1. No category

Jäsenlehti
3/ 2015
1
SISÄLLYS
Puheenjohtajan tervehdys…………………………………………………. 3
Toiminnanjohtajan tervehdys…………………………………….……… 4
Mielenterveysomaisen suru kahtalaisen surun näkökulmasta 6
Omaisneuvonta……………………………..………………………………… 11
Omaisen ABC………………………………………………………………….. 12
Prospect………………………………………………………………………….. 13
Mielenterveyden ensiapu 2……………………………………………….. 14
Luennot syksyllä………………………………………………………………. 15
Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle…………..…16
Vanhempienryhmä…………………………………………………………… 17
Vertaispäivä sisaruksille……………………………………………………. 18
Vertaispäivä puolisoille…………………………………………………….. 19
Vertaistapaaminen mielenterveys- ja päihdeomaisille………… 20
Vertaistapaaminen aikuisille lapsiomaisille………………………… 21
Vapaaehtoinen haussa. Sinäkö se olet?..................................... 22
Kello viiden tee……………………………………………………………….. 23
Tiedotetaan yhdessä…………………………………………………………. 24
OPEN SPACE -seminaari – Miten, kuka, mikä auttaa kun on
mielenterveyden kanssa pulmia ……….……………………….………. 27
Elävä kirjasto…………………….…………………………………………….. 28
Woimaryhmä…………………………………………………………………… 29
Ajatukseni, sanani, runopalsta………………………………………….. 30
Suhteellista -parisuhdekurssi omaisille……………………............. 31
Yhteystiedot, tiedotuskanavat ja jäsenyys…………………………… 32
Syysmuistio……………………………………………………………….……. 35
2
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
Kesä alkaa olla takana ja syksy lämpimine ja pimeine, sanoisinko romanttisine,
iltoineen saapuu. Kun aikoinaan muutin Hämeenlinnaan, juuri syysillat tekivät
minuun suuren vaikutuksen. Ja joka vuosi tunnen jotain samanlaista, kuin
ensimmäisinä syksyinä täällä etelässä.
Syksyn tullen myös yhdistyksemme toiminta pyörähtää käyntiin täydellä
teholla. Toivon ja uskon, että jokaiselle löytyy jotain, oma paikka toimia.
Paikka, jossa voi saada ja antaa. Toivonkin kaikilta aktiivisuutta osallistua,
vaikka usein tuntuukin ettei ylimääräisiä voimavaroja juurikaan ole. Hyvä, että
saa hoidettua kaikkein tärkeimmät. Silloin meidän täytyy muistaa, mikä on
todella tärkeintä. Asioita pitää priorisoida, sanotaan. Usein me priorisoimme
kaiken muun tärkeämmäksi kuin itsemme. Kuitenkin meidän tulisi huolehtia
itsestämme jaksaaksemme antaa jotain muillekin.
Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. Yhdistyksiä meillä riittää joka
lähtöön. Nykyajan ihminen valitsee yhdistyksistä ne, jotka tuntuvat parhaiten
vastaavan hänen tarpeisiinsa ja haluihinsa. Tähän on jokaisella oikeus ja jopa
velvollisuus. Monen tarpeellisuusvertailussa FinFami on aivan kärjessä. Näin
myös minulla.
Yhdistystoimintaan vaikuttaa monet erilaiset asiat. Olemme saaneet lukea
muun muassa rahoituskuvioiden
uudelleen
järjestelyistä.
Rahaautomaattiyhdistys, Veikkaus ja Finntoto yhdistetään yhdeksi toimijaksi ja
tämä hoitaa hyvinkin erilaisten tarpeiden mukaista avustustoimintaa.
Tulevaisuudessa tultaneen yhä enemmän mittaamaan toiminnan
tuloksellisuutta ja sitä, mitä avustus eurolla saadaan aikaan. Tällaisessa
vertailussa uskon meidän toimintamme olevan varsin vahvoilla, enkä näekään
mitään varsinaista syytä huolestumiseen. Mutta aina on oltava tarkkana ja
seurattava tilannetta.
Minulle yhdistys ja toimiminen siinä merkitsee ystäviä ja mahdollisuutta
keskustella ja jakaa itselleni tärkeitä asioita. Yhdistyksen kautta voimme myös
yhdessä vaikuttaa niihin asioihin, joita koemme tärkeiksi. Yhdistyksen
toiminta on meidän kaikkien toimintaa.
Kaikkea hyvää sinun elämääsi toivottaa, Simo
3
TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS
Ensimmäinen vuosi uusissa toimitiloissa Hämeenlinnan Kumppanuustalolla
on takana. Kumppanuustalossa meitä varsinaisia vuokralaisia on 12, jonka
lisäksi tiloissa kokoontuu ja järjestää omaa toimintaansa reilut 30 yhdistystä.
Talossa on päivittäin runsaasti kävijöitä; eri yhdistysten tilaisuuksiin
osallistujia, avoimeen kahvilaan piipahtajia jne. Vuoden aikana
yhdistyksemme olemassa olo ja nimi ovat todennäköisesti tulleet näkyväksi
kaikille Kumppanuustalossa kävijöille, koska tilamme logoineen sijaitsee
keskeisellä paikalla.
Vaikka näkyvyytemme on Kumppanuustalon myötä lisääntynyt, on edelleen
työtä tehtävä sen eteen, että yhdistyksen olemassa olo tiedettäisiin; omaiset
osaisivat hakea tukea itselleen ja omaisten asema mielenterveyspalveluissa
paranisi.
Tärkeä tehtävämme on myös edistää ajatusta siitä, että mielenterveyden
ongelmat ovat sairauksia muiden sairauksien rinnalla. Masennus on niin
yleinen sairaus, että sitä voidaan kutsua kansansairaudeksi; joka viides
suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Muut mielenterveydenhäiriöt
ja psyykkiset sairaudet huomioiden mielenterveysongelmia esiintyy lähes
25%:lla suomalaisista elämänsä aikana. Kuten me kaikki tiedämme, tilanne
koskettaa myös lähipiiriä; puolisoa, lapsia, isovanhempia, sisaruksia, ystäviä,
vanhempia. Siis lähes meitä kaikkia jossain vaiheessa elämämme aikana.
Tämän asian edistämisessä voimme kaikki olla mukana – katso vinkkejä s. 24
- 26 tai keksi omia tapoja levittää sanomaa.
Asioista puhuminen edistää myös uskallusta hakea apua, tulla vertaistuen
piiriin. Tästä toimivana esimerkkinä yhdistyksessämme on vanhemmille
suunnattu vertaisryhmä. Vanhempien ryhmään on viimeisen vuoden aikana
osallistunut 16 vanhempaa, kukin niinä kertoina kun on itselle sopinut ja on
ollut tarve vertaistuelle. Vanhempien ryhmä jatkaa edelleen kerran kuussa
kokoontuvana avoimena ryhmänä ja uusia kävijöitä tulee säännöllisesti
mukaan.
4
Muille omaisryhmille päätettiin toteuttaa yksittäisiä vertaistapaamisia,
ajatuksella, että yksittäiseen tilaisuuteen löytyy helpommin aikaa omasta
elämästä. Tapaamisia on järjestetty puolisoille, aikuisille lapsiomaisille,
mielenterveys- ja päihdeomaisille sekä sisaruksille. Näillä uusilla ryhmillä on
pystytty vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin paremmin; esim. sisarukset
ovat ryhmä, joka usein jää vaille tukea. Tapaamisten myötä onkin tavoitettu
uusia omaisia.
