1. No category

MELU SISÄTILOISSA
Toimenpiderajat ja mittaukset
27.10.2015 Oulu
29.10.2015 Mikkeli
Kari Pesonen
Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy
Helsinki, sähköposti: Kari.Pesonen@welho.com
0400-423 728
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 1


Altisteen toimenpiderajalla tarkoitetaan pitoisuutta,
mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen
vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin
terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen
poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Oleskeluvyöhykkeellä tarkoitetaan huonetilan osaa,
jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8
metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6
metrin etäisyydellä ulko- tai sisäseinästä tai
vastaavasta kiinteästä rakennuksen osasta.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
2
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 2

Impulssimaisella melulla tarkoitetaan melua, joka
sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä toistuvia
lyhytkestoisia ääniä melulle altistuvassa kohteessa.
 Pelkkä lyhytkestoisuus ei riitä. Pitää olla näyttöä
haitallisuuden lisääntymisestä. Esimerkiksi
musiikissa, puheessa ja linnun laulussa on
lyhytkestoisia toistuvia ääniosuuksia. Haitallisuus
saattaa ilmetä esimerkiksi unenhäirintänä.
Esimerkiksi yöaikainen naapurista kuuluva liian
voimakas musiikki (tai puhe) voi olla tällaista.
 Hyvin lyhyet yksittäiset harvoin toistuvat äänet
eivät yleensä aiheuta merkittävää unenhäirintää.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
3
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 3

Impulssimaisuuden mittaamismenetelmistä.
 Yksikäsitteistä, kaikissa tapauksissa oikean
tuomion antavaa menetelmää ei ole olemassa.
 Esimerkiksi NT ACOU 112, joka mainitaan YM:n
tuulivoimalamelun mittausohjeissa, ei ole
tarkoitettu (testattu) sisämeluille (so. melko
hiljaisille meluille) eikä terveyshaittojen,
esimerkiksi unenhäirinnän, arviointiin.
Suomi on ainoa maa, jonka viranomaisohjeissa
on päädytty tämän menetelmän käyttöön.
 NT ACOU 112 määrittää impulssin ääneksi
(jatkuvan äänen osuudeksi), jonka hetkellisen
voimakkuuden ajallinen kasvunopeus on riittävän
suuri.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
4
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 4

Kapeakaistaisella melulla tarkoitetaan melua, joka
sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettevissa olevia melun haitallisuutta lisääviä äänesmäisiä
tai kapeakaistaisia komponentteja melulle altistuvassa kohteessa.
 Yksikäsitteistä, kaikissa tapauksissa oikean
tuomion antavaa menetelmää ei ole olemassa.
 Esimerkiksi ISO 1996-2:2007 standardin liitteissä
C ja D mainittu menetelmä perustuu äänesmäisen tai kapeakaistaisen komponentin erotettavuuteen (onko erotettavissa kulohavainnoin) ja
kiusallisuuteen, ei sen terveyshaittavaikutukseen,
kuten unenhäirintään.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
5
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 5
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
6
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 6




Musiikkimelu tai muu vastaava unta häiritsevä melu
LAeq,1h ≤ 25 dB + taulukko 2 (nukkumatilat).
Teknisten laitteiden yöaikainen LAFmax ≤ 33 dB, paitsi
jos esiintyy satunnaisesti tai harvoin: LAFmax ≤ 45 dB.
Impulssikorjaus 5 tai 10 dB, kapeakaistakorjaus 3 tai 6
dB.
Kuulovaurion välttämiseksi: LAeq,4h ≤ 100 dB, LAFmax ≤
100 dB ja LCpeak ≤ 140 dB (ei korjauksia).
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
7
STM:n asetus 545/2015
Muistin virkistämiseksi 7
§ 11, Melun mittaaminen
Kun melua mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulee olla kiinni.



