Luentokalvot - Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä
Sairauspoissaolotarpeen arviointi
Kari-Pekka Martimo, LT
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Palvelukeskusjohtaja
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
2
Esityksen sisältö
• ”Sairausloman kirjoittaminen” lääkärin työnä
• Erityispiirteitä suomalaisessa sosiaaliturvassa liittyen sairauslomiin
• Sairauspoissaolotarpeen arviointiprosessi
• Sairauslomien vaihtoehdot
• Saako sairaana käydä töissä?
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
3
Lääkärilehti 30/2015
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
4
Taustaa
• Sairausloman kirjoittaminen yksi kliinistä työtä tekevän lääkärin
tavallisimmista toimenpiteistä
• Perusterveydenhuollossa sairauslomista aiheutuvat kustannukset
muodostavat 59 % kaikista hoidon kustannuksista (Peterson ym. 1997)
• Lääkärintodistus voidaan Suomessa edellyttää jo ensimmäisestä
poissaolopäivästä lähtien
• Lääkärin ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole kirjoittaa sairauslomaa,
vaan hoitaa potilasta arvioiden ja tukien mahdollisuuksia jatkaa työssä
• Suomessa työkyvyttömyyden arviointi ollut pitkään “joko/tai”, monissa
muissa maissa mahdollisuus myös välimuotoihin jo sairausloman alussa
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
5
Sairauslomien määräämiskäytännöt vaihtelevat
• 165 perusterveydenhuollon lääkäriä arvioi sairauslomatarvetta 19
kirjallisesti kuvatussa potilastapauksessa (18 eri diagnoosia)
• Keskimäärin sairauslomaa ehdotettiin yhteensä 97,4 (42-165) päivää
• Kustannuksina k.a. 29 442 € (11 837-51 613 €)
• Vaihteluun vaikutti
• Erikoislääkäri vs. erikoistumaton
• Lääkärin sukupuoli (tapaturmissa)
• Diagnoosi (suurinta vaihtelu psyykkisissä vaivoissa)
• Lääkärin paikkakunta (pieni vs. suuri kunta)
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kankaanpää ym. Eur J Public Health 2011
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
6
Taustaa
• Kaikki lähtee huolellisesta diagnostiikasta
• Onko medikalisointi potilaan etujen mukaista vai vastaista? (Z-luokan käyttömahdollisuus!)
• Sairausloma voi kuvata monia eri asioita
• Taudin kliininen vakavuus (”potilas ei voi”)
• Hoitokeino (”potilas ei saa”)
• Hoidon laatu (”potilaan ei anneta”)
• Lääkäri kirjoittaa todistuksen, koska työntekijä ei koe pystyvänsä
työhönsä – työpaikalla todistusta pidetään kieltona tehdä töitä!
• Sekä työnantajien edustajat että työntekijät kummeksuvat tapaa kysyä
potilaalta, kuinka paljon hän tarvitsee sairauslomaa
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
7
Sairauslomat lääkärin työn kuormittajana
• Ruotsissa lääkäreistä joka kolmas kokee ongelmia sairausloman
kirjoittamiseen liittyen vähintään viikoittain
• Vähintään melko hankalaa
• arvioida, missä määrin toimintakyvyn rajoite alentaa työkykyä (60 %)
• ennustaa tulevaa työkykyä (58 %)
• Potilaan suhteen vähintään melko hankalaksi koetaan
• tilanteet, joissa potilas ja lääkäri ovat eri mieltä sairauslomatarpeesta (47 %)
• samanaikaisesti sekä hoitavan lääkärin että etuisuuden valvojan rooli (44 %)
Alexandersson ym. 2009
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
8
Lääkärilehti 40/2015
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
9
Sairauspoissaoloprosessiin vaikuttaminen
TYÖKUORMA
TASAPAINO
- työjärjestelyt
TOIMINTAKYKY
Työkykyongelmat
Poissaolo
Työhönpaluu
Työhönpaluukynnys
Poissaolokynnys
Yksilölliset tekijät
Työpaikkakohtaiset tekijät
Yhteiskunnalliset tekijät
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 1997
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
10
Sairauslomatarve
• Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja
perinteisistä toimintatavoista johtuva
• Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja
siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan
• Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön
paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä
• Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos
halutaan
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
11
Sairauslomatarpeen arviointi
• Älä jätä arviointia vastaanottokäynnin loppuun, vaan aloita jo
anamneesia ottaessasi työhön liittyvän haitan arviointi
• Onko Lääkärin käsikirjan mukaisia perusteita sairauslomalle?
• Jos ”kyllä” => sairauslomaa kirjoitetaan lyhin tarvittava jakso
• Jos ”ei” => sairauslomaa ei kirjoiteta
• ”Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä
päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa.”