Vertaistuen tarjoamisen ohella haluamme on edistää jäsenten mahdollisuutta
toimia vapaaehtoisena talkootehtävissä ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan.
Tavoitteena on palauttaa yhdistyksen toimintaa takaisin kansalaisjärjestöksi,
jossa jäsenistö osallistuu toiminnan toteuttamiseen. Työntekijöiden saapuessa
yhdistyksiin käy helposti niin, että jäsenten rooli hiipuu avuntarvitsijaksi eikä
paikkoja olla aktiivinen toimija oikein ole. Edelleen on tärkeää, että
yhdistyksen toimintaan voi tulla mukaan juuri silloin kun apua ja tukea
tarvitsee, eikä voimia ole vaikkapa vapaaehtoisena toimimiseen. Haluamme
kuitenkin mahdollistaa vapaaehtois- / talkootehtäviin osallistuminen kaikille,
jotka toiminnasta koituvan ilon ja hyvän mielen elämäänsä haluavat saada.
Alkuvuoden aikana yhdistyksen toiminnalle tärkeitä tehtäviä on hoitanut jo
seitsemäntoista vapaaehtoista, joiden yhteenlaskettu tuntimäärä on noin 260
tuntia. Nämä tunnit sisältävät mm. ryhmänohjaamista, postitustalkoita,
Elomessuilla toiminnan esittelyä ja luentojärjestelyihin osallistumista. Tämän
lisäksi tulevat vielä hallituksen jäsenten tekemä, vähintään 100 tunnin työ
yhdistyksen toiminnan hyväksi.
Sivulta 22 löydät lisätietoa erilaisista talkootehtävistä. Paljon on pelkällä
tehtäväkohtaisella perehdytyksellä mahdollistuvaa toimintaa, joka eikä vaadi
pitkää sitoutumista, mutta on merkittävä asia yhdistyksen toiminnalle. Kohti
tavoitetta on siis menty ja samalla asenteella jatketaan. Toivon, että jatkossa
aiempaa useampi näkee yhdistyksen ”meidän yhteisenä yhdistyksenä”, jonka
eteen on mukava tehdä talkoita. Muistaen kuitenkin, että jokainen osallistuu
tavalla joka sopii itselle, on omassa elämäntilanteessa mahdollinen ja voimia
antava.
Minna
5
MIELENTERVEYSOMAISEN SURU
KAHTALAISEN SURUN NÄKÖKULMASTA
Ilona Laukkanen
Tämä kirjoitus pohjautuu kirjoittajansa kriisityön opintoihin, ja on toinen osa
sarjaan, jonka ensimmäinen osa ilmestyi tammikuun 2015 numerossa.
Artikkeli käsittelee läheisen menettämisen surua yleisesti ja erityisesti
mielenterveysomaisen surua, kun hän menettää tuntemansa läheisen
psyykkisen sairauden kautta (ns. tyypin II kahtalainen suru). Lopussa
esitellään mielenterveysomaisen selviytymiskeinoja tällaisessa tilanteessa.
Artikkeli perustuu kouluttaja Soili Poijulan luentoihin ja jakamaan
materiaaliin. Mielenterveysomaisen suru läheisensä kuoleman johdosta on
oma tärkeä aiheensa, jota ei kuitenkaan ollut mahdollista käsitellä tämän
tekstin puitteissa.
Tutkimus on muuttanut monia vakiintuneita käsityksiä surusta. Alun sokin
jälkeen surun vaiheet limittyvät valtaosalla ihmisistä, ja vaiheiden sijaan
puhutaan enemmän surun tehtävistä. Nykytiedon mukaan surutyö ei ole
yleisin vaste menetykseen tai siihen sopeutumisen edellytys. Noin viidesosa
ihmisistä ei koe syvää surua edes oman lapsensa kuoleman johdosta, vaikka
yleisesti lapsen menetys johtaa voimakkaampaan suruun, pidentää ja
vaikeuttaa suremisprosessia. Ajallisesti suru on hidasta, epätarkkarajaista ja
osa siitä kestää usein läpi elämän. Suremiseksi sanotaan surun, menetyksen ja
muutosten läpikäymisen prosessia. Suruun liittyy laaja kirjo emotionaalisia
reaktioita, surullisuudesta ja kyynelistä syyllisyyteen ja raivoon asti.
Surullisuus auttaa huomiota siirtymään sisäänpäin, kohti hitaampaa,
tarkempaa ja syvällisempää pohdintaa. Suru koetaan yleisesti
ennustamattomaksi ja ailahtelevaksi. Puhutaan tunteiden vuoristoradasta,
joka on monesti aivan uusi ja hämmentävä kokemus nimenomaan psyykkisesti
terveille.
Jotkut menetykset jäävät vaille lopullisuutta ja virallista tunnustusta. Läheinen
on jollakin tapaa hävinnyt, mutta poissaolo ja läsnäolo eivät näyttäydy
ehdottomina. Syntyy ainutlaatuinen menetys psyykkisine ja fyysisine
piirteineen. Tällaista ratkaisematonta surua kuvaa käsite kahtalainen suru
(ambiguous loss), jonka on kehittänyt perheen stressin tutkija Pauline Boss.
Hän mieltää kahtalaisen surun kaikkein vaikeimmaksi suruksi. Kahtalaista
6
surua on kahta tyyppiä. Ensimmäistä luonnehtii psykologisen läsnäolon ja
fyysisen
poissaolon
yhdistelmä,
joka
ilmenee
esimerkiksi
onnettomuustilanteissa, katoamisissa ja pitkäaikaisissa eroissa läheisistä.
Toiselle tyypille taas on ominaista psykologisen poissaolon ja fyysisen
läsnäolon yhdistelmä, jollaista esiintyy monissa sairauksissa ja vammoissa.
Kun läheisen menettää persoonana mielenterveyden häiriön vuoksi, kyseessä
on tyypin II kahtalainen suru. Siinä menetyksen kokonaisvaltaisuus, ajallinen
kesto ja pysyvyys voi siis vaihdella suuresti.
Tavanomaiseen eli määriteltyyn suruun (defined loss) liittyvät tuttuus,
kulttuuriset selitykset, rituaalit ja fraasit. Kahtalaista surua taas leimaa
epäselvyys ja hämmennys, koska tilannetta on mahdoton hahmottaa ja
ratkaista yksiselitteisellä tavalla. Siten myös kahtalaisen surun
selviytymisprosessit voivat olla erityisen stressaavia ja pitkällisiä. Kun
menetystä on vaikea konkretisoida ja tulevan osalta ennakoida, sitä on myös
vaikea ottaa todesta. Menetyksen kahtalaisuus altistaa suruun
jähmettymiselle. Sureminen ja surun ilmaisu voi tuntua ennenaikaiselta,
sopimattomalta ja jopa julmalta, läheinen kun on kuitenkin elossa ja toisaalta
korostuneen haavoittuvaisessa asemassa. Jos suru jähmettyy pahasti, jäädään
elämään
menneisyydessä,
mikä
estää
vastaamasta
nykyhetken
mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Surun tehtäviin luetaan esimerkiksi menetyksen hyväksyminen tosiasiana,
tuskan
kokeminen
ja
sopeutuminen
ympäristön
muutokseen.
