kehittämispäällikkö Hely Streng, Validia Kuntoutus Lahti
Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus 10.3.2015 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 2015 Hely Streng kehittämispäällikkö Validia Kuntoutus Lahti Validia Kuntoutus Lahti YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 19 artikla: Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön Validia Kuntoutus Lahti 26 artikla Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet muun muassa vertaistuen avulla, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopimuspuolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja –ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla. Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus - suomalaisen kuntoutuksen oivallus Tämän ensimmäisen sopeutumisvalmennusta suomalaisena kuntoutusmuotona kuvaavan kirjan julkaiseminen on ollut mahdollista Rahaautomaattiyhdistyksen ja Kansaneläkelaitoksen myöntämien rahoitusten turvin. Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus on merkittävä suomalainen kuntoutusmuoto vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä elämänhallinnan tukemisessa. Sillä on ollut monialaisesti vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat vammaisjärjestöjen toiminnassa, josta se on noussut hyvien käytäntöjensä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi. Validia Kuntoutus Lahti Kirjoittajat Kirjoittajina kirjassa ovat sopeutumisvalmennuksen ja muun kuntoutuksen toteuttamisessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa mukana olleita ja olevia henkilöitä. He edustavat useita eri toimijatahoja varsin laajasti. Toimituskunta halusi tähän kirjaan myös historiallisen perspektiivin. Validia Kuntoutus Lahti Kirjoittajat Nimilista on vaikuttava: Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela, Heidi Paatero, Aila Järvikoski, Kristiina Härkäpää, Sinikka H. Peurala, Leila Keski-Luopa, Ilpo Vilkkumaa, Seppo Kantola, Miikka Niskanen, Helena Mäenpää, Tuula Ahlgren, Leena Poikkeus, Ulla Jämsä, Janne Jalava ja Pekka Mykrä, Teuvo Ruponen, Hely Streng ja toimituskunnan jäsenet. Lisäksi kirjassa on kokemuskirjoituksia sopeutumisvalmennukseen osallistuneilta henkilöiltä. Validia Kuntoutus Lahti Toimituskunta Kirjan toimituskuntana toimi 10 vammais- ja potilasjärjestön vapaamuotoinen sopeutumisvalmennustyöryhmä. Toimituskunnassa on edustettuna Aivoliitto, Aivovammaliitto, Epilepsialiitto, Iholiitto, Invalidiliitto, Lihastautiliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Suomen CP-liitto ja Suomen Reumaliitto. Näiden järjestöjen edustajat toimituskunnassa olivat henkilöitä, joilla on vuosien kokemus sopeutumisvalmennuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Validia Kuntoutus Lahti Vapaaehtoisuuteen perustuva ja ammatillista vertaisuutta tarjonnut sopeutumisvalmennustyöryhmä on toiminut 2000- luvun. Ryhmä koostuu kokeneista sopeutumisvalmennuksen suunnittelijoista, toteuttajista ja kehittäjistä. Heillä on erilaiset ammatilliset taustat ja he edustavat erilaisia vamma- ja sairausryhmiä. Erilaisista painotuksista huolimatta sopeutumisvalmennuksen kulmakivet ovat kaikkien näkemysten mukaan samat. Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus On tajuttu, miten tärkeitä kertomukset ovat ihmisille. Ihminen on aina ollut tarinoiden kertoja. Suuret kertomukset ovat antaneet hänen elämälleen tarkoitusta hyvässä ja pahassa. Kun oma kertomus on voitu liittää johonkin suureen kertomukseen, oma elämä on tullut mielekkääksi. Ihminen on voinut omalla osuudellaan edistää tämän suuren kertomuksen toteutumista. (Markku Ojanen.) Validia Kuntoutus Lahti Juuret Sopeutumisvalmennusta on toteutettu vammaisjärjestöjen toimesta jo yli 40 vuotta. Jokainen järjestö on tuonut siihen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa. Yhteneväisinä asioina ovat aina