Vuosikirja 2015 - KVPS Tukena Oy
Vuosikirja 2015 Vammaisten ihmisten oikeudet Kehitysvammaisten Palvelusäätiö | KVPS Tukena Oy KE H I T YS VAM M A I S T E N PALVE LUS Ä ÄT I Ö | KVP S T U K E N A O Y 1 Vuosikirja 2015 Sisältö Rohkeasti kohti tulevaisuutta yhdessä tehden 4 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö K uv a : A n tt i Ekol a 3 Rohkeasti kohti tulevaisuutta yhdessä tehden 5 Lyhytaikaishoito vahvistaa lapsen ja perheen oikeuksia 6 Kiinteistötoimi tukee itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä 7 Kehittämistoiminta edistää osallistumista ja oikeuksia 8 KVPS Tukena Oy – Parhaat palvelut merkityksellisellä ja arvolähtöisellä työllä 10 Juuret ja siivet – Uudistimme strategiamme 13 Ryhmälomituksen puuroporukka viihtyy Tervanallessa 2 16 Puhetulkki avaa ovia maailmaan 18 Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä 21 Äiti ja sisko ovat Harrille tärkeitä 24 Kohti itsemääräämistä 26 Haaveena tavallinen elämä 29 Lujaa luottamusta, lämmintä kiintymystä 32 Palveluseteli antaa oikeuden valita 34 Henkilökohtainen apu kohtaa Mion tarpeet 36 Omavalvontasuunnitelma osallistaa 39 Itse tehdyt valinnat 40 Talking Mats on yhteinen matto 41 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö löytyy myös sosiaalisesta mediasta 42 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö / Yhteystiedot 43 KVPS Tukena Oy / Yhteystiedot K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen Vuosikirjan 2015 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden haasteista. Elina Leinonen Julkaisun toimitus Tiiu Kaitalo Kannen valokuva Oikeus osallisuuteen ja osallistumiseen kuuluu vammaisten ihmisten oikeuksiin. Jenna Kaskikallion osallistumisen mahdollistaa Tukenan henkilökohtainen avustaja Laura Hajdini. Viime kesänä sambicia harrastava Jenna oli mukana Helsingin sambakarnevaaleilla. Jaakko Bashmakov Ulkoasu Forssa Print 2015 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. • Käynnistimme kesällä 2014 tulevaisuustyön KVPS- konsernissa, jonka muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja sen omistama KVPS Tukena Oy palveluntuottajana. Tähän työhön on osallistunut Palvelusäätiön ja Tukenan hallitusten jäseniä, kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, esimiehiä, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Mukana on ollut kaikkiaan yli 250 henkilöä. Tulevaisuustyön aikana olemme arvioineet itseämme, tutkineet toimintaympäristöämme ja alamme muita toimijoita. Olemme tehneet erilaisia kuvia ja skenaarioita tulevaisuudesta ja pyytäneet arvioita, näkemyksiä ja odotuksia keskeisiltä päättäjiltä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse ry:n toimihenkilöiltä. Olemme tavanneet käyttäjäkuntiemme päättäjiä ja johtavia virkamiehiä. Kaiken tämän tarkoituksena on varmistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n selviytyminen ja menestys tulevaisuudessa muuttuvassa toimintaympäristössä. On tärkeää, että meitä ohjaavat yhteisesti työstetyt päämäärät ja arvot. Kasvumme myötä meillä on tarve varmistaa johdon ja henkilöstön osaaminen, esimiestyö ja yhteistyö. Strategisilla valinnoillamme voimme aktiivisesti vaikuttaa toivottavan tulevaisuuden toteutumiseen. Tämän Vuosikirjan teemana ovat Vammaisten ihmisten oikeudet. Vuosikirjan artikkelit kertovat osaltaan siitä, millä tavoin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n toiminta pyrkii edistämään keskeisten ihmisoikeuksien ja täyden kansalaisuuden toteutumista kehitysvammaisten ihmisten elämässä. Suomen eduskunta hyväksyi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen keväällä, mutta sen lopullinen ratifiointi siirtyi. Suomi on viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ole ratifioitu. Toivottavasti uusi eduskunta vahvistaa sopimuksen mahdollisimman pian. Yleissopimus tulee takaamaan vammaisille ihmisille yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja edistämään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Sopimus merkitsee monella tavalla huomattavaa uudistusta kehitysvammaisten ihmisten arjessa. Markku Virkamäki Päivi Kari toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö toimitusjohtaja KVPS Tukena Oy Visiomme on kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Perustajamme Kehitysvammaisten Tukiliitto on edelleen KVPS-konsernin keskeisin sidosryhmä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tämän vuoksi puhumme Tukiliittoperheestä, johon kuulumme ja joka muodostaa toimintamme vahvan perustan. Olemme ylpeitä juuristamme ja niihin tukeutuen haluamme edelleen kasvattaa siipiämme. Meidän olemassaolomme ja toimintamme perusta on näissä juurissa ja ne määrittelevät tavoitteemme yhteiskunnallisessa tehtävässämme – Hyvän elämän edellytyksiä ja Mukana hyvässä elämässä. Teemana vammaisten ihmisten oikeudet K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 3 Lyhy taik aishoito vahvista a l apsen ja perheen oikeuksia Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuonna 1992 rakentamaan ja hankkimaan asuntoja kehitysvammaisille ihmisille sekä tuottamaan niihin palveluita. Toinen keskeinen tehtävä oli järjestää lyhytaikaishoidon palveluita perheiden jaksamisen tueksi. Perustehtävämme on kehittää ja tuottaa palveluita ja toimintoja kehitysvammaisille ja muuta erityistä tukea tarvitseville ihmisille ja heidän läheisilleen – yhdessä heidän kanssaan. Ylläpidämme monipuolista lyhytaikaishoidon palveluvalikoimaa perheiden tarpeita kuunnellen. Perhelähtöisyys sekä vanhempien osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Lyhytaikaishoitoa 8087 vuorokautta Tapahtumia 320 Kehittämistoimintamme järjesti yhteensä yli 320 koulutusta, seminaaria, vertais- ja perhetapaamista ja Intti tutuksi -leiriä, joihin osallistui 1400 kehitysvammaista ihmistä, 730 läheistä ja 2100 alan työntekijää. Tarjosimme lyhytaikaishoitoa 620 perheelle 120 kuntaan ryhmäpalveluina, leireinä, perhelomituksena ja perhehoitona. Liikevaihto 10,3 milj. € Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksia 3,3 milj. € Palveluyksiköitä 27 Kiinteistötoimemme on rakennuttanut kaikkiaan 27 palveluyksikköä, joista rakenteilla olivat Kauhavan Fransunpuiston ja Kankaanpään Kultakankaan asumispalveluyksiköt. Perheet pitävät lyhytaikaishoitopalveluita erittäin tärkeinä omalle jaksamiselleen. Lyhytaikaishoidon asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä perheiden ja kuntien kesken. Vanhempien voimavarojen tukemiseksi on olennaista, että palvelut Henkilötyövuosia 88,5 Tukiasuntoja 300 Etsimme yhdessä asunnon hakijan ja hänen läheistensä kanssa oman kodin 65 kehitysvammaiselle muuttajalle. Tukiasunnoissamme asui kaikkiaan lähes 300 ihmistä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö lukuina vuonna 2014 Lyhytaikaishoitopalvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. tukevat koko perheen hyvinvointia. Perhelomituksessa perhelomittaja tulee kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhdestä päivästä useaan vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle sellaisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää lyhytaikaishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehit ysvammaisten Palvelusä ätiö Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaaajantoimintoihin. Kursseja järjestetään leirimuotoisina lähinnä loma-aikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua tekemistä, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Sofia Kellberg , Aino Nurmi ja Santtu Maijala nauttivat yhdessäolosta ja yhteisistä leikeistä ryhmälomitusjaksolla Alavudella. Kunnianosoituksia Lue lisää sivuilta 13–15. K uv a : A n tt i Ekol a Vuoden taideteko -palkinto Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki, Kettuki ry, myönsi Vuoden taideteko 2014 -palkinnon kesäkuussa Tampereella järjestämällemme Kultturellia! – vähän erilaiselle kulttuuritapahtumalle. Tapahtumassa vieraili yli 1500 kävijää. Palkinnon perusteluissa korostettiin kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta toteutukseen: tapahtumaa oli suunnittelemassa ja toteuttamassa suuri joukko kehitysvammaisia taiteilijoita ammattitaiteilijoiden rinnalla. Kuntouttajamitali Kuntoutussäätiö palkitsi Kuntouttajamitalilla 2014 kehittämistoimintamme. Palkinnon perusteluina mainittiin, että otamme esimerkillisesti huomioon kehitysvammaisen ihmisen kokonaisvaltaisen ja itsenäisen kansalaisuuden yhteiskunnassa. 4 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 5 Kiinteistötoimi tukee itsenäistä el ämä ä ja osallisuutta yhteisössä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus linjaa elämisestä itsenäisesti ja osallisuudesta yhteisössä siten, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita asuinpaikkansa, asuinmuotonsa sekä asuinkumppaninsa. Myös meidän tavoitteenamme on löytää asukkaalle hänen yksilöllisiä avun ja tuen tarpeitaan vastaava asumisratkaisu ja sellainen koti, jossa hän itse haluaa asua. Petri Virolainen pitää Seuraamme alan kehitystä, kehitämme uusia asumismalleja ja teemme yhteistyötä kuntien, yhdistysten ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Asukkaiden ja heidän läheistensä antamat palautteet ovat meille arvokkaita. itsemääräämisoikeuden kunnioittamista tärkeänä asumispalveluissa. Hän asuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä vuokraamassaan asunnossa Keravalla. Lue lisää sivuilta 18–20. K uv a : A n to n S o i n n e / Et e l ä - S uom e n M e d i a O y / K e sk i - U us i m a Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on yli 20 asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Joissain asumisyksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten, ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokotimme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Rakennutamme uusia asumisyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa niiden asumispalveluiden tarpeen mukaan. Kaikki uusien asumispalveluyksiköiden rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään. Oman kodin hankinta alkaa kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa arjessa tarvittava apu ja tuki. Kodin sijainti läheisiin, työpaikkaan ja harrastuksiin nähden sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat tärkeitä asioita. Sopiva asunto löytyy yleensä parhaiten kotipaikkakunnalta läheisten ihmisten avulla. Ostamme asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraamme sen asukkaalle. Huoneiston vuokra oikeuttaa asumistukeen, jolloin asukkaalle jäävä maksuosuus pysyy kohtuullisena. Kotikunta päättää tarvittavista asumisen tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille – tuleville asukkaille, läheisille, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Tuemme itsenäisen asumisen onnistumista. Olemme turvallinen ja joustava vuokranantaja. Teemme aktiivista yhteistyötä asukkaan, hänen läheistensä ja asumista tukevien ihmisten sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Haluamme olla mukana tukemassa asumisen onnistumista. 