TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015 Voikkari
TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015 Voikkari S A M I R E I V I N E N / VA L O K U VA A M O K L I K Tervetuloa mukaan voimistelemaan! s. 6-9 Telinevoimistelun telineet esittelyssä s. 17 Akrobatiavoimistelijat Gymnaestradassa s. 18 2 VOIMISTELUKOULUT Voimistelukoulut, Ikurin liikuntahalli Voimistelukoulut, Ratinan stadion 3-4-vuotiaiden ryhmät 7-9-vuotiaiden ryhmät 3-4-vuotiaiden ryhmät 11-15-vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello 15.30-16.15 tiistaisin kello 17.00-17.45 TÄYNNÄ torstaisin kello 10.15-11.00 torstaisin kello 17.30-18.15 TÄYNNÄ perjantaisin kello 17.45-18.30 lauantaisin kello 9.30-10.15 sunnuntaisin kello 10.30-11.15 lauantaisin kello 12.00-13.00 keskiviikkoisin kello 17.15-18.00 TÄYNNÄ perjantaisin kello 17.00-17.45 lauantaisin kello 10.15-11.00 keskiviikkoisin kello 18.30-19.30 TÄYNNÄ 5-7-vuotiaiden ryhmä maanantaisin kello 20.00-21.00 4-5-vuotiaiden ryhmä torstaisin kello 15.45-16.30 lauantaisin kello 10.15-11.00 TÄYNNÄ 5-6-vuotiaiden ryhmä torstaisin kello 11.00-11.45 TÄYNNÄ lauantaisin kello 11.00-11.45 8-12-vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello 18.30-19.30 torstaisin kello 16.30-17.30 lauantaisin kello 13.00-14.00 maanantaisin kello 18.00-18.45 TÄYNNÄ keskiviikkoisin kello 18.00-18.45 TÄYNNÄ perjantaisin kello 17.45-18.30 lauantaisin kello 11.00-11.45 12-16-vuotiaiden ryhmä 7-10-vuotiaiden ryhmät tiistaisin kello 19.30-20.30 keskiviikkoisin kello 16.30-17.30 perjantaisin kello 18.15-19.15 TÄYNNÄ lauantaisin kello 12.00-13.00 10-14-vuotiaiden ryhmä Aikuisten ryhmä torstaisin kello 19.15-20.15 5-7-vuotiaiden ryhmät Aikuisten ryhmä Yli 10-vuotiaiden ryhmä maanantaisin kello 19.15-20.15 tiistaisin kello 16.15-17.00 tiistaisin kello 17.45-18.30 TÄYNNÄ torstaisin kello 18.15-19.00 TÄYNNÄ perjantaisin kello 17.00-17.45 TÄYNNÄ sunnuntaisin kello 11.15-12.00 Trampoliinitemppuilut Kaikki trampoliinitemppuilun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla. Yli 8-vuotiaiden ryhmät Jatkoryhmät yli 8-vuotiaille keskiviikkoisin kello 18.20-19.20 TÄYNNÄ perjantaisin kello 16.10-17.10 TÄYNNÄ lauantaisin kello 11.45-12.45 TÄYNNÄ keskiviikkoisin kello 19-20 TÄYNNÄ perjantaisin kello 15.30-16.30 TÄYNNÄ Yli 10-vuotiaiden ryhmä lauantaisin kello 12.45-13.45 TÄYNNÄ Voimistelukoulut, koulujen salit Pispalan koulu Hallilan koulu 3-5-vuotiaat ma 17.00-17.45 6-9-vuotiaat ma 17.45-18.45 3-4-vuotiaat pe 17.15-18.00 TÄYNNÄ 5-7-vuotiaat pe 18.00-18.45 TÄYNNÄ Leinolan koulu Annalan koulu 3-4-vuotiaat ti 17.40-18.25 TÄYNNÄ 5-6-vuotiaat ti 18.15-19.00 TÄYNNÄ 7-11-vuotiaat ti 17.00-18.00 TÄYNNÄ 3-4-vuotiaat la 9.30-10.15 5-7-vuotiaat la 10.15-11.00 TÄYNNÄ 8-12-vuotiaat la 11.00-12.00 TÄYNNÄ Nokian koulu Vuorentaustan koulu 3-4-vuotiaat ke 17.30-18.15 5-7-vuotiaat ke 18.15-19 8-12-vuotiaat ke 16.30-17.30 3-4-vuotiaat la 10.00-10.45 5-7-vuotiaat la 10.45-11.30 8-12-vuotiaat la 11.30-12.30 Trampoliinivoimistelukoulut Kaikki trampoliinivoimistelun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla. Perheet 7-10-vuotiaiden ryhmät Jatkoryhmät yli 10-vuotiaille Avoin temppuilu, Ikuri perjantaisin kello 16.50-17.50 TÄYNNÄ lauantaisin kello 9.30-10.30 TÄYNNÄ keskiviikkoisin kello 19.30-20.30 TÄYNNÄ tiistaisin kello 10-12 avoin temppuilu Yli 9-vuotiaiden ryhmät perjantaisin kello 17.30-18.30 TÄYNNÄ lauantaisin kello 10.30-11.30 TÄYNNÄ Yli 10-vuotiaiden ryhmät keskiviikkoisin kello 19.30-20.30 TÄYNNÄ Yli 13-vuotiaiden ryhmät keskiviikkoisin kello 20-21 TÄYNNÄ Jatkoryhmät yli 13-vuotiaille keskiviikkoisin kello 20-21 TÄYNNÄ Syyskausi alkaa 11.8.2015 Kertamaksu 5€/perhe, ennakkoilmoittautumista ei tarvita Perheakro, Ikuri lauantaisin kello 14-15 Perheakro, Ratina torstaisin kello 10.30-11.30 Voimistelukoulut, erikoistuneet ryhmät Rytminen ja joukkuevoimistelu Matalan kynnyksen kuperkeikkaryhmä 7-12-vuotiaille ti 16.30-18 Ikurin liikuntahalli kouluikäisille la 13.00-13.45 Ratinan stadion Tarkemmat tiedot ja ryhmiin ilmoittautuminen: www.tampereenvoimistelijat.fi Tampereen Voimistelijat Kansi Kannen pääkuva Kuvassa tuoreet joukkuevoimistelun maailmanmestarit Janica Berg, Ella Ratilainen ja Elena Ticklen. Kuvan on ottanut Sami Reivinen Valokuvaamo Klikistä. Kuvausassistenttina toimi Marko Rämä. Kuva on otettu Tampereen Raatihuoneella, jonne joukkue kutsuttiin pormestarin vastaanotolle juhlistamaan maailmanmestaruuttaan. Yhteystiedot Voimistelukoulu Kuvassa tuore telinevoimistelun valmennusryhmäläinen Jade Tulokas. Kuvaaja Lotta Nuppola. Telineet esittelyssä Kuvassa Wilma Malin nojapuilla. Kuvan on ottanut Lotta Nuppola. Akrobatiavoimistelu Kuvassa akrobatiavoimistelun kilparyhmäläiset. Kuvaaja Sanni Suominen. Tampereen Voimistelijat Ikurin liikuntahalli Tesomankatu 33 33310 Tampere Samassa kiinteistössä sekä seuran toimistot että harjoitustilat. Ilmoittautumiset ryhmiin ja tarkemmat tiedot www.tampereenvoimistelijat.fi Toiminnanjohtaja Riitta Taipale puh. 050-5376318 Valmennuspäällikkö Lotta Nuppola puh. 050-3372856 Harrastepäällikkö Maarit Petäjämäki puh. 044-0674532 Harrastekoordinaattori Ringa Reiman puh. 044-0674532 Laskutus Pirjo Kauppinen puh. 050-3778776 Kahvila Voikkari Taru Lehtinen puh. 045-1128816 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ tampereenvoimistelijat.fi Sisällys 4 Puheenjohtajan tervehdys Aleksi Jäntti uskoo tamperelaiseen voimisteluun. Voimisteluliiton valmennuspäällikön terveiset. 5 SM-kisojen mitalistit Tampreen Voimistelijat putsasi palkintopöydät Espoossa. Kuvat seuran SM-mitalisteista 6-7 Voimistelukoulu Voimistelukoulussa kiivetään ja kieputaan, opitaan uutta ja leikitään. 8 Esivalmennus Esivalmennusryhmissä harjoitellaan jo hieman tavoitteellisemmin 9 Esivalmennus- ja valmennusryhmät Tampereen Voimistelijoissa on 10 esivalmennus- ja 14 valmennusryhmää. Löydä juuri sinulle sopiva ryhmä! 10 Liikuntaluokka Yhteistyö Tesomajärven koulun kanssa starttaa elokuussa, kun voimistelijat aloittavat liikuntaluokalla. 11 Valmentajaksi kasvetaan vähitellen Tampereen Voimistelijoissa ymmärretään, miten valmentajaksi kehitytään. Myös lajirakkaus on tuttu käsite. 12-13 Maailmanmestarit 2015 Minetit voitti joukkuevoimistelun maailmanmestaruuden 14-15 Joukkuevoimistelu Koreografi Antton Laineella on aina uusia ideoita ja visioita. Mentaalivalmentaja Veli-Matti Hemmo auttaa voimistelijoiden henkisessä valmennuksessa. Valmentajan arki teinien kanssa. 16-17 Naisten telinevoimistelu Huippuvoimistelijoiden tuoreimmat kuulumiset ja naisten telineet esittelyssä voimistelijoiden silmin. 18 Akrobatiavoimistelu Akrobatiavoimistelijat mukana Gymnaestradassa 19 Trampoliinivoimistelu Vanhemmat kertovat, millaista on olla mukana järjestämässä suurta voimistelukilpailua Tampereella. 20 Teamgym Valmentajat kasasivat joukkueen Voikkapäiville. TG-voimistelijat saavat jalkatekniikkavalmennusta myös joukkuevoimistelun osaajalta. 21 Rytminen voimistelu Jouki Tikkanen harjoittelee yhdessä nuorten lupausten kanssa 22 Tampereen Voimistelijoiden kilparyhmät Kuusi lajia ja 28 kilparyhmää 23 Urheiluakatemia ja Tansanian-kuulumiset Tampereen Urheiluakatemian fysioterapeutti Juha Koskela auttaa voimistelijoita. Valmentaja ja seura-aktiivi Maiju Missokia perusti voimisteluseuran Tansaniaan. Tampereen Voimistelijat, Voikkari-lehti Päätoimittaja Lehden tekijät Lotta Nuppola puh. 050 3372856 lotta.nuppola@ tampereenvoimistelijat.fi Aleksi Jäntti Carita Berg Jouko Keski-Säntti Viivi Karivieri Mirkka Korpi Kajsa Lundell Maiju Missokia Matti Nenonen Janica Niemelä Lotta Nuppola Henna-Riina Nurmi Roosa Pelkonen Maarit Petäjämäki Aki Rask Sami Reivinen Sonja Salomaa Annika Savola Sanni Suominen Milla Vahtila Else-Mari Vuosjoki Taitto Lotta Nuppola Tampereen Voimistelijoita tukemassa myös: Pronor Control Oy Pirkka-Hitsi Tilausliikenne Atro Vuolle Insinööritoimisto LaRa www.tampereenvoimistelijat.fi Paino Alma Manu Oy Tampere, 2015 Osoite Tesomankatu 33, Tampere 3 4 Voimisteluliiton terveiset Tampereelle Yhteen huippuorganisaatioon Hallinnollisesti kesä on ollut hiljainen, mutta voimistelullisesti ikimuistoinen. Tampereen Voimistelijoiden toimijat sidosryhmineen on loppukevään ja kesän aikana lähestynyt useamman kerran inhimillisen sietokyvyn rajaa. Onneksi venyminen on toistaiseksi johtanut erinomaisiin tuloksiin. Seuramme järjesti huhtikuun lopussa joukkuevoimistelun maailman cupin finaalin ja kesäkuun alussa voimistelupäivät Tampereella. Molemmat tapahtumat onnistuivat erinomaisesti. Toukokuisten SM-kilpailuiden tulosten perusteella uskallan taas väittää, että Tampereen Voimistelijat on tällä hetkellä Suomen paras voimisteluseura. Kun lisäksi Minetit kirkasti maailman cup –hopean MM-kullaksi Färsaarilla, väitän meillä olevan jalansijaa myös kansainvälisesti. Voimistelukesän kruunasi Suomessa järjestetty Gymnaestrada. 21 000 urheilijaa osoitti, että voimistelu on kansainvälisesti suosittu laji sekä harrastus- että kilpaurheilumuotona. Tapahtuman saaminen Suomeen ja sen onnistuneet järjestelyt kertovat siitä, että Suomen Voimisteluliittoa arvostetaan kansainvälisesti ja se kykenee menestyksekkäästi organisoimaan suuriakin tapahtumia. Meidän olisi aika ottaa ratkaisevat harppaukset suomalaisen voimistelun viemiseksi kansainväliselle huipulle. Suomi on pieni maa, ja resurssimme ovat kilpailijoihimme nähden vähäiset. Voimistelun saralla tehdään erinomaista työtä eri puolilla maata. Päällekkäisellä työllä tuhlataan resurssejamme. Jotta saavuttaisimme voimistelussa vankan kansainvälisen aseman myös urheilullisesti, meidän on optimoitava toimintaamme. Harrastevoimistelun mahdollistaminen maan jokaisella kolkalla on välttämättömyys, mutta huippuvoimistelu olisi järkevä keskittää kahteen tai kolmeen keskukseen valtakunnassa. Tampereella on erinomaiset edellytykset toimia yhtenä huippuvoimistelukeskuksista: sijaintimme on maantieteellisesti keskeinen, meillä on kansainvälisestikin mitaten hyvät harjoitustilat ja tulokset osoittavat, että täällä osataan jo nyt huippuvalmennus. Saumaton yhteistyö Tampereen kaupungin sekä urheiluakatemian kanssa mahdollistaa harjoitteluolosuhteiden edelleen parantamisen. Emme kuitenkaan voimistele lintukodossa. Myös Tampereella tuhlataan vielä resursseja, mikä osaltaan tekee tien kivikkoisemmaksi matkallamme voimistelun kansainväliselle huipulle. Tampereen Voimistelijat ja Tampereen Sisu laativat viime syksynä huippuvoimistelustrategian. Strategiatyön yhteydessä ja sen jälkeenkin on noussut esiin se, että teemme paljon samoja asioita tietämättämme, toisiltamme salaten ja keskenämme kilpaillen, vaikka emme saavuta sillä tunnistettavaa etua. Suurimpina syinä syntyneeseen tilanteeseen ovat seurojen omaleimaiset historiat ja sitä kautta syntyneet vahvat seuraidentiteetit, erilaiset toimintakulttuurit sekä yksittäistapauksissa henkilökemiat. Yhteinen huippuvoimistelustrategia tähtää toimintakulttuurien yhtenäistämiseen ja huippuvoimistelun olosuhteiden parantamiseen. Paras lopputulos ja silein taival kansainväliselle huipulle saavutettaisiin sillä, että tamperelaista huippuvoimistelua ja siihen liittyvää harrastevoimistelua johtaisi yksi organisaatio. Tuleeko se koskaan onnistumaan, riippuu meistä voimistelun parissa toimivista. Yhden organisaation mallia pitää vähintään kokeilla. Kuluva vuosi on ollut voimistelun osalta menestyksekäs kaikilla voimistelun eri osa-alueilla. Huippu-urheilun puolella menestystä on tullut useissa eri voimistelulajeissa. Heinäkuussa Helsingissä järjestetty Gymnaestrada taas oli onnistuminen, joka lisäsi voimistelun tunnettuutta Suomessa ja sai voimisteluseurojemme jäsenet liikkeelle. Gymnaestrada viikko täyttyi positiivisista tunnelmista, iloisista kasvoista ja upeista esityksistä. Tapahtuma osoitti, että voimistelu on loistava harrastusmuoto niin lapsille kuin aikuisillekin ja voimistelun parista löytyy sopivaa haastetta sekä harrastevoimistelijoille että kilpa- ja huippu-urheiluun tähtääville voimistelijoille. Tampereen Voimistelijat on Voimisteluliiton huippuseura, jolla on laaja ja monipuolinen laji- ja harrastustarjonta. Yhteistyö Voimisteluliiton, Tampereen urheiluakatemian ja Tampereen Voimistelijoiden välillä on aktiivista ja joustavaa ja sillä pyritään mahdollistamaan huippu-urheiluun tähtäävien voimistelijoiden harjoitteluun keskittyminen. Haluamme Voimisteluliiton puolesta vielä onnitella Minettejä joukkuevoimistelun maailmanmestaruudesta ja junioreiden MM hopeasta. Lisäksi toivotamme Jouki Tikkaselle ja Titta Heikkilälle tsemppiä rytmisen voimistelun MM-kilpailuihin valmistautumiseen, sekä Annika Urvikolle ja Igor Cherepoville telinevoimistelun MM-kilpailuun. Ja kaikille pienille ja isoille voimistelun harrastajille nautinnollisia hetkiä voimistelun parissa. Kansainvälinen Voimisteluliitto FIG on myöntänyt vuoden 2016 rytmisen voimistelun maailmancupin osakilpailuista ensimmäisen Suomelle järjestettäväksi. Kilpailut käydään 26.