Mielenterveysomainen ei joudu irrottamaan ja uudelleensijoittamaan
kiintymyssuhteen energiaa, mutta kylläkin rakentamaan kiintymyssuhdetta
uudelta ja epävarmuuden sävyttämältä pohjalta. Vaikka esimerkiksi vaikeasti
masentunut tai psykoottinen palaisi ennalleen, menetyksen kokemus ennen
sitä voi olla hyvinkin voimakas ja pitkäaikainen. Normaalisti sureva aaltoilee
edestakaisin menetetyn menneen ja nykyisen todellisuuden välillä ja surun
edetessä värähtely muuttuu yhä joustavammaksi. Mielenterveysomaisen
menetyksessä tällainen aaltoilu ei ole ainakaan samalla tavoin mahdollista,
mikä tekee surusta joiltakin osin erityisen kuormittavan. Surun aaltoilu saattaa
olla ennakoimatonta ja vailla kaikkea suoraviivaisuutta, kun läheisen vointi
elää monien eri tekijöiden mukaan.
7
Suru on varsinkin alun jälkeen voimakkaan yksilöllistä, ja samassa
ihmisyhteisössä esiintyy usein monentyyppisiä suremisen malleja. Reaktioiden
erot ja eritahtisuus johtuvat esimerkiksi iästä, aiemmista kokemuksista ja
persoonallisuuseroista ja voivat tuottaa ristiriitoja perheessä. Naisilla
emotionaaliset surureaktiot ovat voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin
miehillä, mutta kärsimys on yhtäläistä. Mies suree todennäköisemmin
yksityisesti ja toiminnallisesti, nainen sosiaalisesti ja puheen kautta. Lapsi taas
ei useinkaan jaksa surua ja itkemistä kaiken aikaa eikä välttämättä reagoi
voimakkaasti. Läheisiä tulisi kuitenkin tukea ja syyttelyä välttää. Perheessä
olisi tärkeää pyrkiä suoraan ja avoimeen viestintään, sillä salailu vaurioittaa
ajan mittaan perhesysteemin tasapainoisuutta ja luottamusta. Avoimesti
viestivillä pariskunnilla on suruprosessin aluksi rankempaa, mutta pitkällä
aikavälillä he selviävät paremmin. Viestiä voi myös nonverbaalisesti,
merkkisanoin ja signaalein; tämä saattaa vähentää konflikteja. Tietojen
vaihtaminen, tunteiden ilmaiseminen ja toisten kuunteleminen edistää
perheensisäistä yhteenkuuluvuutta.
Mielenterveysomainen joutuu usein rakentamaan omaa identiteettiään
uudelleen, samoin kiintymyssuhdetta sairastuneeseen läheiseen. Surevan on
luotava uusi tarina itsestään ja suhteesta, mutta kiintymyssuhdetta ei tarvitse
päättää eikä menetystä kieltää. Erilaiset ärsykkeet, kuten paikat, tilanteet ja
ihmiset, saattavat muistuttaa ajasta ennen läheisen sairastumisesta ja herättää
hyvinkin kipeitä tunteita. Näitä muistuttajia ei kuitenkaan kannata pyrkiä
täysin välttämään ja kontrolloimaan, koska sellainen on omiaan kapeuttamaan
elämää ja häiritsemään surun etenemistä. Rakentavaa on annostella tuskaa ja
altistaa itseään muistuttajille pikkuhiljaa edeten ja apukeinoja käyttäen.
Epävarmuus tulevasta vaikuttaa myös surijoiden saamaan sosiaaliseen tukeen.
Ympäristön on vaikea tietää, tulisiko ennemmin rohkaista vai lohduttaa.
Lisäksi saatetaan juuttua vaikeuteen löytää sanoja, vaikka niitä
merkityksellisempää on monesti kehollinen ja tunnetason läsnäolo. Usein
ympäristön on helpompi suhtautua, kun surevan sanallinen ja sanaton
viestintä ovat yhdenmukaisia. Surevan ei kannata eristäytyä muista, vaan
viettää aikaa heidän kanssaan ja osoittaa kestävänsä avoimuuden. Samalla
salailun ja vaikenemisen kulttuuri heikkenee ja merkitysten löytäminen
surusta helpottuu. Toiset havaitsevat itsessä toipumisen merkkejä, jotka
voisivat muutoin jäädä huomaamatta etenkin pitkissä suruprosesseissa.
Tavallisessa surussa vertaisten sururyhmät ovat auttaneet psykoterapian
8
veroisesti. Osallistumisen on todettu parantavan kykyä keskustella surusta
toisten kanssa, lisäävän onnellisuutta, itseluottamusta ja itsehallintaa.
Vastaavasti depressio, ahdistuneisuus, syyllisyys, viha ja eristyneisyys
vähenevät. Kahtalaisessa surussa vertaistuki on ilmeisesti vielä
vaikuttavampaa kuin tavallisessa.
Myös kirjoittamisesta, esimerkiksi päiväkirjan, runojen tai laulun sanojen,
saattaa olla kahtalaisessa surussa vielä enemmän hyötyä kuin tavallisessa. Kun
luo mielessään tilaa ilmiöiden moniselitteisyydelle, ristiriidoille ja muutoksille,
kahtalaisuus käy helpommaksi hahmottaa. Mielenterveyshäiriöön liittyvän
menetyksen mieltäminen edellyttää nähdäkseni sellaista ajattelutapaa, jota
harvemmin suoraan opetetaan, mutta jonka oppiminen syventää
elämänymmärrystä laajemmaltikin. Lisäksi kannattaa vaalia itseen
kohdistuvaa myötätuntoa: ystävällistä ja ymmärtävää asennetta,
yhteenkuuluvuutta ja havainnoivaa tietoisuutta tuskallisista kokemuksista.
Myötätunto itseä kohtaan on yhteydessä mielen hyvinvointiin, helpottaa
luonnollista altistumista muistuttajille ja suojaa myös auttajaa vaanivalta ns.
myötätuntouupumukselta.
Terveetkin aivot voivat tuottaa valtaisaa kärsimystä. On olemassa monenlaisia
sellaisia ajattelumalleja, joita pidetään normaaleina, mutta jotka runsaasti ja
automaattisesti käytettyinä altistavat ongelmille. Tällaisia ajattelumalleja ovat
esimerkiksi itsen arvostelu ja vertailu toisiin, pakonomainen tunteiden
kontrollointi, syyselitysten hakeminen ja tulevaisuuden ennakointi. Näitä
kannattaa siis opetella tunnistamaan, keskeyttämään ja korvaamaan
rakentavilla. Jo ongelmien nimeäminen edistää merkityksien löytämistä
kahtalaisessa surussa. Vanhoja onnistumisia on arvokasta muistella ja uusia
pyrkiä lisäämään. Murehtiminen tai vatvonta on haitallinen selviytymiskeino,
jota leimaa toistuva ja passiivinen keskittyminen omiin kielteisiin tunteisiin.
Surevilla murehtiminen on nimenomaan eräs surun välttelyn muoto, josta
tulisi opetella pois. Menetystä koskevaa ajattelua ja puhetta ei kannata tuottaa
jatkuvasti, vaan siirtää aina välillä huomio toisaalle. Enemmän työstämistä ei
suremisessa tarkoita parempaa tai nopeampaa tulosta. Itseään on hyvä oppia
myös rauhoittamaan ja rentouttamaan.