pysyneet sopeutumisvalmennuksen eri tieteistä nousevat viitekehykset sekä sen kiistaton vahvuus, ryhmämuotoisuudesta nouseva vertaistuki. Validia Kuntoutus Lahti Juuret Sen perinteeseen kuuluu toteuttaminen ryhmämuotoisena, ryhmän käyttö eli vertaisuuden, samankaltaisessa elämätilanteessa ja samoja kokeneiden toisilleen antaman tuen hyödyntäminen, itse tekeminen, toiminta ja kokemalla oppiminen. Kun sopeutumisvalmennus alkoi lakisääteisenä, se pohjautui järjestöjen toteuttamaan kurssitoimintaan. Teoreettista viitekehystä pohdittiin melko vähän. Lähtökohtana oli lainsäädäntö Validia Kuntoutus Lahti Juuret Ensimmäisillä sopeutumisvalmennuskursseilla ryhmien käyttöä kerrotaan kokeillun sattumalta, ehkä osin myös ajan hengen mukaisesti ja muualla saatujen hyvien tulosten toivossa. Kun kokemukset ryhmistä olivat ehkä odotettuakin parempia, vakiinnutti ryhmämuotoisuus asemansa sopeutumisvalmennuksen perusrakenteena. Validia Kuntoutus Lahti Juuret Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela ja Heidi Paatero: • Vuonna 1963 alussa nimitetyn V. J. Sukselaisen johtama Kuntoutuskomitean mietinnössä sana sopeutumisvalmennus esiintyi ensimmäisen kerran 1966 • ”Auttaa kuntoutettavan tottumista sairauden, vian tai vamman aiheuttamaan tilaan tai saattaa hänet kykeneväksi käyttämään tuloksellisesti muuta kuntoutusta”. • Sopeutumisvalmennus lisättiin invalidihuoltolakiin 29.10 1971 tehdyllä lainmuutoksella. Laki tuli voimaan vuoden 1972 alusta. Validia Kuntoutus Lahti Juuret • • • • • • Sokeain Keskusliitto VKK Kela RAY Sosiaalihallitus Invalidiliitto ja Invalidiliiton Sopeutumisvalmennuskeskus Validia Kuntoutus Lahti Keskeiset elementit Sopeutumisvalmennukseen osallistuja ei ole kohde, vaan lähtökohtaisesti aktiivinen toimija ja asiantuntija, joka voi jakaa samanlaisen teeman tai diagnoosin kanssa elävien ihmisten kanssa omaa tarinaansa sekä erityisesti vertaisryhmäprosessin osallisena jäsentää tietoa, tunteita ja kokemuksia. Sopeutumisvalmennuksessa on oltava riittävästi aikaa sairauden tai vamman kanssa elämiseen liittyvien asioiden kokonaisvaltaiseen tarkastelemiseen. Validia Kuntoutus Lahti Oleellista Kuntoutujan rooli Toisten samankaltaiset kokemukset Ryhmä Toimintaympäristö Rakenne Henkilökunnan rooli Prosessi Valta Osallistuminen Tieto Muutos Oppiminen Kannattelu ja toivo Yhteisöllisyys Validia Kuntoutus Lahti Identiteetti Yksilön identiteetti kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaaliseen ympäristöön. Se on henkilökohtainen kokemus omasta olemassaolosta suhteessa ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin. Ihminen kokee nykyhetken suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Ihmisen sairaus- tai vammakäsitykset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, millaisen aseman sairaus tai vamma saa ihmisen elämässä. Vammaan liittyvä stigma ja leimautumisen kokemukset voivat aiheuttaa sen, että vammaisuudesta muodostuu keskeinen ihmisen asemaa ja elämää määräävä tekijä: siitä voi tulla – kuten leimautumisteoreetikot sanovat hallitseva status (master status), joka syrjäyttää ihmisen muut roolit lapsen vanhempana, työntekijänä tai ystävänä. Validia Kuntoutus Lahti Vertaisryhmäprosessi Sopeutumisvalmennuksen tehtävänä on nimensä mukaisesti vammaan tai sairauteen sopeutuminen. Psyykkisellä tasolla se tarkoittaa ennen kaikkea haavoittuneen minuuden ja identiteetin uudelleen rakentamista yhdessä vertaisten kanssa. Minuus ja identiteetti eivät rakennu yksilöllisessä hoitaja-hoidettava, (terapeutti-kuntoutuja) –suhteessa, vaan suhteessa vertaisiin. Sopeutumisvalmennuksen rakenteissa on perinteisesti ollut tilaa ryhmille. (Leila Keski-Luopa,Seppo Kantola ja Hely Streng.) Validia Kuntoutus Lahti Vertaisuuden kokemus Liittyminen toisiin on samanlaisten elämäntilanteiden ja samankaltaisten kokemuksien yhteisiä kertomuksia. Se on