1. No category

Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Helsingforsregionens miljötjänster
Kummikoulun kansio
ympäristötekoihin 2015-2016
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright
Kartat, graafit, ja muut kuvat
Kansikuva
HSY / Jenni-Justiina Niemi
Kuvat
HSY
Helsinki 2015
2
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Sisällys
Sisällys ......................................................................................................................................................3
Tervetuloa HSY:n kummikouluksi! ...........................................................................................................5
1
2
Kummikouluvuoden kulku .................................................................................................................6
1.1
Työryhmien perustaminen ......................................................................................................7
1.2
Lähtötilanteen kartoitus ...........................................................................................................7
1.3
Kummikouluohjelman suunnittelu ...........................................................................................8
1.4
Kummikouluohjelman toteutus ................................................................................................8
1.5
Loppukartoitus ja arviointi .......................................................................................................9
Ympäristökasvattajan apu koululle ..................................................................................................10
2.1
Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen .........................................................................10
2.2
Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille ...................................................................10
2.2.1 Ympäristötiimille (3h) ...................................................................................................10
2.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h).......................................................11
2.3
Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille ......................................................................11
2.3.1 Ymäpäristökasvattajan apu ympäristöryhmälle (3h) ja ryhmän oma toiminta .............11
2.3.2 Ympäristökasvattajan pitämä aamunavaus koko koululle (1h) ....................................13
2.3.3 Paja-/Teemapäivään (4h) ............................................................................................14
2.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen) ................................................14
3
Muu toiminta ....................................................................................................................................19
3.1
Paja-/teemapäivät .................................................................................................................19
3.1.1 Kaikille luokille (1-9) sopivat tehtävät ...........................................................................20
3.1.2 Alakoulun pajapäiväideat .............................................................................................22
3.1.3 Yläkoulun teemapäiväideat ..........................................................................................27
3.2
Vierailukohteet ......................................................................................................................29
4
Kummikouluohjelman aikataulu ......................................................................................................31
5
Apua alku- ja loppukartoitukseen ....................................................................................................32
6
Materiaalit ja lisätiedon lähteet ........................................................................................................34
6.1
Apua koulun ympäristötyöhön ...............................................................................................34
6.2
Opetusmateriaaleja netistä ...................................................................................................34
6.3
Tuunausideoita ja musiikkia ..................................................................................................35
6.4
Nettipelit ja -testit...................................................................................................................36
6.5
Videot verkossa.....................................................................................................................37
6.6
Mielenkiintoista taustatietoa opettajille..................................................................................39
6.7
Lainattavia materiaaleja ........................................................................................................39
PELEJÄ .................................................................................................................................39
3
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
JULISTESARJOJA JA NÄYTTELYITÄ ................................................................................ 40
8. Liitteet ................................................................................................................................................ 41
4
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Tervetuloa HSY:n kummikouluksi!
Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kummikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, oppitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jatkaa ympäristötyötä koulussanne.
Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluille. Tarkoituksena on tukea kouluja jätteen määrän vähentämisessä ja kierrätyksen tehostamisessa.
Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikouluvuotta varten. Kansio löytyy netissä osoitteessa www.hsy.fi/kummikoulu. Säilytä mahdollinen
tulostettu versio opettajainhuoneessa kaikkien ulottuvilla.
Menestyksekästä kummikouluvuotta!
Toivottavat HSY ja Ympäristökoulu Polku
Lisätietoa kummikouluohjelmasta ja valmiita opetusmateriaaleja
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku
Hermannin rantatie 2A (4. krs), 00580 Helsinki
p. 0400 348 100
polku@kierratyskeskus.fi
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
p. 09 15611, HSY vaihde
neuvonta@hsy.fi
http://www.hsy.fi/kummikoulu
Tietoa koulun jätehuollosta
https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx
5
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
1
Kummikouluvuoden kulku
6
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Kummikouluvuoden teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus. Kummikouluohjelmassa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympäristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänä
suunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilökunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä, jos koululla ei näitä vielä ole. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtötilanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se
pannaan käytäntöön. Vuoden mittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin. Lukuvuoden lopuksi toistetaan aluksi tehty kartoitus, jotta nähdään vuoden mittaan tehdyn työn tulokset. Ohjelma päättyy lukuvuoden loppuessa tulosten julkistamiseen.
Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtäväideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi käyttää HSY:n kustantamia neuvontatunteja tavalliseen tapaan myös kummikouluvuoden jälkeen.
1.1
Työryhmien perustaminen
•
•
•
•
•
•
1.2
Jos koululla on jo toiminnassa oppilaiden ja opettajien ympäristö- tai keke- (kestävän
kehityksen) -tiimit, -ryhmät tai -raadit, on hyvä jatkaa toimintaa jo näiden olemassa olevien työryhmien kautta. Tässä kansiossa puhutaan ympäristötiimistä ja -ryhmästä, mutta
yhtä hyvin nimet voivat olla esimerkiksi keke-tiimi ja -ryhmä.
Jos työryhmiä ei ole, lukuvuoden aluksi kummikoulun rehtorin ja yhteysopettajan johdolla
perustetaan opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuva ympäristötiimi sekä oppilaista koostuva ympäristöryhmä.
Ympäristöryhmän sopiva koko on noin 10–20 oppilasta. Oppilaiden osallistuminen voi
tapahtua myös oppilaskunnan kautta. Oppilaiden ympäristöryhmä voi olla myös ympäristökerho. Ympäristöryhmän vetovastuu on jollakin opettajalla. Opettaja tuo oppilaiden
ympäristöryhmän terveiset henkilökunnan tiimin tietoon ja päinvastoin.
Ympäristöryhmää perustettaessa voi koulu järjestää haun ympäristöryhmään esimerkiksi
valmista hakemuslomaketta käyttäen (liite 5).
Ympäristötiimissä voi olla opettajien lisäksi muun henkilökunnan edustajia.
Ympäristötiimin ja ympäristöryhmän kannattaa kokoontua vuoden mittaan säännöllisesti,
vähintään kerran kuussa.
Lähtötilanteen kartoitus
•
•
•
Kummikouluohjelman teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus.
Kummikouluvuosi käynnistyy teemaan liittyvällä lähtötilanteen kartoituksella. Ympäristötiimi ja oppilaat kartoittavat koulussa syntyvien jätteiden määrää sekä/tai oppilaiden ja
henkilökunnan kulutustottumuksia ja lajitteluosaamista. Kartoitus onnistuu esimerkiksi
kolmen viikon mittaisella seurantajaksolla yhdessä kouluisännän kanssa ja kyselytutkimuksin. Myös ruokateema on hyvä lähtökohta kartoituksille. Liitteestä 4 löytyvät kartoituslomakkeet ruokalan jätekartoitukseen ja lautastähteiden seurantaan.
Oppilaat osallistuvat aktiivisesti kartoituksen tekemiseen. Kartoitukset kannattaa antaa
oppilaiden ympäristöryhmän tehtäväksi. Hyödynnä kartoituksissa valmiita lomakkeita,
lue lisää luvusta 5.
7
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
1.3
Kummikouluohjelman suunnittelu
•
•
•
•
1.4
Kartoituksen tulosten perusteella ympäristötiimi ja ympäristöryhmä suunnittelevat kummikouluvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristötiimi ideoi yhdessä Ympäristökoulu
Polun ympäristökasvattajan kanssa miten jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen
teemaa voi tuoda osaksi opetusta.
Ympäristötiimi ja -ryhmä asetettavat yhdessä tavoitteet ainakin biojätteen ja paperinkulutuksen määrän vähentämiseksi.
Ympäristökasvattaja ja ympäristötiimi järjestävät opettajille puolen päivän koulutuksen
(esim. puolikas VESO-koulutus). Koulutuksessa:
• käydään läpi kummikouluvuoden sisältö,
• tutustutaan jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen teemaan liittyviin oppimateriaaleihin,
• suunnitellaan aineiden välistä yhteistyötä ja teeman toteuttamista eri oppiaineissa ja koulun yhteisissä tapahtumissa ja
• suunnitellaan teema-/pajapäivien ohjelmaa liittyen jätteen vähentämiseen ja kestävään kulutukseen.
Myös oppilaiden ympäristöryhmä voi suunnitella ympäristökasvattajan avustuksella ohjelman näkyvyyttä koulussa (aamunavauksia, tempauksia ym.).
Kummikouluohjelman toteutus
•
•
Jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus on osa koulun arkea ja opetusta koko kummikouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallistuminen. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.
Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraavaa:
• Päivänavaus tai aloitustilaisuus, jossa ympäristökasvattaja kertoo koulun henkilökunnalle ja oppilaille kummikouluohjelmasta. Aloitustilaisuus voidaan järjestää
osana muuta koulun yhteistä tilaisuutta.
• Ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja ja esimerkiksi vierailuja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja Kierrätyskeskuksiin.
• Lisämateriaaleja ja tehtäviä eri oppiaineisiin.
• Opettajien vetämät, oppiainerajat ylittävät teema-/pajapäivät, joita voidaan suunnitella ympäristökasvattajan johdolla koulutuspäivässä.
• Oppilaiden ympäristöryhmän ideoimia tempauksia, joita voidaan suunnitella yhdessä ympäristökasvattajan kanssa. Niitä voivat olla esimerkiksi aineettomat ystävänpäivälahjat ja vappuasujen askartelua kierrätysmateriaalista. Ideoita vuodenaikoihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa -oppaan vuosikalenterista.
• Teemapäivä, esimerkiksi lauantaikoulupäivä, jolloin myös oppilaiden vanhemmat
ja muut perheenjäsenet saavat mahdollisuuden osallistua toimintaan. Teemapäiväksi sopii ympäristö- tai kierrätystapahtuma, joissa oppilaat esittelevät teemaan
liittyviä ohjelmanumeroita ja tietoiskuja, ja jossa voi olla esimerkiksi kirpputori.
• Kummikoulujen opettajien verkostotapaaminen. Tapaamisessa opettajilla on
mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden koulujen kanssa sekä
saada uusia ideoita jatkoa varten.
8
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
1.5
Loppukartoitus ja arviointi
•
•
•
•
Ympäristötiimi ja -ryhmä toistavat lukuvuoden aluksi tehdyt kartoitukset vuoden päätteeksi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista.
Kummikouluvuosi kannattaa päättää samaan tapaan kuin aloitetaan, esimerkiksi yhteisellä aamunavauksella tai vaikka koulun kevätjuhlissa. Lopetustilaisuudessa tiimi ja
ryhmä voivat esitellä koulun henkilökunnalle ja oppilaille mitä vuoden aikana on tehty.
Lisäksi tiimi ja ryhmä kertovat kartoitusten tulokset jätemääristä ja/tai lajittelu- ja kulutustottumuksista. Osana juhlaa voi olla myös esimerkiksi kierrätysmuotinäytös tai ”Roskaräppi” -musiikkiesitys.
Seurantapalautteen keruu. HSY kerää koulultanne palautetta ohjelmasta sähköisellä kyselyllä.
Koulu saa ohjelman päättymisen jälkeen Kummikoulu-diplomin.
Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koululle ja jätteen vähentämistä ja kestävien kulutustapojen edistämistä jatketaan edelleen. Kummikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle.
Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämisestä
entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kummikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavana
vuonna perusmäärän HSY:n tarjoamia neuvontatunteja. Ne voidaan valita ja päättää jo
kummikouluvuoden loppussa keväällä.
9
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
2
Ympäristökasvattajan apu koululle
2.1
Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen
Koulunne koko vaikuttaa siihen, montako ympäristökasvattajan pitämää tuntia voitte käyttää
•
•
•
•
alle 200 oppilasta -> 14 tuntia
201–400 oppilasta -> 20 tuntia
401–600 oppilasta -> 28 tuntia
yli 600 oppilasta -> 36 tuntia
Ympäristökasvattajan pitämät tunnit on jaoteltu seuraavasti:
•
•
Opettajille
• Ympäristötiimille 3 h
• Koulutuspäivään (esim. VESO) 3 h
Oppilaille
• Ympäristöryhmälle 3 h
• Koko koululle aamunavaus tai muu kummikouluvuoden aloitus yhteisessä tilaisuudessa 1 h
• Teema- tai pajapäivään (pajapäivä on alakouluille valinnainen) 4 h
• Oppitunteja luokille 0-22 h
Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 tuntia + luokkien oppitunnit. Oppitunnit suunnataan valitsemillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksoistunnin.
2.2
Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille
2.2.1 Ympäristötiimille (3h)
Kummikouluohjelma käynnistetään Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan eli koulukummin ja ympäristötiimin tapaamisella. Ympäristökasvattaja käy läpi ympäristötiimin kanssa kummikouluvuoden sisällön tapaamisessa (1h):
- käydään läpi kummikoulun kansio,
- tutustutaan olemassa oleviin jätekartoituksissa käytettäviin apuvälineisiin
- keskustellaan millaista erityistä tukea koulu tarvitsee, esimerkiksi miten kouluyhteisöä
kannattaisi motivoida ympäristötyöhön.
- tehdään alustavavia suunnitelmia kummikouluvuoden kulkuun.
Esittelyn jälkeen tiimi alkaa työstää kummikouluvuoden ohjelmaa. Tiimi esittelee ohjelman myös
muille opettajille esimerkiksi opettajien kokouksessa.
10
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Ympäristötiimillä on käytettävissään yhteensä kolme ympäristökasvattajan tuntia. Ympäristökasvattaja auttaa tiimiä koulun toiveiden mukaan, eli seuraavien tapaamisten sisältö räätälöidään tarpeen mukaan.
2.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h)
Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Koulutuspäivän tarkoituksena on esitellä ympäristötiimin valmistelema kummikouluvuoden ohjelma muulle työyhteisölle ja saada muilta opettajilta ideoita ohjelman täydentämiseksi. Koulutuspäivä kannattaa pitää syyslukukauden alkupuolella. Jos koulutuspäivä ajoittuu vasta myöhempään aikaan
vuodesta, on kummikouluvuoden ohjelma esiteltävä koko työyhteisölle jo aiemmin, lukuvuoden
aluksi, esimerkiksi opettajainkokouksen yhteydessä. Tällöin myös ympäristökasvattaja voi tulla
opettajainkokoukseen mukaan. Koulutuspäivässä suunnitellaan myös kummikouluohjelmaan
kuuluvaa opettajien toteuttamaa ympäristöteema-/pajapäivää, jossa ympäristöteemaa käsitellään oppilaiden kanssa koko päivä erilaisissa työpajoissa.
Koulutuspäivän ohjelma
- 1 h ympäristökasvattajan pitämä alustus kummikouluvuodesta ja jätettä vähentävistä toimintatavoista koulussa.
- 2 h työryhmätyöskentelyä ympäristötiimin jäsenten ja ympäristökasvattajan vetämänä.
Ryhmissä ideoidaan kummikouluvuoden toimintaa eri oppiaineiden tunneilla. Valmiita oppimateriaaleja löydät täältä www.hsy.fi/oppimateriaalit. Erityisesti keskitytään ympäristöteema-/pajapäivän suunnitteluun, ja työstetään sen ohjelmaa.
Ympäristöaiheisen teema-/pajapäivän suunnittelu
Ympäristöpäivä tarjoaa erilaisia ja mieleenpainuvia oppimisympäristöjä ympäristöasioiden ja
kestävän kulutuksen oppimiseen. Päivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan
tulisi tuoda oma panoksensa siihen.
Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus on
keskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan, jätteen vähentämiseen ja kestävän
kulutuksen oppimiseen. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voi
halutessaan hyödyntää (ks. kappale 3.1.). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristökasvattajan vetämä paja (ks. oppituntikokonaisuudet kappaleesta 2.3.4). Ympäristöpajapäivänä
myös oppilaat voivat esitellä eri aineiden oppitunneilla tekemiään esityksiä, tietoiskuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua esimerkiksi tavaranvaihtotori.
2.3
Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille
2.3.1 Ymäpäristökasvattajan apu ympäristöryhmälle (3h) ja ryhmän oma toiminta
1. Ympäristöryhmän perustaminen
Kummikouluvuoteen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvan ympäristöryhmän. Ryhmä
voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäristöasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia koulun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10-20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksia ympäristöryhmään valmista
lomakepohjaa käyttäen (liite 5).
11
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan.
Sitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kummikouluvuoden teemaan esimerkiksi seuraavan tehtävän avulla:
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biologiamaantieto.aspx → Jätteen vähentämisen projekti omassa oppilaitoksessa (BI3)
2. Ympäristöryhmän toiminta kummikouluvuonna
Aloitus ja tutustuminen – ryhmää vetävä opettaja vetää
Ympäristöryhmän työ on hyvä aloittaa tutustumiskerralla, jossa ei vielä välttämättä tehdä sen
enmpää kuin kerrotaan ketä ryhmässä on mukana ja sovitaan siitä, milloin ja missä ryhmä tapaa.
Kartoitusten tekeminen – ryhmää vetävä opettaja vetää
Ensimmäinen tehtävä, jonka ympäristöryhmä saa tehtäväkseen, on usein jätekartoitusten tekeminen. Kartoitusten tekemisessä kannattaa käyttää valmiita lomakkeita, joita on liitteessä 4, sillä
opettajan on helppoa ohjeistaa oppilaat tekemään kartoitukset valmiiden materiaalien avulla.
Toiminnan suunnittelu – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h)
Kun kartoitukset on tehty, voidaan pitää ympäristökasvattajan vetämä työpaja, jossa käydään
tuloksia läpi ja suunnitellaan, millaisia muutoksia koululla olisi mahdollista tehdä. Olisiko oppilailla esimerkiksi intoa kouluttaa muita lajitteluasioissa?
Kouluttajakoulutus – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h)
Raatilaisia/ympäristöryhmäläisiä kannustetaan aktiiviseen rooliin koulun ympäristötyössä.
Isommat oppilaat voivat kouluttaa pienempiä oppilaita esim. HSY:n Lajittelupelin tai Pura jätepommi -työpajan avulla.
Ympäristökasvattajan vetämänä on tarjolla myös ympäristöryhmälle suunnattu animaatiopaja (3h), jossa tehdään jäteaiheisia animaatioita näytettäväksi koko koululle aamunavauksessa
tai ympäristöpäivänä.
Kummikouluvuoden yhteenveto – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h)
Keväällä on hyvä katsoa vuotta taaksepäin. Kenties ympäristöryhmä haluaa tehdä esimerkiksi
videotervehdyksen seuraavan vuoden ympäristöryhmäläisille?
Edellä mainittujen tapaamisten/koulutusten sisällöt ovat hieman erilaisia ala- ja yläkoulujen
ympäristöryhmille, mutta aiheet ovat samat kaikille ikäluokille.
Vinkki alakouluille! Alakoulun ympäristöryhmä voi ottaa työhönsä salapoliisimaisen otteen ja
työskennellä ympäristöagentteina. Ympäristöagenttitoiminnassa koulutetut agentit seuraavat
koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Lisätietoja ympäristöagenttitoiminnasta liitteessä (Liite 1).
Päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa. Ympäristöryhmän kannattaa pitää muutamia ympäristöaiheisia päivänavaksia vuoden mittaan.
Ideoita kummikouluvuoden päivänavauksiin alakouluun: :
- Ympäristöryhmän toiminta: Ryhmä voi laatia tapaamisissaan useampiakin lyhyitä
päivänavauksia keskusradioon mm. kartoitusten tutkimustuloksista sekä niiden
pohjalta suunnitelluista toimista.
12
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
- Teema-/pajapäivät: Teemapäiviä kannattaa alustaa etukäteen ja muistutella vielä
päivien jälkeenkin. Toimittajapajassa tehtyjä juttuja voidaan käyttää sellaisenaan
päivänavauksissa. Teema-/pajapäivistä on lisää tietoa luvussa 3.
- Tarinat: Esimerkiksi HSY:n oppimateriaaleista löytyy tarinoita, jotka sopivat suoraan päivänavauksiin alaluokille.
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Kats
omusaineetjaetiikka.aspx.
Ideoita kummikouluvuoden päivänavauksiin yläkouluun
- Ympäristöryhmän toiminta: Ryhmän kannattaa pitää useampia päivänavauksia
vuoden mittaan. Parhaimmillaan ne ovat oppilaiden itse kirjoittamia. Niissä voi
muistutella koulun ajankohtaisista tapahtumista tai laajemmista ympäristöteemapäivistä kuten Alä osta mitään -päivästä joulun alla tai Nuukuusviikosta huhtikuussa. Yksi hyvä aihe aamunavaukselle on myös ympäristökartoitusten tulokset sekä
niiden pohjalta suunnitteltu toiminta.
- Ympäristöaiheiset videot: Kappaleessa 6.5 listatut videot sopivat hyvin auditoriossa pidettäviin päivänavauksiin.
- Keskusradion väliteyksellä luettavia tarinoita löytyy netistä esimerkiksi:
 Päivänavaus onnesta: Valmis teksti Kierrätyskeskuksen sivuilla
www.kierratyskeskus.fi/files/67/Aamunavaus_onnesta.pdf
 WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta -materiaalista löytyy erilaisia tarinoita,
esimerkiksi
Rakas
päiväkirja
-tarina
kulutuksesta.
http://wwf.fi/mediabank/1541.pdf

