Toimintasuunnitelma 2016
1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki info@nuori.fi www.nuori.fi 2 SISÄLTÖ 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. ALKUSANAT.................................................................................................................................. 4 SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS .................................................................................. 5 TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA ................................................................................................... 6 Vuonna 2016 .............................................................................................................................. 6 Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2016 ................................................................. 6 VISIO VUOTEEN 2020 .................................................................................................................... 8 Miten visio näkyy nuorten elämässä? ....................................................................................... 8 Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa? ............................................................................... 8 LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET ....................................................................................................... 8 NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN ............... 9 Elämäntaidot – välineitä elämässä pärjäämiseen...................................................................... 9 Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin .............................................. 9 Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen.................................................................... 10 TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA ............................. 10 Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus ......................................................... 10 Myrsky...................................................................................................................................... 13 Dreams ..................................................................................................................................... 13 Taidot elämään ........................................................................................................................ 13 Tenho ....................................................................................................................................... 14 Impulssi .................................................................................................................................... 14 Kehitysyhteistyö ....................................................................................................................... 15 Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2016 .................................................................................. 15 Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista...................... 17 Uusien hankkeiden suunnittelu ................................................................................................ 17 VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ ................................................................................................. 18 Kehityspoliittinen vaikuttaminen............................................................................................. 19 Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet................................................................................ 19 HYVÄ TALOUDENHOITO .............................................................................................................. 20 Rahoituksen tarve ja lähteet .................................................................................................... 20 Riittävät resurssit – varainhankinta ......................................................................................... 20 Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto ..................................................................................... 21 Riskit ja niihin varautuminen ................................................................................................... 21 ORGANISAATIO JA OSAAMINEN .................................................................................................. 22 Hallitus ..................................................................................................................................... 22 Neuvottelukunta ...................................................................................................................... 22 Asiantuntijaraati....................................................................................................................... 23 Muut asiantuntijaryhmät ......................................................................................................... 23 Nuorisopaneeli ......................................................................................................................... 23 Henkilökunta ............................................................................................................................ 24 3 ALKUSANAT Jokainen kaipaa tunnustusta ja merkityksen elämälleen. Etenkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla nämä voivat olla hukassa. Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria löytämään paikkansa ja saavuttamaan potentiaalinsa. Näin he voivat saada syyn, tarkoituksen ja keinot osallistua yhteisöönsä. Sillä vain yhteiskunta, jonka myös tulevat sukupolvet kokevat omakseen, voi voida hyvin. Jokaiselle on oma paikka. Yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa menettää nuoriaan. Siksi Lasten ja nuorten säätiö auttaa elämän vaikeissa tilanteissa oleva nuoria luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä. Näiden avulla nuoret voivat itse vahvistaa elämäntaitojaan ja löytää näin oman paikkansa yhteisössä. Säätiö toimii niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa yhdessä paikallisten osaajien kanssa. Vuonna 2016 keskitymme säätiön työn tunnettuuden lisäämiseen, toiminnan resurssien kasvattamiseen ja turvaamiseen, toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksien mittaamisen kehittämiseen sekä säätiön asiantuntijuuden vahvistamiseen. Säätiön viestintätyön tärkeä tavoite on tuoda nuorten ääni esiin ja vaikuttaa nuorille myönteisen yhteiskunnan puolesta. Epävakaassa taloudellisessa sekä geopoliittisessa maailmantilanteessa säätiön merkitys ja työn tavoite on entistä tärkeämpi. Helsingissä 19. lokakuuta 2015 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 4 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Suomen lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa. Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin. Tuomme toiminnassamme esiin nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kutsumme mukaan työhön yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt. Toimintamme perusta on vahva asiantuntijuus ja riittävät resurssit. Suomen lasten ja nuorten säätiön tavoite on löytää jokaiselle nuorelle oma paikka. Missio: Suomen lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa. Nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä Yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt Asiantuntijat ja resurssit yhteen Toimintatapa: Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin. . JOKAISELLE ON PAIKKA. NUORTEN EKOSOSIAALINEN SIVISTYS JA PÄÄOMA ON KASVAVA AKTIIVINEN VOIMAVARA KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE LÄHIYHTEISÖISSÄ JA GLOBAALISTI. 5 2. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA Säätiön työtä, toimintaa ja toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Avoimuus Rohkeus Luovuus Kunnioitus Aitous Työmme perustan luovat: asiantuntijuus luova ja osallistava työtapa yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa sekä riittävien resurssien turvaaminen. Vuonna 2016 Vahvistamme asiantuntijuutta: kehittämällä toiminnan sisältöjä ja vaikuttavuutta sekä sen mittaamista nostamalla esiin nuoriin liittyviä asioita eri tutkimuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä tunnistamalla nuorten tarpeet ja hiljaiset signaalit nuorten elämästä toimintamme kautta tekemällä tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa, jakamalla tietoa ja toimivia työtapoja sekä kouluttamalla. Teemme työtä nuorten kanssa luovalla ja osallistavalla työtavalla: kohtaamalla nuoret tasavertaisina ja innostamalla heitä toimimaan omista lähtökohdistaan käsin. Teemme yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja hankimme resursseja toimintaamme: Tuemme ja koulutamme projektien ja kumppanien henkilöstöä sekä varmistamme toiminnan laatua. Suunnittelemme hankkeet yhdessä kumppanien kanssa. Toimimme linkkinä toimintakentän ja rahoittajien välillä, jotta tarve ja resurssit kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2016 Säätiön avulla ja toiminnan myötä vuonna 2016 lähes 1 500 Suomessa vaikeassa elämäntilanteessa olevan nuoren ja 2 300 kehittyvissä maissa asuvan nuoren elämäntaidot ovat vahvistuneet. Heistä monet ovat saaneet niin henkilökohtaisia kuin muiden nuorten kanssa yhteisiä onnistumisen kokemuksia, heidän itsetuntonsa on vahvistunut ja sosiaaliset kyvyt parantuneet. Monen nuoren työelämätaidot ovat harjaantuneet, ja he ovat saaneet konkreettista tukea löytääkseen oman tiensä kohti opintoja ja työelämää. Nuoret ovat osallistuneet toimintaan omista lähtökohdistaan lähtien, ja heitä on kuunneltu tasavertaisina muiden kanssa. 90 yläkoulussa noin 16 000 nuorta on haastettu ottamaan konkreettisia askelia kohti unelmiaan ja heidän tulevaisuudenuskoaan on vahvistettu yhteisöllisesti omassa kouluympäristössä. 6 Nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua nuorten hyvinvointia edistävään toimintaan omissa yhteisöissään ja siten lisätä omia mahdollisuuksia kouluttautumiseen, työllistymiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Säätiö nostaa esiin nuorten ääntä ja osallistumista osana yhteiskunnallista keskustelua niin kotimaan kuin kehittyvien maiden nuorten osalta. Säätiön viestinnässä ja vaikuttamistyössä keskitytään tuomaan esiin nuorten potentiaalia nuoren elämässä ja yhteisössä niin kotimaassa kuin globaalisti. Viestinnässä nostetaan esiin onnistumisia ja uusia, rohkeita ratkaisumalleja nuorison hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuoria kunnioitetaan yksilöinä. Viestinnän ja vaikuttamisen sävy pidetään myönteisenä ja ratkaisukeskeisenä. Säätiö verkostoituu ja toimii laajasti eri yhteiskunnan tahojen kanssa nuorten hyväksi. Säätiö tuo yhteen aktiivisesti eri toimijoita ja hakee ratkaisumalleja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyötahoja nuorten itsensä lisäksi ovat niin luovien alojen taiteilijat, koulujen ja oppilaitosten henkilökunta, kunnat, rahoittajat, muut kansalaisyhteisöt ja non profit -toimijat sekä yksityiset ihmiset. Säätiön työn resursointi on tehokas ja kannattava investointi nuoriin henkilöinä, nuoriin yhteiskunnan osallisina ja kehittyvien maiden nuoriin osana kansainvälistä yhteisöä niin yksityisille lahjoittajille, yhteisöille kuin julkiselle rahoittajalle. Jokainen säätiön toimintaan sijoitettu ja lahjoitettu euro tuottaa monikertaisen tuloksen nuoren voimaantumisen myötä ja siten säästää yhteiskunnan varoja korjaavan työn osuuden pienentyessä. Asiantuntijuus perustuu sisältöjen ja toimintaympäristöjen tuntemiseen ja kehittämiseen. Globaali ymmärrys Nuoren oma yhteisö Omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Henkinen ja sosiaalinen pääoma: ELÄMÄNTAIDOT Nuori itsenäisenä toimijana: Vahva itsetunto Nuori osana yhteisöä: Hyvät sosiaaliset taidot Toiminta perustuu luoviin menetelmiin, joissa nuoret kohdataan tasavertaisina ja heitä innostetaan toimimaan omista lähtökohdistaan käsin. Itsenäisen ajattelun taidot Aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan Kyky toimia 7 Yhteistyö ja riittävien resurssien turvaaminen yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on kaiken toiminnan perusta. 