1. No category

Tervetuloa Nesslingin Säätiön
hakuinfoon
Wifi:
DemosGuest
DemosGuest5G
Twitter:
@NesslingSaatio
@KaskasMedia
Salasana: tervetuloa
#tutkijavaikuta
Minttu Jaakkola
tutkimuspäällikkö, Nesslingin Säätiö
”Muista suun lisäksi korvat: vastapuolta pitää kuunnella, sillä
maailma ei ole vain oman pääsi sisäinen.”
@MinttuJaakkola
Hakuinfo 12.6.2015, Minttu Jaakkola
Maj ja Tor Nessling
Säätiön yleinen rahoitushaku
Mihin?
 Ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen ja tiedon
viestintään
 Tukea myönnetään hankkeille, joiden tulokset ovat sovellettavissa
suomalaiseen ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai
tukevat muulla tavoin Suomen ympäristötavoitteita.
 Säätiö tukee erityisesti ratkaisuhakuisia hankkeita, jotka edistävät eri
tahojen välistä yhteistyötä.
Säätiön yleinen rahoitushaku
Kenelle? Mitä?
Tutkimusapurahat väitöskirjatutkimukseen (3v) tai väitöksen
jälkeiseen tutkimukseen (2v)
 hakijana stipendiaatti itse (maisteri/tohtori)
 henk.koht apuraha + muut kulut (matkat, tarvikkeet, laitteet,
yleiskustannus 15%)
 vk-tutkija 24 000 €/v, väitellyt 28 000 €/v
Tieteellisen ympäristötiedon välittämiseen
 hakijana yksityishenkilöt, yhteisöt ja organisaatiot
 keskimäärin 5000 € (konf)-30 000 € (muu) eur/hanke
Tuettavan tutkimuksen ryhmittely:
1. Luonnontieteellinen ympäristötutkimus
• ilmakehän tutkimus
• vesiympäristön tutkimus
• maaekosysteemien tutkimus
2. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen
3. Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus
•
•
•
•
ympäristötalous
ympäristöoikeus
ympäristöpolitiikka
muut soveltuvat tieteenalat
4. Tieteellisen ympäristötiedon välittäminen
• ympäristökonferenssit ja – kokoukset
• tapahtumat, julkaisut ja muut toiminnat, joilla edistetään
tutkimustiedon välittymistä yhteiskuntaan ratkaisuiksi ja
päätöksenteon tueksi
Rahoituskriteerit:
 Tulosten ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen
relevanssi
 Tutkimuksen ja tutkimusryhmän tieteellinen taso
 Tutkimuksen innovatiivisuus
 Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen
yhteistyö
 Tutkimuksesta viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien
(erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
 Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan
väitöskirjatyöhön)
Viestintä- ja vuorovaikutus
MIKSI?
 Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttaa
tutkimuksellaan
 Vuorovaikutus ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan
tiedon hyödyntäjien näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun
mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa
ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä.
 Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen omaan
tiedeyhteisöön voi olla kohtalokasta.
 Kansainvälisen rahoituksen vaateet- esim. Horizon 2020
Viestintä- ja vuorovaikutus
KENELLE?
Esimerkki hankkeen sidosryhmäjaosta
Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement
Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp). http://www.biodiversa.org/577
Viestintä- ja vuorovaikutus
MITÄ?
 Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä tiedon
hyödyntäjien kanssa
 Hankkeen ”lopputuotteen ”suunnittelua tiedon hyödyntäjien kanssa; tätä
voi tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen
parempi
 Vähintään tunnistetaan ne tahot, joille tutkimustuloksista tulisi viestiä
Käytäntö




Hakuaika 10.8.-11.9.2015
Lue ohjeistus huolellisesti!
Hakemus täytetään E-Nessissä
Liitteeksi




tutkimussuunnitelma ja CV+ julkaisuluettelo
tutkimuspaikan sitoumus
ohjaajan lausunto (vk)
ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus
 Rahoitettavat hankkeet tiedossa 13.11.