-28.2.2016 Espoossa. Suomi on emännöinyt rytmisen voimistelun arvokilpailuja viimeksi 80-luvulla, kun rytmisen voimistelun EM-kilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 1988. Helmikuun kilpailuihin odotetaan 50 yksilövoimistelijaa ja 15 joukkuetta. Tämä hieno mahdollisuus nähdä huippuvoimistelua kannattaa hyödyntää ja saapua helmikuussa Espooseen seuraaman kilpailuita. Toivottavasti näemme silloin! Liisa Ahlqvist-Lehkosuo Valmennuspäällikkö Suomen Voimisteluliitto Aleksi Jäntti Johtokunnan puheenjohtaja Tampereen Voimistelijat Juniorityötä tukemassa TERVETULOA AIDON PALVELUN PANKKIIN! Varaa aika suoraan asiantuntijallemme osoitteessa www.aitosp.fi/varaa-aika TAMPERE • Kauppakatu 14, puh. 03 4584 0110 • Sammonkatu 26, puh. 03 4584 0290 Lielahti, Taninkatu 2 puh. 03 4584 0130 • Hervanta, Insinöörinkatu 23, puh. 03 4584 0150 PIRKKALA • YLÖJÄRVI • NOKIA • KANGASALA • VALKEAKOSKI HÄMEENKYRÖ • PÄLKÄNE • IKAALINEN • LUOPIOINEN Tampereen Voimistelijat Tampereen Voimistelijoiden SM-mitalistit 2015 www.tampereenvoimistelijat.fi 5 Voimistelukoulu sopii kaikille. Liikkeitä harjoitellaan kunkin voimistelijan taitotaso huomioiden. Jaden heilunta on jo vauhdikas! Monipuolisuus ja hauskuus ovat voimistelukoulun valtteja. Kun kirahvikävely sujuu lattialla, kokeillaan sitä voimistelupenkin päällä. 6 Roikkuminen ja heiluminen harjoittaa voimaa ja on monelle lapselle mieluisinta temppuilua. Pinja saa varpaat näin helposti tankoon. Kohta on Saanan vuoro kokeilla. Niskaseisonta on yksi voimistelukoululaisen perusliikkeistä. Ohjaaja Emilia Syväjärvi muistuttaa suorista polvista ja ojennetuista nilkoista. Millan niskaseisonta pysyy jo vaivatta! Ohjeiden kuuntelu ja keskittyminen ovat tärkeitä taitoja voimistelusalin ulkopuolellakin. Ohjaaja antaa vielä viimeiset vinkit ja pian 5-7-vuotiaat ystävineen pääsevät telineradalle. Tampereen Voimistelijat Voimistelukoulussa kiivetään ja kieputaan, opitaan uutta ja leikitään Maarit Petäjämäki Voimistelukoulu on alkamassa ja lapset kokoontuvat alkuasetelmiin pitkälle permantomatolle. Tällä kertaa mukaan on voinut ottaa kaverin ja nimenhuudon lomassa voimistelijat saavat esitellä vierailevan ystävänsä. Ohjaaja kertoo alkuleikin säännöt ja parikymmentä lasta ampaisee liikkeelle ristiin rastiin ympäri liikuntasalia. Ohjaajan merkistä kaikki kiipeävät salamannopeasti puolapuille, köysille, renkaille, rekille tai penkkien päälle. Varpaat on pelastettu ”kastumiselta” ja leikki jatkuu erilaisin liikkumistyylein ympäri salia, kunnes varpaat pitää taas saada lattiasta ylös. Alkuleikin jälkeen järjestäydytään jonoihin permantomattojen taakse. Matolla kulkevat kirahvit, karhut, ravut, puput ja sammakot etuperin, takaperin ja pomppien. Voimistelukoululaiset näyttävät mallia mukana tulleille kavereilleen. Pieni voimistelija haluaa näyttää, kuinka isä yleensä treenaa kotona. Pian kaikki kokeilevat, kuinka sujuvat askelkyykyt ja punnerrukset pienen voimistelijan mallin mukaan. Voimistelukouluharjoitus hui- pentuu telinerataan ja voimistelijat kokoontuvat keskiympyrään kuuntelemaan ohjeita. Kukin voimistelija vuorollaan pääsee näyttämään oikeat suoritukset ja sitten on kaikki lähtevät kiertämään rataa. Tänään radalla kiivetään köysissä, kokeillaan rekillä neulansilmää ja kuperkeikkaa renkailla. Lisäksi radalla tasapainoillaan voimistelupenkillä, heitetään kärrynpyöriä, seistään päällä ja harjoitellaan ponnistuslaudalta ponnistamista. Radalla on myös pisteet vatsalihasten ja selkälihasten harjoittamiseen. Lapset siirtyvät omatoimisesti temppupisteeltä toiselle posket punottaen. Ohjaajat avustavat tarvittaessa ja neuvovat oikeita suoritustekniikoita. Kaikilla voimistelijoilla on omat vahvuutensa ja vertaaminen toisten suorituksiin on tarpeetonta. Jokainen saa tekemisestään kehuja ja kannustusta sekä neuvoja temppuihin, jotka eivät vielä onnistu. Kauden aikana voimistelijat saavat tarroja taitokorttiin oppimistaan tempuista ja liikkeistä. Pienen juomatauon jälkeen voimistelijat etsivät paikat permantomatolta. Matolla nostetaan vielä siltoja ja venytellään jalkojen lihaksia. Harjoitus päättyy aina lop- L OT TA N U P P O L A puriviin. Jalat asetellaan tiukasti vierekkäin. peppu puristetaan rusetille, napanappi painetaan kiinni ja sujautetaan vielä appelsiini leuan alle. Koko rivi voimistelijoita venyttää upean ryhdin. Heippa, nähdään taas viikon päästä! Tampereen Voimistelijoiden Voimistelukouluissa harjoitellaan voimistelun perusteita lapsen ikätasolle sopivalla tavalla. Leikki ja mielikuvitus ovat mukana jokaisessa harjoituksessa. Kaikki ohjaajat ovat suorittaneet jumppakouluohjaajakoulutuksen, jossa ovat oppineet lapsen kehityksen vaiheet sekä voimistelun perusliikkeiden opettamisen. Voimistelukoulu on paikka, josta pieni voimistelijan alku voi aloittaa voimisteluharrastuksensa ja aikanaan siirtyä esivalmennus- tai valmennusryhmiin. Voimistelukoulu on myös paikka, jossa voi harrastaa voimistelua kerran viikossa kukin omalla tasollaan. Parhaimmillaan Voimistelukoulu tartuttaa liikuntakipinän, joka kannattaa koko loppuelämän joko voimistellen tai muulla tavoin liikkuen. Voimistelukoulussa harjoitellaan motorisia perustaitoja ja kehonhallintaa voimistelun perusliikkeiden kautta. Vau, mikä jännehyppy! Jade Tulokas on edennyt voimistelussa huimaa vauhtia ahkeran harjoittelun ansiosta Maarit Petäjämäki Puomi on Jadelle tuttu teline. Siltä tuli mitali Tampereen Voimistelijoiden seurakilpailussa viime keväänä. – Ajattelin, että voimistelu olisi minulle se oikea laji, kertoo Jade Tulokas voimisteluharrastuksensa alkutunnelmista viime syksyltä. Jade, 10, on tainnut osua varsin oikeaan ajatuksessaan. Oikean lajin löytymistä on vaikea kiistää, kun Jade kuvailee innostustaan voimisteluharjoitteluun. – Aloitin viime syksynä Vuorentaustan voimistelukoulussa ja trampoliinikoulussa Ikurissa. Joulun jälkeen siirryin esivalmennusryhmä Nipsuihin Ikuriin, mutta halusin jatkaa myös Vuorentaustassa ja trampoliiniryhmässä. Nipsut harjoittelivat kaksi kertaa viikossa ja molemmat voimistelukoulut kerran viikossa. Eikä Jaden harjoittelu ole jäänyt vain ohjattuihin harjoituksiin. – Minulla on kotona sellainen matto, jolla harjoittelen päivittäin. Harjoittelen käsilläseisontaa ja flikiä. Jade on myös innokas leireilijä. Kesällä hän osallistui akrobatiavoimistelun lajileirille sekä esivalmennus- ja valmennusryhmäläisten taitoleirille. Jadea kiehtovat erityisesti telinevoimistelu ja akrobatiavoimistelu. Jaden mielestä parasta voimisteluharrastuksessa on lajiharjoittelu. – Saa tehdä jo opittuja juttuja ja lisäksi saa oppia uusia asioita. Voimistelukoulussa erilaisia telineitä harjoitellaan usein temppuratojen muodossa. Esivalmennus- www.tampereenvoimistelijat.fi ryhmissä syvennytään tarkemmin eri telineiden tekniikoihin. Jaden lempitelineeksi on muodostunut eritasonojapuut. Kieppuminen ja heiluminen ovat Jaden mieleen, vaikka teline on vaativa. – Olen oppinut kiintopyörähdyksen ja hypyn ala-aisalta yläaisalle. Jade ja monet muut voimistelukoululaiset päättivät kevätkautensa yhteiseen kevättapahtumaan. Kevättapahtumassa Jade pääsi näyttämään taitojaan esittämällä permanto- ja nojapuusarjansa. Esivalmennusryhmän puolella kausi puolestaan huipentui seuran omaan seurakisaan. Seurakisas- sakaan Jaden into harjoitteluun ei jäänyt huomaamatta. – Sain mitalin neliottelusta sekä hypystä ja puomilta. Alkava kausi tuo Jaden voimisteluharrastukseen jälleen uusia tuulia. Kesäkuun lopussa Jade sai mieluisia uutisia, kun hänet valittiin telinevoimistelun valmennusryhmä Neilikoihin. L OT TA N U P P O L A Jaden voimisteluinnostus syttyi Vuorentaustan koulun voimistelukoulussa viime syksynä. 7 8 Meidän perheessä liikutaan! HAEMME TULEVIA VOIMISTELIJOITA Liikunta on Siltakosken perheen yhteinen juttu aina voimistelusta jalkapalloon ja uinnista lainelautailuun asti Etsimme lahjakkaita voimistelijoita esivalmennusryhmiin ja valmennusryhmiin Viivi Karivieri ODOTAMME SINULTA Liikunnallista elämäntapaa Olet tottunut liikkumaan paljon ja monipuolisesti. Sinulle kolme tuntia liikuntaa päivässä on arkea, etkä pelkää vauhdikastakaan menoa. Syöt terveellisesti ja nukut riittävästi. Sosiaalisia taitoja Osaat toimia ryhmän jäsenenä ja olet ystävällinen muille lapsille ja aikuisille. Kuuntelet ja noudatat annettuja ohjeita. Jaksat myös odottaa vuoroasi. Hyviä fyysisiä ominaisuuksia Olet nopea, ketterä, vahva ja notkea. Nautit saadessasi hyödyntää ja vahvistaa näitä luontaisia ominaisuuksiasi. Nopeaa oppimiskykyä Nautit uuden oppimisesta ja uusien juttujen kokeilemisesta. Opitkin uusia asioita helposti ja nopeasti. Kunnianhimoa ja määrätietoisuutta Kilpailuviettisi on vahva ja haluat usein arkisissakin tilanteissa olla ensimmäinen tai paras. Olet valmis näkemään myös vaivaa menestyksen eteen. Innostusta voimisteluun Tahdot voimistella. Odotat innolla seuraavia harjoituksia ja nautit treenaamisesta. Kotonakin temppuilet ja esittelet taitojasi perheenjäsenille. TARJOAMME SINULLE Ammattitaitoista valmennusta Tampereen Voimistelijoiden valmentajat ovat koulutettuja ja osaavia voimistelun asiantuntijoita. Seurassa työskentelee useita päätoimisia ammattivalmentajia ja sitäkin suurempi joukko päteviä tuntivalmentajia. Hyvät harjoitusolosuhteet Ikurin liikuntahallin harjoitustilat on remontoitu juuri voimistelun tarpeisiin. Ne tarjoavat erinomaiset puitteet laadukkaalle harjoittelulle. Toimivan toimintaympäristön Seuratoiminta tarkoittaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Tampereen Voimistelijoissa saat mukavaa seuraa ja uusia ystäviä. Toiminta on hoidettu ammattimaisesti muuallakin kuin voimistelusalin puolella. OTA YHTEYTTÄ Mikäli koet olevasi etsimämme tuleva huippuvoimistelija, ilmoittaudu esivalmennusryhmään nettisivujen kautta tai ota yhteyttä suoraan johonkin valmentajistamme ja sovi kokeilukerta valmennusryhmän harjoituksissa. Sera Siltakoski on yksi seuramme nuorista esivalmennusryhmäläisistä. Hän on pirteä 5-vuotias voimistelijatyttö, ja vanhempiensakin mielestä todellinen energiapakkaus. Sera voimisteli vielä keväällä 2015 Hosulit-esivalmennusryhmässä nimeltä, ja nyt suunta käy kohti tavoitteellista harjoittelua valmennusryhmässä Pippurit. Mistä Sera on saanut vaikutteensa aktiiviseen elämään? Miten heidän perheessään liikutaan, ja millä tavalla se näkyy heidän arjessaan? – Kevään kahden viikoittaisen voimistelutunnin lisäksi Sera harrasti keväällä Hip Hop / Show Dance -tanssia tunnin viikossa. Näiden lisäksi hän liikkuu aktiivisesti omatoimisesti päivittäin, esimerkiksi voimistelemalla ja tanssimalla kotona, tai pihaleikeissä ja omalla trampoliinillaan hyppien, kertoo Seran äiti Kirsi Siltakoski. Hän vielä tarkentaa, että muukin perhe liikkuu säännöllisesti useita tunteja viikossa. Isoveli Joa urheilee jalkapallon ja uimisen parissa, äiti ammatikseen liikunnanohjaajana ja isä kuntosalilla. Jo aikuistunut isosisko Esra on kilpaillut nuorempana SM-tasolla