(Valvira)
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
12
Sairausloman kriteerit
• Sairauslomatodistuksen kirjoittaminen edellyttää, että lääkäri on
tutkimuksessaan todennut työkykyyn vaikuttavan sairauden, joka
• estää oman tai siihen verrattavan työn tekemisen
• esim. vakava infektio
• pahenee, jos henkilö jatkaa työssään eikä vaihtoehtoista työtä ole tarjolla
• esim. työperäiset sairaudet
• ei ole hoidettavissa ilman työstä poissaoloa
• esim. sairaalahoitoa vaativat tilat
Lääkärin käsikirja 2013
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
13
Sairauspoissaolon pitkittymisen riskitekijät
• Potilaaseen liittyvät (”keltaiset varoitusliput”)
• Kivun katastrofisointi, suhteettomat pelot ja uskomukset, liikkumisen tai vamman
uusiutumisen pelko, ylenpalttinen huoli tai ahdistus, masennus
• Työpaikkaan liittyvät (”siniset varoitusliput”)
• Kokemus työn stressaavuudesta, alhainen työtyytyväisyys, huono työorganisaatio,
korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat), heikot
vaikutusmahdollisuudet
• Hallinnolliset tekijät (”mustat varoitusliput”)
• Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat, valitukset, keskeisten toimijoiden
keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet, prosessin viivästykset (esim.
hallinnolliset virheet, hoitojonot tai kiistat)
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
14
Työkyvyttömyysriskien kartoitus selkäkivussa
1. Työn fyysiset kuormitustekijät
•
4. Työtyytymättömyys
”Vaikuttaako työn ruumiillinen raskaus mahdollisuuksiin
palata sairauslomalta töihin?”
•
2. Työn muokkaamisen vaikeus
•
5. Työhön paluuseen liittyvät negatiiviset
odotukset
”Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä nopeuttaa työhön
paluuta?”
•
3. Työhön liittyvä stressi
•
”Huolestuttaako sinua työhön paluuseen
liittyvät vaikeudet?”
6. Kipeytymisen pelko
”Liittyykö työhösi sellaisia stressaavia tilanteita, jotka voivat
työhön palatessasi aiheuttaa ongelmia?”
•
4. Tuen puute työssä
•
”Voisitko suositella työtäsi jollekin
muulle/ystävälle?”
”Huolestuttaako sinua vaivasi uusiutuminen
työhön palaamisen jälkeen?”
”Miten uskot työkaverien ja esimiehen suhtautuvan, kun
palaat töihin?”
Shaw ym. J Occup Rehabil 2009
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
15
Vaatiiko sairauden hoito työstä poissaoloa?
Vaikka työkykyä olisikin,
• Sairauden hoito voi edellyttää (vuode)lepoa tai sairaalahoitoa
• Joissakin tilanteissa työmatkaa ei voi tehdä sairaudesta johtuen
• Lääkitys voi edellyttää kotona pysymistä
Omailmoituskäytäntö yleistynyt
• 1-2 viikon omailmoituskäytäntö jo pitkään mm. Ruotsissa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa
• Ilmoitus (1-2 päivän välein) esimiehelle sairauden vuoksi poissaolosta yhteensä 1-3 (-7) perättäistä
kalenteripäivää
• Tutkimus käynnissä käytännön kokemuksiin perustuvalla olettamuksella, että työkyvyttömyyspäivät
vähenevät, työterveyshuollon kustannukset pienenevät ja luottamuspääoma kasvaa
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
16
Sairauspoissaolon pituus
• Ohje diagnoosin mukaisen sairauslomatarpeen ja sairausloman
pituuden määrittelemiseen:
• http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/sivut/default.aspx
• Kontrollikäynti riittävän lyhyen ajan päähän ja tarvittaessa sairauslomaa
sinne asti, jos ei tarvita tietoa työhön paluun onnistumisesta
• Sairausloma voi loppua myös keskellä viikkoa, jolloin ensimmäinen
työviikko on lyhempi
• Sairausloman jälkeen voidaan myös puhelinkontaktilla arvioida työssä
selviytyminen
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
17
Jäljellä olevan työkyvyn arviointi
• Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät palaamista
työhön (lääkärin tai potilaan mielestä) ?
• Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet
tai tiedot sairaudesta
• Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata
sinne sairautensa kanssa?
• Työn vaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka,
esimiehen toiminta
• Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista
työhön?
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
18
Syyt tarvetta pitempien sairauslomien
määräämiseen
Joskus/
Lähes päivittäin
Kontrolliaikojen puute
35/5 %
Potilas ei noudata ohjeita
40/3 %
Hoitomahdollisuuksien puute
31/4 %
Tarve välttää konflikti potilaan kanssa
32/2 %
Liian työlästä selittää, miksi
sairauslomaa ei tarvita
21/2 %
Muun hoitohenkilöstön painostus
26/1 %
Alexandersson ym. 2009
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
19
Onko osasairauspäiväraha mahdollinen?
• Edellytyksenä on työkyvyttömyys, mutta työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella
hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta.