6 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY Luomme yksilökeskeisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja ja hankimme asuntoja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Kehittämistoiminta edistä ä osallistumista ja oikeuksia Kehittämistoimintamme tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä omaa osallisuutta kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa ja heidän oman elämänsä suunnittelussa. Osallisuuden vahvistamis- ja palvelujärjestelmän kehittämistoimintamme tavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittämiseen. – Henkilökohtainen apu: Luomme henkilökohtaisen avun malleja, järjestämme koulutusta, tuotamme selkokielistä materiaalia ja vaikutamme aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. – Henkilökohtainen budjetointi: Kehitämme ja kokeilemme palveluiden käyttäjien valintoihin perustuvaa henkilökohtaista budjetointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. – Päämiestoiminta: Kokemusasiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmämme osallistuu toimintamme ja palveluidemme kehittämiseen. Kouluttamamme vertaistutkijat tuottavat tietoa vammaisten ihmisten elämästä. Elämänmuutostoiminta tukee kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään eri elämänvaiheissa. Keskeisenä tavoitteenamme on kannustaa kehitysvammaisia ihmisiä omannäköisen elämän suunnitteluun. Toteutamme toimintaa yhteistyössä kuntien ja alueen toimijoiden kanssa. – Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta tukee elämänmuutosta lapsuudesta aikuisuuteen. Rohkaisemme perheitä tulevaisuuden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Muuttovalmennuksessa tuemme elämänmuutokseen ja muuttoon valmistautumisessa muuttajaa, hänen läheisiään, lähityöntekijöitä ja tulevan kodin henkilökuntaa. – Ikäperhetoiminta auttaa perheitä, joissa tukea tarvitseva täysi-ikäinen perheenjäsen asuu vanhempiensa kanssa. Jenna Kaskikallio toteutti Koulutustoiminta aktivoi työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa kehittämistä. Koulutushankkeemme ”Aktiivisen tuen alueellinen kehittämismalli” vahvistaa alan toimijoiden osaamista ja yhteistyötä kehitysvammaisten ihmisten osallistumisen ja täyden kansalaisuuden edistämiseksi. Toteutamme myös erillistä tilauskoulutusta. Osallistumme myös kansainvälisiin, useiden maiden yhteisiin hankkeisiin. haaveensa ja osallistui Sambakarnevaaleille yhdessä henkilökohtaisen avustajansa Laura Hajdinin kanssa. Lue lisää sivuilta 32–35. K uv a : T i i u K a i t a lo Yksi naapureista ja Yhdenvertaisuus lain edessä -hankkeista kerrotaan Vuosikirjan sivuilla 24–28. Kehittämishankkeemme edistävät yksilöllistä elämää ja aktiivista kansalaisuutta omassa lähiyhteisössä. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 7 K VPS Tukena Oy Parha at palvelut merkit yksellisell ä ja arvol ähtöisell ä t yöll ä Tukenan vahvat omaisjärjestötaustaiset juuret ja niistä johdetut arvot näkyvät monin tavoin yhtiön verkosto- ja kumppanuusyhteistyössä sekä varsinaista palvelutoimintaa laajempana vastuuna asiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnista. Toimintaympäristömme muuttuessa ja yhtiön kasvaessa olemme kokeneet tärkeäksi erottautua positiivisella tavalla omaisjärjestötaustallamme tulevaisuudessakin yhdessä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Haluamme kuulua entistä vahvemmin Kehitysvammaisten Tukiliitto -perheeseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Suomalaisen Työn Liiton Tukenalle myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki kuvaa hyvin palvelutoimintaamme kestävän hyvinvoinnin ja hyvän elämän rakentajana. Vastuullisen yritystoimintamme tuotot käytetään asiakkaidemme yhteiskunnallisen aseman ja palve- Päivi Kari toimitusjohtaja KVPS Tukena Oy Jere Metsähonkala varatoimitusjohtaja KVPS Tukena Oy luiden kehittämiseen sekä paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Visio Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Olemme edelläkävijä omalla toimialallamme. Tuloksellisuus – suunta selvillä – Uudistuminen – liikkeellä olo – Luotettavuus – tukijalka – Ihmisen kunnioitus – perusta – Olemme yhdessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa valmistelleet KVPS-konsernille uuden strategian, jonka voimin katsomme rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen. Strategiatyömme punaisena lankana on ollut visiomme – Kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Keskittyminen palveluiden tuottamiseen kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville on keskeinen strateginen linjauksemme ja takaa meille edelläkävijyyden omalla toimialallamme. KVPS Tukena Oy tulee edelleen kasvamaan erityisesti niillä alueilla, joissa laadukkaille palveluille ja yksilöllisille palveluratkaisuille on tarvetta. Palveluidemme tuottaminen perustuu yksilölähtöiseen ajatteluun ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa – parhaat palvelut ja erinomaiset asiakaskokemukset tekee arjessa todeksi ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökuntamme. Työyhteisöjen hyvinvoinnille ja osaamisen rakentumiselle tärkeää on hyvä ja arvostava johtajuus, strategiatyömme myötä haluammekin korostaa läheltä johtamisen merkityksellisyyttä. Tukenan vuoden 2014 lukuja KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy ja sen valtakunnallinen palvelutoiminta ovat merkityksellinen osa tuhansien ihmisten, niin asiakkaiden, läheisten, työntekijöiden kuin kumppaneidenkin, jokapäiväistä elämää. Hyvän elämän edistäminen edellyttää meiltä tukenalaisilta huomattavasti lakisääteisiä velvoitteita laajempaa vastuunkantoa ja yhteiskunnallista vastuuta. Kuntaasiakkaita 97 Asiakkaita palvelujen piirissä 1220 Asiakkaita ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 346 Palveluyksiköitä 25 Liikevaihto 25,05 milj. € meidän sosiaalipalvelualalla toimivien on kyettävä nykyistä vahvempaan yhteistoimintaan. Tärkeää on tuoda yhdessä esille sosiaalipalveluiden merkityksellisyyttä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja täysivaltaisen kansalaisuuden säilyttämiseksi. Parhaiden käytänteiden Henkilötyövuosia 464 ja laadukkaiden palveluiden kehittymistä edistetään kohdentamalla vähenevät resurssit nykyistä tarkoituksenmukaisemmin yhteiseen tekemiseen monipuolisten sosiaalipalveluiden tarjoamiseksi. Tulevaisuutta ei voi rakentaa yksinomaan unelmien ja kokeilujen varaan, taloudellisiin voimavaroihin liittyvät reunaehdot on tunnustettava – siirtymällä korjaavista toimenpiteistä aitoon hyvinvoinnin edistämiseen ja voimavaralähtöiseen ajatteluun voidaan rakentaa yhteiskunnallisesti kestäviä, ihmistä palvelevia sosiaalipalveluita. KVPS Tukena Oy on omaisjärjestötaustainen, valtakunnallinen kahitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavien palveluiden tuottaja ja kehittäjä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita uudistettaessa 8 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 9 Tulevaisuustyöskentely on toivottavan tarinan yhteistoiminnallista rakentamista. KVPS-konserni KVPS-konserni Juuret ja siivet Uudistimme strategiamme T e kst i : S a n n a K e kk i j a P e tr a T i i ho n e n K VPS-konsernin uusi strategia on vuoden työskentelyn jälkeen valmis. Uudistamistyössä oli mukana kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, organisaatiomme hallituksen jäseniä, esimiehiä, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Vuoden aikana pidimme eri puolilla Suomea kuusi läheisyhteistyöpäivää, joissa pohdimme tulevaisuutta yhdessä palveluitamme käyttävien ihmisten, läheisten ja työntekijöiden kanssa. Teimme neljä kyselyä, joissa arvioimme nykyistä strategiaa ja tulevaisuuden menestystekijöitä. Pidimme kolme esimiesten yhteistyöfoorumia, tuotimme 550 sivua taustamateriaalia ja kuulimme kolme asiantuntijaluentoa strategisesta johtamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksista. Vuoden aikana tavoitimme suoraan yli 250 ihmistä. Lisäksi sadat muut henkilöt pääsivät osallistumaan työskentelyyn työpajojen ennakkotehtävien ja kyselyjen kautta. Matkustimme Joensuuhun, Lehmoon, Kemiin, Kajaaniin ja Kuhmoon – juurillemme. Samalla vahvistimme siipiämme käymällä lukemattomia arvokeskusteluja nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Näin strategia syntyi Strategiassa hahmotetaan tulevaisuuden suuntaa ja määritellään organisaation identiteettiä. Strategiaa on perinteisesti pidetty ylemmän johdon työvälineenä, joka auttaa johtoa tekemään valintoja ja saavuttamaan tavoitteita. Perinteistä strategista johtamista on toisinaan kritisoitu. Me halusimme toimia toisin. KVPS-konsernin johdolla oli vahva näkemys siitä, että strategiamme täytyy uudistaa yhdessä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Vanha strategiamme kertoo meille tärkeistä asioista ja menestystekijöistämmekin aika hyvin. Toiminnan tasolla se ei varmastikaan ole koko henkilöstöä ohjaava, jaettu työkalu. Strategia voisi kiteyttää meidän ydintavoitteemme suhteessa toimintaympäristöön.” Strategiajuna raiteilla... Vuosi 2014 ... 10 ... Vuosi 2015 ... Kehittämisseminaari Tampere 5.–6.6.2014 Vuosipäivät Jyväskylä 18.–19.9.2014 Kemin iltakoulu 17.–18.11.2014 Yhteistyöfoorumi Tampere 26.11.2014 Joensuun iltakoulu 13.–14.1.2015 Yhteistyöfoorumi Tampere 4.2.2015 Läheisyhteistyöpäivät kevät 2015 Yhteistyöfoorumi Tampere 5.–6.5.2015 Strategian merkityksen kirkastaminen Innostaminen strategiseen ajatteluun Strategian uudistamisen yhteiset tavoitteet Nykytilan analysointi Tulevaisuuden muutostekijät Tulevaisuuskuvat Arvot ja tulevaisuus Skenaariotyöskentely K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 11 KVPS-konsernin strategia uudistettiin vuorovaikutteisena tulevaisuustyöskentelynä, jonka lähtökohdat ovat yhteisöllisessä tiedon tuottamisessa ja osaamisen jakamisessa. Työskentelyssä panostettiin niin kehitysvammaisten ihmisten, läheisten, henkilöstön kuin kumppaneidenkin äänen kuuntelemiseen. Käytimme yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten tulevaisuudenmuistelua. Tällä varmistimme eri osapuolten äänen kuulumisen ja mahdollisuuden olla vaikuttamassa yhteiseen tulevaisuudensuuntaamme. ”Toimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutokset luovat epävarmuutta mutta myös mahdollisuuksia. Niihin on tartuttava muistaen visiomme, arvot ja toimintaperiaatteemme.” ”Strategian luominen yhdessä on sitouttavaa. Organisaatiossa ollaan tietoisia strategiaprosessista ja siitä, että omilla teoillamme voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.” Seuraavaksi muistelimme tulevaisuutta: Pohdimme mahdollisia tulevaisuuden muutostekijöitä ja omaa rooliamme muutoksen toteuttajna. Pysähdyimme kumppanuuksien ja verkostojen äärelle: Ketä me tarvitsemme yhteiselle matkalle mukaan? Tulevaisuustyöskentelyn viimeinen vaihe oli skenaariotyöskentely. Skenaariotyöskentelyllä voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ilmaisemalla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Kuvasimme Päämääränämme oli luoda joustava työväline, joka toimii sekä ylemmän johdon työssä että jokapäiväisissä ainutkertaisissa kohtaamisissa. Tulevaisuustyöskentelyn tavoitteena oli kiteyttää yhteinen päämäärä ja arvot, tunnistaa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sekä yhteistyökumppaneidemme muuttuvia tarpeita. Tavoitteena oli myös selvittää, millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa. ihannetulevaisuuden, epätoivotun tulevaisuuden ja mahdollisimman realistisen kuvauksen asioiden tilasta. Pohdimme, mitkä valinnat ovat johtaneet näihin tulevaisuudenkuviin ja mihin asioihin voimme yhdessä vaikuttaa. ”Sanoa meille hyviä asioita. Olisi oma koti kaikilla.” Yhteinen matka jatkuu Yhteinen strategian uudistamisen matka on tällä erää päättynyt, mutta varsinainen matka on vasta alkamassa. Strategia on onnistunut, kun kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä saavat kauttamme parhaat palvelut ja erinomaiset asiakaskokemukset. Tulevaisuustyöskentelyn lähtökohtana oli varmistaa, että olemme olemassa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään varten myös tulevaisuudessa. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa tai ennalta määrätty, mutta uskomme, että omilla teoillamme ja valinnoillamme voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme. Tulevaisuustyöskentelyn avulla uusi strategia ja tulevaisuuden suunta – meidän tarinamme – on yhteinen. ”Jälleen kerran olemme saaneet vahvistaa yhteistä arvomaailmaamme ja uskoa ja varmuutta siihen, että päämäärämme on yhteinen.” Lainaukset ovat tulevaisuustyöskentelyn aikana saatuja kommentteja ja palautteita. ... Vuosi 2015 jatkuu ... Johtoryhmän strategiatyö kevät 2015 Kehittämisseminaari Kainuu 8.–10.6.2015 Vuosipäivät Tampere 17.