KARHULALAINEN PINNALLA 9.12.2015 Tuottavuus parani turva Unelma Unelma on meille jokaiselle jossakin elämänvaiheessa vastaan tuleva asia. Se on niitä takaraivon asioita, joita ei tarvitse myöntämiseen saakka tunnustaakaan. Se vain on kaikessa mukana ehkä tiedostamatta, kun mennä taaperretaan kohti jotakin päämäärää, joka tuntuu jokapäiväiseen menoon kuuluvaksi ja joka on jopa luonnollinen saavuttaa, etenkin kun se on realistinen suhteessa siihen omaan ympyrään. Unelmahan alkaa jo ennen syntymääsi. Sinua saatetaan unelmissa saatteen värinä valikoida, joskin nyt, kun tiedetään joissain asioissa jo melkeinpä liikaa, voidaan jo aikaisessa vaiheessa antaa varma tieto, että siniset vai punaiset. Unelma voidaan ajatella periytyvänä asiana, sillä polvesta toiseen löytyy ajatuksia ja tavoitteita jostakin, mitä sinulla ei ole ja minkä haluaisit omaksesi. Tämä tavoittelu seuraa meitä polvesta polveen. Saavutetun unelman arvo jää joskus jopa huomaamatta tai tiedostamatta, kun meinataan, että se nyt oli vaan sitä, ja tässä se nyt on. Sehän oli vain tavallinen tavoite, ja unelmaosuus poksahtaa tajuntaan useimmiten vasta, kun saavuttaminen on vaikeudellaan pakottanut ajatuksen pysähtymään tavoitteen tärkeyden punnitsemiseksi, että jos kaikesta huolimatta minä tuon haluan, niin unelman voima on puuhassa mukana. Sotaa pakenevien unelma on varmasti löytää paikka, jossa henkikulta pysyy mukana. Kun pelko on todellinen, on unelman voima se palkitseva voima. Ja kun kiitos voi olla hyvinkin uskonnollinen osoite meistä useimmilla - sinne samaan korkeuteen, sisältää unelma täyttymyksen. Unelma on se ihmiselämän pehmeämpi puoli. Unelma ei aina toteudu, eikä sen tarvitse toteutuakaan, sillä ihmismieli sopeutuu ja ottaa ne arkiset sanat käyttöön: yrittämiset, tavoitteet ja pettymykset, ja mitä kaikkia niitä olikaan. Ja kun ojaa kaivetaan, sitä vaan kaivetaan. Ei siinä unelmoida kuin korkeintaan pienemmästä lapiosta. Mutta unelmoidaan kuitenkin. Näinä päivinä tiedotusvälineet paasaavat suurin kirjaimin, että koko maailma on käynyt ilmastosaasteen kimppuun. Kun kuvia katselee, niin kameraan katsominen on yhteisesti opittu asia. Se on realistinen kuva. Mutta onko tavoitteessa muuten liian paljon unelmaa? Ihmisen voima luonnon voimia vastaan on todella rajallinen, ja omien voimien käyttö on vielä niin vastakkainen. Nyt ne sitten Jumalniemen rampitkin ovat valmiit, ja toivon, ettei kukaan minulta mielipidettäni kysy. Joskaan se ei ole minkään arvoinenkaan mielipide. Nimittäin kun tulee mieleen nykyinen tunnelitekniikka, niin oliskohan noilla betonimäärillä kanjoniinkin saatu alusta vaikka muutamalle tulppaanipenkille. Taitaa tämä unelma mennä perintönä mihin lie. Palloilun saralla me aina vaan yritetään, ja isot kiitokset! Eivät kaikki ole hylänneet. PS. Aurinko suuressa ystävällisyydessään on pysynyt pilvessä eikä ole paistellut silmiin sen sisäpuolelta likaisen tuulilasin läpi. Vasten nousevaa tai laskevaa aurinkoa olet sokea. Pitkän pätkän vauhdista riippuen: Hiljennä! Seppo Rytkölä Puheenjohtaja Karhulan Liikkeenharjoittajat ry Ulkoa vanhassa entisessä sokeritehtaassa on uudistettu tuotanto- sekä toimistotiloja. Toimitusjohtaja Magnus Fagerstedt on porvoolainen ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Niina Lehtonen lähtöisin Haminasta, nykyisin kotkalainen. Korelassa 25 vuotta toimineen Finex Oy:n kannattavuus on parantunut, ja yritys tarjoaa työtä 38 henkilölle. Merkittävänä tekijänä Finexin johto