taitoluistelussa, ja nykyisin hän pelaa jalkapalloa naisten sarjassa. Onkin selvää, mistä liikunnalliset vaikutteet tulevat. – Liikunta on meidän perheessä elämäntapa, jolla pidetään niin keho kuin mielikin virkeänä ja hyvässä kunnossa. Tärkeintä on liikunnasta nauttiminen ja sen tuomat onnistumisen tunteet sekä hyvä olo. Myös tavoitteellinen harjoittelu ja itsensä haastaminen kilpailemista myöten kuuluvat asiaan, Kirsi Siltakoski kertoo. Kirsi-äidillä on yli kymmenen vuoden kokemus kilpailemisesta vapaaohjelma-fitnessissä, minkä myötä on pokaaleja karttunut kaappiin useita. Parhaimpana saavutuksena on MM-hopea. Siltakosken perhe haluaakin kannustaa jokaista liikunnan pariin. Ei pelkkien mitalien takia – Liikunta missä muodossa tahansa kannattaa, sillä se tuo kokonaisvaltaista terveyttä, energiaa arjessa jaksamiseen, hyvää oloa ja stressinsietokykyä. Liikunnan kautta oppii myös itsensä kehittämistä, sinnikkyyttä sekä tavoitteellisuutta. Myös laadukkaan ravinnon ja levon merkitys on tärkeää päivittäisessä elämässä. Kannattaa kokeilla eri lajeja oman lajin löytämiseksi siitä se lähtee! Liikunnan monipuolisuus unohtuu helposti, mutta se on erittäin tärkeä asia, varsinkin kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen. Vaikka oma rakas laji helposti veisikin lähes kaiken ajan, kehomme tarvitsee vaihtelua pysyäkseen motorisesti tasapainossa. Yksipuolinen harjoittelu voi rasittaa liikaa kehoa, ja hyvä keino virkistää itseään on kokeilla jotain uutta mielenkiintoista lajia. Liikunnan hienous piilee siinä, että jokainen voi kokea onnistumisen tunteita, sillä erilaisia lajeja on Sera Siltakoski liikkuu paljon ja nauttii voimistelusta. Tyttö on selvää mestariainesta. olemassa lukematon määrä, tarvitsee vain löytää mieleisensä. Ei tarvitse voittaa kilpailua tunteakseen itsensä voittajaksi; itsensä ylittäminen lajissa kuin lajissa on yksi hienoimmista tunteista. Minähän osaan! sa tekemisessään. Sera on varsin määrätietoinen neiti ja hän selvästi nauttii voimistelun tuomista haasteista sekä uuden oppimisesta, äiti paljastaa. Arkiliikuntaa yhdessä Koko perheellä on Suomen ilmastoon nähden hieman erikoinen yhteinen harrastus, lainelautailu. Sen vuoksi haaveena olisikin matkustaa lomalle lämpimämpien vesien ääreen. Kysyttäessä millainen olisi heille mieluisin aktiivipäivä perheen kesken, äiti vastaa: – Tyyni, aurinkoinen ilma valtameren rannalla, jossa kirkkaassa merivedessä rantaan rullaa tasaisin välein laadukkaita aaltoja surffattavaksi - sopivan pieniä, jotta koko perhe voi nauttia aallolla ratsastamisesta. Voimistelu on antanut Siltakosken perheen lapsille pohjaa tulevaan. – Parasta voimistelussa on harjoittelun tuoma kokonaisvaltainen kehonhallinta ja liikkuvuus. Suosittelemme voimistelua lämpimästi kaikille lapsille, sillä voimistelu antaa mainion pohjan kaikenlaisen liikunnan harrastamiseen. Kaikki lapsemme ovat aloittaneet liikuntaharrastuksensa Tampereen Voimistelijoissa. Siltakosken perheessä liikunnan monipuolisuus on otettu huomioon myös arjessa. Näin pienilläkin asioilla on suuri vaikutus. – Meidän perheen arkiliikuntaan kuuluvat koti- ja pihatyöt, kävely, portaiden valinta hissin sijaan, sekä kaikenlainen tekeminen lasten kanssa. Liikkuminen yhdessä vahvistaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Arvostus itseä ja muita kohtaan kasvaa. Seran omat suunnitelmat Mistä Sera haaveilee? Ovatko tulevaisuuden suunnitelmat jo kirkkaana mielessä? – Sera on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hän näyttää löytäneen oman lajinsa jo hyvin nuorella iällä – eli siltä pohjalta hän katsoo itseään: joko voimistelijana tai tanssijana. Tavoitteenamme on antaa Seralle mahdollisuus harrastaa voimistelua oman kiinnostuksen vaatimalla tasolla, sekä kannustaa ja tukea häntä kaikes- Tampereen Voimistelijat Lomalla lainelautailua ESIVALMENNUSRYHMÄT Esivalmennusryhmään saa ilmoittautua, kun täyttää seuraavat kriteerit: 3. Lapsi pärjää ryhmässä ilman erityistä tukea (osaa noudattaa ohjeita ja antaa muille voimistelurauhan). 4. Lapsi hallitsee joitain voimistelun perusliikkeitä (kuperkeikka, silta, niskaseisonta) 1. Lapsi on halukas ja valmis harjoittelemaan kaksi kertaa viikossa. 2. Motoriset perustaidot (juokseminen, kieriminen, hyppääminen, kiipeäminen, roikkuminen) ovat hallussa. HATTIVATIT (2009-2010-syntyneet) TIUHDIT (2006-2008-syntyneet) NUORET (1999-2002-syntyneet) TITANIA (2006-2008-syntyneet) Ratina perjantaisin kello 16.15-17.15 Toinen viikottainen harjoitus käydään omassa voimistelukouluryhmässä. Ratina keskiviikkoisin kello 15.30-16.45 ja Annalan koulu lauantaisin kello 12.15-13.30 Ikuri tiistaisin kello 18.45-20.45 ja perjantaisin kello 15.30-17.15 Painotus teamgymissä NIPSUT (2003-2006-syntyneet) TUISKUT (2010-2011-syntyneet) Ikuri tiistaisin kello 18-20 ja torstaisin 17-19 Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30 HOSULIT (2010-syntyneet) Ikuri tiistaisin kello 18.00-18.45 ja torstaisin kello 16.30-17.15 VIUHDIT (2007-2009-syntyneet) Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30 Ikuri torstaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30 SINEA (2008-2010-syntyneet) Painotus joukkuevoimistelussa Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30 HIPSUT (2002-2005 -syntyneet) Ratina maanantaisin kello 16-17.30 ja Annalan koulu lauantaisin kello 13.30-15.00 VALMENNUSRYHMÄT Valmennusryhmiin edetään joko esivalmennusryhmien tai valintatilaisuuksien kautta. Ryhmistä kiinnostuneet voivat ottaa myös suoraan yhteyttä valmentajiin ja sopia kokeilukerrasta jonkin ryhmän harjoituksissa. Pääsääntöisesti valmennusryhmäläisiltä vaaditaan jo jonkin verran voimisteluosaamista. Joukkuevoimistelu Naisten telinevoimistelu Neilikat Natalian ryhmä 5-10-vuotiaille, harjoitukset 2 x vko Ryhmä on jaettu ”isoihin” ja ”pieniin” terhian@gmail.com 5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko natalia@tampereenvoimistelijat.fi Pippurit Elea Tiuku 5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko maija.kyllonen@tampereenvoimistelijat.fi 5-7-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko lotta.nuppola@tampereenvoimistelijat.fi 6-8-vuotiaille, harjoituksia 4 x vko lotta.nuppola@tampereenvoimistelijat.fi Maijan minit Jänikset Trampoliinivoimistelu 11-14-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko henna.nurmi@starjump.fi Nuoret 11-16-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko hannula.rafael@gmail.com 9-12-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko maarit.petajamaki@tampereenvoimistelijat.fi 7-9-vuotiaille, harjoituksia 4 x vko maija.kyllonen@tampereenvoimistelijat.fi Taso 3 8-10-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko jenita.lindfors@luukku.com Harrastekilparyhmä Perhoset Rytminen voimistelu Minirytmiset Rytmisen harrastekilparyhmä 4-6-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko minna.karhu@tampereenvoimistelijat.fi 8-12-vuotiaille, harjoituksia 2 x vko arlena_salo_95@hotmail.com Akrobatiavoimistelu Teamgym Akro juniorit Pojat 5-10-vuotiaille, harjoituksia 3 x vko sanni.suominen@tampereenvoimistelijat.fi 9-13-vuotiaille pojille. Harjoituksia 2 kertaa viikossa santeri.marjamaki@hotmail.com www.tampereenvoimistelijat.fi 9 Liikuntaluokka kutsuu Tampereen Voimistelijat aloittaa yhteistyön Tesomajärven koulun liikuntaluokkien kanssa L OT TA N U P P O L A Tesomajärven koulussa aloitti vuosi sitten ensimmäinen liikuntapainotteinen luokka. Tänä syksynä starttaa jälleen uusi kolmosluokka ja tällä kertaa pulpettien ääreen istahtaa myös muutama voimistelija. Voimistelu on varhaisen erikoistumisen laji, jossa harjoitusmäärät ovat suuria jo alakoululaisilla. Erityisesti olympialajeissa eli telinevoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa kansainväliseen kärkeen ei ole mitään asiaa, ellei harjoitusmäärä jo 10-vuotiaana ole yli 20 tuntia viikossa. Murrosikäiset puolestaan harjoittelevat yhtä paljon kuin aikuiset huippu-urheilijat eli noin 30 tuntia viikossa ja ylikin. Tampereella ei näihin lukemiin toistaiseksi ole moni voimistelija yltänyt. Tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. Tämän syksyn kolmosluokkalaisten syyt hakeutua liikuntaluokalle ovat kuitenkin samoja kuin muillakin liikunnasta innostuneilla lapsilla, lajista ja treenimääristä riippumatta. Nämä lapset rakastavat liikuntaa ja liikkumista. He nauttivat treenaamisesta, mutta viihtyvät myös perheensä ja kavereidensa seurassa. Voimistelijoiden kohdalla liikuntaluokassa on kyse ennen kaikkea lasten arjen helpottamisesta. Koulusta on lyhyt matka Ikurin liikuntahallille harjoituksiin. Lisäksi hallin kahvilasta saa kätevästi välipalan. Myös koulupäivän sisältö on pe- rinteistä aktiivisempi, jolloin palautuminen harjoituksista toteutuu paremmin. Tulevat liikuntaluokkalaiset eivät tarvitse miettimistaukoa kertoakseen, miksi haluavat liikuntaluokalle. – Haluan harrastaa enemmän, Peppi Ristimäki kertoo. Ristimäen harrastus on joukkuevoimistelu ja tähän asti harjoituksia on ollut viidesti viikossa. Nyt harjoitusmäärää on mahdollista nostaa ilman, että perheen yhteinen aika tai kavereiden kanssa vietetty aika kuitenkaan vähenee. Yhtenä tai kahtena aamuna tulee olemaan aamutreeni ja muuten harkat ovat heti koulupäivän jälkeen. Näin arki-iltoihin jää itse asiassa enemmän vapaa-aikaa kuin aiemmin. Koulun vaihtaminen jännittää voimistelijaa vasta ihan pikkuisen. – Varmaan juuri ennen koulun alkua alkaa jännittää enemmän, Ristimäki arvelee. Äiti sen sijaan on miettinyt asiaa enemmänkin. Vanha koulu on nimittäin pieni ja lähellä kotia. Nyt oppilasmäärä tuplaantuu ja koulumatka pitenee neljään kilometriin. Varsinaisia huolenaiheita ei kuitenkaan tunnu olevan. – Peppi pääsee kulkemaan pitkälle syksyyn polkupyörällä ja talvella sitten bussilla. Tänne ei tarvitse edes vaihtaa bussia vaan 13 tulee meiltä Vuorentaustasta suoraan Joukkuekaverit Aino Niiniaho, Netta Nuppola ja Peppi Ristimäki aloittavat syksyllä Tesomajärven koulun liikuntapainotteisella kolmosluokalla. Kolmikko on innoissaan uudesta koulusta ja uusista luokkakavereista. GLITTER – PARAS HIUSTUOTTEISSA! Nutturaverkot, pinnit, valkit, koristeet - meiltä löydät ne kaikki. 