HAKUOHJE 24.9.2015 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISET KEHITTÄMISAVUSTUKSET VUONNA 2016 Huom: Tämä haku korvaa aiempien vuosien haut Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan paikallinen kehittäminen. Valtio tukee liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä kehittämismäärärahojen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julistaa haettavaksi valtionavustukset liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen edellyttäen, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen vuoden 2016 talousarviossa tarvittavat määrärahat. Asiaa koskevat paikallisten kehittämishankkeiden hakemukset toimitetaan liitteineen asianomaiselle aluehallintovirastolle. Haun tarkoituksena on tukea Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisten yhteisten linjausten terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (2013;2014) ja uuden liikuntalain (390/2015) toimeenpanoa sekä toteuttaa hallitusohjelman (2015) linjauksia liikunnan osalta. Keskeisenä periaatteena on poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen kärkihanke ”Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio” toimenpiteen ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu –ohjelma valtakunnalliseksi” osalta avataan oma kunnille suunnattu avustushaku keväällä 2016 koskien lukuvuotta 2016-2017. Siinä avustushaussa tullaan painottamaan muun muassa koulujen olosuhteiden kehittämistä. Nyt avoinna olevasta Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden avustusten hausta on kuitenkin mahdollista hakea avustusta koulujen toimintakulttuurin muuttamiseen kohdentuville jatkohankkeille kevätlukukaudeksi 2016. Uudet Liikkuva koulu –hankkeet hakevat avustusta keväällä 2016 avattavasta hausta lukuvuodelle 2016-2017. Myös jatkohankkeilla on mahdollisuus hakea avustusta kevään 2016 hausta. 1. ERI AVUSTUSMUODOT Tässä esitellään keskeisimpiä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntatoimen hallinnonalan avustusmuotoja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä. Muita aihepiirin rahoittajia ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen hallinnonala (esim. Opetushallituksen koulun kerhotoiminnan avustukset), sosiaali- ja terveysministeriö/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Terveyden edistämisen määräraha), liikenne- ja viestintäministeriö/Motiva (Liikkumisen ohjauksen valtionavustus ja Kävelyn ja pyöräilyn T&K –rahoitus) ja Raha-automaattiyhdistys. Taulukossa 1. kuvataan keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämisavustusmuodot OKM:n liikunnan toimialalla. Valtakunnalliset ja alueelliset liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeet (kaikki ikäryhmät) hakevat avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Paikalliset, pääasiassa kuntien toteuttamat, liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeet hakevat avustusta aluehallintovirastoista. TAULUKKO 1. Keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla AVUSTUSMUOTO Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset Seuratoiminnan kehittämistuki Kunnossa kaiken ikää –ohjelman avustukset Kehittämisavustukset maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla KOHDERYHMÄ *Kaikki ikä- ja väestöryhmät; paikallinen. *Koulujen toimintakulttuurin muuttaminen; jatkohankkeet, EI uudet hankkeet. Kaikki ikä- ja väestöryhmät; valtakunnallinen ja alueellinen Lapset, nuoret ja lapsiperheet; paikallinen Vähän liikkuvat aikuiset; paikallinen HAKIJATAHOT HAKUPAIKKA JA –AIKA Kunnat, kuntayhtyAluehallintovirastosta 30.11.2015 mät, varhaiskasvamennessä tuksen ja koulutuksen järjestäjät (ei kuitenkaan yksittäiset kunnan varhaiskasvatusyksiköt ja koulut) Kaikki ikä- ja väestöryhmät; paikallinen Valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt, säätiöt Opetus- ja kulttuuriministeriöistä 30.11.2015 mennessä Rekisteröity liikuntaa tai urheilua järjestävä paikallinen yhdistys Rekisteröidyt toimijat (paitsi ei kunnat) Haku avautuu marraskuussa 2015. Ks. www.minedu.fi -> liikunta -> avustukset KKI-ohjelmasta 30.9.2015 mennessä. Ks. http://www.kkiohjelma.fi/hanketu ki Kunnat, kuntayhtymät Aluehallintovirastosta 30.11.2015 mennessä 2. AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 2.1. AVUSTAMISEN TARKOITUS Liikunnallisen elämäntavan paikallisilla kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään suomalaisen väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista osaksi arkea. Hanke voi kohdentua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus, koulu (vain jatkohankkeet, kevätlukukaudelle 2016), ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdentua sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa. Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee liittyä Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisten yhteisten linjausten terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (2013) ja niiden toimeenpanosuunnitelman (2014) toteuttamiseen. Tuettavien hankkeiden tulee tukea uuden liikuntain (390/2015) ja hallitusohjelman (2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta. Uusi liikuntalaki vahvistaa monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa. Laki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvin- vointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) strategisina tavoitteina on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä osaamisen ja koulutuksen parantaminen. Tavoitteena on edistää kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toimeenpano sisältyy hallituksen kärkihankkeeseen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta”. Liikkuva koulu - Koulupäivän liikunnallistaminen Osaamisen ja koulutuksen osalta hallitusohjelman kärkihankkeena on ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin”. Kärkihankkeen yksi toimenpide on ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu –ohjelma valtakunnalliseksi.” Kärkihankkeille suunnataan erillisrahoitusta vuosille 2016-2018. Osana kärkihanketta Liikkuvalle koululle avataan oma kunnille suunnattu avustushaku keväällä 2016 koskien lukuvuotta 2016-2017. Avustushaussa tullaan painottamaan muun muassa koulujen olosuhteiden kehittämistä. Uudet hankkeet Uudet Liikkuva koulu –hankkeet hakevat avustusta keväällä 2016 avattavasta hausta lukuvuodelle 2016-2017. Jatkohankkeet Ne koulupäivän liikunnallistamiseen kohdentuvat hankkeet, jotka ovat saaneet avustusta vuodelle 2015, eli jatkohankkeet, hakevat avustusta nyt auki olevasta liikunnallisen elämäntavan paikallisesta kehittämishankehausta kevätlukukauden 2016 toimintaan. Jatkohankkeilla on mahdollisuus hakea avustusta myös keväällä 2016 avattavasta Liikkuva koulu –hausta lukuvuodelle 2016-2017. Kaikkiin muihin sisältöihin kuin kouluun kohdentuvat hankkeet hakevat avustusta koko kalenterivuodelle 2016 (uudet ja jatkot). Keskeiset periaatteet Keskeisinä periaatteina haun tavoitteiden toteuttamisessa on poikkisektoraalinen, -hallinnollinen, ja ammatillinen yhteistyö, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen. Tämä edellyttää hankkeilta laaja-alaista eri sidosryhmien välistä kumppanuutta ja verkostoitumista. Erityisesti toivotaan useiden eri toimijoiden ja kuntien yhteishankkeita (ks. lisää kohdasta ”Yhteistyö”). Avustettavien hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintatapojen, –menetelmien ja –rakenteiden kehittäminen. Hankkeiden toivotaan hyödyntävän olemassa olevaa uutta tietoa (ks. liite 1. Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle). Avustus on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät suoraan valitun kohderyhmän liikuntatoiminnan pitkäjänteistä ja laadukasta järjestämistä. Tavoitteet Päätavoite Lisätä suomalaisen väestön liikuntaa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien ihmisten keskuudessa Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista: Ikäryhmäkohtaiset tavoitteet Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden (varhaiskasvatus, koulu, työelämä, ikääntyvien ympäristöt jne) toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi ja liikunnallisiksi. Kehittää alle kouluikäisten liikuntaa Kehittää kouluikäisten liikuntaa Kehittää nuorten aikuisten Kehittää aikuisten liikuntaa Kehittää ikääntyvien liikuntaa Teemakohtaiset tavoitteet Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikunnan mahdollisuuksia, erityisesti lapsille ja nuorille Edistää perheliikuntaa Edistää omatoimista ja/tai arkiliikuntaa Edistää ulkoliikuntaa, kuten luonnossa liikkumista Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdentuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen. Yhteistyö Kehittämisavustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinoituja hankkeita tai useamman kunnan yhteisiä hankkeita, joissa toivotaan hallintokuntien yhteisiä toimenpiteitä kohderyhmän liikunnan lisäämiseksi. Erityisesti korostetaan liikuntatoimen, opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä hallinnon eri tasoilla. Keskeistä on myös yhteistyö liikuntapalveluja järjestävien kansalaisjärjestöjen kanssa. Hankkeissa toivotaan edistettävän yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten liikuntaseurojen ja muiden kansalaisjärjestöjen, sekä elämänkulun varrella toimivien eri organisaatioiden välillä (kuten varhaiskasvatus ja koulu). Toiminnan vakiinnuttaminen ja omarahoitus Kuntia on tuettu liikunnan kehittämisavustuksilla jo useita vuosia. Jatkossa avustustoiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Hakijoilta edellytetään hakemuksessa kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta. Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Hankkeella on oltava jo lähtötilanteessa merkittävä omarahoitus. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena omarahoituksen tulisi olla noin puolet hankkeen kokonaiskustannusarvioista. Toisena ja kolmantena hankevuonna omarahoituksen tulisi lisääntyä siten, että hankekauden jälkeen omarahoitus kattaisi kokonaan hanketoiminnasta aiheutuneet kustannukset. 1.2. AVUSTUSEHDOT Hakijatahot Avustusta myönnetään kehittämishankkeen toteuttajille, joita voivat olla kunnat, kuntayhtymät sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä suoraan kuntien varhaiskasvatusyksiköille eikä kouluille (hakijana tulee olla kunta), rekisteröimättömille yhteisöille, yksityi- sille henkilöille eikä voittoa tavoitteleville yhteisöille. Avustusta ei myönnetä liikuntaseuroille ja muille paikallisille yhdistyksille, eikä aluejärjestöille, koska ne hakevat avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai Kunnossa kaiken ikää –ohjelmasta (Seuratuen osalta ks. marraskuussa 2015 julkistettava hakuohje). Hyväksyttävät menot Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaajapalkkiot, koulutusmenot, liikuntavälineiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakulut (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakulut, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset. Hankittavasta välineistöstä tulee liittää hakemukseen luettelo hintatietoineen. Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä päivittäistä liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, rakentamis- ja kalustamiskustannuksiin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voi käyttää vakinaisten työntekijöiden palkkakuluihin, eikä määrärahalla tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa. Avustuksen saaja ei voi jakaa avustusta edelleen. Pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdentuvia hankkeita ei tueta tästä määrärahasta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän yhtenä osana tuettaviin hankkeisiin. Muu rahoitus Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi Opetushallituksen (OPH) avustamaan koulujen liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen tai aluehallintovirastojen nuorisotoimien avustamaan liikuntasisältöiseen harrastustoimintaan ei tätä avustusta voida myöntää ja/tai käyttää. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan. Koulujen liikuntakerhotoiminnan järjestämiseen haetaan avustusta OPH:n hakujärjestelmän kautta. Hankkeiden kesto Kehittämishankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta avustusta haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Tukea voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään kolmena vuonna samalle hankkeelle. Hakijoiden tulee myös varautua mahdollisesti peräkkäisinä vuosina myönnetyn avustuksen vuosittaiseen pienenemiseen (vrt. hankkeen vakiinnuttaminen ja sitoutuminen omarahoitukseen). Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Valtionapuviranomainen voi halutessaan tarkentaa ja/tai rajata avustusmäärärahan käyttöä valtionapupäätöksessä. 2. HAKUPROSESSI JA AVUSTUKSEN KÄYTTÖ 2.1. HAKUAIKA JA HAKEMUSTEN JÄTTÄMINEN Hakemukset liitteineen (OKM:n lomake nro 10A) tulee toimittaa 30.11.2015 mennessä kahtena kappaleena siihen aluehallintovirastoon, jonka toiminta-alueelle hanke sijoittuu. Aluehallintovirastojen osoitteet mainitaan hakulomakkeessa sekä hakuohjeen lopussa. Hakulomake liitteineen on saatavissa OKM:n internet-sivuilta osoitteesta: www.minedu.fi/. Hakijaa pyydetään erityisesti huomioimaan, että hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on siihen nimenkirjoitusoikeus. Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä hankeneuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisten terveysliikunnan koordinaattoreilta (http://www.sport.fi/etusivu/aluejarjestot) sekä valtakunnallisista liikunnanedistämisohjelmista (Ilo kasvaa liikkuen/Valo, Liikkuva koulu/OPH/LIKES, Kunnossa kaiken ikää/LIKES sekä ikäihmisten liikunnan/Ikäinstituutti –ohjelmat). 2.2. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ JA KÄSITTELY Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat: 1. Hankkeen toimintasuunnitelma, josta ilmenevät toimintaympäristö, tavoite, sisältö, suunnitellut toimenpiteet sekä seuranta ja arviointi aikatauluineen. 2. Suunnitelma hakijatahon johdon sitoutumisesta hankkeen toteutukseen ja toimenpiteiden vakiinnuttamisesta osaksi normaalia palvelujärjestelmää. 3. Kustannusarvio em. toimintasuunnitelman sisältämistä toimenpiteistä. 4. Rahoitussuunnitelma toiminnasta aiheutuvien kustannusten rahoittamisesta sekä ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus. 5. Muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kirjalliset sitoumukset ja yhteystiedot sekä työnjako. 6. Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote (muut kuin kunnat). 7. Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista. 8. Muut selvitykset, joihin hakija haluaa vedota. Hakemukset käsitellään siten, että aluehallintovirastot tekevät valtionavustuspäätökset alkuvuodesta 2016. 2.3. AVUSTUKSEN KÄYTTÖ JA HANKESELVITYS Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Valtionapuviranomainen on oikeutettu tarkastamaan, että avustuksen saajan hallinto ja taloudenhoito ovat voimassa olevien säännösten mukaisesti järjestetty, ja että avustuksen käyttö on ollut tarkoituksenmukaista. Avustuksen määrä ei voi ylittää hankkeesta aiheutuneita hyväksyttäviä kustannuksia. Hakijan tulee taloushallinnossaan kohdentaa kehittämistoiminnan rahaliikenne tilikartassa omalle hanketta varten perustetulle kustannuspaikalle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, on hakijan ehdottomasti ilmoitettava näistä muutoksista valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta. 3. HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUKITOIMET Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus ja Kunnossa kaiken ikää –ohjelma huolehtivat käytännössä paikallista kehittämisavustusta koskevien seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat hankkeiden käyttöön. Valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat (Ilo kasvaa liikkuen/Valo, Liikkuva koulu/OPH/LIKES, Kunnossa kaiken ikää/LIKES sekä ikäihmisten liikunnan/Ikäinstituutti –ohjelmat) tarjoavat omaan kohderyhmäänsä kuuluville hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, mentorointia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua liikunnanedistämisohjelmien omilla internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä ohjelmien työntekijöihin. Liite 1. TAUSTATIETOA KEHITTÄMISTOIMINNALLE JA SEN SUUNNITTELULLE Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1864597 Terveysliikuntasuositukset. http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka Istu vähemmän - voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015. http://www.julkari.fi/handle/10024/126296 Ilo kasvaa liikkuen! Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. htttp://www.sport.fi Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM30.pdf?lang=fi Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021. http://www.soveli.fi Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 –raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Suomalaisten_fyysinen_aktiivisuus_ja_kunto_201 0.html Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1518237 Liikunnan edistäminen kunnissa 2010-2014. Seurantaraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:18. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/liikunnan_edistaminen_kunnissa.html Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/lasten_ja_nu orten_liikuntakayttaytyminen_suomessa.650.news Lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa ja urheilussa. http://www.likes.fi/filebank/895Lasten_oikeudet.pdf Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:2. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/vln_2014_2_ mika_maksaa.591.news Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/miksi_murro sikainen_luopuu_liikunnasta.540.news Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999-2011. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/nuorten_har rasteliikunnan_kehittaminen_1999_2011.95.news Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa. Tutkimuskatsaus 200-2012. Liikuntatieteellinen Seura 2014. http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ltslasten_ja_nuorten_liikuntatutkimus_suomessa_www.pdf Hyvä korkeakoululiikunta. Suositukset. Korkeakoululiikunnan asiantuntijaryhmän loppuraportti 25.2.2011. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry. Korkeakoululiikunnan barometri 2013. http://www.oll.fi/korkeakoululiikunnan-barometriopiskelijoiden-liikuntamahdollisuudet-vaihtelevat-rajusti/ Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Liikunta_ja_tasa-arvo_2011.html Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/ Liikunnan hanketoiminta – ruusut, risut ja suositukset. Liikunnan hyvät käytännöt –hankkeen loppuraportti. Liikuntatieteellinen Seura 2013. http://www.lts.fi Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007-2011. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/arviointi_val tion_liikuntatoimen_maararahojen_kasvun_tuloksista_hallituskaudella_2007-2011.579.news Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011-2015. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/valtionhallin to_liikunnan_edistajana_2011_2015.657.news Euroopan unionin neuvoston suositus monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä (2014). http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.354.01.0001.01.FIN Euroopan unionin neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta urheilussa (2014). http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2014.183.01.0039.01.FIN Liite 2. YHTEYSTIEDOT ALUEHALLINTOVIRASTOT (liikuntatoimi), joihin hakemukset toimitetaan (www.avi.fi): Lapin aluehallintovirasto (AVI) Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Valtakatu 2 PL 8002, 96101 Rovaniemi p. 0295 017 300 (vaihde) kirjaamo.lappi@)avi.fi Lisätietoja: Liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona, p. 0295 017 396, p.0400 538 115 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toimii Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Vaasan päätoimipaikka Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa p. 0295 018 450 (vaihde) kirjaamo.lansi@avi.fi Lisätietoja: Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm, p. 0295 018 822, p. 040 701 4492 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimii Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Linnankatu 3 PL 293, 90101 Oulu p. 0295 017 500 (vaihde) kirjaamo.pohjois@avi.fi Lisätietoja: Asiantuntija Ulla Silventoinen, p. 0295 017 663, p. 050 396 3019 Itä-Suomen aluehallintovirasto toimii Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla: Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Mikkelin päätoimipaikka Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Maaherrankatu 16 PL 50, 50100 Mikkeli p. 0295 016 800 (vaihde) kirjaamo.ita@avi.fi Lisätietoja: Liikuntatoimen ylitarkastaja Pirjo Rimpiläinen, p. 0295 016 515, p. 040 506 0115 Etelä Suomen aluehallintovirasto toimii Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Ky-menlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Kauppamiehenkatu 4 PL 301 45101 Kouvola p. 0295 016 000 (vaihde) kirjaamo.etela@avi.fi Lisätietoja: Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri, p. 0295 016 559, p. 040 573 9622 Lounais-Suomen aluehallintovirasto toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla: Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Turun päätoimipaikka Opetus-ja kulttuuritoimi -vastuualue Itsenäisyydenaukio 2 PL 22, 20801 TURKU 0295 018 000 (vaihde) kirjaamo.lounais@avi.fi Lisätietoja: Sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela, p. 0295 018 304, p. 0500 528 525 Hankkeiden sisällöllinen neuvonta: VALTAKUNNALLISET LIIKUNNANEDISTÄMISOHJELMAT Ilo kasvaa liikkuen/Varhaiskasvatus: http://www.sport.fi/valo/keita-olemme/henkilosto Liikkuva koulu: http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu/yhteystiedot Kunnossa kaiken ikää: http://www.kkiohjelma.fi/yhteystiedot Ikäihmiset: http://www.voimaavanhuuteen.fi/fi/yhteystiedot/henkilosto/ LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT http://www.sport.fi/etusivu/aluejarjestot