Revanssi 3/2015 - Mielenterveyden keskusliitto
mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 3/2015 Kesän huipennus Kajaanissa Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä vertaistuki sai liikkeelle Kuka saa hoitotukea? 3 4 Oman kiltteydensä vankina 17 20 Tukea omaisille Kuva: Leo Hynninen Neuvontaa keskellä kaupunkia 11 6 14 18 23 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Me olemme täällä teitä varten Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. V Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Toimituspäällikkö Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab Taitto Vitale Ay Kannen kuva Perttu Saralampi Paino I-print Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot revanssi@mtkl.fi Painos 19 500 kpl Ilmestyminen Neljä numeroa vuodessa 441 895 Painotuote Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto www.twitter.com/MTKL_fi MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • toimisto@mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Ahonen Karoliina........ Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö...040 455 2677 Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128 Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus..............................050 400 7605 Hämäläinen Jari ........ ICT-asiantuntija................................040 551 4046 Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja ...............050 538 4333 Immonen Sirkku......... Viestintäpäällikkö............................040 124 4700 Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213 Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 306 8379 Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416 Korvenmaa Ulla.......... Taloussihteeri..................................043 820 0929 Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980 Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822 Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256 Numminen Sirpa........ Henkilöstösihteeri............................0400 508 351 Peiponen Mirja........... Kuntoutusneuvoja............................050 435 9921 Piensoho Anne........... Taloussihteeri..................................0400 507 857 Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125 Rainio Pia.................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389 Rinta-Jouppi Jyrki........ Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587 Saralampi Perttu........ Viestintäkoordinaattori.....................050 465 0098 Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331 Siikamäki Jonna.......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358 (opintovapaalla 1.9.2015–31.5.2016) Ståhlberg Outi............ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920 920 6427 851 4583 575 0599 522 0331 KUOPIO • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies..............................050 362 7637 Laine Mirva................ Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505 Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419 Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2284 LAHTI • Kerintie 2, 15100 Lahti Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 432 9527 Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630 ROVANIEMI • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi Johansson Tiina......... Kuntoutussuunnittelija.....................040 704 2538 Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500 Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288 Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2283 TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773 Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884 KUVA: JANI LAUKKANEN 3/2015 JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä Rantonen Kati............ Liikuntasihteeri................................046 Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 Tikkanen Liisa............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 Välisaari Päivi............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 iime keväänä valmistelimme Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomusta, johon oli ensimmäistä kertaa arvioitu muun muassa vuoden 2014 aikana kohtaamiemme ihmisten määrä. Heitä oli 47 000. Kohtaamisia tapahtui muun muassa neuvontapalveluiden, kurssien ja tapahtumien kautta. Toimintakertomuksen teko oli prosessina antoisa, sillä siihen liittyi vahvasti arviointia siitä, miksi me teemme tätä työtä. Miksi Mielenterveyden keskusliitto on olemassa? Ehkä suurimpia oivalluksia itselleni tuon prosessin aikana oli se, että me emme tee toimintakertomusta, toiminnan arviointia emmekä laadullista mittausta rahoittajaamme varten, vaan teemme arviointia ja toimintakertomusta jäsenistöllemme. Olemme ensisijaisesti tilillä liittovaltuustolle ja liittokokoukselle siitä, että täytämme sitä tehtävää, joka meille on jäsenistön toimesta annettu. Tänä vuonna liiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä oli mukana yli 20 henkeä liiton henkilökuntaa. Jokaisen meidän liitossa työskentelevän tehtävä on palvella jäsenistöä ja yhdistyksiä, joten tutustukaa meihin! Repikää meitä! Ja nauttikaa meistä, koska ilokseni olen havainnut, että talomme on täynnä osaamista ja hurmaavia tarinoita kuten ihmisiäkin. Siksihän me olemme Mielenterveyden keskusliitto: me olemme kokijoita kaikki tyynni. Minulle kulttuurija yleisurheilupäivät päivät on ollut aina ehkä merkittävin osa liiton toimintakulttuurin todellisuuden kuvaa. Siellä ovat paikalla ne ihmiset, jotka ovat me. Kun menee Aina ei omilla eväillä pärjää. Tänä vuonrikki, pitää na Mielensäpahoittaja ja Mielenterveyden paikata. keskusliitto löysivät toisensa. Syyskuussa julkistetaan kalenteri, jota olemme yhdessä innovoineet Tuomas Kyrön kanssa. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mielet tärähtivät”, toteaa Kyrön menestyshahmo Mielensäpahoittaja kalenterin kannessa. Tuomas Kyrön lisäksi kalenterin sivuilla karvalakin ovat painaneet päähänsä 15 tunnettua kansalaista, jotka haluavat edistää mielenterveystyötä. Kun allekirjoittanut on saanut tutustua Mielensäpahoittajan maailmaan, on tuntunut fantastiselta huomata, että sehän on meidän maailmaamme. Se on suomalaista maailmaa, kun mielet tärähtävät. Meidän pitää hyväksyä, että mielen herkkyys ja rikki menevyys ovat nekin osa suomalaisuutta. Ja kun menee rikki, sitä pitää paikata, Mielensäpahoittaja sanoisi. Mielensäpahoittajan mieli on osa teitä ja meitä kaikkia. Ihmiselle on ominaista se, että sellaisen, joka pelottaa, sattuu tai tekee epävarmaksi haluaa pitää erillään. Mielenterveysasiat eivät kuitenkaan ole erillisiä: mielenterveyden häiriöistä kärsii joka toinen suomalainen jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveyden häiriön takia yhä useampi menettää sen paikan, jossa voi kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Mielenterveyshäiriöiden takia 111 327 ihmistä oli toissa vuonna työkyvyttömyyseläkkeellä. 111 327 henkilöä – ja me olemme kohdanneet vasta 47 000! Kiitos teille herrat ja rouvat, joita olemme jo saaneet palvella. Vielä löytyy ihmisiä, joita voimme auttaa myös jatkossa. Tervetuloa mukaan. LIITTO 47 000 ihmistä tavoitettiin Mielenterveyden keskusliiton toiminnalla viime vuonna. Lähde: Vuosikertomus 2014 Nettisivuilla uusi tietopaketti mielenterveysasioista Mielenterveyden keskusliitto on koonnut tuhdin tietopaketin omille nettisivuilleen. Sivustolta löytyy tietoa hoitoon hakeutumisesta, psykoterapiasta, toimeentulosta ja asumisesta. Lisäksi sivuilla on linkki oppaaseen Sairauden aiheuttama haitta sekä järjestöjen yhteiseen sosiaaliturvaoppaaseen. KOONNUT Henrietta Gyllenbögel HOITOON HAKEUTUMINEN PSYKOTERAPIA LÄÄKITYS Mielenterveysongelmien ilmaantuessa kannattaa varata aika terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkäriltä tai psykiatrilta. Ter veys asemilla työskentelee myös psykiatrisia sairaanhoitajia, joilta voi tiedustella vastaan ottoaikoja. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen arvioi peruster veydenhuollon lääkäri, joka kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon esim. psykiatrian poliklinikalle. Kunnan tehtävä on huolehtia ammattiavun tarjoamisesta asukkailleen. Hoitotakuu velvoittaa arvioimaan hoidon tarpeen 3 arkipäivän kuluessa. Yksityiselle hoitopalvelujen tarjoajalle hakeutuessaan asiakas maksaa itse terapiastaan, ja hänellä on mahdollisuus valita itse psykoterapeuttinsa. Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän kriisien hoitamista keskustelun tai toiminnallisen terapian avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Psykoterapia voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiaa. Terapiaan hakeutumisen tavallisimpia syitä ovat ahdistus, masennus, pelot ja erilaiset ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. Kela kustantaa psykoterapiaa henkilöille, joiden työkyky tai opiskelu on sairauden vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista voidaan terapian avulla tukea. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea, kun asiakas on käyttänyt säännöllisesti mielenterveyspalveluja kolmen kuukauden ajan. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa haettaessa tarvitaan psykiatrin B-lausunto, jossa arvioidaan psykoterapian tarve. Terapian kesto vaihtelee muutamasta kerrasta 2–3 vuoteen. Terapian kestosta sopivat asiakas ja terapeutti keskenään. Uutuutena osaan sairauksista on tarjolla nettiterapiamahdollisuus. Nettiterapiaan tarvitaan lääkärin lähete. Lääkitys on useimmiten osa kokonaisvaltaista hoitoa. Parhaimpaan mahdolliseen lääkitykseen päästään avoimen keskustelun avulla. Mikäli kokee lääkityksestä aiheutuvia haittaavia sivuoireita, niistä kannattaa kertoa hoitavalle lääkärille. Lääkityksen yhtäkkinen lopettaminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. SAIRAUDEN AIHEUTTAMA HAITTA Sairauden aiheuttama -opas ker too, kuinka kuvata hakemuksessa mielenterveys ongelmien aiheuttamat psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöt ja niistä johtuva avuntarve. Olennaista on syy-seuraussuhteiden löytäminen ja kuvaaminen. Miten pitkäaikainen sairaus on alentanut toimintakykyä? Miten tämä toimintakyvyn alenema aiheuttaa avuntar vetta tai erityiskustannuksia? Hakemuksessa on hyvä käyttää mahdollisimman yksiselitteisiä ja täsmällisiä aikamääreitä. Siten hakemuksen käsittelijä saa mahdollisimman oikean kuvan avuntarpeesta. Kannattaa suosia määritteitä: ”päivittäin, viikoittain, yhtämittaisesti”. Haittaa tulisi pystyä kuvaamaan päivittäisten, arkisten toimintojen kautta, koska toimintakyvyn ongelmat heikentävät elämänlaatua ja vaikeuttavat nimenomaan arjessa selviytymistä. ASUMINEN Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palvelu asumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Tuki- ja palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Kunnan järjestämään palveluasumiseen haetaan kunnan vanhus-, vammais-, mielenterveys- tai päihdepalveluiden kautta. TOIMEENTULO Pitkä sairastaminen voi heikentää taloudellista tilannetta. Tietopaketista löytyy asiaa toimeentulosta. Paketissa kerrotaan sairausvakuutuksesta, työttömyysturvasta, asumistuesta, toimeentulotuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Lue lisää sivuilta: mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta 4 REVANSSI 3/2015 NEUVONTAPALVELUT Apua, ymmärrystä ja hyviä neuvoja – Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut ovat siellä, missä ihmiset apua tarvitsevat Helsingin Klubitalolla Sörnäisissä alkoi vuoden alussa maksuton mielenterveysneuvonta. Sen tarjoaa Mielenterveyden keskusliitto, jonka Tietopalvelu Propelli jalkautui Malmilta Klubitalolle. TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi-Munther A pu ja neuvonta on tullut tarpeeseen. Neuvontapisteellä asiakkaita kuunnellaan ja ennen kaikkea opastetaan kuntoutumiseen ja eläkeasioihin liittyvissä asioissa sekä annetaan myös velka- ja talousneuvontaa, josta kysytäänkin eniten. Paikalla maanantaisin ovat vertaisneuvoja ja kuntoutusneuvoja sekä sosiaalineuvoja tai lakimies. Ideana on ollut tuoda palvelua sinne, missä ihmiset ovat. Neuvontapiste on avoinna muillekin kuin Klubitalon jäsenille, eli sinne toivotetaan tervetulleeksi kaikki neuvontaa tarvitsevat kuntoutujat, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Propellin neuvontapiste sijaitsee Hämeentiellä Klubitalon sisäänkäynnin naapurissa. Siellä työskentelevät kuntoutusneuvoja Mirja Peiponen ja sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen. Heidän kanssaan jutellessaan tuntuu siltä, että näiltä ihmisiltä tosissaan saa apua ja ymmärrystä. Ilmapiirikin on välitön, rento ja lämmin. Neuvontapisteellä on käynyt enimmillään 11 asiakasta päivässä. Heistä yksi on Klubitalon pitkäaikainen jäsen Juha, joka allekirjoittaa tämän neuvonnan tarpeellisuuden. Hän kertoo saaneensa suuren avun sosiaalineuvojalta. Apua voi saada vaikkapa Kelan kaavakkeiden täytössä tai hakeutumisessa työelämään. Valittaakin voi, jos on syytä. Velkaneuvojille jonot ovat pitkät, mutta täällä Propellin pisteessä ei tarvitse jonottaa. Juha arvostaa myös sitä, että eri virastoissa juoksemisen sijaan kaiken tarvittavan tiedon saa samasta pisteestä. Mielenterveyden keskusliitolla on neuvontapisteet Helsingin Malmilla, Turussa ja Kuopiossa. Helsingin neuvontapalvelut päivystää maanantaisin 31.8.