Perustelumuistio
Perustelumuistio 1(8) 17.9.2015 Auton ja sen perävaunun rakenteen muuttaminen TRAFI/8777/03.04.03.00/2013 Määräyksen tausta ja säädösperusta Tämä määräys korvaa auton rakenteen muuttamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen (779/1998), jäljempänä rakennemuutospäätös. Määräys annetaan ajoneuvolain (1090/2002) 7 §:n nojalla. Määräyksen valmistelu Määräys on valmisteltu virkatyönä Liikenteen turvallisuusvirastossa. Määräyksen valmistelussa on erityisesti otettu huomioon katsastuksen neuvontaa ja ajoneuvoteknisten poikkeuslupien käsittelyä hoitavien Trafin virkamiesten näkemykset muutostarpeista. Määräysluonnos on ollut lausuntokierroksella sidosryhmillä 2.3.-10.4.2015. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä voidaan vähentää Trafin antaman katsastuksen neuvonnan ja ohjeistuksen tarvetta, koska rakennemuutospäätöksen tulkintoja ja soveltamisohjeita voidaan siirtää määräykseen. Myös Trafin myöntämien poikkeuslupien määrää voidaan pienentää säätämällä poikkeusluvissa yleisesti sallituista muutoksista suoraan määräyksellä. Rakennemuutospäätöksen säännökset on voitu siirtää muutoskatsastuksen ja poikkeuslupien ehtoja lukuun ottamatta tähän määräykseen, joten vaikutuksia muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ei ole. Rakennemuutospäätöksen epäselvien ja vanhentuneiden säännösten päivittäminen helpottaa autojen muutoksia tekevien kansalaisten ja yritysten toimintaa. Autojen rakennemuutosten turvallisuus- ja ympäristövaikutukset on pyritty pitämään vähintään rakennemuutospäätöstä vastaavalla tasolla. Vammaisen kuljettajan ja matkustajan käyttöön tarkoitettujen autojen erikoislaitteiden poikkeuksista säädetään ajoneuvolaissa, joten tällä määräyksellä ei ole vaikutuksia esteettömyyteen. Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen pohjana on rakennemuutospäätös, jota on muutettu liikenne- ja viestintäministeriön asetuksilla 1256/2002, 552/2006 ja 1005/2006. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostettu määräyksen muutokset rakennemuutospäätökseen verrattuna. Lisäksi määräyksen tekstiin on tehty rakennemuutospäätökseen verrattuna lukuisia sanamuotojen muokkauksia ja kappaleiden uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät kuitenkaan vaikuta teknisiin vaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto 2(8) Kohdassa 1.2 määriteltyä soveltamisalaa on laajennettu kaikkiin autoihin ja niiden perävaunuihin. Kumottava rakennemuutospäätös koskee "soveltuvin osin" muitakin autoja kuin henkilö- ja pakettiautoja, mitä on pidetty epäselvänä. Rakennemuutospäätöksen termi "auto" korvataan pääosin laajemmalla nimityksellä "ajoneuvo". Kohdan 1.3 määritelmiin on tuotu tyypin ja siihen rinnastettavan mallisarjan määritelmän lisäksi myös mallisarjan sukupolven määritelmä, jolla pyritään selventämään, milloin ajoneuvot kuuluvat samaan tyyppiin. Kumottavassa rakennemuutospäätöksessä puhutaan yleisimmin mallisarjasta, mutta mallisarjan sukupolvi on mainittu rakennemuutospäätöksen soveltamisesta annetussa Trafin ohjeessa TRAFI/17674/03.04.03.02/2011. Päästöluokkien Euro 3 ja Euro III määritelmät tarvitaan, jotta määräyksessä voitaisiin rajata näitä vanhempien autojen päästövaatimusten täyttyminen osoitettavaksi käytönaikaisilla päästötesteillä. Samalla päästään eroon kumottavan rakennemuutospäätöksen vanhentuneesta termistä "vähäpäästöinen". Tehonmittaustodistuksen määrittely yhtenäistää käytäntöä, jolla moottorin muutettu teho todistetaan. Akseliston määrittely selventää, mitä osia katsotaan sisältyvän akselistoihin. Boschin autoteknillisen taskukirjan mukainen akseliston perustyypin määrittely selventää, millaisten rakenteiden välillä muutoksia voidaan tehdä. Tehdasvalmisteinen osa on aiemmin määritelty vain soveltamisohjeessa, josta poiketen määräyksessä ei enää vaadita tehdasvalmisteiselta osalta sarjavalmisteisuutta. Kohdan 1.4 yleiset periaatteet