3. VISIO VUOTEEN 2020 Nuorten ekososiaalinen sivistys ja pääoma on kasvava aktiivinen voimavara kestävälle kehitykselle lähiyhteisöissä ja globaalisti. Miten visio näkyy nuorten elämässä? Yhä useampi nuori niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa voi hyvin, osaa ja kykenee käyttämään hyväkseen oman potentiaalinsa ja löytää oman, aktiivisen paikkansa yhteisöissä. Nuorten elämäntaidot ja työelämätaidot ovat vahvistuneet, mikä näkyy vahvana itsetuntemuksena ja itsetuntona sekä realistisena minäkuvana ja myönteisinä työllisyyslukuina. Nuorten ongelmaratkaisutaidot ja toiminta ovat kehittyneet ja ongelmiin haetaan lähtökohtaisesti vastuullisia ratkaisuja, joilla on myönteistä vaikutusta niin ihmisten, talouden kuin ympäristön pitkäntähtäimen hyvinvointiin. Nuorilla on tavoitteita ja he näkevät tulevaisuutensa mielekkäänä. Nuoret nähdään laajasti mahdollisuutena ja voimavara ja heidän osallistumistaan arvostetaan niin lähiyhteisöissä kuin globaalisti. Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa? Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii vakaalla taloudellisella pohjalla arvostettuna yhteistyö- ja asiantuntijatahona laajan verkoston kanssa edistäen tuloksellisesti ja vaikuttavasti nuorten hyvinvointia ja aktiivista osallisuutta lähellä ja kaukana. Säätiö tunnetaan rohkeasta, luovasta ja avoimesta toimintatavastaan, missä kunnioitetaan niin nuoren omaa ainutlaatuisuutta, kuin jokaisen toimijan panosta kestävälle kehitykselle lähiyhteisöissä ja globaalisti. 4. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET Vuonna 2016 toiminnan läpileikkaavat tavoitteet ovat: Kehittää työn vaikuttavuuden mittaamista ja lisätä ymmärrystä luovien ja toiminnallisten menetelmien vaikutuksesta nuoren elämäntaitojen vahvistajana. Vahvistaa säätiön asiantuntijuutta ja kehittää toimintaa sillanrakentajana nuorten hyväksi työtä tekevien eri tahojen välillä. Lisätä ja vahvistaa nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä globaalia ymmärrystä. Vahvistaa säätiön toiminnan taloudellisia resursseja mahdollistamalla eri tahojen osallistuminen säätiön työn resursointiin helposti ja mielekkäästi sekä tuomalla säätiön työn vaikuttavuutta esiin. 8 5. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN Säätiön toiminnan ydin on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja nuorten tukeminen oman merkityksen ja paikan löytämisessä. Tätä työtä tehdään säätiössä luovin ja toiminnallisin menetelmin, nuorten omista lähtökohdista käsin ja nuorten omaa ääntä esiin nostaen. Nuoret pääsevät kokeilemisen kautta löytämään omia vahvuuksiaan, saavat rohkeutta toimia yhdessä muiden kanssa ja heidän omanarvontuntonsa ja tulevaisuuden uskonsa vahvistuvat. Elämäntaidot – välineitä elämässä pärjäämiseen Elämäntaidot ovat kokonaisvaltaisia elämässä tarvittavia taitoja. Niitä ovat mm. itsetuntemus, usko itseensä, kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja kyky asettaa tavoitteita sekä vuorovaikutustaidot. Elämäntaitojen avulla myös nuorten osallisuus vahvistuu. Minätäidot Itseen liittyvät täidot Ympäristotäidot Yhteisoon jä yhteiskuntään liittyvät täidot Ajättelutäidot Identiteettitäidot Sosiääliset täidot Yhteiskuntätäidot Elämäntaitoja voi oppia ja harjoitella. Ne kehittyvät osana arkielämää, mutta niitä voi myös aktiivisesti ja tietoisesti kehittää. Elämäntaitoja tarvitaan muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, ongelmien ratkaisussa, identiteetin ja oman elämänpolun rakentamisessa. Niiden merkitys korostuu elämän muutostilanteissa ja vaikeissa vaiheissa. Elämäntaidoilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Elämäntaitojen vahvistuessa nuori kiinnostuu myös lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan toiminnasta ja alkaa ottaa vastuuta sekä itsestään että muista ympärillään. Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin Luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, edistetään yhdessä tekemistä sekä herätetään ajatuksia, tunteita ja näköaloja. Luovin menetelmin myös luodaan tiloja nuorten äänien kuulemiselle. 9 Jotta toimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, on huomioitava ainakin neljä asiaa: Nuoret toimivat yhdessä, omista lähtökohdistaan, ohjaajan tukemana. Prosessien sisällöt nousevat nuorten kokemusmaailmasta. Nuorten ja aikuisten välinen vuorovaikutus on tasavertaista. Tärkeintä on luova yhdessä tekemisen prosessi, ei tekninen osaaminen. Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Nuoren hyvinvoinnin perusedellytys on riittävä ja ravitseva ruoka, fyysinen aktiivisuus ja riittävä lepo. Ne lisäävät valmiuksia toimia vaikeissa elämäntilanteissa ja hallita stressiä. Hyvin nukkuva, syövä ja riittävästi liikkuva nuori kokee stressin usein vähemmän kuormittavana. Fyysinen hyvinvointi luo pohjaa itsensä arvostamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja myönteiseen asenteeseen elämää kohti. Vuonna 2016 nuoren omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen liitetään osaksi säätiön työtä nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja tukijana. 6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA Vuonna 2016 jatkamme toiminnan ja työmme tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkyväksi tekevien mallien rakentamista eri yhteistyötahojen kanssa. Uutena mallina kehitämme SIB (Social Investment Bond) -rahoitus- ja toimintamallia yhteistyössä kuntien, SIB-mallinnuksen asiantuntijatahojen, tutkimusorganisaatioiden sekä investoijien kanssa. Uuden strategian myötä säätiö nosti tavoitteeksi lisätä nuorten globaalia ymmärrystä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tämä teema esiintyy poikkileikkaavasti osana kaikkea säätiön toimintaa. Vuonna 2016 Suomen lasten ja nuorten säätiön työtä kotimaassa ja kehittyvissä maissa kuvataan seuraavassa tarkemmin. Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus Jatkamme vuonna 2016 toimintaa, joka tähtää nuorten globaalin ymmärryksen ja eri kulttuureista tulevien nuorten vuorovaikutuksen lisäämiseen. Toiminta yhdistää kotimaan ja kehitysyhteistyötoimintamme ja luo siltoja nuorten välille. Myös jo olemassa olevaan toimintaan tuodaan mukaan nuorten globaalin ymmärryksen kehittämistä. Näiden teemojen toiminnallistamisessa luovat metodit ja erityisesti taide toimivat hyvin. Taide tarjoaa nuorille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja löytää yhtäläisyyksiä erilaisista taustoista huolimatta sekä oppia ymmärtämään toinen toistaan ja maailmaa. 10 Niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa on yhä enemmän tarvetta käsitellä ja ymmärtää eri kulttuureja ja ihmisiä, jotka tulevat eri lähtökohdista. Suomessa ajankohtaiset kysymykset kuten monikulttuurisuuden ymmärtäminen, arvostaminen ja hyväksyminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa, maahanmuuttajien kotoutuminen ja syksyn 2015 pakolaiskysymys, asettavat viitekehyksen, johon on vastattava. Globaalissa maailmassa kukaan ei voi eristäytyä ja on tärkeää ymmärtää, että olemme kaikki riippuvaisia toisistamme ja voimme taistella myös negatiivia asioita, kuten vihapuhetta ja eriarvoistumista, vastaan. Nuoret ovat avainasemassa suvaitsevan ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa. Vuonna 2016 alkaa kaksivuotinen hanke, jossa 15 suomalaista ja 10 kenialaista nuorta tuottaa sirkustaidetta, mikä toimii ajatusten herättelijänä niin sirkustaiteilijoille itselleen kuin katsojille. Hankkeen aikana tehdään antropologinen tutkimus siitä, kuinka taiteen kautta voidaan lisätä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja globaalia ymmärrystä. Nuoret saavat sirkuskoulutusta, osallistuvat kulttuurityöpajoihin ja vierailevat toistensa luona esittäen sekä omia että yhteistä sirkusesitystä. Yhteistyökumppaneina ovat Sirkus Magenta Suomessa ja Sarakasi Keniassa. Alkuvuodesta 2016 nuorten globaalikasvatuksen ympärille rakennetaan hanke, johon haetaan rahoitusta EU:n rahoitusinstrumenteista. Myös mahdollisesti UM:n globaalikasvatushankehakukierroksen avautuessa vuonna 2016, haetaan rahoitusta työhön. Vuosina 2014–2015 menestyksekkäästi toteutettua suomalaisten ja eteläafrikkalaisten nuorten dokumenttihanketta hyödynnetään uuden globaalikasvatustyön suunnittelussa. Globaalikasvatustyömme tähtää erityisesti hankalasti tavoitettavien suomalaisten nuorten maailmankatsomuksen avartamiseen, nuorten globaalien kehityskysymysten esiin tuomiseen ja asennekasvatukseen. 11 12 Myrsky Myrsky koostuu ympäri Suomea toteutettavista paikallisista taideprosesseista, joissa nuoret itse ovat taiteen tekijöinä ja toimintaa ohjaa taiteen ammattilainen. Projektien sisällöt nousevat nuorten omista kokemuksista ja mukana ovat kaikki taiteenalat. Projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja nuorisoalan toimijoiden tai oppilaitosten kanssa, jotta mukaan löydetään nuoria, joilla on erityinen tuen tarve. Yhteistyön kautta tuetaan nuorten kanssa toimivia tahoja löytämään uusia tapoja auttaa nuoria vahvistamaan elämäntaitojaan. Vuonna 2016 projektitukia jaetaan kahdesti, keväällä ja syksyllä. Lisäksi neuvotaan olemassa olevia ja suunnitteilla olevia projekteja, järjestetään nuoria ohjaaville taiteilijoille vertaistapaamisia ja työnohjausta. Myrskyssä kehitettyjä toimintatapojen ja hyviä käytäntöjä julkaistaan virtuaalisena oppaana. Toimintaan osallistuu vuoden aikana on noin 1000 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa nuorta ja 50 taiteilijaohjaajaa. Myrsky on mukana Suomi 100 vuotta -teemavuodessa järjestämällä keväällä 2016 erityishaun, josta jaetaan projektitukia paikallisprojekteille, joissa nuoret tekevät taideprojekteja yhdessä ikäihmisten kanssa. Projektit alkavat vuoden 2016 syksyllä ja huipentuvat esityksiin Suomen juhlavuonna 2017. Dreams Dreams vie nuorille kannustavaa viestiä: unelmointi on hyvästä – unelmien eteen kannattaa tehdä työtä. Unelmia kohti edetään etsimällä omia vahvuuksia ja innostuksen kohteita. Dreamsterit näyttelijä Krista Kosonen, kansanedustaja/näyttelijä Jani Toivola, näyttelijä Pamela Tola, muusikko Tommy Lindgren ja näyttelijä Essi Hellén vierailevat vuoden 2016 aikana sadassa yläkoulussa tavoittaen noin 16 000 nuorta ympäri Suomen. Kouluvierailuilla Dreamsterit kertovat oman elämäntarinansa kautta siitä, kuinka jokainen voi löytää omat vahvuutensa ja kaikilla on oikeus unelmiin. Samalla he haastavat koko kouluyhteisön ja itsensä ottamaan konkreettisia askeleita kohti unelmiaan 30 päivän haasteen kautta. Haasteen toteuttamista tukemaan nuorille tarjotaan Thirty for Dreams -applikaatio. Lukuvuosi 2015–2016 huipentuu toukokuussa järjestettävään Dreams-unelmafoorumiin, joka järjestetään Nokian tiloissa Espoossa. Dreamsin keskiössä ovat moninaiset somekanavat ja yhteydenpito nuoriin niiden kautta. Hankkeen rahoittaa Nokia. Taidot elämään Taidot elämään -hanke vahvistaa perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa olevien nuorten elämäntaitoja ja rakentaa heille yksilöllisiä jatkopolkuja koulutukseen ja työelämään. Menetelminä käytetään itsetuntemusta vahvistavia luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvia työpajoja, mentorointia, yritysyhteistyötä, harjoitteluja ja opettajien valmennuksia. Toimintaa tehdään yhteistyössä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (valma) tarjoavien oppilaitosten, yritysten, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin erikoistuneiden organisaatioiden kanssa. Hanke tavoittaa vuoden 2016 aikana noin 150 Valma-luokilla opiskelevaa nuorta. Heidän kanssaan työskennellään eritavoin omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Vuonna 2016 hankkeessa päätetään sen ensimmäinen kolmivuotinen osuus loppuseminaariin, jossa levitetään kehitettyjä menetelmiä ja esitellään menetelmän tuloksia ja vaikuttavuutta. Maaliskuussa 2016 aloitetaan jatkohanke, jonka aikana vahvistetaan erityisesti toimintamallin työelämäyhteyksiä ja mentorointia. Taidot elämään toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. 