–7.12. kello 10–15 Helsingin Klubitalon yhteydessä, osoitteessa Hämeentie 54. Samassa tilassa joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 11 vaihtuvista aiheista tietoisku. Turun neuvontapalvelut palvelee myös kauppakeskus Skanssin yhteis-palvelupiste Monitorissa joka kuukauden toinen keskiviikko klo 12–16 osoitteessa, Skanssinkatu 10, 2 krs. sekä Varissuon kirjastossa, Nisse Kavon katu 3. ja Karvetin klubitalolla joka kuukauden kolmas torstai klo 12–16 osoitteessa Ripikatu 13, Naantali. Helsingin Klubitalon toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho, joka toimii myös ESKOT ry:ssä, teki aloitteen Mielenterveyden keskusliiton neuvonnan ja Klubitalon yhteistyöstä. Tietopalvelu Propelli antaa neuvontaa aika-ajoin myös Helsingin Klubitalolla. Vasemmalta Propellin työntekijät Pasi Parpala, Mirja Peiponen, Pirkko Jantunen ja Markku Forsström. 3/2015 REVANSSI 5 NIMENUUDISTUS LYHYESTI Käsikädessä on jatkossa Tunne & Mieli Uusi nimi kuvaa entistä paremmin lehden sisältöä, joka koostuu myös jatkossa mielenterveys- ja hyvinvointiaiheista. Vaikka lehden nimi ja kannen ulkoasu muuttuu, sisältö pysyy samana. TEKSTI Sari Sakala E Lehden pääsisältöä ovat tavallisten ihmisten selviytymistarinat mielen sairastumisesta tai muista elämän haasteista, LEHDEN PITKÄ HISTORIA terveysuutiset, ihmissuhteet, Käsikädessä-lehdellä on jo 43 henkinen kasvu, koulu- ja työvuotta kestävä historia – lehti hyvinvointi sekä hyvän elämän on lähes yhtä vanha kuin liitto. vinkit. Joka numeron kansikuKäsikädessä perustettiin vuonna vajutussa julkisuuden henkilö 1972 Mielenterveyden keskus- kertoo suhteestaan mielen teemoiliiton jäsenlehdeksi. Käsikädessä- hin. Lehdessä on myös kolumnimen lehti sai nimikilpailussa. neja, terveysuutisia, sudokuja ja Liiton jäsenet sekä tekivät leh- ristikoita. den että myivät irtonumeroita varojen keräämiseksi toiminnalle. Teema MTKL on kasvanut näiden Teema vuosien aikana parhaimmillaan yli 20 000 jäsenen keskusliitoksi, Teema joka on vakiinnuttanut asemanTeema sa mielenterveyskuntoutujien äänenä yhteiskunnassa. Liiton Teema ELÄM Ä tiedotuskanavaksi jäsenilleen peON LÄHESUORA T E YS L rustettiin Revanssi-lehti, ja sitä ÄMÄ ON SU O L ovat seuranneet digitaaliset väE L ÄÄMHÄE T Y S R A ON SU lineet kuten nettisivut, sosiaaliLÄHETY ORA & ELÄ S MÄ nen media ja älypuhelimet. ON SUORA L Ä H & E ELÄMÄ TYS Käsikädessä-lehdestä tuli ON SUORA & LÄHETYS vuonna 2001 myytävä aikakaus& lehti, jonka tuotto ohjataan sataprosenttisesti Mielenterveyden & keskusliitolle. MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON Järjestöja ansiomerkkitoimikunta kokousti Raumalla 5.8.2015 paikallisen Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n isännöimänä. Hyvän Mielen talolle saapui vieraita myös Turun ITU ry:stä, ja yhteistyö eri mielenterveysyhdistysten välillä muodostui päivän teemaksi. Yhteistyön kehittämistä sovittiin tehostettavaksi. Kaksituntisen kokouksen päätteeksi Friski Tuult -yhdistyksen puheenjohtaja Luca Nordfors esitteli yhdistyksen tiloja ja toimintaa. Yhdistyksellä on mielenterveyskuntoutujille yhdeksän tukiasuntoa, joista yhteen vieraat pääsivät tutustumaan. Paikalla olivat toimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig, sihteeri Silja Lepistö ja Kari Kuittinen Hämeenlinnasta, Asko Husso Jyväskylästä, Seppo Sundman Raaseporista sekä Luca Nordfors Raumalta. Seuraava Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan kokous järjestetään Raaseporissa. edulliseen jäsenhintaan. Tilauslomake on muun muassa tämän lehden takakannessa. L E H T I L E H T I L E H T I M I E L E N M I E L E N M I E L E N M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A H Y V I N V O I N N I S T A PÄ I H T EE M I E L EJ UTOJKAO M UMM T E R V EL INO YISK A A ? H Y V I N V O I N N I S T A MUNA VA I K ANA? ALK OHOL PÄ I H T E E I JA MASE T NNUS M I E L E N- J A T E RJ U KO VO EY S MUMMO L IIKAA? KAN NABI S ON NUOR ILLE A RKEA VA I MUNA KANA? ALKOH PÄ I H T E E T J A OLI JA M I E L E N- M A S E N NUS UOKO M T E R VJ E UMMO L I IY S KAA? 3 KANNA B I S O N H Y VÄ N NUOR ILL M U N A VA MIE I KA E ARKEA NA? PÄ I H T E E T J A A L K O H O L I J A MASENN M I E L E NUS T E R VJEUYOSK O M U M M O LEN VINK KIÄ PÄ T K Ä KANNABIS ON H N U O R I L L E A R K E A Y VÄ N H ÄTÄ K T U N T U N N N E & M I E L I E J A M I E L I .F I "N E T T I PÄT K ÄT H ÄTÄ K A "N E T T I R A U T TA A JAKS A – Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt koskevat jossain elämän vaiheessa suoraan jopa puolta suomalaisista. Mielensäpahoittaja haluaa osallistua talkoisiin tukemalla psyykkisesti sairastuneiden kuntoutumista ja mahdollisuutta haluamaansa elämään, pohtii Tuomas Kyrö. – Toivomme jääkaapin ovessa ja työpaikalla näkyvän, viisaasti humoristisen kalenterin arkipäiväistävän mielenterveyden häiriöitä ja poistavan mielen sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. JAKSAM ENI OLIK IN Ö LUO T U R VAT T R I S T I KK S AAN HUIJARI " O M U U T TA S H ÄTÄ K A H V I T A U T TA A J A KSAMAAN AUTENI OLI KIN HUIJAR I" PÄT K ÄT Y Ö L U O T U R VAT T O M U U T TA "N E T T I R A K K A U T E N I OLIKIN HUIJARI" PÄT K ÄT Y Ö L U O T U R VAT T O M U U T TA UD T R I S I KK "N E T T I R A K K Tuomas Kyrö ja Olavi Sydänmaanlakka. RISTI K U MAAN RI S RI SU S T I KK DOKU UD S T I KK UD O yllä minä niin mieleni pahoitin kun mielet tärähtivät, lukee syksyllä myyntiin tulevan Mielensäpahoittaja- kalenterin kannessa. Kalenteri on syntynyt Mielenterveyden keskusliiton ja Mielensäpahoittajan luoneen kirjailija Tuomas Kyrön yhteistyössä vähentämään mielenterveysongelmien tuomaa häpeää. Kalenterin 12 tunnettua suomalaista edustavat eri ikäluokkia, työnkuvia ja elämänvaiheita, muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Iina, Minka ja Mikko Kuustonen, Pirjo Heikkilä, Arvi Lind sekä Tuomas Kyrö. Loput kalenteri-Mielensäpahoittajat ja kalenterin ulkoasu paljastetaan syyskuun alussa. ER OLIKIN H IJA Y Ö L U M A R I A J U N GUN ER RI " O TUR VAT T O M U U T TA H ÄTÄ K A H V I T A U T TA A JAKSAMAAN T U N N E & M I E L I T U N N E J A M I E L I .F I JUNGN A JAK SAMA AN ENI O LIKIN HUIJA LUO T RI" M AU RRI VA A JT TUONMGUN E R U T TA UTENI HVIT AU T TA A AKKAUT PÄT K ÄT Y MARIA IT AU T TA KAUT O H Y VÄ N T U N & M I E L I MT UI NENLENEJEAN M I E L I .F I VINKKIÄ AHVIT RAKKA KAHV IRAK ÄT Y Ö O MIELEN VINKKIÄ T U N N E & M I E L I T U N N E J A M I E L I.F I H ÄTÄ "N E T T 15 7, 90€ JUUS O KEKK ONEN 7,90L €O PPUU NPA L A MINE N PA K O T U P YJ U T S I O SÄHT 3/2015 KE Y 7 , 9 0K € KON EN MÄÄN LOPPU U NPA L A M INEN J U UPA SO KOTTI E 3 / 2 0 1 5 7 ,K K P K Y O 9 0 € S Ä HN E N TY LOPPUU MÄÄN NPA L A M I N EN J U U SPA O KOTT I EP KYKSOÄNHETN 3 / 2 0 1 5 7 , 9K 0€ YMÄÄN L O P P U U NPA L A M I N E N MAR J U U SPA O K OI AT TJ IU N G N KEK E K OÄNHETNY M PYS R ÄÄN L O P P U U NPA L A M I N E N PA K O T T I M RI P Y S Ä H T YA M UNGN ÄA ÄJN ER 3/2015 KO LIIKAA? KANNAB IS ON NUORIL H Y VÄ N LE ARK M U N A VA I K EA ANA? MIELE ALKOHOLI J A N MASENNUS VINKK JUOKO MUMMO IÄ LIIKAA? KANNABIS O N HT Y U VÄ N N EN NUORILL T U M U N A VA I K A N A ?E A R K E A N N E J A M& I M I E L I E L I. M F I IELEN ALKOHOLI JA MASENNUS VINKKI 3/20 S 3 3 3 3 H Y V I N V O I N N I S T A H Y V I N V O I N N I S T A PÄ I H TE MIEL ET JA T E R V E NEYS L E H T I L E H T I M I E L E N MIELENSÄPAHOITTAJA VÄHENTÄMÄÄN MIELENTERVEYSONGELMIEN HÄPEÄÄ K TEKSTI Luca Nordfors O nsi numerosta alkaen Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Käsikädessä-lehti ilmestyy uudella nimellä Tunne & Mieli. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa 68-sivuisena. Lokakuussa ilmestyvästä 5-numerosta alkaen Tunne & Mieli -lehden voi ostaa myös irtonumerona monista kaupoista ja supermarketeista ympäri Suomen. Irtonumerojakelusta vastaa Lehtipiste Oy. Lehden nimen muutos ja irtonumeromyynnin aloittaminen eivät vaikuta tilaajien aikaisempiin sopimuksiin eivätkä hintoihin. Mielenterveyden keskusliiton jäsenet voivat tilata lehden itselleen huomattavan Järjestö- ja ansiomerkki toimikunta haluaa kehittää yhteistyötä OKU OKU OKU DOKU Liiton toiminta tavoitti lähes 50 000 ihmistä MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON perustehtäviä ovat jäsenyhdistystoiminta, vaikuttamistoiminta sekä kuntoutumista tukeva toiminta, joita toteutetaan kaikissa liiton toimintolohkoissa. Toiminta tavoitti valtakunnallisesti yhteensä noin 47 000 mielenterveydenhäiriöiden takia syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä, heidän läheistään tai omaistaan ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Tieto ilmenee Mielenterveyden keskus liiton vuosikertomuksesta 2014. Liittovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen kokouksessaan 25.4.2015. 6 REVANSSI 3/2015 KULTTUURI- JA YLEISURHEILUPÄIVÄT Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä näkyy vertaistuen voima TEKSTI JA KUVAT PERTTU SARALAMPI V anhoja tuttuja mutta joukossa paljon myös uusia kasvoja. Näin saivat ilokseen todeta monet, jotka osallistuivat Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäiville Kajaanissa 21.