Perusteena ulkoa sisään kuuluvan taustamelun minimointi
ja se, että rakennusmääräysten mukaan ulkokuoren
ääneneristävyyden mitoitus perustuu siihen, että
ikkunat/luukut/parvekeovet ovat kiinni.
Jos mitataan ulkoa sisään kuuluvaa melua, niin
korvausilmaventtilit normaaliasennossa, mutta ikkunat ja
tuuletusikkunat/-luukut/parvekeovet kiinni.
Asukkaan omat äänilähteet (jääkaappi, pakastin, kellot
yms.) saattavat aiheuttaa liiallista taustamelua. Syytä
tarkistaa ja sammuttaa/viedä pois, jos melua liikaa.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
8
Melumittausten epävarmuus 1


Samassakin huonetilassa melun mittaustulos vaihtelee eri aikoina ja eri paikoissa
sekä eri mittauslaitteilla mitattuna.
Epävarmuutta voidaan tarkastella kahdesta
näkökulmasta:



1) Mittaustuloksen epävarmuus.
2) Terveyshaitan esiintyvyyden arviointiin liittyvä
epävarmuus (aiheuttaako ko. melu TSL:ssä
tarkoitettua terveyshaittaa vai ei).
Jälkimmäiseen liittyvä epävarmuus on ainakin
melun ollessa lähellä toimenpidearvoa yleensä
paljon suurempi kuin edelliseen liittyvä.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
9
Melumittausten epävarmuus 2




Mittausten epävarmuuden mittana on useissa
standardeissa ja ohjeissa mittaushavaintojen
aritmeettisen keskiarvon epävarmuus tai
epäluotettavuus.
Mittaushavaintojen keskiarvo ei ole yleispätevä,
validi terveysvaikutusten indikaattori etenkään
silloin kuin havaintoarvojen vaihtelu on suurta.
Etenkään unihäiriöiden arviointiin ei pidä käyttää
(pelkästään) pitkän ajan keskimääräistä melutapahtumien LAE- tai LASmax- (tai LAFmax-) tasoa.
Taustamelun eliminointi on usein vaikeaa ja
epävarmaa mitattaessa alle 25…30 dB sisämeluja ja
joskus myös mitattaessa pienitaajuista melua.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
10
Melumittausten epävarmuus 3
Aiheuttaako melu TSL:ssä tarkoitettua
terveyshaittaa vai ei?
Miten ottaa huomioon ajallisesti ja alueellisesti
vaihtelevan melun (tilastollinen) vaihtelu?





Muuttuisiko päätös, jos mitataan useammassa pisteessä ja
useamman kerran esim. eri päivinä tai eri kellonaikoina?
Jos muuttuisi: tee/vaadi lisää mittauksia, jos ei muuttuisi,
lisämittauksia ei (välttämättä) tarvita.
Harkinnan peruste: mahdollisen terveyshaitan aiheuttajan
ja haitasta mahdollisesti kärsivän oikeusturva ja
terveysvalvonnan päätösten oikeusvarmuus.
Meillä on ns. harmaalla alueella olevia tapauksia eli
tapauksia, joissa ei ole selvää, yksikäsitteistä
mittaustuloksiin perustuvaa perustetta haitallisuudelle.
TSL § 2: Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava
siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan
estyy.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
11
Unihäiriöiden arviointi – ei onnistu sisämelun
LAE-tasojen keskiarvon perusteella
Unihäiriöiden arvojen epävarmuus?
Mittausarvojen epävarmuus?
100
350
Kevyet ajoneuvot KVL = 644 ajoneuvoa klo 22 – 07
90
Raskaat ajoneuvot KVL = 31 ajoneuvoa klo 22 – 07
80
300
Ins.tsto Kari Pesonen Oy
250
200
Kevyt liikenne
150
100
Raskas liikenne
50
Heräämisiä vuosittain /kpl
Melutpahtumien määrä yössä /kpl
400
70
Kevyet ajoneuvot KVL = 644 ajoneuvoa klo 22 – 07
Raskaat ajoneuvot KVL = 31 ajoneuvoa klo 22 – 07
Ins.tsto Kari Pesonen Oy
Heräämisiä
yhteensä 268 kpl/v
60
50
40
Raskas liikenne
30
20
Kevyt liikenne (ei heräämisiä)
10
0
25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94
0
25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94
Sisämelun äänialtitustaso LAE /dB(A)
Kevyen ja raskaan
liikenteen LAE-tason
jakautumat per yö.
Sisämelun äänialtistustaso LAE /dB(A)
Kevyen ja raskaan
liikenteen unihäiriöiden
jakautumat per vuosi
Pesonen K, Ohiajotyyppisen melun aiheuttamien unihäiriöiden arviointi,
Ympäristö ja Terveys, 39(2008)3–4, 54 – 60.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
12
Pienitaajuinen, kapeakaistainen? melu
50
SVAN 912
3
Äänitaso /dB
40
2
1
30
IKP0401101.xls
3
2
1
20
10
0
Tiedosto: MeluOhjeEsim.xls