vastaavat kumottavaa rakennemuutospäätöstä. Kohdasta on kuitenkin karsittu säännökset, jotka on jo sanottu ajoneuvolaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. Viittaukset asetuksiin on päivitetty ajan tasalle. Lähtökohtana on, että ajoneuvon tulee täyttää määräystä ylempitasoisten säädösten vaatimukset, jollei määräyksessä erikseen toisin määrätä. Esimerkiksi autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1248/2002) liitteen 8 mukaisia helpotuksia teknisistä vaatimuksista ja niiden osoittamistavoista voidaan soveltaa kansallisen tyyppihyväksynnän ja yksittäishyväksynnän lisäksi myös muutoskatsastuksissa. Määräykseen täsmennetään erikseen, että passiivista turvallisuutta, kuten törmäyssuojausta, koskevien vaatimusten tulee kuitenkin täyttyä myös muutosten jälkeen. Tämän vuoksi monista luvuista voidaan poistaa tarpeettomina kumottavan rakennemuutospäätöksen sisältämiä kohtia esimerkiksi etu- ja sivutörmäystä koskevien direktiivien huomioimisesta. Kohtaan on myös lisätty yleinen maininta, että tämän määräyksen mukaiset muutokset voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa, jotta asiaa ei tarvitsisi toistaa määräyksen joka kohdassa. Mahdollisuudesta hakea tästä määräyksestä poikkeaville muutoksille Liikenteen turvallisuusviraston poikkeuslupaa mainittaan myös selvyyden vuoksi. Kohdassa 1.5 listatut erityisvaatimukset tyyppihyväksytylle ja yksittäishyväksytylle ajoneuvolle vastaavat pääosin aiemmin voimassa ollutta tilaa. Rakennemuutospäätöksen julkaisun aikoihin vuonna 1998 EY-tyyppihyväksyntä koski vain henkilöautoja. Nykyisin EY-tyyppihyväksyntä on mahdollinen muillekin ajoneuvoluokille. Koska myöskään kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän mukaan hyväksyttyjä ajoneuvoja ei ole tarpeen rajata pois kohdan 1.5 soveltamisesta, voidaan kohdassa puhua yleisesti tyyppihyväksynnästä ja sen vaihtoehdoksi tulleesta yksittäishyväksynnästä. Koska kohdan 1.5 peruslinjaus on, että tyyppihyväksytyn tai yksittäishyväksytyn ajoneuvon tulee täyttää muutostenkin jälkeen hyväksynnän vaatimukset, rajoittaa se käytännössä uusien ajoneuvojen muuttamista. Monet määräyksen kohdat koskevatkin siksi käytännössä lähinnä vanhojen harrasteautojen rakennemuutoksia. Kohdan 1.5.1 lista ennen ensimmäistä käyttöönottoa sallituista varustemuutoksista on päivitetty termien ja varusteiden osalta nykytekniikan tasolle. Listalta on poistettu muutoskatsastusta edellyttävät kohteet: kouluauton hallintalaitteet, ilmatyynyvarustus ja tilapäiset kiinteistönhuoltolaitteet. Lisäksi korin muotoiluosien osalta on rajattu, että niiden asennuksen jälkeen ei saa ylittää ajoneuvon tyyppihyväksynnän mukaisia mittoja ja massoja. Renkaiden ja vanteiden muutoksissa on huomautettu, että joissakin muutoksissa vaaditaan muutoskatsastus. Lisäksi on huomautettu, että muutokset ovat sallittuja, jos niillä ole vaikutusta ajoneuvorekisteriin merkittäviin tietoihin. Kohta 1.5.2 ensimmäisen käyttöönoton jälkeen tehtävistä muutoksista vastaa ennen määräyksen voimaantuloa voimassa ollutta tilaa. Siinä sallitaan muutokset samoilla ehdoilla kuin kohdassa 1.5.1 ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Kohdassa 1.5.2 listataan kuitenkin kaksi lisämahdollisuutta kohtaan 1.5.1 verrattuna. Renkaiden paineenvalvontajärjestelmän (Tyre Pressure Monitoring System (TPMS)) muuttaminen ja poiskytkentä sallitaan, kunhan täytetään kohdan 1.4. yleinen periaate, että muutoksen toteutustapa ei heikennä oleellisesti liikenneturvallisuutta. TPMS on Liikenteen turvallisuusvirasto 3(8) tullut pakolliseksi uusissa henkilöautoissa 1.11.2014 alkaen. Käytännössä muutos helpottaa eniten sitä, että järjestelmän ei tarvitse toimia talvirenkaissa. Paineantureilla toteutetun aktiivisen TPMS:n asentaminen talvirengassarjaan voi maksaa useita satoja euroja. Trafi katsoo, että koska Suomessa talvirenkaiden käyttö on pakollista ja laajamittaista, tulevat