näkee yrityksen työturvallisuusohjelman, josta yritys sai vuosi sitten Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon pk-yritysten sarjassa. Miten työturvallisuusohjelma voi jopa ratkaisevasti vaikuttaa laatuun ja tulokseen? Mitä Finexillä oikein valmistetaan? Kaksi kemiantekniikan diplomi-insinööriä, toimitusjohtaja Magnus Fagerstedt (42) ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Niina Lehtonen (36) ovat yhdessä muun johtoryhmän kanssa olleet rakentamassa kannattavaa liiketoimintaa vuoden 2012 lopulta lähtien. Johtoryhmään kuuluvat myös henkilöstö- ja talousjohtaja Anita Lehtinen, tuotantopäällikkö Kimmo Kamppinen ja kaupallinen päällikkö Vili Ravanko. Tehdas pyörii ympäri vuoden kolmessa vuorossa, ja huollot pystytään hoitamaan niin, ettei isoja seisokkeja tarvita. Vuonna 2011 yritys vaihtoi omistajaa, kun sijoitusyhtiö Hartwall Capital Ventures osti enemmistöosuuden osakkeista. Yksi perustajista, Heikki Mononen ehti olla toimitusjohtajana 22 vuotta ja on edelleen vähemmistöosakkaana sekä hallituksen jäsenenä. Finex toimii entisessä Suomen Sokerin/Cultorin tehtaassa, josta Cultor ulkoisti 1970-luvulta asti kehitetyn tukituotantonsa työntekijöidensä perustamalle Finexille vuonna 1990. Näin erikoisosaaminen jäi suomalaiseen omistukseen, kun Cultor myi kaikki toimintonsa tanskalaiselle Daniscolle 1999, jonka yhdysvaltalaisen nykyomistajan DuPontin kanssa on edelleen yhteistyötä. Tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin, siitä puolet Eurooppaan, 29 prosenttia Pohjois-Amerikkaan ja loput Aa- Lämpösulku perusti akatem Lämpösulku Oy on tehnyt suurinvestoinnin ja muuttanut juuri Suurniitynkadulta Keltakalliolle. Yritys on hankkinut Mutterikatu 3:ssa pitkään tyhjänä olleen 4000 neliön teollisuushallin Aberdeen-kiinteistösijoitusyhtiöltä ja keskittää toimintansa Malmingilta ja Neuvottomasta yhteen paikkaan. Muutto oli viime viikonloppuna vielä kesken, kun toimitusjohtaja Markku Kuusisto sekä projektityönjohtajat Kari Hänninen ja Marko Riihisaari esittelivät tyylikkäiksi sisustettuja toimistotiloja rakennuksen toisessa kerroksessa. - Yläkertaan on kokonaan uusittu hallinto- ja taloustoimistoksi noin 250 neliötä, ja alakertaan on saneerattu noin 250 neliön toimisto- ja sosiaalitilat asentajien ja varastohenkilöstön käyttöön. Muutoin rakennusta ei ole tarvinnut remontoida, Kuusisto kertoo. - Olemme jo pitkään haaveilleet pääsystä saman katon alle. Tämäkin rakennus käytiin katsomassa, mutta loppukesästä sitten pääsimme yhteisymmärrykseen hinnasta. Suurniitynkadulta Keltakalliolle muutti eristysja telineosasto ja Mäkelän- - Paljon positiivista tapahtuu, mutta sitä ei uutisoida, sanovat Kari Hänninen, Markku Kuusisto ja Marko Riihisaari, jotka olivat lauantaina muuttohommissa Keltakalliolla. Lämpösulku muutti hienoon Mutterikatu 3:n teollisuusrakennukseen, joka on ollut tyhjänä muutaman vuoden. kankaalta putki- ja LVI-puoli. Suurniitynkadun kiinteistö on myyty NDT Kotka Oy:lle. Lämpösulku on toiminut vuodesta 1984. Sen perustivat Pekka Uimonen, Juhani Luoma, Eero Nuuttila ja Kai Walden. Kari Hänninen tuli heille töihin jo silloin ja Markku Kuusisto 15-vuotiaana seuraavana kesänä harjoittelijaksi. - Sitten LVI-insinööriksi, tarjouslaskijaksi ja lopulta toi- mitusjohtajaksi sekä kolmanneksen omistajaksi, Kuusisto kuvaa urakehitystään. Omistajina on edelleen perustajien sukua: talossa töissä oleva Marko Luoma kolmanneksella ja Olli ja Ulla Uimo-
© Copyright 2024