10 koululle, Pepin äiti Terhi Ristimäki kertoo. Ristimäet eivät aseta liikuntapainotteiselle luokalle suuria odotuksia vaan toivovat koululta samoja asioita kuin kuka tahansa vanhempi. – Hyvää yhteistyötä kodin kanssa. Sellaista koulua, missä lapsen TÄLLÄ KUPONGILLA -25% KERTAOSTOKSESTA. on hyvä ja turvallinen olla, Ristimäki kuvailee. Syy koulun vaihtamiseen ei siis ole vanhempien kunnianhimoisissa haaveissa tehdä lapsestaan huippu-urheilijaa. Vanhemmat joutuivat itse asiassa koulun vaihtamista hieman pohtimaan, mutta koska Peppi itse sinne halusi ja peruste- ✂ Koskee normaalihintaisia tuotteita. Voimassa Koskikeskuksen, Lielahtikeskuksen ja Lempäälän Ideaparkin Glitter-myymälöissä 30.9. asti. Tampereen Voimistelijat lut olivat kohdillaan, ei päätös ollut vaikea. – Ja tuleehan meille nyt vähemmän kuskaamista reeneihin, kun Peppi pääsee itse kulkemaan suoraan koulusta hallille. Heini Laukkanen on yksi Tampereen Voimistelijoiden nuorista valmentajista, jotka itsekin vielä voimistelevat, mutta haluavat jakaa osaamistaan myös pienemmille voimistelijoille. Valmentajaksi kasvetaan vähitellen Valmentaja Terhi Anttinen on ryhtynyt mentoriksi nuorille aloitteleville valmentajille. Anttisen mielestä uudelle valmentajalle on tärkeää olla tukena ja ottaa tämä mukaan konkareiden joukkoon. – Helpointa on aloittaa valmentaminen kokeneemman valmentajan parina, mutta pian täytyy saada myös omaa vastuuta, Anttinen kertoo. Anttinen pitää keskusteluja valmennukseen liittyvistä asioista antoisina. Mitä tehdään ja miksi tehdään? Mitkä ovat ryhmän tavoitteet ja kuinka näihin tavoitteisiin päästään? – Toivon uusien valmentajien oivaltavan perustyön merkityksen. Jotta saadaan hyviä voimistelijoita, täytyy perustan olla vahva. Kokeneena valmentajana Anttinen pystyy neuvomaan paitsi lajitekniikoiden opettamista myös ryhmän kanssa toimimisessa. – Yksi tärkeimmistä asioista on oppia, kuinka suuressakin ryhmässä huomioidaan jokainen voimistelija. Kokeneet valmentajat tietävät, että välillä tulee vaiheita, jolloin voimistelijoissa ei tapahdu juuri mitään kehitystä. Se yleensä turhauttaa. – Tällöin on hyvä kannustaa uusia valmentajia vain jatkamaan hyvää perustyötä, sillä se tuo tulosta jossain vaiheessa. ”Haluan olla kannustava ja motivoiva, mutta saada myös tuloksia aikaan” ”Aloitin telinevoimistelun 8-vuotiaana harrasteryhmässä. Pian siirryin taitoryhmään ja siitä myöhemmin kilparyhmään. Myöhemmin mukaan tuli myös teamgym, jonka parissa jatkan voimistelua toivottavasti vielä pitkään. Valmentajaksi päädyin, kun selän rasitusmurtuma pakotti minut treenitauolle ja voimistelukouluun tarvitiin tuuraajaa kerran viikossa. Valmentajana haluan olla kannustava ja motivoiva, mutta silti saada hyviä tuloksia aikaan. On tärkeää, että voimistelijoilla on intoa tulla harjoituksiin ja harjoittelu on mielekästä. Tässä vaiheessa valmentajauraani koen hallitsevani ryhmän käsittelyn ja pohjatyön tekemisen. Ryhmässä lapset ovat pieniä, joten heille asioita täytyy selittää eri tavalla kuin isommille voimistelijoille. Vahvuutenani on kärsivällisyys ja asioiden kertaaminen. Kehittyä tahdon ennen kaikkea uusien asioiden opettamisessa. On helpompi kertoa virheet liikkeestä, jonka voimistelija osaa jo valmiiksi, kuin se, että joutuu itse opettamaan liikkeen alusta asti. Parasta valmentamisessa on oman työnsä tuloksen näkeminen. On mahtavaa huomata, kuinka voimistelija jaksaa kiivetä koko köyden ylös asti tai oppii tekemään kulmanojapidon! On myös ihana nähdä, kuinka lapset nauttivat voimistelusta ja tulevat iloisina harjoituksiin!” Pieni kipinä ei vielä ole rakkautta. Se saattaa toki tuntua siltä, mutta alkuhuuman innostus muuttaa muotoaan tutustumisvaiheen jälkeen. Jonkun toisen kohdalla mitään järisyttävää rakastumisen tunnetta ei missään vaiheessa edes tule. Kaikki vain tuntuu jollain tavalla hyvältä ja luontevalta. Nämä alkuvaiheen positiiviset tunteet joko voimistuvat ja syvenevät tai alkavat pikkuhiljaa haalistua. Rakkaussuhde voimisteluun Usein se alkaa äidin järjestäminä sokkotreffeinä. Ensitapaaminen tuntuu mukavalta ja kiinnostus herää. Tämähän voisi sopia minulle. Joku toinen kuulee kiinnostavia juttuja kaverilta tai näkee ilmoituksen lehdessä. Kipinä on saattanut syttyä jo ennen ensikohtaamista. Joskus näkee niitä voimistelijoita, joille suhde voimisteluun on täydellinen nappiosuma. Voimistelu näyttää antavan ennen kaikkea onnistumisia, iloa, nopeaa oppimista ja kehittymistä, ja pienet vastoinkäymiset vain vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. www.tampereenvoimistelijat.fi ”On hienoa nähdä voimistelijoiden kehittyvän” ”Olen harrastanut telinevoimistelua noin 10 vuotta ja lopetin juuri tänä keväänä. Päädyin valmentajaksi vamman takia, kun en voinut käydä omissa reeneissä, mutta halusin kuitenkin päästä voimistelusalille. Silloin valmentaminen alkoi kiinnostaa. Haluaisin olla hyvä ja kannustava valmentaja, joka huomio kaikki samalla lailla ja auttaa voimistelijoita kehittymään positiivisesti. Mielestäni olen hyvä neuvomaan ja antamaan ohjeita. Osaan myös kannustaa voimistelijoita yrittämään parhaansa. Valmentajana haluisin kehittyä tuntien suunnittelussa ja voimistelijoiden huomion saamisessa. Valmentamisessa hienoa on nähdä voimistelijoiden kehittyvän ja tietenkin iloitsevan reeneistä.” - Katri Vuohelainen - Heini Laukkanen Toisella koko suhde on yhtä myrskyä. Tunteet heittelehtivät laidasta laitaan, kun jonain päivänä kaikki tuntuu mahtavalta ja seuraavana päivänä tekisi mieli lyödä räpsät tiskiin tai tossut roskiin. Voimistelijat ovat useimmiten fiksuja ja ymmärtävät, että yksittäisen tunnemyrskyn perusteella ei kannata tehdä radikaaleja päätöksiä. Vaikka joku joskus lähteekin ovet paukkuen, on sovinnon tekeminen seuraavana päivänä mahdollista. Vuosien kuluessa suhde syvenee, mutta myös arki tekee tehtävänsä. Voimistelu saattaa muuttua tasaiseksi puurtamiseksi, josta intohimo on kadonnut. Silloin sitä kipinää ja alun innostuksen tunnetta kannattaa etsiskellä. Jos kipinä voimisteluun on aikoinaan syttynyt ja vielä päässyt kehittymään aidoksi lajirakkaudeksi, on tämä rakkaus mahdollista löytää aina uudelleen ja uudelleen. Voimistelu nimittäin tarjoaa niitä oppimisen ja itsensä voittamisen elämyksiä vielä vuosien puurtamisen jälkeenkin. Niistä pienistä, arkisista asioista vain pitää muistaa ja osata nauttia. Hyvässä suhteessa ihminen tuntee saavansa enemmän kuin antaa. Silloin on valmis näkemään vaivaa itselleen rakkaiden asioiden eteen. Lotta Nuppola 11 Aina jotain uutta mielessä C A R I TA B E R G Minettien maailmanmestaruusohjelman koreografian takaa löytyy mies, joka tuntee joukkuevoimistelun paremmin kuin kukaan muu. Nuori laji on viidentoista vuotensa aikana tehnyt melkoisen matkan pehmeästä naisvoimistelusta sporttiseksi huippuvoimisteluksi. Antton Laine on ollut tässä vahvasti mukana. – Joukkuevoimistelussa on ollut itse asiassa hyvin vähän sääntömuutoksia muihin voimistelulajeihin verrattuna, Antton Laine sanoo. Tämä pitää paikkansa, sillä esimerkiksi rytmisessä voimistelussa sääntöjä uudistetaan joka olympiadille ja muutokset ovat usein valtavia. Myös telinevoimistelussa valmentajilla ja voimistelijoilla on säännöllisin väliajoin mennä sormi suuhun, kun uusien sääntöjen julkistamisen jälkeen pitää opetella valtavasti uutta ja miettiä kaikki uusiksi. Joukkuevoimistelussa on viidentoista vuoden aikana tehty vain pari suurempaa sääntömuutosta. Laineen mielestä nekään eivät olleet kovin merkittäviä. Hän itse asiassa toivoo jotain kunnon uudistusta, koska se virkistäisi myös luomisprosessia. – Siinä on koreografille haastetta, kun pitää aina miettiä uusi tapa tehdä samaa asiaa, Laine kertoo. Tässä Laine onkin omaa luokkaansa. Uudet liikekehittelyt ja erilaiset tyylit kumpuavat koreografista ainutlaatuisella tavalla. Kansainvälistä kokemusta Laine on vieraillut ahkerasti treenisaleilla eri maissa ja sitä kautta oppinut ymmärtämään, millaiset seikat herättävät kiinnostuksen ja mitä voimistelussa eri puolilla maailmaa arvostetaan. – Tiedän aika hyvin, miten maailmalla ajatellaan ja siksi olen uskaltanut viedä ohjelmia rohkeasti eri suuntiin. Laine puhuu paitsi uuden ja erilaisen hakemisesta, myös lajin perusteista. – Tunnen joukkuevoimistelun juuret ja arvostan sitä, mistä kaikki on lähtenyt. Huippukoreografi haluaa säilyttää ja jopa vahvistaa monia lajin ydinasioita samalla, kun etsii jotain uutta ja erilaista tuotavaksi siihen mukaan. Vaikka laji on jo mennyt hurjasti alkuperäistä urheilullisempaan suuntaan, on siinä vielä varaa mennä pidemmälle. Enää joukkuevoimistelu ei kuitenkaan ole takavuosien tapaan harrastetoimintaa vaan huippujoukkueet treenaavat ammattimaisesti, aivan kuten muiden voimistelulajien huiput. Erityisesti Venäjällä joukkuevoimistelun pariin on siirtynyt rytmisestä olympiamitalisteja ja muita huippuvoimistelijoita. Myös Bulgaria on vienyt lajia sporttisempaan suuntaan. Tämän hetken parhaiden voimistelijoiden fyysiset ominaisuudet ja lajitaidot ovat huikealla tasolla. Laine myöntää, että jos joukkueessa on taitavat voimistelijat, tulee kokonaisuudesta hyvä vähän heikommallakin ohjelmalla. Ja vastaavasti heikommat voimistelijat eivät saa upeintakaan koreografiaa näyttämään siltä, miltä se parhaimmillaan voisi näyttää. Taide kohtaa huippuvoimistelun Koreografilla on selvä visio, millaista voimistelua hän tahtoo päästä tekemään. C A R I TA B E R G Antton Laine nähtiin itsekin lavalla heinäkuun Gymnaestradassa. Antton esiintyi Frii-kokoonpanossa. – Kun taide ja huippuvoimistelu kohtaavat, syntyy siitä todella säväyttävä juttu. Tässä on joukkueen taitotasolla merkittävä rooli, mutta myös luovuudella. Kun ollaan taidollisesti korkealla tasolla, voi tulkinnalla nostaa kokonaisuuden vielä uuteen ulottuvuuteen. – Hyvä ohjelma on sellainen, joka korostaa urheilijoiden parhaita puolia. Siinä pitää olla myös ripaus jotain, millä se eroaa muista. Tyylillisesti Laine löytää hieman vanhempien voimistelijoiden kanssa enemmän mahdollisuuksia, sillä elämänkokemus näkyy matolla. Nuoret voivat toteuttaa tiettyjä tyylejä erinomaisesti, mutta vaihtoehdot ovat rajallisemmat kuin aikuisurheilijoilla. Nuorten kanssa onkin tärkeää tehdä sellaista, mikä tukee heidän kehittymistään ja oppimistaan. Kaikki vielä avoinna Antton Laine on työskennellyt Minettien eri kokoonpanojen kanssa vuodesta 2012 lähtien. Yhteistyö on ollut alusta saakka toimivaa. 14 Minettien uuden ohjelman suhteen Laineella on paljon ideoita ja visioita, mutta ei mitään päätettynä. Luomisprosessi etenee omalla painollaan ja suunta voi muuttua alkuperäisestä ajatuksesta paljonkin. – Tampereelle salille tullessa minulla on aina turvallinen olo ja tunne siitä, että saan rohkeasti kokeilla. Olen vähän kuin taidemaalari, joka saa luonnostellessa vapaasti vaihtaa väriä ja toisinaan vaikka ottaa kesken kaiken kokonaan uuden paperin. Uuden ohjelman teemaan sopivaa musiikkia Laineella on varastossa jo yli tunnin verran. Lopullinen versio musiikista muokkautuu luomisprosessin edetessä. Liikkeiden kanssa on sama juttu. Liikkeet on periaatteessa jo valittu, mutta ne muokkautuvat sen mukaan, mikä tuntuu ja näyttää parhaalta. Toimiva tiimi Koko Minetti-tiimi saa Laineelta vuolaita kehuja. Valmentajat Emma Ahola, Titta Heikkilä, Minna Karhu ja Teija Kukkala antavat koreografille täysin vapaat kädet eivätkä yritä rajoittaa tämän luovuutta. – Joskus joku juttu ei toimi, mutta minun täytyy saada itse todeta se. Sen pohjalta voikin syntyä jotain vielä hienompaa, Laine kuvailee luottamuksellista yhteistyötä. Myös voimistelijoiden kanssa työskentely on helppoa ja antoi- Tampereen Voimistelijat saa. Laine toivoo, että nykyiset Minetti-voimistelijat jatkaisivat lajin parissa mahdollisimman pitkään. – Ensimmäisen maailmanmestaruuden jälkeen mukaan tulee aivan uudenlaisia paineita, mutta näillä voimistelijoilla on vielä paljon annettavaa. Ja tietysti myös saavutettavaa, uskaltaa kaikkiaan 13 MM-kultamitaliohjelman tekijä sanoa. Antton Laine Aloitti itse telinevoimistelusta ja siirtyi 15-vuotiaana tanssiin. On tehnyt monipuolisesti töitä tanssijana ja koreografina erilaisissa produktioissa kilpaurheilun, teatterin, tanssin ja television parissa. Parhaita saavutuksia joukkuevoimistelun koreografina: 8 MM-kultaa naisissa 5 MM-kultaa nuorissa Myös hopea - ja pronssimitaleita löytyy lukuisia. Mentaalivalmennuksen avulla kohti optimaalista suoritusta ”Kun näet tyttöjen onnistuvan matolla, ja hyvän suorituksen jälkeisen ilon, on se oikeasti aika huikeaa.” Mirkka Korpi Salibandyn parissa valmentajana kunnostautuneelle Veli-Matti Hemmolle joukkuevoimistelu oli hyppy tuntemattomaan, mutta mieluinen sellainen. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin Hemmo on jo tuttu kasvo sekä kotihallilla Ikurissa että kisapaikoilla Oneteamin mukana. Kilpailupäivänä Hemmo kulkee mukana valmistautumisen ajan ja puuttuu tarvittaessa vastaantuleviin ongelmiin. Tärkeintä lämmittelyn aikana on varmistaa oikeanlainen vireystila, liika jännitys puretaan tai väsymys karistetaan. Viimeiset ohjeet tulevat juuri ennen matolle astumista. Hemmon aloittaessa yhteistyön Oneteamin kanssa yleisin ongelma oli kilpailujännitys. Apu siihen löytyi yksinkertaisesti juttelemalla. Tytöt reflektoivat kilpailusuorituk- sen Hemmon kanssa, analysoiden mikä meni hyvin ja missä jäi parannettavaa. Tytöt oppivat tällä tavoin analysoimaan myös itseään, ja sitä kautta löytämään ratkaisuja eri tilanteista selviytymiseen. – Koko Suomen mittakaavassa psyykkistä valmennusta hyödynnetään edelleen vähän, Hemmo kertoo. Ennakoinnin sijaan ongelmatilanteisiin puututaan jälkikäteen. Useimmiten yhteydenotto tulee joukkueelta vasta, kun meneillään on kriisi, jota valmentaja ei enää pysty ratkaisemaan. Psyykkinen valmennus saattaakin alkuun olla tulipalojen sammuttamista, olennaisinta on kuitenkin se, mitä tehdään tulevien palojen ehkäisemiseksi. Hemmon mukaan mentaalivalmentaja on auttaja ja ohjaaja, eikä tarjoa valmiita ratkaisuja. Harjoituksiin tullessaan valmentaja ei voi tietää, mitä on tapah- tunut. Henkilökohtaisen elämän murroksilla voi olla suurikin vaikutus urheilijan suoritustasoon. Siksi työkalupakin on oltava tarpeeksi suuri. Erilaisiin tilanteisiin on osattava vastata eri tavoin ja reagoitava nopeasti. Tämä vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta sekä keskinäistä luottamusta urheilijan ja valmentajan välillä. Toisin kuin vahvasta ulkomuodosta voisi päätellä on Hemmo valmentajana lempeä. Huutaminen ei ole tarpeen, kun harjoituksen tavoitteen perustelee tarpeeksi hyvin. Hemmo lähestyy urheilijoita henkilökohtaisesti, varsinaisia kotitehtäviä hän ei anna, mutta jokaisen keskustelukerran jälkeen urheilija saa pohdittavaa myös kotimatkalle. Hemmo toivoo psyykkisen valmennuksen roolin kasvavan ja yhä useamman uskaltavan lähteä mukaan. Suomalaista valmennuskenttää vaivaa tietynlainen urautuneisuus, ja vanhoista tavoista poisoppiminen ei tapahdu hetkessä. Hyppäämällä epämukavuusalueelle ja haastamalla itsensä etukäteen oudon lajin parissa Hemmo kokee jatkuvasti oppivansa uutta, ja sitä kautta pystyvänsä antamaan myös valmennettavilleen enemmän. Reilun 25 vuoden kokemus liikunta-alasta on opettanut Hemmolle, että muutos on pysyvää ja siihen on vain rohjettava hypätä mukaan. Voittajan on aina jotenkin uudistuttava, jotta voittoja tulee jatkossakin. Mentaalivalmennukseen panostaminen auttaisi saamaan kilpailutilanteessa urheilijasta koko potentiaalin irti. – On eri asia mennä tekemään hyvän harjoituksen tasoinen suoritus kuin paras mahdollinen kilpailuohjelma, Hemmo muotoilee. Joskus on itsekin oltava vähän teini Kun saavun Ikuriin muutamaa minuuttia ennen harjoitusten alkua, urheilijat istuskelevat salin laidalla juoruillen ja selfieitä ottaen. Muutama huudahtaa moikat kuuluvaan tervehdykseeni, loput keskittyvät snäppäilyyn ja tarinaan naapurin Nikosta, joka kertoi niin hyvän jutun tänään koulussa. Treenien alkamishetkellä - tai ainakin kaksi minuuttia kellonlyömän yli - kaikki on saatu potkittua lämmittelyä edeltävälle alkuhölköttelylle, jossa juoruilu jatkuu. Samalla yritän tunnustella päivän tunnelmaa. Ovatko voimistelijat väsyneitä? Tarvitseeko jollekin pakkosyöttää hedelmä, koska on unohtanut syödä? Alkaako huomenna koeviikko? Onko jonkun puhelin takavarikoitu? Onko tänään kotipeliä (kyllä, jääkiekko elää vahvasti myös voimisteluharjoituksissa)? Edessä on monta tuntia treeniä teinien kanssa – ikinä ei tiedä, mikä odottaa viiden minuutin päässä. Vuosien varrella valmentaessani kaikenikäisiä nuoria aina viisivuotiaista päiväkotilaisista parikymppisiin korkeakouluopiskelijoihin olen huomannut olevani vahvimmillani juuri peruskoulunsa päättäneiden, aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorien kanssa. Monet ystäväni ja tuttavani pitävät minua suorastaan masokistisena: ”Nehän on ihan kauheita ja kiroilee päin naamaa eikä kuuntele sua!” Toisinaan se on kaikkea tuota, mutta silloin on osattava asettua tilanteen herraksi omalla osaamisellaan. Jos teini kokeilee rajojaan yrittäessään kävellä tilanteen päältä, on kaivettava itsestään esiin auktoriteetti, jolla perustelee suunsoittajan takaisin maan pinnalle. Näissä tilanteissa auttavat tiukan katseen siivittämänä ulos päästä pullistuvat silmät ja taito olla hermostumatta enempää kuin tilanteen aiheuttaja. Yritäpä siinä sitten kehittää tämän urheilijan lajitaitoja mentaliteetin ”jokainen treeni kehittää” -nojalla. Onneksi nuorissa on myös se toinen puoli. Parhaimmillaan se esiintyy, kun englannin sanakoe on vihdoin läpäisty, Suomi pääsee jääkiekon MM-finaaliin, poikaystävä vie elokuviin, kilpailuista lähdetään kotiin kultaiset kaulassa ja kun 18-vuotissyntymäpäivään on enää viikko jäljellä. Tällöin urheilijat jaksavat mitä vain ja valmentajana tehtäväkseni jää vain ohjata ja korjata heidän tekemäänsä työtä - siis toisin sanoen valmentaa. Suurin rikkaus urheilijoiden jaksamisen ja onnistumisen hetkien ohella teinien valmentamisessa on itsensä likoon laittaminen. Kun jaksaa päivästä toiseen seurata kasvavien nuorten pieniä ja suuria elämänkäänteitä, oppii hirvittävän paljon nykymaailman menosta. Välillä ainoa keino selvitä tilanteista on se, että asettuu itse vähän teiniksi. Kajsa Lundell Meea-joukkueen voimistelijat valmistautuvat jo syksyn pallo-ohjelmaan onnistuneen kevätkauden jälkeen. Joukkue sai Voimisteluliiton mestaruuskilpailuissa kultaiset mitalit 10-12-vuotiaiden sarjassa. RAKENTAMINEN VAATII AMMATTILAISEN – Laatua, joustavuutta ja ratkaisukykyä – www.kuoppamaki.fi www.tampereenvoimistelijat.fi 15 Urvikko valmistautuu MM-kilpailuun Lotta Nuppola Yksi Annika Urvikon tähänastisen voimistelu-uran kirkkaimpia tähtihetkiä on ehdottomasti ollut Lontoon olympialaiset vuonna 2012. Tärkeän koitoksen jälkeen Urvikko rauhoitti hieman harjoitustahtia ja keskittyi opiskeluihinsa Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan yksikössä. – Pidin puoli vuotta kilpailutaukoa ja treenasin sinä aikana tavallista vähemmän. Opiskeluissa oli ensimmäisenä syksynä pitkiä koulupäiviä, mikä vei aikaa ja voimia Urvikko kertoo. Kevätkaudella 2013 Urvikko jatkoi kilpailemista. – Silloin sitä en itse huomannut, mutta näin jälkeenpäin näkyy jo kisatuloksista, että opiskeluun ja yksin asumiseen totutteleminen vei aikaa. Vuoden 2013 MM-kilpailuissa Belgiassa Urvikko loukkasi nilkkansa. Jalan kuntouttaminen ja sen jälkeen kisakunnon löytäminen veivät aikansa. Nilkka vihoittelee edelleen ja pitkän linjan huippu-urheilijalla on jos jonkinlaista muutakin pientä kremppaa. – Aina joku paikka reistaa. Ei tässä vaiheessa enää tule sellaista Raili Hämäläisen muistostipendi jaettiin tänä keväänä ensimmäisen kerran. Reilu vuosi sitten menehtynyt Hämäläinen muistetaan intohimoisena hyvän perusvoimistelun puolestapuhujana. Vartalon sujuva käyttö, oikea alkuasento, pään asento ja kiintopisteen hyödyntäminen ovat jääneet jokaisen Railin 16 harkkaa, ettei mihinkään sattuis. Ehkä se oli helpompaa nuorempana, Urvikko naurahtaa. Nyt urheilija kuitenkin pystyy harjoittelemaan täysillä ja silminnähden nauttii voimistelusta. – En mä Lontoon jälkeen vielä ajatellut, että Rioon yrittäisin. Oon mennyt vuoden kerrallaan ja ajatellut, että lopetan sitten, kun tämä ei ole enää kivaa. Kyllähän niitä huonojakin päiviä tulee, mutta ei koskaan mitenkään ylitsepääsemättömän raskaita. Onnistuminen ei tule sattumalta Pitkän urheilu-uran aikana Urvikko on oppinut tuntemaan itsensä hyvin. Nykyisin hän tietää ja tuntee, mitä kroppa kestää ja mitä se ei kestä. Nuorempana voimistelija ei osannut yhdistää kilpailuja edeltävien viikkojen harjoittelun ja kilpailusuorituksen yhteyttä toisiinsa. – Nyt tiedän ja muistan, miltä sarjat tuntuvat, kun ne menevät hyvin. Jos siihen tuntumaan on päässyt harjoituksissa, on helppo lähteä kisaamaankin. Toki urheilija on joskus onnistunut tiukassa paikassa kuin ihmeen ansiosta. Muistissa ovat vuoden 2011 MM-kilpailut, joita ennen voimistelija pystyi loukkaantumisen takia aloittamaan harjoittelun kunnolla vasta kahta viikkoa ennen kilpailua ja silloinkin kipulääkkeen voimalla. Vaikka lopputulos oli hieno, ei Urvikko tavoittele siitä uusintaa. – Sellaista en kyllä enää toiste halua kokea. Sen sijaan keskittyminen on nyt vahvasti tavallisen treenin lisäksi huoltavassa ja kuntouttavassa harjoittelussa. MM-kilpailuun valmistautumisessa tuntuukin tässä vaiheessa olevan tärkeintä pysyä ehjänä, että pystyy harjoittelemaan täysipainoisesti sinne asti. Telinevoimistelun MM-kilpailut 2015 pidetään Ison-Britannian Glosgow’ssa 18.10.-2.11. Tavoitteena onnistunut kilpailu Urvikon tavoitteena MM-kilpailuissa on saavuttaa Rion esikarsintapaikka. Sen saavuttaminen edellyttää onnistunutta kisaa. – Veikkaan, että kisasta tulee niin tiukka, että yksikin putoaminen on liikaa. Tuloslistojen tarkastelu ja si- Annika Urvikko harjoittelee sekä yksin että yhdessä nuorempien voimistelijoiden kanssa. Uusia nimiä nuorten SM-mitaleille Vuosjoelle Raili Hämäläisen muistostipendi Riitta Taipale joitusten analysointi eivät kuulu Urvikon kiinnostuksenkohteisiin. Tärkeintä on oma suoritus ja myös omat pisteet kiinnostavat. Taktikointi kannattaa, sillä sarjojen on oltava riittävän vaikeat maksimipisteiltään, mutta myös suoritusvarmuus täytyy olla hyvällä mallilla. Permantosarjaan ja mahdollisesti hyppyynkin Urvikko oli haaveillut saavansa lisää vaikeutta, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että MM-kilpailuissa on viisaampaa pelata varman päälle. Voimistelija arvioi, että vaikeutettuja sarjoja olisi pitänyt päästä treenaamaan jo alkukesästä. Nilkkavaivan takia se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Kilpailuhenkisen ja itsensä hyvin tuntevan voimistelijan kunnianhimo ei kuitenkaan päästä helpolla. Tulevista sarjoista ja liikkeistä kysyttäessä vastaus on selvä: – En ainakaan helpommilla ole lähdössä! opissa olleen voimistelijan ja valmentajan mieleen. Tätä muistoa kunnioittamaan perustettiin Raili Hämäläisen stipendi, joka jaetaan vuosittain nuorelle, unelmiaan kohti tavoitteellisesti harjoittelevalle Tampereen Voimistelijoiden naistelinevoimistelijalle. Stipendin perusti Raili Hämäläisen poika Janne Hämäläinen. Ensimmäinen stipendi jaettiin Voimistelupäivillä, lauantain iltajuhlassa. Jakajana toimi Raili Hämäläisen läheinen ystävä Raija Salonen ja sen sai Veronika Vuosjoki. Vuosjoki on tehnyt jo useamman vuoden määrätietoista työtä telinevoimistelu-uransa eteen. Unelmia on kuitenkin vielä saavuttamatta ja niitä kohti hän jatkaa harjoitteluaan. Vuosjoki tunnetaan upeasta perusvoimistelusta. Vartalon käyttö, hypyt, piruetit ja esiintyminen ovat Vuosjoen vahvuuksia. Tampereen Voimistelijat kiittää Janne Hämäläistä tästä hienosta mahdollisuudesta tukea nuoria telinevoimistelijoita, heidän matkallaan kohti voimistelu- ja urheilu-unelmien täyttymistä. L OT TA N U P P O L A Wilma Malin ja Alessa Anttalainen toivat Tampereen Voimistelijoille hopeaa ja pronssia Naisten telinevoimistelussa nuorten sarjassa SM-mitalitilinsä avasivat Wilma Malin ja Alessa Anttalainen. Malin nappasi pronssimitalin permannolta ja Anttalainen hopeaa hypystä. Molemmat voimistelijat ovat harjoitelleet määrätietoisesti ja pitkään valmentajiensa Igor Cherepovin, Maija Kyllösen ja Ira Zavjalovan valmennuksessa. – SM-kilpailuun valmistautuminen oli vaikeaa, koska minulla oli akillesjänteessä tulehdus, Anttalainen paljastaa. Ennen kilpailuita jalka kuitenkin saatiin siihen kuntoon, että Anttalainen pystyi keskittymään suoritukseen täysipainoisesti. Karsinnassa molemmat hypyt onnistuivat kohtalaisesti, mikä kuitenkin riitti finaalipaikkaan. Anttalaisen hypyt olivat urhovoltti ja tsukahara taittaen. – Finaalissa jännitti tosi paljon, Anttalainen muistelee. Nuori urheilija on ehtinyt kokea monta epäonnistumista tiukassa paikassa, kun jännitys nousee liian Wilma Malin ja Alessa Anttalainen toivat Tampereen Voimistelijoille hopeaa ja pronssia. suureksi. Tällä kertaa hermot pitivät ja molemmat hypyt onnistuivat finaalissa erinomaisesti. Tuloksena oli toinen sija ja hopeamitali. Myös Malin kertoo jännittäneensä ennen suoritusta valtavasti. Permannolle astellessa voimistelijan kuitenkin valtasi varma olo ja vahva tunne siitä, että hän onnistuisi. – Mä osaan tän! Malin kertoo ajatelleensa permantosarjansa alkaessa. Tampereen Voimistelijat Malinin tavoitteena oli yltää SM-kilpailussa finaaliin. Saavuttamalla mitalin hän siis ylitti tavoitteensa kirkkaasti. Sekä Malin että Anttalainen jatkavat ahkeraa harjoittelua. Tällä hetkellä työn alla on erityisesti nojapuilla tehtävä bailly. Naisten telineet voimistelijoiden silmin Wilma Malin, hyppy