2.3.2 Ympäristökasvattajan pitämä aamunavaus koko koululle (1h)
Lukuvuoden alkupuolella ympäristökasvattaja pitää jäteaiheesta tietoiskun koulun juhlasalissa
tai auditoriossa. Se vaatii tietokoneen ja datatykin.
Tavoite
Kesto
Sisältö
Oppilaat ymmärtävät miksi jätteiden määrää tulisi vähentää ja tietävät koulun olevan HSY:n kummikoulu
Noin 20 minuuttia + siirtymiset auditorioon/lliikuntasaliin
Alakoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa käydään läpi dioilla kuvitettu tarina joko tavaroiden elinkaaresta, tai jätteiden lajittelusta. Molemmissa tarinoissa seikkailee piirretty Julmu-sonni.
Päivänavauksen jälkeen luokissa voidaan tehdä opettajan johdolla teemaan liittyviä pohjustavia tehtäviä ja kyselyitä valmiin materiaalin avulla. Esim. HSY:n oppimateriaalit, Oletko Fiksu kuluttaja? -testi oppilaille, ks. Liite 2.
Yläkoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa tutustutaan tavaroiden elinkaareen diaesityksen avulla.
Aiheitta voi syventää oppilaiden kanssa HSY:n vekkosivuilta löytyvillä taustamateriaalilla. Esimerkiksi:
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol
ogia-maantieto.aspx → Kestävien tuotteiden valinta (GE2)
13
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
2.3.3 Paja-/Teemapäivään (4h)
Paja/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai vaikkapa ympäristöviikkona.
Paja/teemapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvattajan osuus riippuu päivän toteutustavasta. Ympäristökasvattaja voi esimerkiksi vetää jonkin oppitunnin sovitulle luokka-asteelle
(lue lisää seuraavasta kappaleesta.) ja tuoda lainattavia materiaaleja kuten HSY:n lajittelupelejä
koululle lainaan.
2.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen)
Alla luetellut oppitunnit ovat ympäristökasvattajan vetämiä. Koulu voi valita oppitunneista mieleisimmät vaihtoehdot. Opettajan läsnäolo on välttämätöntä kaikilla oppitunneilla. Tarkista koulusi tuntimäärä kohdasta 2.1.
Ennakko- tai jälkitehtävän avulla saatte ympäristökasvattajan tunneista enemmän irti. Opetusmateriaalit ovat HSY:n Opettajalle -sivustolla
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx tai Ympäristökoulu
Polun sivuilla.
Ne oppitunnit, jotka on merkitty nuolella () ovat myös opettajan itse pidettävissä.
Kaikille ikäluokille
Matokompostin perustaminen
Tavoite
Perustaa oikea matokomposti.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Oppitunnilla käydään läpi aineen kiertoa ja perustetaan luokkaan oma pieni matokompostori. Matokompostorin avulla saadaan konkreettisella tavalla tuotua ravinnon kiertokulku lasten/nuorten näkyville ja osaksi arkipäivää. Matokompostin hoitoon voi tutustua ennakkoon:
http://www.kierratyskeskus.fi/files/8857/tunkiolierot_touhuilemaan_web.pdf.
Lajittelupeli
Tavoite
Opetella lajittelemaan jätteitä.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Oppitunnilla lajitellaan roskakortteja oikeisiin lajitteluastioihin. Lajittelupelin yhteydessä saadaan tietoa siitä, mitä materiaaleille tapahtuu kierrätysprosessissa. Lajittelupeli sopii kaikenikäisille, mutta jätteistä ja roska-astioista kannattaa valita vain
osa 1-2 luokkien käyttöön, jotta peli ei ole heille liian vaikea.
Tehtävät
3.-.6. luokille jälkitehtäviksi sopivat luonnontiedon tehtävät
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/Luonnontie
to.aspx → Jätejana sekä Ruokaostoksilla.
7.-.9. luokille Pelin jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi biologian tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol
ogia-maantieto.aspx → Turhat tavarat (BI3) sekä kotitalouden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotit
alous-terveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus)
14
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Huom!
Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan tuoman lainapelin
avulla
tai
printtaamalla
pelin
HSY:n
nettisivuilta:
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Lajittelupeli
Esiopetukseen ja 1.-2. –luokille
Kaarlo Karhu ja lajittelun abc
Tavoite
Oppia lajittelemaan jätteitä.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Käsinukke Kaarlo Karhu on löytänyt metsästä pussillisen roskia ja ihmettelee niiden alkuperää. Oppitunnilla opetellaan lajittelemaan roskapussin sisältö oikeisiin
lajitteluastioihin. Tunnilla pohditaan myös, miksi roskat ovat eläimille vieraita.
Tehtävät
Ennakko ja jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi luonnontiedon tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/Luonnontie
to.aspx → Jätejana
Sekä ympäristö- ja luonnontiedon leikki
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Ymp
aristo-ja-luonnontieto.aspx → Ekovalintaleikki
Paperin elinkaari ja paperihatut
Tavoite
Tutustua paperin elinkaareen.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Oppitunnilla piirretään kuva paperin elinkaaresta sekä valmistetaan sanomalehdestä hauskat hatut tai vaihtoehtoisesti opetellaan kierrätysasiaa pelaamalla jätebingoa.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopii ympäristö- ja luonnontiedon leikki
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Ymp
aristo-ja-luonnontieto.aspx → Kierrätysleikki
Leludraama
Tavoite
Oppia arvostamaan leluja enemmän.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Leludraamassa oppilaat eläytyvät lelujen maailmaan. Tarinan edetessä pohditaan
lelujen merkitystä ja hankintaa sekä leluilla leikkimistä ja niistä huolehtimista.
Tehtävät
Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii interaktiivinen tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/Interaktiivisettehtavat.aspx → Esiopetus → Puuhatehtävät tai → 1.-2. -luokat → Fiksut valinnat
Rojupöhö-nukketeatteri
Tavoite
Pohtia kohtuullista kuluttamista nukketeatterin avulla.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Nukketeatteriesityksessä ystävykset Lennu Liito-orava ja Kaarlo Karhu ihmettelevät ystävänsä Ville Variksen outoa käytöstä. Tarinassa selviää, että Ville on sairastunut Rojupöhö-nimiseen tautiin. Esityksen jälkeen yleisö osallistuu lääkärintarkistukseen ja saa reseptin taudin varalle.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopii katsomusaineiden ja etiikan tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Kats
omusaineetjaetiikka.aspx → Hölmöläistarinoita → Hölmöläisperhe ostohuumassa
Huom!
Nukketeatteriesitys vaatii kaksi esittäjää ja siten se vie kaksi tuntia ympäristökasvattajan neuvontakiintiöstä. Esityksen voi katsoa myös osoitteesta
http://vimeo.com/2803686
15
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
3.-4. Luokille
Pura jätepommi -koululaiselle
Tavoite
Oppia vähentämään jätteiden määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Oppitunnilla tutustutaan jäteongelmaan ja sen ratkaisuihin. Tunti sisältää tarinan,
erilaisia tehtäviä, havainnollistavaa kuvitusta sekä pienen määrän rekvisiittaa.
Huom!
Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen
(10 min) jälkeen. Lisätietoa oppitunnista löytyy osoitteesta
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Pura
jätepommi – koululaisen opetustuokio 3.–6.-luokkalaisille
Paperin elinkaari ja jätebingo
Tavoite
Oppia paperin elinkaareen liittyviä asioita.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Neuvoja piirtää paperin elinkaaren taululle kysellen piirtämisen lomassa mitä vaiheita elinkaareen kuuluu. Kun paperin elinkaari on saatu puusta paperiksi huomataan, että paperia voidaan lajitella erikseen, jolloin se päätyy uuden paperin raakaaineeksi. Lopuksi pelataan bingoa, jossa kerrataan elinkaarta ja käydään läpi muita kierrätykseen liittyviä asioita.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi katsokaa videoita HSY:n Kiitos kun lajittelet -sivuilta. Sieltä selviää
mm. mitä miletä Jenni Vartiainen ja presidentti Tarja Halonen ovat kierrättämisestä:
http://www.kiitoskunlajittelet.fi
5.-6. Luokille
Pura jätepommi -koululaiselle
Tavoite
Oppia vähentämään jätteiden määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Oppitunnilla tutustutaan jäteongelmaan ja sen ratkaisuihin. Tunti sisältää tarinan,
erilaisia tehtäviä, havainnollistavaa kuvitusta sekä pienen määrän rekvisiittaa.
Huom!
Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen
(10 min) jälkeen. Lisätietoa oppitunnista löytyy osoitteesta
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Pura
jätepommi – koululaisen opetustuokio 3.–6.-luokkalaisille
16
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Meidän perheen loma
Tavoite
Pohtia erilaisia kuluttajan rooleja.
Kesto
Noin 45 minuuttia.
Sisältö
Osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin, jotka valitsevat itselleen roolit. Roolien valitsemisen jälkeen “perheet” vastaavat lomanviettoon liittyviin kysymyksiin roolinsa mukaisesti yrittäen tehdä joko luontoa kuluttavia tai säästäviä valintoja. Lopuksi lasketaan pisteet ja mietitään oliko eniten kuluttavan perheen loma mukavin tai vähiten
kuluttavan ikävin.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopii taito- ja taideaineiden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/taito-jataideaineet.aspx → Käsityö / Kuvataide → Erilaiset kuluttajatyypit
Onnellinen ostamalla? – Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisesta
Tavoite
Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen.
Kesto
45minuuttia.
Sisältö
Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin
minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lopuksi esitetään koko luokalle. Esitysten
teemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta, onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat.
Tehtävät
Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii yhteiskunnallisten aineiden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/yhteiskunn
alliset-aineet.aspx → Katsomusaineet: Tärkeät tavarat
7.-9. Luokille
 Pura Jätepommi –yläkoululaiselle
Tavoite
Oppia vähentämään jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
Kesto
Noin 45minuuttia
Sisältö
Oppitunnilla käydään läpi keinoja jätteen vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi erilaisten tehtävien avulla. Pajassa äänestetään jätekysymyksistä, selvitetään mitä lajitelluille roskille tapahtuu ja pelataan sanaselityspeliä.
Tehtävät
Lisätehtävänä voi näyttää videon (5 min.) ekologisesta selkärepusta ”Sormus ja
selkäreppu”: http://www.youtube.com/watch?v=cUsGf3lGAXg&feature=channel
Huom!
Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen
(10 min) jälkeen.
Vaarallinen jäte -oppitunti
Tavoite
Oppia tunnistamaan, lajittelemaan ja käsittelemään oikein vaarallisia jätteitä.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Tunnilla on tietokilpailu vaarallisista jätteistä, tunnistetaan kemikaalien varoitusmerkkejä ja tehdään lajitteluharjoitus.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopivat kemian tehtävät
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat
ematiikka-fysiikka-kemia.aspx → Jätteen synnyn ehkäisy kemianopetuksessa
(KE1) tai Kotitalouksien kemikaalien korvaaminen (KE1).
Meidän perheen loma
Tavoite
Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Perustetaan ryhmissä erilaisia perheitä ja tehdään lomasuunnitelmia ympäristönäkökulmat huomioiden.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kats
omusaineet-psykologia.aspx → Arvojen selkiyttämisharjoitus (Fi1, ET1, ET3, UE3)
17
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Onnellinen ostamalla? Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisesta
Tavoite
Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin
minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lopuksi esitetään koko luokalle. Esitysten
teemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta, onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kats
omusaineet-psykologia.aspx → Kulutuksen eettisyys (Fi1, ET1, ET3, UE3)
Huom!
Tarvitsee pimennettävän tilan. Tavalliset sälekaihtimet eivät riitä, jos on kirkas päivä.
Ruokaostoksilla - ruoan ympäristövaikutukset
Tavoite
Oppia arvioimaan omia ruokavalintoja ympäristönäkökulmasta.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Tehdään ostosvalintoja ja vertaillaan tuotteiden valmistuksen aikana kuluneita
luonnonvaroja ja syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Huomataan, että ruokajätteen vähentäminen on helppo tapa vähentää ruoan ympäristövaikutuksia.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi matematiikan ja fysiikan tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat
ematiikka-fysiikka-kemia.aspx → Kymmenpotenssit ja kerrannaisyksiköt (FY1)
tai kotitalouden tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotit
alous-terveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus)
Kadotetut varat -näyttely
Tavoite
Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Tutustutaan ryhmissä erilaisten tuoteryhmien elinkaariin, jätteen välttämiseen,
kulutusvalintoihin ja ekologisiin selkäreppuihin toiminnallisilla pisteillä.
Tehtävät
Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävät
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat
ematiikka-fysiikka-kemia.aspx
tai biologian ja maantiedon tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol
ogia-maantieto.aspx → Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kulutusvertailu (GE2)
Huom!
Toteutetaan Ympäristökoulu Polun tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Koulu järjestää ja kustantaa itse matkat.
18
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
3
Muu toiminta
3.1
Paja-/teemapäivät
Paja- tai teemapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa ja hyvä lisä kummikouluvuoteen. Paja-/teemapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseen voi
käyttää ympäristökasvattajan tunteja. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa.
Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai pitää vaikka kokonainen
ympäristöviikko. Työpajojen teemana on jätteet ja kohtuullinen kulutus. Alla on lueteltu erilaisia
ideoita helpottamaan paja-/teemapäivän järjestämistä. Osa alla edotetuista työpajoista on tiedollisia ja toiminnallisia, osa leikkipajoja sekä osa kädentaito- ja taideainepajoja. Pajat on jaoteltu suuntaa-antavasti luokka-asteiden mukaan.
Huom! Kädentaito- ja taideaineiden yhteydessä olisi hyvä painottaa uusiomateriaalien käytön
merkitystä, jotta pajojen perusidea ei jää pelkästään mukavaksi puuhasteluksi. Vanhasta materiaalista valmistetut tuotteet eivät kuluta ympäristöä samalla tavalla kuin uudet kaupasta hankitut materiaalit. Tavoitteena on valmistaa jotain hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista.
Tiedollisena pajana voidaan toteuttaa myös mikä tahansa tehtävä HSY:n oppimateriaaleista
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx. Lisää pajaideoita
löytyy sivuilta https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/koulunarki-ja-juhla.aspx kohdasta Juhlat ja tapahtumat.
Teema-/pajapäivään voi ottaa yhdeksi osaksi myös ympäristöaiheisen näyttelyn. Niistä on lisätietoja luvussa 6.7.
19
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
3.1.1 Kaikille luokille (1-9) sopivat tehtävät
Biojätepussi (5- 10 minuuttia)
Sanomalehdestä tehdyn biojätepussin taitteluohje löytyy videolla osoitteesta:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305559626356
Lajittelupeli (30 minuuttia). Katso kohta 2.3.4.
Aineeton lahjakortti
Aineettoman lahjan voi antaa kenelle vaan ja se ilahduttaa usein antajaansa ja saajaa enemmän kuin perinteinen tavaralahja.
Aineeton lahja voi olla vaikkapa:
- aamupala äidille
- auton imurointilahja isälle tai
- elokuvailta ystävän kanssa
- Lisää vinkkejä: http://www.annajotainmuuta.fi/
Korttipohjan voi toteuttaa tukevalle kartongille kauniista lehtileikkeistä tai kangastilkuista. Kirjoita
tai piirrä lahjoitettava asia toiselle puolelle korttia. Aikakauslehdestä tai julisteesta voi myös taitella kirjekuoren lahjakortille.
Kuva: Kierrätyskeskus/ Hanniina Manner
Kirjasiili (30-60 min, riippuen kirjan paksuudesta ja oppilaiden iästä)
Koulun poistokirjoista voi tehdä hauskoja siilejä, korttien, laskujen tai muistilappujen säilytykseen. Ne sujautetaan ”piikkien” väliin säilytykseen. Taitteluohjeet löytyvät kierrätyskeskuksen
sivuilta:
http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/oivaaskarteluopas/mita_tasta_materiaalista_tekisin/ohjeet/kirjasiili
20
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Tilataideteos kierrätysmateriaaleista
Koulun yhteistiloihin valmistettava ”kollaasi”, jonka toteutuksessa käytetään kierrätysmateriaaleja. Työllä pitää olla tukeva pohja, johon on piirretty valmiin kuvan/tekstin ääriviivat.Tekstiksi
voi valita jokun kummikouluvuoden teemaan kuuluvan lauseen, esim. ”Kierrätys kunniaan”.
Materiaalia voidaan kerätä koululla, pyytää oppilaita tuomaan sitä kotoa tai hakea Kierrätyskeskuksen ilmaishuoneista.
Tavara kannattaa lajitella ennen aloitusta värien mukaan. Oppilaat liimaavat kangasta/tavaroita paikoilleen omalla vuorollaan ja valmistavat työstä yhteisen kokonaisuuden. Työllä
kannattaa olla sama ohjaaja koko päivän, tai etukäteen mietityt erittäin selkeät ohjeet.
Esimerkiksi Rastaalan koulussa 5-6-luokkalaiset tekivät pöllömaskotteja vanhoista kankaista.
Tilkut on leikattu vanhoista vaatteista ja koululle kertyneistä ylijäämäkankaista. Pohjana on
käytetty pahvilaatikosta leikattuja suuria pahveja.
Kuvat: Rastaalan koululta/ Hanniina Manner
Työn inspiroinnissa voi käyttää myös taiteilija Kaisa Salmen vuonna 2010 Kamppiin Narinkkatorille rakentamaa muovitavarasta ja jätteestä koostuvaa Muovivyöry–tilataideteosta, josta on
kuvia alla.
Kuvat: Henna Raatikainen
21