Kahtalaisessa surussa on kyse nimenomaan suhteen häiriöstä, ei yksilön
patologiasta. Yksilöterapia onkin riittämätöntä, mutta perhe- ja
yhteisöpohjaiset auttamiskeinot tehokkaita. Terapeuttiseksi tavoitteeksi
9
asetetaan kahtalaisuuden sietäminen, kun taas määritellyn surun kohdalla
pyritään ennen kaikkea hyväksyntään ja surun umpeutumiseen. Elämä ei aina
ole reilua. Merkityksen löytämisessä kärsimyksestä voivat auttaa esimerkiksi
sen havaitseminen väistämättömäksi, myönteiset tulkintatavat, pienet hyvät
teot, huumori ja anteeksianto. Maltillinen hallinta ja realistinen toiveikkuus
ovat eduksi toipumisessa; irtautuminen mahdottoman menneen toivomisesta
auttaa aiempaa kypsemmän toivon äärelle. Mielenterveysomaisen menetyksen
ympäriltä puuttuu sellaisia ulkoisia muotoja ja rituaaleja, joita liittyy
esimerkiksi fyysiseen kuolemaan. Koska näiden kuitenkin tiedetään olevan
hyödyksi toipumiselle, voisimme luoda niitä enemmän itse tarpeen mukaan.
Tässäkin erilaiset luovat keinot ovat usein avuksi.
Surun ulottuvuuksiksi on nimetty epätoivo, paniikkikäyttäytyminen, viha ja
syytös, irrallisuus, epäjärjestys ja henkinen kasvu. Henkisen kasvun merkkejä
edustavat esimerkiksi välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen,
arvojärjestyksen muutos ja läheisten arvostuksen lisääntyminen. Näitä on
nähdäkseni usein
meissä
mielenterveysomaisissakin
havaittavissa.
Menetyksen tuskaan voi sekoitettua myönteisiä tunteita, eikä niistä tarvitse
tuntea syyllisyyttä. Myönteiset tunteet menetyksen alun jälkeen ovat yleisesti
hyvän toipumisen merkki, samoin kyky kokea myönteisiä ja kielteisiä tunteita
samanaikaisesti. Mielenterveysomaisten surut vaihtelevat monin tavoin, niin
myös ilot. Omaisyhdistyksessä kaikkien kokemukset ovat arvokkaita ja
jakamisen arvoisia.
10
OMAISNEUVONTA
Omaisneuvonta on yhdistyksen työntekijöiden tarjoamaa tietoa ja tukea
psyykkisesti oireilevien ja sairastuneiden omaisille ja läheisille.
Luottamuksellisessa keskustelussa omainen voi käydä läpi sen hetkistä
elämäntilannettaan sairastuneen omaisena. Tavoitteena on, että omainen saa
omin sanoin puhua huolestaan ja sen herättämistä tunteista. Yhdessä voimme
miettiä keinoja arjen vuorovaikutustilanteisiin ja omaisen hyvinvoinnin
lisäämiseen. Neuvonnassa huomioidaan myös perheen lasten tiedonsaanti
ikätason mukaisesti.
Omaisneuvonta on maksutonta eikä velvoita jäsenyyteen.
Lisätietoja ja ajanvaraus
p. 040 455 2162 tai katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
11
OMAISEN ABC -kurssi
Psyykkisesti sairastuneiden läheisille
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, joiden läheinen on
sairastunut kahden vuoden sisällä. Voit osallistua kurssille myös,
vaikka läheisesi sairastumisesta olisi pidempi aika, jos et ole aiemmin
käsitellyt vertaisryhmässä läheisesi psyykkisen sairauden herättämiä
tunteita ja vaikutusta omaan elämääsi. Osallistuminen ei edellytä
yhdistyksen jäsenyyttä.
Läheisen psyykkinen sairastuminen herättää paljon kysymyksiä ja
erilaisia tunteita. Omaisen ja lähipiirin ei ole välttämättä helppoa
käsittää uutta tilannetta ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Omaisen omat tarpeet ja toiveet voivat jäädä taka-alalla. Olo saattaa
olla uupunut ja yksinäinen kaiken keskellä. Aina ei myöskään tiedä
mistä saisi apua tai kenelle voisi tilanteesta puhua.
Omaisen ABC-kurssi sisältää kolme tapaamiskertaa, joista jokaisella
on omaisen asemaan ja elämään liittyvä aihe. Ryhmää ohjaavat
omaistyöntekijät Katja Putkonen ja Vilma Arvola
Maanantaisin 7.9., 14.9. ja 21.9. klo 17.30 – 19.30
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.8. mennessä
p. 040 455 2160 / vilma.arvola(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
12
PROSPECT -ryhmä
Vertaisryhmä omaisille, joiden läheisen
sairastumisesta on kulunut yli vuosi
Prospect- ryhmässä tarkastelun kohteena ovat omaisen kokemukset,
tunteet, stressin kokeminen ja selviytyminen haastavassa
elämäntilanteessa.
Kun läheisen sairastumisesta on kulunut jonkun aikaan ja akuutein
kriisi on ohitse, voidaan keskittyä myös omaan hyvinvointiin ja
tulevaisuuteen suuntautumiseen.
Ryhmä kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa ryhmää kahden
vertaisohjaajan johdolla.
Maanantaisin 5.10 – 7.12.2015. klo 17.45 – 19.30
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Ilmoittautumiset 30.9. mennessä
p. 040 455 2160 / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
13
MIELENTERVEYDEN
ENSIAPU® 2
Kurssi kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille
Kaksipäiväinen kurssi antaa tietoa mielenterveyden häiriöistä sekä
valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon. Lisäksi kurssilla opetellaan
Mielenterveyden ensiavun askeleet.
MTEA®2 – kurssi muodostuu viidestä osiosta: Masennus,
traumaattiset kriisit, päihderiippuvuus, ahdistuneisuushäiriöt,
psykoosit ja itsetuhoinen käyttäytyminen. Mielenterveyden
ensiapu®2 on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä malli.
Kurssin hinta on yhdistyksen jäsenille 30€ ja muille 45€€. Maksu
sisältää kurssikirjan. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen
jäsenyyttä.
Ke 2.12.2015 klo 9-16 ja ma 7.12.2015 klo 9-16
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Lisätiedot ja ilmoittautumiset ma 16.11.2015 mennessä
p. 040 455 2161 / minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
14
LUENNOT
23.9.15.
MITEN TRAUMAATTINEN KOKEMUS NÄKYY IHMISESSÄ
Alustaja: Psykologi Pia Kaulio
Ajankohta: ke 23.9. 15 klo 17-19
Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml)
Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua.
5.10.15
MISTÄ JA MITÄ TUKEA VOI SAADA KUN SAIRASTUU?
Tietoa palveluista ja tukimuodoista eri palveluiden perusteella.
Alustaja: Johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristavaara
Ajankohta: ma 5.10. klo 17-19
Paikka: Juteinitalo (Kauppatie 3, Parola)
Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua.
10.11.15
KELAN ETUUDET OMAISHOITOPERHEILLE
Tietoa Kelan palveluista ja etuuksista
Alustaja: Suunnittelija Erja Koskinen, Kanta-Hämeen vakuutuspiiri
Ajankohta: ti 10.11..15 klo 17-19
Paikka: Juteinitalo (Kauppatie 3, Parola)
Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua.