oman tarinan kertomista toisille ja toisten tarinan kuulemista ja siihen vastaamista. Tarinan uudelleen kertomista ja sen uudelleen kuulemista. Validia Kuntoutus Lahti Perhe Sopeutumisvalmennuksessa perhe tulee kuulluksi kokonaisuutena ja nähdyksi elämätilanteessa, joka vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan. Kaikkien perheenjäsenten tulee voida osallistua, kun heillä perheenä on sopeutumisvalmennuksen tarve. Lapsiperheiden sopeutumisvalmennuksen suhteen yksi peruskysymys voidaan asettaa siihen, ovatko kursseilla pääasiallisesti työskentelemässä ja sopeutumassa vanhemmat, lapsi tai lapset vaiko koko perheyksikkö. Myös sairastavan tai vammaisen lapsen sisarusten asioiden ja kokemusten huomioiminen on tärkeää. Validia Kuntoutus Lahti Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys suojaa ihmisiä piittaamattomuudelta. Ihmisen toiminta omassa lähiyhteisössään on perustana demokratialle. Yhteisöllisyys viittaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. Ihminen on ihminen vain toisten ihmisten, yhteisön, ansiosta. ”Parasta oli jonottamisen tunnelma” ”Mitä on tämän ajan kärsimys, ulkopuolella leirin. Miten käy, jos ei pysty luomaan osallisuutta laumoihin”. (M-R Ollila) Validia Kuntoutus Lahti Yhteisöllisyys Näkökulma sopeutumisvalmennuksessa on ihmisen toiminta yhteisössä ja ihmisen aktiivisuuden sekä osallisuuden lisääntyminen, voimaantuminen. Keskeisessä roolissa on ihminen itse ja hänen elämänsä. Sopeutumisvalmennuksen tarpeesta nousevissa sisällöissä on kautta vuosien painottunut ihmisen elämänkaaren ja hänen elämätilanteensa sekä myös läheisten osuus. Sopeutumisvalmennuksen taustalla on systeeminen näkemys. Validia Kuntoutus Lahti Voimaantuminen Pois avuttomuudesta, vallan puutteesta kohti kykyä, jossa ihminen uskoo saavansa aikaan toivomiaan muutoksia omassa elämässään ja saa aikaan toivomiaan muutoksia ja vaikutuksia myös muiden ihmisten maailmassa. Validia Kuntoutus Lahti Onnistuminen Pätevyyden tunteet syntyvät onnistumisen kokemuksista. Ihminen huomaa silloin olevansa arvokas, taitava ja muille ihmisille tärkeä. Hän on sisäisesti vahva ja tietää mitä elämältään haluaa. Niinpä hän uskaltaa ottaa riskejä, sanoa mielipiteensä ja pitää epäonnistumisia oppimistilanteina”. (Jukka Aho) Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus tänään Sopeutumisvalmennuksen peruselementteinä toteutuvat tänään asiakaslähtöisyys ja joustavuus, ryhmä- ja yhteisömuotoisuus, kokonaisvaltaisuus ja monialaisuus, moniammatillisuus ja moniammatillinen asiantuntijuus sekä vertaisuus ja vertaistuki siinä määrin samalla tavalla eri järjestöissä, että voidaan puhua yhtenäisestä kuntoutusmuodosta. Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus tänään Sopeutumisvalmennuksessa pyritään tarkastelemaan ja käsittelemään sairauden tai vamman kuntoutujalle ja hänen läheisilleen tuomia kysymyksiä ja haasteita varsin kokonaisvaltaisesti ’inhimillisyyden eri puolilta’. Psyykkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen, itsenäisyyden, aikuisuuden ja elämänhallinnan sekä voimaantumisen tukeminen ovat näistä kaikkein keskeisimpiä. Tämä toteutuu erityisesti vertaistuen kautta ohjatuissa keskustelu- ja toimintaryhmissä. Validia Kuntoutus Lahti Väärinkäsitys Ilpo Vilkkumaa toteaa kirjassa miten sopeutumisvalmennusta arvostellaan usein siitä, että se yksipuolisesti vaatii ja opettaa sopeutumaan ympäristöön eikä ympäristöä ottamaan huomioon vammaisen tai sairaan henkilön elämäntilannetta. Tämän arvostelun ovat sopeutumisvalmennuksen kehittäjät ja käyttäjät toivottavasti kaikki kuntoutujat ja vammaiset henkilöt torjuneet toimenpiteen nimestä johtuvana väärinkäsityksenä. Validia Kuntoutus Lahti Maailma, jossa ihminen tekee työtään ja elää arkeaan on yksilöä vahvempi ja jokaisen on se hyväksyttävä. Kuntoutuksen tehtävä on saada aikaan yhdenvertainen