Kaupan kylmälaitteiden
kompressorin melu
makuuhuoneessa.
Mittaus kolmessa eri
pisteessä (1, 2 ja 3).
Laitteet makuuhuoneen
alapuolisessa huoneessa.
Taajuus /Hz
A-taso eri pisteissä: 30, 31,5 ja 35 dB.
Ylittää pisteissä 2 ja 3 pienitaajuisen melun toimenpiderajan.
Onko melu kapeakaistaista? Pisteissä 2 ja 3 160 Hz terssikaistan
taso on yli 5 dB suurempi kuin naapurikaistojen tason keskiarvo,
pisteessä 1 ei ole. Missä nukutaan, voiko sängyn siirtää?
Kuuntele, mieti, pystyisitkö itse nukkumaan ko. melussa?
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
13
Tilastollinen analyysi auttaa usein
Frekvenssi /%
10,0
SVAN912AE
Tieliikenteen osuutta
LAeq = 40,1 dB(A)
Lämpökeskuksen
melu 28 dB
5,0
Makuuhuone, johon kuuluu
lämpökeskuksen melua ja
tieliikennemelua.
30 min mittaus, LAF-tason
tilastollinen jakautuma.
0,0
25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49
Äänitaso /dB(A)





LAeq,30min = 40,1 dB(A).
Ylittää yöaikaisen melun 30 dB toimenpiderajan (oletetaan, että
melun tilastollinen vaihtelu on samanlaista koko yön).
Mitattiin LAF-tason ajallista vaihtelua näytteistyksellä 10
näytettä/s ja piirrettiin yllä esitetty histogrammi.
Analyysi osoittaa, että 30 dB ylityksen syynä on tieliikennemelu
(lämpökeskuksen melu vakiomelua, so. ei vaihtele ajallisesti).
Enpä, jos lämpökeskuksen melu olisi ollut 35 dB?
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
14
Eri aikapainotukset – impulssimaisuus?
SVAN 958
60
Junan ohiajomelu makuuhuoneessa
Vihreä: LAI-painotettu
Oranssi: LAS-painotettu
Sininen: LAF-painotettu
Näytteenotto ajallisesta
vaihtelusta: 10 näytettä/s
.
Äänitaso /dB(A)
50
LAI-taso
LAS-taso
40
LAF-taso
30
IKP201211261d4.xlc
20
45,8
45,9
46
46,1
46,2
46,3
Aika /min




Talon asukkaat valittaneet yöaikaisesta junaliikenteen melusta. Rata
(neljät raiteet) kulkee n. 30 m etäisyydellä talon seinästä. Kolina (LAFtaso!) aiheutuu veturin ja vaunujen ylittäessä vaihteen.
Koko yön LAeq,22-07h ei ylitä 30 dB.
Hetkellisen melun LAI – LAS on noin 5 dB eli ohiajomelu mahdollisesti
impulssimaista tämän kriteerin mukaan.
Junan ohiajomelun ja kolinoiden voimakkuuden nousunopeus on suuri.
Nousunopeus on yksi impulssimaisuuden subjektiivisen arvioinnin mitta.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
15
Ajallisesti vaihtelevan melun LAeq-tason
mittaus