25.11.15. KESKUSTELLAAN LASTEN JA NUORTEN ITSETUHOISUUDESTA
Luento on suunnattu ammattilaisille ja opiskelijoille. Ilmoittaudu mukaan
20.11. mennessä vilma.arvola(at)omaisyhdistys.com tai p. 040 455 2160
Alustaja: terveystieteiden tohtori-opiskelija Tiina Salmi
Ajankohta: ke 25.11.15 klo 13.30-15.30
Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml)
Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu yhdistyksen tiloissa.
25.11.15.
MISTÄ JA MITÄ TUKEA VOI SAADA KUN SAIRASTUU?
Tietoa palveluista ja tukimuodoista eri palveluiden perusteella.
Alustaja: Johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristavaara
Ajankohta: ke 25.11.15. klo 17-19
Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml)
Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua.
15
PERINTEINEN KYNTTILÄTAPAHTUMA ITSEMURHAN
TEHNEIDEN MUISTOLLE
Sunnuntaina 15.11. klo 17 Kumppanuustalolla
Tilaisuus alkaa kynttilöiden sytytyksellä Kumppanuustalon portailla klo 17,
jonka jälkeen siirrytään sisätiloihin. Ilta sisältää erilaista ohjelmaa mm.
musiikkia, omaisen puheenvuoron, pulla ja glögiä.
Tilaisuuden
järjestävät
yhteistyössä
FinFami
–
Kanta-Hämeen
mielenterveysomaiset ry, Irti Huumeista ry, Hämi ry ja Hämeenlinna-Vanajan
seurakunta.
Lämpimästi tervetuloa.
16
VANHEMPIEN RYHMÄ
Vertaisryhmä vanhemmille, joiden täysi-ikäinen
lapsi oireilee tai on sairastunut psyykkisesti
Oman lapsen sairastuminen psyykkisesti vie myös vanhemman
voimavaroja. Tilanteet ovat usein pitkäkestoisia, ja sisältävät sekä
hyviä että huonoja jaksoja. Vanhemman oma jaksaminenkin
vaihtelee lapsen voinnin mukaan. Tilanne herättää monenlaisia
tunteita ja ajatuksia.
Ryhmässä voit vaihtaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja muiden
samankaltaisessa tilanteessa olevien vanhempien kanssa.
Torstaisin 13.8., 10.9., 12.11. ja 10.12. klo 18-20
Iltaryhmiin ei ilmoittautumista
Lokakuussa la 17.10. klo 10-14. Päivätapaamiseen
ilmoittautuminen Katjalle 13.10 mennessä
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Lisätiedot Katjalta p. 040 455 2162 /
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
17
VERTAISPÄIVÄ
Sinulle, jonka veli tai sisko oireilee tai on
sairastunut psyykkisesti
Veljen tai siskon oireillessa psyykkisesti tilanne on yleensä
monitahoinen. Itsellä voi usein herätä huoli myös vanhempien
jaksamisesta ja omasta kohtalosta. Sairastunko minäkin? Mitä voin
tehdä sairastuneen hyväksi? Onko minulla oikeutta elää omaa hyvää
elämää? Asioista ja niiden herättämistä tunteista ei välttämättä ole
helppo keskustella perheessä tai lähipiirin kanssa.
Tässä tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus tavata samankaltaisessa
tilanteessa eläviä, vaihtaa yhdessä kokemuksia, sekä tunnistaa ja
käsitellä omia tunteita tilanteeseen liittyen. Tapaamisessa pohditaan
mm. omaa ja muiden suhtautumista sisaruksen sairauteen.
Tilaisuus on maksuton eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Päivän
aikana on tarjolla kevyt salaattilounas. Tilaisuus on täysi-ikäisille.
Lauantaina 19.9.2015 klo 10-14
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Ilmoittautumiset 14.9. mennessä. p. 040 455 2162 /
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
18
VERTAISPÄIVÄ
Sinulle, jonka puoliso oireilee tai on sairastunut
psyykkisesti
Puolison psyykkinen sairaus tuo aina muutoksia parisuhteeseen ja
koko perheen elämään. Muutokset voivat näkyä suhteen eri osaalueilla mm. vuorovaikutuksessa, läheisyydessä ja entisten roolien
muuttumisena. Oma jaksaminen saattaa olla koetuksella varsinkin
pidempään jatkuneissa tilanteissa. Tilanne herättää paljon huolta,
erilaisia tunteita ja ajatuksia. Myös omat tarpeet saattavat jäädä takaalalle.
Tässä tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus tavata samankaltaisessa
tilanteessa
eläviä,
vaihtaa
kokemuksia,
kuulumisia
ja
selviytymiskeinoja.
Tilaisuus on maksuton eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Päivän
aikana on tarjolla kevyt salaattilounas.
Lauantaina 21.11.2015 klo 10-14
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Ilmoittautumiset ma 16.11. mennessä p 040 455 2162 /
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
19
VERTAISTAPAAMINEN
Sinulle, jonka läheinen on sairastunut psyykkisesti
ja lisäksi on ongelmia päihteiden kanssa
Läheisen ihmisen psyykkinen sairaus muuttaa myös lähipiirin
elämää sekä herättää monenlaisia tunteita ja huolia. Jos mukana on
lisäksi myös päihteiden väärinkäyttöä, se lisää läheisten huolta
entisestään.
Päihteiden käytöstä voi olla vaikea puhua. Myös hoidon saaminen
saattaa olla hankalaa. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmista
kärsivää saatetaan pallotella eri tahojen välillä.
Tilaisuudessa on mahdollisuus tavata samankaltaisessa tilanteessa
eläviä,
sekä
vaihtaa
kokemuksia
ja
selviytymiskeinoja.
Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.
Maanantaina 1.12.2015 klo 18-20
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Ei tarvitse ilmoittautua, lisätiedot p. 0404552162 /
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
20
VERTAISILTA
Aikuisille, jota ovat eläneet lapsuutensa
psyykkisesti sairastuneen vanhemman kanssa.
Elämä psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa on voinut jättää
jälkeensä paljon kysymyksiä, ajatuksia ja erilaisia tunteita, joista ei
ehkä ole helppo puhua omassa lähipiirissä.
Lapsena perheen tilannetta ei välttämättä ymmärtänyt, eikä tiennyt,
että vanhemman erikoisen käyttäytymisen syynä on ollut psyykkinen
sairaus. Välttämättä vanhemman käyttäytymistä ei lapsena ole
pitänyt poikkeavana, kun ei ole tiennyt muusta.
Tapaamisessa voit vaihtaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja muiden
aikuisten lapsiomaisten kanssa, sekä tunnistaa ja käsitellä omia
tunteita tilanteeseen liittyen. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen
jäsenyyttä.
Torstaina 15.10.2015 klo 18-20
Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml)
Ei tarvitse ilmoittautua, lisätietoja voi kysellä Katjalta
p. 040 455 2162 tai katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
- Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu www.omaisyhdistys.com
21
VAPAAEHTOINEN HAUSSA. SINÄKÖ SE OLET?
Oletko lukutoukka?
Kirjoittaisitko muutaman lauseen arvion
lukemastasi kirjasta. Toimiston kirjahyllyn päällä on
keltainen ”haluaisin suositella” -kansio.
Jaamme sen Facebookissa tai tulostamme toimiston
seinälle. Näin muutkin löytävät helposti kirjahyllyn
helmet.
Paitakuljeskelija?