sekä kesä- että talvirenkaiden paineet ja kunto tarkistettua säännöllisesti. Myös Ruotsi noudattaa tällaisia linjauksia TPMS:n muutoksissa. Toisena kohdan 1.5.2 lisämuutoksena sallitaan, että ajoneuvon lukot ja luvattoman käytön estävä laite voidaan muuntaa toimivaksi myös muulla kuin ajoneuvon alkuperäisellä avaimella. Saksan tyyppihyväksyntäviranomainen on todennut, että tällainen järjestelmä ei ole luvattoman käytön estävistä laitteista säätävän E-säännön 116 mukainen. Yhteiskäyttöautoja tarjoavissa yrityksissä, kuten City Car Club, käytetään kuitenkin yleisesti tekniikkaa, jossa ajoneuvo lukitaan ja avataan matkapuhelimen välityksellä. Tällaisista ratkaisuista ei ole tullut Trafin tietoon käytännön ongelmia, joten muutos voitaisiin sallia määräyksessä. Kohdassa 2 määrätään moottorin ja pakoputkiston muutoksista. Kohdan 2.1 moottorin vaihtamiseen liittyviä kohtia on yksinkertaistettu rakennemuutospäätökseen verrattuna. Moottorin painon muutoksen rajoista on luovuttu, koska jo kohdan 1.4 yleisissä periaatteissa määrätään, että akselimassoja ei saa ylittää eikä muutos saa oleellisesti heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta. Trafi katsoo, että nämä vaatimukset varmistavat riittävästi turvallisuuden ilman ennen määräyksen voimaantuloa voimassa olleita moottorin massamuutosten prosenttirajoja. Jos moottorin tehoon tehtäisiin alkuperäiseen tehoon ilmeisesti vaikuttavia muutoksia, niin asiasta vaaditaan kohdassa 1.3 määritelty tehonmittaustodistus. Tarkoituksena on, että muutoskatsastuksessa esitettäisiin dokumentti, joka olisi täsmällisempi kuin kumottavassa rakennemuutospäätöksessä vaadittava "luotettava selvitys". Selvitysten laadussa on huomattu paljon vaihtelua. Tavoitteena on varmistaa, ettei tehorajoja ylitettäisi ja että rekisteriin merkittävät tehoarvot olisivat aikaisempaa luotettavampia. Kumottavan rakennemuutospäätöksen sanamuoto "tehoa lisääviä muutoksia" on muutettu muotoon "tehoon vaikuttavia muutoksia", jolloin myös tehon pienentäminen on sallittua. Kohdasta 2.1 on poistettu myös tarpeettomina ja epäselvinä vaatimukset voimansiirron muuttamisesta, jos autoon vaihdettavan moottorin käyntinopeusalue ja vääntömomentti poikkeavat huomattavasti vertailumoottorin vastaavista arvoista. Myös epämääräinen nykyvaatimus, että "muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet" vastaavat vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa, on poistettu, koska se ei tuo lisäarvoa kohdan 1.4 yleisvaatimuksiin. Tämän sijasta on täsmennetty, että akseliston tulee vastata vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa. Kumottavan rakennemuutospäätöksen vaatimus, että voimansiirron ja jarrujen tulee vastata vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa, on pidetty ennallaan. Kohdan 2.1 viittaus rakenneasetukseen on päivitetty voimassaolevaan autojen ja perävaunujen rakenne- ja varusteasetukseen. Kohdassa 2.1 moottorin kiinnikkeiden lujuudesta tulee antaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Kumottavan rakennemuutospäätöksen mukaan ajoneuvon omamassan suhde moottorin nettotehoon ei saa muutoksen jälkeen olla milloinkaan pienempi kuin 7 kg/kW. Kohdassa 2.1 mahdollistetaan jo alunperin tehokkailla autoilla suhde muutettavaksi minimissään arvoon 5 kg/kW. Muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikennyksiä liikenneturvallisuuteen, mutta sillä vähennettään hieman poikkeuslupien tarvetta. Kohdassa 2.2 määrätään moottorin muuttamisesta. Kumottavaan rakennemuutospäätökseen verrattuna muutoksiin on lisätty myös moottorin ohjausyksikön ohjelmistomuutokset, jotka ovat jo olleet yleisiä. Nestekaasulaitteiston asennuksessa on vaadittu osilta E-säännön 67 mukainen tyyppihyväksyntä, joka nyt on lievennetty muotoon, että osien tulee vain vastata E-säännön 67 vaatimuksia, mikä on sama sanamuoto kuin E-säännön 110 mukaisten maakaasulaitteiden asennuksissa. Myös moottorin muutoksissa edellytetään tehonmittaustodistus samoilla ehdoilla kuin moottorin vaihdoissa. Tehonmittaustodistusta ei vaadita, kun kaasutin tai kaasuttimet korvataan polttoaineen suihkutuslaitteistolla taikka kun moottorin iskutilavuutta muutetaan. Määräyksen sanamuoto mahdollistaa kumottavassa rakennemuutospäätöksessä sallitun iskutilavuuden suurentamisen lisäksi myös iskutilavuuden pienentämisen. Liikenteen turvallisuusvirasto 4(8) Kohdassa 2.2. mainitaan, että E-säännön 132 mukaan tyyppihyväksyttyjen jälkiasennettavien pakokaasun puhdistusjärjestelmien asennus on sallittua. Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt tämän E-säännön. Jotkut järjestelmistä parantavat ajoneuvon päästöjä alkuperäistä tiukemman päästöluokan tasolle. Näissä tapauksissa tiukempi päästöluokka voidaan muuttaa ajoneuvon rekisteriin merkittäviin tietoihin. Tiedot järjestelmän puhdistustehosta löytyvät tyyppihyväksyntädokumenteista. Kohdassa 2.3 määrätään ajoneuvon pakokaasupäästöistä moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen jälkeen. Kumottavan rakennemuutospäätöksen termi "vähäpäästöinen auto" on poistettu vanhentuneena. Autot ovat olleet voimassa olleen määritelmän mukaan "vähäpäästöisiä" noin 1990-luvun alusta lähtien. Muille kuin "vähäpäästöisille" autoille on riittänyt, että moottori täyttää käytönaikaiset päästövaatimukset. Määräyksessä rajataan, että ajoneuvolla, jota koskevat Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievemmät päästövaatimukset, riittää, että ajoneuvo täyttää muutoskatsastuksessa alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset. Euro 3- tai Euro III -päästöluokasta alkaen vaaditaan osoitus, että ajoneuvo täyttää kaikki tyyppihyväksynnän mukaiset päästövaatimukset. Viittauksia Euro -tasoja lievempään tai tiukempaan päästötasoon ei tarkoiteta rajattavaksi vain Euro -tasoihin. Näin esimerkiksi USA:n päästövaatimukset täyttävien ajoneuvoihin voidaan soveltaa samoja linjauksia kuin EU:n päästövaatimukset täyttäviin. Muutos helpottaa käytännössä 1990-luvulla käyttöön otettujen autojen moottorien muuttamista. Helpotuksen vaikutukset tieliikenteen päästöihin arvioidaan vähäisiksi, koska tämänikäisistä autoista suuri osa on jo poistettu liikennekäytöstä. Päästöjen osoittamisvaatimukset muuttuvat lähemmäksi L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja muuttamisesta annetun asetuksen (1078/2009) vaatimuksia. Tyyppihyväksynnän päästötestiä vastaavan testin hinta on useita tuhansia euroja, mutta pelkkä muutoskatsastus, jossa käytönaikaiset päästöt voidaan tarkistaa, on vain kymmenien eurojen hintaluokassa. Kohdassa 2.3 annetaan vielä lisähelpotus bensiinikäyttöisen auton muuttamisessa etanolikäyttöiseksi. Tällaisissa muunnoksissa hyväksytään Euro 3 -päästötasoon saakka valmistajan selvitys siitä, että muunnoslaitteisto on testattu toimivaksi kyseisessä moottorityypissä. Tavoitteena on edistää korkeaseosetanolin (E85) käyttöä ja autojen etanolimuunnoksiin liittyvää liiketoimintaa. Käynnistyksen jälkeisten päästöjen vähentämiseksi ja käynnistyksen helpottamiseksi kylmissä oloissa vaaditaan moottorinlämmitin. Muunnos ei saa myöskään häiritä OBD-järjestelmän toimintaa. Laitteiston oikeanlaisen asennuksen varmistamiseksi vaaditaan, että muunnoslaitteiston valmistajan tai tämän tehtävään valtuuttaman pätevän asentajan tulee tehdä asennus. Neste- ja maakaasumuunnosten vaatimukset kohdassa 2.3 vastaavat ennen määräyksen voimaantuloa voimassa ollutta tilaa. Kohdan 2.4 pakoputkiston muutosten vaatimuksissa on poistettu pakoputken päiden vaatimuksissa viittaus kumottuun rakenneasetukseen. Vaikka pakoputkiston muutokset ovatkin keskeisin melun lisääntymisen riski, meluvaatimukset pakoputkiston muutosten jälkeen on siirretty kohtaan 5 kattamaan muutkin rakennemuutokset. Katalysaattorin asennusvaatimukset vastaavat ennen määräyksen voimaantuloa voimassa ollutta tilaa. Kohdan 3.1 rengasmuutoksia koskien kumottavassa rakennemuutospäätöksessä säädetään, mitkä renkaiden ja vanteiden muutokset vaativat muutoskatsastuksen. Muutoskatsastuksia vaativat muutokset rajataan ajoneuvojen hyväksynnästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1244/2002), joten määräyksessä täsmennetään, mitkä vähäiset muutokset eivät vaadi muutoskatsastusta. Kohdan 3.1 rengasmuutoksissa sallittaan ulkohalkaisijan suurentamisessa 51 mm rajan vaihtoehtona myös 10 % suurentaminen, joka antaa hieman lisää vapauksia suurten renkaiden muutoksissa. Maastoajoneuvojen alaluokissa on korotettu 51 mm rajaa määräyksessä tuumalla arvoon 77 mm. Muutokset vähentävät hieman poikkeuslupien myöntämisen tarvetta. Kohdassa huomautetaan myös ajopiirturin kalibroinnin tarpeesta rengasmuutosten jälkeen. Kohtaan on lisätty liikenneturvallisuuden kannalta oleellinen vaatimus, että renkaat eivät saa muutosten jälkeen osua ajoneuvon rakenteisiin missään ohjauksen eivätkä jousituksen asennossa. Lisäksi kohtaan on lisätty määräaikaiskatsastuksen arvosteluperuste, että renkaiden ja vanteiden on oltava yhteensopivia muodon ja mitoituksen puolesta. Liikenteen turvallisuusvirasto 5(8) Renkaiden leveys ja ulkohalkaisija on määritelty, jotta tulee selväksi, mistä mitoista muutokset lasketaan. Kohdassa 3.1. on poistettu tarpeettomana vaatimus vanteiden sopivuudesta ajoneuvon teholle. Erityisesti tarvikevanteissa asiaa on vaikea selvittää täsmällisesti. Kohdan 1.4. yleiset turvallisuusvaatimukset kattavat riittävästi turvallisuuden tämän asian osalta. Kumottavan rakennemuutospäätöksen mukaan ajoneuvoon asennetuista suurinta rakenteellista nopeutta alemman nopeusluokan kesärenkaista tulee ilmoittaa kilvellä tai tarralla ohjaamossa. Tämän vaatimuksen noudattaminen on Trafin käsityksen mukaan harvinaista. Vaatimusta myöskään ei nähdä keskeisenä liikenneturvallisuuden kannalta, joten se on poistettu määräyksestä. Muilta osin vanteiden ja renkaiden muutosten ehdot on pidetty ennallaan. Vaatimuksia kuitenkin aiotaan harkita vuosien 2015–2016 aikana uudelleen. Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Määräyksessä voitaisiin siis jatkossa sallia suurempia rengas- ja alustamuutoksia, mikäli ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutus- ja väistökokeella. Kohdan 3.2 akselistomuutoksissa tuodaan määräykseen Ajoneuvohalllintokeskuksen ohjeen 290/208/2008 mukaiset raskasta kalustoa koskevien muutosten käytännöt. Raskaimpien kuormaautojen ja perävaunujen muutokset voidaan tehdä vain valmistajan luvalla ja ohjeilla, mutta rakenne voi poiketa ajoneuvon tyypistä. Nämä muutokset ovat akselivälimuutoksia ja akselistorakenteen muutoksia, jotka voivat sisältää akselien lisäämisiä, poistoja tai vaihtoja. Lupaa ja ohjeita ei kuitenkaan vaadita 1980-lukua vanhempiin, lähinnä harrastekäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin. Kohdan 3.2 akselistomuutoksiin on lisätty maininta muutosten sopivuudesta ajoneuvon teholle. Tämä on johdonmukaista, koska kohdan 2.1 moottorimuutoksissa edellytetään puolestaan akseliston huomioimista. Kohdan 3.2 akseliston osien ja akselistorakenteen muutososien soveltuvuudesta ajoneuvoon, hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta tulee määräyksen mukaan esittää poikkeuksetta selvitys. Kumottava päätös vaatii selvityksen vain "tarvittaessa", mikä on johtanut epäyhtenäisiin käytäntöihin muutoskatsastuksissa. Vastaava muutos on tehty jäljempänä samoin perustein myös muissa kohdissa, joissa lievennystä "tarvittaessa" on rakennemuutospäätöksessä käytetty. Kohdan 3.2 akseliston muutoksissa on huomioitu uudet järjestelmät, kuten elektroninen ajonvakautusjärjestelmä, kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ja kaistavahtijärjestelmä. Jos akselistoa muutetaan siten, että muutosten jälkeen ajoneuvossa ei enää vaadita tällaista järjestelmää, tulee järjestelmä joko kytkeä pois päältä tai