–18.9.2015 Ryhmälomituksen puuroporukka Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS-konserni Halusimme tehdä tämän kaiken helposti lähestyttäväksi, kuvalliseksi tarinaksi. Aloitimme yhteisen matkan pohtimalla ydinosaamistamme: Miksi olemme olemassa? Mikä on erityisosaamistamme? Miten meidän täytyy kehittää toimintaamme, että voimme vastata myös tulevaisuudessa asiakkaidemme tarpeisiin? Hallituksille ja henkilöstölle tehty alkukartoitus antoi toiminnalle selvän suunnan. Olemme vahvasti sitoutuneita perustehtäväämme ja visioomme – tiedämme miksi teemme työtämme. Ydinkysymykseksi muodostui: Mitkä asiat meidän on yhdessä ratkaistava menestyäksemme tulevaisuudessa? Jatkoimme pohtimalla vahvuuksiamme, heikkouksiamme, uhkia ja mahdollisuuksia. Yhteisesti keskustelemalla saimme monipuolista tietoa nykytilasta. Nykytilanteen analysointi oli tärkeää, mutta vielä tärkeämmäksi muodostui yhteinen arvokeskustelu. T e kst i : T uul a P ur a n e n K uv a t: A n tt i Ekol a viihtyy Tervanallessa Aino Nurmi, Sofia Kellberg ja Santtu Maijala antavat haastattelun ryhmälomituksesta päiväkoti Tervanallen puheterapiahuoneessa. Turvallisuus, leikki ja ystävyys ovat läsnä. K ymmenen ikävuoden tienoilla olevat ystävykset tulivat Tervanalleen koulun jälkeen perjantaina, ja nyt on tavallinen kesäkuun sunnuntai ennen juhannusta. Mitäs te olette tänään puuhanneet? Aino aloittaa perusasioista: ensin tietysti herättiin. Aamuvirkku Sofia oli hereillä jo kuudelta, mutta Santtu ja Aino nukkuivat pitkään. Nukutteko te vierekkäin? Ei! Olisiko kiva nukkua vierekkäin? Naurua. Olisi. Aino palaa asiaan ja jatkaa päivän kuvausta: – Sitten syötiin aamupuuro. Oliko hyvää? – Oli, kaikki vastaavat yksimielisesti. Nämä kolme todella pitävät puurosta, he ovat varsinainen puuroporukka! Paljastuksen takana on Terhi Sippola, ja kun trio vielä nyökkäilee varmemmaksi vakuudeksi, ei ole mitään syytä epäillä. Mennään sitten päivässä eteenpäin, harpotaan hammaspesulle, pissalle ja pihalle. Ja pihalta takaisin sisälle, syödään perunamuusia ja haudutettua Aino Nurmella, Santtu Maijalalla ja Sofia Kjellbergillä on yhteinen asenne Strategiset tavoitteet Strategian vahvistaminen Uuden strategian esittely ja toimeenpano vastaavan ohjaajan Terhi Sippolan kanssa: ryhmikseen on kiva tulla viikonlopuksi, vaikka takana olisi työ- tai kouluviikko. 12 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 13 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kalaa. Oliko… no, arvaahan sen, hyvää oli. Puhutaanpa vähän aikaa ruoasta, kun nyt ollaan aiheen äärellä. Ainon lempiruokaa ovat lihapullat ja perunat, Sofian suosikki on muuten sama, mutta lihapullien tilalle vaihdetaan nakit. Santulle maistuvat kaikenlaiset ruoat. Ulkoilun ja syömisen jälkeen keskiikäiset lojahtaisivat sohvalle, mutta miten on lasten laita – nukutteko te päiväunet? Kieltävä vastaus, jota seuraa loivennus: Jos väsyttää, voi tietysti ottaa nokoset tai mennä muuten vain pötköttelemään vaikka kirjan kanssa. Vaan missä puuhissa ryhmiksen päivät muuten sujuvat? Kolmikko kuiskailee keskenään ennen vastaamista. Ainakaan televisiota ei katsella kovinkaan paljon, on muutakin tekemistä, esimerkiksi pelaamista. Mitä? Muumimuistipeliä ja lautapelejä, kuten autopeliä ja Kanin loikkaa. On piirtämistä ja värittämistä. Lauantaina ennen suihkua voidaan värittää sormiväreillä. Joskus tanssitaan salissa satujumppaa tai diskoa, Ainolta sujuu balettikin. Santusta, Ainosta ja Sofiasta on kiva tulla viikonlopuksi Tervanalleen. Sofia kertoo syyn kaikkien puolesta: Kaverit! Kolmikko käy samaa koulua samalla luokalla, mutta yhdessäolon jatkaminen viikonlopun yli ei kyllästytä hiukkaakaan. Kun haastattelu päättyy, lapset ottavat ripeästi rintamasuunnan kohti leikkejään, vanhemmat tulevat jo parin tunnin päästä. Yhdessäoloa lasten ehdoilla • Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on järjestänyt ryhmä- lomitusta Alavudella runsaan vuoden päiväkoti Tervanallessa. Ryhmän lapset ovat 7–11-vuotiaita, ja yöpyviä lapsia on keskimäärin kuusi. Vastaava ohjaaja Terhi Sippola kertoo, että lapset tulevat reipasta tahtia sisälle ja yleensä iloisina alkavasta viikonlopusta. Ryhmälomitukset ovat lasten mieleen, koska ne ovat luonteeltaan leiritoimintaa. Hän on huomannut, että lapsille on tärkeintä yhdessäolo ja ystävyys. – Vaikka he olisivat juuri olleet yhdessä koulussa, he halaavat ja suukottelevat jälleennäkemisen ilosta. 14 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY Viikonlopun aikana joku lapsi ehkä haluaa olla yksikseen hoitajan kanssa, mutta pyrimme myös tukemaan sosiaalisia tilanteita. Tervanallessa käytännön pelisäännöt luovat turvallisuutta, mutta ne joustavat sen mukaan, mitä lapset haluavat tehdä ja mistä he pitävät. Lapsilla on takanaan aikataulutettu kouluviikko, joten Tervanallessa voi olla rennosti. Terhi Sippola kertoo, että lapset kokevat olonsa turvalliseksi, ja myös vanhemmat luottavat siihen, että lasten on hyvä olla. Kun ryhmälomitukseen on tulossa uusi lapsi, Terhi selvittää perheen tarpeet, toiveet ja odotukset. Lisäksi hän suosittelee, Oikeus turvalliseen lapsuuteen, leikkiin ja ystäviin että lapsi saa mahdollisuuden totutella ryhmikseen vähän kerrallaan; heti ei tarvitse jäädä yöksi. Ryhmälomituksessa tuetaan turvallisuuden, leikin ja ystävyyden ja muiden lasten oikeuksien rinnalla kasvamista omien valintojen tekemiseen. – Lapsen valintojen kuunteleminen voi olla sitä, että hän voi kertoa, kuinka myöhään hän haluaa nukkua, mitä hän haluaisi syödä, minkä paidan hän haluaisi pukea tai laittaako hän siniset vai punaiset sukat. Pieniltä tuntuvilla valinnan mahdollisuuksilla voi olla iso merkitys. Santtu Maijala, Aino Nurmi ja Sofia Kjellberg ovat luokkakavereita koulussa, mutta heistä on mukavaa leikkiä ja pelata yhdessä myös ryhmiksessä Tervanallessa. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 15 Puhetulkin avulla moni kommunikoinnissaan tukea tarvitseva henkilö rohkaistuu kodin ulkopuolelle. Tulkki mahdollistaa sen, että asiakas ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. T e kst i : T uul a P ur a n e n K uv a t: Irj a S a mo i l K ajaaninjoelta tuulee suoraan torin kahvipöytään, ja tee Veikko Heikkisen mukissa jäähtyy nopeasti. Puhetulkki Pirre Oikarinen juttelee Veikon kanssa tulkkauspalvelusta. Veikolla on ollut tulkkauspalvelu jo pidempään, mutta säännöllisesti on käyttänyt tulkkia noin vuoden verran. Hän voi tilata tulkin esimerkiksi asioimista, kahvilla käyntiä tai lääkäriä varten. – En voi mennä yksin, koska puhe ei tule. Minä ymmärrän, mitä minulle puhutaan, jos puhutaan rauhallisesti, mutta tulkki on hyvä olla mukana, Veikko kertoo. Hän tarvitsee puhetulkkia afasian vuoksi. Puhevammaisten tulkkauspalvelua voi käyttää kaikissa tilanteissa, joissa osapuolet eivät pysty kommunikoimaan keskenään. Veikko Heikkinen iloitsee erityisesti siitä, että hän pääsee matkustamaan tulkkauspalvelun ansiosta. Hän reissasi paljon vaimonsa kanssa, mutta vaimon kuoltua kolme vuotta sitten matkat jäivät – kunnes Veikko kerran tiedusteli, lähtisikö Pirre työmatkalle ulkomaille. – Hän kysyi ensin, voisiko hän saada tulkin myös ulkomaanmatkalle ja kun kerroin, että se on mahdollista, hän pyysi, voisinko lähteä hänen kanssaan Teneriffalle. Asiakkaan ja puhetulkin yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta. Kummankin on uskallettava sanoa, jos ei ymmärrä. On yhdessä etsittävä keinoja asioiden ilmaisemiseen ymmärrettävällä tavalla. Eikä tulkki saa ottaa itseensä, jos asiakas suutahtaa. Kun Veikko lähtee torilta, paikalle kurvaa sähkärillään Seppo Kaasila huomattavan hyväntuulisena. Luukusta kolahti pari tuntia sitten Kelalta kirje: Sepolle on myönnetty tulkkauspalvelu! – Odotan, että voin nyt toteuttaa suunnitelmiani ja pääsen esimerkiksi osallistumaan tapahtumiin. Puhetulkki lisää itsenäisyyttäni, hän iloitsee. Odotan myös, että pääsen juttelemaan ihmisten kanssa. Tähän asti olen vain moikkaillut tuttuja, mutta en ole voinut jutella heidän kanssaan. Seppo Kaasilan puhetta vaikeuttaa cp-vamma, mutta hän selventää ilmaisuaan käyttämällä bliss-symboleja puhetta korvaavana kommunikaatiokeinona. Puhevammaisten tulkkina myös Pirre on opiskellut blisskieltä, jossa käsitteet ja kielioppi ilmaistaan symboleilla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Puhetulkki avaa ovia maailmaan Torin kulmalta Seppo ja Pirre lähtevät Kajaani-infoon Pohjolankadulle. Seppo haluaa selvittää Kainuun musiikkijuhlien esiintyjät ja lippujen hinnat. Asiointi käy Pirren tukemana sujuvasti, ja Seppo saa nopeasti haluamansa tiedot. Hän kertoo, että hänellä on hyvä fiilis. Eipä ihme, onhan edessä kesä kaikkine tapahtumineen – ja toivottavasti paljon vuorovaikutusta. Puhetulkki Pirre Oikarisen ja Veikko Heikkisen välillä väreilevät luottamus ja huumori. He ovat matkustelleet ja hoitaneet lukemattomia asioita yhdessä. Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi Seppo Kaasila hankki Itsenäistymisen todistaja Pirre Oikarisen tuella tietoja • Pirre Oikarinen pulppuaa iloa puhetulkin työstään. Hänen työnantajansa on Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, jossa hän aloitti vuoden 2014 alussa. – Puhetulkin työ on todella antoisaa, koska voin rohkaista asiakkaita itsenäisempään elämään ja huomaamaan, että he pärjäävät, Pirre kertoo. Palkitsevia ovat myös hetket, joina hän on voinut mahdollistaa asiakkaalle jotakin, 16 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY Kajaani-infossa Kainuun mitä tämä on pitkään kaivannut, tai kun asiakas vihdoin rohkenee tulkin kanssa ulos kodista. Pirre Oikarinen muistuttaa, että puhevammaisten tulkki tulkkaa, hän ei ole asiakkaansa avustaja. Hänen tehtävänsä on tukea asiakasta kommunikaatiossa niin, että asiakas tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse, mitä muut hänelle viestivät. Tulkkauspalvelua voi saada vaikeasti puhevammainen henkilö, jolla on jonkinlainen keino kommunikoida. Palvelua haetaan Kelalta, ja sitä voi käyttää työssä käymiseen, perusopintojen jälkeiseen opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä harrastuksiin ja virkistykseen. Lisätietoja Puhevammaisten tulkkauspalvelu Anni Raunio puh. 0207 713 554 anni.raunio@kvps.fi musiikkijuhlista. Sepolle juuri myönnetty tulkkauspalvelu mahdollistaa hänelle monenlaisiin tapahtumiin osallistumisen tulevaisuudessa. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 17 T e kst i : El i n a L e i n o n e n K uv a t: A n n a - L i i s a N i kus Oikeus ystäviin ja suojaan syrjinnältä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä ”Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä, mä tänne toivoisin enkä syyttä”, Petri Virolainen kajautti karaokessa eri paikkakunnilla viime kesänä. Petri pyöräili Keravalta Ouluun kertoakseen ihmisille ystävyyden tärkeydestä – mitä ystävät merkitsevät vaikeavammaisille ihmisille. P etri Virolainen sai kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kolmirenkaisen polkupyöränsä. Siitä lähtien hän on harrastanut aktiivisesti pyöräilyä ja kiertänyt menopelillään pitkin poikin Suomea. Ensin tuli polkupyörä, sitten ajatus, miten pyöräilemällä voisi tuottaa iloa ihmisille. Petri Virolaisen sydäntä lähellä ovat aina olleet vaikeavammaisten ihmisten asiat, erityisesti yksinäisyys. Petri tiesi, että paras tapa ilahduttaa ja ystävystyä on mennä vierailulle. Niinpä hän päätti ottaa härkää sarvista ja ryhtyä kiertämään ystävää kaipaavien ihmisten luona. Vuosien mittaan Petri Virolainen on käynyt lukuisissa asuntoloissa, laitoksissa ja päivätoimintakeskuksissa. Petrin polkiessa paikalle asukkaat ovat usein häntä jo ovella vastassa; hän on monen odottama vieras ja hyvä ystävä. – Ensimmäinen polkupyöräni lähti jo ”vehreämmille pyöräteille”. Onneksi sain uuden tilalle, Petri Virolainen kertoo. Hän polkee ystävämatkoillaan kesät talvet, kilometrejä kertyy tuhatkunta kuukaudessa. Yksinäisyys teki kipeää – Tiedän omasta kokemuksesta, miltä yksinäisyys tuntuu. Raskaimpia olivat kouluvuodet, jolloin erilaisuutta ei oikein hyväksytty, Petri Virolainen toteaa. Petri Virolainen on itse autistinen ja lievästi kehitysvammainen, mikä riitti tekemään hänestä hieman erilaisen koulutovereiden silmissä. Erilaisuus pelotti. – Luokkakavereista kukaan ei tullut syntymäpäivilleni. Kutsuin kyllä kaikki, mutta kukaan ei tullut, Petri muistelee. Petri Virolainen kertoo, että alakoulussa opettaja päästi hänet kotiin muutamaa minuuttia ennen muita, jotta hän välttyisi törmäämästä kiusaajiinsa koulumatkalla. – Kasvatin muurit itseni ympärille, koska en voinut luottaa kehenkään. Ennakkoluulot estävät Petri Virolaisen mukaan erilaisiin ihmisiin tutustu- Petri Virolaisen ystävät Auli Leiniö, Anu Mäki ja Teemu Rantanen olivat Laukontorin satamassa vastassa, kun Petri pyörineen saapui laivalla Tampereelle. 