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
3.1.2 Alakoulun pajapäiväideat
Leludraama (luokat 1-2, 60 min)
Opettajan vetämässä ohjelmassa eläydytään lelujen maailmaan leikkien ja tarinan avulla. Työpajan teemana on kohtuullinen kuluttaminen ja tarkoituksena on pohtia lelujen merkitystä ja
hankintaa. Valmis opetusmateriaalipaketti Vihreää draamaa lelumaassa sisältää draamaohjelmat Lelumaan tulevaisuus vaarassa ja Lelukoira Tatun avunpyyntö. Materiaalin voi ladata osoitteesta: http://www.kierratyskeskus.fi/files/28/leludraama.pdf.
Tietokilpailu ja panttileikki (luokat 1-2, 45 min)
Tietokilpailussa oppilaat jakautuvat pieniin ryhmiin ja vastaavat kirjallisesti opettajan esittämään
kymmeneen jäteaiheiseen kysymykseen. Kysymykset käydään lopuksi yhteisesti läpi ja lasketaan yhteen oikeat vastaukset. Voittajaryhmä saa esimerkiksi lähteä ensimmäisenä ruokailuun
tai välitunnille, tai saa muilta raikuvat aplodit. Panttileikissä kisataan leikkimielisesti lajittelutiedoissa ja vastuullisen kulutuksen taidoissa.
Tietokilpailu jätteistä
Kysymykset ja vastaukset
1. Mitä sanomalehdelle tapahtuu, kun se viedään paperinkeräysastiaan?
Siitä valmistetaan uutta paperia paperitehtaassa.
2. Mistä muovi on valmistettu?
Öljystä.
3. Mistä rautaa saadaan?
Kaivetaan maasta metallikaivoksissa ja metallin kierrätyksestä.
4. Mitä kompostimadot tekevät biojätteille?
Syövät niitä ja tekevät niistä multaa.
5. Mitä perunankuorille tapahtuu kompostissa?
Niistä tulee multaa.
6. Mitä materiaalia tai raaka-ainetta säästämme, kun säästämme paperia?
Puuta.
7. Miksi kännykän akkua ei saa heittää roskikseen?
Se on vaarallista jätettä ja sisältää ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita.
8. Mistä lasi valmistetaan?
Hiekasta.
9. Voiko roskien määrää vähentää poimimalla roskan maasta?
Ei, sillä ne eivät häviä keräämällä vaan siirtyvät maasta roskikseen.
10. Mitä kierrätetyistä maitopurkeista valmistetaan?
Vessapaperirullia.
Panttileikki
Leikinvetäjällä (opettajalla) on etukäteen paperilapuille kirjoitettuja kysymyksiä. Osallistujat antavat leikinvetäjälle jonkin pantin, kuten penaalin, reppumaskotin tai avaimenperän. Pantit kerätään yhteen kasaan. Leikinvetäjä ottaa silmät suljettuna panttikasasta ensimmäisen pantin.
Pantin omistaja ottaa niin ikään sokkona paperilappujen joukosta yhden ja lukee saamansa kysymyksen ääneen. Jotta pantin omistaja saisi panttinsa takaisin, hänen on vastattava oikein
lapusta lukemaansa kysymykseen. Jos hän epäonnistuu tehtävässä, kysymys palautetaan paperilappujen joukkoon ja pantti jää odottamaan seuraavaa lunastuskertaa. Edellinen vastausvuorossa ollut leikkijä ottaa silmät suljettuina panttikasasta seuraavan pantin ja leikki jatkuu,
kunnes kaikki ovat saaneet takaisin oman panttinsa.
22
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Esimerkkikysymyksiä:
- Luettele kolme eri lajitteluastiaa.
- Kerro, mitä jätteitä omassa luokassa lajitellaan.
- Millaisia jätteitä koulussa/luokassa syntyy? Luettele viisi esimerkkiä.
- Missä on koulun lähin kierrätyspiste?
- Mitä voit askarrella metallitölkeistä?
- Miksi eläimet eivät tarvitse roskapussia?
- Mihin sekajätteet päätyvät?
- Mitä biojätteestä tulee, kun se lajitellaan?
- Mitä luonnonmateriaalia säästetään, kun kierrätetään paperia?
- Miten banaanit kannattaa pakata kaupassa?
- Mikä on parempi vaihtoehto muovipussille?
- Millaisista karkeista tulee vähiten roskaa?
- Millaisesta ruoasta tulee vähiten roskaa?
- Mitä ei tarvitse ostaa kaupasta omaksi, vaan voi lainata tai vuokrata? Yksi esimerkki.
- Mitä tavaroita voi hankkia käytettyinä?
- Mistä voi ostaa vanhoja tavaroita?
- Nimeä yksi kotoa löytyvä turha tavara.
- Mitä voi tehdä pieneksi jääneelle vaatteelle? Yksi esimerkki.
Ulkoleikkejä (luokat 1-4)
Kuka pelkää kompostimatoa
Versio Kuka pelkää Jäämiestä -leikistä, jossa kerrataan biojätteen lajittelua. Tarkemmat ohjeet
voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit
Ympäristönsäästäjän värileikki
Perinteistä Väri- leikkiä mukaeleva versio, jossa eteenpäin pääsee, jos on tehnyt ympäristötekoja. Tarkemmat ohjeet voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit
Matikkapelin ”36” ympäristöversio
Joukkuepeli, jossa heitetään noppaa ja edetään nopan osoittaman luvun mukaan eri tehtävärasteille. Rasteja etsitään ulkona juosten, joten pelissä pääsee myös purkamaan energiaa.
Tarkemmat ohjeet voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit
Onko Eikka Etevä kotona?
Idea on sama kuin tervapadassa, eli juostaan piirin ympäri ja joka ehtii viimeisenä vapaalle
paikalle, jää kiertämään rinkiä vastapäivään. Rinkiä kiertävä koputtaa jonkun olkapäälle ja kysyy: ”Onko Eikka kotona?”. Jos vastaus on ”Kyllä” niin molemmat lähtevät juoksemaan vastakkaisiin suuntiin ja yrittävät ehtiä vapaalle paikalle. Jos taas vastaus on ”Ei”, niin vastaaja
joutuu keksimään selityksen siihen missä Eikka on. Vastauksen tulee liittyä ympäristötekoihin
(esimerkiksi: lajittelemassa, kirppiksellä tai lainaamassa kirjaa).
Lajitteluleikki Maa-meri-laiva –periaatteella
1. versio
Maahan piirretään kolme tai useampia viioja, jotka nimetään haluttujen roska-astioiden mukaan, esimerkiksi bio-, kartonki- ja vaarallinen jäte. Ennen aloitusta kerrataan, mitä jätettä mihinkin astiaan saa laittaa. Osallistujat asettuvat riviin saman viivan taakse. Ohjaaja huutaa
jonkun roskan nimen ja leikkijöiden pitää juosta sille viivalle, jonne roska kuuluu. Väärälle viivalle menevä juoksija putoaa pois pelistä. Leikin voittaa viimeiseksi jäljelle jäänyt juoksija. Hän
saa seuraavalla kierroksella olla leikin vetäjä.
23
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
2. versio
Maahan piirrettyjen viivojen sijaan roskiksiksi valitaan huutoetäisyydellä olevia kohteita, kuten
lipputanko, suuri koivu tai hiekkalaatikko. Peliin voi ottaa mukaan lajitteluastioiden lisäksi
myös tavaroiden uudelleenkäytön ja kierrätyskeskuksen.
Shoppailuhysteriavirustesti
Oletteko sairastuneet shoppailuhysteriaan? Asettukaa riviin isohkoon tilaan ja tehkää virustesti. Virus on iskenyt pahimmin niihin, jotka liikkuvat vähiten. Miettikää lopuksi mahdollisia parannuskeinoja tartunnan saaneille henkilöille.
Testi toimii näin:
A-vastaus: astutaan kaksi askelta eteenpäin.
B-vastaus: astutaan yksi askel eteenpäin.
C-vastaus: pysytään paikoillaan.
Kysymykset:
1. Kuinka usein ostat tavaran, lelun tai vaatteen, joka tuntuu jälkeenpäin turhalta ja tylsältä?
A. Kerran vuodessa.
B. Kerran kuukaudessa.
C. Melkein joka kerta, kun käyn kaupassa.
2. Kuinka usein pyydät vanhemmilta lisää rahaa ostoksiin?
A. En koskaan.
B. Noin kerran kuukaudessa.
C. Joka viikko.
3. Kuinka usein sinun tekee mielesi ostaa jotain uutta?
A. Pari kertaa vuodessa, en seuraa uutuuksia.
B. Silloin tällöin.
C. Aina, kun uusia tuotteita tulee kauppoihin.
4. Kuinka usein leikit kavereiden kanssa jotain, mihin ette tarvitse leluja?
A. Joka päivä.
B. Kerran viikossa.
C. En ole tehnyt sellaista koskaan.
5. Kuinka usein tulet kotiin tyhjin käsin kaupasta, koska et ostanut mitään?
A. Usein, kun en ole löytänyt, mitä etsin.
B. Kerran viikossa.
C. En koskaan, sillä haluan ja saan aina jotain uutta.
6. Mikä on mielestäsi paras syntymäpäivälahja?
A. Hauska retki kavereiden seurassa.
B. Rahaa, jotta voi ostaa, mitä tarvitsee.
C. Paljon kauniita paketteja, joissa on pientä tavaraa.
7. Miten usein katselet mainoksia, jotka innostavat sinua ostamaan jotain uutta?
A. Aika harvoin, koska mainokset eivät kiinnosta minua.
B. Aika usein, koska näen mainoksia joka puolella.
C. Monta kertaa päivässä.
24
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Sanomalehtiaskartelua (luokat 1-3)
Sanomalehtihattuja
Sanomalehtihattujen taitteluohjeita löytyy osoitteissa:
http://stream.almamedia.fi/kal/koulumaailma/pdf/100099.pdf (pillerihattu ja muunnokset)
http://www.dansukker.fi/fi/inspiroidu/lastenkutsut/merirosvokutsut/askartelua-ja-leikkeja.aspx
(merirosvohattu)
http://www.perhekerho.net/askartelu/juhlahatut.htm (kartiohattu)
Sanomalehtikala
Piirretään ja väritetään kala taitetulle sanomalehdelle. Leikataan kala irti (sekä etu- että takapuoli) ja nidotaan reunoista yhteen. Täytetään kala rutistetuilla lehtitolloilla ja nidotaan reunat
loppuun asti kiinni. Kalan askarteluohje ja muita paperiaskarteluohjeita löytyy osoitteesta:
http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/askarteluopas_luonnonvarojen_saastaj
alle/paperi
Sanomalehdistä tai julisteista lahjapusseja
Vanhoista julisteista, lahjapapereista ja esim. tapetista voi taitella lahjapusseja biojätepussin taitteluohjeella. Lisäksi tarvitset narua, nitojan ja rei’ittimen.
- Pussin voi tehdä myös leikata kuvia lehdistä.
-
Pussit sopivat esimerkiksi lahjakasseiksi syntymäpäivä- ja joululahjoille
Video ja taitteluohje osoitteessa:
http://kulutusjuhla.com/2008/09/nain-teetbiojatepussin-sanomalehdesta/
25
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Ympäristötaidetta ulkona (luokat 1-6)
Ympäristötaiteen teossa voidaan käyttää luonnonmateriaaleja kuten syksyn lehtiä, lunta ja
jäätä. Työt voivat olla etukäteen tarkkaan suunniteltuja tai niitä voi tehdä hetken inspiraatiosta.
Työhön voidaan yhdistää toiselle annettu aineeton ilo, jolloin työn voi toteuttaa esimerkiksi
vanhainkodin, palvelutalon, kirjaston tai päiväkodin pihassa.
Kierrätyshahmopaja (luokat 1-6)
Koululle kertyneistä vanhoista löytötavaroista voi koota kaikenlaista kivaa. Karamzinin koululla
järjestettiin luokkien välinen kilpailu siitä, mikä luokka tekee hauskimman maskotin kierrätysmateriaaleista. Ympäristöryhmä valitsi voittaluokan, joka sai voiton kunniaksi jätskit.
Hyvälaatuiset ja puhtaat löytötavarat, joille ei ole löytynyt omistajaa voi tietysti myös lahjoittaa
esim. Kierrätyskeskukseen tai Fidalle.
Kuvat: Karamzinin koululta /Hanniina Manner
Videopaja
Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 6.5.
Toimittajapaja
Ympäristöryhmä tai muu toimittajan työstä innostunut oppilasryhmä seuraa teemapäivän ajan
toimintaa eri pajoissa. Pajoista otetaan valokuvia ja haastatellaan pajoihin osallistuvia oppilaita
ja opettajia. Materiaalista voi koostaa jutun koulun lehteen, blogiin tai nettisivuille. Työn voi koota myös posteriksi koulun seinälle tai tehdä aiheesta päivänavauksen.
Ehdotuksia tiedon koostamiseen:
1. Pajan nimi ja lyhyt kuvaus pajasta
2. Osallistuva luokka ja opettaja
3. Kysymyksiä kahdelle oppilaalle ja opettajalle
26
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
a.
b.
c.
d.
Minkä ympäristöasian opit pajassa?
Mikä pajassa on ollut hauskinta?
Mitä aiot kertoa pajasta kotona?
Olisiko samanlainen päivä kiva toteuttaa joka vuosi?
3.1.3 Yläkoulun teemapäiväideat
Riperuokapaja
Kotitalousopettajan vetämäksi sopii paja, jossa suunnitellaan riperuokareseptejä. Opettaja ohjeistaa, että riperuokareseptissä tulee olla yleinen helposti jääkaappiin jäävä ruoka, kuten keitetyt perunat, pasta tai tummuneet banaanit. Opettaja voi valita parhaan reseptin tai luokka äänestää sen. Voittajareseptin mukaan tehdään ruokaa seuraavalla kotitalouden tunnilla.
Riperuokaohjeita löytyy täältä: http://www.saasyoda.fi/
Eri ruokatuotteiden ilmastovaikutuksia voi vertailla täällä: http://www.eatlowcarbon.org/take-thequiz/ (englanniksi).
Ympäristöaiheinen ainekirjoitus
Helppo pajaidea äidinkielen tunnille. Tarkoituksena on tutustua jätteiden aiheuttamiin haasteisiin
ja kirjoittaa aiheesta aine, kolumni tai reportaasi. Aineistona voidaan käyttää esimerkiksi ajankohtaisia lehtileikkeitä, joihin joiden perusteella oppilaat kirjoittavat oman jutun aiheesta.
Tunnilla voidaan hyödyntään myös Ympäristökoulu Polun, Sanomalehtien liiton ja WWF:n tuottamaa Ympäristötoimittaja -materiaalia, jossa on valmiita aihetta pohjustavia tekstejä ja niihin
liittyviä kirjoitusta auttavia kysymyksiä. Materiaalin voi pyytää ympäristökasvattajalta.
Nettipaja: Omat kulutusvalinnat ja lajittelu
Pajassa oppilaat pääsevät pelaamaan ympäristöaiheisia verkkopelejä ja tekemään testejä. Ympäristöaiheisia pelejä ja testejä löytyy:
-
Kulutus.fi -sivustolla on linkkilista eri peleihin: www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/
Paperinkeräys Oy:n sivuilla on hauska lajittelupeli: http://www.paperinkerays.fi/kouluille/
(peliä uudistetaan)
Nettipaja: Globaalin kuluttajan ajokortti
Pajan tavoitteena on pohtia eettisiä kulutusvalintoja. Eetti ry on tehnyt siihen avuksi nettitehtävien sarjan, jonka suorittamalla oppilas saa globaalin kuluttajan ajokortin. Materiaali löytyy Eetti
ry:n sivuilta http://globaalikuluttaja.fi/
Pajaa varten voi Eetti ry:ltä lainata myös ”Kännykkäsi todellinen hinta” -elokuvan matkapuhelinten tekijöistä ja kierrättäjistä (info(at)eetti.fi)
27
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Videopaja
Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 6.5. Videopaja sopii hyvin esimerkiksi englannin tunnille, sillä ympäristöaiheisia videoita löytyy paljon englanninkielisinä.
Vastamainospaja
Katsotaan mainontaa ja vastamainoksia käsittelevä Onnea ostamatta sarjan osa Rahat ja henki:
https://www.youtube.com/watch?v=HvK1bE9I_yw&feature=channel
Sen jälkeen oppilaat tekevät omia vastamainoksia. Ne voivat olla joko julisteita tai videoita. Inspiraatiota mainoksiin voi hakea mainoskupla.fi -sivustolta. Vaihtoehtoisesti koululle voi lainata
myös Vastamainosnäyttelyn Ympäristökoulu Polusta; kysy lainaamista ympäristökasvattajalta.
Vaatteiden tuunauspaja
Vaatteita voi tuunata äärettömän monella tapaa eikä uusia vaatteita aina tarvitse hankkia. Vanhoja vaatteita voi yhdistellä uusiksi tai
paikata näyttävällä koristeella uudenveroiseksi. Esimerkiksi Tpaidan tuunauksessa vanha paita uudistuu yksinkertaisesti kiinnittämällä siihen toisesta vanhasta paidasta tai muusta kankaasta
leikattu kuva. Tuunattujen vaatteiden esittämiseksi voidaan järjestää muotinäytös.
Tuunausvinkkejä löytyy internetistä rajattomasti, hyviä linkkejä
sekä opas on esitelty kappaleessa 6.3.
–
–
1,20 minuutin lyhyt animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä sopii alustukseksi tuunauspajalle.
https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be
Polkupyörän korjaus- ja huoltopaja
Työpajassa voidaan huoltaa pyörät kesäksi kuntoon tai talviteloille. Samalla pajassa opitaan
helppoja huoltotoimia, joita oppilaat voivat itsekin tehdä pitääkseen pyörän kunnossa. Lista keskeisistä
huoltotoimista
löytyy
esimerkiksi
luontoon.fi-sivustolta:
http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/retkensuunnittelu/pyoraretket/pyoranhuolto. Lisää tietoa löytyy täältä: http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_huolto_ja_korjaus.
Kattava perusopas pyöränhuoltoon ja korjaukseen on Fred Milsonin Polkupyöräkirja (2010).
Toimittajapaja
Ympäristöryhmä tai muu toimittajan työstä innostunut oppilasryhmä seuraa teemapäivän ajan
toimintaa eri pajoissa. Pajoista otetaan valokuvia ja haastatellaan pajoihin osallistuvia oppilaita
ja opettajia. Materiaalista voi koostaa jutun koulun lehteen, blogiin tai nettisivuille. Työn voi koota myös posteriksi koulun seinälle tai tehdä aiheesta päivänavauksen.
28
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
3.2
Vierailukohteet
Vierailut ovat koulun omatoimisesti järjestettävissä.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (luokat 5-9, ympäristöryhmät)
HSY tarjoaa mahdollisuuden vierailla Pohjoismaiden suurimmassa jätteenkäsittelykeskuksessa
Espoossa. Mielenkiintoisella ja silmiä avaavalla vierailulla esitellään mm. Sortti-asema, kompostointilaitos, kaasuvoimala ja vanha sekajätteen täyttöalue. Nykyään HSY kuljettaa sekajätteen
Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa se hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi.
Retkeen kuluu aikaa kaksi tuntia. Opastus on koululle maksutonta ja sen järjestää Ympäristökoulu Polku. Huom! Koulu järjestää ja kustantaa bussikuljetuksen itse. Kysy lisää ympäristökasvattajalta.
Alakouluille vierailun jälkitehtäviksi sopii esimerkiksi äidinkielen tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/aidinkieli.aspx → Ainekirjoitus vanhoista esineistä
Yläkouluille jälkitehtäväksi sopivat puolestaan biologian ja maantiedon tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biologiamaantieto.aspx
→
Turhat
tavarat
(BI3)
sekä
kotitalouden
tehtävä
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotitalousterveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus)
Vierailun innoittamana kouluun voidaan perustaa jätenäyttely vaikkapa kierrätyskelpoisista jätteistä. Näyttelyyn voivat tutustua koulun muut luokat, henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat.
HSY:n Sorttiasema (luokat 5-9, ympäristöryhmät)
Vierailun tavoitteena on oppia mitä kaikkea sekajätteestä voidaan lajitella erikseen ja siihen,
mitä erilleen lajiteltaville jätteille tapahtuu. Opastus voidaan toteuttaa HSY:n Sortti-asemalla
Kivikkossa tai Konalassa. Vierailun kesto 45 minuuttia. Sortti-asemalle voi saapua kävellen,
julkisella liikenteellä tai tilausbussilla.
29
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitos (luokat 7-9)
HSY:n vesihuolto järjestää opastuksia yläkoululaisille Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon
Helsingissä. Huom! Turvallisuussyistä seitsemäsluokkalaisia nuorempia vieraita ei voida ottaa
puhdistamolle. Ryhmän enimmäiskoko on 25 henkilöä. Vierailun kesto on noin 1,5 tuntia.
Voit varata vierailun täältä (tee varaus vähintään kaksi viikkoa etukäteen):
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/asiakaspalvelu/tilaataivaraa/vierailut/vesihuolto/Sivut/default.asp
x. Osoite: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, Hernepellontie 24, 00710 Helsinki
Kierrätyskeskus (kaikki ikäryhmät)