–23. elokuuta. Yhdistysväen vuoden suurtapahtumalle Kajaaninjoen rannalla sijainneet Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus ja Scandic Kajanus -hotelli tarjosivat mitä upeimmat puitteet. Vimpelinlaakson urheilukentällä käytyä yleisurheilukisaa suosi myös sää, sillä kisapäivä oli kesän lämpimimpiä Kainuussa. Yleisurheilukilpailut järjestettiin nyt jo 20. kerran. Lajeina olivat tuttuun tapaan 3-ottelu, 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Kisakonkareiden lisäksi osanottajissa oli mukana ensikertalaisiakin. – Voitin 60 metrin juoksun ja sijoituin pituudessa ja kuulassa neljänneksi. En tiedä saanko sillä mitalia, mutta hyvin meni ensimmäistä kertaa ilman harjoittelua, tuumasi rantsilalainen Jorma Alanko ennen 3-ottelun lopullisten tulosten laskentaa. Hänen paikallisyhdistyksestään, Siikalatvan Suokelloista oli tapahtumaan saapunut ensikertalaisia yhdeksän hengen edustus. – Ensi vuonna tullaan kyllä uudestaan ja isommalla porukalla, Alanko intoili. henkselit paidan päällä, omaan kuvaansa tyytyväinen Rainer Valli, Espoon mielenterveysyhdistys EMYstä sanoi. Myös kuvaaja oli päivän annista ilahtunut. – Kaikki olivat tyytyväisiä, kun saivat olla malleina, ja heihin keskityttiin henkilöinä. Kuvattavat tykkäsivät puuteroinnista ja kuvausvalmisteluista. Koko tilaisuuden kruunasi toki valmis kuva, Lyytikäinen kertoi. VALOKUVAUSTYÖPAJASTA TULI HITTI ONNISTUMISEN ELÄMYKSIÄ Kulttuuripäivien ohjelma tarjosi tänä vuonna lukuisia työpajoja. Osallistujien suosikki oli ensimmäistä kertaa järjestetty valokuvaustyöpaja, missä jyväskyläläinen Kari Lyytikäinen kuvasi halukkaiden potretit. Kuvat sai muistoksi MTKL:n työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkösen printtaamina vedoksina sekä sähköpostitse. – Siinä sai olla joko vakava katse tai sai hymyillä. Ja sai olla joko ilman henkseleitä tai Mielenterveysaktiivien kokoontumistapahtuma on kasvattanut suosiotaan sen jälkeen, kun kulttuuri ja urheilu yhdistettiin samalle viikonlopulle kuusi vuotta sitten. Tänä vuonna tapahtumaan saapui kaikkiaan 377 osanottajaa, mikä on kävijäennätys. Talkoolaisiakin oli mukana 20. MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on iloinen Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien suosiosta. Tapahtumalla on hänen 3/2015 REVANSSI 7 TANSSIVA MIELI -KILPAILUN VOITTAJA ELÄYTYY HETKEEN TUOMARISTOLLE ei jäänyt epäilystäkään Tanssiva mieli -kil- Tomi Koponen voitti miesten 3-ottelun. pailun voittajasta, kun jyväskyläläinen Päivi Ala-Mutka oli päättänyt esityksensä. Hän tanssi Chisun Miehistä viis! -biisin niin valtaisalla intensiteetillä, että yhden jos toisen käsivarret nousivat kananlihalle. Esityksen päätyttyä yleisö yltyikin valtaisiin suosionosoituksiin. – Kun pääsen tanssimaan tai näyttämölle, kaikki muu menettää merkityksensä. Pyrin kokonaisvaltaisesti eläytymään siihen, mitä esitän, oli se sitten tanssia tai teatteria, valtakunnallista Mieli maasta -yhdistystä edustava Ala-Mutka sanoo. Tanssimisesta hän kertoo tykänneensä jo lapsesta saakka. Paritanssit eivät kuitenkaan ole hänen juttunsa, sillä Ala-Mutka kertoo nauttivansa vapaasta tyylistä ja improvisoinnista. – Jos tanssin jonkin biisin, tanssi on aina joka kerta erilainen, nyt jo kolmatta kertaa tanssikilpailuun osallistunut Ala-Mutka sanoo. – Jos olisin nuorempi, breakdance olisi mun lajini, mutta nivelet eivät enää kestä sitä, draamakasvatusta opiskeleva tanssitaituri naurahtaa. Koreografioista viis! Päivi Ala-Mutka tanssii tunteella. Naisten 1000 metrin kävely käynnistyi vauhdikkaasti. Kisojen ensikertalainen Jorma Alanko sijoittui 3-ottelun M50-sarjassa hienosti neljänneksi. VALOKUVAKILPAILUN VOITTO HELENA ROIHALLE KUVA Helena Roiha MIELENTERVEYDEN keskusliiton valokuvakilpailun voiton vei Ulla ja Antti Haapakoski tykkäsivät kisojen tunnelmasta. mielestään tärkeä tehtävä mielenterveysongelmiin liittyvien ennakkoluulojen hälventämisessä. – Yksin ihmiset eivät välttämättä uskaltaisi osallistua, mutta täällä nähdään vertaistuen voima ja se, että ihmiset välittävät toisistaan. Vertaisuus rohkaisee osallistumaan, ja täällä kaveria ei jätetä. Samaa mieltä on MTKL:n liikuntasuunnittelija Kati Rantonen. – Kisoissa kannustetaan hymyissä suin toisia ja tarjotaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin. Viidettä kertaa yleisurheilukisoihin osallistunut ylivieskalainen Antti Haapakoski jätti 1000 metrin kävelyn tällä kertaa väliin, vaikka on voittanut matkan aiempina vuosina. – Ei haittaa, vaikka omat tulokset jäävät tänä vuonna vähän heikommiksi. Pitää antaa muillekin mahdollisuus kultamitaliin. Sää ja meininki ovat täällä kuitenkin niin hienoja, Haapakoski kiteyttää. Kari Lyytikäinen kuvasi suomussalmelaista Irene Juntusta valokuvaustyöpajassa. Helena Roiha kuvallaan Aina mun pitää. Kilpailun tulokset ja palkitut valokuvat esiteltiin MTKL:n Kulttuuripäivillä Kajaanissa. Kisan tuomaroineen näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaaran mukaan Roihan kuva on puhutteleva ja vahvan visuaalinen. – Siinä on läsnä suomalaisuutta ja tuntuu kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. Se on täynnä yksityiskohtia, mutta on silti sommittelultaan hallittu, Malmivaara kehuu. MTKL:n valokuvakilpailussa etsittiin näkemyksellisiä ja puhuttelevia tarinoita mielenterveyden ympäriltä. Kilpailuun kuvansa lähetti kaikkiaan 180 osanottajaa. Kilpailun palkinnot lahjoitti Rajala Proshop. Palkitut kuvat löytyvät netistä osoitteesta: mtkl.fi 8 REVANSSI 3/2015 HENKILÖSTÖUUTISIA Uutta henkilökuntaa liitossa TEKSTI JA KUVA Sari Sakala M ielenterveyden keskusliiton viestintä on saanut elokuun aikana vahvistusta, kun viestintäpäällikkönä aloitti Sirkku Immonen ja viestintäkoordinaattorina Perttu Saralampi. Immosen vastuulla on ulkoisen ja sisäisen viestinnän sekä jäsenviestinnän suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Hän siirtyy Mielenterveyden keskusliittoon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE:sta. Hänelle MTKL on hyvin tuttu noin kymmenen vuoden takaiselta ajalta, jolloin hän toimi muun muassa Käsikädessä-lehden toimitussihteerinä. Saralampi ottaa ohjakset Revanssin toimituksesta ja verkkoviestinnästä sekä hoitaa erilaisia tiedottamisen ja viestinnän tehtäviä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Lapin yliopiston viestinnässä, Suomen Punaisessa Ristissä ja Ylellä. Sopeutumisvalmennuksessa Jonna Siikamäen opintovapaan sijaisena ajalla 1.9.2015–31.5.2016 toimii kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane. Hän toimii tiimin esimiehenä johtaen ja kehittäen liiton sopeutumisvalmennustoimintaa sekä yllä- Mielenterveyden keskusliiton viestinnän uudet työntekijät Sirkku Immonen ja Perttu Saralampi. pitäen yhteistyökumppani- ja rahoittajayhteistyötä. Helsingin neuvontapalveluissa on aloittanut 5 uutta vertaisneuvojaa. He ovat liiton kouluttamia kuntoutuja-asiantuntijoita, jotka kuuntelevat, keskustelevat ja antavat vertaistukea puhelimessa tai paikan päällä. Vertaistukipuhelin muuttui tänä vuonna maksuttomaksi, mikä on lisännyt siihen tulevien soittojen määrää. Lue lisätiedot tämän lehden sivulta 10. Mielenterveyden keskusliitto toivottaa uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi tärkeän työmme pariin! KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Kokemusasiantuntijuus palvelee sekä asiakkaita että ammattilaisia. Eurooppalaisessa kuntoutuskongressissa esitelty posteri kertoo, miksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä kannattaa kuunnella kokemuksen ääntä. TEKSTI Sari Sakala E uropean Forum for Research in Rehabilitation (EFRR) järjestämä Kuntoutusalan ja kuntoutustutkimuksen kongressi pidettiin toukokuussa Helsingissä. Siellä esiteltiin Outi Hietalan (Kuntoutussäätiö) ja Päivi Rissasen (Mielenterveyden keskusliitto) posteri Kuntoutuspalvelujen yhteiskehittäminen: muuttaa sekä kuntoutujia ja ammattilaisia. Posteri esitteli Kuntoutussäätiön kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisten koulutusten tuloksia sekä kokemusasiantuntijuutta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Tiedot pohjautuivat tekijöiden omassa työssään keräämiin kokemuksiin sekä Hietalan väitöstutkimukseen ja Rissasen väitöskirjakäsikirjoitukseen. Koulutukseen osallistuneet mielenterveys- ja päihdekuntoutujat saivat työkaluja ottaa käyttöön oma kokemuksensa toisten auttamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Palveluiden käyttäjien kokemustiedon hyödyntäminen muovaa heidän identiteettiään passiivisesta potilaasta aktiiviseksi kokemusasiantuntijaksi. Näin he saavat tulevaisuuden toivoa ja sairastumiseen liittyvä stigman eli häpeäleiman tunne hälvenee. Yhdistämällä kokemuslähtöinen tieto ammattilaisten osaamiseen löydettiin uusia tapoja tehdä asioita – ja luotiin uusia käytäntöjä. Hoitajat, sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset kokivat saavansa uutta merkitystä ja motivaatiota työlleen ja voivansa auttaa asiakkaitaan aiempaa paremmin. Aita ”heidän ja ”meidän” välillä madaltui. – Erillisyyden poistuminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi kielenkäytössä. Hyvä esimerkki oli myös, kun erään hankkeen loppuseminaarin osallistujat tuntuivat hämmentyvän siitä ettei seminaarissa oltu eritelty kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia. Eräs henkilö kertoikin, ettei ole itse enää varma kumpaan ryhmään hän kuuluu, Rissanen kertoo. Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvat hoitohenkilökunta ja entiset potilaat yhdessä, jolloin he oppivat toimimaan yhdessä tasavertaisina palvelujen kehittämiseksi. Asiakasnäkökulman hyödyntäminen onkin yksi tavoite päihde- ja mielenterveyspalveluissa. KUVA: SARI SAKALA Kokemuksen ääni palvelee asiakasta ja ammattilaista ILOLIIKKUJA Mielenterveystoimijoiden järjestämä kaikille avoin liikuntatapahtuma tiistai 1.9.2015 klo 10.30–14 Eläintarhan kentällä, Vauhtitie 6, Hki Tervetuloa liikkumaan yhdessä! Ruokailu klo 12.30 Keitto 1,50 € Makkara 1 € Kahvi+pulla 2,50 € *Arpajaiset Alkulämmittelyn ohjaajina Keskuspuiston ammattiopiston tanssin opiskelijat Sauvakävelyä Saappaanheittoa Pituushyppyä Köydenvetoa + muita lajeja Maksuton sisäänpääsy Uimastadionille tapahtuman jälkeen, muista ottaa uimavaatteet mukaan. Tapahtuman järjestää: EMY , Espoon mielenterveysyhdistys ry, Mty Helmi ry, Niemikotisäätiö, Tukiyhdistys Majakka ry, Tukiyhdistys Karvinen, Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry., Lilinkotisäätiö, Sympati r.f., ESKOT ry:n klubitalot, Alvi ry, Mielenterveyden keskusliitto ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto 3/2015 REVANSSI 9 PIENI ELE -KERÄYS Pieni ele keräsi 1,4 miljoonaa euroa K otimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai 1,4 miljoonaa euroa lahjoituksia. Pieni ele järjestettiin huhtikuussa eduskuntavaalien äänestyspaikoilla ympäri Suomen, ja Mielenterveyden keskusliitto jäsenyhdistyksineen oli mukana keräyksessä toista kertaa. Keräys järjestetään 18 vammais- ja terveysjärjestön yhteistyönä. Lahjoitusten avulla järjestöt paikallisyhdistyksineen helpottavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arkipäivää. Puolet kunkin kunnan lipaskeräyksen tuotosta käytetään paikallisten vammais- ja terveysyhdis- tysten toimintaan ja toinen puolikas valtakunnalliseen työhön. Seuraava Pieni ele -lipaskeräys järjestetään kuntavaalien äänestyspaikoilla vuonna 2017. RUNO Vuoden Yhdistys -palkinto Haivenia ovat tunteeni. Pienen pieniä hädin tuskin olemassa olevia Triptyl ne vei piiloon. tunne en enää edes rakkautta miesystävään. Routa Mielenterveyden keskusliitto palkitsee vuoden yhdistyksen Mielenterveysmessuilla 2015. 2015 Ehdota Vuoden yhdistystä! • • • • Onko jokin yhdistys onnistunut jossain mielettömän hyvin? Onko jossain yhdistyksessä jotain erikoisen mukavaa toimintaa? Onko jokin yhdistys kasvanut jäsenmäärältään nopeasti? Onko jossain yhdistyksessä mieleenpainuvia henkilöitä tai tiedät mukavia tarinoita yhdistyksen matkan varrelta? Nyt saat ”ilmiantaa” hyviä asioita, toimintoja, ihmisiä. • Lähetä seuraavat tiedot ehdottamastasi yhdistyksestä viimeistään 30.9.2015: • Ehdotettu yhdistys • Lähettäjän nimi, yhdistys, yhteystiedot ja sähköpostiosoite • Perustelut ehdotuksellesi Vuoden Yhdistykseksi, joko tarinan muodossa tai vapaamuotoisesti Palautus ja lisätiedot: Maie Puusaar, Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai maie.puusaar@mtkl.fi 10 REVANSSI 3/2015 KOKEMUKSIA KURSSILTA Liikuntavastaavien peruskurssilla Eerikkilässä TEKSTI JA KUVAT Jari Järvinen S ain Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verson kautta tiedon liikuntavastaavien peruskurssista, ja koska olin käynyt aiemmin vertaisryhmän ohjaajakurssin, päätin laittaa hakemuksen kurssille. Muutaman viikon odottelun jälkeen sain myöntävän vastauksen. Kurssin tarkoitus on motivoida kuntoutujia liikunnan harrastamiseen yhdistysten liikuntaryhmien kautta. Hyödyt ovat moninaiset fyysisesti ja psyykkisesti. Toukokuun puolivälissä suuntasin autoni kohti Eerikkilän urheiluopistoa, joka myös jalkapalloilijoiden keskuspaikkana tunnetaan. Kurssin ohjaajana toimi Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta ja hänen apunaan oli Janne, vertaisohjaaja Raisiosta. Liikunta alkoi sauvakävelyn tekniikalla ja keppijumpalla. Kova tuuli ja vesisade kohmetti meitä, kun suuntasimme ulkoilureitille. Teoriatunneilla käsittelimme liikunnan ohjaamisen alkeita. Kaikessa liikuntaohjelmassa kurssin aikana oli mukana ryhmänohjaajan näkökulma, monenlaista huomioitavaa, aina jumpan kohderyhmän liikunnallisesta tasosta välineisiin ja muihin käytännön asioihin. Eerikkilän kuntosali oli oikea luksus-sali. Alkuverryttelyn ja pienen alkuopastuksen jälkeen Janne näytti meille liikkeet, jotka kävimme pareittain läpi. Yhdessä tehtyjen selkä- ja vatsaliikkeiden jälkeen teimme venyttelyosuuden. Iltaohjelmana oli tuolijumppa afrikkalaiseen tyyliin. Toisena päivänä sääkin kirkastui, ja päivän päätöksenä saunottiin rantasaunassa. Perjantai oli kolmepäiväisen kurssimme viimeinen päivä. Saimme ohjata pareittain suunnittelemamme 15 minuutin jumpan, välineen kanssa tai ilman. Jokaisen parin ohjelmaa arvioitaessa tuli näkyviin eroja niiden välillä, jotka olivat aiemmin harrastaneet ryhmän ohjaamista verrattuna kokemattomiin. Tärkeintä oli kuitenkin yritys, olimmehan täällä opiskelemassa. Kesän kotiläksyksi annettiin tuntisuunnitelman laatiminen omaan yhdistykseen. Klo 14 jälkeen perjantaina minä lähdin opistolta taas vähän lisää oppineena ja tyytyväisenä kokemaani. Näkemiin syksyllä! Välillä kurssilaiset pelasivat lapsenmielisiä leikkejä kuten hippaa, istumalentopalloa tai jalkapalloa pareittain (kuvassa). Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan KYSY mielenterveyteen liittyvistä asioista kuntoutumiseen liittyvistä asioista sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista TIETOPALVELU PROPELLI OIKEUSNEUVONTA Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista saa tietoa myös mielenterveyteen liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattihenkilöstölle. Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. NEUVONTAPUHELIN ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 9–16 puh. 0203 91920, (pvm koko maasta, kts.hinnat www.mtkl.fi/palvelut/neuvontapalvelut) Lakimies Merja Karinen puh. 050 561 7416 merja.karinen@mtkl.fi PROPELLIN KÄYNTIPISTEET Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen puh. 040 513 6213 pirkko.jantunen@mtkl.fi Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia. Helsinki kuntoutusneuvoja Malmin kauppa- Mirja Peiponen tie 26, 4 krs puh. 050 435 9921 00700 Helsinki mirja.peiponen@mtkl.fi kuntoutusneuvoja Raili Alén puh. 046 851 4128 raili.alen@mtkl.fi Turku kuntoutusneuvoja Verkatehtaan- Pirjo Metsäranta katu 4, 5. krs puh. 040 562 4773 20100 Turku pirjo.metsaranta@mtkl.fi kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen puh. 040 450 6884 milla.ristolainen@mtkl.fi Kuopio kuntoutusneuvoja Teletie 4–6 E Mirva Laine 70600 Kuopio puh. 040 5579505 mirva.laine@mtkl.fi kuntoutusneuvoja Irmeli Markkanen puh. 050 592 0419 irmeli.markkanen@mtkl.fi MAKSUTON VERTAISTUKIPUHELIN 0800 177599 ma, ke ja pe klo 10–15 Liikuntavastaavien peruskurssille osallistui 12 henkeä eteläisestä Suomesta. potilaan ja asiakkaan oikeuksista vertaistuesta mielenterveysyhdistyksistä Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat, vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta. 3/2015 REVANSSI 11 NEUVONTAPALVELUT VASTAA TAPAHTUMAKALENTERI Eläkettä saavan hoitotuki LAKIIN VAMMAISETUUKSISTA TULI MUUTOKSIA 1.6.2015. MIKÄ MUUTTUI? •Perushoitotukea ja ylintä hoitotukea ei voi enää saada pelkästään erityis kustannusten perusteella. •Asiakkaalla on jatkossakin oikeus perushoitotukeen avun tai ohjauksen ja valvonnan perusteella. •Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen korotetuksi tueksi. Erityiskustannuksia tulee tällöin olla kuukausitasolla vähintään korotetun tuen verran. Lakimuutos ei vaikuta maksussa oleviin etuuksiin. Maksamista jatketaan siihen saakka, kunnes se määräaikaisuuden tai muun syyn vuoksi lakkaa tai tarkistetaan. KENELLE ETUUS ON TARKOITETTU? Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan, myös psyykkisesti sairaan, tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan. Hoitotukea voi saada, kun •saa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai vanhuuseläkettä (ei koske osatyö kyvyttömyyseläkettä) •sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan •sairaus aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. MITÄ TARKOITTAA TOIMINTAKYVYN HEIKENTYMINEN? Toimintakyvyn heikentyminen ei ole sama asia kuin työkyvyn heikentyminen. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esimerkiksi peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. MITÄ TARKOITTAA AVUNTARVE TAI OHJAUKSEN JA VALVONNAN TARVE? Apu voi olla toisen henkilön antamaa konkreettista apua. Avun tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioinnissa ei riitä, vaan olennaista on avuntarve henkilökohtaisissa toimissa (pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen, ruokailu). Ohjauksen ja valvonnan tarve sisältää myös opastuksen ja jatkuvan varuillaan olon. On hyvä huomata, että avuntarvetta voi olla, vaikkei apua ole saatavilla ja on pakko selviytyä oman sinnikkyyden avulla. MIKÄ ON HOITOTUEN MÄÄRÄ? Hoitotuki jaetaan kolmeen ryhmään avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten perusteella porrastettuna. Perushoitotuki 62,48 €/kk Perushoitotukea voi saada, jos tarvitsee vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toimissa. Korotettu hoitotuki 155,53 €/kk Korotettua hoitotukea voi saada, jos tarvitsee joka päivä aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toimissa tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Korotettua tukea voi saada myös, jos on oikeutettu perustukeen ja sairaus aiheuttaa vähintään 155,53 e/kk erityiskustannuksia. Ylin hoitotuki 328,87 €/kk Ylintä hoitotukea voi saada, jos tarvitsee ympärivuorokautisesti toisen henkilön hoitoa ja valvontaa eikä pärjää yksin kuin lyhyen ajan. MITÄ ERITYISKUSTANNUKSIA HYVÄKSYTÄÄN? Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa sinulle. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta. Kustannukset hyväksytään yleensä takautuvasti. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi •sairaanhoito- ja lääkekulut •ylimääräiset matkakustannukset •kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset •kuntoutuskustannukset (esim. psykoterapian omavastuuosuudet) Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruokatai vaatekuluja, harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja. MISTÄ TUKEA HAETAAN JA MISTÄ SAA APUA TUEN HAKEMISEEN? Hoitotukea haetaan Kansaneläkelaitokselta joko nettihakemuksena tai täyttämällä lomake (EV256) ja liittämällä mukaan lääkärinlausunto C. Kansaneläkelaitoksen toimistot auttavat hakemuksen teossa, samoin oma hoitotaho. Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellista saa apua, p. 0203 91920. Psyykkisistä syistä johtuvan toimintakyvyn heikentymisen ja siitä johtuvan avuntarpeen kuvaaminen on usein haasteellista. Siksi Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut on tehnyt oppaan, jota voi hyödyntää hakulomaketta täyttäessään. Opas löytyy netistä osoitteesta: mtkl.fi/ tietoa-mielenterveydesta/sairauden- aiheuttama-haitta/ Pirkko Jantunen sosiaalineuvoja Mielenterveyden keskusliitto VUODEN 2015 TEEMAPÄIVIÄ JA TAPAHTUMIA Iloliikkuja-tapahtuma Helsingin Eläintarhan kentällä 1.9. Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla 1.–3.9.2015 Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla 9.–11.9.2015 Tunne & Mieli -lehti 5/2015 ilmestyy tilaajille ja Lehtipisteisiin 1.10. Maailman mielenterveyspäivä 10.10. Keinoja omaan kuntoutumiseen -teemapäivä, Helsinki 10.10. Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla 27.–29.10.2015 Revanssi 4/2015 ilmestyy 5.11. Kynttilätapahtumat 15.11. Mielenterveysviikko, viikko 47 Mielenterveysmessut 17.–18.11. Tunne & Mieli -lehti 6/2015 ilmestyy tilaajille ja Lehtipisteisiin 10.12. Keinoja omaan kuntoutumiseen -SOPEUTUMISV ALMENNUSKURSSIT (KURSSIT OVAT KAKSIOSAISIA) KENELLE työelämän ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan rahoittamaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. KURSSIT TARJOAVAT yy tietoa kuntoutumisesta yy mahdollisuuden keskusteluun ja yhdessäoloon toisten kurssilaisten kanssa yy uusia kokemuksia liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta KURSSIEN TAVOITTEENA yy on tukea osallistujien kykyä löytää ja havaita omassa elämässä olevia hyvinvointia ja jaksamista lisääviä asioita yy edistää ja ylläpitää toimintakykyä yy kartuttaa voimavaroja KUSTANNUKSET Kurssit ovat RAY:n rahoittama ja osallistujille maksuttomia. Kurssilla majoitutaan kahden hengen huoneissa ja kurssi sisältää täysihoidon. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 €/suunta) Kurssit antoivat eväitä lähteä maailmaan etsimään uutta suuntaa ja uudet rakennuspalikat mielekkääseen arkeen. Hilkka, käynyt Sopeutumisvalmennuskurssit halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan vain, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus, josta käy ilmi perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Jos osallistujille aiheutuu ansionmenetystä työstä poissaolon vuoksi, voi Kelalta hakea kuntoutusrahaa kurssin ajalle. HAKEMINEN Kursseille haetaan täyttämällä kurssihakemuslomake. Liitteeksi tarvitaan hoitavan lääkärin, omahoitajan tai terapeutin suositus, josta ilmenee perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Hakemus liitteineen toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä Mielenterveyden keskusliittoon. Yhdellä hakemuksella voi hakea samaan aikaan enintään kahdelle kurssille. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä www.mtkl.fi/palvelut/sopeutumisvalmennus tai sen voi tilata puhelimitse: Tietopalvelu Propelli puh. 0203 91920 Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutus, 4. krs., Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Vuonna 2015 alkavat sopeutumisvalmennuskurssit KEINOJA OMAAN KUNTOUTUMISEEN -KURSSIT 1.5.10.–10.10.2015 Imatran kylpylä, Imatra HAKUAIKA PÄÄTTYY 21.8.2015 2.19.10.–23.10.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna HAKUAIKA PÄÄTTYY 21.8.2015. 3.30.11.–4.12.2015 Spahotel Casino, Savonlinna HAKUAIKA PÄÄTTYY 16.10.2015. LISÄTIETOJA Tietopalvelu Propelli, puh. 0203 91920 tai kuntoutussuunnittelija Isko Kantoluoto, isko.kantoluoto@mtkl.fi tai puh. 050 306 8379 Ikääntyminen ja mielenterveys -SOPEUTUMISV ALMENNUSKURSSI KENELLE Kurssi on suunnattu 65 vuotta täyttäneille eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille. KURSSI TARJOAA yy kokemustietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta yy mahdollisuuden yhdessäoloon ja kokemusten jakamiseen toisten kuntoutujien kanssa yy uusia kokemuksia erilaisen toiminnan, liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta KURSSIN TAVOITTEENA yy on löytää hyvinvointia, jaksamista ja onnellisuutta ylläpitäviä asioita omassa elämässä yy edistää ja ylläpitää toimintakykyä yy kartuttaa voimavaroja KUSTANNUKSET Kurssit ovat RAY:n rahoittama ja osallistujille maksuttomia. Kurssilla majoitutaan kahden hengen huoneissa ja kurssi sisältää täysihoidon. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 €/suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan vain, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus, josta käy ilmi perustelut kuntoutuksen tarpeelle. HAKEMINEN Kursseille haetaan täyttämällä kurssi hakemuslomake. Liitteeksi tarvitaan hoitavan lääkärin, omahoitajan tai terapeutin suositus, josta ilmenee perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Hakemus liitteineen toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä Mielenterveyden keskusliittoon. Yhdellä hakemuksella voi hakea samaan aikaan enintään kahdelle kurssille. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä www.mtkl.fi/palvelut/sopeutumisvalmennus tai sen voi tilata puhelimitse: Tietopalvelu Propelli puh. 0203 91920 IKÄÄNTYMINEN JA MIELENTERVEYS -KURSSI 1.jakso 2.–6.11.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio HAKUAIKA PÄÄTTYY 18.9.2015. Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto Keskustie 18 E 21 40100 Jyväskylä LISÄTIETOJA Kuntoutussuunnittelija Henri Savolainen henri.savolainen@mtkl.fi tai puh. 046 851 458 Keinoja omaan kuntoutumiseen -TE EMAPÄIVÄ Teemapäivän aikana Sinulla on mahdollisuus pohtia voimavaroja ja vahvuuksiasi sekä saada tietoa Mielenterveyden keskusliiton toiminnasta työpaja työskentelyssä yhdessä toisten osallistujien kanssa. Päivä huipentuu mukavaan yllätysohjelmaan! Paikka: Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 4. krs., 00700 Helsinki. Aika: 10.10.2015 klo 10–15 Teemapäivä on kaikille avoin. Työpaja 1 ”Tunne ja kehollisuus” Sopeutumisvalmennus Työpaja 2 ”Taidot ja osaaminen” Työ- ja koulutusvalmennus Työpaja 3 ”Sosiaaliturvan sokkeloissa” Neuvoa, tukea ja ohjausta Isko Kantoluoto, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja, Mielenterveyden keskusliitto Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.10.2015 mennessä sähköpostiosoitteeseen: pirkko.jantunen@mtkl.fi. Teemapäivään mahtuu mukaan 30 osallistujaa. Päivään sisältyy lounas ja kahvi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruokarajoitukset. Kuntoutuminen on mahdollista kaikille www.mtkl .fi 3/2015 REVANSSI 13 MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON HALLITUS TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden 2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa vuorossa ovat Markus Lustig, Jyrki Nieminen ja Heidi Järvinen MARKUS LUSTIG JYRKI NIEMINEN HEIDI JÄRVINEN Markus Lustig, Vantaa, Narsistien uhrien tuki ry, 31 v. Koulutus turvallisuusalan BA, Laurea-ammatti korkeakoulu. Jyrki Nieminen, liittohallituksen varapuheenjohtaja, Tampere. Olen toiminut Kangasalan mielenterveysyhdistys Kipinä ry:n puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien eli viitisen vuotta. Tätä ennen toimin Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:ssä monissa tehtävissä. Olen koulutukseltani sosiaalipsykologi sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja. Lisäksi toimin kouluttajana. Heidi Järvinen, Hyvinkää, Mieli Maasta ry:n puheenjohtaja, 39 v. Olen toiminut karjanhoitajana, linja-autonkuljettajana, josta myös ammatti tutkinto suoritettuna, sekä liikenneopettajana. Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 9 vuotta, mutta viime vuosia lukuun ottamatta työskennellyt ja opiskellut kuljetus- sekä maatalousalalla, ajanut myös taksia. Tulin uutena jäsenenä MTKL:n hallitukseen tälle kaudelle, eli vuoden. Olen toiminut liiton luottamustehtävissä toistakymmentä vuotta. Tämä on neljäs hallitus, jossa olen. Sitä ennen olin liiton sisäisenä tarkastajana. Tutustuin MTKL:n toimintaan alun perin monien kurssien kautta. Olen ollut liittohallituksen jäsen vuodesta 2011. MTKL on valtakunnallisesti erittäin olennainen osa mielenterveystyötä. Itse omassa työssäni sekä Narsistien uhrien tuki ry:n toiminnassa näen sen, miten syvälle ihmiseen mielenterveys vaikuttaa – sekä hyvässä että pahassa. Haluan omalta osaltani olla tukemassa ihmisen arvokkainta pääomaa, eli hyvää mielenterveyttä. Tulin mukaan liiton hallitukseen, kun minua pyydettiin edustamaan paikallista ja alueellista mielenterveysosaamista, erityisesti perinteistä yhdistysosaamista, aktiivisuutta ja vertaistukea. Erilaisten kurssien ja tapahtumien kautta pääsin tutustumaan ihmisiin ympäri Suomea. Vuonna 2008 olin liittokokousedustajana ja kiinnostuin organisaatiosta. Olen aina ollut yhdistysaktiivi ja nyt omalla kentällä saanut tehdä sitä mitä toivoinkin. 4. Mihin asiaan pyrit vaikuttamaan hallituskaudellasi? Ensimmäisenä asiana liiton talous on saatava kuntoon. Ja nyt kun ensimmäinen vuosi hallituksessa on ohi ja ensimmäinen tilinpäätös käsiteltynä, tilanne näyttää hyvältä. Tämän lisäksi on huomioitava, että rahoitus saattaa muuttua, joten liiton omaa varainhankintaa on tehostettava ja kehitettävä. RAY ei välttämättä enää muutaman vuoden päästä ole se pääasiallinen rahoituskanava. Sen jälkeen täytyy siirtää fokus käytännön työn tekemiseen, mikä tarkoittaa jokaisen jäsenyhdistyksen ja henkilöjäsenen tuloksekkaan toiminnan mahdollistamista. MTKL:lla on jo olemassa paljon asioita, joista on apua yhdistyksille, mutta ne täytyy saada voimakkaammin esiin, näkyville ja hyödynnetyiksi. Lisäksi jäsenyhdistykset voivat oppia toisiltaan – mikä toisaalta tukee sekä keskus liiton että kaikkien jäsenyhdistysten toimintaa. Haluan edistää mielenterveyskuntoutujien asemaa Suomessa, ja mielestäni MTKL:ssä se onnistuu parhaiten. Yhdessä olemme enemmän. Meillä on hieno valtakunnallinen yhdistysten verkosto, jonka toimintaa haluan kaikin tavoin edistää. Tiukan säästökuurin ja hallintouudistuksen jälkeen uskon ja toivon, että saamme käyttöömme koko keskusliiton henkilöstön jäsenistön ja jäsenyhdistysten tueksi. Liitto tukee yhdistyksiä jo monin eri tavoin, ja se täytyy saada näkyväksi. Samalla yhdistykset tarvitsevat uudenlaisia yhteistoiminnan malleja. Luulisin, että tällä hetkellä suuri haaste on liiton ja sen jäsenyhdistysten päällekkäisyyksien poistaminen.. Meidän tulee jakaa osaamistamme yhdistysten kesken, ja liiton tehtävä on toimia yhteisenä linkkinä sekä tukena sille. Toinen tärkeä asia on saada liiton ja sen jäsenten toiminnasta tietoa ulkopuolisille, eli ammattilaisille, työyhteisöille ja oppilaitoksiin. Olen puhunut ehkäisevästä toiminnasta. Liitossa jo olemme ”me”, mutta se ei riitä. En tahdo, että ammattilaisille olemme ”ne”. Me olemme osa tätä yhteiskuntaa ja ihmiselämää, ja kokemusosaaminen tulee ottaa osaksi hyvinvoinnin edistämistä. 5. Minkälaisena näet liiton vuonna 2020? Hyvä kysymys. Keskusliiton rahoituspohja on tähän mennessä todennäköisesti muuttunut, eikä se ole enää pelkästään RAY:n varassa. Keskusliiton toiminta on ennakoivaa ja ulospäin suuntautunutta sekä nykyistä tehokkaammin jäsenistöään palvelevaa. MTKL on onnistunut verkostoitumaan vielä tehokkaammin poliittisiin päättäjiin sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla ja näin ollen voi tukea paremmin paikallisyhdistystensä toimintaa. Liiton yhteyteen on saatu rakennettua aktiivinen verkosto sekä tehokkaat työryhmät, jotka tuovat kaivattua vuoropuhelua yhteisön sisään. Näen edessämme liitolla ja sen toimijoilla hyvän tulevaisuuden. Uskon, että esimerkiksi mielen terveyslain uudistus on toteutettu onnistuneesti ja siinä on otettu huomioon entistä enemmän mielenterveyskuntoutujien ääni. Uskon myös, että äänemme kuuluu myös paikallisessa päätöksen teossa. Olen myös sitä mieltä, että yhdistyksillä on vuonna 2020 enemmän yhteistyökumppaneita ja resursseja. Teemme myös kovasti työtä sen eteen, ettei mielenterveysongelma tuottaisi häpeästigmaa, vaan se nähtäisiin sairautena muiden joukossa. Vuonna 2020 MTKL on edelleen voittoa tavoittelematon potilasjärjestö, mutta toimii laajemmin kuin nykyisessä muodossaan. Se on osana mielenterveyspuolen koulutusta, työyhteisöjen ja opetuspuolen hyvinvoinnin sekä osaamisen edistämistä sekä antaa hyvän vastuksen kalliille elämäntaitokoulutuksille. Vertaistukitoiminta on osana psykiatristen poliklinikoiden toimintaa. Viisi vuotta on lyhyt aika, mutta resurssit ovat olemassa. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen. 6. Mikä on tärkeää oman mielenterveytesi kannalta? Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä sekä tasapaino ylipäätään elämässä. Kun kiire ja kiireettömyys sekä jokainen elämän osa-alue ovat mahdollisimman hyvässä tasapainossa, voi elää myös hyvää elämää mielenterveyden kannalta. Oman mielenterveyteni kannalta on tärkeää, että kaikki elämän eri osatekijät ovat tasapainossa. Työ, arki, harrastukset ja läheiset ihmissuhteet muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat toisiaan. Olin aiemmin ehkä hiukan liiaksi kiinnittynyt ainoastaan työntekoon. Nyt olen löytänyt tasapainon näiden elämän eri osa-alueiden välillä. Lisäksi minulla on kiva lenkkikaveri, koirani joka vie minut ulkoilemaan säällä kuin säällä. Oman mielenterveyteni kannalta tärkeää on ollut saada kokea masennukseen sairastuminen. Sopeutuminen uuteen neurologiseen sairauteen ja elämään sen kanssa olisi ollut vaikeampaa, ellen olisi jo käynyt läpi kriisiä, joka vahvisti. Mieli Maasta ry:ssä saan tukea ja kannustusta vertaisiltani ja elämääni lisää iloa. Yhdistyksen toiminnan toteuttaminen tuntuu hyvältä, kun kuulee edes yhden vertaisryhmässä kuntoutuneen tarinan. Silloin tunnen ylpeyttä, että saan olla mukana tärkeässä toiminnassa. Yhteis henki antaa voimaa. Jokainen meistä on tärkeä. 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Miten kauan olet toiminut luottamustehtävissä MTKL:ssa? 3. Miksi halusit mukaan MTKL:n hallitukseen? 14 REVANSSI 3/2015 HENKILÖ Tuula Kaunisto TEKSTI JA KUVAT Sari Sakala A rka nainen seisoo oven suussa, empii astumista peremmälle. Hän on valmistautunut tähän pitkään, ja tätä hänelle on suositeltu. Sisällä voisi odottaa uusi elämä. Siellä saattaisi olla ihmisiä, joiden kanssa voi olla sellainen kuin on, joista tulee ystäviä. Pitkään aikaan hän ei ole tutustunut uusiin ihmisiin, ja vanhat yhteydet ovat paljolti jääneet sairastumisen myötä. Nyt sisään meneminen tuntuu vain mahdottomalta ajatukselta. Nainen kääntyy ympäri, ja lähtee pois. Vuoden 2015 kesällä sama nainen istuu saman talon olohuoneessa ja rupattelee iloisesti. Ryhti on hyvä, kuin tanssijoilla yleensä. Nainen on Tuula Kaunisto, Mielenterveyden keskusliiton liikuntatyöryhmän kantava voima sekä Tampereen Mielenterveysyhdistys Taimin väelle tuttu liikuttaja. Nyt hän muistelee noita yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia tyytyväisenä siitä, että päätti kuitenkin palata tuolle ovelle ja astua sisään. Oven takana olivat Taimin toimitilat, ja paikalla sattui olemaan Aino Hokkanen joka toimi myöhemmin MTKL:n liikuntasihteerinä. – Olin silloin huonossa hapessa, ja aivan omillani. En edes harrastanut liikuntaa, vaikka olen koko elämäni liikkunut. Jouduttuaan työkyvyttömyyseläkkeelle lastentarhaopettajan työstään oli jopa tanssi jäänyt, vaikka sekin on ollut Tuulan rakkain harrastus läpi elämän. Paritanssi, lattarit, rivitanssit, kaikki menevät. Tuula oli tullut Taimin ovelle vastentahtoisesti, kun mielenterveystoimistosta kehotettiin menemään mukaan yhdistyksen toimintaan. Ajatus ei alkuun tuntunut omalta. Toisin kävi: – Kun löysin Taimin, minulla alkoi uusi elämä, Tuula sanoo ilman liioittelun pisaraakaan äänessään. TANSSIVAN MIELEN ALKU Tanssin avulla mieli voi vapautua sairauden jälkeen, on Tuula Kaunisto havainnut vetäessään tanssiryhmiä mielenterveyskuntoutujille. Ainon ohjauksessa Tuula pääsi löytämään itsensä uudestaan luovan liikunnan ryhmässä. – Kädet ja jalat irtosivat möykystä, hän kuvailee. Saman Tuula on nähnyt tapahtuvan monella muulla Taimin tanssiryhmään tulleella. Ihmiset ovat jäykkinä, kunnes muutaman liikunta- tai tanssitunnin jälkeen rentoutuvat. Ensimmäisellä tai toisella kerralla se ei tapahdu, mutta kun se tapahtuu, he huomaavat saman kuin Tuula: tanssi tekee hyvää mielenterveydelle. – Tanssi rentouttaa, siitä tulee hyvä mieli, saa kuunnella musiikkia, tasapaino kehittyy. Huolet ja murheet unohtuvat, kun pitää keskittyä askeltamiseen. Viime marraskuussa yksi tyttö sanoi, että enää eivät jalat ole liimautuneena yhteen. Itse en ole kovin ulospäin suuntautunut, paitsi silloin, kun saan ohjata tanssia. Kun hän alkoi kuntoutua, Tuula aloitti omien tanssiryhmien ohjaamisen. Hän kävi Mielenterveyden keskusliiton vertais ohjaajan ja liikuntavastaavien kurssit, ja pian hän liittyi myös MTKL:n liikunta- ja kulttuurityöryhmään, jonka aktiivinen jäsen on edelleen. Tuulan ja Ainon aloitteesta sai alkunsa Tanssiva mieli, hanke jonka avulla tanssiharrastusta pyrittiin levittämään valtakunnallisesti mielenterveysyhdistysten toimintaan. Hanke sai KKI-rahoituksen (Likesin Kunnossa Kaiken ikää), jonka avulla tavoitteeseen päästiin. Tänä päivänä tanssiliikunta on vakituinen osa monen mielenterveysyhdistyksen toimintaa. Tanssikilpailu on myös vuosittaisten Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien ohjelmassa joka elokuussa. Tuula on ollut mukana tapahtumassa säännöllisesti ja juontanut sekä vetänyt tanssityöpajoja. Nyt alkamassa on ”Juhannukseksi lavatanssikuntoon”-tanssiryhmän teoriatunti. Kymmenen hengen ryhmä kokoontuu useita kertoja viikossa, jotta tavoite lavatansseihin osallistumisesta juhannuksena saavutettaisiin. Aikaa on tässä vaiheessa jäljellä muutama viikko. Teoriatunti, jolla kerrataan askelia, on joka toinen