18 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 19 Ystävätoiminnasta on tullut Petri Virolaisen vapaaehtoistyö, työtä kun ei merkonomin papereista huolimatta ole koskaan löytynyt. Polkupyörällä Keravalta Ouluun – Vaikeavammaisetkin ihmiset tarvitsevat ystäviä – myös puhevammaiset. Moni luulee, että vaikeus puhua vaikuttaa myös ymmärrykseen, Petri Virolainen kiteyttää. Tehdäkseen tämän ystävyyden sanoman tunnetuksi Petri Virolainen päätti lähteä kesällä huolellisesti suunnittelemalleen polkupyörämatkalle Keravalta Ouluun. Hänen tavoitteenaan oli polkea yli 1000 kilometriä vaikeavammaisten ihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi: vierailla asumispalveluyksiköissä, olla ystävä, saada itsekin uusia ystäviä ja kertoa ystävyyden merkityksestä kaikkialla, missä siihen tarjoutuisi tilaisuus. – Reissullani toivoin löytäväni median avulla vaikeavammaisille ihmisille lisää ystäviä, koska niiden ihmisten lisäksi, joiden luona kävin, on vielä liian monta yksinäistä, joiden luokse en ehdi vaikka haluaisinkin, Petri Virolainen kuvailee matkansa perimmäistä tarkoitusta. Ystävyyden suurlähettiläs Parin viikon pyörämatka Keravalta kohti Oulua eteni vauhdikkaasti, ja yhtä vauhdikkaasti levisi Petri Virolaisen viesti ystävyyden tärkeydestä. Ensimmäisenä iltana MTV3:n uutistoimittaja Ripsa Koskinen-Papunen haastatteli Petriä television uutislähetyksessä, jossa hänet nimettiin ”ystävyyden suurlähettilääksi”. Petri järjesti matkan varrella monia tiedotustilaisuuksia ja antoi haastatteluja paikallislehtien toimittajille. Sosiaalisessa mediassa uutinen Petri Virolaisen matkasta saavutti tuhansittain lukijoita ja Facebookissa valtavasti tykkäyksiä. Petri kirjoitti myös itse blogia pyöräretkensä kuulumisista. Ihmiset elivät lämmöllä mukana retken vaiheissa ja kiittelivät, että kerrankin päivän uutisvirrassa oli hyvä uutinen. Pyöräilijälle sateli sadoittain tsemppauksia ja hyvän matkan toivotuksia. Missä Petri kulkikin, hänet otettiin lämpimästi vastaan. Petri kertoo saaneensa matkallaan lukuisia uusia ystäviä, kukkuroittain kyläilykutsuja ja valtavasti kannustusta. ”Ystävyysmatkansa” päätteeksi Petri Virolainen piti määränpäässään Oulun torilla tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi pyöräilystään halki puolen Suomen. – Käynneistäni ilahduttiin kaikkialla. Pyöräilin, jotta kukaan ei jäisi yksin. Äiti ja sisko ovat Harrille tärkeitä T e kst i j a kuv a t: H e i kk i V e st e r i n e n Olemme matkalla Vilppulasta Kuhmoisiin. Taksin etupenkillä istuu Harri Lammi ja puhuu koko ajan, välillä huumorin voimalla. Olemme sopineet tapaamisen hänen siskonsa ja äitinsä Oikeus läheisiin ihmisiin ja yhteydenpitoon kanssa. Harrilla on suunnitelma valmiina: – Kun päästään perille, panen käden äidin kaulalle ja halaan. K uhmoisista löytyy äidin koti, jonka tontilla kukoistavat lukuisat kukat ja pensaat. Vastassa on Rauha Lammi, hän saa pojaltaan kukkakimpun. Paikka on tuttu Harrillekin, sillä hän on viettänyt siellä pitkiä lomia. Harrin Mäntsälässä asuva sisko Katariina Yli-Heikkilä on myös paikalla, ja jälleennäkemisen ilo on ilmeinen. Ikäeroa on kaksikymmentä vuotta, mutta sisarussuhde on selvästi lämmin. Isä kuoli kahdeksan vuotta sitten. Harri syntyi vuonna 1951 sektiossa. Siinä yhteydessä hän ei saanut tarpeeksi happea, mistä hänen kehitysvammansa johtuu. Kovin vaikea hänen vammastaan ei tullut, ja hän kävikin neljä ensimmäistä vuotta kansakoulun normaaliluokalla. Sen jälkeen hän siirtyi apukouluun, kuten siihen aikaan sanottiin. Nuorena Harri urheili paljon. Hän juoksi kilpaa aktiivisesti ja voitti myös monia mitaleja. Mutta hän liikkui muullakin tavalla. Harrilla oli taipumusta lähteä liftailemaan pitkille matkoille, Asumispalveluissa on kunnioitettava itsemääräämisoikeutta • Petri Virolainen asuu itsenäisesti Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä vuokraamassaan yksiössä aivan Keravan keskustan tuntumassa. Petri on hyvin tyytyväinen omaan kotiinsa ja asumiseensa, mutta tietää omien kiperien kokemustensa kautta, millaista eläminen voi olla, jos kehitysvammaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta ei kylliksi kunnioiteta. – Omaa elämää, omatoimisuutta ja ihmissuhteita ei saa rajoittaa. Laadukkaassa asumisessa toteutuu yksilöllisyys myös kaikkein vaikeimmin vammaisten ihmisten elämässä, Petri Virolainen toteaa. Petri Virolainen on asunut ikänsä Keravalla lukuun ottamatta puolentoista vuoden jaksoa Kerimäellä, jonne hän halusi aikoinaan lapsuudenkodistaan muuttaa. – Kerimäelle minut houkuttelivat seudun hienot pyöräilyreitit, joiden perusteella valitsin paikallisen palvelukodin. Maisemat olivat upeita, erityisesti Punkaharjun ympäristö. Mutta kuinka ollakaan, palvelukodin henkilökunta kielsi pyöräilyn kokonaan. Heidän mielestään se oli liian vaarallista! Petri tuhahtaa. Kiellot ja rajoitukset eivät nuoren miehen pyöräilyhaluja kuitenkaan vähentäneet. – Lähdin salaa Puruveden Ympäripyöräilyyn, jossa poljetaan reippaasti yli sata kilometriä. Paikallislehdestä saivat siitä asuntolassa lukea, Petri kertoo pilkettä silmäkulmassaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö mista. Hänen mielestään vammaisten ja vammattomien ihmisten välisen muurin olisi jo aika murtua. Kerimäen kokemusten jälkeen Petriä alkoivat kiinnostaa oman asunnon hankkiminen ja itsenäinen elämä. Kotikaupungista Keravalta ei alkuun asuntoa löytynyt. Kuin sattuman kautta Petrin silmään osui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilta kirjoitus, jossa kerrottiin, että Palvelusäätiö ostaa ja vuokraa asuntoja itsenäisestä elämästä ja omasta kodista haaveileville, tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Petri päätti tarttua tilaisuuteen ja soitti saman tien asuntojen hankinnasta vastaavalle ihmiselle. Oma koti löytyi nopeasti. Petri Virolainen valittiin vuoden alussa jäseneksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on tuoda kokemusasiantuntijuutensa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Lisätietoja Asuntojen hankinta Pasi Hakala puh. 0207 713 543 pasi.hakala@kvps.fi Äiti on tärkeä. Hänet pitää halata tullessa ja lähtiessä. 20 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 21 – Mietin vähän, että miten muutto sujuu, mutta se oli turhaa huolta. Harri istui yhteisessä tilassa ja katseli ympärillä pyöriviä nuoria naisia, jotka tulisivat olemaan ohjaajina uudessa kodissa. Hyvä elämä saattoi alkaa, nauraa Katariina. Ainoa huono puoli hänen mielestään on se, että hän asuu perheineen niin kaukana, että Harria ei pääse tapaamaan tarpeeksi usein. Katariinan mukaan tärkein asia Harrille omassa kodissa onkin ollut henkilökohtainen huone sekä oma suihku ja vessa. – Joskus suihkussa on kai tullut vietettyä aikaa tavallista pidempäänkin, mutta omassa kodissaan mies saa päättää tällaisista asioista. Tällä hetkellä Harri liikkuu hieman varoen, koska hän on juuri käynyt läpi ison avanneleikkauksen. Omaohjaaja Jenni Laine kertoo kuitenkin, että toipuminen on ollut ilahduttavan hyvää. – Harri alkaa olla oma itsensä, ja juttu luistaa, hän sanoo. Katariina-sisko kehuu Kaarikadun yksikön henkilökuntaa. – On aivan mahtavaa seurata, kuinka sitoutuneita ja huolehtivaisia he ovat. Tämän leikkauksenkin kanssa he ovat jaksaneet tsempata Harria, millä varmasti on osuutensa toipumiseen. Paluumatkalla Vilppulaan Harri hoputtaa kuskia ajamaan nopeammin. Vaikka vierailu on selvästi ollut mieluinen, miehellä on kiire kotiinsa. Rauha-äidin ja Katariina-siskon Omassa kodissa on hyvä suunnata katse seurassa Harrin on hyvä olla. Kesäpäivä tulevaisuuteen. Nyt Santtu Setälän äidin kukoistavien pihakukkien keskellä elämässä on alkanut myös uusi kausi, vetää hymyn huulille. kun sisko Miia on tullut vierelle. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö joilta hänet sitten piti hakea pois. Työssä käyville vanhemmille tilanne kävi hankalaksi, ja Harri muutti Ylisen keskuslaitokseen noin kaksikymmentävuotiaana. – Harri on hyvin omatoiminen, hän selviää kyllä monista arkipäivän toimista, mutta laitoksessa hän ei päässyt toteuttamaan tahtoaan. Jotenkin henkilökohtaisen elämän ja tavaroiden hallinta meni sekaisin vuosien mittaan, kertoo Katariina. Myös äidillä on tulkintansa Harrin tilan huononemisesta: – Ei Harri noin huonoksi olisi mennyt, mutta kun siellä laitoksessa kaikki ratkaistaan lääkkeillä, ja lääkitys sen alamäen aiheutti, Rauha-äiti pohtii. Noin neljänkymmenen vuoden laitosjakson jälkeen Harri pääsi muuttamaan Kaarikadun asumispalveluihin Vilppulaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön rakennuttamassa kiinteistössä toiminta alkoi lokakuussa 2013, asumispalvelut tuottaa KVPS Tukena Oy. Sisko tuli elämään • Santtu Setälän (38 v.) kotona Kaarikadulla Vilppulassa on mukava tunnelma. Sisko Miia Setälä on tullut käymään ja kertoo tarinaa Santusta ja itsestään. Miia on veljeään kaksi vuotta vanhempi, ja heillä on myös kaksi muuta sisarusta. – Tapasin Santun ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Vanhempani päättivät, että hän muuttaa Ylisen keskuslaitokseen pian heti syntymän jälkeen, joten minulla ei ole ollut Santusta muistikuvaa, Miia sanoo. Asia ei ole ollut mikään salaisuus perheessä, mutta siitä ei ole paljon puhuttukaan. Miia sanoo tienneensä, että hänellä on vaikeasti vammainen veli, ja mielikuvat tästä olivat epämääräiset. – Ajattelin, että hän on sängyssä makaava vaikeavammainen, joka ei juuri muuta pysty tekemään. Se oli ajatus, jonka kanssa olin elänyt, mutta jota en kummemmin ollut käsitellyt. Sitten asiaan tuli käännös vuoden 2014 heinäkuussa. – Vilppulassa työskentelevä serkkuni otti minuun yhteyttä, ja 22 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY kysyi, olisinko halukas tapaamaan Santtua, joka oli muuttanut uuteen asumisyksikköön lokakuussa 2013. Kysymys tuli aika yllättäen, mutta halusin tarttua mahdollisuuteen. Miia kertoo, että tunteet olivat pinnassa ja ajatukset sekavat, kun ensimmäisen kerran soitti ovikelloa Kaarikadulla. – Kyllä se jännitti, mutta aika nopeasti pelko hellitti, kun olin nähnyt Santun ja jutellut ohjaajien kanssa. Siinä sitä itkettiin ja naurettiin yhdessä. Nyt kun tiedän, minkälaiset olot ja ihmiset täällä on, voi surkuttelematta ajatella, että Santulla on kaikki hyvin uudessa kodissaan. Kajaanissa asuva Miia aloitti tammikuussa lähihoitajan opinnot, hoito- ja hoivatyö on tuntunut kutsuvalta jo aikaisemminkin, mutta nyt se päätös opiskelusta syntyi. – Kyllä Santun tapaaminen ja tuleminen elämääni oli vaikuttamassa päätökseeni, Miia sanoo. Hän on viime aikoina miettinyt paljon syyllisyyden tunteita ja vanhempiensa ratkaisua. – Pyrin ajattelemaan niin, että Santun laitosjaksosta on turha tuntea syyllisyyttä, se oli yksi osa hänen elämäänsä, ja jos ei aikaisemmin ole tullut pidettyä yhteyttä, niin nyt sen voi korjata monin kerroin. Aikuisena ajattelee vanhempien päätöksestä eri tavalla ja ymmärtää, että Santun syntymä on ollut todella raskas asia heille. Nyt Miia vierailee ahkerasti veljensä luona aina kun aikataulu antaa periksi, ja hän on huomannut, että Santtu on oppinut jo noteeraamaan hänet. – Tulen tänne mielelläni, enkä tee sitä siksi, että olisi pakko. Santtu on minun veljeni, ja ainahan sisarukset tapailee silloin kun ehtivät, Miia pohtii. Santtu käy Vilppulan Vipinässä kaksi kertaa viikossa päivätoiminnassa, mikä osaltaan jaksottaa mukavasti arkea. Hän kuuntelee jutteluamme, ja aina kun mainitsemme sellaisia sanoja kuin Vipinä tai kahvi, kasvoille leviää leveä hymy. Näyttää siltä, että asiat ovat loksahtaneet paikoilleen. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 23 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen (oik.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä, Sami Korhonen Me Itse ry:stä ja Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitosta tekevät yhteistyötä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus -hankkeessa. Kohti itsemääräämistä maisen ihmisen puhetavat, ilmeet tai eleet, myös tuomio voi olla väärä. Yhteistyötä kotimaassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhteistyökumppanit kotimaassa ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry, jonka edustaja Sami Korhonen avaa hankkeessa kokemusasiantuntijan näkökulmia. Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula tuo hankkeeseen verkostonsa ja juridisen asiantuntemuksensa sekä tietoa ja kokemuksia liiton lakineuvonnasta ja oikeudellisesta vaikuttamistyöstä. – Hanke on ehdottomasti tarpeellinen. Esimerkiksi edunvalvojat eivät aina pysty noudattamaan tuetun päätöksenteon mallia, vaan he joutuvat tekemään paljon päätöksiä kehitysvammaisten ihmisten puolesta. Meiltä puuttuu tuetun päätöksenteon järjestelmä, Sirkka Sivula sanoo. AJuPID-hankkeen aikana edunvalvonta on herättänyt runsasta keskustelua, koska se liittyy läheisesti kehitysvammaisen ihmisen oikeuteen päättää omista asioistaan. Me Itse ry:n kokemuspuhuja Sami Korhonen kertookin hankkeen kansainvälisissä tapaamisissa edunvalvontaan liittyvistä kokemuksistaan. Hän haki ja sai edunvalvonnan purkamisen 2013, mutta sitä ennen hänellä oli edunvalvoja AJuPID-hankkeen tuotoksia • Opas tuetun päätöksenteon lupaavista käytännöistä • Vertaileva tutkimus eri maiden edunvalvontaa koskevista laeista ja käytännöistä • Koulutuskokonaisuus tukihenkilöille ja edunvalvojille • Keskustelutilaisuudet tuomareille ja tuomioistuinten henkilökunnalle Kansainvälinen AJuPID-hanke kerää tietoa ja lupaavia käytäntöjä Lisätietoja projektista ja tuotokset myös suomeksi: www.ajupid.eu/fi/ kehitysvammaisten aikuisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja Projektia on rahoittanut Euroopan unionin Siviilioikeusohjelma. kahdeksan vuotta. Alun perin hän haki itse edunvalvojaa, koska raha-asioiden hoitaminen ei onnistunut itsenäisesti. Vuosien mittaan hänestä alkoi kuitenkin tuntua, että hän voisi kokeilla asioiden hoitamista itse. Sirkka Sivula pitää tärkeänä, että myös kehitysvammainen ihminen saa ottaa riskejä, tehdä virheitä ja yrittää uudelleen. – Valtaan kuuluu vastuu, mutta kehitysvammaiselle ihmisellä pitää olla aina mahdollisuus tukeen asioiden hoitamisessa sekä valintojen ja päätösten tekemisessä, hän painottaa. AJuPID-hanke toimii sisällöllisesti laajalla alueella, mutta Sami Korhonen toivoo, että sen päätyttyä kehitysvammaiset henkilöt tietävät, mistä he voivat saada apua, jos elämässä tulee taloudellisia tai muita vaikeuksia. Petra Tiihonen toivoo hankkeen lisäävän tietoa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista ja niiden turvaamisesta. Sirkka Sivula puolestaan odottaa hankkeelta taustatukea, joka auttaisi viemään Suomessa eteenpäin tuetun päätöksenteon järjestelmää lainsäädännössä ja arjessa. T e kst i : T uul a P ur a n e n Kehitysvammaisten Palvelusäätiö A JuPID tulee sanoista Access to Justice for Persons with Disabilities. Suomeksi kysymys on oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta vammaisille henkilöille. Kaksivuotinen hanke päättyy 2016, ja siihen osallistuvat Suomen lisäksi Belgia, Bulgaria, Irlanti, Ranska ja Unkari. Hankkeen kivijalan muodostavat YK:n vammaissopimuksen 12. ja 13. artiklat, joiden toteutumisesta kerätään tietoa ja lupaavia käytäntöjä. 12. artikla koskee yhdenvertaisuutta lain edessä ja 13. artikla pyrkii takaamaan oikeusjärjestelmän saavutettavuuden kaikille. Hanke kouluttaa muun muassa edunvalvojia ja tuomareita ottamaan kehitysvammasta johtuvia tuen tarpeita huomioon päätöksenteossa ja oikeudessa. – Projektissa tehty tutkimus on osoittanut, että tuomareilla ei aina ole riittävästi tietoa kehitysvammaisuudesta tai kehitysvammaisten ihmisten tuen tarpeista, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön projektitoiminnan päällikkö Petra Tiihonen kertoo. Jos tuomari tulkitsee väärin esimerkiksi kehitysvam- K uv a : El i n a L e i n o n e n Oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta. 24 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 25 – Oma tukiasunto keskeltä kaupunkia, kämppäkaveri, työ eläinkaupassa ja lemmikkikani. Omalla parvekkeella kasvattaisin Oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kukkia ja lauantaisin lämmittäisin saunan, Miia Korhonen haaveilee tavallisesta elämästä laitoksen ulkopuolella. T e kst i : M e rj a S e pp ä n e n j a El i n a L e i n o n e n K ainuussa on tavoitteena, että ensi vuoden loppuun mennessä kukaan ei asu laitoksessa. Kuusanmäen palvelukeskuksessa pitkäaikaisia asukkaita on enää vain kymmenkunta; Miia Korhonen on yksi heistä. Miia Korhonen on asunut Kuusanmäellä yli kahdeksan vuotta. Laitokseen hän päätyi alun perin karkailun takia. Laitosvuodet ovat kaventaneet Miia Korhosen ennestäänkin kapeaa elinpiiriä ja yhteydenpitoa läheisiinsä. Hänen sosiaalinen verkostonsa on muodostunut lähinnä laitoksen muista asukkaista ja työntekijöistä. Ystävien puute on aiheuttanut sosiaaliselle nuorelle naiselle surua. Kun yksinäisyys iskee tai elämä osastolla käy liian levottomaksi, hän katoaa. – Täältä Kuusanmäeltä on vaikea löytää uusia kavereita tai lähteä mihinkään. Täällä voi tuntua yksinäiseltä, Miia Korhonen toteaa. – Ainakin olen saanut tavata uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, hän kommentoi karkuretkiään. Miia Korhosen liikkumista on jouduttu rajoittamaan karkailun vuoksi, välillä kulkeminen oman osaston ulkopuolelle on kielletty kokonaan. Mahdollisuudet saada uusia ystäviä ovat rajalliset, sillä myös puhelimen ja internetin käyttöä on rajoitettu. – Ikävältä tuntuu ja risoo kamalan kovasti, Miia Korhonen sanoo. Rajoittamistoimenpiteet tuntuvat raskailta. Hänen toiveenaan on ollut vapaampi liikkuminen, mutta ajatus on herättänyt huolta ohjaajissa – karkailu on nakertanut luottamusta. K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 26 Haaveena tavallinen elämä K uv a t: S i n i S a lm i r i n n e Mukaan Yksi naapureista -hankkeeseen Miia Korhosen haaveena ovat tukiasunto, avustaja ja tavallinen elämä. Kotoilun lisäksi hän haluaisi täyttää arkensa harrastuksilla ja mukavalla tekemisellä. Arkea piristäisivät kirpparikierrokset kaverin kanssa, uiminen, ratsastus ja piipahtaminen paikallisessa pubissa. Kaksi vuotta sitten Miia Korhosen tulevaisuudensuunnitelmat eivät olleet näin selvät, ajatuksissa oli vielä täysin itsenäinen pärjääminen. Yksi naapureista -hankkeen yksilöllinen elämänsuunnittelu auttoi häntä jäsentelemään omaa elämäänsä, tulevaisuuttaan ja tuentarpeitaan. Aluksi Miian oli vaikea ilmaista puhuen ajatuksiaan ja tunteitaan. Kuvien kautta hänelle avautui uusia mahdollisuuksia: kuvat tukivat asioiden jäsentelyä ja muistamista. Hän rakensi kuvista karttoja ja tarinoita, joiden avulla hän kertoi itsestään, toiveistaan ja unelmistaan. Uudeksi kommunikointikeinoksi löydettiin myös kirjoittaminen. Vaikeiden asioiden käsitteleminen kirjoittamalla oli puhumista helpompaa, sillä Miia ajatteli kirjoittamalla. Vähitellen hän sai rohkeutta tuoda esiin toiveitaan asumisesta, työstä ja vapaa-ajan vietosta. Miia Korhonen oli kiinnostunut uusista asioista ja esitti paljon kysymyksiä, joihin haettiin yhdessä vastauksia. Pikku hiljaa hänen tulevaisuudensuunnitelmansa alkoivat muuttua. – Liikkuminen, rahan käyttö ja asioiden muistaminen, Miia Korhonen listaa asioita, joihin hän tietää tarvitsevansa OY Miia Korhonen katsoo toiveikkaana tulevaan. Hän tietää, että itsenäisyys ei tarkoita yksin pärjäämistä. Aiempaa vapaampi elämä merkitsee vastuunottoa, K E H I T Y S VA MMA I S T E N jota harjoitellaan yhdessä avustajan kanssa. PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 27 T e kst i j a kuv a t: El i n a L e i n o n e n Miia Korhoselle monen toiveen toteutumista. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Pohjantähden palvelukodissa asuva Matti Väisänen ja hänen omaohjaajansa Mari Pikkarainen tietävät, miten tärkeitä kestävät, pitkäaikaiset ihmissuhteet ovat asukkaiden turvallisuudentunteen ja läheisten luottamuksen rakentajina. Yhteistä taivalta Matilla ja Marilla on takanaan pian 20 vuotta. tukea. Hän toivoo itselleen henkilökohtaista avustajaa, jonka tuella olisi mahdollista tehdä itselle tärkeitä asioita ja harjoitella uusia taitoja turvallisesti. Askel askeleelta liikkumista on alettu sallia, ja Miia on alkanut kulkea itsenäisesti päivätoimintaryhmiin ja kerhoihin sekä lenkkeillä laitosalueella. Hänen reittinsä kulkevat nyt pururadalle, lähikauppaan ja kaupunkiin. Hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Haave omasta tukiasunnosta toteutuu Miia Korhonen asuu edelleen Kuusanmäen palvelukeskuksessa, mutta hänen haaveensa tukiasunnosta ja omasta elämästä on toteutumassa. Kajaaniin on suunnitteilla uusi tuetun asumisen kerrostalo. Rajamiehentielle vuonna 2017 valmistuvan talon ylimmästä kerroksesta on varattu Miialle oma asunto. Uudelta kodilta Miia Korhonen toivoo eniten omaa rauhaa ja mahdollisuutta päättää siitä, mitä kotona tekee ja kenet kotiinsa päästää. Asuminen kaupungissa merkitsee myös vapaata liikkumista, ja sitä Miia kaipaa. Vapaampi elämä merkitsee vastuunottoa, ja sitä harjoitellaan jo ennen muuttoa. – Tarvitsen tukea kaupungilla asioinnissa, rahan käytössä ja terveydestä huolehtimisessa, Miia Korhonen kertoo. Miia Korhonen suunnittelee valmistavansa ruokansa itse, mikä ei ole 28 KVPS Tukena Oy Lujaa luottamusta, syvää kiintymystä Oma tukiasunto merkitsee K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA mahdollista nykyisessä asumismuodossa. Suurin osa lempiruokien valmistuksesta onnistuisi jo nyt, mutta uusien reseptien kokeiluun hän haluaa tukea. Yksi muuttolaatikko täyttyy pelkästään CD-levyistä, mutta uuttakin on hankittava. – Haluan kaunista ja kivaa, kun muutan uuteen kotiin. Haluan omanlaisen sisutuksen ja oma keittiö pitää olla. Nyt Miia tietää, että itsenäisyys ei tarkoita yksin pärjäämistä – hän toivoo ympärilleen ystäviä, joiden kanssa jakaa arki sekä tukea, joka työntää eteenpäin. – Minä haluaisin hyvän ja pitkän elämän. Ja jonkun mukavan kaverin, jonka kanssa olisi kiva asua yhdessä. Työhön henkilökohtaisen budjetin avulla Hyvän elämän palapeli on alkanut rakentua pala palalta Miia Korhosen arjessa. Hän pääsi alkuvuodesta mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jota Kehitysvammaisten Palvelu- Yksi naapureista -hankkeen aikana selvisi, että Miia Korhoselle omista ajatuksista ja tunteista kertominen kirjoittamalla on puhumista helpompaa. säätiö toteuttaa yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Eläinrakas Miia haaveilee työstä eläinten parissa. Hänen toivettaan työpaikasta on lähdetty ratkaisemaan henkilökohtaisen budjetin avulla ja tavoitteena on, että syksyllä päästäisiin kokeilemaan vapaaehtoistyötä löytöeläinten parissa. Miia Korhonen tuntee tulevan työnsä vastuulliseksi ja toivoo itselleen hyvää henkilökohtaista avustajaa tai tukihenkilöä ainakin siihen saakka, kunnes työ tulee tutuksi ja alkaa sujua. Suurin huoli liittyy eläinten hyvinvointiin ja siihen, jos joutuu hoitamaan sairaita eläimiä. – Eläimiä on mukava hoitaa. Niistä näkee, kun ne voivat hyvin. Ja tuleehan niistä ajan mittaan myös hyviä kavereita, Miia Korhonen toteaa toiveikkaana. Yksi naapureista -hanke • Yksi naapureista – laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke (2011–2015) perustuu ajatukseen, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Hankkeen tavoitteena on tukea kehitysvammaisten ihmisten muuttoa laitoksista lähiyhteisöön. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen oikeutta elää omassa lähiyhteisössään osana yhteiskuntaa. OY T ukenan Pohjantähden palvelukodissa Kemissä vietetään ensi keväänä 20-vuotisjuhlia. Palvelukodissa on useita alkuperäisiä asukkaita ja alkuvuosista saakka työskennelleitä työntekijöitä. Vuodet ovat rakentaneet lujan luottamuksen ja luoneet lämpimän kiintymyksen asukkaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan välille. Matti muutti Pohjantähteen Matti Väisänen muutti vasta valmistuneeseen Pohjantähden palvelukotiin ensimmäisinä vuosina. Hän asui aiemmin isänsä kanssa Keminmaalla. – Kyllä se Pohjantähti heti rupesi omalta kodilta tuntumaan, Matti Väisänen muistelee. – Tykkään asua Pohjantähdessä: Täällä on hyvät hoitajat, ruoka on hyvää ja kahvit. Paljon on kavereita, monet alusta alkaen asuneet. Kavereiden kanssa jutellaan, koskaan ei riidellä. Matin elämässä vuorottelevat kotipäivät Pohjantähdessä ja työpäivät Mäntykeskuksen toimintakeskuksessa. Aktiivisen miehen arkipäivään kuuluvat myös Päivätähden musiikkiryhmä, Kivalo-opiston musiikkikerho ja kansalaisopiston keskustelupiiri. Matti Väisänen on elämäänsä tyytyväinen mies. – Kesällä oleskellaan pihalla, nautitaan kesästä, katsellaan ohi kulkevia ihmisiä, grillataan makkaraa ja paistetaan muurinpohjalettuja, Matti kuvailee. Parasta Matin mielestä ovat kuitenkin Matti Väisäsellä ja Mari Pikkaraisella on paljon yhteisiä muistoja. Matin mielestä parhaimpiin kuuluvat asukkaan ja oman ohjaajan yhteiset ”toivehetket”, jolloin hän on lähtenyt Marin kanssa kahvilaan tai hampurilaiselle. jokakesäiset pihatanssit, jonne on perinteisesti kutsuttu niin läheisiä kuin ystäviäkin. – Hyviä ovat orkesterit olleet, innokkaaksi tanssijaksi ja musiikkimieheksi tunnustautuva Matti sanoo. – Musiikkihan se katsos viepi! Mari aloitti ohjaajan työt Mari Pikkarainen aloitti nuorena, vastikään valmistuneena ohjaajana Pohjantähden palvelukodissa. – Tulin Pohjantähteen silloisesta Kolpeneen keskuslaitoksesta yhdessä 12 K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 29 Oikeus pysyvään kotiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin Matin ja Marin yhteiset vuodet Matti Väisänen ja Mari Pikkarainen tuntevat toisensa perin pohjin. Yhteiset vuosikymmenet näkyvät arjessa – oman ohjaajan on mutkatonta tehdä yhteistyötä niin asukkaan kuin hänen läheistensäkin kanssa. Tuttuus luo turvallisuutta. – Mari on mukava, semmoinen, joka juttelee ja kertoo minulle asioita. Marin kanssa ulkoillaan ja jutellaan, käydään kaupungilla ja ostoksilla. Yhdessä suunnitellaan, mihin rahat käytetään, Matti Väisänen kuvailee Maria. – Matti on sydämellinen ja toiset huomioon ottava. Hän on pieniin asioihin tyytyväinen ja muistaa aina sanoa kiitoksensa, Mari Pikkarainen kuvailee puolestaan Mattia. Mari uskoo, että vuosien mittaan ohjaajat oppivat tunnistamaan puhumattomienkin asukkaiden tunteet hyvin pienistä eleistä, ilmeistä ja äännähdyksistä. Asukkaat uskaltavat myös näyttää kaikenlaiset tunteensa, pettymyksen ja mielipahankin. KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy asukkaan kanssa. Kolpene oli tuohon aikaan melko laitosmainen ympäristöltään ja toimintatavoiltaan, Mari Pikkarainen muistelee. Hänen mukaansa ajatukset itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittamisesta alkoivat tuolloin vasta tehdä sinne tuloaan. – Pohjantähdessä oli aivan erilaista. Toimintaa suunniteltiin alusta alkaen asukkaiden tarpeista lähtien. Mietittiin päivätoimintaa ja mielekästä tekemistä, Mari kertoo. – Oli ihanaa suunnitella ja rakentaa yhdessä uutta kotia. Marin mielestä Pohjantähti on edelleen 20 työvuoden jälkeen hieno työpaikka. – Meillä on ihanat asukkaat, aivan mahtava henkilökunta ja pitkäaikaiset sijaiset. Työnantajamme Tukena pitää huolta henkilökunnasta ja arvostaa työtämme, Mari kiittää. Mari Pikkarainen uskoo, että henkilökunnan pysyvyys ja asukkaiden viihtyminen luovat luottamusta palvelukodin toimintaan myös asiakaskunnissa. Matin ja Marin yhteisiin vuosikymmeniin on mahtunut paljon jutustelua, hauskoja juttuja ja huumoria. Tutulle ihmiselle uskaltaa purkaa myös mielipahan ja pettymyksen tunteet. Matin muuttoa mietittiin – Minun koti on Pohjantähdessä. Tämä on paras paikka, Matti Väisänen sanoo yhä pontevasti, kun muistellaan yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Keminmaa rakensi tuolloin oman palvelukodin. Kotikuntaansa muutti neljä asukasta Pohjantähdestä, myös Matin nimi oli alun perin muuttajien listalla. Hän halusi kuitenkin jäädä Pohjantähteen, jonne oli jo vahvasti kotiutunut. Matin isä oli varta vasten muuttanut Kemiin asuakseen lähellä poikaansa, myös sisko asui kaupungissa. Keminmaan kunnassa kuunneltiin Matin ja Aune-siskon mielipiteitä ja perusteluja, ja Matin muuttosuunnitelmista luovuttiin. Omassa kodissa loppuun saakka Pohjantähden palvelukodissa on tavoitteena, että ikääntyvät asukkaat saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Henkilökunta haluaa hoitaa kotona myös saattohoitovaiheessa olevat ja kulkea heidän rinnallaan, jos se suinkin on mahdollista. Kahden asukkaan kanssa yhteinen tie on kuljettu loppuun saakka. Heidän saattohoitonsa toteutettiin yhteistyössä kaupungin kotisairaanhoidon kanssa. – Omalla työntekijällä ja koko henkilökunnalla on saattohoidossa tärkeä rooli. Vuosien kokemuksen ja asukkaan tuntemisen perusteella he osaavat parhaiten arvioida myös tarvittavan kipulääkityksen, Mari Pikkarainen pohtii. Kuolemaa lähestyvä asukas on oman ohjaajan ajatuksissa kaiken aikaa. Tunteet ovat vahvasti läsnä. Hyvästeleminen ja surutyöhön osallistuminen on tärkeää myös palvelukodin asukkaille. Mari muistelee, miten Matti istui läheisen ystävänsä vuoteen vierellä viimeiset illat. Pitkäaikainen ystävyys sai kauniin päätöksen. Sisukas Aune-sisar tärkeänä tukena • Aune Kaartinen, Matti Väisäsen sisko, on ollut monella tapaa tärkeä ihminen Matin elämässä. Siskon päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta on tarvittu monta kertaa vuosien varrella. – Puoliväkisin pakotin isän aikoinaan Pohjantähteen tutustumistilaisuuteen, kun kutsu kahville tuli, Aune Kaartinen muistelee. Isä vastusti jyrkästi Matin muuttoa pois lapsuudenkodistaan, mutta Aune näki, ettei isä enää jaksanut. Perhe oli päättänyt, että laitokseen Mattia ei koskaan laitettaisi. – Minua kiinnosti kovasti Pohjantähden palvelukodin idea olla tukemassa kehitysvammaisen ihmisen itsenäistymistä, Aune 30 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY kertoo. Hän oli tuskastunut vanhempiensa ylihuolehtivaisuuteen ja ymmärsi, että Matti-veljelläkin oli oikeus itsenäistyä, päättää itse omista asioistaan ja aloittaa oma elämänsä. – Minulle selkeni kerralla, että Pohjantähti voisi olla vastaus, jos se on oikeasti sitä, mitä lupaa. Matin isä oli alkuun epäileväinen, mutta hyväksyi vähitellen muuton ja oli lopulta hyvin tyytyväinen Matin asumiseen. Seuraavan kerran Aune-siskoa tarvittiin, kun Keminmaan kunta ilmoitti siirtävänsä Matin omaan palvelukotiinsa. Matti halusi jäädä Pohjantähteen ja sisko tiesi, että hän oli siellä onnellinen. – Suomalaisena sisupussina päätin, että Matti ei muuta minnekään, ellei hän itse asiaa selvästi ilmaise, Aune muistaa päättäneensä. – Sain Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Sirkka Sivulalta apua asian hoitamiseen. Olin sosiaalilautakunnan kanssa tiukassa kirjeenvaihdossa, ja sain sen lopulta puolelleni. – Ihan hirveä ikävä Matille olisi tullut Pohjantähteen. Hän oli sinne kotiutunut ja siellä olivat hänen tärkeimmät ihmissuhteensa, Aune pohtii. Matti Väisäsen ja Aune Kaartisen sisaruuteen on toki kuulunut paljon muutakin kuin Matin edunvalvontaa ja oikeuksien puolustamista – vierailuja puolin ja toisin, suvun yhteisiä tapahtumia, lomamatkoja ja retkiä. Matti on ollut aina tasavertaisesti mukana Aunen perheen ja lähisuvun elämässä. – Yritän parhaani mukaan riepottaa pikkuveljeä ympäri maakuntaa kaikissa kökkäjäisissä. Omat lapseni ja heidän puolisonsa tykkäävät, kun ollaan kaikki yhdessä. Matti on aina ollut osa heidän elämäänsä. Lapseni tulevat myös mielellään Matin juhliin Pohjantähteen. Melkein tapellaan, voidaanko mennä koko iso konkkaronkka! Aune Kaartinen nauraa. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 31 Jenna Kaskikallion unelma Helsingin sambakarnevaaleille osallistumisesta toteutui kesäkuussa henkilökohtaisen avustajan, Laura Hajdinin, tuella. He käyvät yhdessä myös sambic-harjoituksissa. Anne Kaskikallio arvostaa palvelusetelin tuomaa Oikeus valita itse käyttämänsä palvelut valinnanvapautta palvelujen hankinnassa. Perheen tyttären, Jenna Kaskikallion, henkilökohtainen apu ostetaan palvelusetelillä Tukenalta. T e kst i : T uul a P ur a n e n 32 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K uv a t: T i i u K a i t a lo -P pääsi Lauran kanssa Helsingin sambakarnevaaleille kesäkuun alkupuolella. – Se on viimeksi ollut kaikkein parasta niistä asioista, joita Lauran kanssa teemme, Jenna sanoo. Avustamisessa on kuitenkin kysymys muustakin kuin kivasta yhdessäolosta ja unelmien toteuttamisesta. Laura on iloinen nähdessään Jennan kasvavan ja kehittyvän. – Olen nähnyt hänessä paljon uutta kahden vuoden aikana. Jenna on itsenäistynyt kovasti ja oppinut kokkaamaan. Kun aloitin työpäiväni ensimmäistä kertaa hänen asuntolassaan, oli ihanaa nähdä, kuinka vieraanvarainen hän oli, Laura iloitsee. – Tein sinulle ruokaa, ettet joudu kotiin nälkäisenä, Jenna kommentoi. Annesta on hyvä, että Laura pitää Jennan kasvamista ja kehittymistä tärkeänä. – Pyrimme siihen, että Jennalla olisi monipuolista tekemistä, mutta se ei tarkoita, että aina, kun henkilökohtainen avustaja tulee, heitämme rahaa tiskiin ja sanomme, että menkää ja tehkää. Kaskikalliot ovat koettaneet järjestää niin, että Jenna olisi henkilökohtaisen avustajan kanssa viikonloppuisin myös kesällä, jotta koulun lukuvuosien aikana omaksuttu rytmi säilyisi. Tunteja vain saisi kesäkuukausina olla enemmän kuin nykyiset 30, sillä kesällä olisi paljon tekemistä. Esimerkiksi kesäretkeen pitää varata ainakin 5–6 tuntia, jotta voisi retkeillä kiireettä. KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy Palveluseteli antaa oikeuden valita alveluseteli takaa, että asiakas saa itse valita palveluntuottajan. Aikaisemmin, kun sosiaalitoimi kustansi palvelun asiakkaalle maksusitoumuksella, asiakas oli sidoksissa sosiaalityöntekijän määräämään palveluntuottajaan, eikä palvelu välttämättä ollut ammattitaitoista, Anne Kaskikallio kertoo. Anne Kaskikallion mukaan Jennan avustajaksi saattoi osua kokematon työntekijä, jolta puuttui niin osaaminen, tietämys kehitysvammaisuudesta kuin auktoriteettikin. Palvelusetelillä asiakas voi valita sellaisen palveluntuottajan, jonka hän kokee parhaiten vastaavan tarvetta myös laadultaan. Palveluseteli on myös joustava, eli sen voi käyttää silloin, kun itselle parhaiten sopii. Palvelusetelin lisäksi Anne onkin hyvin tyytyväinen Tukenaan. Henkilökohtainen apu kuuluu tilapäishoitokoti Citytulppaanin palveluvalikkoon. – Kun Tukena aloitti henkilökohtaisen avun, oli hienoa, että vastaava palveluohjaaja Anne Alhava tuli käymään meillä kotona, vaikka hän tunsi Jennan entuudestaan, Jennahan on käynyt jo pitkään Citytulppaanissa tilapäishoidossa. Noin kaksi viime vuotta Jennan henkilökohtaisena avustajana on työskennellyt Laura Hajdini, joka siirtyi Anne Kaskikallion vahvasti suosittelemana Tukenaan viime maaliskuussa. Laura oli toiminut myös Annen henkilökohtaisena avustajana, sillä hän on neurologisen sairauden vuoksi liikuntaesteinen. – Sairauteni oli tärkein syy hakea Jennalle henkilökohtaista apua, sillä en pysty toimimaan Jennan kanssa niin kuin muut äidit. Toinen tärkeä syy oli vanhempien jaksaminen, sillä Jenna vaatii täydellisen huomion, Anne kertoo. Annen mukaan Laura asettaa Jennalle tarvittaessa myös rajoja. Laura luonnehtii itseään Jennan seuralaiseksi, joka