Käytkö tapahtumissa, torilla, paikoissa jossa
kulkee paljon ihmisiä? Toimistolta voit hakua
yhdistyksen paidan päälle ja nipun esitteitä
kassiin. Paita on kävelevä mainos, josta logo ja
yhdistyksen nimi voivat jäädä ihmisten mieleen.
WOIMAryhmään yhden kerran vetäjä
Oletko kiinnostunut suunnittelemaan ja
ohjaamaan virkistyksellistä tapaamista yhdessä
toisen omaisen kanssa? Haluaisitko näyttää
porukalle harrastuksesi tai käydä porukalla
näyttelyssä?
Mitä sinä haluaisit tehdä?
Miten sinä haluaisit tehdä yhdistyksen hyväksi?’
Onko sinulla idea jonka joku muu voisi toteuttaa?
Näistä ja muista
vapaaehtoistoiminnan
mahdollisuuksista voi kysyä
lisää Minnalta
p 040 455 2161 /
minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
22
KLO 5 Tee
Kello viiden tee on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja sen
ajamiin asioihin. Mietimme ja suunnittelemme yhteisiä asioita rennossa
hengessä teekupin äärellä. Näihin tilaisuuksiin ei ole tarvetta ilmoittautua.
Teet hörpitään yhdistyksen tiloissa Kumppanuustalolla. Halutessasi saat
lisätietoja Minnalta. p. 040 455 2161 / minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
to 3.9. klo 17-19
Ilonan-päivän suunnittelu
Mielenterveysomaisten valtakunnallinen päivä, Ilonan päivä, on 9.10.
Syyskuun klo 5:n teellä mietitään tämän vuotista Ilonan päivää.
ke 21.10. klo 17-19
Talkootoiminnan kehittäminen
Tänä iltana kaikille halukkaille riittää pientä hommaa. Mukaan vain, teetä
riittää kaikille!
ti 3.11. klo 17-19
Vuoden 2016 ideointi
Mitä seuraava vuosi tuokaan tullessaan? Marraskuisena iltana mietimme
tulevan vuoden haasteta ennalta päätetystä näkökulmasta.
Yhdistyksen syyskokous
Tiistaina 17.11 klo 18
Kumppanuustalolla
Esillä on sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu
Tervetuloa!
23
TIEDOTETAAN YHDESSÄ
Tehdäänkö yhdessä yhdistyksen nimi ja toiminta kaikille tutuksi?
Pyöräytetään
käyntiin
yhteinen
tempaus,
jotta
tavoittaisimme
mahdollisimman monia toiminnastamme hyötyviä. Pidetään asiaa esillä,
jolloin sellaisetkin ihmiset, joille asia ei juuri nyt ole ajankohtainen, kuulevat
yhdistyksen olemassaolosta.
Silloin kun asia ei ole itselle ajankohtainen, yhdistyksen ilmoituksiin ei
välttämättä kiinnitä huomiota. Sitten jos asia tulee ajankohtaiseksi ja tarvitsisi
tukea, voi olla niin uuvuksissa tai kuormittunut, että ei jaksa ehkä seurata
lehtiä, eikä huomaa esitteitä ja mainoksia. Tukea saa mahdollisimman
nopeasti, jos on jo ennestään kuullut FinFami – Kanta-Hämeen
mielenterveysomaisten olemassaolosta.
Yhdistyksestä ja sen toiminnasta kannattaa siis kertoa laajasti ihmisille
riippumatta siitä, onko kuulijalla ajankohtainen tarve osallistua yhdistyksen
toimintaan.
Tässä muutama tapa, jolla voit osallistua tiedon levittämiseen. Näistä jokainen
juttu on tärkeä, pienistä puroista muodostuu suuri virta.
Halutessasi voit kertoa yhdistyksen työntekijöille missä yhteydessä olet
mainostanut yhdistystä. Voit myös miettiä minkälaisissa yhteyksissä
yhdistyksestä on helppo mainita, minkälaisia julkaisuja on luonteva jakaa
eteenpäin ja minkälaisen asian takana on itse hyvä olla. Jokainen sana on
tärkeä. Kiitos.
Yhdistyksestä kertominen yhdelle henkilölle
Jo yhdistyksen nimen mainitseminen tavallisen keskustelun
yhteydessä saa toimintaamme tunnetummaksi. Voit esimerkiksi
kertoa jollekin, minkälaiseen FinFamin toimintaan olet
osallistumassa tai minkälaisessa toiminnassa olet ollut.
24
Yhdistyksen nimen mainitseminen hoitoneuvottelussa
Hoitohenkilökunnan olisi ensisijaisen tärkeää tietää FinFamin
toiminnasta, jotta he osaisivat suositella yhdistystämme muille
mielenterveysomaisille. Kaikki lääkärit ja hoitajat eivät välttämättä
tiedä vielä meidän yhdistyksestä. Tai ainakaan he eivät tiedä siitä
niin paljon, että osaisivat kertoa, mitä hyötyä omaiselle voisi olla
yhdistyksen toimintaan osallistumisesta.
Osallistuessasi läheisesi hoitoneuvotteluun, voit mainita
yhdistyksen nimeltä. Voit esimerkiksi kertoa miten olet hyötynyt
yhdistyksestä tai kysyä hoitohenkilökunnalta ovatko he kuulleet
yhdistyksen toiminnasta aiemmin.
Yhdistyksen Facebook-julkaisujen jakaminen ja julkaisuista
tykkääminen
Yhdistyksen Facebook-sivun löydät nimellä FinFami – KantaHämeen mielenterveysomaiset. Julkaisemme Facebookissa
aktiivisesti tietoa tulevasta toiminnasta, linkkejä ajankohtaisiin
artikkeleihin
sekä
kuvien
muodossa
pieniä
paloja
yhdistystoiminnan arjesta. Jakamalla yhdistyksen julkaisun omalla
Facebook-sivullasi, omat Facebook-kontaktisi näkevät FinFamin
julkaiseman asian. Samoin se, että tykkäät julkaisuistamme, näkyy
kavereidesi uutisvirrassa. Siitä ei kuitenkaan jää merkintää omalle
sivullesi pysyvästi.
Tässä vinkkejä miten voit jakaa julkaisujamme:
Julkaisun alareunassa näkyy sanat ”TYKKÄÄ”, ”KOMMENTOI” ja
”JAA”
Klikkaa JAA
…jatkuu seuraavalla sivulla
25
Tästä aukeaa vaihtoehdot ”JAA NYT(KAVERIT)”, ”JAA” ja
”LÄHETÄ VIESTINÄ”
Klikkaa JAA…
 tästä aukeaa ikkuna, johon voit kirjoittaa ”saatteen” jakamallesi
julkaisulle.
 Voit myös pelkästään jakaa julkaisun, sinun ei ole
välttämätöntä kirjoittaa mitään itse.
Huomioi myös tämä:
Jos jaat eteenpäin linkin esim. lehtijuttuun ja yhdistyksen sivuilla on
siihen kirjoitettu saate, huomioi, että tämä saate ei siirry mukana.
Vain linkitetty artikkeli julkaistaan omalla sivullasi. Jos haluat
laittaa saatteeksi yhdistyksen Facebook-sivulla olleen tekstin, voit
kopioida ja liittää sen omaan julkaisuusi yllä mainitussa kohdassa,
jossa voi lisätä saatteen.
Jos jaat yhdistyksen jakaman kuvan, siirtyy kuvan oheen
kirjoittamamme teksti automaattisesti mukana. Tällöinkin voit
”JAA” toiminnolla lisätä oman saatteesi julkaisuun.