kerta, muulloin päästään itse asiaan eli lattialle pyörähtelemään musiikin tahdissa. – Mikä olikaan tärkeintä muistaa foksissa? Tuula kysyy ryhmältään. – Se, ettei astu toisen varpaille, joku heittää, ja kaikkia naurattaa. Oikea vastaus on jousto, jota Tuula nyt demonstroi pienen huoneen kulmassa pyörähdellen. Kaikki lähtee polvista. Tässäkin lajissa rentous on valttia. Kun Taimi ry tämän vuoden alusta päätti jäsenyytensä Mielenterveyden keskusliitossa, Tuula varmisti liiton jäsenyytensä liittymällä myös Mieli maasta -yhdistykseen. Hänelle oli tärkeää saada jatkaa liikuntatyöryhmässä kuten ennen. Rakasta Taimi-yhdistystä hän ei ollut valmis jättämään, vaan maksaa nykyisin jäsenmaksunsa molemmille yhdistyksille. Eikä Tuula ohjaa vain tanssiryhmiä – hän on vetänyt myös naisten jumppaa ja ruotsin kielen ryhmää yhdistyksessä. Tänä kesänä hän ohjasi tanssileiriä, johon Tampereen lähellä 3/2015 REVANSSI 15 IKÄÄNTYMINEN JA MIELENTERVEYS PARIKURSSI Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa (1. jakso) 25. – 29.1.2016 (2. jakso) 22. – 26.8.2016 KENELLE Kurssi on suunnattu 65 vuotta täyttäneille eläkkeellä oleville pariskunnille, joista toisella tai molemmilla on mielenterveysongelmia. sijaitsevat pienemmät yhdistykset, joilla ei ole Taimin veroisia resursseja, saivat ottaa osaa. Hän tunnustaa tekevänsä jopa vähän liikaa. – Kannan huolta kaikista taimilaisista, ja siitä miten he pärjäävät. Siksi otan itselleni liikaa tehtäviä. Vastapainoksi Tuula lähtee syksyllä pimeää pakoon Espanjan Aurinkorannikolle, josta hän on hankkinut itselleen toisen kodin yhdessä poikansa kanssa. – Siellä on valoa, aurinkoa ja rennompaa elämää. Olen siellä vapaalla. Osallistun Suomi-seuran jumppatunneille, ja olen kokeillut senioritanssia sekä espanjalaista rivitanssia. Lokakuussa lähden sinne seuraavan kerran 1,5 kuukaudeksi. Ihan kokonaan en voi jättää taimilaisia. Eikä Tuula jätä kanssaihmisiään edes Espanjan Fuengirolassa, missä on vahva suomalaisyhteisö. Siellä kokoontuu myös Mieli maasta -vertaisryhmät, joille Tuula on suunnitellut aloittavansa oman liikuntaryhmän. – Joka on oppinut kävelemään, oppii myös kävelemään rytmiin, Tuula vakuuttaa. Toisin sanoen, kaikilla on mahdollisuus oppia tanssimaan. KURSSI TARJOAA yy kokemustietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta yy vuorovaikutustaitojen harjoittelua erilaisen toiminnan avulla, virkistäytymistä ja rentoutumista arjesta yy mahdollisuuden yhdessäoloon ja kokemusten jakamiseen toisten kuntoutujien kanssa yy uusia kokemuksia erilaisen toiminnan, liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta. KURSSIN TAVOITTEENA yy on löytää hyvinvointia, jaksamista ja arjen iloa ylläpitäviä asioita omassa elämässä yy edistää ja ylläpitää toimintakykyä yy kehittää puolisoiden keskinäistä ymmärrystä ja parisuhteen vuorovaikutusta yy kartuttaa monipuolisesti omia ja puolisoiden yhteisiä voimavaroja. KURSSI ON RAY:N RAHOITTAMA JA OSALLISTUJILLE MAKSUTON Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 euroa / suunta) halvimmankulkuneuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-, B-, C-, D- todistus tai lääkärin allekirjoittama vapaamuotoinen lausunto HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemus. Hakemukseen liitetään omahoitajan, lääkärin tai terapeutin vapaamuotoinen lausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Hakemus toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä alla olevaan osoitteeseen. HAKUAIKA PÄÄTTYY 11.12.2015 Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki LISÄTIETOJA Kuntoutussuunnittelijat: Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi tai 050 3759199 Isko Kantoluoto isko.kantoluoto@mtkl.fi tai 050 306 8379 Tuula Kaunisto on Mielenterveyden keskusliiton liikuntatoiminnan kantavia voimia. 16 REVANSSI 3/2015 LYHYESTI Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi julkaistu TEKSTI Kati Rantonen ISTUMINEN heikentää suomalaisten terveyttä monin tavoin, selviää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatimista kansallisista suosituksista istumisen vähentämiseksi. Suosituksissa kannustetaankin ihmisiä ylös, ulos ja lenkille! STM:n mukaan suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran. Päivittäinen, runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on yhteydessä muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, depressioon ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Säännöllinenkään vapaa ajan liikunta ei ehkäise runsaan päivittäisen istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Suosituksissa annetaan käytännönläheisiä neuvoja istumisen vähentämiseen eri-ikäisille ihmisille, päiväkodeille, kouluille, työpaikoille sekä iäkkäiden kotihoitoon ja palvelutaloihin. Istumista ja paikallaan oloa kehotetaan välttämään aina, kun se on mahdollista. Istumista voi vähentää esimerkiksi kulkemalla ainakin osan työtai koulumatkasta kävellen tai pyörällä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös vaihteleviin työtapoihin ja -asentoihin, ja kotona tulisi sohvalta nousta ylös kerran pari tunnissa. Suosituksissa huomautetaan, että istumisen vähentämiseksi tarvitaan muutoksia koko yhteiskunnassa. Arjen aktiivisuutta lisäävät ratkaisut olisi otettava entistä paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa, leikki-, opiskeluja työympäristöjen suunnittelussa ja eri alojen koulutuksissa. Lähde: stm.fi KELLOKOSKEN SAIRAALA Kansanliike yrittää pelastaa Kellokosken sairaalan Kesäkuussa 100-vuotis juhliaan viettänyttä Kellokosken psykiatrista sairaalaa uhkaa sulkeminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri haluaa lopettaa Tuusulassa sijaitsevan sairaalan säästösyistä. Toiminnan jatkuminen vaatisi kymmenien miljoonien remontin. Sairaalan säilyttämiseksi on syntynyt kansanliike. TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi-Munther K ellokosken sairaalan ehkä tunnetuin potilas oli Anna ”Prinsessa” Lappalainen, jolle on pystytetty oma muistomerkki sairaalan Prinsessapuistoon. Ei tiedetä, oliko Anna oikeasti sairas. Kuolinvuoteellaan hänen väitetään sanoneen: ”En minä mikään prinsessa ole. Mä olen Lappalaisen Anna”. 92-vuotiaaksi elänyt Anna näki elämänsä aikana vaihtuvia hoitomuotoja, jotka tulivat aina ensin Kellokoskelle. Siellä hoitomuotoina ovat olleet mm. insuliinikooma, lobotomia ja vielä nykyäänkin käytetty sähkö Kellokosken psykiatrinen sairaala täytti kesällä 100 vuotta. sokkihoito. Lääkkeet tulivat kuvaan 1960-luvulla, ja vanhat hoitomuodot väistyivät. Nykyään Kellokoskella on monenlaista kuntouttavaa työtoimintaa, ja sinne on keskittynyt etenkin kuntouttava psykiatrinen hoito. Sairaalan 100-vuotisjuhlia juhlittiin 9.–10.6. näyttävin menoin. Puheenvuoroja kuultiin niin potilailta, omaisilta, kokemusasiantuntijoilta, HUSin johdolta kuin presidentti Tarja Haloselta. Kesä-heinäkuun vaihteessa uutisoitiin HUSin johdon suunnitelmista sulkea sairaala vuoteen 2019 mennessä. Sairaalan osastoista yhdeksää ollaan siirtämässä Helsinkiin ja kahta Hyvinkäälle. Lopullista päätöstä asiassa odotetaan syyskuussa. Potilaat ja henkilökunta vastustavat sairaalan lakkauttamista, ja sen säilyttämiseksi on syntynyt kansanliike. Nettiadressin sairaalan säilyttämiseksi oli 25.8. mennessä allekirjoittanut yli 5 200 ihmistä. Facebookissa on myös Pelastetaan Kellokosken sairaala -ryhmä, jossa on 2 500 jäsentä. Kellokosken sairaalan entinen ylilääkäri ja HUSin hallituksen Presidentti Tarja Halonen osallistui Kellokosken sairaalan 100-vuotisjuhlallisuuksiin. jäsen Ilkka Taipale ilmaissut vahvasti, ettei sairaalaa pidä lakkauttaa. Tapahtumia ja tempauksia Kellokosken puolesta koordinoiva Nina Alivirta perustelee sairaalan säilyttämistä paikan ainutlaatuisuudella: ”Sillä on merkitystä mielen hiljentymisessä ja toipumisessa (HS 20.7.2015)”. 3/2015 REVANSSI 17 YHDISTYKSET Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä: samanlaisten kokemusten jakaminen, yksinäisyyden lievittäminen, ilon tuominen arkeen. s. 19 Lauluryhmä MT Combon herkät tulkinnat liikuttivat kuuntelijoita kyyneliin. Yleisö sai yhtyä lauluun kappaleessa Niin kaunis on maa. MIELENTAIDE RY 10 VUOTTA Selviytymiskeinoja taiteen avulla Yhdistyksen alkuaikana Mielentaide joutui jopa laittamaan päättäjiä ruotuun, kertoi toiminnanjohtaja Ari Kiviaho. Vielä 2000-luvun alussa mielenterveyskuntoutujien oli vaikeaa saada taidettaan esille näyttelyihin. Esteenä olivat ennakko luulot, joita hälventämään perustettiin Mielentaide ry. TEKSTI Sari Sakala KUVAT Tiina Snäkin / Mielentaide ry M ielentaide juhli kesäkuussa 10-vuotista taivaltaan. Juhlan teemaksi oli valittu tasavertaisuus ihmisenä ja ystävyys, mikä kuvastaa yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta. – Alkuvaiheessa jouduimme todistelemaan omaa ihmisarvoamme. Oli taistelu päästä jopa pienen kirjaston näyttelytilaan, kertoi yhdistyksen perustajajäsen ja toiminnanjohtaja Ari Kiviaho. – Haaveilimme pääsystä Helsingin keskustaan, hän muisteli juhlapuheessaan Helsingin Tuomiokirkon kryptassa – kaupungin ehkäpä arvokkaimmalla paikalla, missä avattiin samalla jäsenten taiteesta koottu näyttely Kadonnut valo. Puheenjohtaja Tanja Pulliainen totesi näyttelyä avatessaan: – Valo vaihtelee luonnossa vuoden kierron mukaan, samoin ihmisten elämä. Kadonnut valo onkin kaikille tuttu ilmiö. TUKEA SEURAKUNNALTA Yhdistys jatkaa työtään asenteiden muuttamiseksi ja selviytymiskeinojen tarjoamiseksi jäsenilleen. Mielentaiteella on muun muassa toiminnallisia vertaistukiryhmiä ja näyttelytoimintaa. Lauluryhmä MT Combo, joka esitti juhlassa useita kappaleita, on tarkoitettu esiintymistilanteita jännittäville musiikinharrastajille. Esiintymisjännitystä lievennetään yhdessä hengittämällä ja toisia tsemppaamalla. Ari Kiviaho kiitti yhdistyksen toimintaa alusta asti mahdollistanutta Pakilan seurakuntaa, jota juhlassa edusti kirkkoherra Leo Norja. Mielentaide on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys, liiton tervehdyksen toi hallituksen jäsen Satu Ojala. Mielentaide ry on valtakunnallinen mielenterveyskuntoutujien taideyhdistys, jolla on toimintaa Uudellamaalla, VarsinaisSuomessa ja Keski-Suomessa. Lisätietoja: www.mielentaide.fi tai p. 046 530 1903 (klo 10–18). 18 REVANSSI 3/2015 VIITASAAREN MIELENTERVEYSYHDISTYS MUIKKU RY 15 VUOTTA Tarmo Raatikaisen mukaansatempaava esiintyminen oli juhlan kohokohta. Hyvät ystävät ja tutut, kiitos muistamisesta kihlautumisemme johdosta. A s ko Hu s s o j a K r i sta K o n u M T Y K e l l o r y, J y vä s ky l ä Ansiomerkkejä jaettiin 10 ja 5 vuoden aktiivisesta toiminnasta. Yhdistys rippikouluiässä – aktiiviset vapaaehtoiset palkittiin TEKSTI Martti Tenhunen KUVAT Marketta Paananen ja Riitta Ollikainen-Oksanen M onien vaikeuksien, ilojen ja surujen kautta on kuljettu 15 vuoden taival. Aktiivisia vapaaehtoisia on tarvittu vuosien varrella – monet ovat sitä omien voimiensa mukaan tehneet. Yhteisymmärrystä ja halua on riittänyt. Jäseniä Muikku ry:llä on tällä hetkellä reilut 50. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä: samanlaisten kokemusten jakaminen, yksinäisyyden lievittäminen, ilon tuominen arkeen. Monenlaista toimintaa pyritään järjestämään: liikuntaa, tarinan kertomista, elokuvia, askartelua… Retkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Ohjelmasta huolehtii jäsenistö – taitajia löytyi. Liittovaltuuston puheenjohtaja Tarmo Raatikainen lausui puheenv uorossaan: – Muikku on onnellisuus tasku, missä on hyvä olla. Niistä sanoista yritetään pitää kiinni. Iloksemme juhlaan osallistuivat seurakunnan ja kaupungin sekä paikallisyhdistysten edustajia. Yhteistyöllä saamme enemmän aikaan. Juhlat arjen keskellä antavat taas uutta puhtia tulevaan. 3/2015 REVANSSI 19 OMAISTOIMINTA ”Saa ihmiset kertoa perheistä, omasta jaksamisesta, elämän myrskyistä” TEKSTI JA KUVA Sanna Hyry Oli keskustelua virkistystä tietoa, ihmisiin tutustumista toistemme sietoa. Ruokaa riittävästi hyvänlaatuista, mökit uusia, nukkumapaikkoina. Sannan ja Tarjan huumori hersyvä, kevensi tunnelmaa välillä ankeaa. Sai ihmiset kertoa perheistä, omasta jaksamisesta, elämän myrskyistä. Päivät odotukseni täyttivät, omat murheet pieniltä näyttivät… Näin runollisen palautteen saimme Hyvän mielen talo ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyössä järjestämiltä omaispäiviltä Rovaniemeltä kesäkuussa 2015. Runo kuvaa hyvin sitä, mitä omaispäivät parhaimmillaan tarjoavat: toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien seuraa, kokemusten vaihtoa ja helpotusta omaan arkeen ja ajatuksiin. Päivien aikana saa lisätietoa oman jaksamisen tueksi, ja vaikka välillä käsitellään vaikeitakin asioita, on huumori tärkeässä osassa päiviä; ja omaa jaksamista. Seuraavat omaispäivät järjestetään lokakuussa Haukiputaalla 16.–18.10.2015 lomakoti Onnelassa. Onnela sijaitsee kauniilla paikalla Kiiminkijoen varrella. Päivien teema on ”Omaisen roolit ja rajat”, ja aiheesta luennoi psykoterapeutti, sairaanhoitaja, psykodraamaohjaaja ja työnohjaaja Kaisu Pyhäluoto. Luento rahoitetaan omaistoimintaan osoitetulla yksityisen lahjoituksella. Omaisryhmän ohjaajat vuorovaikutusharjoituksessa. Omaispäivät Haukiputaalla 16.–18.10.2015 lomakoti Onnelassa. Omaispäiville ovat tervetulleita hakeutumaan Lapin ja Pohjois-Suomen alueelta henkilöt, joiden läheisellä (lapsella, puolisolla, ystävällä tai muulla läheisellä) on ongelmia mielenterveyden kanssa tai psyykkistä sairautta. Maksu: 45€ / Hyvän mielen talon jäsen, 160€ / ei-jäsen, 20€ / omaisryhmän ohjaaja. Maksu sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Hakuohjeet Hyvän mielen talon nettisivuilta www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta tai omaistyöntekijältä. Tukea omaisille ja läheisille Pohjois-Suomessa MIELENTERVEYSYHDISTYS Hyvän mielen talo ry tarjoaa erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Omaisia ja läheisiä tukevan omaistoiminnan alueena on koko Pohjoinen Suomi. Läheisiä tuetaan mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Vertaistukiryhmiä toimii useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa. Lisätietoja www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta tai omaistyöntekijä Sanna Hyry, p. 041 5402 354, sanna.hyry@hyvanmielentalo.fi Seuraa myös blogiamme: http://omaistoimintaa.wordpress.com. TYÖPAIKKAILMOITUS Mielenterveyden keskusliiton omistama MTKL Vireä Mieli Oy etsii osa- ja kokoaikaisia Myyntineuvottelijoita Tunne & Mieli -lehden myyntiin. Opetamme työhön ja edellytämme hyvää puheviestintätaitoa. Toivotamme myös eläkkeellä olevat sekä osatyökykyiset tervetulleeksi töihin. Työaika voidaan sopia juuri sinulle sopivaksi. Ota rohkeasti yhteyttä! Tapio Viljanen 046 850 7585 tapio.viljanen@mtkl.fi RUNO Vanhalle ystävälle Vanhuuden ystävä kun käypi kylässä on aika muistojen ja kauniin rakkauden. Vanhuuden ystävä on silloin lähellä, kun kaipuu vallan saa ja tahtoo rakastaa. Jorma Mäkeläinen 20 REVANSSI 3/2015 LUKIJOILTA Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Koska hän näkee itsensä? N Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: revanssi@mtkl.fi tai osoitteella: Mielen terveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki. uori, kaunis nainen, oman kiltteytensä vanki. Ei katso omia tarpeitaan, vain muiden. Koko elämä pyhitetty muiden miellyttämiselle. Koska hän näkee itsensä? Sen herkän sielun, mikä hänellä on? Sen pienen tytön sisällään, joka yhä kaipaa hyväksyntää? Mistä hän saisi kyvyn hyväksyä itsensä, rakastaa itseään? Juuri sellaisena kuin on. Ymmärtää, että hän on oman elämänsä tärkein ihminen. Ja että hänen ei tarvitse miellyttää muita kuin itseään. Naisen sielu on hukassa. Hän tekee kaikkensa tullakseen sellaiseksi, että häntä joku voisi rakastaa. Hän vajoaa syömishäiriöön, että tulisi aina vain hoikemmaksi ja saisi näin hyväksyntää ja rakkautta, joita hän ei osaa antaa itselleen. Koska hän näkee itsensä? Katsoo itseään aina ulkoisesta sielun syvyyteen asti. Ei haukkuen rumaksi ja läskiksi, vaan hyväksyen itsensä, näkee kauniit, siniset silmänsä ja vaaleat kiharansa. Ja ennen kaikkea herkän, hyvän sydämensä. Hän tuntee olevansa hukkumassa muiden vaatimusten mereen. Hän on kadottanut kosketuksen itseensä, onko sitä koskaan löytänytkään? Koska hän näkee itsensä? Tajuaa, että kovat, julmat vaatimukset meressä eivät tulekaan muilta, vaan häneltä itseltään. Koska hän armahtaa itsensä? Koska hän näkee itsensä? Kirsi Meidän talolla Jakartassa M ielisairaan asema islamilaisessa maailmassa ei ole mikään idylli, vaikka toisin on väitetty. Sairastin jokunen viikko sitten denguekuumeen ja olin sairaalassa tiputuksessa. Minua hoitanut lääkäri kertoi, että Indonesiassa mielisairaus on stigma: Sukulaiset häpeävät sairasta omaistaan, jota saatetaan jopa pitää kotioloissa kahleilla seinään sidottuna ilman mitään hoitoa ja lääkitystä. Moni asia on Indonesiassa alkanut muuttua uuden presidentti Jokowin myötä. Jo Jakartan kuvernöörinä ollessaan Jokowi loi pääkaupunkiin yleisen sairasvakuutuksen, jota nyt ollaan laajentamassa koko maahan. Minua sairaalassa hoitanut lääkäri kertoi, että maan sosiaaliministeriö on perustanut pilottina ensimmäisen mielenterveyden avohoitopaikan, jonka nimi on Rumah Kita (suom. Meidän talo). Kävin tutustumassa Meidän taloon. Jo ulkoseinällä tulijaa tervehtii juliste, jossa kerrotaan, että talon toiminnan tarkoituksena on mielisairauteen liittyvän stigman poistaminen. Oppaanani toimi Muhammed, skitsofreniaa sairastava mies, joka vetää talossa englanninkielen opintopiiriä. Talo on auki viitenä päivänä viikossa ja siellä on monenlaista toimintaa: Joka päivä tavattavissa on sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Myös psykologin konsultaatio järjestyy tarvittaessa. Viikoittain kokoontuu erilaisia terapiaryhmiä: on kuvataide- ja musiikkiterapiaa. Lisäksi tarjolla on koraanin ja raamatun lukuryhmiä, ja talon asukkaille tarjotaan päivittäin lämmin lounas. Rumah Kita teki minuun hyvän vaikutuksen ja sen toiminta vaikutti hyvin organisoidulta. Tapasin talossa suuren autoliikkeen johtajan, joka eläkkeelle jäätyään oli omistanut aikansa mielialahäiriöstä kärsivän tyttärensä hoitamiseen. Hän kertoi, että Jakartassa ei ole potilasjärjestötoimintaa. Voisiko MTKL lähettää Indonesiaan tietotaitoa potilasjärjestötyöstä? Olen aikanaan itse ollut mukana, kun liitto oli ulkoministeriön varoilla organisoimassa Viron potilastietojärjestötoimintaa. Suomen metsäteollisuus on Indonesiassa hyvin aktiivinen. Olisiko diplomaattisena hyvän tahdon eleenä syytä myös auttaa Indonesian mielenterveyskuntoutujia? Esa Ronkainen MUISTOKIRJOITUS M au r i Ty y bä k i n o ja 1 9 5 0 – 2 0 1 5 Taistelija on poissa M auri Tyybäkinoja taisteli mielenterveys ongelmaisiin liittyviä ennakkoluuloja vastaan niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Hänen elämäänsä varjosti myös pitkä aikainen, vaikea sairaus, mutta hän ei antanut sen lannistaa itseään. Muistan hänet lahjakkaana ja luovana ihmisenä, joka osasi nähdä asioissa eri puolia ja joka rikastutti lähellään olevien ihmisten elämää. Mauri hoiti Mielenterveyden keskusliiton taloutta pitkään, ensin vapaaehtoisena luottamushenkilönä ja myöhemmin palkattuna työntekijänä. Ei ollut helppoa tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi taloussihteerinä ja myöhemmin talousjohtajana, kun taustalla oli eläkepäätös psyykkisen sairauden vuoksi ennen työelämään paluuta. Mutta Mauri pystyi siihen. Hänen palkkaamisensa liiton palvelukseen ei ollut itsestään selvää; historia entisenä kuntoutujana painoi myös Mielenterveyden keskusliitossa eikä osaamiseen oikein uskottu, vaikka näyttöä oli paljon. Mauri kuitenkin palkattiin ja hän oli tehtävässä lähes parikymmentä vuotta jääden eläkkeelle kunniakkaan työuran jälkeen. Maurin laajaa osaamista ja kuntoutujakokemusta käytettiin liitossa eri tehtävissä, mm. liiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Mauri ajatteli asioita aina jäsenistön ja laajemminkin mielenterveyspotilaan ja -kuntoutujan kannalta. Hän teki työtä sen hyväksi, että jokainen hyväksytään täysivaltaisena ihmisenä diagnooseja kyselemättä. Maurille vapaaehtoinen mielenterveystyö ja vertaisuus eivät olleet hyväntekeväisyyttä tai armopalojen jakamista vaan tasaveroista kohtaamista ja aitoa kokemusten jakamista. Mauri teki myös Mielenterveyden keskusliitossa voitavansa, jotta kuntoutujan ääni kuuluisi aina päätöksenteossa. Mauri taisteli sinnikkäästi yhtenäisen ja vakaan liiton säilymisen puolesta. Mauri oli lahjakas kirjoittaja. Käsikädessä-lehden lukijat saivat nauttia lähes kymmenen vuotta hänen pakinoistaan. Hänen huumorinsa ei avautunut kaikille, mutta ne onnekkaat, jotka ymmärsivät miten Mauri omien sanojensa mukaan ”hoitaen sadutti” lukijoita, malttoivat tuskin odottaa ”Lehdellä soittelijan” seuraavaa kirjoitusta. Maurin elämää varjosti pitkäaikainen, vakava sairaus, mutta siitä huolimatta hän jaksoi olla työelämässä parikymmentä vuotta. Sairaus ei myöskään estänyt häntä perustamasta perhettä. Mauri kuoli läheistensä ollessa läsnä kesäkuun lopussa. Inkeri Aalto Kirjoittaja on Maurin pitkäaikainen työtoveri sekä Mielenterveyden keskusliiton entinen viestintäjohtaja ja Käsikädessä-lehden entinen päätoimittaja 3/2015 REVANSSI 21 LUONTOPAJA Luontopaja mielituvalla TEKSTI Päivi Hynninen V arkauden Seudun Mielenterveysväki ry:n toimitiloissa Mielituvalla järjestettiin syksyllä 2014 luonto aiheinen taidepiiri, jossa osallistujat taiteilivat kollaaseja luonnon materiaaleista. Luontopajan innoittamana koottiin lisäksi opas, johon kerättiin vinkkejä, kuinka lähiluonnosta voi nauttia ja kuinka oppia tuntemaan kaupunkiluontoa. Ihminen on osa luontoa. Luonnossa liikkuminen vahvistaa kehoa. Psyykkiselle hyvinvoinnille on luonnon todettu olevan ensiarvoisen tärkeän. Moni suru on lievittynyt lenkkipolulla ja huoli haihtunut luonnon kauneutta ihmetellessä ja linnunlaulua kuunnellessa. KIERRÄTYS- JA LUONNON MATERIAALEJA Viime vuosi oli Mielituvalla luontopainotteinen vuosi. Tupalaiset tekivät retkiä Harjurannan luontokirkon jylhiin maisemiin ja Ruokojärven lintutornille. Niinpä luontoteemaan sopikin luontopaja, luonto aiheinen taidepiiri, jossa osallistujat voivat tehdä seinälle ripustettavan kollaasityön käyttämällä erilaisia kuvataidemenetelmiä ja yhdistelemällä niitä luonnosta löytyviin materiaaleihin ja kuviin, runoihin ja erilaisiin muistoesineisiin. Kollaasiin voi tallentaa muiston, tunnelman tai mielenmaisemansa, ja siitä voi tehdä sisustuselementin kotia koristamaan. Kollaasi on edullinen toteuttaa, ja siinä voi hyödyntää kierrätysmateriaaleja. TEKISINKÖ KOLLAASIN? Luontopajan osallistujat pitivät kollaasia innostavana tapana itseilmaisuun. Kollaasin tekoa varten oli varattu kaksi tapaamiskertaa, osa luontopajalaisista ehti tehdä parikin työtä tapaamisten aikana. TEOKSET OPPAAKSI Taiteen on tutkimuksissa todettu parantavan elämänlaatua, antavan merkityksellisiä kokemuksia ja taidenautintoja. Taideharrastus tuo mukanaan yhteisöllisyyttä. Opiskelijat kokosivat myös luontoaiheisen oppaan, johon luontopajalaisten tekemät taideteokset kuvattiin. Oppaassa on lisäksi mielitupalaisten ajatuksia luonnosta, runoja, askarteluohjeita ja vinkkejä lähiluonnosta nauttimiseen. Taidokkaat piirrokset ovat taidepiirien opettajan käsialaa. Valokuvat, askarteluohjeet ja luontovinkit ovat opiskelijoiden tekemiä tai kuvaamia. Luontopajan järjestivät ja luonto-oppaan kokosivat hankeopintoina kaksi Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijaa. yy Voit koota kollaasin esim. taulunpohjalle, kankaalle tai vanhaan taulunraamiin. yy Yhdistä maalaamista, piirtämistä, luonnonmateriaaleja, valokuvia, tekstejä ja muistoesineitä. yy Kiinnitä materiaalit erikeepperillä tai kuumaliimalla. yy Laita teoksen taakse ripustuslenkki. Kuopion Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat Eija Mannerto ja Päivi Hynninen, ohjaavat opettajat Maija Suhonen ja Helena Pennanen. ÄÄNIÄ KUULEVAT IHMISET – PYHIMYKSIÄ VAI MIELIPUOLIA? Seminaarit ja näyttely Lahden pääkirjastossa 2.9. Ääniä kuulevan tukeminen –seminaari klo 12:00 – 15:30. Luennoitsijoina erikoispsykologi Seppo Anttonen ja kokemusasiantuntija. Pyhimyksiä vai mielipuolia –näyttelyn avajaisseminaari klo 16:30 – 19:30. Luennoitsijoina mm. Susanne Ådahl (VTT) ja kokemusasiantuntija. Uskontotieteilijä Henna Paasosen näyttely Pyhimyksiä vai mielipuolia esillä syyskuun ajan. Osallistuminen ilmaista, tervetuloa! Lisätietoa Suomen Moniääniset ry: 050-407 8075 22 REVANSSI 3/2015 Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoite tulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon. ILMOITTAJA Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: kirjepalsta@mtkl.fi 1 Hei! Olen 26-vuotias mielenterveyskuntoutujatyttö Vantaalta. Etsin tositarkoituksella elämänkumppania pääkaupunkiseudulta. Olethan kiltti, ymmärtäväinen, huomaavainen ja leppoisa mies. Toivon myös, että olisit tupakoimaton eikä sinulla olisi huumetaustaa. Itse olen luonteeltani tosi kiltti, huomaavainen ja sosiaalinen. Ulkoisesti olen 173 cm pitkä brunetti. Minulla on ystäviä mutta elämänkumppani/aviomies vielä puuttuu. Mukavat miehet, ottakaa yhteyttä. Ei seikkailijoille! ETSITKÖ YSTÄVÄÄ? Pauliina Hei, olen 54 vuotta, kohta 55 vuotta mies Koillis-Savosta Juankoskelta. Olen myös työ2 kyvyttömyyseläkkeellä oleva mies. Olen yhdistystoiminnassa mukana aktiivisesti. Olen raitis, en käytä alkoholia enkä tupakoi. Tykkään laittaa ruokaa, osaan myös leipoa. Olen kokenut joitain ihmissuhteita. No vaikkapa suostuisit myöhemmin sydänystäväksi, olen juuri sydänystävää vailla. Juankoski 3 Hei sinä vapaa sinkkumies jos olet 63–66v etsit elämänkumppania Varkauden seudulta. Harrastat runojen kirjoittelua, autoilua, käsitöitä, musiikin kuuntelua, askartelua, ystävien kanssa keskustelua ja englantia. Minulta on ilmestynyt runokirja. Asun palvelukodissa rivitalossa. ILMOITUKSEEN VASTAAJA Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kirjoitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle. Minulla on kristillinen elämänkatsomus, olen mielenterveyskuntoutuja. lenkkeilyä, käsitöitä, kesällä merenrannalla ulkoilua, lavatanssia. Kesä yhdessä Tositarkoituksella Tässä punnitaan, ootko uskossa? Ootko valmis antamaan kaikille anteeksi? Toisten vääryyksiä ei tarvii hyväksyä. Aloitetaan yhteydenpito huonoimmasta päästä. Oon näinä kk 64v. Raitis ja savuton. Iälläs ei ole väliä. Kirjoita kynällä. 6 4 Itä-Suomi Hei, 55-vuotias nätti nainen Porvoosta kärsin masennuksesta, haluan kumppanin läheltä Porvoota. Rehellinen ja taloudellisesti omillaan toimeentuleva. Harrastan Olen 42 v lapsi ja eläin rakas raitis ja savuton rehellinen diplomaattinen toiset huomioon ottava kuntoutuja mies salosta etsin sinua sporttinen 30–40 v kuntoutuja tyttö lounais/etelä suomesta haen sinusta elämän kumppania ei seikkailijat ja päihde ongelmaiset. löydänkö sinut 5 7 Olen 43 v uskovainen nainen itä-Suomesta. Asun kaupungissa, mutta viihdyn myös maalla. Harrastuksiani ovat; seurakunta, laulaminen, musiikin kuuntelu, 3/2015 REVANSSI 23 TEATTERIARVIO Mielipuolen päiväkirja kuvaa mielenterveyden järkkymisen Putkosen aamusta on varastettu 11 minuuttia. Kiinalaisvalmisteinen herätyskello on pettänyt. VESA VIERIKKO esittelee meil- lukeminen ja elokuvat. Etsin alle 66-vuotiasta uskovaa miestä. Olethan raitis? Et tupakoi, etkä kapakoi. Toivottavasti sinulla on auto. Soittotaito plussaa. herrasmies Helsingistä 194 cm pituudella. Ei ihmeemmin ikä- tai ulkonäkökriteereitä. :-) Riku Olen 55-vuotias mies Orivedeltä. Etsin kirjeystävää ja jos kemiat kohtaavat muuhunkin kivaan. Toivoisin että olisit kaikin puolin mukava ja raitis 50–60 vuotias nainen Ylä Pirkanmaan lähistöltä. Hei, olen mielenterveyskuntoutuja rehellinen yhdistystoiminnassa mukana oleva keski-ikäinen mies. Olen kuntoutunut melko hyvin. Olen omillani toimeentuleva, oletko sinäkin? Harrastan hyvän musiikin kuuntelua, vinyyli ja cd-levyjä sekä radion. Olen uskossa tutkiskelen raamattua, en polta tupakkaa, olen raitis. Haluaisin tutustua sinuun paremmin nuorekas nainen. Asun omakotitalossa Keski- Suomessa, ethän pelkää näyttää tunteitasi kun olet tutustunut paremmin. Minut on todettu erittäin lahjakkaaksi nuoreksi mieheksi. Kirjoitathan minulle tositarkoituksella? Jos luoja suo ja kohdataan Kohdataan 10 Hei, keski-ikäinen uskova nainen etsii uskonystäviä Helsingistä. Löytyykö näin seuraa kokouksiin, rukouksiin, ilot, surut jakamaan. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Rohkea rokan syö, kainot jäävät 14 Olen 45.v autoileva sinkkumies Keski-Savosta. Olen ujohko, rauhallinen, huumorintajuinen, mutta yksinäinen ja toivoisin sinusta 35–50 vuotias kiva, reipas nainen seuraa, soittojen , tekstareiden, sähköpostin ja kirjeiden merkeissä ainakin aluksi. Harrastukset ovat jääneet vähiin, koska yksin on tylsää välillä, lähinnä nettiä tv:tä ja välillä autoilua. Kaverin kanssa olisi mukavampaa harrastaa esimerkiksi lenkkeilyä, kalastusta ja matkailua. Kirjeitä odottaen. ilman Kaveria vailla 12 Heippa! En ole vielä saanut mahdollisuutta kokea parisuhdetta ja etsinkin tyttöä joka ei myöskään ole kokenut parisuhteita. Uskon nyt, että jokainen ansaitsee mahdollisuuden onneen. Löydetäänkö se yhdessä? Minua on kuvailtu sanoilla hyvä keskustelija, sympaattinen, ymmärtäväinen, hyväksyvä, kiltti, eläinrakas ja hauska. Olen alle 30-vuotias 15 Hei, sinä yksin oleva nainen 48–60 v Kymenlaaksosta, olen 59 v yksinäinen mies. Etsin sinua tositarkoituksella, vastaa. Syyskisuli 8 Hei sinä ennakkoluuloton 50–60 v savuton nainen Kymen laaksosta tai Pohjois-karjalasta. Olen 56 v mies Kymenlaaksosta pidän tatuoinneista pidäthän sinäkin! Tahtoisin löytää sinut tosi tarkoituksella. Vastaa kuvan ja puhelinnumeron kera. Vain tositarkoituksella yhteen käyden 9 Ystävyys on siunaus 11 Hei, sinä vapaa nainen 48– 60v kymenlaaksosta tai muualtakin Suomesta. Olen vapaa nuorekas mies 58v Kymenlaaksosta jos kemiat kohtaavat voit sinä olla etsimäni nainen. Vastaa rohkeasti kirjeellä. 13 le Putkosen: Excelin, tulostimen ja kopiokoneen kanssa työtä tekevän tavallisen toimistovirkailijan. Putkonen on ollut firmassa pitkään. Hän tekee vimmatusti töitä ja uskoo olevansa korvaamaton. Työpaikalla häntä ei silti arvosteta. Ylennystä ei tule. Tulee väkinäisiä taukojumppia ja jatkuvia tehostamisvaatimuksia. Ne verhotaan imeliin korulauseisiin. Rakkauselämässäkin on hiljaista, vaikka mies on ollut salaa ihastunut työkaveriinsa Kirstiin jo kauan. Unelmat ja todellisuus eivät suostu kohtaamaan. Mutta on eräs tukka, joka lähtee omille teilleen. Romantiikka 16 45v mies etsii naista vaikka kirjeenvaihtoseuraksi. Itkien olen tullut tähän maailmaan etsimään itseäni syvältä itsestäni. Landepaukku Vesa Vierikko tekee hienon henkilökuvan toimistorotasta, johon varmasti monet löytävät samaistumispintaa. Miehen identiteetti alkaa horjua. Tukka sen sijaan jatkaa matkaansa nousujohteisesti. Elämä saa yllättävän käänteen. Putkonen valitaan johtotehtäviin kansainväliseen yritykseen. Yllättävä pesti suuryrityksen toimitusjohtajana muuttaa elämän outoon ja ennalta arvaamattomaan suuntaan. Olen alkanut nähdä ja kuulla asioita, joita kukaan muu ei ole aikaisemmin nähnyt eikä kuullut. Mielenterveyden asteittainen järkkyminen kuvataan uskottavasti. Näitä todellisia tarinoita on monia teatterilavan ulkopuolella. Ihmismieli kestää hämmästyttävän paljon outoja tapahtumia, mutta ei kuitenkaan loputtomiin. Joskus todellisuudentaju alkaa hämärtyä hiljalleen. Ongelmallista on se, ettei henkilö yleensä itse havaitse itsessään mitään oireita eikä erota, mikä on totta ja mikä on harhaa. Niin kuin ei Putkonenkaan. Putkonen on käytännössä yhteiskuntamme peili. Hän elää keltaisen lehdistön ja television välittämien tietojen varassa. Surullisinta esityksessä on se, etteivät aiheet ole yliampuvilta. Esitys pakottaa kääntämään katseen omiin asenteisiin. Miten ihmisiä saa kohdella? Mihin suostumme? Mitä uskallamme vaatia? Mikä on oma vastuumme? Kuka on mielipuoli? Se, joka menettää järkensä vai se, joka painaa täysillä sekopäisen maailman oravanpyörässä? Mielipuolen päiväkirja onnistuu kuvaamaan nykymaailman menoa erittäin osuvasti. Totuus on karu. Kaikkea kummallista sattuu. Olisi varmaan pitänyt itkeä eikä nauraa. Mutta minkäs teit, kun väkisin hymyilytti. Suosittelen: Esa Leskinen & Sami Keski-Vähälä Mielipuolen päiväkirja, Ryhmä-teatteri, Helsinginkatu 25, Helsinki KUVASSA: VESA VIERIKKO, KUVA: MITRO HÄRKÖNEN TEKSTI Katja Kauliomäki Mielenterveys ja päihdealan koulutusja messutapahtuma jo 18. kerran. tervetuloa! S eu raa pä iv it t y vä ä o h j e l m a a : miele nte r veys m es s u t .f i K Ä S I K Ä D E S S Ä - L E H T I O N Seuraavassa Revanssin numerossa on lipuke, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille! J A T K O S S A L E H T I L E H T I L E H T I L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A M I E L E N TeemaH Y V I N V O I N N I Teema H Y V I N V O I N N I S T A PÄ I H T EE M I E L EJ UTOJKAO M UMM T E R V EL INO YISK A A ? Teema H Y V I N V O I N N I S T A MUNA VA I K ANA? ALK OHOL PÄ I H T E E I JA MASE T NNUS M I E L E N- J A T E RJ U KO VO EY S MUMMO L SAMA LAADUKAS SISÄLTÖ, UUSI NIMI, KUUSI KERTAA VUODESSA. IIKAA? KAN NABI S ON NUOR ILLE A RKEA VA I MUNA KANA? ALKOH PÄ I H T E E T J A OLI JA M I E L E N- M A S E N NUS UOKO M T E R VJ E UMMO L I IY S 3 KAA? KANNA B I S O N H Y VÄ N NUOR ILL M U N A VA RKEA MIEL I K A NEA A ? EN PÄ I H T E E T J A A L K O H O L I J A VINK MASENN M I E L E NUS KIÄ T E R VJEUYOSK O M U M M O LIIKAA? KANNAB IS ON NUORIL H Y VÄ N LE ARK M U N A VA I K EA ANA? MIELE ALKOHOLI J A N MASENN VINKK JUOKO MUMMO US IÄ LIIKAA? KANNABIS O N HT YU VÄ & NUORILLE A T U N N N EN R KEA N E J A M I E M U N A VA I K A N A ? M I E L E MNI E L I . LFII ALKOHOLI JA MASENNUS VINKKI Teema KANNABIS ON H N U O R I L L E A R K E A Y VÄ N H ÄTÄ K T U N T U N N N E & M I E L I E J A M I E L I .F I H Y VÄ N T U N & M I E L I MT UI NENLENEJEAN M I E L I .F I VINKKIÄ T U N N E & M I E L I T U N N E J A M I E L I.F I RAKKA PÄT K ÄT H ÄTÄ K A "N E T T I R A U T TA JAKSAM R I S T I KK S AAN T A U T TA A J A KSAMAAN AUTENI OLI KIN HUIJAR I" PÄT K ÄT Y Ö L U O T U R VAT T O M U U T TA UD & RI S & RI SU UD OKU OKU S T I KK UD OKU S T I KK O OLIKIN HUIJARI" PÄT K ÄT Y Ö L U O T U R VAT T O M U U T TA DOKU T R I S I KK S "N E T T I R A K K "N E T T I R A K K A U T E N I RISTI K U MAAN ENI OLIK IN HUIJA RI" Ö LUO T U R VAT T O M U U T TA H ÄTÄ K A H V I T A U T TA A JAKSAMAAN T U N N E & M I E L I T U N N E J A M I E L I .F I A JAKS A UTENI OLIKIN H IJA Y Ö L U M A R I A J U N GUN ER RI " O TUR VAT T O M U U T TA HVIT AU T TA A AKKAUT PÄT K ÄT Y H ÄTÄ K A H V I AHVIT ER O SA ATAV I LLA M YÖ S LEH T I P I ST EESTÄ "N E T T I JUNGN IT AU T TA A JAKS AMAA N ENI O LIKIN HUIJA LUO T RI" M AU RRI VA A JT TUONMGUN E R U T TA KAUT Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS O MIELEN VINKKIÄ MARIA KAHV IRAK ÄT Y Ö KO Ä H ÄTÄ PÄ T K POSTIMAKSUN 7,90€ ELÄM Ä ON LÄHESUORA TYS ELÄM Ä ON SU ORA L Ä H E L Ä M ÄE T Y S ON SU LÄHETY ORA & ELÄ S MÄ ON SUORA ÄHETYS & E L ÄL M Ä ON SUORA & LÄHETYS "N E T T MAKSAA 15 7, 90€ JUUS O KEKK ONEN LOPP U U NPA L A MINE N PA USO KOTTI P YJ U SÄ HTY 3/2015 KE 7 , 9 0K € KON EN MÄÄN LOPPU U NPA L A M INEN J U UPA SO E KSKÄO N E K O T T I 3 / 2 0 1 5 7 ,K 9 0P€Y H T YN LOPPUU MÄÄN NPA L A M I N EN J U U SPA O KOTT I K P E 3 / 2 0 1 5 7 , 9 0 € KY KSOÄNHETN YMÄÄN L O P P U U NPA L A M I N E N MAR J U U SPA O K OI AT TJ IU N GNER KEK OÄNHETNY M PK YS ÄÄN L O P P U U NPA L A M I N E N PA K O T T I MARI P Y S Ä H T Y M ÄA ÄJN UNGN ER 3/2015 S 3 3 3 3 3/20 S T A O Mielenterveyden keskusliiton jäsenetuna voit tilata lehden jäsenhintaan. Tee tilaus tällä tilauslapulla, sähköpostilla tilaajapalvelu@mtkl.fi tai puh. (09) 8566 8349. Teema OTTAJA M I E L E N M I E L E N M I E L E N VASTAAN- H Y V I N V O I N N I S T A H Y V I N V O I N N I S T A PÄ I H TE MIEL ET JA T E R V E NEYS L E H T I L E H T I M I E L E N DOKU TILAAN TUNNE & MIELI -LEHDEN vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €) kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €) Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys:
© Copyright 2024