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kaupoissa kannattaa vierailla omatoimisesti tai pyytää
opastusta henkilökunnalta etukäteen. Ryhmän koko on max. 20 henkilöä. Toimintaohjeet löytyvät osoitteesta:
http://www.kierratyskeskus.fi/kaupat_ja_palvelut/muut_palvelut/vierailulle_kauppaan
Vierailun ennakkotehtävänä voidaan pohtia luokan kanssa mitä turhaa tavaraa itsellä on, ja mitä
itse voisi lahjoittaa. Jokainen voi esimerkiksi tuoda yhden tavaran mukanaan lahjoitettavaksi
Kierrätyskeskukseen. Lisäksi oppilaiden kanssa voi miettiä mitä voisi itse ostaa käytettynä uuden sijaan.
Jätevoimala, Vantaan Energia (luokat 4-9)
Vantaan Energian järjestämä opastus perehdyttää jätteen syntyyn, kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön, jätevoimalan tekniikkaan sekä laajemmin jätteestä energiaa -tuotantoon. Kokonaisuus käydään läpi kuvin ja sanoin, pelin, pienoismallin ja ainutlaatuisen äänimaailman avulla
sekä lyhyellä kiertokäynnillä voimalaan. Tutustumiskierros kestää 1,5 - 2 tuntia. Lisätietoa
http://www.vantaanenergia.fi/fi/TietoaKonsernista/jatevoimalahanke/Sivut/vierailukalenteri.aspx
30
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
4
Kummikouluohjelman aikataulu
Alla suuntaa antava aikataulu kummikouluvuodelle.
Toimenpide
Ohjelman käynnistys
- ympäristötiimin kokous, ohjelma käyntiin ja teeman esittely
- ympäristöryhmän tapaaminen,
ohjelma käyntiin ja teeman
esittely
- lähtötilanteen kartoitus, esim.
- jätemäärät
- kulutustottumukset
- lajitteluosaaminen
Ohjelman suunnittelu
- tavoitteiden asettaminen
Ajankohta
Toteuttaja
touko- elokuu
pvm:
syyskuu
pvm:
opettajien ympäristötiimi ja
ympäristökasvattaja
oppilaiden ympäristöryhmä
syyskuu
vko:
ympäristöryhmä
lokakuu
vko:
- puolikas koulutuspäivä (esim. lokakuu
VESO) opettajille
pvm:
- ympäristöryhmän toiminta, oh- lokakuu
jelman näkyvyys koulussa
vko:
Ohjelman toteutus
- koko koulun aloitustilaisuus tai syys-lokakuu
päivänavaus
pvm:
- teema-/pajapäivä
loka-toukokuu
pvm:
- oppitunnit
loka-toukokuu
-
vierailut
-
opettajien omat oppitunnit
-
loka-toukokuu
loka-toukokuu
pvm:
vuosikalenterin loka-toukokuu
tempaukset
mukaan
Ohjelman lopetus
- lopputilanteen kartoitus, sa- viimeistään toukokuu
mat kartoitukset kuin alussa.
vko:
- palautteen keruu
toukokuu
vko:
- päätös esim. aamunavauk- touko-kesäkuu
sessa tai kevätjuhlassa
pvm:
- diplomi koululle
toukokuu
vko:
31
ympäristötiimi
opettajat ja ympäristökasvattaja
ympäristöryhmä ja ympäristökasvattaja
opettajat,
vattaja
opettajat
ympäristökas-
ympäristökasvattaja luokalle kerrallaan
ulkopuolinen opas luokalle
kerrallaan
opettajat
ympäristötiimi ja ympäristöryhmä
ympäristöryhmä
HSY ja Polku
koko koulu
HSY
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Apua alku- ja loppukartoitukseen
5
Jätemäärien ja kulutustottumusten kartoitus on hyvä lähtölaukaus kummikouluohjelmalle. Kartoitus kannattaa tehdä kummikouluvuoden aluksi ja toistaa vuoden tai kampanjan lopuksi, jotta
pääsette näkemään työnne tulokset selkeämmin. Tämän kansion liitteenä olevat kartoituslomakkeet toimivat apuna tietojen keräämisessä. Kartoituslomakkeet sopivat sekä oppilaiden että
henkilökunnan käyttöön. Lomakkeita voi myös käyttää soveltuvin osin tai osana itse tehtyä kartoituslomaketta.
Liitteenä löytyvät kartoituslomakkeet:
- Jätteen vähentäjän tutkimukset, oppilaiden käyttöön (Liite 4)
- Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat oppilaitoksessa työskentelevälle ja
ympäristötyöryhmälle, henkilökunnan käyttöön (Liite 6)
- Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, sekä henkilökunnan että oppilaiden käyttöön (Liite 7)
- HSY:n käyttämä kartoituslomake jätemäärien seurantaan, kouluisännän tai seurannasta
vastaavan käyttöön (Liite 8)
Kartoitusten tavoitteena on kartoittaa koulun tilannetta ja selvittää yhdessä, missä voitaisiin parantaa. Tutkimukset ovat hyvä keino motivoida oppilaita osallistumaan koulun ympäristötyöhön.
Haastateltaville voidaan antaa kysymykset etukäteen, jotta niihin on helpompi vastata kun oppilaat tulevat tekemään haastattelua. Alkukartoituksen perusteella asetetaan vuoden tavoitteet
(ainakin biojätteen ja paperinkulutuksen määrän vähentämiseksi) ja loppukartoituksessa nähdään tavoitteiden toteutuminen.
Kartoitusten tuloksia esitellään koulussa mahdollisimman laajasti. Oppilaat voivat kertoa tehdyistä tutkimuksista esimerkiksi tietoiskuina keskusradiossa, ilmoitustaululla tai koulun verkkosivuilla. Esimerkiksi Rastaalan koulussa ruokajätekartoitusten tulokset laitettiin esille ruokalaan koko koulun nähtäväksi.
Kuvat: Rastaalan koululta/ Hanniina Manner
32
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
PETRA-JÄTEVERTAILU – KÄYTÄNNÖLLINEN TYÖKALU KOULUILLE
Petra -jätevertailu on maksuton palvelu oppilaitosten jätemäärien ja hyötykäytön seurantaan.
Petran avulla koulu voi seurata jätemääriensä kehitystä vuositasolla ja verrata tietojaan muiden koulujen keskiarvoon.
Tarkimmat jätetiedot saa punnitsemalla tai jäteraporttien (esim. jätelaskut) perusteella. Jätemääriä voi arvioida myös jäteastioiden täyttöasteen perusteella. Koulun tiedot voi kerätä
esimerkiksi ohjattuna ryhmätyönä ja sopia, että opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilö
syöttää tiedot järjestelmään. Vaihtoehtoisesti opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilö
kokoaa jätetiedot raporteista ja oppilaat tekevät tarpeen mukaan punnituksia tai seuraavat
astioiden täyttöastetta tulosten täsmentämiseksi. Seuranta on hyvä tehdä vuosittain. On
huomioitava, että Petraan viedyt jätetiedot näkyvät siellä vasta seuraavan vuoden puolella.
Tutustu Petraan tarkemmin www.hsy.fi/petra, suora linkki oppilaitoksille
http://www.petrajatevertailu.fi/hsy
33
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
6
Materiaalit ja lisätiedon lähteet
6.1
Apua koulun ympäristötyöhön
Ympäristökoulu Polun kurssit kasvattajille
Ympäristökoulu Polku tarjoaa kasvattajille maksuttomia HSY:n rahoittamia ympäristökasvatuskursseja, jotka tukevat kummikoulutoimintaa. Kurssitarjontaan voi tutustua osoitteessa:
http://www.kierratyskeskus.fi/kurssit_hsy
Keke koulussa – kestävän kehityksen opas
Kestävän kehityksen ohjelma on työväline kestävän elämäntavan oppimiseen. Oppaassa kerrotaan kuinka koko kouluyhteisö voi osallistua ohjelman rakentamiseen ja esitellään runsaasti
esimerkkejä. Oppaan nettisivuilla on myös valmiita sähköisesti täytettäviä lomakkeita, mm. kartoitusten tekoon: http://www.4v.fi/kekekoulussaPyydä painettu opas ympäristökasvattajalta.
Vihreä lippu
Tietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmasta Vihreästä lipusta.
http://www.vihrealippu.fi/vl
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja koulujen ja oppilaitosten
kestävän kehityksen työn tueksi.
http://www.koulujaymparisto.fi/index.php
Esitteitä
 Ympäristökoulu Polun esite, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2014
http://www.kierratyskeskus.fi/files/11166/Polku_esite_140x140.pdf
 Luonto- ja ympäristökoulujen kurssit 2015–2016. www.kierratyskeskus.fi/kurssit_hsy -->
sivulla on likki kurssikalenteriin.
 Kodin jäteopas, HSY 2014.
https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Jateopas_A4_2014_web.pdf
 Vinkkilista – vähennä jätettä kotona, HSY, 2013.
https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/vahenna_jatetta_kotona.pdf
6.2
Opetusmateriaaleja netistä
HSY:n oppimateriaalit
HSY:n Opettajalle -sivustolle on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle eri oppiaineisiin, tietoa opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Oppimateriaalia löytyy esiopetuksesta lukioon:
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx
Ympäristökoulu Polun sivut
Sivulle on koottu Kierrätyskeskuksessa tuotettuja neuvontamateriaaleja ja julkaisuja, kuten Lennu Liito-orava materiaalit ja Vihreä Draama Lelumaassa. Osaa materiaaleista voi tilata myös
postitse:
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateri
aaleja
34
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Mappa.fi
Ympäristöaiheisten opetusmateriaalien hakupalvelu.
https://mappa.fi/fi/etusivu
WWF:n materiaalipankki
WWF:n materiaalipankista löytyy runsaasti maksuttomia materiaaleja ympäristökasvatukseen.
http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/ladattavat-materiaalit/
Eettinen kuluttaja (yläkoulut)
Globaalin kuluttajan foorumi ja materiaali ajokorttia varten löytyy Eettisen kaupan puolesta ry:n
sivuilta: http://www.eetti.fi/kouluille
Unohdetut varoitusmerkit ja vaaralliset jätteet (yläkoulut)
Unohdetut varoitusmerkit -kampanja kemikaalien varoitusmerkeistä ja niiden muuttumisesta on
suunnattu erityisesti nuorille. Kampanjan kotisivuilta löytyy materiaalia, sarjakuvia, julisteita ja
kolme erilaista filmiä.
http://www.unohdetutvaroitusmerkit.fi/
Tietoa vaarallisista jätteistä: http://www.vaarallinenjate.fi/
6.3
Tuunausideoita ja musiikkia
Kierrätyskeskuksen askarteluopas luonnonvarojen säästäjälle
Paljon ideoita ja ohjeita luovaan työskentelyyn
http://www.kierratyskeskus.fi/askarteluopas
Näprä
Kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä järjestää askartelupajoja tilauksesta ja myy kierrätysaskartelutarvikkeita. Näprällä on myös ilmaistukku, josta oppilaitokset voivat hakea kierrätysaskartelumateriaalia ilmaiseksi.
http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/
Punomo
Käsityöideoita kestävän kehityksen hengessä
http://www.punomo.fi/teeitse/
UFF:n kirja Käsinuket kertovat (alakouluille)
Kirjassa on hyviä käsinukkeohjeita muun muassa parittomien sukkien ja hanskojen varalle.
http://www.uff.fi/materiaalit.php
Roimamusiikki
Mikko Perkoilan kierrätyssoittimien rakennusohjeita ja ääninäytteitä
http://www.roima.fi/teeitsesoitin.htm
Pirkanmaan jätehuollon uusisatsi (alakouluille)
Uusi satsi -pakettiin on koottu lauluja, leikkejä ja asiaa jätteistä
http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/Tietori/uusi_satsi
Krääsä-räppi (alakouluille)
Sanat krääsäräppiin
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/taito-ja-taideaineet.aspx
→ Musiikki → Krääsä-räppi ja Laulu jätteen välttämisestä
35
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Lennu Liito-orava ja suuri mysteeri, opettajan lisämateriaali (alakouluille)
Materiaalin sivuilla 33-35 on vanhoja lauluja uusin sanoin
http://kierratyskeskus.fi/files/23/Lennu_opeopas.pdf
6.4
Nettipelit ja -testit
Kaiken ikäisille
Paperinkeräys Oy
Harjoita kierrätystaitojasi pelissä, joka on suunniteltu kouluikäisten ja kaikkien asiasta innostuneiden iloksi.
http://www.paperinkerays.fi/kouluille/ (peliä uudistetaan)
Yläkouluille
HSY:n Sepi – Suurin vähentäjä -nettipeli
Sepi on yläkoululaisille suunnattu nettipeli, jossa hypätään kulutusvalintojen ja jätteiden lajittelun
maailmaan.
http://sepi.hsy.fi/
Kulutus.fi pelit ja testit
Kokoelma monenlaisia ympäristöaiheisia pelejä Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla
http://www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/
Ilmastodieetti
Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelu, jossa voi laskea asumisesta,
liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.
http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html
Eetin Reilut reitit -nettipeli
Eettisen kaupan puolesta ry:n sivuilla voi pelata Reilut reitit peliä, jonka avulla voi tutustua Reilun kaupan tuotteiden alkuperään.
http://www.eetti.fi/sites/repu/files/reilutreitit/reilutreitit.html
36
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
6.5
Videot verkossa
Kannattaa hakea videoita Yle Areenasta ja MTV3:n Katsomosta esim. hakusanalla kierrätys tai
jäte. Kouluilla on oikeus näyttää näiden kanavien kotimaisia ohjelmia: Yle 1, Yle Fem, Yle Teema
sekä
MTV3.
Lisätietoja:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2014/03/tv-ohjelmientekijanoikeusrajoitukset-opetuksessa-vuonna-2013/
Muita vapaassa käytössä olevia videoita on listattu alle.
Luokille 1-2 sopivat videot
Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja
Roskisrotta (5*15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä
ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.
http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu
Rojupöhö-nukketeatteriesitys
Ympäristökoulu Polun nukketeatterin videoitu versio. Kesto 20 min.
http://vimeo.com/2803686
Luokille 3-6 sopivat videot
Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja
Roskisrotta (5*15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä
ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.
http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu
Viemärietiketti
Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso videoilta,
mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 min.
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx
Käytä vaatteitasi –
–
Pohjola-Nordenin tekemä animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden
käyttöiän pidentämisestä. Kesto 1,20 min. 4.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille.
https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be
Kiitos kun lajittelet -videot
Jätteiden lajitteluvinkkivideoita ja julkkisten pohdintoja lajittelusta ja kierrätyksestä. HSY:n kampanja 2014-15. Useita erilaisia 1-3 minuutin videoita.
http://www.kiitoskunlajittelet.fi/
Luokille 7-9 sopivat videot
Kiitos kun lajittelet -videot
Jätteiden lajitteluvinkkivideoita ja julkkisten pohdintoja lajittelusta ja kierrätyksestä. HSY:n kampanja 2014-15.
http://www.kiitoskunlajittelet.fi/
37
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
Onnea ostamatta -ohjelmasarja
Seitsemän 5–6 minuutin mittaista ohjelmaa käsittelevät kestävää kulutusta eri näkökulmista.
Ohjelmat sisältävän cd:n voi tilata Ympäristökoulu Polusta tai katsoa osoitteesta:
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateri
aaleja/ylakoulu_lukio_ja_ammatilliset_opinnot
–
–
1,20 minuutin lyhyt animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä.
https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be
Viemärietiketti
Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso videoilta,
mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 minuuttia.
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx
Vantaan energian jätevoimalan toimintaperiaate
Animaatiossa kerrotaan miten jäte muuttuu energiaksi voimalassa. Kesto 4,5 min.
https://www.youtube.com/watch?v=vNUmwcjmnwQ&feature=youtu.be
Esittelyvideo Vantaan energian jätevoimalasta
Videolla kerrotaan jätevoimalan eduista jätteiden kaatopaikalle viemiseen verrattuna. Kesto 2,5
min.
https://www.youtube.com/watch?v=h3IHqcWeNPc&feature=youtu.be
Englanninkieliset videot 7-9 luokkalaisille
Story of Stuff (20 min, englanniksi)
Oivaltava animaatio paljastaa kulutusyhteiskunnan salattuja rakenteita.
http://storyofstuff.org/movies/story-of-stuff/
Yann Arthus-Bertrandin Home –elokuvan traileri (3,5 min, ranskaksi, englanninkielinen
teksti)
Maapallon ihmeitä ja ihmisen vaikutusta huikaisevalla tavalla esittelevän elokuvan esittely.
https://www.youtube.com/watch?v=KDlcANyFHhA
Nature is Speaking by Julia Roberts (2 min, englanniksi)
Lyhyt elokuva siitä, kuinka pieni ihminen on luonnon rinnalla.
https://www.youtube.com/watch?v=WmVLcj-XKnM
How wolves change rivers (4,5 min, englanniksi)
Havahduttava filmi siitä, kuinka eri eliölajit ovat kytköksissä toisiinsa ja kuinka suuria vaikutuksia
lajien häviämisellä voi olla.
https://www.youtube.com/watch?v=ysa5OBhXz-Q
38
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
6.6
Mielenkiintoista taustatietoa opettajille
Saa Syödä! -sivusto
Saa Syödä! -sivusto kannustaa nauttimaan ruoasta ja antaa vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
http://www.saasyoda.fi/
MTT:n Foodspill -hanke
Paljonko heität ruokaa roskiin? Vastauksia mm. tähän kysymykseen etsittiin MTT:n tutkimushankkeessa FOODSPILL - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodspill
Worldmapper
Vertailukarttoja esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen jakautumisesta maapallolla
http://www.worldmapper.org/index.html
Kuluttajavirasto
Tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta mainonnasta
http://www.kkv.fi/opettajalle/markkinointi-ja-kaupallinen-media/
Vihreät vaatteet
Ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin perehtyneen vaatesuunnittelijan blogi sisältää paljon tietoa
tekstiilien ympäristökuormituksesta.
http://www.vihreatvaatteet.com/
6.7
Lainattavia materiaaleja
Lisätietoa HSY:n lainattavista materiaaleista:
https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx
PELEJÄ
Pöytälajittelupeli (Kaiken ikäsille)
Lajittelupelissä lajitellaan erilaiset roskat oikeisiin jäteastioihin. Lajittelupeli koostuu:
- 47 kortista (koko 57 x 81 mm), joissa on kuvia erilaisista jätteistä
- 10 lajittelualustasta (koko A4) mm. biojäte, paperi, kartonki, vaarallinen jäte
Lajittelualustojen kääntöpuolella on kuva uusiotuotteesta, joka kyseisestä jätteestä valmistetaan, kun se lajitellaan oikeaan paikkaan. Lajittelupeli tarvitsee suuren pöydän, jonka ympärillä
voi liikkua. 1-2.- luokkalaisille kannattaa valita vain osa jätteistä ja jäteastioista, jotta peli ei ole
liian vaikea. Pelin saa lainaan ympäristökasvattajalta. Koululle voi myös tulostaa oman lajittelupelin täältä: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Lajittelupelipaketti.pdf
39
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
JULISTESARJOJA JA NÄYTTELYITÄ
Ympäristökoulu Polusta Kalasatamasta saa lainaan eirilaisia ympäristöaiheisia näyttelyitä. Kysy
lisää
ympäristökasvattajalta.
Tarkemmat
kuvaukset
näyttelyistä
löytyvät:
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/lainattavat_nayttelyt