Kuinka kauan/pitkään/usean kerran LAeq-tasoa
on syytä mitata?
Niin kauan/pitkään/usein, että tiedetään, että tulos
ei muutu merkittävästi (haitan arvioinnin kannalta),
vaikka mittausta jatkettaisiin.
Tarkoittaa yhden näytteen mittauksessa, että tulos,
LAeq-taso, stabiloituu eli vakiintuu.
Jos tiedetään, että olosuhteet vaikuttavat
melutasoon, niin yleensä on parempi mitata
useampi lyhyt stabiloitunut näyte eri oloissa, kuin
yksi pitkä samoissa oloissa.
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
16
Nykyaikaiset digimittarit melumittauksissa





Mittarit mittaavat ja tallentavat samanaikaisesti äänitason
useilla eri taajuus- ja aikapainotuksella (esim. AF, AI ja CF).
Ajallinen äänitason ja spektrin (esim. terssispektri tai FFTspektri) vaihtelu voidaan logata muistiin myöhempää analyysiä varten.
On mittareita, jotka tallentavat äänen wav-tiedostona
myöhempää kuuntelua ja analysointia varten.
Ääninäytteitä voidaan tallentaa haluttaessa vain äänistä,
joiden voimakkuus ylittää ennalta asetetun tason.
On monikanavaisia mittareita, joilla voidaan mitata
samanaikaisesti useissa pisteissä, esimerkiksi yksi
mikrofoni ulkona, kolme sisällä eri pisteissä. Tai yksi
äänikanava ja saman aikainen kolmen suunnan tärinä.
On mittareita, joissa on suuri vakiomuisti ja/tai USB- tai
mikroSD-lisämuisti. Muistiin mahtuu jopa usean viikon tai
kuukauden mittaustulokset.
Esim. Svantekin mittarit: http://www.svantek.com/lang-en/
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
17
Kaksi kansainvälistä mittausstandardia
ISO 10052* ja 16032§, rakennuksen
teknisten laitteiden melun mittaus


Lähtökohtana on molemmissa laitteen huoneseen
aiheuttama keskimääräinen melutaso, so. usean
mittauspisteen äänitason keskiarvo ja sen tilastollinen
luotettavuus (tarkkuus). Tulokset normalisoidaan 0,5 s
kaiuntaikaan.
Mitä enemmän äänitaso vaihtelee eri pisteiden välillä
oleskeluvyöhykkeellä, sitä huonommin nämä standardit
soveltuvat melun aiheuttaman terveyshaitan arviointiin.
*) EN ISO 10052:04 Acoustics - Field measurements of airborne and impact sound
insulation and of service equipment sound- Survey method
§) EN ISO 16032:2004 Measurement of sound pressure level from service equipment in
buildings – Engineering method
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
18
Uusi ääneneristävyyden mittausstandardi
ISO 16283-1*: “Ääneneristävyyden mittaus
rakennuksessa”
Eristävyys, D, määritellään lähetys- ja vastaanottohuoneen
äänitasoerona:
𝐷 = 𝐿1 − 𝐿2
Äänitasoero, Di, mitataan usealle pisteparille i, joista osa on
huoneen nurkkasopissa. Näitä ei oteta huomioon STM:n
määrittelyn mukaisessa oleskeluvyöhykkeen mittauspisteinä.
 1 n  Di 10 
D  10 lg 10

 n i 1

Kaava painottaa huonoja (pieniä) Di arvoja suhteellisesti
enemmän kuin hyviä.
*) ISO 16283-1:2014 : Acoustics - Field measurement of sound insulation in buildings and
of building elements - Part 1: Airborne sound insulation
kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
19
MELU SISÄTILOISSA
Toimenpiderajat ja mittaukset
Kiitokset tarkkaavaisesta kuuntelusta
Kari Pesonen
KYSYMYKSIÄ?
Kari.pesonen@welho.com
Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki
20