osoittaa, ettei järjestelmän olemassaolo heikennä turvallisuutta. Vaatimus vastaa asetuksen (EU) N:o 214/2014 erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen muutosehtoja. Kohdassa 3.2 maininta M1G-luokan tai N1G-luokan ajoneuvoista on korvattu yleisellä maininnalla maastoajoneuvojen alaluokista, jolloin myös maastokuorma-autojen muutokset ovat samoin ehdoin mahdollisia. Heilahduksenvaimentimien vaatimukset kohdassa 3.2 pidetään määräyksessä pääosin rakennemuutospäätöksen mukaisena. Kumottavassa rakennemuutospäätöksessä on kuitenkin sanottu, että heilahduksenvaimentimet eivät saa toimia jousituksen rajoittimina joustovaran loppuessa, mutta määräyksessä sallitaan tämä, jos alkuperäiset heilahduksenvaimentimet toimivat näin. Ajoneuvon korkeuden muuttamisen vaatimuksia kohdassa 3.2 on ajantasaistettu ja yksinkertaistettu mainitsemalla korkeuden muuttamisen mahdollisuuksiksi jousimuutosten lisäksi ajoneuvotyyppiin soveltuvat alustan madallussarjat ja korotussarjat sekä korkeussäädettävät alustasarjat. Tarkempia vaatimuksia alustasarjoille ei laadita, jotta määräyksellä ei rajoiteta tarpeettomasti erilaisia teknisiä ratkaisuja. Korkeuden muutosten ja maavarat rajat pidetään ennen määräyksen Liikenteen turvallisuusvirasto 6(8) voimaantuloa vallinneen tilan mukaisina. Raskaimmilla ajoneuvoilla on suurempia tarpeita korkeuden muutoksille kuin esimerkiksi henkilöautoilla, joten ajoneuvoluokista M3, N3, O3 ja O4 on jätetty pois korkeuden muutosten mittarajat. Kohdan 1.4. yleiset turvallisuusvaatimukset ja tieliikennekäyttöä koskevien säädösten mittarajoitukset on katsottu riittäviksi luokille M3, N3, O3 ja O4. Lisäksi kohtaan 3.2 on lisätty kohdan 3.1 tapaan vaatimus, että renkaat eivät saa akselistomuutosten jälkeen osua ajoneuvon rakenteisiin missään ohjauksen eivätkä jousituksen asennossa. Ohjauslaitteita koskevassa kohdassa 3.3. omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta, mahdollisista hitsauslisäaineista sekä hitsaustyöstä tulee antaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Ohjaustehostimen asentaminen sallittaan samoin ehdoin kuin ohjausvaimentimen asentaminen. Kumottavan päätöksen mukainen ohjaustehostinta koskeva vaatimus "ajoneuvotyyppiin tarkoitettu" on väljennetty muotoon "ajoneuvotyyppiin soveltuva". Lisäksi on täsmennetty, että alkuperäisen ohjaustehostimen ja ohjausvaimentimen saa poistaa, jos ajoneuvo muutoksen jälkeen vastaa ilman kyseisiä laitteita hyväksyttyä ajoneuvoa. Muuten ohjauslaitteiden vaatimukset vastaavat ennen määräyksen voimaantuloa voimassa ollutta tilaa. Jarruja koskevassa kohdassa 3.4 on täsmennetty, että muutosehdot koskevat nestetoimisia jarruja. Jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmän poisto on kielletty kumottavassa päätöksessä, mutta soveltamisohjeessa TRAFI/17674/03.04.03.02/2011 on kuitenkin tulkittu, että ajoneuvon lisävarusteena olevan jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmän muutos tavanomaiseksi on sallittua. Tämä mahdollisuus on lisätty määräykseen. Jarrujen omavalmisteisten soviteosien lujuudesta tuleeantaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Muutoin jarruvaatimukset vastaavat ennen määräyksen voimaantuloa voimassa ollutta tilaa. Kohdassa 4.1 tuulilasin ja muiden ikkunoiden vaatimukset on pidetty määräyksessä pääosin voimassa olleen tilan mukaisena. Tuulilasille riittää kuitenkin nykyisen E-säännön 43 mukaan valonläpäisyksi 70 % aiemman 75 % sijasta, joka on päivitetty määräykseen. Takaikkunan tummentamisen vaatimuksia on yksinkertaistettu soveltamisohjeen TRAFI/17674/03.04.03.02/2011 mukaiseksi. Lisäksi on selvennetty, että viranomaisten vaatimia merkkejä, kuten tiemaksutarroja, on voitu kiinnittää ikkunoihin siten, että ne eivät haittaa kuljettajan näkökenttää. Kohdassa 4.2 puskurien vaatimukset on pidetty ennen määräyksen voimaantuloa voimassa olleen tilan mukaisina. Käytännössä uusissa autoissa