Tuotteelle uusi elämä -valokuvanäyttely (Alakoulu)
Tuotteelle uusi elämä -ideakilpailun uusiotuotteita ja muita uusioaskarteluja. Näyttely sisältää
otsikkotaulun, tekstitaulun sekä 11 kehystettyä A2-kokoista valokuvataulua. Taulut pakattu tukevaan vanerilaatikkoon, jota kantamaan tarvitaan kaksi henkeä. Kuljetus vaatii auton.
Vanha on parempaa -julistesarja (Alakoulu, yläkoulu)
Kahdeksan A1-kokoista rullattavaa julistetta, joissa on valokuvia innovatiivisista uudelleenkäyttötuotteista Uusi Elämä -hankkeen järjestämiltä työpajakursseilta.
Vaarallisen jätteen salkku (Alakoulu, Yläkoulu)
Vaarallisen jätteen salkku sisältää Pieni mutta vaarallinen -työpajan, joka on tarkoitettu mm.
vaarallisen jätteen oppimateriaaliksi. Sen tavoitteena on tunnistaa, lajitella ja käsitellä vaaralliset
jätteet oikein sekä kertoa, mihin vaaralliset jätteet voi viedä. Salkkuun on kerätty havainnollistavaa materiaalia erilaisista kodin vaarallisista jätteistä. Salkku painaa noin 5 kg ja on käsin kannettavissa. HUOM! Lainaus HSY:ltä, ei Ympäristökoulu Polusta.
KotiMIPS -julistesarja (Yläkoulu)
Yhdeksän A0-kokoista julistetta (84 x 119 cm), jotka esittelevät keskivertosuomalaisen kulutuksen ekologista selkäreppua, eli sitä millaisia materiaalivirtoja on ruokamme, harrastustemme,
ostostemme ja muun elämämme taustalla.
Oppia etelästä –julistesarja (Yläkoulu)
Näyttely herättelee miettimään, voisiko vähemmän kuluttaen elää ja voida hyvin. Mikä tai kuka
sen määrää, mikä on tarpeeksi? Näyttelyyn kuuluu kuusi A2-kokoista julistetta. Sarjaa täydentää A3-kokoinen mainosjuliste. Näyttely on lainattavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi.
RajatOn? -julistesarja (Yläkoulu)
Yhteensä 15 laminoitua julistetta, jotka muodostavat kolme eri kokonaisuutta.
Sarjojen teemana on Rajallisuus: Kodin, Lompakon, Elämän ja Maapallon rajat tulevat ennen
pitkää vastaan. Koko A1 tai A2, riippuen julisteesta.
Vastamainos -julistesarja (Yläkoulu)
Näyttely Mainoskupla-kilpailun töistä sisältää 20 A2-kokoista laminoitua julistetta. Kilpailun kotisivu: www.mainoskupla.fi
Samaan aikaan toisaalla -näyttely (Yläkoulu)
Samaan aikaa toisaalla -näyttelyllä on annettavaa nuorille yläasteikäisistä ylöspäin. Lyhyiden
tarinoiden ja suurten kuvien kiehtova kokonaisuus haastaa pohtimaan omia arvoja ja arjen valintoja, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan Itämeren valuma-alueella. Onko kestävä elämäntapa
meille oikeasti mahdollinen? Suurikokoinen näyttely vaatii n. 40 neliön tyhjän tilan. Näyttelyn
kuljetus vaatii ison farmariauton tai pakettiauton. Se noudetaan Nihtisillan Kierrätyskeskukselta.
40
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015
8. Liitteet
Liite 1: Ympäristöagenttitoiminta -hyvä käytäntö, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2010.
Liite 2: Oletko Fiksu kuluttaja? Testi, HSY.
Liite 3: Valinnoilla vaikutat -kulutustesti, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.
Liite 4: Jätteen vähentäjän tutkimukset, HSY.
- Lomake 1. Ruokalan jätekartoitus
- Lomake 2. Luokkahuoneen kartoitus
- Lomake 3. Opettajainhuoneen kartoitus
- Lomake 4. Roskakatoksen paperinkeräysastian tarkistus
- Lomake 5. Koulusihteerin haastattelu
- Lomake 6. Kouluisännän haastattelu
- Lomake 7. Siistijän haastattelu
- Lisätutkimuksia: Lautasjätteiden seuranta – ruokajätepoliisit
- Lisätutkimuksia: Ympäristötietotesti
Liite 5. Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään, Taavinkylän ja Karamzinin koulut, 2013.
Liite 6: Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat, HSY 2015.
Liite 7: Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2010.
Liite 8: HSY:n jätekartoituslomakepohja, HSY 2013.
41
Liite 1:
Ympäristöagenttitoiminta
-hyvä käytäntö
2 sivua
HYVÄ KÄYTÄNTÖ
YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA
Avainsanat: osallisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, koulu, toimintavinkki, energian ja veden säästö,
jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, kestävä elämäntapa
Kenelle: kouluille, koulujen yhteistyökumppaneille
Tavoite
Oppia ja opettaa ympäristöasioita kouluissa siten, että oppilaat toimivat itse asiantuntijoina.
Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa
Ympäristöagenteiksi koulutetut oppilaat opettavat toisille oppilaille sekä opettajille ja muulle
henkilökunnalle esimerkiksi kierrätystä ja lajittelua ja antavat toiminnasta palautetta.
Toteuttaminen
Ympäristöagenttitoiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi kerhona. Kerhon vetäjänä toimii asiaan
perehtynyt opettaja, joka saa työstään kerhopalkkion tai suunnitteluryhmän/johtoryhmän jäsenen
palkkion. 10–20 ylä- tai ala-kouluikäisen oppilaan ryhmä tapaa viikoittain säännöllisesti
kerhotuntien puitteissa (esimerkiksi 30 min/kerta, kerran kuussa pidempi kokous). Oppilaat käyvät
aloituskoulutuksen ja myöhemmin jatkokoulutuksia. Koulutusta tarjoavat myös alan asiantuntijat
(esim. jätehuoltoyhtiöt). Olennainen osa agenttitoimintaa on leirikoulut, joihin kaikki
agenttioppilaat pääsevät ainakin kerran lukukaudessa. Päivän tai parin mittaiset leirikoulut voidaan
järjestää yhdessä toisten koulujen kanssa siten, että kukin agenttikoulu vuorollaan järjestää
leirikoulun omalla alueellaan. Leirikoulut motivoivat oppilaita: he voivat jakaa tietoaan toistensa
kanssa, tehdä yhdessä vaikkapa luontoaiheisen pelin ja saada tietoa myös ulkopuolisilta
kouluttajilta. Leirikoulut voidaan järjestää osana koulun muuta leirikoulutoimintaa.
Koulutetut agentit seuraavat koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin
toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Toiminta edellyttää, että jätehuolto on
järjestetty oikein jokaisessa luokassa ja muussa koulun tilassa. Kaikissa luokissa tulee olla jätteiden
lajitteluun tarkoitetut oikeilla merkinnöillä varustetut astiat (esim. paperi, pahvi, biojäte, metalli,
lasi, energiajae), ja agentit ohjeistavat koko kouluyhteisön jätteiden lajitteluun. Agentit seuraavat
lajittelua tekemällä luokkiin täsmäiskuja, ja tarkistavat kuinka jätteet on lajiteltu. He antavat
lajittelusta palautetta esimerkiksi hymynaamoin (surullinen naama – jätteet on lajiteltu väärin,
neutraali naama – osa jätteistä on mennyt oikeisiin astioihin, mutta vielä on parannettavaa, iloinen
naama – jatkakaa samaan malliin!). Ympäristöagenttikerho järjestää agenttitoiminnan ohessa myös
koulutuksia luokille, opettajille tai toisille kouluille. Toiminta saattaa jatkua vuosia ja oppilaat
oppivat agentteina jätteiden lajittelun asiantuntijoiksi. On hyvä, että oppilaille annetaan
mahdollisuus erikoistua eri aiheisiin (esimerkiksi energian säästämiseen, kestävään kehitykseen,
HYVÄ KÄYTÄNTÖ
YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA
Reiluun kauppaan), joita he esittelevät esim. ympäristömessuilla muille oppilaille. He voivat myös
auditoida esimerkiksi luokkahuoneiden lämpötiloja seuraamalla täsmäiskuin jokaiseen luokkaan
asennettuja lämpömittareita ja antamalla siitä palautetta kouluisännälle. Yhteistyö vanhempien
kanssa on myös hedelmällistä, sillä sitä kautta oppilaat voivat päästä auditoimaan myös yrityksiä.
Agenttien esityyntymisvalmiudet kehittyvät, kun he esittelevät asiaa muille oppilaille, huoltajille ja
tiedotusvälineille myös englanniksi.
Resurssit
•
•
•
Opettaja, joka suunnittelee jokaviikkoisen kokouksen ja organisoi kerhon toiminnan.
Työaikaa menee keskimäärin 1–2h viikossa.
Ympäristöagenttikerho (10–20 oppilasta), jolle pitää varata säännöllinen, kiireetön aika
(esim. 30 min viikossa ja kerran kuussa pidempi kokous). Kokouksissa on hyvä tarjota
pientä purtavaa, jotta oppilaat jaksavat kokoustaa vielä koulupäivän jälkeenkin.
Yhteistyökumppanit, esimerkiksi asiantuntijakouluttajat.
Kokemuksia
Toiminnan on ensi kerran Suomessa käynnistänyt biologian ja maantiedon lehtori Ulla Tiainen
Ala-Malmin peruskoulussa Helsingissä, ja toiminta on pyörinyt siellä vuodesta 1999 alkaen. Alusta
asti Ala-Malmin peruskoulu on vienyt tietoa ympäristöagenttitoiminnasta myös muihin kouluihin.
Koska toiminta on jatkunut jo kauan, Ala-Malmilla on koulutettu jo kymmeniä ympäristöagentteja,
jotka ovat vieneet tietoutta mukanaan niin koteihin kuin uusiin kouluihin. Myös Helsingissä
sijaitseva opetusviraston rakennus on auditoitu Ala-Malmin ympäristöagenttien toimesta osana
Green Office -sertifikaattia.
Hyödyt kestävän kehityksen kannalta
Toiminta on erinomainen esimerkki yhteistyöstä ja lasten osallisuudesta, koska onnistuneeseen
toimintaan tarvitaan koko koulun yhteistyötä. Myös vanhemmat ja yritykset voivat olla tärkeitä
yhteistyökumppaneita. Toiminnalla on ekologisen kestävyyden kannalta niin suoria kuin epäsuoria
vaikutuksia: toiminnalla säästetään luonnonvaroja, lajitellaan hyödyksi käytettävät jätteet sekä
koulutetaan vastuullisia ympäristökansalaisia. Agenttitoiminnan myötä koulun muut nuoret
sitoutuvat kestävän kehityksen teemoihin, kun ne tulevat käsitellyksi ympäristöagenttioppilaiden
eikä opettajien kanssa.
Yhteystiedot
Ala-Malmin peruskoulu, Helsinki, Ulla Tiainen
Liite 2:
Oletko Fiksu kuluttaja?
2 sivua
Oletko Fiksu kuluttaja?
Oletko Fiksu kuluttaja? Valitse kysymyksiin omaa toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoehto:
1. Olet lähdössä ruokakauppaan, miten varaudut?
a) Kiire pukkaa päälle, joten täytät ostoskärryn vanhalla rutiinilla.
b) Teet kauppalistan, niin vältät enimmät heräteostokset.
c) Tarkistat jääkaapista, mitä rippeitä on uusien ruokien pohjaksi. Kauppalistan teet tietysti!
2. Pitäisi järjestää suuret juhlat, mutta astioita ei löydy tarpeeksi, mitä teet?
a) Hankit astioita pari lisäsarjaa entistä mallia
b) Käytät kertakäyttöastioita, säästyt samalla tiskiltäkin
c) Lainaat astiat naapureilta tai vuokraat Martoilta
3. Pesukone hajosi, mitä teet?
a) Haet uuden tarjouksen perusteella
b) Hankit uuden, mutta tutustut ensin tarjontaan, takuuaikoihin ja käytettävyyteen
c) Kutsut korjaajan, koneella saattaa olla vielä monta palveluvuotta jäljellä
4. Hiihtoloma laskettelukeskuksessa ja välineitä uupuu, mitä teet?
a) Ostat uudet urheiluliikkeestä
b) Löydät käytettyjen välineiden liikkeestä sopivat sopuhintaan
c) Vuokraat vehkeet paikan päältä
5. Kaupassa
a) Ostat aina muovikassit kaupasta ja pakkaat ostoksesi niihin
b) Pidät mukanasi ainakin yhtä käyttökelpoista muovikassia
c) Mukanasi on tarpeeksi kestokasseja viikonloppuostoksillekin
6. Pakastuskausi lähestyy, mitä teet?
a) Ostat pakastusrasiat, jotka voi käytön jälkeen heittää roskiin.
b) Hankit kestomuoviset pakastusrasiat
c) Peset tyhjentyneet leviterasiat pakasterasioiksi
7. Haluaisit alkaa kuntoilemaan kuntopyörällä, mitä teet?
a) Pyydät vanhempiasi ostamaan sinulle kuntopyörän
b) Ostat kausikortin läheiselle kuntosalille, siellä on hyvät laitteet joka lähtöön
c) Alat pyöräilemään koulumatkat ja myös enemmän vapaa-ajalla
8. Retkellä…
a) Käytte evästämässä pikaruokapaikassa
b) Mukananne on pillimehut ja muovipussiin pakatut eväsleivät
c) Repussa on omat mehupullot ja eväsrasiat
9. Huoneesi kaipaa remonttia, mitä teet?
a) Haluat purkaa huoneesi atomeiksi ja pistää koko helahoidon huonekaluineen uusiksi
b) Vaihdat työpöytäsi ja verhot uusiin ja vetäiset uudet maalit seiniin
c) Maalaat vesiliukoisella maalilla seinät uudella värillä, järjestelet huonekalut uudelleen,
entisöit työpöytäsi uudenveroiseksi ja piristät huonetta tuunatuilla verhoilla
10. Jätteiden lajittelu huoneessasi, miten hoidat?
a) Huoneessani on vain yksi roskis, joten kaikki roskat menevät samaan astiaan.
b) Vien biojätteet keittiön astiaan, jotta ne eivät haise huoneessani, sekä paperit paperinkeräykseen, mutta muut roskat menevät huoneessani samaan astiaan.
c) Lajittelen kaikki syntyvät jätteet myös huoneessani, ja vien lajitellut roskat niihin tarkoitettuihin astioihin keittiöön tai jätekatokseen.
Pisteytys kymmenelle kysymykselle:
a) vaihtoehto 1 p.
b) vaihtoehto 2 p.
c) vaihtoehto 3 p
pisteitä voi saada 10 - 30, tässä jaottelu:
10-16 pistettä: Olisiko kulutustottumuksissasi parantamisen varaa? Tutustu Fiksu-sivuihin
ja löydä ekovinkit ihan tavalliselle kuluttajalle. Suosi enemmän kestotuotteita ja mieti, mitä
tavaroita oikeasti tarvitset. Jätettä vähentämällä luonto ja kukkaro kiittävät!
17-24 pistettä: Olet matkalla kohti Fiksun kuluttajan arvonimeä. Olet jo oivaltanut paljonkin
jätteen vähentämisen etuja. Kiinnitä vielä hieman lisää huomiota hankintoihisi, ovatko ne
kaikki todella tarpeellisia? Jatka kestävän kulutuksen suuntaan, niin sekä sinä että ympäristö voitte hyvin.
25-30 pistettä: Onnea Fiksulle kuluttajalle! Tähän päämäärään tulisi useamman pyrkiä.
Jätettä vähentämällä ja kuluttamalla kohtuullisesti maapallo säästyy tulevillekin tallaajille.
Katso lisävinkkejä Fiksuun elämäntapaan
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/vahennajatetta/Sivut/default.aspx
http://www.kiitoskunlajittelet.fi/
Liite 3:
Valinnoilla vaikutat -kulutustesti
2 sivua
VALINNOILLA VAIKUTAT - TESTAA OMAT KULUTUSVALINTASI!
1. Voi hitsi, kengät hajosivat! Muuten hyväkuntoisista nahkakengistäsi hajosi sauma.
Mitä teet?
a. Ostat uudet trendikengät, mieluiten halvimmat mahdolliset, koska muoti muuttuu
kuitenkin ennen ensi vuotta.
b. Viet kengät suutarille korjattaviksi.
c. Ostat uudet kengät, mutta haluat ostaa laadukkaat ja pitkäikäiset kengät, vaikka
sitten kalliimmatkin. Niillä voi kävellä vielä tulevinakin vuosina.
2. Olet menossa isoäitisi syntymäpäiville, mutta mitä ostaa lahjaksi ihmiselle, jolla on
jo kaikkea? Jotain virkistävää ja rentouttavaa hän varmaan kaipaisi…
a. Ostat isoäidille pore-jalkakylpylaitteen.
b. Annat isoäidille lahjakortin vaikkapa hierojalle tai kuntosalille tai pari lippua elokuviin
tai teatteriin.
c. Viet isoäidille purkillisen omatekoista hilloa tai askartelet hänelle lahjakortin, jossa
lupaat auttaa häntä matonpesussa/suursiivouksessa/kevätpuutarhanhoidossa…
3. Perheesi on järjestämässä juhlat isolle porukalle. Kahvikuppeja ja muitakaan
astioita ei kuitenkaan ole riittävästi koko vierasjoukon kestitsemiseen, mikä neuvoksi?
a. Ostat kertakäyttöastioita, sellaisia, joihin on painettu jokin hieno kuvitus.
b. Ostat pari tusinaa kahvikuppeja, sillä tiedät, että tarvitset niitä myöhemminkin.
c. Vuokraat tarvittavat astiat tai lainaat tuttavilta.
4. Kotonanne aiotaan tehdä pientä remonttia. Siihen tarvitaan kuitenkin poraa, jota
teillä ei ole, koska tarvitsette sitä kovin harvoin. Mitä teette?
a. Vuokraatte tai lainaat poran jostakin remonttipäivän ajaksi. Tai pyydätte jotain poran
omistavaa tuttuanne tai ammattimiestä tekemään homman.
b. Ostatte poran yhdessä kaveriporukan kanssa.
c. Ostatte kotiin uuden poran, koska se tuntuu kaikkein helpoimmalta ratkaisulta.
5. Huoneesi on juuri remontoitu ja sinne pitäisi saada edullisesti joitain uusia
huonekaluja. Mitä teet?
a. Päätät ostaa jotain halpaa, laatu ja kestävyys ei ole ensisijainen valintakriteeri.
b. Ostat huonekalut käytettynä kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta ja uudistat niistä
itsesi näköiset esim. maalaamalla.
c. Päätät ostaa huonekalut sellaista sarjaa, jota on helppo ajan myötä täydentää, jos
tarve vaatii. Pidemmän päälle on kuitenkin edullisempaa ostaa laadukasta ja
pitkäikäistä.
… JA NYT LASKE PISTEESI…
1. Tuotteiden korjaaminen on todellinen ekoteko! Se vähentää jätettä, kun rikkinäinen tuote
ei päädykään kaatopaikalle ja samalla säästyy luonnonvaroja ja energiaa, joka olisi kulunut
uuden kenkäparin valmistamiseen.
a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 1 pisteen.
2. Oletko tullut ajatelleeksi, ettei lahjan tarvitse aina olla jotain aineellista tavaraa?
a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 2 pistettä.
3. Harvoin tarvittavia laitteita ja tavaroita, kuten juhla-astioita, työ- tai urheiluvälineitä,
kannattaa mieluummin vuokrata tai lainata kuin hankkia omaksi.
a) Saat 0 pistettä. b) Saat 1 pisteen. c) Saat 2 pistettä.
4. Vuokrauksen ohella kimppaomistuskin voi usein olla hyvä ratkaisu!
a) Saat 2 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 0 pistettä.
5. Hankintoja tehtäessä kannattaa pohtia voisiko tarvittavan tuotteen hankkia jostain
käytettynä ja uutta hankittaessa kannattaa ostaa laadukasta, kestävää ja pitkäikäistä.
a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 2 pistettä.
Laske yhteen saamasi pisteet.
Jos sait 8-10 pistettä:
Onneksi olkoon! Olet selvästikin oivaltanut kestävän kulutuksen salat!
Jos sait 4-7 pistettä:
Suuntasi on oikea. Ehkä jossain olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa…
Vinkkejä kestävämpiin valintoihin löytyy esimerkiksi HSY:n sivustolta
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx
Jos sait 0-3 pistettä:
Oletko tullut ajatelleeksi, että kulutustottumuksillamme vaikutamme suoraan
ympäristömme laatuun. Kaikkien tavaroiden tuottamisessa kuluu luonnonvaroja,
sekä syntyy jätteitä ja päästöjä. Valinnoillasi on vaikutusta!
Liite 4:
Jätteen vähentäjän tutkimukset
19 sivua
1
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
KARTOITUSLOMAKKEET OPPILAILLE
Ohessa on seitsemän kartoituslomaketta koulun jäteaiheista ympäristökartoitusta varten. Tutkimukset sopivat hyvin ympäristöryhmän tai yhden luokan toteutettaviksi. Yksi oppitunti riittää
kaikkien kuuden tutkimuksen tekemiseen. Tämän jälkeen voitte suunnitella jatkotoimia seuraavissa tapaamisissa. Millaisia asioita olisi esimerkiksi hyvä kartoittaa tieto- ja taitokyselyssä,
entä kuinka edetään tiedotuksen suhteen? Kaikissa lomakkeissa on myös kohta, joka on tarkoitettu täytettäväksi lukuvuoden lopussa. Samat tutkimukset kannattaa uusia, jotta saatte
selville, mikä on muuttunut. Lopuksi on hyvä suunnitella vielä tulevia tavoitteita.
Toimikaa näin:

Jakaantukaa ryhmiin tai pareittain siten, että jokainen ryhmä/pari saa yhden kartoituslomakkeen.

Keksikää ryhmille nimet ja tutustukaa kysymyksiin.

Laatikaa lisäksi ainakin yksi oma kysymys aiheesta.

Etsikää vastaukset kysymyksiin ja kirjoittakaa ne lomakkeeseen.

Pohtikaa, voisiko koulu tehdä kartoitustenne perusteella jotain paremmin. Kirjatkaa
ehdotuksenne ylös.

Esittäkää lopuksi omat tuloksenne ja ehdotuksenne muulle ryhmälle.

Kerätkää kaikki täytetyt kartoituslomakkeet takaisin kansioon.

Sopikaa jatkotoimista ja seuraavasta tapaamisesta.
Onnea matkaan!
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
2
LOMAKE 1. RUOKALAN JÄTEKARTOITUS
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________
Keittiöhenkilökunnan haastattelu

Mitä jätteitä keittiöhenkilökunta lajittelee? (ympyröikää vastaukset)
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)

Biojätettä
Sekajätettä
Energiajätettä
Kartonkia
Paperia
Pahvia
Lasia
Metallia
Muuta, mitä? _____________________________________
Kuinka hyvin ruokailijat osaavat lajitella biojätteen koulussa? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein
esimerkiksi käsipapereita tai muuta biojätettä? Onko biojäteastiassa sinne kuulumattomia roskia?)
☐Hyvin
☐Melko hyvin
☐Melko huonosti
☐Huonosti

Montako ruoka-annosta keittiössänne tehdään päivittäin? _________________________________

Kuinka paljon koulussa menee syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin päivittäin? _______________
(esimerkiksi arvio siitä kuinka monta ruoka-annosta menee roskiin)

Kuinka paljon roskiin menevästä ruoan määrästä on
a) Syömätöntä ruokaa lautasilta? (arvio prosentteina) _______________________________________
b) Ylijäämäruokaa keittiöstä? (arvio prosentteina) __________________________________________

Kuinka monta kiloa biojätettä syntyy kahden viikon aikana? ________________________________
(Mikäli keittiöhenkilökunnalla ei ole tarkkaa tietoa biojätteen määrästä, he voivat arvioida vastauksen.
Vaihtoehtoisesti voitte miettiä yhdessä, kuinka tarkat luvut olisi mahdollista selvittää, esim. voitaisiinko
biojäteastioita punnita parin viikon ajan?)

Ovatko biojätemäärät omien havaintojesi mukaan muuttuneet koulussa viime vuosina?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit(te) ruokajätteen/biojätteen määrän vähentämiseksi koulussa?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Kiitos haastattelusta!
3
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot)
a)
b)
c)
d)
e)
Keittiöhenkilökunnan ehdotus toteutetaan.
Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokailijat lajittelisivat jätteensä paremmin.
Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokaa ei jätettäisi lautaselle.
Tutkitaan ruoan jätteeksi päätymistä lisää (esim. lisätutkimuslomake sivulla 16)
Seurataan biojätteen määrää punnitsemalla kahden viikon ajan ja mietitään tarvittavia jatkotoimia.
f)
Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? _________________________________________________
_________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
_______________________________________________________
________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
4
LOMAKE 2. LUOKKAHUONEEN KARTOITUS
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________
Kartoitus tehdään pistokokeen kaltaisesti yhteen luokkaan oppitunnin aikana tai ennalta sovittuun tyhjään
luokkaan.

Onko luokassa siistiä? (Esimerkiksi onko kirjoja ja muita koulutarvikkeita pitkin poikin)
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Onko esillä olevissa askarteluissa käytetty kierrätys / jätemateriaaleja ja onko luokassa kierrätyslaatikko askartelumateriaaleille?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Keksittekö, mitä olisi voitu askarrella kierrätysmateriaaleista?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä roskia luokassa lajitellaan?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Kuinka hyvin lajittelu on onnistunut?
☐Hyvin

☐Melko huonosti
☐Huonosti
Onko sekajätteessä/energiajätteen joukossa lajittelukelpoista jätettä?
☐Ei yhtään

☐Melko hyvin
☐ Melko vähän
☐Melko paljon
☐Paljon
Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Kiitokset koko luokalle!
5
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Näkemämme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot)
a)
b)
c)
d)
Tähän luokkaan tulisi tehdä paremmat lajitteluohjeet.
Myös muihin luokkiin tulisi suorittaa samanlainen tarkastus.
Muut koulun oppilaat voisivat ottaa mallia tästä luokasta.
Luokkaan pitäisi perustaa kierrätyslaatikko askartelumateriaaleille.
e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
6
LOMAKE 3. OPETTAJAINHUONEEN KARTOITUS
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________

Mitä lajittelumahdollisuuksia huoneessa on? (ympyröikää löytämänne)
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
Biojäte
Sekajäte
Energiajäte
Kartonki
Paperi
Lasi
Metalli
h) Muuta, mitä? _____________________________________________________________________

Onko roskat osattu lajitella oikein?
(Kysykää joltain paikalta olevalta tai omalta opettajalta mahdollista syytä, jos ei ole osattu)
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Kopiohuoneen paperi: Onko keräysastiassa paljon yksipuoleisia tai tyhjiä papereita?
☐Ei yhtään
☐Vähän
☐Melko paljon
☐Paljon

Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, onko opettajia neuvottu paperin säästämiseksi?
Kuten
☐kaksipuoliseen tulostukseen
☐kaksipuoliseen kopiointiin
☐saavatko opettajat tulostaa tai kopioida vain tietyn määrän papereita esim. lukukaudessa?

Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, mikä hänen ehdotuksensa olisi jätteen määrään vähentämiseksi koulussa.
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
7
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme toteaa / ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopiva vaihtoehto)
a)
b)
c)
d)
e)
Opettajat ovat hoitaneet asiansa hyvin, muiden tulisi ottaa heistä mallia.
Voisimme pitää opettajille tietoiskun lajittelusta.
Voisimme pitää opettajille tietoiskun paperin säästämisestä.
Voisimme tehdä opettajainhuoneen roska-astioihin lajitteluohjeet.
Haastatellun opettajan ehdotus toteutetaan.
f)
Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
8
LOMAKE 4. ROSKAKATOKSEN PAPERINKERÄYSASTIAN TARKISTUS
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________
Ottakaa paperinkeräysastiasta iso sylillinen paperia (n. 200 paperia), ja tutkikaa seuraavat asiat:

Kuinka moni papereista on tulostettu tai kopioitu kaksipuolisesti?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Kuinka monessa paperissa on kopioituna kaksi tai useampia sivuja yhdelle puolelle?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Kuinka monesta paperista on käytetty vain toinen puoli? Esim. piirretty tai tulostettu vain toiselle
puolelle.
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Kuinka monessa paperissa on selvä kopiointivirhe? Esim. osa tekstistä on jäänyt puuttumaan ja näin
paperijätettä on syntynyt turhaan.
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme: ______________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
9
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopiva vaihtoehto)
a) Voisimme pitää koulussa tietoiskun paperinsäästöstä.
b) Voisimme haastaa kaikki luokat säästämään paperia ja seurata luokkien paperinkeräysastioiden
täyttymistä.
c) Voisimme tehdä laatikoita, joista saisi ottaa ja joihin voisi laittaa papereita, joiden toinen puoli on vielä käyttökelpoinen.
d) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
10
LOMAKE 5. KOULUSIHTEERIN HAASTATTELU
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________
Mikäli koulusihteeri ei tiedä tarkkaa vastausta kaikkiin kysymyksiin, hän voi arvioida.

Kuinka monta riisiä paperia koulussa kuluu lukuvuoden aikana?
_____________________________________________________________________________________________________

Kuinka usein tulostimien ja kopiokoneen mustekasetteja pitää vaihtaa? (Esim. kerran kuukaudessa.) Ovatko kasetit kierrätettäviä tai uudelleentäytettäviä?
_____________________________________________________________________________________________________

Osataanko kopiointikonetta käyttää siten, että paperia ei tuhlaannu virheellisen käytön takia?
Osataanko esim. kopioida kaksipuolisesti?
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________

Paljonko kopiopaperiin kuluu rahaa vuodessa?
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________

Olisiko paperin kulutusta tarvetta vähentää?
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________

Miten ehdottaisit että paperinkulutusta voitaisiin vähentää koulussa?
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________

Jos paperinkulutus puolittuisi, niin mihin tämä säästynyt raha voitaisiin käyttää?
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:
_____________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________
Kiitos haastattelusta!
11
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopivat vaihtoehdot)
a)
b)
c)
d)
Koulusihteerin ehdotus toteutetaan.
Järjestämme tietoiskuja paperinsäästöstä.
Teemme kopiointiohjeet kopiokoneen viereen.
Koulun paperinkulutusta tulisi tutkia lisää.
e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
12
LOMAKE 6. KOULUISÄNNÄN HAASTATTELU
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________

Mitä astioita jätekatoksessa on ja kuinka
monta kappaletta?
a) Biojäte
kappaletta
b) Sekajäte
kappaletta
c) Energiajäte
kappaletta
d) Kartonki
kappaletta
e) Pahvi
kappaletta
f) Paperi
kappaletta
g) Lasi
kappaletta
h) Metalli
kappaletta

Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään?
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
Biojäte
Sekajäte
Energiajäte
Kartonki
Pahvi
Paperi
Lasi
Metalli
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa
kertaa viikossa

Ovatko ne silloin täysiä, puolillaan vai vajaita (yli puolenvälin tai alle puolenvälin)?
a) Biojäte____________________
b) Sekajäte__________________
c) Energiajäte________________
d) Kartonki___________________
e) Pahvi_____________________
f) Paperi ____________________
g) Lasi_______________________
h) Metalli_____________________

Miten loma-ajat vaikuttavat astioiden tyhjennyksiin? (Tyhjennetäänkö astioita turhaan?)
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Osataanko jätteet lajitella oikein?
☐Hyvin

☐Melko hyvin
☐Melko huonosti
☐Huonosti
Kuinka paljon koulun jätehuolto maksaa lukuvuoden aikana?
___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Kiitos haastattelusta!
13
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopivat vaihtoehdot)
a)
b)
c)
d)
Kouluisännän ehdotus toteutetaan.
Lajitteluastioita hankitaan lisää.
Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet.
Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän.
e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
14
LOMAKE 7. SIISTIJÄN HAASTATTELU
Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi
Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat
___________________________________
_________________________________
___________________________________
_________________________________
_________________________________
_________________________________

Mitä jäteastioita luokissa yleensä on?
a)
b)
c)
d)

Biojäte
Sekajäte
Energiajäte
Kartonki
e)
f)
g)
h)
Paperi
Lasi
Metalli
Muu jäteastia, mikä?________________
Mitkä roskikset siistijä tyhjentää? Onko jonkun jäteastian (esim. paperiroskis) tyhjentäminen jonkun muun vastuulla?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Osataanko jätteet lajitella oikein? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein esimerkiksi papereita, jotka
kuuluisivat keräyspaperiin? Tai onko siellä muita roskia, joille on lajitteluastia luokassa?)
☐Hyvin

☐Melko huonosti
☐Huonosti
☐Silloin tällöin
☐Harvoin
Onko luokissa yleensä siistiä?
☐Aina

☐Melko hyvin
☐Melkein aina
Jos luokassa/koulussa ei ole lajiteltu oikein, kertooko siistijä siitä eteenpäin? Kenelle? (Esimerkiksi luokanopettajalle, esimiehelle tms.)
___________________________________________________________________________________

