1. No category

Puusiltarakentamisen mahdollisuudet
– esimerkkejä pohjoismaista
Puurakentamisen roadshow
Mikko Viljakainen, Puuinfo
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Norja
•
Vuosittain rakennetaan 140 – 160 uutta
siltaa. Rakentamisen arvo 409 miljoonaa
euroa.
–
–
•
Vahva tahtotila kehittää ja edistää
puusiltojen käyttöä.
–
–
–
•
•
Siltarakentamisessa liian vähän tarjontaa
ja kilpailua.
Puusiltojen markkinaosuus kymmenen
prosenttia.
Norja on puumaa, puun käytöllä suuri
taloudellinen merkitys aluetalouteen ja
työllisyyteen. Myös vientinäkymät
kiinnostavat.
Puun estetiikka, uusiutuvuus ja
rakentamisen ympäristökysymykset
puoltavat puun käyttöä.
Siltarakentamiseen tarvitaan lisää
tarjontaa ja kilpailua. Puusiltatarjonta
Ruotsista ja Suomesta toivotetaan
tervetulleeksi.
Julkinen sektori haluaa näyttää
esimerkkiä.
Taustalla pohjoismainen tutkimushanke.
25.3.2015
Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen
Norjan puusillat
•
Pienet puusillat ovat tavallisesti
tyyppisiltoja, suuret puusillat yksilöllisiä.
–
–
•
Puisten siltojen taloudellinen kilpailukyky
teräkseen ja betoniin verrattuna on hyvä,
varsinkin perusratkaisuissa.
–
–
•
•
Puu on pärjännyt hyvin hankekilpailuissa.
Puusilloissa yksinkertainenkin
arkkitehtoninen ratkaisu koetaan
mielenkiintoisemmaksi kuin betonisillassa.
Puusiltojen pitkäaikaiskestävyydessä ei
ole ollut mainittavia ongelmia.
Ongelmatapauksissa vaurioille ollut selvä
syy, joka on voitu korjata.
–
•
Kansi tyypillisesti esijännitetty
syrjälankkukansi.
Teräsosia liitoksissa, vetotangoissa ja
kaiteissa.
Puun suojauksessa käytetään kreosoottia
tai mekaanista suojausta.
Pisin puusilta nykyisin 70 metriä, voisi
olla helposti 140 metriä.
Puusiltoihin ollaan erittäin tyytyväisiä.
25.3.2015
Lähde: Otto Kleppe, Staten vegvesen
•
•
Måna
•
•
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 24,10 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 3,00 m
– Pääkannattajat 24,10 m
Rakentamisvuosi: 2000
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
•
•
Nesoddvegen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
Pituus: 24,00 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 4,00 m
– Pääkannattajat 24,00 m
Rakentamisvuosi: 2000
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
•
•
Leonardo da Vinci
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
Pituus: 108,20 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 11,90 m
Rakentamisvuosi: 2001
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Nordre Finstad Nord
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus: 38,16 m
Suurin jänneväli: 18 m
Rakentamisvuosi: 2007
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Sörliveien bru
(myös Klemestrud)
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus: 87,00 m
Suurin jänneväli: 17 m
Rakentamisvuosi: 2005
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
•
•
•
•
Gjeitå
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 11,30 m
Suurin jänneväli: 11,09 m
Rakentamisvuosi: 1954/2006
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
•
•
Flisa
25.3.2015
•
•
Mikko Viljakainen
Pituus: 196,32 m
Suurin jänneväli:
– Pääkannattajat 70,34 m
Rakentamisvuosi: 2003
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
•
•
Åsta
•
•
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 90,00 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 10,00 m
– Pääkannattajat 46 m
Rakentamisvuosi: 2014 (rakenteilla)
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Kjölsäter (myös Rena)
Kuvaa ei voi näyttää nyt.
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus: 158 m
Suurin jänneväli: 145 m
Rakentamisvuosi: 2005
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
(panssarivaunukolonna)
•
•
•
•
Tretten
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 148,00 m
Suurin jänneväli: 70,20 m
Rakentamisvuosi: 2012
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
•
•
Stampen
•
•
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 23,00 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 4,90 m
Rakentamisvuosi: 2008
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
Nydalsdumpa
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus: 33,00 m
Suurin jänneväli: 18,10 m
Rakentamisvuosi: 1993
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
•
•
Skogsrud
25.3.2015
•
•
Mikko Viljakainen
Pituus: 54,00 m
Suurin jänneväli:
– Kansi 4,9 m
Rakentamisvuosi: 2009
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Tangen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 34,40 m
Suurin jänneväli: 12,00 m
Rakentamisvuosi: 2002
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
•
•
•
•
Tömte
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 74,13 m
Suurin jänneväli: 23,00 m
Rakentamisvuosi: 2011
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne
Eidsvoll Verk stasjon
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus:
Suurin jänneväli:
Rakentamisvuosi: 1997
Kuormitusvaatimus: Kevyt liikenne
Sundbyveien
25.3.2015
Mikko Viljakainen
•
•
•
•
Pituus:
Suurin jänneväli:
Rakentamisvuosi: 2011
Kuormitusvaatimus: Kevyliikenne/Tieliikenne
•
•
•
•
Rud
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Pituus: 33,00 m
Suurin jänneväli: 25,00 m
Rakentamisvuosi: 2003
Kuormitusvaatimus: Tieliikenne Bk 10/50
Ruotsi
• Puisten siltojen markkinaosuus
on noussut 20 prosenttiin
viimeisen 15 vuoden aikana.
• Lähtölaukaus
puusiltarakentamiselle oli
pohjoismainen tutkimushanke.
• Kehityksen ajurina ovat
– vahvat teolliset toimijat
– hyvä tyyppisiltatarjonta
– aktiivien markkinointi.
• Siltojen päämateriaalina on
liimapuu, josta tehdään sekä
raskaan että kevyen liikenteen
siltoja.
25.3.2015
Lahde: Martinsons ja Träbyggnadskansli
Liimapuurakenteisten siltojen etuja
•
Liimapuurakenteisia siltoja pidetään
erittäin edullisina.
–
–
–
•
15 - 20 metriä pitkä liimapuinen
maantiesilta on noin 20 - 30 % edullisempi
kuin vastaava betonisilta.
Puusiltojen huolto- ja ylläpitokustannusten
ovat vastaavia betonisiltoja pienemmät.
Lisäksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt
liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi.
Korkea esivalmistusaste ja nopea
pystytysvaihe työkohteessa.
–
–
–
–
–
–
25.3.2015
Pintakäsittelyt, putkiasennukset,
kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja
esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla.
Ei valumuottien rakentamista ja purkua, ei
raudoitusta.
Arkkujen teko ei häiritse muuta liikennettä.
Ei kuivumisaikaa.
Kevyt nostokalusto riittää.
Asennustyöt mahdollisia myös hankalissa
paikoissa.
Lahde: Martinsons
•
Liimapuisen 130 metriä pitkän kevyen
liikenteen sillan asennusaika on 3 – 4 viikkoa.
•
16 metriä pitkän liimapuisen maantiesillan
vain 4 päivää.
Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys
Ruotsissa
•
•
Tekninen käyttöikä on 80 vuotta.
Käytännössä siltojen oletetaan kestävän
huomattavasti kauemmin.
Kreosoottia ei haluta käyttää puun
suojaamiseen EU-määräysten vuoksi.
–
•
Kansirakenteen vesieristys on kaiken a ja o.
–
–
•
Tarkistetaan kuuden vuoden välein.
Samalla tarkistetaan pistokokein
esijännitysterästen oikea jännitysmomentti.
Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään
silmämääräisesti sillä mahdolliset
vuotokohdat on helppo havaita.
–
•
Käytön jälkeen puuosat voidaan käyttää
bioenergiana.
Kostuessaan puu turpoaa ja se voidaan
nähdä esijännitysterästen prikkojen ja
muttereiden uppoamisesta rakenteeseen.
Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25
vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu
ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii
rakenteessa kulutuskerroksena.
–
25.3.2015
Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan.
Lahde: Martinsons
Martinsonsin tyyppisilta maanteille
RAKENNE
•
•
•
•
•
•
Standardituote on liimapuinen 16 metriä
pitkä ja 8 metriä leveä maantiesilta.
Rakennetaan massiivisista
liimapuupalkeista, jotka on tehty
liimaamalla useita liimapuupalkkeja
rinnakkain.
Palkit asennetaan rakenteessa
vierekkäin kiinni toisiinsa.
Palkkien läpi on porattu reiät, joihin
asennetaan vetotangot. Vetotangot
kiristetään 15 tonnin lujuuteen, jolloin
koko siltakansi alkaa toimia yhtenä
kantavana levynä.
Kannen päälle tehdään vesieristys ja sen
päälle monikerroksinen yhteensä 110
mm paksu asfalttinen kulutuskerros.
Kevyenliikenteen sillassa
kulutuskerrosten paksuus on 80 mm.
25.3.2015
Lahde: Martinsons
Martinsonsin Tyyppisilta maanteille
KAITEET JA SUOJAUS
•
Kaiteet ruuvataan kiinni palkkirakenteen
saumaan kiinnitettyihin RSTkiinnikkeisiin.
–
–
–
•
Kantavat rakenteet maalataan, koska
Ruotsin määräykset edellyttävät niin.
Varsinainen suoja näkyville
puurakenteille tehdään erillisin
puuverhouksin.
–
•
Kaidekiinnikkeet mitoitetaan aina kantavia
rakenteita heikommiksi, jolloin mahdolliset
törmäykset eivät aiheuta haittaa kantaville
rakenteille.
Ruuviliitosten vuoksi kiinnikkeet on
tarvittaessa helposti uusittavissa.
Kaiderakenne on sama vakioratkaisu kuin
muissakin silloissa.
Puuverhous antaa rakenteille
kulutuskerroksen, joka on tarvittaessa
helposti uusittavissa.
Martinsonsin puusiltatehdas on toiminut
20 vuotta ja valmistanut sinä aikana noin
700 siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on
noin 50 siltaa vuodessa.
25.3.2015
Lahde: Martinsons
Martinsonsin Tyyppisilta maanteille
PERIAATEKUVA
25.3.2015
Piirroskuva: Martinson
Skellefteån liimapuinen kevyenliikenteen
silta
•
Skellefteån liimapuinen
kevyenliikenteen silta perustuu
riippukannatukseen.
– Jänneväli 130 metriä.
•
•
•
Sillan osat valmistettiin tehtaalla
täysin valmiiksi. Mukaan
asennettiin valmiiksi myös mm.
sillan alle tuleva kaukolämpöputki,
jotta asennusaika kohteessa
saadaan mahdollisimman lyhyeksi
(3 – 4 viikkoa).
Kevyen liikenteen sillassa
hyödynnetään myös puun
esteettisiä ominaisuuksia.
Kevyen liikenteen silta tulee
olemaan alueen maamerkki, joten
siihen on suunniteltu myös
valaistus, joka korostaa
siltarakenteita.
25.3.2015
Lahde: Martinsons
25.3.2015
Mikko Viljakainen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
25.3.2015
Mikko Viljakainen
Kiitos!
Lisää tietoa puusta ja puurakentamisesta Puuinfo.fi
mikko.viljakainen@puuinfo.fi
p. 040 526 6413
25.3.2015
Mikko Viljakainen