Wilma Malin aloitti voimistelun 3-vuotiaana siskonsa jalanjälkiä seuraten. Telinevoimistelun kilparyhmään Malin siirtyi 7-vuotiaana. Hyppyä harjoitellaan jo nuoresta iästä alkaen harjoittelemalla ensin kovaa ja oikeaoppista juoksua sekä voimakasta ponnistusta. Temput tehdään ensin matalalle matolle ja myöhemmin mukaan tulee hyppyarkku. – Hypyn suorittaminen koostuu juoksusta, ponnistuksesta, käsityönnöstä sekä ilmalennosta, jonka aikana voi tehdä voltin, Malin kertoo. Malinin mielestä hypyssä on tärkeää olla vahvat jalat alastulossa, joka on Malinin mukaan hypyn vaikein osuus. Alas- Henna Rytkönen, nojapuut tuloa harjoitellaan paljon, jotta sen saa kilpailuissa paikoilleen eli ilman korjausaskelia. Malinin vaikein liike hypyssä on nimeltään Urhovoltti, jossa hän tekee käsityönnön jälkeen ilmalennon aikana eteenpäin voltin. Malinin mieleenpainuvin kokemus liittyy myös samaan liikkeeseen: – Paras muisto hypystä on, kun sain ensimmäistä kertaa urhovoltin paikalleen alas. Malinin mielestä parasta hypyssä on tunne, että osaa lentää! Elvi Laitamäki, puomi Elvi Laitamäki aloitti voimistelun 6-vuotiaana kouluryhmässä, josta hänet myöhemmin samana vuonna valittiin kilparyhmään. Kilpailemisen hän aloitti jo 7-vuotiaana. Puomin harjoittelu aloitetaan aikaisin kehittämällä voimistelijan tasapainoa sekä perusvoimistelutaitoja. Laitamäen mukaan tasapaino ja usko itseen ovat tärkeimpiä tekijöitä puomilla voimistellessa. – Uusia liikkeitä ei harjoitella heti korkealla puomilla, vaan ensin maassa viivalla, minkä jälkeen normaalia leveämmällä ja matalammalla puomilla, Laitamäki selittää. Laitamäki on onnistunut puomilla kil- Henna Rytkönen aloitti telinevoimistelun 7-vuotiaana, ja kilparyhmään hänet valittiin 9-vuotiaana. Rytkösen äiti vei tytön alunperin voimistelemaan. – Kotona seisoin aina jalat kohti kattoa ja harjoittelin spagaateja. Äitini ajatteli, että telinevoimistelu olisi minulle hyvä harrastus, Rytkönen kertoo. Nojapuiden harjoittelu aloitetaan heti voimistelu-uran alettua erilaisten voimaharjoitteiden avulla. Nojapuilla lihasvoima ja keskivartalon hallinta ovat tärkeässä osassa. – Vaikeinta on keskivartalon hallinta. On tärkeää pysyä tiukkana, jotta vaikka liike ei onnistuisikaan, ei tule turhia loukkaantumisia, Rytkönen kertoo osaavasti. Naisilla nojapuut ovat eri tasoissa, on yläaisa ja ala-aisa. – Nojapuilla harjoitellaan erilaisia liikkeitä kuten käännöksiä, aisan vaihtoa ja erilaisia alastuloja, Rytkönen kuvailee nojapuuvoimistelua. Rytkösen vaikeimmat liikkeet ovat jättiläinen ja merimiesvoltti alastulona. Merimiesvoltti on nojapuiden alastulo, jonka voimistelija tekee normaalisti heilahduksesta tai jättiläisestä, irrottaa otteensa etuheilahduksessa ja tekee suorin vartaloin voltin ilmalennon aikana telineeltä alas. – Mieleenpainuvin muisto on, kun pääsin ensimmäisen kerran jättiläisen ilman valmentajan avustusta. Lumi Myllyaho, permanto pailuissa mitaleille saakka. Kilpailuissa puomilla tehdään sarja erilaisia voimistelun osia. – Sarjassa on hyppyjä, voltteja, liikeyhdistelmiä ja tanssimaista koreografiaa. Sarjaan kuuluu myös ylöstulo eli puomille nouseminen sekä alastulo, Laitamäki kertoo. Puomilla Laitamäen vaikein liike on kahden liikkeen yhdistelmä nimeltään piiska-piiska, jota hän ei ole vielä tehnyt korkealla puomilla. Piiska-voltti on taaksepäin ilman käsiä tehtävä puolivoltti. Kilpailuissa puomi on aina viisi metriä pitkä ja kymmenen senttiä leveä. Lumi Myllyaho aloitti voimistelun 6-vuotiaana temppukoulussa, ja siirtyi telinevoimisteluun 9-vuotiaana. Kilpailemisen Myllyaho aloitti 10-vuotiaana. Hän kertoo, että telinevoimistelussa on parasta uusien liikkeiden oppiminen ja kehittyminen, sekä lajin haastavuus. Permantovoimistelu sekä perusvoimistelu kuuluu kaikille telinevoimistelijoille, sillä sieltä kaikki alkaa. – Voimistelijalla olisi hyvä olla hyvät perusvoimistelutaidot, jotta permantosarja näyttää kauniilta, Myllyaho selittää. Permannolla tehdään sarja johon kuuluu erilaisia volttipätkiä, sekä tanssillisia ja voimistelullisia liikkeitä. Sarja suoritetaan voimistelijan itse valitseman musiikin tahtiin. – Musiikin tyyli määrittään sarjan luonteen ja ilmeen, Myllyaho kuvailee. Myllyahon oma permantomusiikki on iloinen ja sarja melko vauhdikas. Hänen mielestään parasta permannolla on työstää lisää vaikeutta volttipätkiin. Myllyahon vaikein liike permannolla on yhdistelmä, jossa on puolivoltti ja voltti suorin vartaloin. – Tärkeää permannolla on, ettei lopeta liikettä kesken, käyttää hyvää ponnistusvoimaa, ja pysyy tiukkana, Myllyaho pohtii. Tekstit: Sonja Salomaa, Kuvat: Lotta Nuppola www.tampereenvoimistelijat.fi 17 K u v a t : Vo i m i s t e l u l i i t t o / A k f o t o , M a t t i N e n o n e n , J o u ko K e s k i - S ä n t t i s e k ä C a r i t a B e r g Akrobatiavoimistelijat Gymnaestradan pyörteissä Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelijat osallistuivat heinäkuussa voimistelun suurtapahtumaan Helsingissä. Tapahtumaviikko sisälsi kolme onnistunutta esitystä kansainväliselle yleisölle, uusia tuttavuuksia eri puolilta maailmaa ja monta uutta kokemusta. Voimistelijat kertovat oman mielipiteensä tapahtumasta: Parasta Gymnaestradassa oli yhdessäolo joukkueen kanssa, sekä nähdä kansainvälistä osaamista mahtavissa esityksissä sekä muuallakin esitysten ulkopuolella. Monet ryhmät tekivät temppujaan myös käytävillä ja ulkona. Alueella oli hyviä ruokapaikkoja ja putiikeistä löytyi hyviä tuliaisia kotiin. – Iida Lipsonen Mikä Gymnaestradassa oli parasta? Tietysti itse esiintyminen oli parasta, koska yleisöä oli paljon ja tunnelma oli upea! Oli myös hienoa nähdä erilaisia esityksiä ympäri maailmaa. – Aliina Luosa Gymnaestradassa parasta oli esiintyminen ilman paineita menestymisestä. Muiden maiden esitysten näkeminen ja ulkomaalaisiin osallistujiin tutustuminen oli myös mahtavaa. – Anna Kivistö 18 Miten omat esitykset sujuivat? Omat esitykset menivät paremmin kuin koskaan aiemmin, jännityksestä huolimatta. Suuri yleisö kannusti ja se sai minut esiintymään entistäkin innokkaammin ja paremmin. – Iida Lipsonen Viimeinen esitys sujui parhaiten. Tuntui, että esitys kehittyi jokaisen kerran aikana. – Heidi Lahtinen Miksi harrastat akrobatiavoimistelua? Mikä lajissa viehättää eniten? Harrastan akrobatiavoimistelua, koska se on todella monipuolista ja aivan mahtavaa. Akrossa on aina uusia, vaikeampia ja näyttävämpiä temppuja ja niissä onnistuminen kovan harjoittelun jälkeen on erit- täin palkitsevaa. – Iida Lipsonen Harrastan akrobatiavoimistelua, koska se on yksinkertaisesti parasta. Lajissa on paljon jännitystä ja siinä pääsee tekemään temppuja yhdessä toisten voimistelijoiden kanssa. Uusien ja vaikeampien liikkeiden oppiminen tekee lajista mahtavan. – Heidi Lahtinen Akrobatiavoimistelun valmennusryhmissä on vielä tilaa syyskaudelle uusille voimistelijoille. Jos laji kiinnostaa, otathan yhteyttä: sanni.suominen@tampereenvoimistelijat.fi. Tampereen Voimistelijat Gymnaestrada pähkinänkuoressa • 4 vuoden välein järjestettävä voimistelun suurtapahtuma • Ensimmäistä kertaa Suomessa • Osallistujia 21 000 yli 50 eri maasta • Kansainväliseltä osallistujamäärältään suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma • Tapahtuma kerää yhteen kaiken ikäisiä voimistelijoita, harrastajista huippuihin • Viikon aikana yli 200 tuntia voimistelua 15 eri esiintymisareenalla • Budjetti 20 milj. € Voimistelupäivät talkoolaisen silmin Kolme päivää, 15 kuorma-autollista telineitä ja välineitä, 2700 voimistelijaa. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus täyttyi kesäkuun alussa voimistelijoista, valmentajista, yleisöstä ja huoltojoukosta. Mutta mitä tapahtui kulisseissa? Perhe Markkula kertoo, millaista oli osallistua Voimistelupäivien järjestelyihin. Markkulan perheestä talkoisiin osallistui itse voimistelija eli trampoliinivoimistelun kilparyhmässä voimisteleva Nea, sekä molemmat vanhemmat. – Osallistuimme, totta kai, koska seuratoimintaan kuuluu myös talkootehtävät, perheen isä Petri Markkula kertoo. Markkulat talkoilivat kolmena päivänä. Ennen kilpailuita purettiin telineet Ikurin liikuntahallilta, jotta ne saataisiin kuljetettua Pirkkahalliin. Kilpailuiden aikana perheen äiti Virpi toimi kuuluttajana, Petri varmistajana trampoliinilla ja Nea kisasi. Raskain työ oli kilpailuiden pää- tyttyä, kun kaikki telineet purettiin ja vietiin takaisin Ikuriin. Rakentamista oli tehty koko alkuviikon ajan, mutta purkaminen piti saada hoidettua yhdessä päivässä. Raskaudesta huolimatta talkoissa oli hyvä henki. Yhteistyöllä kaikki sujuu – Meillä on trampoliinivoimistelussa aina hyvin talkoolaisia mukana ja kaikki hoitavat osuutensa. Kova hommahan näissä talkoissa on, mutta tulee hyvä mieli onnistuneesta tapahtumasta ja on tietysti hienoa päästä seuraamaan oman lapsen ja muidenkin suorituksia, Virpi Markkula sanoo. Talkoolaiset Virpi, Petri ja Nea Markkula tekivät oman osuutensa Voimistelupäivien järjestelyiden eteen. Markkulat kertovat näiden ja aiempien kilpailujärjestelyiden aikana nähneensä läheltä, kuinka paljon työtä vaatii valmentajilta, urheilijoilta ja perheiltä, että kaikki toimii. Kaikkiaan 3000 tuntia talkoita Trampoliinivoimistelun kilpailun puolella tarvittiin talkoolaisia kuulutuksessa, kilpailusuoritusten varmistamisessa, tulospalvelussa, kilpailusuoritusten videoinnissa, ja marssinjärjestäjinä. Myös muissa lajeissa tarvittiin talkoolaisia ja jokaisella seitsemällä kilpailulajilla olikin omat tiiminsä. Lisäksi oli vielä kaikkien lajien yhteiset tehtävät, kuten lipunmyynti, järjestyksenvalvonta, yövalvonta, tuotemyynti, arpajaiset ja infopiste. Kaikkiaan Tampereen Voimistelijoiden talkooporukka eli voimistelijoiden vanhemmat tekivät yhteensä yli 3 000 tuntia talkootöitä. A N N I K A S AV O L A Trampoliinivoimistelu kehittää vartalonhallintaa ja antaa mahdollisuuden lentää. Kuvassa Lili Walta taaksevoltissa suorin vartaloin. TAMPERE: Hämeenkatu 12, Koskikeskus, Sokos, Prisma Kaleva, Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti, Prisma Linnainmaa. KANGASALA: Prisma. LEMPÄÄLÄ: Ideapark. NOKIA: Välikatu 21. Trampoliinilla suoritetaan kilpailuissa kaksi kymmenen erilaisen liikkeen sarjaa. Liikkeet pyritään tekemään korkealla ja siististi. Kuvassa Johannes Niiranen suorittamassa taittohyppyä. Bonusta S-Etukortilla Sokoksen ja Prisman myymälöistä. 