 Hanke voi alkaa 1.1.2016
minttu.jaakkola@nessling.fi
www.nessling.fi
Twitter: @NesslingSaatio
Fb: www.facebook.com/nesslinginsaatio
© Aleksi Poutanen
Sarianne Tikkanen
tutkija, Suomen ympäristökeskus
”Tutkijana vuorovaikutus on minulle tärkeää, jotta ymmärrän
minkälaista tietoa todellisessa maailmassa tarvitaan. Sitä
kautta osaan tuottaa tutkimuksellani oikeaa tietoa, ja tiedän,
että tutkimuksellani on vaikutusta.”
Vuorovaikutussuunnitelman rakentaminen
Kohti vesiviisasta kiertotaloutta - hanke
Nesslingin säätiön hakuinfo
12.6.2015
Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus
Kuva: Ympäristöhallinnon kuvap
Raili Malinen
Hankeryhmä
Hankejohtaja
Jani Salminen, TkT
Tutkijat
Jari Koskiaho, TkT
Sarianne Tikkanen, VTL
Rahoitus
Maj ja Tor Nesslingin säätiön
Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa
-haku
Hankkeen idea
Kiertotalouden ja vesikysymysten
yhteensovittaminen.
Kokonaisvaltaisen näkemyksen tarjoaminen
vesiviisaasta kiertotaloudesta
päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnalliseen
keskusteluun osallistumiseksi.
Vuorovaikutus on edellytys
oikeiden kysymysten esittämiselle,
ratkaisujen löytymiselle ja
niiden toteuttamiselle.
Sidosryhmien tunnistaminen
WWF
SLL
Finnish
Water Forum
YM
Vesilaitosyhdistys
Kuntaliitto
MMM
Vesi
Pyhäjärvi
Instituutti
+ yritykset
Oulun yliopisto
AVI
Aalto-yliopisto
Kiertotalous
Honkajoki
EU
komissio
Pellon
Kemianteollisuus ry.
Helsingin
yliopisto
TEM
Viisas
Ekokem
Rudus
Itä-Suomen
yliopisto
Ympäristötiedonfoorumi
Sitra
Biovakka
ELY-keskus
Future Earth
Suomi FES
Baltic Sea
Action Group
Digipolis oy.
+ yritykset
Outotec
MTK
Teknologiateollisuus ry.
Metsäteollisuus ry.
Ympäristöteollisuus ja
-palvelut ry. .
KOHTUULINEN
VAIKUTUS
KORKEA
Vaikutus – interssi -matriisi: sidosryhmien ryhmittely roolin mukaan
Osallistaminen
Yhteistyö
Ympäristöministeriö YM
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Maa- ja metsätalousministeriö MMM
Kuntaliitto
Aluehallintovirasto AVI
ELY-keskus
EU:n komissio
Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
Helsingin yliopisto
Yrityksiä
Pyhäjärvenseudun yritykset, Meri-Lapin yritykset
Biovakka Oy, Honkajoki Oy, Outotec Oy, Pellon Oy,
Rudus Oy, Ekokem Oy
Future Earth Suomi FES
Ympäristötiedonfoorumi
Sitra
Pyhäjärvi –instituutti
Digipolis Oy
Oulun yliopisto
Tiedotus
Konsultointi
Asiantuntijat, tutkijat, poliitikot
Kansalaiset, ns. suuri yleisö
Kuluttajat
Media
KOHTUULLINEN
Baltic Sea Action Group BSAG
Finnish Water Forum FWF
Suomen luonnonsuojeluliitto SLL
World Wildlife Fund WWF
Elinkeinoelämän etujärjestöt
Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP
Teknologiateollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Vesilaitosyhdistys ry.
INTRESSI
KORKEA
Yhteydenotot ja keskustelut sidosryhmien kanssa
•
•
•
•
•
•
Puheluita, Sähköposteja
Tapaamisia
Seminaareissa käyntejä
Verkostoitumista
Minkälaista yhteistyötä toivomme?
Mitä voimme tarjota hankkeessa?
Minkälaisia tiedontarpeita vastapuolella on?