elämäntilanne kaikille, ja sopeutumisvalmennus valmistaa ihmistä ja yhteiskuntaa siihen Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennuksen tavoitteiden toteutumisedellytyksiä voi parantaa kahdella strategialla: – kohdistetaan "sopeutumisvaatimus" myös ympäristöön, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, kulttuuriin (vammaisuuspolitiikan esteettömyysstrategia) tai – otetaan lähtökohdaksi se, että yksilön ja ympäristön välistä ehdotonta rajaa ei ole vaan raja ylitetään toistuvasti kahdensuuntaisella kommunikaatiolla joka muuttaa kumpaakin osapuolta (kuntoutuspolitiikan valtaistamisstrategia). (Ilpo Vilkkuma, Ihminen suhteessa ympäristöön) Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennus on ollut kuntoutusta, jossa ICF eri osa-alueet ovat olleet läsnä jo ennen kuin siitä kuntoutuksen kentässä on puhuttu ja tunnettu. Sopeutumisvalmennuksen tavoitekin on ollut ihmisen osallistumisen ja voimavarojen vahvistuminen. Validia Kuntoutus Lahti Määritelmä Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta. Se auttaa ihmistä jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja toimimaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Validia Kuntoutus Lahti Määritelmän selitys Sopeutumisvalmennuksessa kuntoutuja nähdään aktiivisena omaan elämäänsä vaikuttavana asiantuntijana. Keskeistä on yhteisöllisyys ja luottamus ryhmän kantavaan voimaan. Sopeutumisvalmennus nähdään tasavertaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvana voimaantumisena ja muutosprosessina, jonka aikana ihminen löytää kyvykkyytensä. Oppiminen tapahtuu tiedon käsittelyn ja kokemuksista syntyneiden oivallusten avulla. Validia Kuntoutus Lahti Jatkuu… Ammattilainen tuo oppimiseen oman institutionaalisen tietämyksensä ja kuntoutuja oman kokemuksellisen asiantuntijuutensa. Sopeutumisvalmennuksen toteuttamiseen osallistuu yhteistyössä työntekijöitä, joilla on erilaiset koulutustausta ja kokemukset. Perhe ja läheiset tarvitsevat samalla tavoin sopeutumisvalmennusta. Validia Kuntoutus Lahti Tavoite Sopeutumisvalmennuksen tavoitteissa on aina ollut luoda edellytykset vammaisten henkilöiden täysivaltaistumiselle yhteiskunnassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että vammaiset henkilöt itse täysivaltaistavat itsensä. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile heidän elämäänsä. Täysivaltaistumisen kautta jokaisella vammaisella henkilöllä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään Validia Kuntoutus Lahti Sopeutumisvalmennukseen kuuluu Sopeutumisvalmennukseen kuuluu oleellisena asiana ratkaisujen löytyminen kulloiseenkin elämätilanteeseen ja ihmisen itsensä tärkeinä kokemiin pulmiin. Aiheena ovat arjen asiat ja tavoitteena kuntoutujan ja hänen läheistensä arjen muuttuminen paremmaksi. Asioita opetellaan harjoittelemalla ja ne sovelletaan yhdessä kuntoutujan kanssa hänen arkielämäänsä. Ihminen nähdään tasavertaisena yhteisön jäsenenä, jonka toimintaan hänellä on oikeus osallistua. Validia Kuntoutus Lahti Tulevaisuus Mikä erottaa sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutuskurssit toisistaan? Julistus: - sitä saat mitä mittaat - järjestöt ovat ketteriä - ”ei mitään meistä ilman meitä” - sopeutumisvalmennusta muuttuvissa elämätilanteissa - Haluamme vaikuttaa määrittelyyn - ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä Validia Kuntoutus Lahti Tulevaisuus Säilyäkseen elävänä sopeutumisvalmennuksen on jatkuvasti etsittävä uusia alueita ja hylättävä niitä, jotka ovat muuttuneet automaatioiksi. Keskustelua tarvitaan, jotta sopeutumisvalmennus kehittyisi, mutta säilyttäisi siihen keskeisesti kuuluvat elementit, sisällöt ja menetelmät ja erottuisi muusta kuntoutuksesta eikä olisi siinä vain yksi aihealue. Validia Kuntoutus Lahti Kiitos ! Hely Streng hely.streng@validia.fi Validia Kuntoutus Lahti
© Copyright 2024