• Kokopäiväisen sairausloman sijaan työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että
työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä)
• Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä
1. Välittömästi työkyvyttömyyden alussa
• Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä
2. Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen
• Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä
3. Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen
• Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
20
Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna
sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa
• Lyhennettyä työpäivää tai –viikkoa tehneet palasivat 8 päivää
aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää)
• Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 %-yksikköä vähemmän
sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %)
• Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman
sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle
Viikari-Juntura ym. 2011
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
21
Onko työtä mahdollista muokata?
• Apuvälineet
• Työnjako muutetaan
• Työtehtävien rajaaminen
• Toinen työpiste
• Työtahdin muuttaminen
• Keskittyminen niihin tehtäviin,
jotka pystyy tekemään
• Töiden järjesteleminen uudelleen
• Aikataulutuksen muutos
• Vaihtoehtoja työmatkan
tekemiseen
• Etätyö
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
22
Yhteydenotto työpaikalle
• Yhteydenottoon työpaikalle tarvitaan potilaan lupa
• Soitto voidaan tehdä myös vastaanoton aikana niin, että potilas kuulee
keskustelun ja voi tarvittaessa osallistua siihen
• Potilaan luvallakin terveydentilaan liittyvistä asioista keskustellaan
mahdollisimman vähän; pääpaino työssä, siitä suoriutumisessa ja työn
muokkaamisessa
• Kirjallinen suositus voidaan tehdä
• vapaamuotoisesti
• uudelle SVA-todistukselle
• (terveystarkastuslausuntoon)
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
23
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
24
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
25
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
26
Työterveysneuvottelu
• Onnistunut työhön paluu edellyttää kaikkien tahojen yhteistyötä
• Joskus yhteinen tavoite ja keinot hahmottuvat parhaiten tapaamisessa
• Tavoitteena on tehdä konkreettinen suunnitelma, miten työssä
jatkamista tai sinne paluuta tuetaan
• Keskustelun aiheena on työn muokkaaminen niin, että alentuneesta
toimintakyvystä huolimatta työntekijä pärjää siinä
• Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, hänen esimiehensä ja
työterveyshuollon edustaja sekä työntekijän pyynnöstä esim.
luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu
• Neuvottelusta tehdään aina kirjallinen muistio
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
27
Työn muokkausmahdollisuudet
• Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu?
• Mistä hän suoriutuu ongelmitta?
• Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia?
• Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta?
• Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä
selviytymisen ongelmiin
• Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus
• Seuranta
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
28
Sairauspoissaolopäivät vuodessa
30
28
26
24
22
Kaikki
20
Johtajat, erityisasiantuntijat
18
Asiantuntijat
16
Toimistotyöntekijät
14
Palvelutyöntekijät
12
Ruumiillinen työ
10
8
6
4
2
0
Kunta 10 –tutkimus/TTL
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
29
Absenteismi - presenteismi
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
16.10.2015
Kimmo Räsänen 2005
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
30
Absenteismi - presenteismi
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
16.10.2015
Kimmo Räsänen 2005
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
31
B-LAUSUNTO
- jäljellä oleva työkyky
+ työpaikan mahdollisuudet
Ruotsin malli Suomeen sovellettuna
Sairausloma alkaa
Sairausloma
kestää alle 3
kuukautta
Suunnitelma
nykyiseen työhön
paluun
helpottamiseksi
Yhteistyö
esimiehen
kanssa
Sairausloma
kestää 3-6
kuukautta
Suunnitelma uuden
työn löytymiseksi
nykyisessä
työpaikassa
Yhteistyö
henkilöstöhallinnon (tms.)
kanssa
Työkokeilu
Sairausloma
kestää yli 6
kuukautta
Suunnitelma
työllistymiseksi
nykyisen työpaikan
ulkopuolella
Yhteistyö
työvalmentajan
kanssa
Täydennys/uudelleenkoulutus
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
Työterveysneuvottelu
|
www.ttl.fi
Onnistunut
paluu
työhön
32
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
33
Lopuksi sairauspoissaolotarpeen arvioinnista
• Perustuu huolelliseen diagnostiikkaan; jos työkyvyttömyys ei liity
sairauteen, todistuksessa tulee käyttää Z-koodeja
• ”Sairauslomaan” tarvitaan aina diagnoosi, mutta se on harvoin työstä
poissaolon (merkittävin) syy
• Ei-lääketieteellisten syihin puuttuminen työterveyshuollon erikoisosaamista
• Sairauspoissaolojen vähentämiseksi lääkäreille suunnatut
pituussuositukset eivät riitä
• Vaikka ”sairauslomat” vähenevät, sairaudet pysyvät
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
34
16.10.2015
© Työterveyslaitos
|
Kari-Pekka Martimo
|
www.ttl.fi
35
Kiitos!
ttl.fi
@tyoterveys
@fioh
tyoterveyslaitos
tyoterveys
Tyoterveyslaitos