14 www.tampereenvoimistelijat.fi 19 Tennisasuiset valmentajat yllättivät sekä itsensä että yleisönsä Voimistelupäivien ihme sai Tampereen Voimistelijoiden teamgym-valmentajat yhdistämään voimansa ja tekemään comebackin kisakanveesille. Kesäkuisilla Voimistelupäivillä tapahtui jotain, mitä tuskin kukaan osasi odottaa: porukka Tampereen Voimistelijoiden valmentajia osallistui teamgymin viidennen luokan kilpailuun. Kisapäivän tsemppi taisi olla yllätys jopa valmentajille itselleen. – Ennen viimeistä viikkoa jännitti, saisimmeko ollenkaan vapaaohjelmaa esitettävään kuntoon. Ensimmäiset koko joukkueen treenit kun saatiin vedettyä vasta kisakokeilussa ennen kisaa. Viimeisellä viikolla saatiin onneksi vaihtelevalla porukalla vapaaohjelmaa hyvin etenemään, kertoo joukkueessa mukana ollut Perttu Kaipiainen, joka valmentaa teamgymin edustusjoukkuetta. Hassusta heitosta tositoimeksi Idea tg-valmentajien ”kesäkuntoon”-projektista lähti alun perin edustusjoukkueen toiselta valmentajalta Katariina Suoniemeltä. Hän ehdotti Voimistelupäivä-joukkueen kokoamista puolivitsillä teamgymin huhtikuisessa valmentajapalaverissa. Treenit alkoivatkin enemmän tai vähemmän kieli poskessa -henkisinä, mutta Voimistelupäivien lähes- tyessä treenitahti kiristyi. – Yllätyin siitä, että niin suuri osa valmentajista lähti projektiin mukaan. Yhteishenki oli loistava. Kaikilla oli hauskaa, ja treeneissä tehtiin kovasti töitä, Kaipiainen kuvailee. Osasyynä kisaintoon lienee ollut se, että suurimmalla osalla valmentajista edellisistä omista kisoista oli vierähtänyt jo useampi vuosi. Näin oli myös Kaipiaisen kohdalla. – Viimeiset kilpailuni saattoivat olla vuoden 2009 PM-kisat. Pariin otteeseen olen yrittänyt comebackia, mutta olen joutunut taipumaan huimausongelman takia. Valmentajien projektin vapaaohjelmaan lähdin innolla mukaan. Volttiradalla ja trampetilla olin koppaamassa, kun en itse pystynyt kierroksia tekemään. Nautintoa vailla jännitystä Kisapäivänä valmentajien ei tarvinnut jännittää jäävänsä luokkansa jumboiksi – Voimistelupäivien tg-kisan järjestäjänäkin toiminut valmentajajoukkue kun oli siirtänyt vastustajajoukkueet jo hyvissä ajoin muihin kisaluokkiin ja keplotellut itselleen säännönmukaisia Valmennusta yli lajirajojen Teamgymissä vauhti ja voima ovat valttia, varsinkin volttiradalla ja trampetilla. Vapaaohjelmassa vaaditaan kuitenkin myös tanssillis- ta estetiikkaa ja puhdasta liikekieltä, mikä voi olla haastavaa voimakkaille teamgym-voimistelijoille. – Teamgymin harrastajilta puut- korkeammat alastulot volttiradalle ja trampetille. – Esittäminen ei jännittänyt yhtään, sen verran paljon on tullut kisattua. Nautinnollista oli päästä pitkästä aikaa takaisin areenalle. Nautinto välittyi yleisöönkin, joka lähti teamgym-kisoissa ennennä- kemättömän villiin kannustukseen varsinkin vapaaohjelman aikana. – Joukkueen vapaaohjelmasuoritus oli yksi koko kisan kohokohtia, trampetti ja volttirata eivät menneet kovin hyvin. Oma suoritus vapaaohjelmassa meni hyvin. Venyvyyttä tarvitsevat vaikeusosat menivät vähän pieleen, kun venäytin takareiden viimeisellä viikolla, Kaipiainen kertaa. Valmentajatiimin tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty, mutta Kaipiainen vinkkaa seuraamaan seuraavien teamgymin SM-kisojen sekajoukkueluokkaa. tuu käytännössä jalkatekniikka kokonaan. Erityisesti nilkan aukikierto on vieras, eikä sitä vielä hirveästi teamgymin vapaaohjelmissa käytetäkään, kertoo joukkuevoimisteluvalmentaja Maija Lilja. Liljalle aihe on tuttu, sillä hän on vetänyt kevätkaudella säännöllisesti jalkatekniikkaharjoituksia Tampereen Voimistelijoiden Fierce- ja Lilies-joukkueille. Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty myös Voimisteluliiton teamgym-leireillä. – Jalkatekniikkatreeneissä tehdään paljon perusvoimistelua sekä baletista tuttuja seinä- ja lattiaharjoitteita. Jalkojen tiukkuus- ja aukikiertoharjoitukset ovat isossa roolissa. kittyminen ei ihan vielä meinaa riittää nilkkojen ojennuksiin asti. Lilja taas kokee teamgym-voimistelijoiden edistyneen nopeasti varsinaisissa tekniikkaharjoitteissa. – Jalkatekniikkavalmennus on ollut tosi palkitsevaa, sillä voimistelijat ovat oppineet nopeasti ja kehittyneet paljon yhden kauden aikana. Hyvä voimistelupohja on varmasti edesauttanut kehitystä. Tekniikkaharjoitukset ovat tyypillisesti hidastempoisempia kuin vauhdikkaat tempputreenit, mikä käy helposti tg-voimistelijoiden kärsivällisyyden päälle. – En tiedä, tykkääkö kukaan voimistelija oikeasti perusvoimistelun harjoittelusta, Ruuti nauraa. – Mielestäni siitä olisi kuitenkin valtavasti hyötyä kelle tahansa voimistelijalle. Jalkatekniikan harjoittelu kannattaisi aloittaa jo Fiercen voimistelijoitakin nuorempien harrastajien kanssa. voitaisiin keskittyä vaikka yhdessä treenissä viikoittain jalkatekniikkaan ja muuhun joukkuevoimistelusta tuttuun harjoitteluun, Ruuti tuumii. Joukkuevoimistelutreeneihin ei ole vielä lainattu teamgym-valmentajia, mutta Liljasta päinvastainenkaan yhteistyö ei tuntuisi hullulta. – Joukkuevoimistelijat ovat notkeita, mutta heillä ei välttämättä ole voimaa hallita kroppaansa. Teamgymin vartalonhallinta- ja voimaharjoitteilla olisi varmasti käyttöä jv-puolellakin. Jonkin verran teamgymin oppeja on jo kantautunut joukkuevoimistelutreeneihinkin. – Minulla itselläni on notkoselkä, johon olen saanut apua Pertun (Tampereen Voimistelijoiden teamgymin edustusjoukkueen valmentaja Perttu Kaipiainen) tekemästä selkätreeniohjelmasta. Olen teettänyt sen harjoitteita omilla valmennettavillanikin. Mielestäni yhden valmentajan ei tarvitse osata kaikkea, vaan muilla osa-alueilla taitavia valmentajia kannattaa hyödyntää rohkeasti. Verkkaista kehitystä Fierce-joukkueen Ella Salo, Sofia Hult ja Alina Valli harjoittelevat Maija Liljan treeneissä baletista tuttuja liikkeitä seinätangolla ja lattialla. 20 Tampereen Voimistelijoiden valmentajien joukkue hilpeissä tunnelmissa Voimistelupäivillä. Teamgymin kolmannessa luokassa kilpailevalla Fierce harjoitteli kevätkaudella Maijan kanssa noin tunnin viikossa. Joukkueen valmentaja Tiia Ruuti kertoo, että perusvoimistelun hiominen näkyy jo vähitellen vapaaohjelmassa. – Vanhemmat voimistelijat ovat alkaneet tajuta, mihin tiukkuutta oikeasti tarvitaan. Pienimmillä kes- Vastavuoroista valmennusta? Ruuti ja Fiercen muut valmentajat ovat olleet tyytyväisiä lajirajat ylittävään valmennusyhteistyöhön. – Olisi hyvä, jos teamgymissä Tampereen Voimistelijat Jouki Tikkanen esikuvana rytmisen voimistelun uudelle sukupolvelle Santeri Salonen Tampereen voimistelijoiden rytmisen voimistelun harjoituksissa käy kuhina. Suomen mestari ja MM-kisojen neliottelufinaalissa parhaaseen suomalaistulokseen vuosikymmeniin yltänyt Jouki Tikkanen harjoittelee pallo-ohjelmaansa. Ensin hän tekee näyttävän piruetin. Sitten hän nakkaa kädessään olevan pallon korkealle ilmaan. Ryhmä nuorempia voimistelijoita seuraa kanveesin laidalla Tikkasta ja palloa tarkkaavaisesti. – Pienenä suurin voimistelijaidolini oli silloinen rytmisen voimistelun Suomen mestari Maria Ringinen. Hän oli kovahermoinen kilpailija ja onnistui lähes aina näyttämään parastaan kisa-areenalla, Tampereen Tesomalla asustava ja harjoitteleva Tikkanen kertoo ja jatkaa: – Ihailin erityisesti hänen välinetekniikkaansa ja kauniisti ojentuvia nilkkojaan. Tikkasen ja voimisteluväen harmiksi Ringisen ura huipulla jäi lopulta melko lyhyeksi. Nyt kuitenkin Tikkaen itse on vastaavassa asemassa, pienempien voimistelijoiden esikuvana. Hän kertoo, että se on ollut hänelle yksi urheilu-uran unelmista. Tikkasen mukaan esikuvana oleminen antaa paljon, kun tietää, että nuoremmat voimiste- L OT TA N U P P O L A lijat kannustavat ja ovat hengessä mukana. Samalla se tarkoittaa velvollisuutta kannustaa muita ja tehdä aina parhaansa, myös harjoituksissa. Pre-junior-sarjassa kilpailevan rytmisen joukkueen Tuuli Kankaanpää ja Emilia Minkkinen kehuvatkin Tikkasen kykyä keskittyä suorituksiin täysillä myös harjoituksissa. Huippuvoimistelijan antama esimerkki antaa uskoa myös omiin mahdollisuuksiin. – Joukilla on erinomaiset tasapainot ja piruetit, joista voi ottaa oppia. Eikä hän lintsaa treeneissä, Minkkinen sanoo. Rytmisessä voimistelussa urheilijat nousevat huipulle jo nuorella iällä. Harjoitusmäärät ja voimistelijoiden taitotaso nousevat nopeasti, joten nuorten sarjoissa voimistelevat voivat hyvin harjoitella naisten sarjan huippujen kanssa yhtä Jouki Tikkanen viihtyy treenisalilla valmentajansa Titta Heikkilän kanssa. Heikkilä valmentaa Tikkasen lisäksi nuoria rytmisiä ja joukkuevoimistelun Minettejä. aikaa, ainakin osan harjoituksista. Pre-junior joukkueen Viivi Saarenrinteen mukaan kokeneemmat voimistelijat eivät yleensä tarvitse yhtä paljon valmentajan ohjausta, joten valmentajilla jää aikaa katsoa tarkemmin nuorten perään. – Yksin valmentajan kanssa harjoituksissa voi keskittyä intensiiviseen ohjelmien hiomiseen kun taas yhteisesti treenataan usein fyysisesti raskaampia harjoitteita, Tikkanen kertoo. Missään tapauksessa yhteinen aika harjoitussalilla ei mene kenenkään kannalta hukkaan. Esikuvista vielä tarkemmin kysyttäessä pre-junior joukkueen Roosa Koski kertoo Tikkasen lisäksi seuraavansa rytmisen voimistelun maailmanmestarin Yana Kudryavtsevan, rytmisen neliottelun Suomen mestarin Ekaterina Volkovan ja joukkuevoimistelun maailmanmestarijoukkueen, Tampereen Voimistelijoiden Minettien suorituksia. Kun kaksi neljästä mainitusta harjoittelee Ikurin liikuntahallilla, niin Tampereen Voimistelijoilla ei ole ainakaan tällä hetkellä pulaa loistavista esikuvista nuorille urheilijanaluille. Rytmisen pre-junioreiden keilajoukkueessa voimistelevat Enni Söderling (vasemmalla), Roosa Koski, Tuuli Kankaanpää, Emilia Minkkinen (keskellä) ja Viivi Saarenrinne (takana). Baletti kuuluu olennaisena osana Tikkasen harjoitusohjelmaan. Huippuvoimistelija osaa käsitellä palloa muillakin kehonosilla kuin käsillä. FC Onexa Joukkuevoimistelun naisten kilpasarjassa voimisteleva Onexa päätti kesällä kokeilla jotain hieman erilaista – jalkapalloa Futisidean syntyessä epäluuloja tuli lukuisilta eri tahoilta. – Kaverimme, valmentajamme ja myös me itse epäilimme, pystyykö meistä tekemään jalkapalloilijoita, joukkueessa voimisteleva ja pelaava Emmi Remes kertoo. Lajien erilaisuus kuitenkin osoittautui hyväksi asiaksi. Opimme, ettei nilkkoja tarvitse aina ojentaa, leukaa ei tarvitse aina kohottaa ja rankkasateessakin pystyy harjoittelemaan. Tavoitteena tällä jalkapalloidealla oli kohottaa joukkuehenkeä ja saada harjoitteluun vaihtelua. – Oudoimmalta tuntui se, että peleissä kaikilla ei tarvitse olla samanlailla hiukset ja meikit, Remes naurahtaa. Heti kevään kilpailukauden jälkeen alkoi kova jalkapalloharjoittelu. Harjoituksia pidettiin parhaimpina viikkoina jopa kolmesti, vuoron perään kunkin lähikentällä. Valmentajaehdokkaita riitti jonoksi asti, mutta joukosta valittiin vain parhaat ja sopivimmat, eli poikaystävät ja kaverit. Treeneissä harjoiteltiin valmentajien johdolla erilaisia pallonkäsittelytaitoja, kuljetuksia ja syöttöjä. – Pelkkää tekniikkaa harjoitukset eivät onneksi olleet, vaan pääsim- me myös pelaamaan jalkapalloa toisiamme vastaan ja pitämään hauskaa. FC Onexa osallistui kaksipäiväiseen beachfutiksen turnaukseen Turussa. – Meillä oli Turkuun yksi tavoite, saada maali. Aluksi näytti pahasti siltä, että FC Onexaa viedään 100-0, mutta toisena päivänä joukkue sai peleistä kiinni. Tavoite toteutui, joukkue teki maalin! www.tampereenvoimistelijat.fi FC Onexassa pelasivat sekä edelliskauden että tulevan kauden voimistelijat. 21 KILPARYHMÄT Kilparyhmiin edetään tavallisesti valmennusryhmistä. Mikäli haluat tulla kokeilemaan suoraan kilparyhmään, ota yhteyttä valmentajaan ja sovi kokeilukerrasta. Naisten telinevoimistelu Joukkuevoimistelu Taso 3 Taso 1, Natalian ryhmä Minetit Taso III ryhmään kuuluu Tampereen Voimistelijoiden huipputelinevoimistelijat, jotka kilpailevat maajoukkuelinjan korkeimmissa luokissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Ryhmässä harjoittelee yhdeksän vuosina 2005-2007 syntynyttä voimistelijaa. Ryhmä harjoittelee valmentajansa Natalia Taksheevan kanssa 4-5 x viikossa vähintään 2,5h kerrallaan. Minetit on joukkuevoimistelun hallitseva maailmanmestari. Joukkueen voimistelijat ovat syntyneet vuosina 1997-2001. Voimistelijat harjoittelevat 6 - 9 kertaa viikossa 4 tunnin ajan. Taso 1, Onionit Valmentajina Igor Cherepov, Maija Kyllönen, Ira Zavjalova ja Riitta Taipale. Taso 2 Ryhmässä harjoittelevat vuosina 20022006 syntyneet maajoukkuelinjalle tähtäävät tai siellä jo kilpailevat voimistelijat. Ryhmä harjoittelee valmentajiensa Natalia Taksheevan, Maija Kyllösen ja Laura Tuomisen kanssa kuudesti viikossa 3-4 tuntia kerrallaan. Onionit on tavoitteellisesti harjoitteleva tyttöjen telinevoimistelun kilparyhmä. Kaikille tytöille on tehty henkilökohtaiset kilpailutavoitteet, joiden mukaan harjoitellaan eri valmentajien johdolla. Tytöt ovat syntyneet vuosina 2001-1998 ja kilpailevat sekä maajoukkuelinjalla että kilpalinjalla. Tytöt leireilevät ahkerasti mm. Kuortaneen TelineCampeilla. Tytöt harjoittelevat 4-5x viikossa 3h:n ajan. Valmentajina toimivat Terhi Anttinen, Sonja Salomaa ja Riitta Taipale. Akrobatiavoimistelu Akro Team Akro Kilparyhmä Akro Teamin voimistelijat harjoittelevat motivoituneesti 4-5 kertaa viikossa ja osallistuvat leiritoimintaan Suomessa sekä ulkomailla. Tavoitteet ovat kansalinvälisellä kilpailutasolla. Akro Kilparyhmä harjoittelee tavoitteellisesti kilpatasolla 3-4 kertaa viikossa Ryhmässä harjoittelee tällä hetkellä 9 voimistelijaa jotka ovat syntyneet vuosina 2000-2005. Ryhmässä harjoittelee 11 tyttöä, jotka ovat syntyneet vuosina 2000-2004. Ryhmän valmennuksesta vastaavat Sanni Suominen, Milja Pietikäinen, Milja Axén ja Noora Ranta. Ryhmän valmennuksesta vastaavat Sanni Suominen ja Hanna-Kaisa Renkola. Joukkuetta valmentavat Emma Ahola, Titta Heikkilä, Minna Karhu ja Teija Kukkala. Elämyksellisistä koreografioista vastaa Antton Laine. Team Minetit Team Minetit kilpailee sekä joukkevoimistelussa että rytmisessä voimistelussa. Joukkuevoimistelussa Team Minetit on 12-14-vuotiaiden hallitseva suomenmestari. Joukkueessa voimistelee 11 motivoitunutta voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina 2001-2004. Onexa Tampereen Voimistelijoiden teamgymin edustusjoukkue on saavuttanut paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Joukkuetta valmentavat Katariina Suoniemi ja Perttu Kaipiainen. Joukkueen vapaaohjelman koreografiat laatii Katariina Suoniemi. Poikien teamgym-kilparyhmä muodostettiin keväällä 2015 ja sen valmentajana toimii Santeri Marjamäki. Ryhmässä on tällä hetkellä kuusi voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina 2001-2003. Junnuedustus Joukkue on kasattu teamgym-voimistelijoista sekä telinevoimsitelijoista. Harjoituksia on 4-5 kertaa viikossa. Valmennustiimissa Tuula Ruuti, Santeri Marjamäki ja Tiina Pikkarainen. Fierce Fierce–joukkueen kokoonpanoon kuuluu 11 motivoitunutta voimistelijaa. Tytöt ovat syntyneet vuosina 2004-1999. Diamonds Diamonds- joukkueen jäsenet ovat 10-14-vuotiaita. Ryhmä harjoittelee kolme kertaa viikossa. Valmentajana Ida Partanen. 