13 Tenho Tenho-hankkeessa vahvistetaan ilman työ- ja koulutuspaikkaa olevien nuorten elämäntaitoja ja mahdollisuuksia löytää oma tiensä kohti koulutusta ja työelämää. Tenhossa nuoret tekevät taidetta taiteilijaohjaajien johdolla tiiviissä yhteistyössä kunnan nuorisotakuutoimijoiden kanssa, jotka auttavat nuoria taideprojektien jälkeisillä jatkopoluilla kohti työllistymistä tai koulutuspaikkaa. Nuoret saavat sirkuksen, teatterin ja elokuvataiteen avulla onnistumisen kokemuksia ja oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Vuoden 2016 aikana Tenhossa järjestetään taidetoimintaa noin 200 nuorelle kymmenen taiteilijaohjaajan toimesta. Taiteilijaohjaajia koulutetaan kehittämispäivillä kaksi kertaa vuodessa, ja lisäksi järjestetään kaksi opiskelijaseminaaria noin sadalle taide- ja sosiaalialan opiskelijalle ja kuusi kuntakoulutusta noin 130 kuntatoimijalle. Vuoden 2016 aikana kehittävässä tutkimuksessa käydään läpi kaksi tutkimussykliä, joista syntyy materiaalia sekä kehittävää tutkimusta seuraavaan nettiraporttiin, että taidetoiminnan ja nuorisotakuun välisen yhteistyön kehittämiseen. Tenho-hankkeen rahoittajina toimivat mm. Euroopan sosiaalirahasto, sosiaali- ja terveysministeriö ja hankkeeseen osallistuvat kunnat. Impulssi Vuonna 2016 Impulssi -hanketta toteutetaan koulukodeissa Uudellamaalla ja Oulun seudulla. Hankkeen pääyhteistyökumppanina toimii Nuorten Ystävät ry. Hankkeen tavoitteena on tukea koulukodeissa kasvavien nuorten osallisuutta, elämäntaitoja ja tunne- ja ilmaisuvalmiuksia. Tavoitteeseen pyritään yhteisen kehittämisen kautta etsimällä, kokeilemalla ja mallintamalla koulukotien arjessa menetelmiä, joissa yhdistyy luovuus, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Niiden kautta luodaan tila nuorten äänien kuulemiselle, ne auttavat rakentamaan omanarvontuntoa ja jäsentämään omaa identiteettiä sekä tukevat nuorten sosiaalista kasvua ja elämäntaitojen kehittymistä. Vuoden 2016 aikana mukana on noin 50 nuorta ja kuusi taiteilijaa. Impulssin rahoittaa RAY. 14 Kehitysyhteistyö Teemme kehitysyhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa eniten tukea tarvitsevilla alueilla yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa ja keskitymme haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin (mm. heikko koulutustausta, sukupuoli, vammaisuus, kuuluminen alkuperäisväestöön tai muuhun etniseen ryhmään, köyhyysrajan alapuolella eläminen). Näin vähennämme parhaiten eriarvoisuutta, vahvistamme nuorten oikeuksia ja vaikutamme köyhyyden vähenemiseen yhteisöissä ja alueilla. Tuemme nuorten aktiivista toimijuutta, henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä yhteiskunnallista osallistumista. Toimintaan osallistuvat nuoret ovat motivoituneita ja sitoutuneita koulutuksiin sekä itsensä ja yhteisöjen kehittämiseen. Hanketyö keskittyy nuorten elämäntaitojen vahvistamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja nuorten omaehtoiseen vaikuttamiseen yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Myös nuorten mahdollisuuksia osallistua taloudellisesti ihmisarvoisen työn kautta vahvistetaan. Läpileikkaavina teemoina ovat nuorten elämäntaidot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön huomioon ottaminen. Vuonna 2016 uutena teemana on globaali ymmärrys. Kehittyvissä maissa asuvien nuorten ymmärrystä globaaleista kehityskysymyksistä vahvistetaan yhä paremmin. Toisaalta tekemämme kehitysyhteistyö ja toiminnassa mukana olevat kehittyvien maiden nuoret voivat tuoda globaaleja teemoja konkreettisemmiksi myös suomalaisille nuorille, jotka osallistuvat toimintaamme. Nuorten vuorovaikutusta, kokemusten jakamista ja kommunikointia lisätään toiminnassamme. Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa: nuorten oikeudet työhön, ihmisarvon mukaiseen toimeentuloon ja vapaaseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen on taattava. Lisäksi nuorilla on oikeus saada perus- ja ammattiopetusta, joka pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä vahvistaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksien kunnioittamista. Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2016 Senegal Paikallisen kumppanin Synapse Centerin kanssa jatkuu kolmatta vuotta hanke, jossa tavoitetaan 600 nuorta ja luodaan 300 sosiaalista yritystä. Hankkeen tavoitteena on löytää yrittäjiksi potentiaalisia nuoria, joita tuetaan sosiaalisessa yrittäjyydessä. Nuoret saavat koulutusta ja monenlaista ohjausta siinä kuinka yrittäjyydellä voi paitsi saada toimeentulon, myös kehittää omaa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Paraguay CIRDin kanssa yhteistyössä toteutetussa kaksivuotisessa hankkeessa tavoitetaan 700 nuorta, 80 opettajaa ja julkisen sektorin työntekijää sekä 12 nuorten ryhmää. Nuoret osallistuvat elämäntaito- ja työllistymistaitokoulutuksiin, saavat tukea pienyrityksen käynnistämiseen ja heidän aktiivista vaikuttamistoimintaansa tuetaan. Nuoret tulevat sekä virallisen koulujärjestelmän puitteista että koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. Opettajat ja julkisen sektorin työntekijät vahvistavat taitojaan toimia nuorten osallistumisen tukena. 15 16 Kenia ACWICT toimii yhteistyökumppanina Keniassa, jossa tuetaan toista vuotta Busian ja Trans-Nzoian lääneissä 1000 nuoren ammattikoulutusta, ICT-taitoja ja pienyritysten perustamista. Vahvana osana hanketta on tukea nuorten elämäntaitojen vahvistumista, verkostojen kehittämistä ja 80 nuorten ryhmän vaikuttamistoimintaa ja sosiaalisia projekteja. Lisäksi 144 ammattikoulujen opettajaa koulutetaan toimimaan paremmin nuorten tukena. Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista Kumppanuus paikallisten järjestöjen kanssa toimii kehitysyhteistyön kivijalkana. Kunkin kumppanin tiettyä osaamisaluetta vahvistetaan työpajojen ja asiantuntijayhteistyön avulla. Vuonna 2016 Keniaan ja Paraguayhin lähtee vapaaehtoinen asiantuntija tekemään työpajoja, arvioimaan toimintaa ja fasilitoimaan järjestöä. Paraguayn hankkeessa työskentelee myös ETVO-vapaaehtoinen kuuden kuukauden ajan. Hänen työnsä keskittyy erityisesti kumppanijärjestön viestintäosaamisen kehittämiseen, videotyöpajojen pitoon nuorille sekä viestintämateriaalien tuottamiseen. Säätiön työntekijät toteuttavat työpajoja ja seuraavat osaamisalueiden vahvistumista seurantamatkojen aikana. Loppuvuodesta 2016 järjestetään Senegalissa kumppanijärjestöseminaari, jossa syvennetään kumppanuuksia ja osaamista, kehitetään toimintamalleja ja jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Uusien hankkeiden suunnittelu Jatkamme pitkäjänteistä kehitysyhteistyön kehittämistä ja suunnittelua. Vuonna 2016 suunnitellaan mahdollisesti kaksi kehitysyhteistyöhanketta ulkoasiainministeriön hankehakukierrosta varten. Näistä toinen on jo vuoden 2015 hakukierrokselle suunniteltu hanke, ”Nuoret, taide ja sosiaalinen muutos Nairobissa”, joka päivitetään ja jolle pyritään yhä saamaan ministeriön rahoitus. EU:n eri rahoitusinstrumenttien hakuja seurataan aktiivisesti. EU:sta pyritään saamaan korvaavaa tukea UM:n tuen laskiessa vuonna 2016. Hankesuunnitelmia päivitetään tarpeen vaatiessa paikallisten kumppanien kanssa. Lisäksi hankesuunnitelmia päivitetään muiden rahoittajien, mm. eri säätiöiden hakuja varten. Hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon luovien menetelmien käyttö kehitysyhteistyössä ja taide yhtenä metodina nuorten voimaantumisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Globaaliymmärryksen sisällyttäminen ja käsitteen vieminen hankkeiden toteutustasolle, erityisesti osaksi hankkeiden elämäntaito-osioita, on osa suunnittelutyötä. Yhä tiiviimpi yhteistyö sekä muiden suomalaisten järjestötoimijoiden että yhteistyöyritysten kanssa ja monitahoisen osaamisen hyödyntäminen on hankesuunnittelun keskiössä. 17 7. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ Säätiön strategiauudistuksen yhteydessä tehty brändiuudistus viitoittaa tulevien vuosien viestintää: loppuvuodesta 2015 otetaan käyttöön mm. visuaalinen ilme, aktiivinen ja avoin tapa kertoa säätiön toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta eri viestintäkanavissa sekä säätiön uudet verkkosivut. Haluamme lisätä säätiön tunnettuutta, joten tarjoamme eri medioihin räätälöityjä juttuideoita ja olemme aktiivisesti yhteydessä toimittajiin. Säätiön tunnettuuden kasvu tukee varainhankinnan onnistumista. Tiedotuksessa hyödynnetään Meltwater-tiedotejakelupalvelua. Säätiön henkilökunta, luottamushenkilöt, hankkeiden keulakuvat ja erityisesti Nuorisopaneelin nuoret tuovat esiin sopivissa kohdin säätiön työtä ja visiota joko mediaesiintymisten yhteydessä, tapahtumissa, blogikirjoituksissa tai muissa viestintäkanavissa. Viestinnän lähtökohdaksi on määritelty aktiivinen, myönteinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa, mutta nostamme rohkeasti esiin vielä ratkaisemattomia haasteita kutsuen eri tahot työhön niiden ratkaisemiseksi. Kerromme myös ratkaistuista ja jaamme tietoa ja uusia työtapoja muille toimijoille. Työn vaikuttavuutta tuodaan esille nuorten tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Kerromme säätiön toiminnasta entistä vahvemmin nuorten tarinoiden kautta ja tuomme esille heidän omaa ääntään. Säätiön työ ja toiminta on tunnettu vaikuttavuudestaan eri kohderyhmissä. Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Säätiö tunnetaan vaikuttamistyöstään, jossa nuoren ääni on keskiössä. Säätiö tunnetaan parhaana yhteistyötahona ja vastuullisuuskumppanina nuorista vastuuta kantaville tahoille. Säätiö tunnetaan arvostettuna soveltavan taiteen sekä luovien ja osallistavien menetelmien asiantuntijana, kehittäjänä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Säätiön työ ja toiminnan tavoite saadaan esille laajasti eri viestintäkanavissa. Toiminnan vaikuttavuus (tarinat = laatu, luvut = määrä) nuorten elämäntaitojen vahvistajana on esillä esimerkkien kautta. Pidämme mediaan aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamme valmiita materiaaleja ja juttuideoita, olemme aktiivisia eri sosiaalisen viestinnän kanavissa. Kehitämme malleja, joiden kautta yritykset ja muut yhteistyötahot saavat parempaa viestinnällistä hyötyä yhteistyöstä. Tukijat ja yhteistyötahot saavat ajankohtaista tietoa säätiön työstä ja lahjoituksen vaikutuksesta. Tuomme yhteistyötä ja uusia toimintamalleja esiin nettisivuilla ja muussa viestinnässä. Soveltavan taiteen menetelmien vaikuttavuutta nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistajana tuodaan aktiivisesti esiin. 18 Kehityspoliittinen vaikuttaminen Tuomme esiin nuoriin keskittyvän kehitysyhteistyön tärkeyttä koordinoimamme Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta. Tavoitteena on nostaa nuoret esiin erityistä huomiota tarvitsevana kohderyhmänä Suomen uudessa kehityspoliittisessa linjauksessa sekä varmistaa julkisen sektorin tuki nuoriin keskittyvään kehitysyhteistyöhön. Vuoden 2016 aikana pyrimme myös luomaan yhdessä muiden järjestötoimijoiden kanssa yhteiset toimintaperiaatteet nuorten kanssa toimimiseen kehitysyhteistyössä, mikä vahvistaa nuorten oikeuksien toteutumista. Periaatteiden kehittämisessä hyödynnetään kehitysyhteistyön eettisiä periaatteita ja kotimaisia nuorisotyön eettisiä sääntöjä. Uusia yrityskumppaneita halutaan saada tukemaan kehitysyhteistyötoimintaa omalla osaamisellaan. Yritysyhteistyön kautta lisäämme samalla yritysten ymmärrystä kehitysyhteistyön hyödyistä ja tärkeydestä. Toukokuussa 2016 osallistumme yhdessä muiden Nuorisoverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa Maailma kylässä -tapahtumaan ja innostamme muita toimijoita ja nuoria yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet Säätiön viestinnän kohderyhmiä ovat mm. nuorten kanssa toimivat tahot, yhteiskunnalliset toimijat (mm. viranomaiset ja poliitikot), yritykset, rahoittajat, nuoret ja suuri yleisö. Vuonna 2016 viestimme voimakkaasti säätiön uudesta brändistä. Alkuvuonna toteutamme somekanavissamme viiden viikon viestintäkampanjan, jonka ytimessä ovat säätiön uudet arvot. Helmikuussa järjestämme Nuoren todellisuudet – Jokaiselle on paikka -kutsuvierastilaisuuden, jossa haastamme yhteiskunnan eri toimijoita yhteistyöhön nuorten asian puolesta ja esittelemme säätiön toiminnan vaikuttavuutta. Tuomme vahvasti esiin monenlaisten nuorten ääntä ja tarinoita. Kotimaan toimintojen ja kehitysyhteistyön välistä rajaa pyritään hälventämään: nuori on nuori, asuu hän sitten lähellä tai kauempana. Kutsuvierastapahtuman lisäksi järjestämme mm. Taidot elämään -loppuseminaarin, Dreamsin unelmafoorumin sekä Tenhon kehittämispäiviä ja opiskelijaseminaareja. Osallistumme myös alan keskeisiin tapahtumiin: SuomiAreena 2016, Allianssin nuorisotyöpäivät ja Maailma kylässä -festivaalit, Educa-messut. Myrskyssä tuotetaan kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen julkaisu virtuaalisena oppaana. Viestinnän onnistumisen mittareita ovat mm. asiantuntijapuheenvuorot, kannanotot, mielipidekirjoitukset, osallistujamäärät, palautteet, medianäkyvyys, onnistuminen sosiaalisen median kanavissa ja sekä kotisivujen ja tapahtumien kävijämäärät. 