Ikkunassa lukee automaattisesti ”via FinFami Kanta-Hämeen
mielenterveysomaiset ry” mikä tulee näkymään jakamasi julkaisun
yläreunaan.
Facebookin tavat jakaa uutisvirtaan erilaisia julkaisuja ovat
omintakeiset. Vaikka olisit tykännyt yhdistyksen sivusta, et
välttämättä saa tekemiämme päivityksiä ja jakamiamme linkkejä
omaan uutisvirtaasi. Kannattaa siis käydä katsomassa yhdistyksen
sivua Facebookissa.
26
Miten…
Kuka…
Mikä…
…auttaa kun
mielenterveyden kanssa
on pulmia?
Mielenterveysviikolla
ke 18.11. klo 13-15.30
Ahveniston sairaalan luentosalissa
Luomme OpenSpace* – menetelmällä areenan yhteiselle
keskustelulle.
Tule kertomaan näkemyksesi, keskustelemaan ja rakentamaan
yhteistä ymmärrystä
Tilaisuus on tarkoitettu ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille,
sairastuneille, kuntoutujille, oireileville, omaisille, läheltä katsojille,
palveluiden käyttäjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Toivomme ilmoittautumista pe 13.11. mennessä
minna.hotta(at)omaisyhdistys.com, jotta osaamme varata sopivan määrän
kahvia. Jos viime tipassa huomaat, että pääsetkin osallistumaan vaikka et ole
ilmoittautunut, olet tervetullut mukaan!
*Mikä on OpenSpace –menetelmä?
Oletko joskus
 osallistunut kokoukseen, jossa et ole ollut erityisen kiinnostunut kaikista
käsiteltävistä aiheista?
 vetänyt itse kokousta, jossa kaikki kokouksen osallistujat eivät ole olleet
kiinnostuneita tärkeäksi kokemastasi aiheesta?
 kokenut, että on asioita joita ei koskaan käsitellä koska ne ovat liian
"vähäpätöisiä" tai koska ne ovat niin sanottuja "puhumattomia asioita" joita ei
vain käsitellä?
 ajatellut, että aikaa ei ole ollut riittävästi jonkun tärkeän asian käsittelyä varten
tai, että jonkun asian ympärillä on käyty keskustelua pidempään kuin mitä
tarvitsisi?
 kokenut, että et ole saanut riittävästi aikaa keskustella juuri niiden ihmisten
kanssa keiden kanssa koet, että olisi tärkeä keskustella?
Open Space-menetelmä antaa osallistujille mahdollisuuden osallistua niihin
keskusteluihin jotka he kokevat kiinnostaviksi.
27
Elävä kirjasto on hyvä mahdollisuus lisätä ihmisten
tietoisuutta
esim.
mielenterveysongelmista
ja
sairastumisen vaikutuksesta koko perheeseen
LÄHTISITKÖ SINÄ ELÄVÄKSI KIRJAKSI
la 12.9. Hämeenlinnan pääkirjastolle klo 9-15
Elävä Kirjasto -tapahtumissa vierailijoille annetaan mahdollisuus puhua
epämuodollisesti “lainaamiensa” ihmisten kanssa. Lainattavina on iältään,
sukupuoleltaan ja kulttuuriselta taustaltaan erilaisia vapaaehtoisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa 15-20 minuutin keskustelutuokioita, joilla
voidaan murtaa yleisimpiä ennakkoluuloja positiivisesti ja humoristiseen
tapaan.
Minkä niminen kirja sinä olisit?
 Elävät kirjat määrittelevät keskusteluaiheet eli otsikkonsa itse. Jokainen
kirjasto muodostuu omanlaiseksi siihen ilmoittautuvien vapaaehtoisten
kokoelmallaan.
 Aiemmin Elävän kirjaston kirjavalikoimassa on ollut mm. Koulupoliisi,
Käsityöihminen, Homo, Larppaaja, Paperintaittelija, Pappi,
Aivovammainen, CP-vammainen, Epileptikko, Feministi,
Pitkäaikaistyötön, Kahden kulttuurin isoäiti, Transsukupuolinen nainen,
Vaikeasti liikuntavammainen, Yh-äiti, Mielenterveyskuntoutujan läheinen.
Jos kirjaksi lähteminen kiinnostaa, toimi näin:
1. Ilmoittaudu suoraan kirjastonhoitaja Sini Kiukaalle
(sini.kiuas(at)hameenlinna.fi). Kerro ilmoittautumisen yhteydessä
1. kirjaotsikkosi
2. yhteystietosi (sähköposti ja puhelin) sekä
3. ruokavalio-erityistarpeesi.
4. Kerro myös, omaatko jo kokemusta menetelmästä.
2. Laita viesti osallistumisestasi myös yhdistykseen
minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
Uusille kirjoille toteutetaan pakollinen perehdytys torstaina 10.9.
klo 17-20 Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2)
Järjestäjinä Hämeenlinnan kirjasto, kokemuskoulutuksen alueellinen
ohjausryhmä ja FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry
28
WOIMAryhmä
Uusi WOIMAryhmä on vastaus omaiskahvilan muuttuneeseen tarpeeseen.
Ilta-aikaan erilaisten virkistävien teemojen ympärille kokoontuva ryhmä on
vapaamuotoinen kohtaamisen mahdollisuus niin tutuille jäsenille kuin
uusillekin omaisille.
Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua eikä se vaadi yhdistyksen jäsenyyttä. Voit
tulla yksin tai yhdessä naapurin, tuttavan tai vaikkapa työkaverin kanssa. Voit
osallistua niinä kertoina, jotka sinulle sopivat.
Ke 30.9. klo 17 Kävelyä porukalla
Tavataan klo 17.00 kaupunginpuiston juhlakentän lavan edessä. Säähän
sopivalla varustuksella kävellään porukalla linnanpuistossa ja sen
ympäristössä.
Jokaiselle löytyy sopiva vauhti ja kävelysauvoja löytyy muutamille lainaksi.
Voit myös ottaa omat kävelysauvat mukaan tai kävellä ilman sauvoja.
Ke 28.10. klo 15 Katsotaan taidetta yhdessä
Kokoonnutaan klo 15 Kumppanuustalolla, yhdistyksen tiloissa. Lähdetään
porukalla kohti Hämeenlinnan taidemuseota, jossa tutustutaan Eija-Liisa
Ahtilan videoteoksiin. Näyttelyn jälkeen palaamme yhdessä
Kumppanuustalolle, jossa kahveiden äärellä jutustelemme näyttelyn
herättämistä ajatuksista ja kokemuksista.
Ke 2.12. klo 17 Yhdessä askarrellen
Kokoonnutaan Kumppanuustalolle, yhdistyksen tiloihin,
tekemään joulukortteja ja joulukoristeita. Tekemiseen on varattu monenlaista
materiaalia, mutta voit tuoda myös omia materiaaleja mukanasi jos haluat.
Jos sinulla on ideoita ja taitoja, voit jakaa niitä muille. Mukaan voit tulla,
vaikka et olisikaan "askarteluihminen", eli apua ja vinkkejä ryhmästä
varmasti saa.
Ryhmän tulevaa toimintaa ideoidaan ryhmäläisten kesken eli
lähtemällä mukaan, voit vaikuttaa tulevien tapaamisten
ohjelmaan.
Lisätietoja voi kysellä Katjalta puh 040 455 2162
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
29
AJATUKSENI, SANANI - runopalsta
Kulkee elämä verkkaista latua,
toiset ohitse kiirehtivät
tietämättä edes minne ovat lopulta menossa.
Suunnitelmia pitää olla monta;
ei aina edes tiedä minkä valitsevat.
Jos pysähtymään joutuvat,
se on satua kauhistuttavaa;
Eivät kohdata uskalla hiljaisuutta.
Syksyn runoilija:
nimim. Karjakko
Sieluni vaeltaa autioilla nummilla,
tiettömissä erämaissa tuntien tuulen kasvoilla,
kuuntelen vuoripuron kertomuksia.
vanhojen puiden salaisuuksia.
Illan nuotiopaikan tunnelma
vie ajatukset menneisiin vuosisatoihin,
edesmenneisiin ihmisiin.
Todellisuudessa kyynel silmänurkassain
tyhjyys sisälläin,
tietäen että on sidottuna aikaan, paikkaan
pääsemäti irti näkymättömistä mielen kahleista
Äänetön huuto anoo apua,
mutta kukaan ei sitä tajua.
Katse täynnä surua
ei sitäkään nähdä.
Luulevat että olen vahva.
Kevätmaan tuoksu,
muuttolintujen ensisävelet,
ihmisillä lämpö sydämissä.
Minä elän.
30
-kurssi pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittavat mielenterveysja/tai päihdeongelmat
13.-15.11.2015 Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa Ylöjärvellä
Kurssin tavoitteena on tarjota tietoa siitä, miten puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien
pariskuntien kanssa on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen
arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritään löytämään suhteen vahvuuksia ja
tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta.
Kurssin hinta on 120€ /pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman.
Hakuaika kurssille päättyy 8.10.2015.
Hakemuksia saa myös Hämeenlinnan toimistolta.
Hakemukset palautetaan osoitteeseen:
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry
Hämeenkatu 25 A 3.krs.
33200 Tampere
Lisätiedot ja hakemukset:
Tiina Rissa
040 5050 819
tiina.rissa@omaiset-tampere.fi
31
YHDISTYS TIEDOTTAA
Tiedotamme toiminnasta ja ajankohtaisista asioista:
-Yhdistyksen verkkosivuilla www.omaisyhdistys.com
-Facebookissa: Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry
-Twitterissä @FinFamiKH
-Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten Seuratoiminta -palstalla
-Menoinfo – palstoilla lehdissä ja hameensanomat.menoinfo.fi
-Jäsenkirjeessä tammi-, touko- ja elokuussa
JÄSENEKSI YHDISTYKSEEN
Jäsenmaksu vuonna 2015
Henkilöjäsenyys
Perhejäsenyys (samassa taloudessa asuva perhe)
12€
15€
Yhteisöjäsenmaksu
50€
Kannattajajäsenmaksu
50€
Jäsenedut
-Jäsenkirje tammi-, touko- ja elokuussa
-Labyrintti-lehti, 4 nroa / vuosi
-Lainattavat kirjat ja maksuttomat oppaat
Lahjajäsenyys:
Jos ystäväsi voisi hyötyä omaisyhdistyksen jäsenyydestä, voit lahjoittaa hänelle
jäsenyyden maksamalla jäsenmaksun hänen puolestaan. Muistathan kuitenkin
kysyä ystävältäsi suostumuksen jäsenyyteen.
32
YHTEYSTIEDOT
FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry
Kirjastokatu 1
13100 HÄMEENLINNA
www.omaisyhdistys.com
toimisto(at)omaisyhdistys.com
Yhdistyksen työntekijät:
Omaistyöntekijä Katja Putkonen
p. 040 455 2162
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
Omaistyöntekijä
p. 040 455 2160
etunimi.sukunimi(at)omaisyhdistys.com
Toiminnanjohtaja Minna Hotta
p. 040 455 2161
minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
Puheenjohtaja Simo Jalasto
p. 040-8309443
33
FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry
www.omaisyhdistys.com
34
Syysmuistio
FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset
Syyskuu
Lokakuu
ti 3.9.
Kello Viiden tee
17-19
ma 7.9.
Omaisen ABC-kurssi
17.30 – 19.30 ilm.
viim 28.8. Vilmalle
to 10.9.
Vanhempien ryhmä
18-20
la 12.9.
Elävä kirjasto
Hml pääkirjasto 9-15
ma 14.9.
Omaisen ABC-kurssi
la 19.9.
Vertaistapaaminen
sisaruksille. Ilm 14.9
Vilmalle
ma 21.9.
Omaisen ABC-kurssi
ke 23.9.
Trauma-luento
17-19
to 24.9.
Länsituulen omaisten ilta
Länsituulessa 18-20
pe 25.9.
Lapsiperhekurssi
Aulanko
la 26.9.
Lapsiperhekurssi
Aulanko
su 27.9.
Lapsiperhekurssi
Aulanko
ke 30.9.
WOIMAryhmä
klo 17, kaupungin
puisto
ma 5.10.
Prospect-ryhmä
17.45- 19.30. Ilm.
viim 25.9 Vilmalle
pe 9.10.
Ilonan päivä
ma 12.10.
Prospect-ryhmä
17.45-19.30
to 15.10.
Aikuiset lapsiomaiset
tapaaminen
18-20
la 17.10.
Vanhempien ryhmä. Ilm.
13.10 Katjalle
10-14
ma 19.10.
Prospect-ryhmä
ke 21.10.
Klo Viiden tee
ma 26.10
Prospect-ryhmä
ke 28.10.
WOIMAryhmä
35
10-14
klo 17
klo 17,
Marraskuu ma 2.11.
Prospect-ryhmä
ti 3.11
Klo Viiden tee
klo 17
ke-to
Työntekijäpäivät
Kuopio
4.-5.-11
Joulukuu
ma 9.11.
Prospect-ryhmä
to 12.11.
Vanhempienryhmä
18-20
su 15.11.
Kynttilätapahtuma
klo 17
ma 16.11.
Prospect-ryhmä
ke 18.11.
Open space –seminaari
ilm.viim. 13.11.
Ahveniston
sairaala 13-15.30
la 21.11.
Puolisotapaaminen. Ilm viim
16.11.Katjalle tai Vilmalle
10-14
ma 23.11.
Prospect-ryhmä
ke 25.11.
Tietoa palveluista ja
tukimuodoista eri lakien
perusteella
ma 30.11.
Prospect-ryhmä
ti 1.12.
Mielenterveys- ja
päihdeomaisten tapaaminen
18-20
ke 2.12.
Mielenterveyden ensiapu
9-16
ke 3.12.
WOIMAryhmä
klo 17
ma 7.12.
Mielenterveyden ensiapu
9-16
ma 7.12.
Prospect -ryhmä
to 10.12.
Vanhempien ryhmä
17-19
18-20
FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry
Kirjastokatu 1
13100 HÄMEENLINNA
www.omaisyhdistys.com
toimisto(at)omaisyhdistys.com
Toiminnanjohtaja Minna Hotta
p. 040 455 2161
minna.hotta(at)omaisyhdistys.com
Puheenjohtaja
p. 040-8309443
Simo Jalasto
Omaistyöntekijä
Katja Putkonen
p. 040 455 2162
katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com
Omaistyöntekijä
p. 040 455 2160
etunimi.sukunimi(at)omaisyhdistys.com
36