22 Joukkue harjoittelee viidesti viikossa. Joukkuetta valmentavat Hanna Airevuo, Adalmiina Koivisto, Emmi Remes ja Salla Halonen. Koreografioista vastaa Saara Rinne. Omelia Onella Tarina Onella harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 16-20-vuotiaiden sarjassa. Tarinan voimistelijat ovat syntyneet 20042006 ja juuri aloittaneet kilpauransa. Onette Joukkueessa voimistelee 10 vuosina 20001999 syntynyttä voimistelijaa. Tytöt harjoittelevat neljä kertaa viikossa. Onette Jr. Joukkueessa voimistelee 9 motivoitunutta voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina 2003-2000. Tytöt harjoittelevat neljä kertaa viikossa. Poikien kilparyhmä Meea on 10-12-vuotiaiden sarjan kokenut konkari, jolla on tuoreimpana saavutuksenaan jaettu Voimisteluliiton mestaruus ikäluokassaan. Omelia harjoittelee kolmesti viikossa ja kilpailee 10-12-vuotiaiden sarjassa. Valmennuksesta vastaavat Mirkka Korpi, Claudia Kinnarinen, Emmi Lähteenmäki ja Veera Vesalainen. Onessia Edustusjoukkue Meea Onexassa voimistelee 10 pitkän voimistelu-uran omaavaa nuorta naista. Joukkue harjoittelee kolme kertaa viikossa ja kilpailee yli 18-vuotiaiden naisten kilpasarjassa. 12-14-vuotiaiden kilpasarjassa menestyksekkäästi voimisteleva joukkue harjoittelee motivoituneessti neljästi viikossa. Teamgym Oneteamin (Onessia + Onette Jr. + Onette + Onella + Onexa) valmennustiimissä Mari Lindfors, Kajsa Lundell, Janika Tuunainen, Veli-Matti Hemmo, Katariina Blom, Janica Niemelä ja Mirkka Korpi. Joukkue harjoittelee kuudesti viikossa. Valmentajiensa Lotta Nuppolan, Ekaterina Ogarkovan, Anni Aholan, Roosa Mäkisen ja Linda Rajalan johdolla. Serena Joukkue harjoittelee neljästi viikossa. Voimistelijat ovat syntyneet vuosina 20052007. Aura Joukkue harjoittelee viidesti viikossa. Voimistelijat ovat syntyneet vuosina 20062008. Rytminen voimistelu Harjoituksia on neljä kertaa viikossa. Kilparyhmä Lilies Kilparyhmässä voimistelee viisi vuosina 2002-2004 syntynyttä urheilijaa. Lilies on 8-11-vuotiaiden voimistelijoiden kilpajoukkue, joka harjoittelee kolmesti viikossa. Keväällä teamgymin starttiluokassa kisadebyyttinsä tehneellä joukkueella on tulevalla kaudella kakkosluokan kilpailut tähtäimessään. Trampoliinivoimistelu Starlight Syksyllä 2013 kasattu Starlight kilpailee teamgymin starttiluokassa. Starlightin treeneissä painotetaan lajin perusteiden ja joukkuehengelle tärkeiden yhteistyötaitojen oppimista. Joukkue on suunnattu 9-12-vuotiaille voimistelijoille, ja se harjoittelee kolme kertaa viikossa. Kilpa 2 Kilpa 1 Kilpa 2 tasolla harjoittelee tällä hetkellä kaksi aktiivista ryhmää. Molemmilla ryhmillä on harjoitukset neljä kertaa viikossa 2,5-3h kerrallaan. Harjoituksissa keskitytään omiin luokkakohtaisiin liikevaatimuksiin ja niiden mukaisiin sarjoihin. Ryhmän voimistelijat kilpailevat luokissa 2, 3 ja 4. Kilpa 1-tasolla voimistelee 8 voimistelijaa, 5 poikaa ja 3 tyttöä. Kilpa 1 tasolla harjoitellaan kolme kertaa viikossa 2h kerrallaan. Painopiste lajiharjoituksissa on ensimmäisen kilpailuluokan liikevaatimukset ja kilpailusarjojen hiominen. 1 luokan kilpailusarjan lisäksi harjoituksissa panostetaan 2 luokan liikevaatimusten eli erilaiseten volttien harjoitteluun. Tampereen Voimistelijat V O I M I S T E L U L I I T TO / A K I F OTO Elokuun lopussa 2014 olin asunut Tansaniassa noin puoli vuotta ja elänyt elämää ilman voimistelua. Tämä oli ajallisesti pisin tauko mitä minulla on ollut telinevoimistelusta sen jälkeen, kun oma ura alkoi kolmen vuoden iässä vuonna -85. Arki sujui jo normaaliin tapaan ja ajatus voimistelun pariin palaamisesta syntyi. Sosiaalisen median puskaradio toimii täällä loistavasti, joten tiedustelin asiaa sieltä. Naivisti kyselin seuraa, jossa voisin käydä kerran viikossa auttamassa. Kaksi tuntia myöhemmin kun kävin tarkistamassa tilanteen, minulle selvisi, että Tansaniassa ei ole ollenkaan voimistelutoimintaa ja listalla oli jo 45 lasta valmiina aloittamaan tunnit! Minetit kuuluvat Tampereen Urheiluakatemian akatemiaurheilijoihin, joiden kanssa fysioterapeutti Juha Koskela tekee yhteistyötä. Juha Koskela on urheiluakatemian näkyvä tuki voimistelijoille Tampereen Urheiluakatemia tukee huippuvoimistelijoita monin tavoin. Yksi merkittävimmistä asioista on fysioterapeutti Juha Koskelan säännöllinen apu ja tuki voimistelijoille ja valmentajille. Pian kaksi vuosikymmentä voimistelijoiden kanssa työskennellyt Koskela on ehtinyt perehtyä ja erikoistua juuri niihin asioihin, jotka voimistelijoilla tarvitsevat erityistä huomiota. – Tyypillisimpiä ongelmatapauksia ovat hyppyjen alastulot, joissa voima ei riitä kontrolloimaan liikettä loppuun saakka. Myös alaselän notkon liiallinen korostaminen on voimistelijoilla yleistä, Koskela kertoo. Alun perin yhteistyö alkoi, kun valmentajat lähettivät voimistelijoita vammojen jälkihoitoon Koskelan vastaanotolle. Edelleenkin Koskela on korvaamaton apu korjaavien ja korvaavien harjoitteiden Aurinkoisia terveisiä Tampereen Voimistelijoille Tansaniasta! kanssa, mutta suunta on vahvemmin harjoittelun laadun varmistamisessa ja vammojen ennaltaehkäisyssä. – Ennen kaikkea olen tukena valmennuksessa, kun valmentajat kyselevät vaikkapa biomekaniikasta. Voimistelija tuntee kehonsa Urheilulajeja vertaillessa Koskela ei anna suuria kehuja millekään lajille. – Jos oikein kriittisestä näkökulmasta katsotaan, niin eihän minkään lajin huippu-urheilu ole terveellistä. Voimistelusta Koskela kuitenkin löytää muutamia erityisen hyviä puolia. Voimistelussa nimittäin lajiin on sisäänrakennettuna vaatimus oman kehon tuntemuksesta ja pienten nyanssien hahmottamisesta. – Voimantuottoajat ovat niin kamalan lyhyitä, että tekniikkaan aina ryhdistä alkaen on pakko panostaa. Tampereen Urheiluakatemian kautta toteutuneet fysioterapeutin salikäynnit jatkuvat syksyllä jo kolmatta vuotta nykymuodossaan. Palvelu on tarkoitettu akatemiaurheilijoiden ja heidän valmentajiensa työn tueksi. www.tampereenvoimistelijat.fi Vuorokauden pyörittelin ajatusta ja lopulta lähdin kartoittamaan tilannetta. Tiloja löytyy, mutta telineet ja välineet ovatkin eri juttu. Loppujen lopuksi sain sovittua hyvän diilin International School of Tanganyikan kanssa: lupasin heille iltapäivätoimintaa edulliseen hintaan ja sillä sopimuksella pääsin käyttämään heidän saliaan. Telineitä ei ole liialti, mutta mattoja, ponnuja, mini-trampoliini sekä penkkejä löytyy eli näillä sain toiminnan hyvin käyntiin. Syksyn ryhmät ehtivät pyöriä 9 viikkoa, noin kuudenkymmenen lapsen voimin. Keväällä ryhmissä oli jo lähes sata lasta! Kaikki ryhmät ovat täynnä eli syksylle on taas pakko lisätä toimintaa. Päivittäin saan kyselyitä sähköpostiini eli tilausta voimistelulle Tansaniassa todella on. Toiminnan käynnistäminen toisella puolella maailmaa on samalla sekä haastavaa että nautinnollista. Pöytä on puhdas, mutta kaikki työ on omilla harteilla. Samalla kun valmennan yli viisitoista tuntia harrasteryhmiä viikossa muutakin tehtäviä riittää: toiminnasta pitää tiedottaa ja vanhempien kanssa kommunikoida, kasvattaa brändiä, markkinoida, testata, suunnitella tunteja, luoda järjestelmä, rakentaa tulevaa ja hankkia rahoitusta toiminnan kasvattamiselle. Ja tämä kaikki päivätyön rinnalla. Tekemisen puutetta ei todellakaan ole! Välillä mietin niitä aikoja, kun aloitin Tampereen Voimistelijoissa pienenä tyttönä. Meitä oli silloin kolmesataa. Sain olla osa sitä kasvua Ratinan pienestä salista, Ikurin hallikompleksiin ja lähes kahteentuhanteen voimistelijaan. Tansanian rikkaimmalta mieheltä, Mohammed Dewjiltä, joka on kasvattanut isänsä kaupan kolmen miljardin dollarin konserniksi kysyttiin haastattelussa, onko hän vai hänen isänsä fiksumpi. Hän vastasi kysyen; onko vaikeampaa mennä nollasta sataan, vai sadasta tuhanteen? Hänen isänsä on ehdottomasti viisaampi kuin hän. Minun tarinani alkaa nyt täällä ja siihen vaaditaan kaikki, mitä olen vuosien saatossa Tampereen Voimistelijoissa oppinut, sekä vielä paljon lisää. Ensi viikolla selviää, voimistellaanko vielä tämän vuoden aikana DSM gymnasticsin ensimmäisessä voimisteluhallissa. Jos joku tarvitsee lomien aikaan erilaista voimistelutoimintaa, apu otetaan täällä avosylin vastaan. Haaveena on, että jonain päivänä voimistelu on myös Tansaniassa tuhansien lasten osoite liikunnan maailmaan. Maiju Missokia 23 Helly Hansen E x t ra t ! PU-pinnoitetut työkäsineet put Kaikki lo sit HH short ja caprit • koot 7-11 990 -20% 69,- Oranssi vyö kaupan päälle! • 2 kpl / pakkaus • värit: musta/oranssi, musta/sininen • koot 36-39, 40-43, 44-47 1490 3MHRXS7A 12 paria Erä laadukkaita HH sukkia! HH75722-982/985 Kuulosuojain radiolla SH05407T-11T Riipputaskuhousut ja vyö Kevytpeite 2x3m Chelsea 2 paria 24,- • 79 % puuvilla, 21 % polyesteri - 295 g/m² • polvisuojustaskut Cordura®, aukot sisäpuolella • lahkeen pituutta voidaan lisätä 5 cm • koot: C46-C60 • 90 g / m² Kompressori 1 kW / 230 V / 180 l/min TT1210K 10,- 4 kpl HHSET-C46/C60 89,- • 100 % nylon, vettähylkivä • kaksi mesh-taskua sisäpuolella HH79563-990-STD 49 90 71,- 99,- Kulmahiomakone 730 W G13SR3 • laikka Ø 125/22,2 mm (ei sis.) Oxford Laukku 50 l XT2418 2,90 / kpl Collegetakki Laatulaukku kovaan käyttöön! • säiliö 24 l • max. 8 bar • 1-sylinterinen, öljytön lohko • 100 % Jersey-puuvilla • värit sininen ja musta • koot S-3XL HI60102782 Pora-/ruuvinväännin 18 V / 2,5 Ah 49,- DS18DJL HH79028-530-990-S/3XL • 13 mm istukka • sis. 2 x 2,5 Ah Li-Ion akkua, latauslaite ja laukku 79,- HI60010346 199,- COMBO-paketti KC10MDL 1,5 Ah Reisitaskuhousut Durham • 65 % polyesteri, 35 % puuvilla, 245 g/m² • lahkeen pituutta voidaan lisätä 5 cm • väri musta • koot C44-C64 HH76466-990-C44/C64 49,- • sis. 2 x 1,5 Ah Li-ion akku, laturi (40 min) ja laukku Jalkine Trackfinder • vedenpitävät, kevyet, mukavat ja tukevat kävelykengät • täydelliset patikointiin • koot 40-48 HH78204-992-40/48 99,148,- 62,- • istukka 10 mm Iskevä ruuvinväännin 10,8 V WH10DAL • työkalukiinnitys 1,4” HI60000299 199,KO Avoinna: ma-pe 7-18, la 9-15 *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. HE R www.ikh.fi T I MA I N EN Kenkätie 2 A, 33950 PIRKKALA Puh. myymälä/varaosat 0201 323 562* Yritysmyynti 0201 323 569* info.tampere@ikh.fi PE Tampere Pora-/ruuvinväännin 10,8 V DS10DAL YRIT YS
© Copyright 2024