Miten voisimme parhaiten vastata niihin?
Miten suunnata tutkimuskysymyksiä?
Minkälaisia lopputuotteiden tulisi olla?
Sidosryhmäyhteistyö- ja vuorovaikutussuunnitelma
Aikataulu
1-7 kk
Haastatteluja
Työpajoja
Fokusryhmäkeskusteluja
Ohjausryhmä -tapaamisia
Kansallisella tasolla ja
tapaustarkasteluissa
2-päiväinen työpaja
hankkeen välitulosten
analysointia ja
ratkaisulinjausten
hyväksyttävyyden
arviointia varten.
Lopputuotteiden
yhteissuunnittelua
Ohjausryhmä – ja
yksittäistapaamisia
hankkeen arviointia
ja lopputuotteiden
yhteissuunnittelua.
Alustavan synteesin
arviointia.
Fokusryhmäkeskusteluja
Kansallisella tasolla ja
tapaustarkasteluissa
Hankkeen onnistumisen
väliarviointi
sidosryhmien kannalta.
Osallistava Townhall
–seminaari
vesiviisaasta
kiertotaloudesta
Asiantuntijahaastatteluja
Kysely kiertotalouteen pyrkiville pk-yrityksille: vesiviisaan kiertotalouden käytännön
ajurit, edellytykset ja esteet, ratkaisumahdollisuudet.
Työpajoihin osallistumista
Tiedotteita, kolumneja, nettisivut, some-tiedotusta ja osallistumista eri
foorumeiden keskusteluun (mm. Facebookin Mahdoton yhteistö, LinkedIn –
ryhmät), Vesiviisas-hankkeen monipuolisen tutkija- ja sidosryhmätiimin
interaktiivinen blogi.
Loppuseminaari vesiviisaan kiertotalouden synteesistä Suomessa.
Osallistava aloitusseminaari tutkimusstrategian tarkentamiseksi
Yhteistyö
Osallistaminen
Konsultointi
11-12 kk
Sidosryhmäyhteistyön askeleet kohti synteesiä vesiviisaasta kiertotaloudesta
Sidosryhmät
Tiedotus
8-10 kk
innostavaa
aikaavievää – motivoivaa vaikuttavaa
Todelliset tiedontarpeet
Täsmälliset tutkimuskysymykset
Vaikuttavat vastaukset
Jalkautuvat lopputuotteet
KIITOS!
VESIVIISASTA KIERTOTALOUTTA
&
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA
TEKEMÄSSÄ
Jani.Salminen@ymparisto.fi
Jari.Koskiaho@ymparisto.fi
Maarit Jokinen
”On vaikuttavaa kun joku tekee huippututkimusta, mutta on
huippua kun joku tekee vaikuttavaa tutkimusta.”
@maarit_jokinen
Vuorovaikutus tiedon
hyödyntäjien kanssa
Luonnonsuojelubiologin
matoperspektiivi aiheeseen
Nesslingin säätiö 12.6. 2015
Maarit Jokinen
Minulla on missio
Tuotan tietoa → elämä pelastuu
Tiedon ja toiminnan välillä on kuilu
Yhtenä syynä pidetään vuorovaikutuksen puutetta tiedon
tuottajien ja käyttäjien/päätöksentekijöiden välillä
Tutkijan roolit
Vuorovaikutuksen määrä tiedon
tuottajan ja käyttäjän välillä
”Puhdas tutkija” ”Tuomari”
Tiedon tuottaja
Kysymykset
Faktat
Ongelmien
määrittely
Tiedon
käyttäjä
Faktat
Faktat,
”Välittäjä”
Väärinymmärrysten
Yhteisten
korjaaminen
kysymysten
määrittely
Tiedon
käyttäjä
Tiedon
käyttäjä
Tiedon
tuottaminen
”Osallistuva
asiantuntija”
Tiedon
käyttäminen
Vuorovaikutus eliöiden välillä: symbioosi
Loisinta
Amensalismi
Yksipuolinen Toinen osapuoli
hyöty
aiheuttaa toiselle
haittaa hyötymättä
tästä itse
Kommensalismi Mutualismi
Toinen osapuoli
hyötyy toisesta
tuottamatta tälle
haittaa
Molemmat
osapuolet hyötyvät
toisistaan
Rahoittaja on kuningas
Hanki rahaa tutkimukseen
Tee tieteellisiä julkaisuja
”What is interesting is not always important,
and what is important is not always interesting.”