19 8. HYVÄ TALOUDENHOITO Rahoituksen tarve ja lähteet Toiminnan jatkuvuuden ja vakauden kannalta monipuolinen, julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistelevä rakenne on tärkeää. RAY ja Euroopan sosiaalirahasto rahoittavat helpommin säätiön itse toteuttamia hankkeita ja sillanrakentajan rooliin liittyvää toimintaa. Jaettaviin avustuksiin rahoitusta haetaan erityisesti yritysyhteistyöstä ja yksityisiltä henkilöiltä sekä erikseen tunnistetuilta säätiöiltä. Tulevina vuosina tavoitteena on uusien rahoitusmallien kehittäminen ja käyttöönotto, esimerkiksi Social Impact Bond (SIB) sekä Tekesin ja UM:n yhteinen BEAM-ohjelma. Rahoituksen tavoite vuonna 2016 on yhteensä 2 000 000 euroa (v. 2015 arvio 1 800 000): Rahoituksen jakautuminen toiminnoittain Rahoituksen lähteet Läpileikkaavat hankkeet 1% Säätiön perustoiminta 11 % ESR 19 % Dreams 11 % Kehy 36 % Ministeriöt 47 % Yritykset ja yksityinen rahoitus 28 % RAY 3% Myrsky jaettavat 19 % Myrsky hankkeet 22 % Sijoitustuotot 3% Riittävät resurssit – varainhankinta Säätiön tärkein toimintaedellytys on kestävä rahoituspohja. Tämän varmistamiseksi toimiva ja tuloksellinen varainhankinta on säätiön tulevien vuosien keskeinen prioriteetti. Tavoitteena on kolminkertaistaa säätiön oma pääoma sekä kasvattaa lahjoitustuloja huomattavasti, jotta säätiön jakama suora tuki nuorisoprojekteille sekä säätiön tekemä toiminta nuorten hyväksi voidaan varmistaa tulevina vuosina. Vuonna 2016 keskitytään eri varainhankintakäytäntöjen luomiseen ja toimeenpanemiseen, jotta säätiön työtä voivat tukea mahdollisimman monet eri lahjoittaja- ja muut tukijaryhmät yksityisistä henkilöistä yhteisöihin ja yrityksiin. Säätiön toiminnalle ominaista on ollut vahva ja monipuolinen yritysyhteistyö kotimaan ja kehittyvien maiden nuorten hyväksi. Tätä työtä jatketaan ja kehitetään edelleen nykyisten kumppanien kanssa ja uusia kumppaneita aktiivisesti lähestyen. Säätiö etsii uusia innovatiivisia tapoja yhdistää resursseja nuorten hyväksi yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kehitetään ja vahvistetaan, jotta nuoren hyvinvointiin sijoitetut resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Säätiö hakee tukea ja rahoitusta työhön eri rahoitus- ja avustuslähteistä näiden hakuaikataulujen 20 mukaisesti kartoittaen samalla mahdollisuuksia yhteishakuihin muiden nuorten hyväksi toimivien tahojen kanssa. Varainhankintaa tehdään kustannustehokkaasti tavoitteena jokaisen säätiön työhön sijoitetun euron vaikutuksen maksimointi. Lahjoittajille ja tukijoille kerrotaan avoimesti varojen käytöstä ja niiden aikaansaamasta vaikutuksesta nuorten elämässä. Säätiön varainhankinnan muodot vuonna 2016: Hakemusperäinen rahoitus Keräykset ja kampanjat Lahjoitukset yksityisiltä henkilöiltä Lahjoitukset yrityksiltä ja yhteisöiltä Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset Testamentit Tukitapahtumat Sijoitustoiminnan tuotot Yritysyhteistyö ja kumppanuus Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto Hyvän hallinnon edistäminen ja talouden seuranta ja raportointi ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä ja läpinäkyvyyden lisäämisessä. Taloushallinnon prosesseja on tehostettu lähivuosina uusimalla taloushallinnon järjestelmät ja siirtymällä sähköiseen laskujen käsittelyyn ja hyväksyntään. Uusi taloushallinnon järjestelmä mahdollistaa raportoinnin kehittämisen entistä informatiivisemmaksi. Vuonna 2016 talouslukuja visualisoidaan infografiikan avulla, jotta toimintaa lukujen takana voidaan havainnollistaa entistä paremmin. Johdon laskentatoimien kehittämisessä huomioidaan sisäisten tarpeiden lisäksi myös nykyisten ja uusien rahoittajien raportoinnille asettamat muuttuvat vaatimukset. 1.12.2015 voimaanastuvan uuden säätiölain asettamiin vaatimuksiin varainhoidon suunnitelmallisuudesta on jo reagoitu. Hallitus on hyväksynyt säätiön kirjallisen sijoituspolitiikan, joka täyttää uuden lain asettamat vaatimukset. Päättyvän tilikauden raportoinnissa tullaan lisäksi huomioimaan uuden säätiölain asettamat vaatimukset mahdollisten lähipiiritoimien ilmoittamisesta. Myös kirjanpitolaki uudistuu. Uutta lakia on noudatettava 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Uuden kirjanpitolain tuomat muutokset otetaan huomioon säätiö kirjanpidossa ja raportoinnissa. Säätiön työprosesseja kehitetään edelleen. Eri toimintojen välistä synergiaa vahvistetaan ja henkilöstövoimavaroja kohdennetaan painopisteiden ja toiminnan priorisoinnin mukaisesti. Vuoden 2016 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön asiakkuudenhallintajärjestelmä helpottamaan yhteistyötä nykyisten ja uusien kumppaneiden kanssa. Tulevan vuoden aikana selvitetään myös mahdollisuutta luopua fyysisistä servereistä ja siirtää tiedostohallinta pilvipalvelimille käytettävyys ja kustannussyistä. Riskit ja niihin varautuminen Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmistamista. Vuoden 2013 aikana työstettiin säätiön riskien arviointi- ja riskienhallintasuunnitelma. 21 Riskikartoitus toteutettiin erikseen myös kehitysyhteistyöohjelmasta ja vuoden 2014 aikana toteutettiin kehitysyhteistyön paikallisten kumppaneiden järjestökohtaiset riskikartoitukset ja priorisoinnit erityisesti suhteessa säätiön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Muutoksia säätiön toimintaympäristössä ja riskitilanteessa seurataan ja tarvittaessa riskikartoitus päivitetään. 9. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN Säätiön toiminnasta päättää hallitus. Hallituksen lisäksi säätiöllä on virallisina toimieliminä neuvottelukunta ja asiantuntijaraati. Toiminnan operatiivisesta toteuttamisesta huolehtii osaava henkilökunta sekä monet asiantuntevat, sitoutuneet vapaaehtoiset. Vuoden 2016 hallituksen ja neuvottelukunnan kokoonpano päätetään loppuvuodesta 2015 nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti. Hallitus Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta, taloudesta ja avustusten jaosta. Puheenjohtaja toimii Teppo Rantanen. Säätiön hallitus vuonna 2015: Teppo Rantanen, pj Anne Berner Tuomo Holopainen Ulla Laurio Leena Suurpää Jani Toivola Joonas Veijanen Partner Global TMT at Deloitte UK Hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interior Puheenjohtaja, Suomen Lions-liitto ry Toimistopäällikkö, Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Kansanedustaja, Dreamsteri Nuorisojäsen, opiskelija Neuvottelukunta Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Sen erityisenä tehtävänä on tukea säätiön varainhankintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Neuvottelukunta saa vuosittain raportin säätiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Säätiön neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ministeri Pär Stenbäck. Säätiön neuvottelukunta vuonna 2015: Pär Stenbäck, pj, Ministeri Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Jouni Heinonen, CIO Partner, Pohjoisranta Burston-Marsteller Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media Helena Helve, nuorisotutkimuksen professori, emerita Tiina Herlin, Koneen 100-vuotissäätiö Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy Susanna Miekk’oja, johtaja, Danske Bank Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Anu Raijas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 22 Pekka Rantala, toimitusjohtaja, Rovio Jouko Ruissalo, Lions-Liitto Olli Saarela, nuorisoneuvos Veli Sundbäck Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carola Teir-Lehtinen, filosofian maisteri Ari Tolppanen, senior partner, CapMan Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting Asiantuntijaraati Asiantuntijaraati toimii asiantuntijapoolina, joka ajankohtaisen, monimuotoisen tiedon ja osaamisen avulla vahvistaa ja tuo esiin säätiön asiantuntijuutta sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Raadin toiminta tukee säätiön painopisteiden toteutumista. Raadin puheenjohtaja on Leena Suurpää. Säätiön syyskokous päättää kutsuttavista jäsenistä vuodelle 2016. Vuoden 2015 asiantuntijaraadin jäsenet olivat: Leena Suurpää, pj, Nuorisotutkimusverkosto, tutkimusjohtaja Marjatta Bardy, vapaa tietokirjailija ja tutkimusprofessori emerita (THL) Sini Bask, Vantaan ammattiopisto Varia, lehtori Matti Cantell, Setlementtiliitto, toimialajohtaja Anna Jussilainen, taiteen kehitysyhteistyön läänintaiteilija, Taike Sonja Kangas Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto Antti Kivijärvi, Itä-Suomen Yliopisto / Joensuu Nelli Kuokka, VALO, johtaja Päivi Känkänen, THL, erityisasiantuntija Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto Ilona Niinikangas, Helinä Rautavaara museo, museolehtori Ulla Nord, Me-säätiö, toiminnajohtaja Micke Renlund, teatterikouluttaja ja ohjaaja Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopio, yliopistolehtori Markus Talvio, Helsingin yliopisto Muut asiantuntijaryhmät Säätiön ohjelmilla on tarpeen mukaan erikseen nimettyjä, vapaaehtoistyön pohjalta toimivia asiantuntijaryhmiä sekä hankkeiden ohjausryhmiä, jotka kehittävät ja ohjaavat toimintaa. Ryhmiä kootaan tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti asiantuntijaraadin ja neuvottelukunnan jäsenistä. Nuorisopaneeli Vuonna 2015 kootun nuorisopaneelin tehtävänä on tuoda esiin nuorten ajatuksia sekä osallistua toiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja viestintään. Paneelin jäsenet ovat noin 16–25-vuotiaita nuoria säätiön ohjelmista ja hankkeista. Paneeliin on valittu myös kaksi nuorta (tyttö ja poika) jokaisesta kehitysyhteistyömme hankemaasta. He osallistuvat tapaamisiin Skypen välityksellä valitusta teemasta riippuen. Nuorisopaneelin jäsenet viestivät säätiön toiminnasta ja nuorten elämästä mm. sosiaalisen median kautta. 23 Henkilökunta Säätiön osaava, innostunut ja työn tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta on säätiön tärkein voimavara. Työn tekemisessä ja työyhteisön toiminnassa toteutetaan säätiön arvoja sekä kestävän kehityksen periaatteita. Henkilöstön osaamista vahvistetaan jakamalla toimivia työmenetelmiä ja tietotaitoa henkilöstön kesken, tarpeenmukaisella koulutuksella ja osallistumalla alan asiantuntijaverkostojen toimintaan. Toiminnanjohtaja käy puolivuosittain jokaisen henkilön kanssa kehityskeskustelut, joissa käydään läpi työn tavoitteet ja henkilökohtainen työsuunnitelma, työssä onnistumisia ja haasteita, työssä jaksamista ja kehittymistä, työilmapiiriä ja työyhteisöä sekä esimiestyötä. Säätiön henkilöstö koostuu vuonna 2016 ohjelma- ja hankekohtaisista työntekijöistä sekä toiminnanjohtajasta, talous- ja hallintopäälliköstä sekä viestintäkoordinaattorista. Henkilökunnan määrään voi tulla muutoksia vuoden aikana hankkeiden tilanteiden ja toiminnan resurssitarpeiden mukaan. Vuonna 2016 säätiössä aloitetaan jatkuva käytäntö nuoren työharjoittelusta. Säätiön toimisto sijaitsee Helsingissä. Säätiöllä on työterveyssuunnitelma ja työsuojeluohjelma. Paraguayssa 26-vuotias Javier Cardozo esittelee ylpeänä puutarhaansa. Hän on perustanut sen nuorten yrittäjyyttä tukevassa hankkeessa saamansa koulutuksen ja sen aikana perustetun ohjausryhmän keräämän alkupääoman turvin. Hän kasvattaa koristekasveja, joita hän myy kotikaupungissaan. Javier on aina ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta ja hänellä on myös alan koulutusta. Hänellä on aiemmin ollut kuitenkin korkea kynnys yksityisyrittäjänä toimimiseen, sillä vaikka viherpeukalo onkin, yrittäjyys vaatii myös muunlaisia vahvuuksia. Javierin mielestä yrittäjyyskurssin hyödyllisintä antia on ollut liiketoimintasuunnitelman tekemisen ja markkinoinnin oppiminen. Ennen kaikkea se on antanut hänelle rohkeutta: ”Olen luonteeltani varsin ujo ja hiljainen. Koulutuksen ansiosta olen oppinut lähestymään asiakkaita ja toimimaan tiimissä”, kertoo Javier. 24
© Copyright 2024