Onko siistijällä lajitteluun sopivat välineet? (Esim. Onko siivousvaunuissa tilaa yleisimmille erikseen
lajiteltaville jätejakeille?)
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Miten oppilaat voisivat helpottaa siistijän työtä?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Oma kysymyksemme:
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Kiitos haastattelusta!
15
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopivat vaihtoehdot)
a)
b)
c)
d)
Siistijän ehdotus toteutetaan.
Lajitteluastioita hankitaan lisää.
Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet.
Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän.
e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
16
LISÄTUTKIMUKSIA
LAUTASJÄTTEIDEN SEURANTA - RUOKAJÄTEPOLIISIT
Lautasjätteiden seuranta toteutetaan ruokailun aikana siten, että muutama oppilas päivystää ”ruokajätepoliisina” vuorollaan roska-astioiden luona lomakkeiden kanssa. Tehtävänä on selvittää, heitetäänkö syötäväksi
kelpaavaa ruokaa roskiin ja mikäli heitetään, niin miksi. Seuranta voidaan toteuttaa useampana päivänä
peräkkäin, yhden viikon ajan. Voidaan myös päättää, että ”Ruokajätepoliisit” antavat leiman niiden oppilaiden
käteen, keiden lautanen on ollut tyhjä. Opettaja laskee tunnilla, montako leimaa oppilaat ovat saaneet. Eniten leimoja kerännyt luokka voittaa.
Asettautukaa roska-astioiden luokse päivystämään.
 Laskekaa kuinka moni jätti tyhjän lautasen.
 Laskekaa kuinka moni heitti ruokaa pois
 Kysykää syitä ruuan pois heittämiseen. Älkää kuitenkaan syyllistäkö ketään, vaan olkaa kohteliaita ja
ystävällisiä.
 Kirjatkaa vastaukset ylös. Käyttäkää apuna tukkimiehenkirjanpitoa.
Tutkimuksen tekijät__________________________________________________
Päivämäärä________________________________________________________
Päivystys alkoi klo__________________päivystys loppui klo_________________
Mitä ruokaa on tarjolla? ______________________________________________
Keittiöhenkilökunnan arvio siitä, kuinka monelle ruokaa oli tilattu_______________
ja kuinka monta annosta jäi jakamatta____________________________________
Miksi heität ruokaa pois?
En pitänyt mausta
Otin liikaa, enkä jaksanutkaan syödä
Ruokatunti jäi liian lyhyeksi ja tuli kiire
Muu syy, mikä?
(listaa syitä alle, merkitse vastanneiden määrät viereiseen sarakkeeseen)
-
Kuinka moni yhteensä heitti ruokaa pois?
Kuinka moni jätti tyhjän lautasen?
Kaikkien vastanneiden määrä
Vastanneiden määrä
17
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää sopivat vaihtoehdot)
a) Syö lautanen tyhjäksi -haaste koko koulun väelle. Palkinnoksi jälkiruokapäivä, jos ruokajätettä on tullut vähän.
b) Julistekilpailu aiheella ”Ota vain sen verran kuin mahaan mahtuu”. Julisteet ruokalaan näkyville, palkinnoksi jotain herkkua.
c) Vapaaehtoiset ja leikkimieliset ruokajätepoliisit partioimaan roska-astioiden luo silloin tällöin.
d) Kaunis seinäkangas ruokalaan, johon kaikkia haastettaisiin painamaan sormenjälkensä. Otsikkona
esim. Minä en heitä ruokaa roskiin.
e) Oma kampanjaideamme: ___________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
18
YMPÄRISTÖTIETOTESTI
Laatikaa koulun oppilaille ja henkilökunnalle pieni ympäristötesti. Miettikää aiheita, josta itse haluatte saada
tietoa ja joihin haluaisitte koulussa vaikuttaa. Hyviä ideoita saatte myös Parhaat käytännöt tarkistuslistasta
(liitteenä). Testin kannattaa olla lyhyt ja nopea vastata. Pyrkikää siihen, että saatte mahdollisimman paljon
vastauksia. Voitte pyytää kaikkia opettajia teettämään kyselyn luokalleen tai viedä kysymykset luokkiin itse.
Kootkaa kysymykset ja kyselyn tulokset alla olevaan taulukkoon.
Esimerkkikysymyksiä:
Syön lautasen tyhjäksi
Lajittelen jätteeni
Korjaan tavaroita
Harkitsen ennen kuin ostan / hankin
Väite
Kirjoittakaa kyselyn väitteet alle
Usein
Vastanneiden
määrä
Joskus
Vastanneiden
määrä
Harvoin
Vastanneiden
määrä
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Yhteensä
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.

Missä asioissa on parantamisen varaa?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisitte tehdä asian hyväksi koulussa?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
19
KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN
Kyselytulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa:
(ympyröikää ja täydentäkää sopivat vaihtoehdot)
a) Tehdään tietoisku aiheesta:__________________________________________________________
________________________________________________________________________________
b) Pidetään kilpailu aiheesta: __________________________________________________________
________________________________________________________________________________
c) Tehdään julisteita aiheesta: _________________________________________________________
________________________________________________________________________________
d) Pidetään teemapäivä aiheesta: ______________________________________________________
________________________________________________________________________________
e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme
a)
b)
c)
d)
keskusradiossa
ilmoitustaululla
koulun sisäisillä verkkosivuilla
koko koulun päivänavauksessa
e) muualla, missä ___________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa
tuloksia.
Päivämäärä: ____________________________________________________________________________

Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________

Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Liite 5.
Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään
1 sivu
___.___.20____
HAKEMUS OPPILAIDEN YMPÄRISTÖRYHMÄÄN
Nimi:_________________________________________
Luokka:_________
1) Kerro, millaiset asiat kiinnostavat sinua luonnossa?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
2) Lue seuraavat väittämät ja rastita sinuun parhaiten sopiva vaihtoehto.
Väite
Esiinnyn mielelläni luokan edessä.
Rohkaisen ja neuvon kavereitani.
Osallistun tunneilla usein yhteisiin keskusteluihin.
Uskallan kertoa mielipiteeni.
Teen mielelläni ryhmätöitä.
Kirjoitan mielelläni tarinoita.
Osaan neuvoa kaveria roskien lajittelussa.
Olen kiinnostunut kierrätysasioista.
Osaan huolehtia omista tavaroistani.
Minulla on hyviä ideoita.
3) Perustele, miksi sinut kannattaisi valita mukaan koulumme ympäristöraatiin?
___________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________
Liite 6:
Parhaat käytännöt oppilaitoksessa
-tarkistuslistat
4 sivua
Parhaat käytännöt oppilaitoksessa
Tarkistuslista oppilaitoksen ympäristötyöryhmälle
Alle on koottu lista toimenpiteitä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpi
toimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne.
Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen.
Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun!
▼
▼
Paperinkulutuksen vähentäminen
Kaksipuolisuus on tulostimessa oletusarvona.
Painotuotteiden poistoja seurataan ja
painosmäärät arvioidaan huolella jätteen
välttämiseksi.
Kopiokoneeseen on ohjelmoitu vähäjätteisiä
toimintoja, esim. vihko yhdellä napin
painalluksella.
Painotuotteet tilataan tarvittaessa pienissä
erissä. Digipainoissa pienet erät ovat edullisia.
Tulostusmääriä ja paperinkulutusta seurataan
ja saadun tiedon avulla kohdistetaan
ohjeistusta.
Asiakirja- ja lehtikierto toimii. Lehtikierrosta saa
toimivan, kun jokainen merkitsee lehden tuloja lähtöpäivän. Tällöin hitaammat lukijat voi
sijoittaa kierron viimeiseksi.
Uudet julkaisut ovat lehtihyllyssä jonkin aikaa
ennen kiertoon laittamista.
On sovittu ketkä arkistoivat paperit ja
painotuotteet moninkertaisen arkistoinnin
välttämiseksi.
Sisäisessä tiedotuksessa hyödynnetään
vähäjätteisiä kanavia, kuten intranettiä ja
ilmoitustaulua.
Sisäiset julkaisut ja raportit ovat luettavissa
sähköisenä. Painotuotteita on korvattu
sähköisellä versiolla ja sijoitettu kotisivulle.
Kokouskäytännöt
Kokousasiakirjat ja muistiot toimitetaan
sähköisesti.
Kokouksissa käytetään dataprojektoria.
Vähäjätteisyys opetuksessa ja
henkilökunnan koulutuksessa
Jätteen synnyn ehkäisy sisältyy
opetussuunnitelmiin.
Opetuksessa käytetään dataprojektoria.
Tietotekniikan opetuksessa perehdytään
paperia säästävään tulostukseen.
Paperiton hallinto
Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti
koulutusta tietokoneohjelmien
hyödyntämisestä paperinsäästössä.
Lomanhallintajärjestelmä on sähköinen.
Laitehankinnat
Asiakirjahallinnassa on siirrytty sähköiseen
arkistointiin.
Huomioidaan hankinnoissa
tietoteknistenlaitteiden yhteensopivuus sekä
laajentamismahdollisuus, jotta laitteet eivät
ominaisuuksiltaan vanhene nopeasti.
Palkanlaskennan arkistointi toimii sähköisesti.
Työntekijän on mahdollista saada
palkkatositteensa sähköisenä.
Ostolaskut kiertävät sähköisesti eikä
dokumentteja tarvitse tulostaa.
Kehitettävää
Kehitettävää
▼
Huomioitu
Huomioitu
▼
Tarvittaessa laitteita hankitaan Leasingsopimuksilla tai vuokraamalla. Tällöin laitteen
omistaja hoitaa korjauksen ja huollon.
Tulostus ja kopiointi
Huoltopalvelut hankitaan tarpeen mukaan
myös omiin laitteisiin.
Kopiokoneen läheisyydessä on ohje
dokumentin pienentämisestä ja kaksipuolisesta
kopioinnista.
Hankitaan kopiokoneita, joilla kaksipuolinen
kopiointi ja pienentäminen on helppoa.
Suositaan monitoimilaitteita
(kopiointi/tulostus/faksaus).
Hankitaan verkkokäyttöön soveltuvia tulostimia
henkilökohtaisten tulostimien sijaan.
Kehitettävää
Kehitettävää
▼
Huomioitu
Huomioitu
▼
▼
▼
kangaspyyherullilla. Yksi kangaspyyherulla
vastaa elinkaarensa aikana noin 11 000
käsipyyhepaperia.
Ruokailu
Varaosien saanti varmistetaan
hankintavaiheessa.
Ruoan menekkiä seurataan ja sen pohjalta
arvioidaan valmistettava määrä.
Kaluste- ja tarvikehankinnat
Ruoka annostellaan ruokailijan tarpeen
mukaan tai annetaan ruokailijan annostella
itse.
Tuote hankitaan suurissa erissä
yksittäispakkausten sijaan silloin, kun tuotteen
kulutus on suurta eikä se vanhene nopeasti.
Hankintakriteerinä on kalusteiden kestävyys,
muunneltavuus sekä täydennysosien saanti.
Suositaan uudelleenkäytettäviä tai
kevyesti/vähän pakattuja tuotteita.
Suositaan pitkäikäisiä ja korjattavia
kestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan.
Levitteet tarjoillaan tarjoiluastiasta, mausteet
annostelijasta ja juomat automaatista.
Mikäli keittiössä on jäähdytyslaitteet, ylijäänyt
ruoka hyödynnetään seuraavan päivän
ruokalistalla tai myydään henkilökunnalle
huomioiden omavalvontasäädökset.
Ruokajätteen vähentämiseksi on käytössä
kannustimia.
Hankinnoissa käytetään ympäristökriteerejä.
Hankintasopimuksissa määritellään
tavarantoimittajat vastuullisiksi
pakkausjätteestä.
Vältetään myrkyllisiä tai haitallisia aineita
hankinnoissa.
Suositaan halvimman sijaan
kokonaistaloudellisinta.
Siivous
Huolehditaan siivousaineiden oikeasta
annostelusta.
Suositaan vedetöntä siivousta.
Käytetään pestäviä moppeja ja
mikrokuituliinoja.
Materiaalitehokas kiinteistö
Kertakäytön sijaan kestävää
Tiloja tarjotaan muiden toimijoiden käyttöön.
Henkilökunnalla on omat nimikkomukit.
Oppilaitoksessa käytetään kestotuotteita.
Oppilaitoksessa seurataan syntyvän jätteen
määrää.
Oppilaitoksen tilaisuuksissa käytetään joko
omia tai vuokrattuja kestoastioita.
Luokissa, ruokalassa ja työtiloissa on
lajitteluohjeet.
Myös vanhempainyhdistys käyttää
tilaisuuksissaan kestoastioita.
Oppilaitoksessa on tehty kemikaalikartoitus.
Keittiö- ja saniteettitiloissa kertakäyttöiset
käsipyyhepaperit on korvattu pestävillä
Lisää ideoita? Kerro ne meille!
asiakaspalvelu@hsy.fi
Opettajille tietoa jätteen vähentämisestä ja kierrätyksestä:
www.hsy.fi/oppimateriaalit
Oppilaitosten ja päivähoidon jätehuollon järjestäminen:
www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx
Parhaat käytännöt oppilaitoksessa
Tarkistuslista oppilaitoksessa työskentelevälle
Alle on koottu lista toimenpiteistä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpi
toimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne.
Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen.
Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun!
Huomioitu
Kehitettävää
Huomioitu
Kehitettävää
▼
▼
▼
▼
Paperiton viestintä
Käytän ulkoiseen viestintään sähköpostia tai
muuta paperitonta viestintää.
Viestin sisäisesti paperia säästäen:
ilmoitustaululla, kahvihuoneessa, sähköpostilla
tai intranetissä.
Hoidan jakeluja sähköpostitse aina kun
mahdollista.
Vähäjätteisyys opetuksessa
Oppilastyön hyvällä suunnittelulla varmistan,
ettei töitä tehdä jätteeksi.
Hyödynnän opetuksessa erilaisia käytöstä
poistettuja materiaaleja.
Paperinkulutuksen vähentäminen
Vältän opetuksessa ympäristölle haitallisia
aineita sisältävien tuotteiden käyttöä.
Tulostan sähköpostiviestin ainoastaan
poikkeustapauksessa.
Käytän kemikaaleja säästeliäästi. Seuraan
kemikaalien kulutusta ja oikeaa annostelua.
Arkistoin tarvitsemani sähköpostiviestit
sähköisessä muodossa.
Käytän opetuksessa videotykkiä ja
dataprojektoria.
Laitan asiakirjat kiertoon kopioinnin sijaan.
Huolehdin opetuksessa käytettävien koneiden
ja laitteiden säännöllisestä huollosta niiden
käyttöiän pidentämiseksi.
Hyödynnän yksipuolisten tulosteiden
kääntöpuolen muistilappuna.
Tulostus ja kopiointi
Posti ja mainokset
Tulostan ja kopioin vasta harkinnan jälkeen.
Pyydän poistamaan nimeni jakelulistalta aina
kun saan mielestäni turhaa postia.
Suunnittelen paperit kaksipuolisiksi jättämällä
riittävät marginaalit.
Peruutan turhat asiakaslehdet ja mainokset.
Tarkistan tekstini koneella ennen tulostamista
ja poistan ylimääräiset sivut.
Tulostan ja kopioin vain tarvitsemani sivut
monisivuisesta asiakirjasta.
Tulostan ja kopioin paperit kaksipuolisena.
papereiden tulostukseen (Tray 2). Soveltuu
yksipuolisesti tulostavaan kirjoittimeen.
Luen aikakauslehdet lehtikierrossa.
Hyödynnän sisäisessä postissa käytettyjä
kirjekuoria.
Toimiston tarvikkeet
Harkitsen kahdesti, kuka tarvitsee kopion
paperistani.
Suosin kestäviä, uudelleenkäytettäviä
toimistotarvikkeita (mm. värikasetit ja
säiliötäytteiset kynät) kertakäyttöisten sijaan.
Kopioidessani suuria määriä otan ensin
mallikappaleen laadun varmistamiseksi.
Valitsen pakkaamattoman tai vähän pakatun
tuotteen aina kun mahdollista.
Käytän uudelleen yksipuolisesti tulostetut,
tarpeettomat paperit vähemmän tärkeiden
Valitsen tarvikevarastosta sellaisia kirjekuoria,
vihkoja, kalentereita ja muita paperituotteita,
Kehitettävää
Kehitettävää
▼
Huomioitu
Huomioitu
▼
▼
▼
joilla on ympäristömerkki, kuten FSC tai
Joutsenmerkki.
kaappia, selvitän onko tarjolla hyväkuntoisia ja
käytettyjä vaihtoehtoja.
Suosin vesiliukoisia tusseja, korjauslakkoja ja
liimoja.
Tarjoan itselleni tarpeetonta tavaraa
työtovereilleni tai selvitän onko oppilaitoksessa
"kierrätyspörssi".
Vältän vaarallisia jätteitä sisältäviä tuotteita.
Käytän kestotuotteita kertakäyttötuotteiden
sijaan, esim. astiat.
Kokouskäytännöt
Myymme tai lahjoitamme eteenpäin
oppilaitokselle tarpeettoman, mutta
käyttökelpoisen laitteen romuttamisen sijaan.
Lajittele tehokkaasti
Käytän kokouksissa dataprojektoria.
Lähetän kokousmuistiot ja muun aineiston
sähköisesti.
Lajittelen jätteet oikeisiin astioihin.
Ilmoitan lajitteluohjeissa havaitsemistani
puutteista ympäristövastaavalle.
Tavara kiertoon
Kun tarvitsen uutta tuotetta kuten mappia tai
Lisää ideoita? Kerro ne meille!
asiakaspalvelu@hsy.fi
Opettajille tietoa jätteen vähentämisestä ja kierrätyksestä:
hsy.fi/oppimateriaalit
Oppilaitosten ja päivähoidon jätehuollon järjestäminen:
www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx
Liite 7:
Keke koulussa
-oppaan kartoituslomakkeet
7 sivua
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
ÌÌÛÛÒ ÍÇÒÒÇÒ ÛØÕ\×ÍÇ
ÛØÕ
Öß Õ×ÛÎÎ\ÌÇÍ
Õ±«´«² ²·³·æ
Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
ïò Í»«®¿¬¿¿²µ±
µ±«´«--¿
-§²¬§ª<² ¶<¬¬»»²
³<<®<< ¶<¬»ó
¶¿µ»·¬¬¿·²á
îò Ѳµ± ¶<¬¬»»²
³<<®<² ª<¸»²¬<ó
³·-»µ-· ¿-»¬»¬¬«
¬¿ª±·¬¬»·¬¿á
íò Ѳµ± µ±«´«--¿
-§²¬§ª<² ¶<¬¬»»²
³<<®< ª<¸»²¬§²§¬
»¼»´´·-»»² ª«±¬»»²
ª»®®¿¬¬«²¿á
ìò Ñ-¿¬¿¿²µ± ¸§ª<¬
µ±°·±·²¬·¬¿ª¿¬æ µ±ó
°·±·¼¿¿² µ¿µ-·°«±ó
´·-»-¬·ô °·»²»²¬<»²
¶¿ ª¿·² ¬¿®°»»ó
-»»²á
ëò Ѳµ± µ<§¬*--<
º®±¬»»°§§¸µ»»¬ô
µ<-·°§§¸»®«´´¿¬ ¬¿·
¶±µ¿ µ<§¬*² ¶<´µ»»²
°»-¬<ª<¬ô ««¼»´´»»²ó
µ<§¬»¬¬<ª<¬ µ<-·ó
°§§¸»´¿°«¬á
êò Õ<§¬»¬<<²µ*
-»µ< µ±«´«´´¿ »¬¬<
®»¬µ·´´< µ»-¬±ó
¿-¬·±·¬¿á
éò Ѭ»¬¿¿²µ±
®«±µ¿¿ ª¿·² -»²
ª»®®¿² µ«·² ¶¿µ-»ó
¬¿¿² -§*¼< ø¸¿»ó
¬¿¿² ¬¿®ª·¬¬¿»--¿
´·-<<÷á
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
‹ éë
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
Ö<¬¬»»² -§²²§² »¸µ<·-§ ¶¿ µ·»®®<¬§-
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
èò Í«±-·¬¿¿²µ±
°¿°»®·¬±²¬¿
ª·»-¬·²¬<< -»µ<
µ±«´«--¿ »¬¬<
µ±«´«² ¶¿ µ±¬·»²
ª<´·´´<á
çò Í«±-·¬¿¿²µ±
¸¿²µ·²²±·--¿
-««®·¿ °¿µµ¿«µó
-·¿ ¶¿ ª<¸<²
°¿µ¿¬¬«¶¿ ¬«±¬ó
¬»·¬¿á
ïðò Ѳµ± µ±«´«´´¿
º±±®«³·ô ¶±--¿
ª±· ³§§¼<ô
±-¬¿¿ô ª¿·¸¬¿¿
¶¿ ´¿¸¶±·¬¬¿¿ µ<§ó
¬»¬¬§¶< ª¿¿¬¬»·¬¿
¶¿ ¬¿ª¿®±·¬¿á
ïïò Ѳµ± µ±«´«´´»
´¿¿¼·¬¬« ¶<¬¬»»²
ª<´¬¬<¶<² ±¸¶»»¬á
ïîò Ê·»¬»¬<<²µ*
µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó
-»»² ´··¬¬§ª<<
¬»»³¿°<·ª<<
ø»-·³ò Ò««µ««-ó
ª··µ±´´¿ ¸«¸¬·ó
µ««--¿÷á
ïíò Õ<-·¬»´´<<²µ*
±°°·´¿·¼»² µ¿²-ó
-¿ ´«±²²±²ª¿®±ó
¶»² ®¿¶¿´´·-««¬¬¿
¶¿ µ¿¿¬±°¿·µµ±ó
¶»² ¬<§¬¬§³·-»²
±²¹»´³¿¿á
ïìò dz³<®¬<ª<¬ó
µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿
¸»²µ·´*µ«²¬¿ô
³·µ-· ¶<¬¬»»²
-§²¬§³·-¬< ±²
ª<¸»²²»¬¬<ª<ô
¶¿ ¬±·³·ª¿¬µ± ¸»
-»² ³«µ¿·-»-¬·á
éê ‹
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
Ö<¬¬»»² -§²²§² »¸µ<·-§ ¶¿ µ·»®®<¬§-
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
Ô¿¶·¬»´´¿¿²µ± µ±«´«--¿
¾·±¶<¬»
°¿°»®·
µ¿®¬±²µ· ¶¿ °¿¸ª·
´¿-·
³»¬¿´´·
±²¹»´³¿¶<¬»
»²»®¹·¿¶<¬»á
ïêò Ѭ»¬¿¿²µ± µ±«´«--¿
¬¿´¬»»² ³¿¬»®·¿¿´·ô ¶±µ¿
-±°·· ¿-µ¿®¬»´««²ô µ«ª¿ó
¬¿·¬»»-»»² ¶¿ ³««¸«²
««¼»´´»»²µ<§¬¬**²á
ïéò Ѳµ± µ±«´«´´¿ ±³¿
µ±³°±-¬· ¬¿· ³¿¬±µ±³°±-¬·á
ïèò Ѳµ± ´¿¶·¬¬»´«¿-¬·±·¼»²
§¸¬»§¼»--< -»´µ»<¬ ±¸¶»»¬á
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
‹ éé
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
ÕÛÍÌ\Ê\ ÕËÔË
Õ
ÌËÍ
Õ±«´«² ²·³·æ
Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
ïò ÌÌ»¸¼<<²µ* ¸¿² ó
µ·²¬±¶¿ ¸¿®µ·¬»² ¶¿
ª¿·² ¬¿®°»»-»»²á
îò п·²±¬»¬¿¿²µ±
¸¿²µ·²²±·--¿
µ»-¬<ª§§¬¬<ô µ±®ó
¶¿¬¬¿ª««¬¬¿ ¶¿
¸«±´´»¬¬¿ª««¬¬¿á
íò Í«±-·¬¿¿²µ±
¸¿²µ·²²±·--¿
§³°<®·-¬*< ª<¸<²
µ«±®³·¬¬¿ª·¿ ¶¿
»»¬¬·-»-¬· ª¿-¬««´ó
´·-·¿ ¬«±¬¬»·¬¿á
ìò Ø¿²µ·¬¿¿²µ±
¬¿ª¿®¿¬ ³¿¸¼±´ó
´·-««µ-·»² ³«ó
µ¿¿² µ<§¬»¬¬§·²<
ø»-·³ò µ¿´«-¬»»¬ô
«®¸»·´«ª<´·²»»¬ô
µ·®¶¿¬ô ¿-µ¿®¬»´«ó
³¿¬»®·¿¿´·¬÷á
ëò з¼»¬<<²µ*
¬¿ª¿®±·-¬¿ ¸§ª<<
¸«±´¬¿ Š ¬¿®ª·¬¬¿»-ó
-¿ ¸«±´¬¿»² ¶¿
µ±®¶¿¬»²á
êò Õ»®<¬<<²µ* °«±´·ó
¬§¸¶<¬ ª·¸µ±¬ ¬¿´ó
¬»»² ´«µ«ª«±¼»²
°<<¬¬»»µ-· -»«®¿¿ó
ª¿¿ ª«±¬¬¿ ª¿®¬»²á
éò ß²²»¬¿¿²µ± ¶«¸ó
´¿°<·ª·²< ¿·²»»¬ó
¬±³·¿ ´¿¸¶±¶¿á
éè ‹
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
Õ»-¬<ª< µ«´«¬«-
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
èò Õ¿²²«-¬»¬¿¿²µ±
±°°·´¿·¬¿ ¶¿ ¸»²ó
µ·´*µ«²¬¿¿ §¸¬»·ó
-»»² ¬»µ»³·-»»²
·´³¿² ¸·»²±¶¿
ª<´·²»·¬< ¶¿ µ·´°¿ó
ª¿®«-¬»´«¿á
çò Ѳµ± µ±«´«´´¿
µ·®¶¿-¬±µ±®¬¬·á
ïðò Ѳµ± µ±«´«´´»
´¿¿¼·¬¬« µ»-¬<ª·»²
¸¿²µ·²¬±¶»²
±¸¶»»¬á
ïïò Ê·»¬»¬<<²µ*
µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó
-»»² ´··¬¬§ª<<
¬»»³¿°<·ª<<
ø»-·³ò \´< ±-¬¿
³·¬<<² ó°<·ª<
³¿®®¿-µ««--¿÷á
ïîò Õ<-·¬»´´<<²µ*
±°°·´¿·¼»²
µ¿²--¿ »´·²µ¿¿®·ó
¿¶¿¬¬»´«¿ô
»µ±¬»¸±µµ««¬¬¿ô
µ«´«¬«µ-»²
§³°<®·-¬*ó
ª¿·µ«¬«µ-·¿ ¶¿
µ±¸¬««´´·-««¬¬¿á
ïíò dz³<®¬<ª<¬µ*
±°°·´¿¿¬ ¶¿ ¸»²ó
µ·´*µ«²¬¿ô »¬¬<
±³·´´¿ µ«´«¬«-ó
ª¿´·²²±·´´¿ ±²
ª¿·µ«¬«-¬¿ ³¿¿ó
·´³¿²´¿¿¶«·-··²
§³°<®·-¬*ó ¶¿
µ»¸·¬§-µ§-§³§µó
-··²á
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
‹ éç
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
ÕÛÍÌ\Ê\Ì ÎËÑÕßÊßÔ×ÒÒßÌ
Õ±«´«² ²·³·æ
Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
ïò Í»«®¿¬¿¿²µ±
»®· ®«±µ¿´¿¶·»²
³»²»µµ·<á
Ê¿´³·-¬»¬¿¿²µ±
¬¿· ¬·´¿¬¿¿²µ±
®«±µ¿¿ -»²
³«µ¿·-»-¬·á
îò Ì·»¼±¬»¬¿¿²µ±
±°°·´¿·¼»²
°±·--¿±´±·-¬¿
µ»·¬¬·**² ®««¿²
³<<®<² ³·¬±·¬ó
¬¿³·-»µ-·á
íò Ì¿®¶±¬¿¿²µ±
Ì
µ±«´«--¿ ´<¸·ó
¶¿ ´«±³«®«±µ¿¿
³¿¸¼±´´·-««µó
-·»² ³«µ¿¿²á
ìò п·²±¬»¬¿¿²µ±
µ±«´«--¿ ³±²·ó
°«±´·-¬¿ µ¿-ª·-ó
®¿ª·²¬±¿ ø»-·³ò
µ¿-ª·-®«±µ¿°<·ó
ª< ¶±µ¿ ª··µµ±÷á
ëò Í«±-·¬¿¿²µ±
¸»²µ·´*µ«²²¿²
µ¿¸ª·¬¿«±·´´¿
λ·´«² µ¿«°¿²
¬«±¬¬»·¬¿á
êò Ø«±³·±·¼¿¿²µ±
³±²·µ«´¬¬««ó
®·-»² µ±«´«²
»®·´¿·-»¬ ®«±µ¿ó
ª¿´·±¬ ¶¿ ²··¼»²
³¿¸¼±´´·-««¼»¬á
èð ‹
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
Õ»-¬<ª<¬ ®«±µ¿ª¿´·²²¿¬
ß´µ«ó
µ¿®¬±·¬«-
Ô±°°«ó
µ¿®¬±·¬«-
Õ§´´< Û·
Õ§´´< Û·
Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ»
Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿
éò Ѳµ± µ±«´«²
°·¸¿´´¿ µ¿-ª·ó
³¿¿ô ³¿®¶¿°»²ó
-¿·¬¿ ¬¿· ¸»¼»´ó
³<°«·¬¿á
èò Ì«¬«-¬«¬¿¿²µ±
±°»¬«µ-»--¿
´<¸·´«±²²±-¬¿
´*§¬§ª··² ³¿®¶±·ó
¸·²ô ®«±µ¿-·»²··²
¶¿ ª·´´·ª·¸¿²ó
²»µ-··²á
çò п·²±¬»¬¿¿²µ±
®«±µ¿¸»¬µ·--<
µ··®»»¬¬*³§§¬¬<
¶¿ ¸§ª·< µ<§¬*-ó
¬¿°±¶¿á
ïðò Ѳµ± µ±«ó
´«´´» ´¿¿¼·¬¬«
-««²²·¬»´³¿
®«±µ¿¸«±´´±²
µ»¸·¬¬<³·-»-¬<
µ»-¬<ª<³°<<²
-««²¬¿¿²á
ïïò Ê·»¬»¬<<²µ*
µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó
-»»² ´··¬¬§ª<<
¬»»³¿°<·ª<<
ø»-·³ò ²<´µ<ó
°<·ª< -§µ-§·ó
-·²÷á
ïîò Õ<-·¬»´´<<²ó
µ* ±°°·´¿·¼»²
µ¿²--¿ ®«±¿²
¿´µ«°»®<<ô
»®·´¿·-·¿ ¬«±ó
¬¿²¬±¬¿°±¶¿ ¶¿
»®·´¿·-·¿ ®«±µ¿ó
µ«´¬¬««®»¶¿á
ïíò dz³<®¬<ª<¬ó
µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿
¸»²µ·´*µ«²¬¿ô
»¬¬< ±³¿¬ ®«±µ¿ó
ª¿´·²²¿¬ ª¿·µ«¬ó
¬¿ª¿¬ §³°<®·-ó
¬*² ¬·´¿¿²á
Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿-
‹ èï
Liite 8:
HSY:n jätekartoituslomakepohja
4 sivua
1 (4)
2013 JÄTESEURANTA: Malli HSY:n käyttämästä lomakkeesta
Oppilaitoksen nimi:
Osoite:
Yhteyshenkilön nimi:
Yhteyshenkilön puhelinnumero:
Yhteyshenkilön sähköposti:
Henkilökunta henkilötyövuosina*:
Oppilasmäärä**:
* Henkilötyövuoteen lasketaan mukaan kaikki koulukiinteistöllä työskentelevät henkilöt. Täyttä työaikaa
tekevä henkilö = 1 henkilötyövuosi (katso ohje). Tieto on hyvä tarkistaa henkilöstöasioista vastaavalta.
** Oppilasmäärään lasketaan mukaan kiinteistöllä olevat esikoululaiset jos käyttävät samoja
jäteastioita
Taulukko 1. Säännöllisesti tyhjennettävät jätelajit
Jätelaji
Astioiden
lukumäärä
Astioiden koko
(esim. 600 l, 2 m3 )
Tyhjennysrytmi
(esim. 2 x vk, 1 x kk)
Tyhjennyspäivä
Sekajäte
Biojäte
Pahvi
Kartonki
Energiajäte
Valkoinen paperi *
Värillinen paperi**
Tietosuojapaperi
Lasi
Pienmetalli
Muu, mikä:
* Pelkkä valkoinen toimistopaperi, mikäli kerätään erikseen
** Värillinen paperi: lehdet, mainokset, kirjekuoret ym. + valkoinen paperi, mikäli kerätään samassa astiassa
Jatkuu toisella puolella
A31559
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM
tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
2 (4)
Taulukko 2. Jäteastioiden/rullakoiden täyttöasteet ennen tyhjennystä.
Tarkista jäteastioiden/rullakoiden täyttöaste koulunne jäteastioiden tyhjennyksiä edeltävänä päivänä neljän viikon ajan. Merkitse jokaisen tarkastuskerran jälkeen kyseisen jätelajin astioiden täyttöasteet alla esitetyllä tavalla.
Esimerkki lomakkeen täyttämisestä. Yksi ruksi vastaa yhtä astiaa. Koululla on kaksi sekajäteastiaa, yksi
biojäteastia ja yksi paperiastia.
Päivämäärä
Jätelaji
24.10. seka
28.10 bio
31.10. paperi
Astioiden
lukumäärä
0/4 = tyhjä
Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia)
1/4
2/4 = puolet
3/4
2
1
1
x
4/4= täynnä
x
x
x
Täyttöasteet
Päivämäärä
Jätelaji
Astioiden
lukumäärä
0/4 = tyhjä
Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia)
1/4
2/4 = puolet
3/4
4/4= täynnä
A31559
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM
tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
3 (4)
Taulukko 3. Erikseen poiskuljetettavat jätelajit
Täytä tähän taulukkoon sellaisen jätteen määrä, jota ei ole viety taulukon 2 jäteastioihin.
Selvitä jätteen määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskuljetettava jätemäärä. Muista merkitä jätemäärä kiloina. Merkitse rastilla, onko jäte toimitettu hyödynnettäväksi vai sekajätteenä.
Jätelajit
Puutarhajäte (1 m3 = 300 kg)
3
Puupuru (1 m = 300 kg)
3
Jätteen määrä
vuonna 2011 (arvio)
Toimitetaan
hyödynnettäväksi/
kierrätykseen
Toimitetaan
sekajätteenä
kg
kg
Puujäte (1 m = 200 kg)
kg
Puiset kuormalavat
kg
Metalliromu
kg
Sekalainen rakennusjäte
kg
Sähkölaitteet = sähkö- ja elektroniikkaromu
kg
Muu, mikä:
kg
Taulukko 4. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet)
Selvitä vaarallisten jätteiden määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskuljetettavat vaaralliset jätteet. Muista merkitä jätemäärä kiloina.
Vaaralliset jätteet
= Ongelmajätteet
Jätteen määrä kiloina
vuonna
2011 (arvio)
Loisteputket, energiansäästölamput
kg
Akut, paristot
kg
Jäteöljyt
kg
Kiinteät öljyiset jätteet
kg
Maalit, liimat, lakat,
valokuvaus/laboratoriokemikaalit
kg
Hapot, emäkset
kg
Kyllästetty puu
kg
Muu, mikä:
kg
Lisätietoja
Kuinka usein toimitatte vaarallisia jätteitä käsittelyyn?:________________________________________
Jatkuu toisella puolella
A31559
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM
tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
4 (4)
Lisäkysymykset
Rehtorilta, ekotuki-, keittiö- ja siivoushenkilöiltä voi pyytää apua täyttämiseen.
1. a) Millainen keittiö oppilaitoksessa on?
□ valmistus-/tuotantokeittiö (ruoka tehdään itse)
□ jakelu-/palvelukeittiö (ruoka tulee valmiina ja lämmitettynä)
□ kuumennuskeittiö (ruoka lämmitetään)
b) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun omaan käyttöön? ________
c) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun ulkopuolelle? ________
d) Jos keittiö on jakelu-/palvelukeittiö, milloin ruokatilaukset ruokailijamäärineen tehdään?
__________________________________________________________
(Esim. edellisenä päivänä, kerran viikossa, jne.)
2. Onko koulussanne tutkittu lautastähteiden (lautaselle syömättä jääneen ruoan) määrää?
□ ei □ kyllä, tulos (esim. kg/hlö/vko) __________________ vuonna ____________
3. a) Onko koulussanne oppilailla käytössä:
□ kertakäyttöiset käsipaperit
□ kertakäyttöiset käsipyyherullat
□ kankaiset käsipyyhkeet/käsipyyherullat
b) Jos oppilaitoksessa on käytössä kertakäyttöisiä käsipapereita, mihin jätelajiin ne
pääasiassa laitetaan?
□ sekajätteeseen
□ biojätteeseen
□ energiajätteeseen
4. a) Mille jätelajeille luokissa/ryhmätiloissa on yleensä keräysastiat?
□ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________
b) Mille jätelajeille opettajainhuoneessa on keräysastiat?
□ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________
5. Anna kommentteja ja palautetta seurannasta. Tässä voit myös antaa kommentteja esim. koulun jätehuollosta.
____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________
A31559
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM
tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi