1. No category

YMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN –
SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT
RY.
20.3.2015 TAMPEREEN ILVES
KLO
12.30-15.15
SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI
Raul Soisalo
KOULUTUSTILAISUUS ALKAA
IHMINEN IHMISELLE – AINUTLAATUINEN SUHDE
KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN –
YMMÄRTÄVÄ YHTEYS TOISEEN
KONSTIKAS KÄYTÖS – OIRETTA VAI ILMAISUA
MITEN SAADA LISÄÄ KIKSEJÄ TYÖSTÄ?
2
VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ –
SUUNTAAN TAI TOISEEN…
3
4
IHMINEN IHMISELLE – AINUTLAATUINEN SUHDE
SINUN JA MINUN VÄLILLÄ

Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten
silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten
psykoterapeutti, jonkun mielestä jopa
epäammatillinen…

Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle –
kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa
tärkeälle ihmiselle.
5
RAUL SOISALO
Oikeustieteilijä Minnan aviomies
 Kristianin 8v ja Alisan 5v isä
 Käyttäytymistieteilijä, Psykoterapeutti (VET)
 Soveltavan psykologian johtava kouluttaja
 Harrastukset:

Musiikki
 Ilmailu (PPL)
 Purjeveneily Kreikan saaristossa ja moottoriveneily
Saimaalla
 Sotilasilmailupedagogiikan ja ilmailupsykologian
asiantuntija Suomen Ilmavoimissa


Ystäviä ei montaakaan
6
MIKÄ ON EETTISTÄ JA OIKEIN?
MITÄ ON AUTTAMINEN?
Psykologia:
 Lääketiede:
 Lastensuojelu:
 Kuntoutus
 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto:

ENTÄ SINULLA?
 Mitä sanoo vastaanotto- ja osastoasiantuntijan
etiikka?
 Miten määrittelette laadukkaan auttamisen?
 Milloin koette tehneenne hyvää?

7
LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA
8
AUTTAVA KESKUSTELU
Puhuvaan, puhuvaan, joo – puhuvaan, AAIVAN!
 Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia.
 Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin
kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen
tonttiin.

9
ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ…
10
KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN
11
KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN
12
KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN
13
KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN
14
KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN
15
KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA
TODELLISUUDESSA TAPAHTUU
16
MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA,
HAASTAVA, SAIRAS?
Minkälainen asiakas on liian haastava meille?
 Minkälainen asiakas ei ”asetu hoitoomme”?
 Minkälainen asiakas ei ”sovellu meidän
kuntoutusjärjestelmään”?
 Minkälainen asiakas ei sovellu terapiaan?

17
HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ

Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan
suhteeseen kanssamme.
Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen
kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme
houkuttelemaan hänet kiintymään meihin,
luottamaan meihin…
 Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa.
 Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä
enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa.

18

Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?
SOPIMATON ASIAKAS

Ohjataan eteenpäin

Eli hylkäämme hylätyn…
19
TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA
Vältä mahdottomuutta.
 Jos jokin juttu toimii, hyvä.
 Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se.
 Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista.
 Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti
uskomukset, eivät tosiasiat niinkään.
 Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.

20
USKALTAISIN VÄITTÄÄ
Vastaanottohoitajan tai osastosihteerin kanssa
keskustelu voi joillekin potilaille/asiakkaille olla
kokemuksellisesti tärkein teillä käyty keskustelu.
 Mitä heikommat ihmissuhdetaidot hoitavalla
työntekijällä, sitä merkityksellisempi on
vastaanoton työntekijän kanssa käyty keskustelu.
 Tässä on mahdollisuus merkittävällä tavalla auttaa
potilasta/asiakasta ja järjestelmää.
 Ihminen ihmisenä ihmiselle, silloin kun ihminen
minussa on potilaalla tullut ohitetuksi.

21
EDISTÄMISTÄ VAI YLLÄPITOA

Muistamme rajat, vastaanottovirkailijankaan ei
tarvitse taipua psykiatriksi, mutta lähimmäisiä
olemme toisillemme aina ja joka tapauksessa.
Minkälainen hoito auttaa?
 Minkälainen hoito ylläpitää?

Jos ihmisyys jää kakkossijalle millä tahansa
verukkeella, ammatillisista syistä, resurssien takia,
hoitolinjausten vuoksi, tms…menetämme jotakin
hyvin tärkeää.
 Olkaamme aina ensin ihmisiä.

22
MITÄ MEILLE
OPETTAISI AIHEESTA
NANNY MCPHEE??
23
MCPHEE

Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa
eivät useinkaan ole sama asia.

Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää
eivät useinkaan ole sama asia.

Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein
haluaa meitä vähiten.

Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse
meitä.
24
KEITÄ PALVELEMME MIELUITEN?
Millainen on ideaalipotilas/ -asiakas?
 Kiva, motivoitunut, miellyttävä, ajoissa, kannustava,
värikäs, mielenkiintoinen, hassu, kiinnostava,
kunnioittava, rauhallinen…


Analyytikkojen kriteerit:
 Psykoanalyysiin pyrkivältä edellytetään neljän V kriteerin täyttymistä…

Potilaan tulee olla riittävän…

Varakas

Viehättävä

Verbaalinen

Virkeä
25
ELI IHANNE POTILAS

On täysin terve.
26
27
28
29
30
VALITETTAVAN USEIN…
Hoito ylläpitää myös ongelmaa.
 Eräs kiitelty Opettaja neuvoi jo 2000 vuotta sitten:


Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
31
32
KOHTAAVATKO KEMIAT?
Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn?
 Ei ihmistä niinkään ahista se asia mitä sanottiin,
vaan se tapa, jolla hän koki tulleensa kohdatuksi, eli
se miten sanottiin.
 Asioita emme voi muuttaa, mutta ihmisen tunteita
voimme käsitellä ja siten ihmisen kokemuksia voi
muuttaa.
 Sain paskaa palvelua…
 Vastaanottoavustajan kanssa keskusteltuani
mieleni on myönteinen ja koen, että sainhan minä
sentään asiani hoidettua ja olipa mukavan lupsakka
ja verevä neito tuo…

33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
TUNTEET OVAT TOTTA
-
Tunteet eivät aktivoidu sattumalta.
Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä)
Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.
47
YMMÄRTÄVÄ YHTEYS – KOKONAISVALTAINEN
KOHTAAMINEN
Jokainen meistä tietää miltä tuntuu olla
laadukkaassa suhteessa osapuolena.
 Jokainen luultavasti myös tietää, miltä tuntuu olla
huonossa suhteessa osapuolena.
 Mistä sen milloinkin tietää?

48
49
NONVERBALIIKKA – VIHJEITÄ
SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE
Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen
voimakkuus ja sointi, sanavalinnat
 Asento
 Eleet
 Ilmeet
 Mikroilmeet
 Mikroeleet

50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
ILMEET, MIKROILMEET

Viha =
71

Halveksunta
72

Inho
73

Pelko
74

Onnellisuus
75

Surullisuus
76

Yllätys
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
KONSTIKAS KÄYTÖS
On keinottoman keino yrittää jotakin, joskus
viimeisimpiä keinoja.
On usein reaktio.
On hyvän kehityksen merkki, jos ongelmana ollut ettei
hän ole enää edes oireillut…tai muuttunut
näkymättömäksi, kuten kävi Muumitarinoiden
näkymättömälle Ninnille…
104
MITÄ TUNTEET OIKEASTAAN OVAT?
Tunteet ovat neurologisia ohjelmia, jotka vaativat
toimintaa.
 Samalla tunne muuttaa elimistön energiatasoa ja
mielen toimintaa niin, että toiminta onnistuisi
mahdollisimman hyvin.

105
MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN
ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO?

Tunteilla on viesti – mitä tämä tunne haluaa?
Vireystason nousu – mahdollistaa toiminnan
 Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen,
pysähtymisen


Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää,
pysäyttävää, ohjaavaa – minkä suuntaista tunneenergiaa näen?

Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on
pysähdyttävä

Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa – toisten ja
omien.
106
107
108
109
110
111
EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS…
Primaarit eli ensisijaiset tunteet – niitä tunteita, joita
tilanteet ja kokemukset luovat.
 Toissijaiset tunteet – suojaavat minää joltain itseä
uhkaavalta tunnekokemukselta.
 Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa
surulta jne.

112
TIEDOSTAMATON…DISSOSIAATIO…TORJUNTA
DEFENSSIMEKANISMIT

On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä
hänessä laukaisee jonkin tunteen.

Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä
hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.
113
ESIMERKIKSI
•
Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen  vaikea ja ahdistava asia
katoaa, kun sitä ei ”nähdä”
•
Taantuma eli regressio  palataan ikäänsä varhaisemmalle
kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta
omasta ja toisten hyvinvoinnista
•
Projektio eli heijastaminen  omat hankalat ajatukset,
toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen
ulkopuolelle
114
PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN
Pelkään olevani huonompi.
 …syytän muita huonoiksi.

En ole täysin rehellinen.
 …syytän muita epärehellisiksi

Olen salaa vihainen.
 …syytän muita vihaisiksi.

115
INTROJEKTIO

Sisäistäminen  jonkun muun haluamaa asiaa tai
ominaisuutta ”imetään” osaksi itseä, vaikkei se
luonnostaan olisi osa itsen luonnetta
116
•
Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen
117

Arvon kielto
118

Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti
119

Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus
120
JOS HALUAT VAIKUTTAA

Ja miksi et haluaisi – pyri herättämään tunteita.


Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun
tunteet heräävät.
Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.
121
122
FEELINGS

Primaaritunne
Reaktiivinen tunne
 Ymmärrettävä ja looginen tunne ko tilanteessa


Sekundääritunne
Tarkoituksena estää primaaritunne
 Ei useinkaan looginen – alitajunnan aikaansaannos


Välinetunne

Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina
aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai
mielipahan vähenemää.
123
TUNTEISIIN VAIKUTTAMISEN PERUSTEET

Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa

1. Kielteisten tunteiden käsittely

2. Myönteisten tunteiden herättely

Edellyttää tunteiden tunnistamisen taitoa.
124
125
TEMPPU JA MITEN SE TEHDÄÄN…
Pyri lisäämään ihmisten myönteisiä tunteita.
 Pyri ehkäisemään ihmisten kärsimystä.

Muista, että ihmiset ovat yksilöllisiä siinä, mikä
kellekin tuottaa myönteistä, mikä kellekin
kärsimystä…
 Muista, että emme saa aiheuttaa asiakkaille
riippuvuutta itsestämme, vaan tavoitteena olisi että
asiakas lopulta itse vastaisi omista tunteistaan: niin
omista kikseistään ja omien kärsimystensä
hoitamisesta.

126
TUNTEET TARTTUVAT!

Tunteet eivät ole yksityisasia – ne leviävät
tehokkaasti.
127
VIERELLÄ- VAI VASTAPUOLELLA KULKIJA

Vierekkäin
Helpottaa keskusteluyhteyden saavuttamista
 Millaisissa tilanteissa sinä voisit olla enemmän
”vierekkäin”?

128
TÄSSÄ JA NYT

Kolmen sekunnin hiljaisuus, joskus pidempikin!

Kuuntelu, hiljaisuus, aktiivinen läsnäolo
129
TÄSSÄ JA NYT

Vähemmän mutta enemmän
Ihmisten välisissä kohtaamisissa laatu on määrää
tärkeämpi.
 Mieluummin minuutti aktiivista läsnäoloa toista varten
kuin kaksi minuuttia ei aktiivista läsnäoloa.

130

Ilahdutus

Kuinka usein kohtaat ihmisiä ilahtuneesti?
131
SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA

Viestintä ja kielenkäyttö
Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää?
 Millaisia tarinoita meillä kerrotaan?







Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon.
Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa.
Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai
uhrautumista.
Hauskat tarinat ja kohellukset
Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty!
Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin
132
RAJOJEN VAHVISTAMINEN – VÄLINEITÄ
RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON
Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla
 Valitse luotiliivisi
 Käytä katsetta
 Hyödynnä kehoasi
 Muista mukavuusalueesi
 Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka
samanaikaisesti?

133
LENTOEMÄNTIEN OHJEET
Turvavyö on hyvä pitää kiinni aina kuin istutte
paikallanne.
 Pelastusliivi sijaitsee istuimenne alla. Se täyttyy kun
vedätte punaisista kahvoista. (ja niille teistä, jotka
haluaa tehdä kaikki vaikeimman kautta, voitte
yrittää puhaltaa liivin täyteen ilmaa puhaltamalla
keltaisiin putkiin)
 Ja last but not least: Asettakaa happinaamari aina
ensin omille kasvoillenne, jonka jälkeen voitte
auttaa muita.

134
TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI:
ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS
Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan
jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden
tarttumisessa.
 Jäljittely – muutokset elimistön toiminnassa –
samanlainen sisäinen kokemus.
 Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta.
 Peilaus on hyödyllinen työväline – se auttaa meitä
tavoittamaan toisen näkökulman.
 Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen
purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta.
 Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla
saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.

135
PEILAUKSEN PURKU













Istu suorana
Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois
Muuta hengitystapaa
Juo vettä
Tee muistiinpanoja
Venyttele
Käy wc:ssä
Jännitä joitakin lihasryhmiä
Liiku
Räpyttele silmiä
Ilmeile
Hengitä syvään
Hengitä ulos
136







Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja
hengitystavastasi – ”skannaa” itsesi riittävän usein.
Huomioi tunteet ja muut reaktiot.
Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se.
Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista.
Kiinnitä tietoista huomiota myös
vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin
ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin.
Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden
päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi.
Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja.
Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä
on?
137
ITSETIETOISUUS
Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan
 Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja
hyväksyä osaksi itseä.
 Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa
kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön.
 Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn
työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja
kokemusmaailman kanssa.
 Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet
päivittäin, viikoittain?
 Mitä tunteita haluat kokea?

138
JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN
Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään,
rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä
 Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä
huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin
konkreettinen tekeminen jne.
 Ankkuroivat aistikokemukset.
 Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli
mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa)
 MUISTA: RIITA JA VÄKIVALTA OVAT ERI ASIOITA.
VÄKIVALLASSA ON AINA UHRI. VÄKIVALTA
TUPPAA RAAISTUMAAN.

139
TUNTEET LIIKETALOUDELLISESTA
NÄKÖKULMASTA
Tyytyväiset työntekijät tuottavat 40 prosenttia
enemmän tulosta kuin tyytymättömät.
 Organisaation ilmapiiri selittää jopa 20-30
prosenttia liiketuloksesta.
 Johdon toiminta selittää jopa 50-70 prosenttia
organisaation ilmapiiristä.
 Työtyytymättömyys maksaa miljardeja – poissaolot,
sairastelut, työtehon heikkeneminen.

140
Asiakaspalvelun ilmapiirin nouseminen prosentilla
näkyy myynnin kasvuna kahdella prosentilla.
 Asiakaspalvelijoiden myönteiset tunteet heijastuvat
asiakkaisiin tyytyväisyytenä ja lojaalisuutena ja
vaikuttavat koko yrityksen kannattavuuteen.
 Työntekijöiden tunteet ovat usein ratkaiseva
erottautumisen keino!

141
RAKENTAVA KORJAAVA PALAUTE
Palaute on aina lahja
 Oppimista ja kehittymistä varten



Havaintoja



Siitä, mikä on onnistunut ja mikä ei
Huomaa se vähäinenkin hyvä!
Palautetta toiminnasta ja tekemisestä


Kukaan ei ole taidoiltaan valmis vaan oppii jatkuvasti
Menneisiin ei puututa
Vuorovaikutustilanne
Rauhallinen tila, kuunteleminen ja tilannetaju
 Käytä minä kieltä mahdollisimman paljon

142
VAIKUTTAMINEN - MANIPULOINTI
Hyvä mainos vaikuttaa suoraan tunteisiin…
 Mitä paremmin, sitä paremmin muistamme ja sitä
paremmin vaikuttaa.


Pääasia on, että Sinulla on kivaa. Kun Sinulla on
kivaa, olet parhaimmillasi kaikessa mitä teet.
143
144
KIITOKSET OSALLISTUMISESTA
Kommentteja?
 Kysymyksiä?
 Ajatuksia?

Saatte luentomateriaalin halutessanne sähköisenä
tilaisuuden järjestäjältä.
 Jos tulee minulle asiaa, ottakaa ilolla yhteyttä email:
raul.soisalo@psyk.fi tai p. 010 2310 333

145
VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON
TYÖVÄLINEITÄ

Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa

Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien
kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely
1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana
 2. Nosta kissa pöydälle
 3. Etsitään ratkaisu
 4. Keikuta emotionaalista venettä


Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen
lausuminen ja pohtiminen yhdessä.
146

Jymykiitos
Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian
eteen.
 Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai
muita.
 Esitä kiitos vilpittömänä.

Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei
ehkä itsekään ole ollut tietoinen.
 Kohtelias – vilpitön – jymykiitos.

147

Jymypahoittelu
Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä
seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut.
 Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi,
katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi.
 Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät
tuon lupauksen.

148

Jymykysymys
Rohkaise syvällisempään ajatteluun
 Oivalluttaminen
 Herättävät tunteita






Onko tämä parasta, mihin pystyt?
Mitä opit tästä?
Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä?
Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä?
Mikä tekisi sen mahdolliseksi.
149
KIRJALLISUUTTA

Heiske, P. 2001. Hyvinvointia työyhteisöön.

Kaski, Kiander. 2005. Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista.

Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen.

Rothschild, B & Rand, M.L. 2010. Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja
sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia.

Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers &
Educators. 1999. Toim. Stamm, H.B

Saakvitne, K, Pearlman, A. 1996. Transforming the Pain. A Workbook on
Vicarious Traumatization.

Siegel, D. 2010. Mielitaju. Muutoksen tiede.

Soisalo, R. 2011 Väkivallan preventio

Soisalo, R. 2012 Systemia – ajankohtaisia artikkeleita terapeuteille

Soisalo, R. 2013 Särkyvä mieli – lasten ja nuorten psyykkinen oireilu

Soisalo, R. 2014 Psykoa Johtamista

Williams, M. & Penman D. 2011. Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen
keskellä.
150