vaadittavat jalankulkijaturvallisuutta koskevat EUsäädökset rajoittavat puskurien muutoksia, koska tyyppihyväksyntävaatimukset eivät enää muutosten jälkeen täyty. Kohtaan 4.2 on lisätty selvennys, että alleajo- ja sivusuojat tulee asentaa, jos ajoneuvo muutetaan sellaiseksi, jossa kyseiset suojat vaaditaan. Kumottavassa päätöksessä sanotaan vain, ettei ajoneuvossa vaadittavia alleajo- ja sivusuojia saa poistaa. Kohtaan 4.2 on päivitetty tuorein etusuojajärjestelmiä koskeva asetus (EY) N:o 78/2009. Kohdan 4.3.1 USA:n valaisinmääräysten rinnalla mainitaan myös Kanadan, Japanin tai EteläKorean määräykset autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen tapaan. Lisäksi on täsmennetty, että valaisinten vaihdoissa pitää noudattaa itse valaisimen vaatimusten lisäksi myös asennusvaatimuksia. Kohdaksi 4.3.2 on lisätty selvennyksen vuoksi, että muutkaan tässä määräyksessä sallitut muutokset eivät saa aiheuttaa ristiriitaa valaisimia tai niiden asennusta koskevien vaatimuksien kanssa. Esimerkiksi ajoneuvon korkeuden muutokset voivat tehdä valaisinten sijoituksen säädösten vastaisiksi. Kumottavan päätöksen mukaan ajoneuvoon asennettavien lisävalaisimien on täytettävä asennusajankohtana voimassa olevat vaatimukset hyväksynnästä, sijainnista ja näkyvyydestä. Viittaus asennusajankohtaan tekee vaatimuksesta erittäin tiukan, joten asennusajankohta on muutettu kohdassa 4.3.1 ajoneuvon käyttöönottoajankohdaksi. Muutettu sanamuoto sallii esimerkiksi keltaisen huomiovalaisimen asentamisen vanhoihin autoihin. Liikenteen turvallisuusvirasto 7(8) Kohdan 4.3.1 valaisinvaatimuksissa sallittaan hinausautojen ohjaamon takaseinään kiinnitettävät lisävalaisimet, koska alkuperäiset valaisimet voivat hinaustyössä peittyä. Kohdassa 4.3.1 vaaditaan, että jos ajoneuvoon kiinnitetään kuorma, joka rajoittaa merkittävästi ajoneuvon alkuperäisten valaisinten näkyvyyttä, tulee ajoneuvoon asentaa ylimääräiset jarru-, taka-, suunta- ja peruutusvalaisimet. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta on polkupyöränkuljetustelineeseen kuuluva takavalopaneeli. Ennen määräyksen voimaantuloa tällaiset takavalopaneelit eivät ole olleet säädöksissä tai määräyksissä sallittuja. Lisävalaisimia koskevat samat hyväksyntävaatimukset kuin ajoneuvon alkuperäisiä valaisimia, mutta lisävalaisinten sijainti ja näkyvyys saavat poiketa säädösten vaatimuksista. Vaatimukset alun perin suuntavalottoman ajoneuvon varustamisesta suuntavalaisimilla on erotettu selvyyden vuoksi omaan kohtaan 4.3.2. Kumottavan päätöksen mukainen suuntavalaisimen lampun 15 watin tehovaatimus on muokattu muotoon "valonlähteen tulee vastata valoteknisiltä ominaisuuksiltaan vähintään 15 watin hehkulamppua", joka mahdollistaa myös LED-valaisimet. Ovimuutoksia koskevassa kohdassa 4.4. on poistettu tarpeettomana maininta, että etu- ja sivutörmäyslujuutta koskevien direktiivien vaatimukset tulee täyttää. Tämä ilmenee jo kohdan 1.4 passiivista turvallisuutta koskevista yleisistä vaatimuksista. Versioiden eroista ovimuutoksissa tulee antaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Muutoin kohta on jätetty vastaamaan jo voimassa ollutta tilaa. Kohdan 4.5 korimuutoksista on poistettu viittaus autojen ja perävaunujen rakenne- ja varusteasetuksen kumottuun pykälään, joka koskee istumatilan korkeutta. Muutetun rakenteen lujuudesta tulee antaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Lisäksi viittaus etu- ja sivutörmäyslujuutta koskeviin direktiiveihin on poistettu kohdan 4.4. tavoin. Kohdassa 4.5 sallitaan ajoneuvon korin leventäminen 200 mm:llä kumottavassa päätöksessä säädetyn 100 mm:n sijasta. Tämä antaa hieman lisävapauksia muutoksiin heikentämättä merkittävästi liikenneturvallisuutta tai ympäristöystävällisyyttä. Kohdassa 4.5 myös selvennetään, että rajoitus ei koske kuormakorin leventämistä, johon sovelletaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annettua