mahdollistaa Jennan pääsyn muun muassa ulos syömään, ostoksille, konsertteihin, sirkukseen, sambicharjoituksiin, uimaan ja pyöräilemään. Jennan oikeus osallistua samoihin asioihin kuin muutkin toteutuu henkilökohtaisen avustajan tuella. Jennalle henkilökohtainen apu mahdollisti myös yhden unelman toteutumisen, kun hän Sambic-tanssikoulun viidakkoaiheiset tanssijat valmistautuivat sambakarnevaalien kulkueeseen. Jenna pääsi mukaan kuvaan opettajansa Taina Kanervan ja Alegriaryhmän kanssa. K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 33 Mio Kaipio johdattaa äitinsä Heidi Kaipion kädestä keittiöön. Kyllä, oliiviviipaleet puuttuvat, ja siksi Mio käy vielä kaupassa ennen iltaseitsemää, jolloin henkilökohtaisen avustajan tunnit hänen kanssaan tältä päivältä päättyvät. H eidi Kaipio ja Paavo Patama luonnehtivat 23-vuotiasta poikaansa Mioa vauhdikkaaksi, huumorintajuiseksi ja suunnitelmalliseksi. Mio käyttää ja täyttää kalenteria huolellisesti, ja ensi vuodellekin on jo tekemistä. Suunnitelmien toteuttamiseen hän kuitenkin tarvitsee toisen ihmisen apua. Mio kertoo, että hänestä on tuntunut hyvältä esimerkiksi retkeillä henkilökohtaisen avustajan kanssa, ja tulevia synttäreitään hän suunnittelee innokkaasti. Jos Mion taival aikuisen nuoren miehen elämään olisi sujunut hänen itsensä ja vanhempien odotusten mukaisesti, hän suunnittelisi nyt vapaa-aikaansa tuetusti, mutta mahdollisimman itsenäisesti ryhmäkodissa. Siellä asuminen jäi kuitenkin lyhyeksi. – Suureksi pettymyksekseen Mio ei saanut tarvitsemaansa tukea eikä tullut ymmärretyksi. Hän ahdistui ja alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Kun tilanne noin vuosi sitten kärjistyi, haimme hänet kotiin, Heidi Kaipio kertoo ja arvelee, että kokemus muodostuu vielä haasteeksi Mion kotoa muuttamiselle. Henkilökohtaisen avun merkitys on Miolle suuri. – Autismistaan huolimatta Mio on nuori aikuinen, joka haluaa eriytyä vanhemmistaan ja tehdä asioita itsenäisesti, Heidi Kaipio sanoo. Mion henkilökohtaisena avustajana toimii viisi nuorta aikuista Tukenasta, ja usein hän toteuttaa suunnitelmiaan mieluummin heidän kuin vanhempiensa kanssa. Miolla on henkilökohtaista apua kesää lukuun ottamatta 40 tuntia kuukaudessa. Kesäksi tuntimäärää on nostettu. Heidin mukaan Tukenan henkilökohtainen apu on kohdannut Mion tarpeet ja haasteet hyvin. – Mion kohdalla palvelujen räätälöinti on tarkoittanut juuri sitä, että hänen kaikkiin haasteisiinsa on vastattu. Henkilökohtaiset avustajat kävivät hakemassa Mion ryhmäkodista retkille myös vaikeina aikoina. Mio oli henkisesti niin huonossa kunnossa, että sen on täytynyt olla heille haastavaa. Olemme kaikissa vaiheissa pystyneet keskustelemaan avoimesti Tukenan vastaavan palveluohjaajan Anne Alhavan kanssa kaikista haasteista ja toiveista ja miettimään yhdessä ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, Heidi kertoo. Mio on myös voinut vaikuttaa siihen, kuka hänen avustajanaan toimii, ja hän on voinut myös esittää toiveita avun ajankohdista. – Voimme turvallisin mielin sanoa heippa, kun Mio lähtee avustajan kanssa. Voimme luottaa, että hän tulee ymmärretyksi. Avustajat ovat hänen kanssaan kärsivällisiä, ja hän itsekin on kärsivällinen, jos avustaja ei ensimmäisellä kerralla ymmärrä. Silloin hän yrittää käyttää monia kommunikaatiokeinoja ja -kanavia. Henkilökohtaiset avustajat muodostavat Miolle henkisesti tarpeellisen kodin KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy Henkilökohtainen apu kohtaa Mion tarpeet Mio Kaipio (oik.) käy henkilökohtaisen avustajan kanssa esimerkiksi kaupassa. Aku-Matti Valkama on yksi viidestä Mion henkilökohtaisena apuna toimivasta työntekijästä. ulkopuolisen verkoston. On tärkeää, että hän pystyy luottamaan muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa. – Me emme ole ikuisia, joten on tuntunut lohdulliselta ja turvalliselta nähdä, että hän pystyy toteuttamaan omia toiveitaan rajoituksensa huomioiden myös ilman meitä, Heidi Kaipio ja Paavo Patama sanovat. Mio Kaipio kävi ennen pettymyksen tuottanutta ryhmäasumista lyhytaikaishoidossa Tukenan tilapäishoitokoti Citytulppaanissa vanhempien lomapäivien ajan. Kotiin muutettuaan hän ei ole pystynyt enää olemaan Citytulppaanissa, koska ahdistavat muistot ryhmäkodista palaavat siellä hänen mieleensä. Tukenan kanssa Citytulppaanin tilalle löytyi ratkaisuksi kotiin tuotu lomittajapalvelu, eli sijaishoitaja tulee kotiin Mion kanssa Heidi Kaipion omaishoitajan vapaiden ajaksi. Sijaishoitaja on joku Mion henkilökohtaisista avustajista, jolloin hän on aina Miolle tuttu henkilö. Henkilökohtainen apu ja omaishoitajan lomittaminen ovat kuitenkin erillisiä, toisiinsa kytkeytymättömiä palveluja. Kesään mennessä Heidi Kaipio on pitänyt Paavo Pataman kanssa Tuke- nan lomittajapalvelun mahdollistamaa vapaata kerran kuukaudessa yhden tai kahden vuorokauden ajan. Heidän mielestään järjestely on toimiva, mutta lomituksen ajaksi pitää lähteä pois kotoa. – Tällä hetkellä se on kuitenkin ainoa vaihtoehto saada vapaata. Viimeksi olimme viikonlopun hotellissa viiden kilometrin päässä, Heidi naurahtaa. Henkilökohtaista apua palvelusetelillä • KVPS Tukena Oy kuuluu Helsingin kaupungin hyväksymiin palveluntuottajiin, joilta voi ostaa palvelusetelillä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun ja palvelusetelin sen ostamiseen myöntää vaikeavammaiselle henkilölle hänen kotikuntansa. Tukenan vastaava palveluohjaaja Anne Alhava neuvoo, että käytännössä henkilökohtaista apua haetaan kotikunnan 34 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY sosiaalitoimistosta. – Palvelun myöntää oma sosiaalityöntekijä, ja palvelusetelin saa häneltä. Tukenan vahvuuksiin henkilökohtaisen avun tuottajana kuuluu räätälöinti: palvelusta tehdään tarvittaessa hyvin yksilöllinen. Räätälöinti perustuu osaamiseen ja asiakkaan tarpeiden tuntemiseen sekä niiden huomioimiseen. – Asiakkaan tarpeet selvitetään kuuntelemalla heitä ja heidän omaisiaan sekä lähityöntekijöitä. Asiakas myös määrittää itse, mitä avustuksen aikana tehdään, mutta tarvittaessa avustaja auttaa valintojen tekemisessä, Anne Alhava kertoo. Asiakkaan tunteminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen tekevät palveluista laadukkaita. – Meihin voi luottaa, hän tiivistää. Lisätietoja Henkilökohtainen apu Citytulppaani Anne Alhava puh. 0207 713 467 anne.alhava@tukena.fi Oikeus osallistumiseen ja täyteen kansalaisuuteen K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 35 T e kst i t: M i a H e mm i n g Taru Liimatan mukaan viime vuosina K uv a t: M i k a e l S o i n i n e n Omavalvontasuunnitelma on työkalu, jonka viranomaisvalvonnassa on painotettu asiakkaiden osallisuuden kasvattamista avulla voidaan kehittää ja seurata palvelun ja itsemääräämisoikeuden turvaamista. Kuvassa päivän uutisia lukemassa laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Seija Paajala. KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy Omavalvontasuunnitelma osallistaa K VPS Tukena Oy:n Metsälinnan asumispalvelujen johtaja Taru Liimatta pitää omavalvontasuunnitelmaa yksikkönsä toimintaa ohjaavana työkaluna. Hänen mielestään suunnitelmalla varmistetaan palvelun laatua, asiakkaiden hyvää kohtelua ja toiminnan asianmukaisuutta. Omavalvonta on vahinkojen ja puutteiden ennaltaehkäisyä ja luonteva osa päivittäistä toimintaa. – Haasteellisinta suunnitelman toteuttamisessa on saada koko henkilökunta näkemään asiat samalla tavalla. Esimerkiksi asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on ajankohtainen asia ja siitä henkilökunnan kanssa keskustelen paljon, Taru Liimatta sanoo. Omavalvonnan toteuttaminen on osa Metsälinnan työntekijöiden jokapäiväistä työtä, ja he osallistuvat myös omavalvonnan suunnitteluun. Omavalvonnan eri osa-alueilla on omat vastuuhenkilöt. – Meillä on esimerkiksi keittiö-, hygienia- ja työturvallisuuspuolella vastuuhenkilöt tiimeineen. Minun ei tarvitse havaita kaikkia riskitilanteita eikä käsitellä niitä yksin – on tiimi, joka paneutuu niihin. Kun henkilökunta toteuttaa omavalvontaa käytännössä, he sitoutuvat suunnitelmaan paremmin, sillä näkevät sen vaikutuksen arjen työhönsä. Omavalvontasuunnitelman laatimisen myötä Metsälinnassa on entisestään korostunut asiakkaiden ja omaisten kuuleminen laatu- ja turvallisuusasioissa. Asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. – Niin pitkälle kuin asiakkaamme kykenevät ymmärtämään omavalvonnan sisältämiä teemoja, käydään niitä heidän kanssaan läpi. Keskustelut heidän ja omaisten kanssa on työmme arkista sisältöä. Heidän näkemyksensä toiminnastamme on hyvin tärkeä täydennys henkilökunnan näkemykseen. Painopiste jälkikäteisestä valvonnasta ennaltaehkäisevään Oikeus laadukkaisiin palveluihin 36 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY Taru Liimatalle ovat tuttuja Valviran sivuilta löytyvät ohjeet omavalvontasuunnitelman laatimiseksi ja omavalvonnan toteuttamiseksi. Ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan monia kysymyksiä ratkaista ennakolta ilman raskaita jälkikäteisiä valvontamenettelyitä. – Viranomaisten puolelta tulleet koulutukset, tietoiskut ja kirjalliset ohjeet ovat olleet hyviä. Pidän hyvänä K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 37 Metsälinnassa ja koko organisaatiossa on viime aikoina panostettu osaamiseen. Työntekijöiden osaaminen vaikuttaa Riitta Husso työskentelee Valvirassa, siihen, miten he tekevät työtään jonka vastuulla on sosiaalipalveluiden asiakkaiden kanssa. valtakunnallinen valvonta. Aki Lankinen on kasvanut Neliapilassa asumiensa vuosien aikana tekemään itse omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Omavalvonnalla laadukasta palvelua • – Yksityisen sosiaalihuollon valvonnan painopistettä siirretään ennakoivaan valvontaan, jota myös omavalvontasuunnitelma edustaa. Omavalvonnan avulla toteutuvat nopeammin asiakkaiden haluamat muutokset verrattuna jälkikäteisesti tapahtuvaan valvontaan valitusten ja kantelujen kautta, lakimies Riitta Husso sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta korostaa. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on, että palveluntuottajat tunnistavat omassa toiminnassaan laatua tukevat ja uhkaavat tekijät. Riitta Husso lisää, että taustalla on ajatus, että valitukset eri viranomaisille vähenevät asiakastyytyväisyyden paranemisen myötä. Omavalvontasuunnitelmalla kannustetaan syyllistämättömän ilmapiirin luomiseen mahdollistamaan toiminnassa toteutuneiden virheiden ja vahinkojen avoimen esiin tuomisen. Esimerkiksi asiakasta kohdanneen haitta- tai vaaratilanteen jälkeen on asia keskusteltava avoimesti osapuolten kesken. – Työyhteisössä on myönnettävä tapahtunut vahinko ja päätettävä toimintatavoista vastaavan tilanteen ennaltaehkäisemiseksi. Jos yksikössä on valmiit menettelytavat tilanteisiin, pitkiin valitusprosesseihin ei ole enää yhtä suurta tarvetta. Sosiaalihuollon asiakkaalla on lakisääteinen oikeus laadukkaisiin palveluihin. Husso korostaa kaikessa sosiaalihuollon valvonnassa olevan pohjimmiltaan kyse asiakkaan oikeuksien puolustamisesta. – Esimerkiksi asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvä osio on tärkeä kohta pysähtyä yksikössä yhdessä miettimään toimintatapoja sen varmistamiseksi. Itsemääräämisoikeus onkin 38 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy myös kyselyitä, joita tehdään toiminnan asianmukaisuudesta tai ajankohtaisista asioista, Liimatta sanoo. Liimatta pitää ennaltaehkäisevää valvontaa todella tärkeänä. Omavalvonnan lisäksi esimerkiksi kunnan valvontavastuuseen sisältyvät määräaikaiset tarkastuskäynnit ovat ennaltaehkäisevää valvontaa. – Niiden avulla voidaan toimintaa saada ajoissa korjattua ennen kuin valituksen aihetta on syntynyt. Meillä tehdään hyvää työtä ennaltaehkäisemisen saralla myös koko organisaation puitteissa muun muassa yhtenäisillä toimintaohjeilla. OY nostettu ensi vuoden valvontakohteeksi valtakunnallisessa valvontaohjelmassa: toivomme tilanteen parantuneen sitten vuoden 2012 kyselyn. Omavalvonta tarvitsee vielä viranomaistukea Valviran määräykset yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille laatia omavalvontasuunnitelma tulivat voimaan keväällä 2012. Riitta Husso kertoo, että jo vuonna 2013 tehtiin kysely palvelujen tuottajille suunnitelman laatimisesta. – Siinä selvisi, että suunnitelma oli kattavasti laadittu lähes kaikkiin yksiköihin. Mutta havaittiin joitakin puutteitakin kuten, että joissakin toimipaikoissa se ei ollut julkisesti nähtävillä. Huomattiin myös, että kaikki toimijat eivät suunnitelmaa olleet laatineet yhdessä henkilöstön kanssa, Husso mainitsee. Omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen saa apua Valviran nettisivuilta. Husson mukaan omavalvontaan tullaan kiinnittämään huomiota myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2015– 2018. – Omavalvontasuunnitelma on vielä uusi asia, joten siihen tarvitaan ohjausta, tietoa ja koulutusta. Esimerkiksi Lapin yliopisto on käynnistänyt hankkeen pohjoisten kuntien kanssa, jossa kehitetään hyviä käytäntöjä omavalvontasuunnitelman toteuttamiseksi. Vammaispalvelujen käsikirjaan on tulossa käytännön tason tietoa omavalvontasuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Itse tehdyt valinnat R aisiolainen Aki Lankinen on asunut 20 vuotta Tukenan Neliapilan palvelukodissa. Hän on syntymästään sokea ja kuuleekin rajoitetusti. Henkilökunnan ja läheisten kanssa on pohdittu itsemääräämisoikeutta, ja Akin mielipiteet ovat vahvistuneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Toiminta-ajatuksenamme on koko ajan, että kysymme Akilta hänen kantaansa, ja tämän ottavat myös hänen vanhempansa huomioon, kertoo palvelukotiohjaaja Veli-Matti Virtanen. Esimerkiksi päätös vierailusta omaisten luona ei ole enää toisten ilmoitus, vaan asiasta päättää Aki itse. Tällainen muutos kehitysvammaisen tahdossa voi olla vaikea vanhemmille – on päästettävä irti aikuisesta miehestä – mutta se on uusi tilanne myös henkilökunnalle, joka huomaamattaan voi tuoda asiat annettuina päämiehelle. Avustajan kanssa Aki pystyy käymään esimerkiksi kaupassa, mikä onkin tärkeää merkkitietoiseksi kasvaneelle miehelle. Tuotteiden välillä tehdään valintoja. – Asioiden ei tarvitse näyttää suurilta, mutta tekojen pitää olla määrätietoisia. Lisäksi kaikkien tahojen keskinäinen luottamus on edesauttanut Akia kasvamaan mielipiteitään ilmaisevaksi ihmiseksi, Veli-Matti Virtanen toteaa. Katse tai hiljainen hyminä Kesäheinän palvelukodissa Kajaanissa on sekä asumis- että päivätoimintaa. Toiminnasta keskustellaan ja sitä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. – Alusta asti olemme panostaneet siihen, että jokainen asukas saa oman mielipiteensä kuuluviin ja pyrimme vastaanottamaan kaikki arjesta nousevat toiveet ja viestit, kertoo vastaava palvelukotiohjaaja Katja Määttä. Joskus kommunikaatiotilanne voi olla vaikea, mutta vuosien tuoma kokemus on harjaannuttanut henkilökuntaa, kaikki merkit ovat arvokkaita. – On osattava lukea vaikka katse tai tunnistaa hiljainen hyminä asukkaan valinnan ymmärtämiseksi. Kesäheinä panostaa yhteiseen päättämiseen. Sunnuntaisin kokoonnutaan yhteisöpalaveriin, jossa keskustellaan viikon ohjelmasta. – Silloin suunnitellaan arjen sisältö aamupaloista lauantaitanssien musiikkisisältöön. Joskus oma valinta esimerkiksi ostoksilla voi tuottaa pettymyksen, mutta se kuuluu elämään. T e kst i : H e i kk i V e st e r i n e n K uv a : P ä i v i H olm i luoto Oikeus omiin valintoihin ja itseä koskeviin päätöksiin K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 39 kehit ysvammaisten palvelusä ätiö löy t y y myös sosia alisesta media sta KVPS Tukena Oy Talking Mats on yhteinen matto T alking Mats -menetelmän käytössä Marjo Hattunen korostaa pitkäjänteisyyttä. Hän on Tukenan Martinkaaren asumispalveluiden johtaja Hyvinkäällä. Yksikössä asuu aikuisia kehitysvammaisia, joista suurin osa on muuttanut vanhempiensa luota omaan asuntoon. – Kaikki meidän asukkaistamme kävelevät eikä heillä ole varsinaista hoivan tarvetta, mutta puheen tueksi ja abstraktien asioiden omaksumiseen käytämme tätä menetelmää, Marjo Hattunen kertoo. Palveluyksikön vastaava ohjaaja kävi koulutuksen, ja jakoi saadun osaamisen muulle henkilökunnalle. Menetelmää päätettiin kokeilla jokaisen kohdalla. Nyt kaikki ohjaajat käyttävät sitä, ja se on kirjattu toimintasuunnitelmaankin. – Meillä keskitytään keskusteluissa tarpeisiin ja tunteisiin: unelmat, pelot ja toiveet käydään matolla läpi yhdessä, ja näin ne auttavat asumissuunnittelussa. Oikeus ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan Menetelmään perehtyminen on palkinnut ja syventänyt osaamista niin asukkaiden kuin ohjaajienkin keskuudessa. Täsmäkysymysten avulla saavutetaan jaettua kokemista, joka on tuonut vuorovaikutteista lisäarvoa elämään. Omia mielipiteitä esiin Kaislarannan palvelukodissa Pyhäjärvellä nähdään Talking Mats muun muassa mahdollisuutena saada henkilökohtaisia avustajia. – Noin kymmenen vuotta sitten kouluttauduimme menetelmään, ja nyt kolme henkilökunnastamme käyttää sitä kaikkien tarvitsijoiden kanssa, Kaislarannan päivätoiminnan vastaava ohjaaja Pirjo Syrjä kertoo. Kun avustajan saamisen edellytyksenä on, että pystyy ilmaisemaan mielipiteitään, on tästä toiminnasta tullut tärkeää ja tavoitteellista. Olemalla herkkä tilanteille ja tarkentamalla kysymyksiä saattaa moni olennainen asia avautua. Näkkileivän vastustus voi johtua kuminasta. Talking Mats on puheen tukimenetelmä, jonka avulla voi selventää ja syventää kommunikaatiota. – Tämä on aivan loistava asia, sen avulla saa päämiesten mielipiteitä esiin, kun vain malttaa olla mahdollisimman neutraali ja johdattelematta keskustelua. Aina on toimittava asiakkaan tilanteen mukaan. Kaislarannassa kuvatarrat tulostetaan pääosin Papunetistä, mutta tarpeen tullen kuvia tehdään itsekin. Myös viittomakieli ja piktot ovat käytössä. Liit y seur a a jaksemme, niin kuulet tuoreimmat kuulumisemme ja sa at a jan tasaista tietoa toiminnastamme! www.facebook.com/ palvelusaatio www.twitter.com/kvpsfi T e kst i : H e i kk i V e st e r i n e n K uv a t: M a rt i n k a a r e n a sum i sp a lv e lut Talking Mats -menetelmä on aktiivisessa käytössä Martinkaaressa ja Kaislarannassa. Tilaa myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uutiskirje kotisivuiltamme! www.kvps.fi 40 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 41 kehit ysvammaisten palvelusä ätiö / yhteystiedot Pinninkatu 51 33100 Tampere puh. 0207 713 500 (vaihde) etunimi.sukunimi@kvps.fi LY H Y TAI K AI Sho i to K eh i ttä m i sto i m i n ta kvps tuk en a oy Lyhytaikaishoito Perhelomitus Anni Häme puh. 0207 713 551 Kehittämistoiminta Aarne Rajalahti puh. 0207 713 516 Pinninkatu 51 33100 Tampere (tukipalvelut) Aninkaistenkatu 14 B 20100 Turku (hallinto) puh. 0207 713 500 (vaihde) etunimi.sukunimi@tukena.fi Perhelomituksen varaukset Anu Kubach puh. 0206 90 555 www.kvps.fi h a ll i n to Perhehoito Puhevammaisten tulkkipalvelu Anni Raunio puh. 0207 713 554 Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki puh. 0207 713 501 Ryhmäpalvelut Markku Vellas puh. 0207 713 557 Viestintä Elina Leinonen puh. 0207 713 515 Teema- ja harrastekurssit Helena Markus puh. 0207 713 417 h a ll i tus Timo Rintala (pj.) puh. 050 3843 239 timo.rintala@sofor.fi K i i n t ei stöto i m i Kiinteistötoimi Aarne Rajalahti puh. 0207 713 516 Risto Burman puh. 0206 718 201 risto.burman@kvtl.fi Rakennuttaminen Arto Mäkinen puh. 0207 713 505 Risto Kortelainen puh. 050 522 8677 risto.kortelainen@jkl.fi Veijo Lehtonen puh. 041 4443 000 veijo.lehtonen@gmail.com Keijo Linja puh. 0400 628 240 keijo.linja@kotiportti.fi Miina Weckroth puh. 041 5383 032 miina.weckroth@jaatinen.info Elämänmuutostoiminta Aikuisuuden kynnyksellä Katja Marjamäki puh. 0207 713 553 Muuttovalmennus Taija Halme puh. 0207 713 491 Ikäperhetoiminta Marjo Rikkinen puh. 0207 713 556 Koulutustoiminta Katri Hänninen puh. 0207 713 542 Projektitoiminta Henkilökohtainen avustajatoiminta Petra Tiihonen puh. 0207 713 528 Yksi naapureista Merja Seppänen puh. 0207 713 529 Henkilökohtainen budjetointi Petteri Kukkaniemi puh. 0207 713 549 Tukiasuntojen hankinta Pasi Hakala puh. 0207 713 543 tuk i pa lv elut Asukasisännöinti Marjukka Hapuoja puh. 0207 713 518 Hallinto- ja yleispalvelut Mika Kankainen puh. 0207 713 504 Tekninen isännöinti Toni Reiju puh. 0207 713 547 Talouspalvelut Sanna-Maija Kela puh. 0207 713 510 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö löytyy myös sosiaalisesta mediasta www.facebook.com/palvelusaatio www.twitter.com/kvpsfi 42 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY www.tukena.fi h a ll i n to Toimitusjohtaja Päivi Kari puh. 0207 713 503 Varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala puh. 0207 713 506 Kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen puh. 0207 713 507 Hallintokoordinaattori Mari Harju puh. 0207 713 508 h a ll i tus Markku Virkamäki (pj.) puh. 0207 713 501 markku.virkamaki@kvps.fi Päivi Kaltio (vpj.) puh. 040 522 7831 paivi.kaltio@tukena.fi Tuula Henttu puh. 045 8877 217 tuula.henttu@tukena.fi Juhani Lankinen puh. 044 4322 522 juhani.lankinen@tukena.fi Tuula Poikonen puh. 050 3551 564 tuula.poikonen@tukena.fi Timo Rintala puh. 050 384 3239 timo.rintala@tukena.fi a sum i spa lv elut • Menninkäisen palvelukoti Juhani Hirvonen puh. 0207 713 561 (Lehmo) • Päivänsäteen palvelukoti Marko Ahlström puh. 0207 713 571 (Jyväskylä) • Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström puh. 0207 713 581 (Raisio) • Pohjantähden palvelukoti Satu Jyrinki puh. 0207 713 596 (Kemi) • Hirvinummen palvelukoti Tanja Huhtanen puh. 0207 713 606 (Kurikka) • Poutapilven palvelukoti Mervi Shemeikka puh. 0207 713 622 (Imatra) • Kaislarannan palvelukoti Päivi Jääskeläinen puh. 0207 713 636 (Pyhäsalmi) • Lounatuulen palvelukoti Maija Suomus puh. 0207 713 650 (Hyvinkää) • Kesäheinän palvelukoti Raija Hyvönen puh. 0207 713 660 (Kajaani) • Hopeanuolen palvelukoti Elina Vainio puh. 0207 713 671 (Harjavalta) • Pikkutulppaanin palvelukoti Mervi Olli puh. 0207 713 686 (Kauhava) • Kultakuusen palvelukoti Sari Eronen puh. 0207 713 701 (Kuhmo) • Aarlanmarkin asumispalvelut Marjo Ylipelkonen puh. 0207 713 712 (Lapua) • Lamminrannan asumispalvelut Elina Eskola-Rantanen puh. 0207 713 721 (Forssa) • Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta puh. 0207 713 761 (Masku) • Pappilanpuiston asumispalvelut Eija Perttula puh. 0207 713 771 (Tampere) • Ilmarinrinteen asumispalvelut Raija Hyvönen puh. 0207 713 660 (Kajaani) • Martinkaaren asumispalvelut Marjo Hattunen puh. 0207 713 791 (Hyvinkää) • Vuoreksen asumispalvelut Tea Karlsson puh. 0207 713 801 (Tampere) • Kaarikadun asumispalvelut Kati Rantala puh. 0207 713 811 (Mänttä-Vilppula) • Kultakankaan asumispalvelut Merja Kataja puh. 0207 713 821 (Kankaanpää) KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö K eh i t ysva mm a i st en Pa lv elus ä ät i ö kvps tukena oy yhteystiedot t i l a pä i sho i to • Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti Mia Kajosmäki puh. 0207 713 451 (Tampere) • Tilapäishoitokoti Citytulppaani Raili Koivukangas puh. 0207 713 461 (Helsinki) pä i vä - ja t yöto i m i n ta t yö h ö n va lm en n us • Päivätoimintayksikkö Sinikello Mia Kajosmäki puh. 0207 713 451 (Tampere) • Työhönvalmennuskeskus Jyrki Sulonen puh. 0207 713 741 (Harjavalta) • Työhönvalmennuskeskus Eija Poikkeus puh. 0207 713 750 (Kankaanpää) K E H I T Y S VA MMA I S T E N PA LVELU SÄ ÄTI Ö | K V PS TU K EN A O Y 43 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Hyvän elämän edellytyksiä KVPS Tukena Oy Mukana hyvässä elämässä Kehitämme ja tuotamme palveluja ja toimintoja kehitysvammaisille ja muuta erityistä tukea tarvitseville ihmisille sekä heidän läheisilleen – yhdessä heidän kanssaan. www.kvps.fi www.facebook.com/palvelusaatio www.twitter.com/kvpsfi www.tukena.fi 44 K E H I T YSVAM M AISTEN PALVELUSÄÄTIÖ | K V PS TUK ENA OY
© Copyright 2024