Cook ym. 2013
Päätöksentekoon vaikuttava tieto
1. Merkityksellistä ja oikea-aikaista päätöksiä
tekevien tahojen kannalta
2. Tiedon käyttäjien mielestä luotettavaa
3. Huomioi tiedon käyttäjien arvot ja näkökulmat
(Cash ym. 2003)
Case: Liito-oravan suojelu
•
Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
hävittämis- ja heikentämiskielto
perustuu EU:n luontodirektiiviin
•
Jäsenmaat raportoivat EU:lle
direktiivin toimeenpanosta ja
direktiivilajien tilanteesta
•
Erityinen viranomaismenettely ollut
käytössä 10 vuotta
•
Viranomaistoimintaa ohjaa YM:n ja
MMM laatima ohje
•
Menettelyn vaikuttavuutta ei oltu
tutkittu
Savon Sanomat 13.5.2015
Tutkimuskysymysten valinta/kehittäminen
• Todennäköisempää tulla huomioiduksi jos tieto linkittyy
olemassa oleviin prosesseihin
• Tiedon käyttäjät toivovat täsmällisiä vastauksia heille
oleellisiin kysymyksiin
• Todennäköisempää löytää vastaus kysymykseen jota
varten tutkimus on erityisesti suunniteltu
1. Keitä ovat tiedon todennäköiset/toivottavat käyttäjät?
2. Kohderyhmien konsultointi
Tiedon tavoitellut käyttäjät:
• Kansalliset tahot jotka linjaavat menettelyä: YM,
MMM
• Tahot jotka tekevät ratkaisuja liito-orava-alueiden
metsänkäytöstä ja sen arvioinnista: ELYt, Suomen
metsäkeskus, Metsähallitus
• Tahot jotka raportoivat luontodirektiivin
toimeenpanosta EU:lle: YM, SYKE
• Luonnonsuojeluopoliittiset toimijat
Kohderyhmien konsultointi:
• Vapaamuotoiset keskustelut
• Prosessin seuraaminen ELY-keskuksessa
Lisäksi: tutustuminen politiikka-asiakirjoihin,
oikeuskäytäntöön, ”harmaaseen kirjallisuuteen”
Aineiston kerääminen ja raportointi
Tulisiko tieteellisesti ehkä
vähemmän kiinnostavat, mutta
mahdollisesti tiedon käyttäjille
merkitykselliset havainnot
julkaista? ”Harmaa kirjallisuus”
Tulosten julkaiseminen ja esittely
• Suomenkielinen julkaisu
• lähetettiin keskeisille sidosryhmille
• vapaasti ladattavissa verkossa
• Lehdistötiedote
• Artikkeli Ympäristö-lehteen
• Tulosten esittelytilaisuus kaikille ELY-keskuksille
etäneuvotteluyhteydellä
• Esitelmä ympäristöhallinnon Metsien ja soiden
ennallistamisen neuvottelupäivillä
• Tieteellinen artikkeli Animal Conservation -lehdessä
Mediahuomio
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Oliko tiedolla vaikutusta?
Ohjeluonnoksessa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan
pinta-ala 0,03-0,07 hehtaarista → 0,1-0,3 hehtaariin
Tutkimuksen vaikuttavuus:
miten arvioida onnistumista?
Take-home messages:
• Kaikissa tutkijanrooleissa on mahdollisuus
venyttää roolin rajoja
• Tiedon hyödyntäjät pitää huomioida jo
tutkimuksen suunnitteluvaiheessa
• Olet onnistunut jos olet tuottanut hyvää tietoa
ja sitä käytetään
Kiitos!