asetusta. Muoviosia koskevan kohdan 4.6 vaatimukset on jätetty vastamaan jo voimassa ollutta tilaa. Korinvaihtoja koskevassa kohdassa 4.7 runkojen tai pohjalevyjen vastaavuudesta tulee antaa aina selvitys, ei vain "tarvittaessa", kuten kumottavassa päätöksessä. Muutoin kohdan vaatimukset on jätetty vastaamaan jo voimassa ollutta tilaa. Kohdan 4.8 maininta M1G-luokan tai N1G-luokan ajoneuvoista on korvattu yleisellä maininnalla maastoajoneuvojen alaluokista, jolloin myös maastokuorma-autojen muutokset ovat samoin ehdoin mahdollisia. Korin ja rungon välisten kumityynyjen poistamisen kieltoa on täsmennetty sanomalla, että kumityynyt voi kuitenkin vaihtaa toisenlaisiin. Muuten kohdan vaatimukset vastaavat jo voimassa ollutta tilaa. Kohdassa 4.9 on lisätty termin "turvakaari" rinnalle laajempi termi "turvakehikko". Vaatimuksissa on täsmennetty, että ajoneuvon rakenne ja sitä kautta matkustajien törmäysturvallisuus ei saa turvakaaren tai turvakehikon asennuksen takia heiketä. Turvakaaren ja turvakehikon materiaalia ei enää rajoiteta teräkseen. Muuten vaatimukset vastaavat jo voimassa ollutta tilaa. Kohdan 4.10 kiinteistönhuoltolaitteiden vaatimukset vastaavat jo voimassa ollutta tilaa. Lisämääritelmä "tilapäisesti asennettava" on kuitenkin poistettu kiinteistönhuoltolaitteilta tarpeettomana. Tilapäisyyden vaatimus on epäselvä ja sitä on hankala valvoa käytännössä. Viittaus ajoneuvon nopeuskilven vaatimuksista on päivitetty ajoneuvojen käytöstä tiellä annettuun asetukseen. Kohdassa 5 ovat meluvaatimukset muutosten jälkeen. Kumottavassa rakennemuutospäätöksessä meluvaatimus on vain pakoputkiston muutoksia koskevassa pykälässä, mutta tässä määräyksessä vaatimus melurajojen täyttymisestä koskee tekniikasta riippumatta kaikkia rakennemuutoksia. Melurajat vastaavat voimassa ollutta tilaa. Kumottavan rakennemuutospäätöksen rajoilla tarkoitetaan liikkeessä olevan ajoneuvon melua, joka on täsmennetty määräyksessä. Melumittaussää- Liikenteen turvallisuusvirasto 8(8) döksissä on myös helpommin mitattava paikallaan olevan ajoneuvon melumittaus, jonka antamat arvot ovat tyypillisesti suurempia kuin ohiajomelun. Määräyksessä sallitaan, että melu voidaan todeta soveltamalla E-säännön 51 paikallaan olevan ajoneuvon melutason mittausmenetelmää, jota verrataan vastaavan ajoneuvon alkuperäiseen, yleensä tyyppihyväksynnän mukaiseen meluarvoon. Mittaustuloksessa sallittaan mittaustoleranssien ja rakennemuutosten huomioimisen vuoksi 3 dB(A) ylitys alkuperäiseen meluarvoon. Jos ajoneuvotyypille ei ole ilmoitettu paikallaan olevan ajoneuvon melutasoa, sallittaan mittauksessa tämän paikallaanolomelun arvoksi 98 dB(A). Koska melu mitataan ajoneuvon takapuolelta, sallittaan keski- ja takamoottorisilla ajoneuvoilla arvoksi kuitenkin 103 dB(A). Raja-arvoja 98 dB(A) ja 103 dB(A) voidaan kuitenkin soveltaa vain autoilla, jotka on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan. Tällä estetään uudehkojen autojen muutokset huomattavasti alkuperäistä meluisammiksi. Trafin tekemien mittausten ja selvitysten mukaan nämä meluvaatimukset ävät rajaamaan pois häiritsevintä melua aiheuttavat rakennemuutokset. Kohdan 6 siirtymämääräyksissä sallittaan, että ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitetut rakennemuutokset saadaan tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä rakennemuutospäätöksen mukaisesti. Ajoneuvosäännösten ja -määräysten yleisten periaatteiden mukaan näissä muutoksissa voidaan soveltaa osittain myös tämän määräyksen vaatimuksia. Määräyksen aikataulu Määräys tulee voimaan 1.10.2015. Määräyksestä viestiminen Lausuntokierroksesta tiedotettiin sidosryhmille. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin Trafin verkkosivuilla. Määräyksen antamisesta tiedotetaan Trafin verkkosivuilla ja myös erikseen sidosryhmille. LIITTEET: Kooste sidosryhmiltä saaduista kommenteista Liikenteen turvallisuusvirasto
© Copyright 2024