. Suomen lisäksi projektissa ovat mukana "Odotan reissulta eniten uuTanska, Kreikka, Kypros, Es- sien ihmisten kohtaamista ja uuteen koulujärjestelmään perehtymistä, kun en ole aiemmin kyseisessä kaupungissa edes käynyt", kommentoi matkalle mukaan lähtevä opettaja Tauno Rajaniemi. Bratislavan hotelli- ja ravintola-alan ammattikoulusta tulee varmasti uusia näkökulmia ja vivahteita opiskeluun, koska kulttuuri on erilainen ja kohteena jokin muu kuin lukio. Bratislavaan kokoontuu myös muiden maiden kouluista aina viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa. 2QQHOLQ MD $QQHOLQ 7DOYL NOR 6 /LSXW ½ 1DSDSLLULQ VDQNDULW NOR . /LSXW ½ 0DDODXNVLD Raahen teatteri esittää Komppakujan Cityjänis ja Lehmä-Ammuu ke 28.10. kello 13.00 Pyhäjoen kirjastossa Eräänä päivänä Jänis lähtee maalle tapaamaan ystäväänsä Lehmää, mutta LehmäAmmuu on surullinen. Hän on kyllästynyt olemaan tylsällä laitumella ja haluaa seikkailemaan. Jänis päättää piristää häntä ja vie hänet tutustumaan kaupungin ihmeisiin. Näytelmä on interaktiivinen seikkailu ystävyydestä. Hanhikiven kiertäjät Ohjaus: Toni Kettukangas. Kesto 30 min Vapaa pääsy Tervetuloa koko perheellä P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 sivu 3 sivu 4 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 Tuulienergiaa läheltä ja kaukaa OONA JAUHIAINEN Roottorin lavat pyörivät tuulessa. Pienen matkan päähän kuuluu säännöllinen, hieman viheltävä ääni, on kyseessä tuulivoimala. Yhä useammassa paikassa niin Suomessa kuin maailmalla näkee näitä kolmelapaisia, suuria tuulivoimaloita, jotka muodostavat tuulipuistoja. Tuulivoimaa sanotaan puhtaaksi, turvalliseksi sekä suomalaiseksi, uusiutuvaksi energiaksi. Mutta myös tässä, niin kuin muissakin energialähteissä on hyvät ja huonot puolensa. Tuulivoima on tuulen eli ilman virtauksen muuttamista turbiineilla sähköksi ja se on peräisin auringon säteilyenergiasta. Tuulivoimahankkeen suunnittelu kestää tyypillisesti 4-5 vuotta ja rakentamisvaihe 1.52 vuotta. Sen jälkeen voimalat tuottavat sähköä keskimäärin parikymmentä vuotta, minkä jälkeen ne puretaan ja alue joko maisemoidaan tai tilalle pystytetään uusia voimaloita. Voimalan taloudellinen käyttöikä on noin 20 vuotta. Sen jälkeen korjaukset ja huollot alkavat olla liian kalliita. Silloin sähköstä ei saada enää huoltoihin tarvittavia rahoja. Joskus päädytään voimalat vaihtamaan uudempiin ja tehokkaampiin jo 12 - 15 vuoden iässä. Kun yhden voimalan elinkaari on päättynyt, paikalle voidaan rakentaa uusi voimala tai maisema voidaan entisöidä. Jos samalle paikalle ei rakenneta enää tuulivoimaloita, myös sähkökaapelit sekä perustukset kaivetaan ylös maasta ja poistetaan. Suomen tuulienergialla pystyttäisiin kattamaan kaikki Suomen sähköt. Itse tuulimyllyt ovat peräisin itäisiltä mailta. Persiassa ja Välimeren maissa tuulivoimaa on käytetty esimerkiksi viljan jauhamiseen jo 1000- luvulta lähtien. Kun tuulimyllyistä kiinnostuttiin toden teolla, ne yleistyivät nopeasti koko Euroopassa. Suomeen ensimmäisen tuulimyllyn arvellaan saapuneen vuonna 1463. Se rakennettiin Turkuun. Keskeiseksi tuulimyllyalueeksi Suomessa muodostui Etelä- Pohjanmaa. Wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen sanoo, että tuulivoima työllistää Suomessa tuhansia ihmisiä. “Tuulivoimarakentaminen tuo työmahdollisuuksia paikallisille urakoitsijoille, ja voimalat sisältävät runsaasti suomalaisvalmisteisia osia ja materiaaleja. Tuulivoima vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa näin ollen Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Tuuli on uusiutuva, ilmainen ja saasteeton polttoaine, jolle ei voida asettaa tuontirajoituksia tai tullimaksuja, eikä sen saatavuus tai hinta muutu maailmanpolitiikan myrskyissä miksikään. Käyttökustannuksiltaan edullisena sähköntuotantomuotona tuulivoima alentaa sähkön”, kertoo Holttinen. Kun tuulipuistoa aletaan rakentaa, työllistää se paikallisia yrityksiä. Maansiirtotyöt, perustusten rakentaminen, kaapelien asennukset sekä kaikki muut rakentamiseen ja perustuksiin liittyen pyritään teettämään paikallisilla yrityksillä. Kun tuulivoimalaa asennetaan, on siinä vielä yleensä ottaen ulkomaalaisia ammattilaisia. Tällä hetkellä Suomessa on huutava pula tuulivoima-asentajista. “Vaikka tuulivoimalat tulevat ulkomailta, niiden sisällä on paljon Suomessa valmistettuja osia ja materiaaleja, alkaen tornin teräslevyistä aina elektroniikka-, hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin”, Holttinen sanoo. syyttä”, Holttinen sanoo. Tuulivoiman tuotannollinen vaihtelu on suurta. Suomessa talvella tuulee eniten. Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen vähintään 3.5 m/s tuulen. Suurissa myrskyissä, joissa tuulee yli 20 - 25 m/s, voimala pysäytetään, jotta vältyttäisiin laitevaurioilta. “Voimalat pysähtyvät, kun tuulennopeus on reilusti yli 20 m/s. Näin kovia myrskytuulia esiintyy harvoin, niin ettei voimaloita kannata mitoittaa toimimaan niin kovissa olosuhteissa. Voimaloiden rakenteiden ”ylimitoittaminen” siten, että ne tuottaisivat sähköä myös kaikkein kovimmilla myrskytuulilla, maksaisi moninkertaisesti enemmän kuin siitä Tuulivoima kaikkine hyvine saatava lisätuotanto tuottaisi”, puolineen aiheuttaa myös joi- Holttinen selittää. takin ongelmia. Jos voimalat rakennetaan liian lähelle asutusta, Vuoden 2014 lopussa Suone voivat aiheuttaa meluhait- messa oli 260 toimivaa tuulivoitoja. Lintukuolemat ovat myös malaa. Tuulivoima alkoi kehittyä mahdollisia, jos voimaloita si- huimasti 1970-luvulla olleen joitetaan lintujen muuttoreit- öljykriisin takia. Tuulivoima tien varrelle tai muuten alueille, edistää energiaomavaraisuutta jossa tavataan erityisen paljon ja on lähes päästötön. Kun tuulintuja. Voimaloiden rakentami- livoimalan käyttöikä tulee täysessa tulee olla tarkkana, koska teen 20-25 vuoden iässä, siitä vaikutukset luontoon ja maa- jopa 80 prosenttia pystytään perään ovat suuret. “TV-kuvan kierrättämään. Tuulivoimaa pija muun viestiliikenteen häiriöt detään myös vakaahintaisena ovat myös mahdollisia. Häiriöt energianlähteenä. voidaan yleensä korjata teknisin toimenpitein, jos niitä ilmenee. Kun ei tuule, eivät myöskään Nämä kaikki voidaan siis pitää tuulivoimalan rupellit pyöri. hyväksyttävällä tasolla, kunhan Riittävän tuuliselle paikalle sivoimaloiden sijoituspaikat vali- joitetut tuulivoimalat tuottavat taan huolella ja suunnittelutyö sähköä lähes aina – joskaan tehdään kunnolla. Maisemavai- eivät läheskään aina täydellä kutus on sitten oma lukunsa: teholla. Tuotanto siis vaihtelee, voimaloita kun ei voi piilottaa mutta niin vaihtelee kulutuskin. vaan ne näkyvät väkisinkin kau- “Normaalistikin sähkön kulutus as. Mutta toisin kuin esimerkik- vaihtelee vuorokauden aikana si meluhaitat tai lintukuolemat, parin tuhannen megawatin vermaisemavaikutus ei ole samalla ran, eli paljon enemmän kuin tavalla mitattavissa ja määri- Suomen kaikki tuulivoimalat tettävissä: se mikä on yhdelle toistaiseksi tuottavat. Sähköjärkauhistus, on toiselle kaunistus. jestelmä tulee suunnitella siten, Tutkimusten mukaan voima- että se pystyy sopeutumaan loiden näkyvyys maisemassa suuriin ja nopeisiin kulutuksen häiritsee lähinnä niitä ihmisiä, ja tuotannon vaihteluihin – oli joiden suhtautuminen tuulivoi- järjestelmässä tuulivoimaa tai maan on jo valmiiksi kielteinen”, ei. Jos isoon ydin- tai hiilivoiHolttinen toteaa. malaan tulee yllättävä vika, se on sähköjärjestelmän toiminYmpäristövaikutukset tut- nan kannalta paljon suurempi kitaan tarkkaan tuulivoimalaa haaste kuin tuulettomat päivät, rakennettaessa. Kaikki ympä- jotka pystytään ennustamaan ristövaikutukset arvioidaan etukäteen”, toteaa Holttinen. lakisääteisessä ympäristövai- Pohjoismaissa kaikki voimalat, kutusten arviointimenettelyssä jotka tuottavat sähköä, ovat (YVA). Tutkittavia vaikutuksia toistensa varavoimaloita. Sähovat muun muassa maisema- ja köä myös siirretään eri maiden meluvaikutukset, vaikutukset välillä, esimerkiksi Suomen ja maaperään, kasvillisuuteen ja Venäjän välillä. eläimistöön, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulienergiaa on kaikkialla jne.“YVA-menettelyn ja kaavoi- maailmassa. Meidän tuulienertuksen jälkeen voimaloille on giavaramme ovat yli kymmenyleensä tarpeen hakea vielä kertaiset koko maailman sähympäristölupa, jossa viranomai- könkulutukseen verrattuna. nen antaa tuulipuiston toteut- Tuulivoimaloita sijoitetaan tamiseen ja toimintaan liittyvät yleensä rannikoille ja muille tuulupamääräykset, joilla varmiste- lisille alueille, mutta myös sisätaan, ettei esimerkiksi lähistöllä maasta löytyy tuulivoimaloita. asuville ihmisille aiheudu voima- Suomen tavoitteena on lisätä loiden toiminnasta kohtuuton- tuulivoimaa siten, että sillä tuota haittaa. Ympäristöministeri- tettaisiin noin kuusi prosenttia ön meluohjearvot alittuvat, kun Suomessa kulutetusta sähkösvoimaloiden ja asutuksen välillä tä vuoteen 2020 mennessä. on selvästi yli kilometri etäi- Suomessa tuulivoimaan liitty- vät kustannukset painottuvat suunnitteluvaiheeseen. Myös itse rakentaminen maksaa. 3-9 kuukaudessa voimala tuottaa takaisin rakentamiseen ja voimalan elinaikana käytettävän sähkön takaisin. Tuulivoimaloista saadaan entistä parempi tuotto, kun tuulivoimalateknologia kehittyy ja tuulivoimaloiden elinkaarta pidennetään. FAKTALAATIKKO • Tuulivoima on tuulen liike-energian muuttamista turbiineilla sähköksi. • Voimalat käynnistyvät, kun tuulen nopeus on 3.5 - 4 m/s. • Tuulivoima on kotimaista sekä ympäristöystävällistä energiaa. • Monta tuulivoimalaa muodostavat yhdessä tuulipuiston. • Tuulivoimalan käyttöikä on 20 - 25 vuotta. • Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 toimivaa tuulivoimalaa. Tuulivoima vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Näin ollen tuulivoima parantaa Suomen omavaraisuutta ja sitä voidaan myös huoltaa tehokkaasti. “Tuuli on ilmainen ja saasteeton polttoaine, jolle ei voida asettaa tuontirajoituksia tai tullimaksuja, eikä sen saatavuus tai hinta muutu maailmanpolitiikan myrskyissä miksikään. Käyttökustannuksiltaan edullisena sähköntuotantomuotona tuulivoima alentaa sähkön markkinahintaa, jolloin veroina maksettu tuulivoimatuki maksaa itsensä takaisin pienempinä sähkölaskuina”, Holttinen toteaa. laista työtä, ja sillä tuotettava sähkö takaa omavaraisuuden. Tuulivoimaloita rakennettaessa tulee kunnioittaa paikallisia asukkaita ja hankkeiden toteutuksessa on toimittava viranomaisten määräysten mukaisesti. Niin tässä kuin muissakin energiavaihtoehdoissa, suunnittelu on kaiken a ja o. Holttisen mielestä tuulivoiman haittoja voidaan pitää hyväksyttävällä tasolla hyötyihin nähden. Valtiovalta edistää tuulivoimaa, vaikka siinä on myös huonoja puolia. Tuulivoiman rakentaminen edistää suoma- Tulevaisuudessa niin Suomessa kuin maailmallakin tuulivoima on yleistymässä. Maailmalla tuulivoimaa on rakennettu jo yli 350 000 megawattia. Suurimmat tuulivoiman hyödyntäjät maailmalla ovat USA ja Kiina. Euroopan maista Saksa, Espanja, Iso-Britannia ja Ranska ovat tuulivoiman ”suurvaltoja”. EU:n alueella jo 8% kaikesta sähköstä tulee tuulivoimasta. Vuonna 2020 osuuden ennakoidaan olevan noin 15% ja kasvu jatkuu sen jälkeenkin. Tuulivoiman kilpailukyky paranee ja hiilidioksidivapaan sähkön kysyntä kasvaa, kun päästörajoitukset tiukentuvat. Tuulivoimasta tulee viimeistään 2020-luvulla yksi valtavirran energiantuotantotavoista maailmanlaajuisesti. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 Uutta väriä Edustukseen RIKU KORPELA Pyhäjoen Joki-Kiekon 3-divisioonan miesten edustusjoukkue on viime kauden jälkeen kokenut muutoksia kokoonpanossaan; pelaajia on tullut ja lähtenyt. Viime kauden pelaajia on lähtenyt yhteensä neljä, joista yksi oli puolustaja ja loput hyökkääjiä. Maalivahtiosastolla ei ole tapahtunut muutoksia, joten viime kauden samat “tutut” maalivahdit jatkavat. sivu 5 .DXQHLPPDWNRXOXODXOXW VXNOR<SSlULQNRXOXOOD Uusia pelaajia vanhojen tilalle on tullut yhtä monta kuin niitä on lähtenytkin eli neljä. Kaikki he tulevat Raahen suunnalta. Lasse Niskala, Samuli Inkala ja Ari Ilmola ovat kaikki tulleet vahvistamaan hyökkäysosastoa. Kun taas Petri Aho kuuden vuoden tauon jälkeen aloitti taas kiekkoilun ja tuli vahvistamaan PJK:n puolustuspäätä. Valmentaja Ville Korpela odottaa uusilta pelaajilta vahvaa sitoutumista joukkueeseen ja sen toimintatapoihin. “Pelaajat ovat otettu hyvin vastaan ja siihen on saattanut vaikuttaa se, että he ovat olleet jo ennestään tuttuja PJK:n muille pelaajille”, Korpela lausahtaa. Hyökkääjä Ville Moilanen, joukkueen viime kauden kapteeni sekä ykkössentteri, oli suuri menetys joukkueelle, kun hän muutti paikkakunnalta pois työnsä perässä. Juha-Matti Nuolioja sekä Niko Maliniemi lopettivat jääkiekkouransa ainakin toistaiseksi. Kai YliuntiTällä hetkellä joukkueessa on nen lähti “naapurikylän” jouk- reilut 20 kenttäpelaajaa ja kolkueeseen Kalajoen Junkkareihin me maalivahtia. (JHT). PJK:n seuraava kotiottelu on lauantaina 17. lokakuuta. Silloin vastaan asettuu Haapajärven Kiilat. Kaikki kannustamaan PJK voittoon! WLNOROXNLRQ3DXKDVDOLVVD /DXOHWDDQ\KGHVVlNRXOXODXOXMDHULYXRVLN\PPHQLOWlMDOLVlNVLNXXOODDQNXRURMHQ HVLWWlPlQlQ\N\DMDQNRXOXODXOXMD6\NV\MRVDDKDUPDDRQPDD/HKWLSXXVWD YDULVHHSL2RODQQLQVRWD7LULWRPEDD7DLYDVRQ6LQLQHQMDYDONRLQHQ«« 0XNDQD6DDUHQNRXOXQDODOXRNNLHQNXRURMRKW.DLVD7RUQEHUJMD6DDUHQNRXOXQ \OlOXRNNLHQNXRURMRKW5LLNND6XQL²/DMXQHQ 3llV\PDNVX½NXRURMHQK\YlNVL 7HUYHWXORDODXODPDDQ\KGHVVl sivu 6 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 Hyvää Pyhäjoesta Puhtolan torimökki on upea asia! Sievä, kunnostettu talo käytettävissä erilaisiin tapahtumiin ympäri vuoden. Siellä on järjestetty vapputapahtumia, Marttailtoja, kirppiksiä, kokouksia, kesäkioski, käsityöpäivä, joulumyyjäisiä ja vaikka mitä tapahtumia. Tänä syksynä kokoonnumme siellä myös ompeluseuran merkeissä. Ja pihalla vasta onkin tapahtunut. Markkinoita, omia ja isompiakin. Torimyyjät tuovat tarjolle vihanneksia, marjoja, kaloja, vaatteita, imuripusseja... Kiitos kunnalle siitä, että on antanut mökin pihoineen meidän kaikkien yhteiseen käyttöön! Pyhäjoella toimii aktiivinen partio lippukunta, joka tarjoaa mahtavan ja monipuolisen harrastuksen tosi monille kuntalaisille! Hanhikiven kiertäjät on nyt suunnittelemassa myös aikusille omaa toimintaa! Ihan huippua! Innostuneet ja uteliaat, kyselkäähän lisää Kaisa Salmulta! Riina Salminen /$.,$6,$,172,0,672+(5778$,1(1 9DUDWXRPDULHNRQRPL-RUPD+HUWWXDLQHQ 9DVWDDQRWWR3\KlMRHOODHULNVHHQVRYLWWDHVVD 9DQKDWLH)HQQRYRLPDDYDVWDSllWl SXK MRUPDKHUWWXDLQHQ#MRUPDKHUWWXDLQHQIL Jutta Pyhäluoto KUULUTUS KUULUTUS YLEISÖTILAISUUDESTA, jossa keskustellaan PYHÄJOEN VANHATIESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Pyhäjoen kunta ovat aloittaneet Vanhatien (mt 18137 ja mt 18136) ja Virastotien (mt 18178) toimenpidesuunnittelun. Suunnittelualueeseen kuuluvat Vanhatie Eteläkylän Isosillalta ns. Kalifornian liittymään sekä Virastotie ja tie torilta Tiiranmaan liittymään. Lisäksi tarkastelukohteena on tori ja sen lähialue. Tavoitteena on esittää toimenpiteet, joilla Vanhatien liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja miellyttävyyttä voidaan parantaa liikenteen lisääntyessä ja maankäytön muuttuessa. Suunnitelmassa esitetään tie- ja liittymäratkaisut, mahdolliset muutokset tonttiliittymiin, jalankulku- ja pyöräilyväylät sekä tieympäristö istutuksineen ja kalusteineen. Suunnittelu alkoi kesällä ja muun muassa alkukesällä tehdyn helikopterikuvauksen tuloksia käytetään tässä hyväksi. Suunnitelma valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Se on pohjana jatkossa tehtäville tie- ja rakennussuunnitelmille. Valtatie 8 tiejärjestelyt välillä Rannanmäentie-Petäjäsojantie, Pyhäjoki Yllämainittu tiesuunnitelma pidetään yleisistä teistä 23.6.2005/503 annetun maantielain 27 §:n mukaisesti yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan Pyhäjoen kunnantalolla, osoitteessa Kuntatie 1. Mahdolliset muistutukset tiesuunnitelmaa vastaan on osoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja ne on toimitettava Pyhäjoen kunnalle ennen nähtävänäoloajan 14.10. – 15.11.2015 päättymistä osoitteeseen: Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki. Tekninen lautakunta Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi Suunnittelu on luonnosvaiheessa. Lähtökohtaisesti Vanhatie säilyy nykypaikallaan. Virastotielle on löydetty muutama kehittämismalli, samoin nykyiselle torille. Ratkaisuideoita esitellään yleisötilaisuudessa, joka järjestetään torstaina 15.10 kello 18:00 alkaen kunnantalon valtuustosalissa (Kuntatie 1). Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua tämän hetken luonnoksiin, keskustella suunnittelijoiden kanssa ja antaa palautetta suunnitelmasta. TIEDOKSIANTO KUULUTUKSISTA Lisätietoja Marjo Paavola, puh. 0295 038 348, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pirkko Tuuttila, puh. 040 359 6050, Pyhäjoen kunta Erkki Sarjanoja, puh. 040 576 0484, Ramboll Finland Oy (suunnittelijakonsultti) Pyhäjoen kuntaan on tullut vireille Puhuri Oy:n kalliokiviaineksen louhinnan ja ottamisen lupahakemus sekä kivenlouhimon ja siirrettävän kivenmurskaamon ympäristölupahakemus Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylän Korilehtoon (tila: Kalliosneva 625-403-4-119). Maa-aineslupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat nähtävillä Pyhäjoen kunnassa sekä Raahen teknisessä palvelukeskuksessa 22.9.21.10.2015 välisen ajan. Mahdolliset muistutukset ja mielipiteet hakeemuksesta tulee jättää 21.10.2015 klo 15.00 mennessä Pyhäjoen kunnantalolle os. Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki tai asiaa valmistelevalle ympäristösihteerille. Ympäristölupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat nähtävillä Pyhäjoen kunnassa sekä Raahen teknisessä palvelukeskuksessa 24.9.23.10.2015 välisen ajan. Mahdolliset muistutukset ja mielipiteet hakeemuksesta tulee jättää 23.10.2015 klo 15.00 mennessä Pyhäjoen kunnantalolle os. Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki tai asiaa valmistelevalle ympäristösihteerille. 06.10.2015 Pyhäjoen kunta Lisätietoja ympäristösihteeri Jonna Partanen puh 044 130 3810 tai sähköpostilla jonna.partanen@raahe.fi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15 Järjestöt toimivat Seurakunta tiedottaa Kuollut: Anttila Perttu Matias Jumalanpalvelus kirkossa su 11.10. klo 10. Syystunnelmia –konsertti ma 12.10. klo 19 seurakuntatalolla; Ylivieskan seudun musiikkiopiston oppilaat. Syksyn päiväkerhoissa 3-vuotiaiden kerhoon ja 4-5 vuotiaiden iltapäiväkerhoon mahtuu vielä mukaan. Tiedustelut puh. 050 4416 095 (päiväkerho) tai sini.hukka@ evl.fi Avoin raamattupiiri joka toinen maanantai, parittomilla viikoilla Sarpatissa klo 18. Ystäväkerho ke 14.10. klo 12. Ruokailu. Virsivisa, Outi. Sählykerho yläasteikäisille tiistaisin monitoimitalolla klo 16.20 – 17.30. Perhekerho Sarpatissa keskiviikkoisin 10-12. Lapsikuorot: Parhalahden koululla keskiviikkoisin klo 12.15 ja Yppärin koululla torstaisin klo 11. Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 18.30 – 20. Uudet laulajat tervetulleita ! Kasvuryhmä rippikoulun käyneille keskiviikkoisin Sarpatissa klo 18. sivu 7 Hartaus Jokikartanossa ti 13.10. klo 13.30. Sählyilta nuorille aikuisille torstaisin monitoimitalolla klo 19-21. Maata näkyvissä -festarit Turussa 13.-15.11. Pyhäjokisten reissulle mahtuu 33 nuorta. Hinta 87€ sisältää huikean Festariohjelman, majoituksen, ruokailut festareilla ja majoituksessa sekä matkat. Ohjelmaan voit tutustua www. maatanakyvissa.fi. Majoitus Lomahyppäyksessä Rymättylässä http://www.poikkea. com. Ilmoittaudu Hannulle välittömästi p. 0500 766031 tai viimeistään ma 26.10. (heti syysloman jälkeen)! Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry ma 12.10. klo 12.00 Naisten juttutupa Iltaruskossa. ma 12.10. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa. ma 19.10. klo 18.00 Harmaahapset Iltaruskossa ti 20.10. klo 12.00 Päiväkahvit Seurakuntatalolla. Asiaa omaishoidosta. Arvontaa. Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki Keskusta. Yppärin paikallisyhdistys ja Yppärin Keskustanaisten yhdistys. Syyskokoukset Helvi ja Markku Kestilällä ma 12.10. klo 19. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. RY: Raamattuluokka la 10.10. klo 19.30 Hannu Nuoralalla. Seurat su 11.10. klo 16 ry:llä, Risto Lumiaho, Juha Isomaa. Kerho to 15.10 klo 17 ry:llä HUOM päivä !. Ompeluseurat pe 16.10. klo 19 ry:llä, Hannu Rantala. Pyhäkoulut su 18.10. klo 12 Esa Impolalla ja Jukka Nuoralalla. Pirttikosken maaseutunaiset Hallituksen kokous torstaina 15.10 klo 18 kökkätuvalla. Tervetuloa! Pyhäjoen Silmu Seuraavat päiväkaffeet juodaan 13.10 klo 12 Aino Pyhäluodon luona Etelänkylässä. Kaikki joukolla mukaan. Myös uudet jäsenet tervetuloa. Yppärin kyläyhdistys ry Syyskokous torstaina 15.10.2015 klo. 19.00 pörkässä kylämajalla. Tervetuloa! ;,;7Bx;H,aaaH,A,BaBZ 2OHPPHSHUXVWDQHHWNDKYLWXV\ULW\NVHQ/LOMD1< .DKYLWDPPHQLLQSLHQLlHWWlVXXULDNLQWLODLVXXNVLD /HLYRPPHPDNHDDMDVXRODLVWDWLODXNVHVWD 2WD\KWH\WWlQ\OLOMD#JPDLOFRP 9LOPD.XQQDVPlNL6RQMD6HSSlMD+DQQD6RILD/XRWR Kirkkoherranvirasto p. 08433119. Avoinna ma 8-12, ti 12-16 ja ke 11-14. www.pyhajoenseurakunta.fi Vanhus- ja vammaisneuvosto järjestää ikäihmisten tupaillan Palvelukeskus Jokikartanossa kerhotiloissa 20.10 klo 17-18.30. Ohjelmassa laulua ja kahvitarjoilu. LUKIO TIEDOTTAA Tervetuloa mukaan! Lukion ykkösten vanhempainilta maanantaina 12. lokakuuta klo 18. KOKOUSKUTSU Seuraava tupailta 3.11 klo 17. Tervetuloa lukion ykkösten kotiväki. PYHÄJOEN POHJANKYLÄN JAKOKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN OSAKASTEN KOKOUS Aika: Torstaina 27.10.2015 klo 18:00 Paikka: Kunnantalo Avoimet ovet Käsiteltävät asiat: Jehovan todistajien valtakunnansalilla lauantaina 24. lokakuuta klo 11.0017.00 Kahvitarjoilu - Syölätin mökkien (2 kpl) ostotarjouksien hyväksymisestä päättäminen. - Syölätin tien varrella olevan peltopalstan ostotarjouksen hyväksymisestä päättäminen. - Matinsaaresta saadun Pyhäjoen kunnan tekemän ostotarjouksen hyväksymisestä päättäminen. Hoitokunta Tervetuloa P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Lassi Krank Julius Yrjänä http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: 040 359 6166 040 359 6165 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (nro) ilmestyy >> lauantaina 17.10.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 13.10.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko n: 41- 1820kpl >> vko n: 42- 1820kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 € >> järjestöpalsta: 50 €/vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder) sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
© Copyright 2024