1. No category

SAAtESAnAt / AuS DEr rEDAktion
Mikä tuo joulun?
Vuosia sitten istuimme sisarusteni kanssa aattoiltana olohuoneessa hieman hämillämme: Aattohartaudessa oli käyty, jouluruoka oli syöty ja laulut laulettu. Nyt piti perinteen mukaan isän lähteä
kellariin hakemaan mehua ja joulupukin sillä aikaa tulla. Mutta isä olikin sitä mieltä, ettei hänen aikuisia lapsia varten enää tarvitsisi tuohon rooliin hypätä. ”Ymmärrettävää”, totesimme, ”mutta mitenkäs ne lahjat sitten jaetaan?”
Joulu on ehkä se juhla, johon liittyvät tunteet ja perinteet ovat voimakkaimpia. Antti Lumpeen
perheessä luovuttamaton perinne on suomalainen jouluruoka, Kirsi Schaette tasapainoilee saksalaisten ja suomalaisten joulutraditioiden välillä ja Tintti Attila-Hirth ehdottaa tavallisuudesta poikkeavaa joululahjaa. Lue jouluisia ajatuksia sivulta 4 lähtien.
Itselleni tätä joulua valmistellessa tulee etsimättä mieleen, kuinka ajankohtainen joulun kertomus
onkaan: nuori äiti, joka paremman majapaikan puutteessa synnyttää tallissa ja joutuu lapsen hengen pelastaakseen lähtemään pakomatkalle vieraaseen maahan. Joulu ei pohjimmiltaan siis kuitenkaan ole raameista kiinni, vaan tulee, vaikka suunnitelmat menisivät uusiksi, perinteet olisivat pirstaleina ja valmistelut jäisivät kesken!
Weihnachten ist das Fest der Traditionen. Wer zwischen verschiedenen Kulturen lebt, muss mitunter Kompromisse machen: Werden die Geschenke vom Christkind oder Weihnachtsmann gebracht?
Gibt es am Heiligabend Karottenauflauf und Schinken oder Kartoffelsalat und Würstchen? Fehlt Ihnen ein Rezept für ein finnisches Gericht? Dann schauen Sie doch auf Seite 10 nach!
Weihnachten an sich ist jedoch an keine Rahmenbedingungen geknüpft. Die – sehr aktuelle – Geschichte von Weihnachten ist eine Geschichte von durchkreuzten Plänen und gesprengtem Rahmen: eine junge Frau, die mangels Unterkunft in einem Stall gebären muss und in ein fremdes Land
flieht, um das Leben ihres Babys zu retten. Manchmal ereignet sich Weihnachten gerade da, wo alles plötzlich ganz anders ist.
Wo und wie auch immer Sie Weihnachten feiern; wir wünschen Ihnen
eine Zeit, die Sie berührt und Ihnen Kraft gibt.
Joulun rauhaa toivottaen,
Renkaan toimitus / Ihre Rengas-Redaktion
ritva Prinz sekä MaUri lUnnaMo ja Marija sKara
SKTK:n toimisto on suljettuna - 21.-31.12.2015 – ist die ZfkA-Geschäftsstelle geschlossen.
12 • 2015
| 1
tässä lehdessä / in dieser Ausgabe
Ammatti kehitysmaan naiselle
Dresdenissä ja Düsseldorfissa osallistuttiin tänä syksynä Naisten
Pankin ideoimaan tapahtumaan ”Kävele naiselle ammatti”. ”Ihana
ja upea sunnuntaipäivän aloitus, jossa hyöty, huvi, liikunta ja iloinen seura yhdistyivät”, summaa Marika Koski kokemuksiaan (s. 1617). Kävelytapahtumia on tarkoitus järjestää myös vuonna 2016.
16
Sokeako avuton?
Saksansuomalainen Jonna Mononen on ollut syntymästään saakka
sokea. Silti hän on käynyt normaalit koulut, valmistunut filosofian
maisteriksi ja kielenkääntäjäksi ja sanoo tietävänsä, miltä maailma
näyttää. Lokakuun lopussa Jonna julkaisi ensimmäisen dekkarinsa.
Miksi hän kirjoittaa ja miten, kertoo Jonna s. 18-19.
18
Kaffee und Computerhilfe
Roope Ruuskanen leistete nach dem Abitur seinen Zivildienst bei der
Deutschen Evangelisch-Lutherischen Gemeinde in Helsinki. Er hat
u. a. Kaffee eingeschenkt, die Kirche gefegt und Senioren bei Computerproblemen geholfen. „Insgesamt war es ein tolles Jahr“, sagt
Roope. Mehr über seine Erfahrungen auf Seiten 20-21.
20
Minne tiet johtavat?
”Siirtolaisuus ja liikkuvuus leimaavat arkeamme ja vaikuttavat paitsi
yhteiskuntaan, jossa elämme, myös ymmärrykseemme Euroopasta”,
kirjoittaa Suomen Saksan-instituutin johtaja Dr. Laura Hirvi. Suomen Saksan-instituutti käsittelee liikkuvuuden ja siirtolaisuuden ilmiöitä ensi vuonna taidenäyttelyissä ja muissa tilaisuuksissa (s. 23).
2 |
12 • 2015
4
23
kuvat/Fotos: Antti Lumme, Toni Laaksonen, Andreas Dengs / pixelio.de, privat, © Avant-Verlag (aus Ville Tietäväinen, Unsichtbare Hände)
Mikä tuo joulun?
Jouluaterialla on suomalaisessa perinteessä tärkeä sija.
Miltä näyttää saksansuomalaisten joulupöytä? Sopiiko
Bratwurst porkkanalaatikon kyytipojaksi? Mistä saan
kunnon kinkun? Saksassa pitkään asunut – ja jouluruokia valmistanut – kokki Antti Lumme antaa keittiövinkkejä, ja Kirsi Schaette pohtii juhlan viettoa kahden kulttuurin perheessä. Lue jouluisia juttuja sivulta 4 lähtien.
Ajankohtaista / Aktuelles
Tule joulumyyjäisiin!
Myyjäisissä koet aitoa suomalaista joulutunnelmaa. Samalla tuet
suomalaista seurakuntaasi. Myyjäisten ajankohdat löydät seurakuntasivuilta. Tervetuloa!
Bei unseren Weihnachtsbasaren können Sie finnische Weihnachtsstimmung erleben, finnische Leckereien genießen und
Handarbeiten und andere Produkte erwerben. Gleichzeitig
unterstützen Sie Ihre finnische Gemeinde. Die Termine finden Sie
auf den Gemeindeseiten. Herzlich willkommen!
Pastori Hanna Savukoski asetettiin tehtävään
kuvat/Fotos: Ritva Prinz, Mauri Lunnamo
Suuri joukko seurakuntalaisia ja yhteistyötahojen edustajia eri puolilta Keski- ja Lounais-Saksaa juhlisti lounaan alueen suomalaispappi Hanna Savukosken tehtävään asettamista Dornbusch-kirkossa
Frankfurtissa 4.10. Tehtävään siunaamisen toimitti kirkkoneuvos Detlev Knoche ja häntä avustivat
Suomen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori
Susanna Merikanto-Timonen ja Saksan suomalaispappien koordinaattori Päivi Vähäkangas. Jumalanpalveluksen jälkeen yhdessäolo jatkui suomalaisen
seurakunnan tiloissa kirkkokahvien ja tervehdyspuheiden merkeissä.
Sehr gut besucht war der Gottesdienst in der
Dornbusch-Kirche in Frankfurt am 4.10., in dem
Hanna Savukoski in ihre Aufgabe als finnische
Pfarrerin für das Gebiet Südwest durch Herrn
Oberkirchenrat Pfr. Detlev Knoche eingeführt wurde. Pfarrerin Susanna Merikanto-Timonen vom Außenamt der finnischen Evangelisch-Lutherischen
Kirche und Pfarrerin Päivi Vähäkangas, als Koordinatorin der finnischen Pfarrerinnen und Pfarrer in Deutschland, gaben ihr Segenswünsche mit auf
den Weg. Nach dem Gottesdienst hießen beim Kirchenkaffee viele Gemeindeglieder und Kooperationspartner die neue Pfarrerin durch Grußworte willkommen.
Rengas 1-2/2016 ilmestyy KV 1
tammi-helmikuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.11.2015
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.11.2015
Rengas 3-4/2016 ilmestyy KV 9
maalis-huhtikuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.01.2016
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.01.2016
12 • 2015
| 3
Ajaton joulu
Saksan matkoillani olen saanut tutustua moniin paikkakuntiin. Jokainen niistä on ollut erityislaatuinen ja omalla ainutlaatuisella tavallaan
viehättävä. Pariin kertaan olen käynyt Baijerissa
Rothenburg-ob-der-Tauberin kaupungissa. Komeat muurit kaupungin ympärillä, koristeelliset
talot kivikatujen varsilla ja lukuisat pienet kaupat luovat erityisen tunnelmansa.
Rothenburg tunnetaan paitsi kauniista näkymistään myös liikkeistään, jotka myyvät jouluun
liittyviä esineitä ympäri vuoden. Kesän kuumimpanakin aikana vierailija voi astua kauppaan sisään ihastelemaan toinen toistaan värikkäämpiä
joulukoristeita. Siellä asiakas pääsee heti joulun
tunnelmaan vuodenajasta riippumatta.
Joulu on juhla, jonka sanoman on tarkoitus tuoda valoa elämäämme ympäri vuoden. Vaikka juhlan pyhät ajoittuvat vuoden loppuun, sen viesti
kantaa kristittyä jokaisena päivänä. Tämä viesti on yhtä aikaa sekä yksinkertainen että merkitykseltään mittaamaton.
Hän on jo läsnä elämässämme. Hän on jo sitoutunut arkeemme ja juhlaamme. Hän tietää, mitä
elämäämme kuuluu. Hän on vierellämme kaikkialla ja kaikkina aikoina.
Joulun ainutlaatuinen sanoma on juhlan arvoinen. Saakoon se tuoda iloa ja valoa Sinun elämääsi, ei vain joulun pyhinä, vaan vuoden jokaisena päivänä.
”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä
rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”
Luukas 2: 14
Hyvää ja siunattua joulujuhlaa Sinulle ja läheisillesi!
taPio lUoMa
Piispa,
kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan
puheenjohtaja
kuvat/Fotos: Ralph Kissner/pixelio.de, Kirkkohallitus / Aarne Ormio
Jouluna Jumala syntyi ihmiseksi Jeesuksessa.
Hän laskeutui luoksemme ja siksi meidän ei tarvitse yrittää nousta korkeuksiin hänen luokseen.
4 |
12 • 2015
Hyvää Joulua
ja Onnellista Uutta Vuotta
Tukiverkkosi maailmalla
evl.fi/ulkosuomalaiset
KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ¤
Suomen suurlähetystö
Rauchstr. 1, 10787 Berlin
+49 30 5050 30
info.berlin@formin.fi
www.finnland.de
kuva/Foto: Andreas / pixelio.de
Kiitämme kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä seurakuntien kirkkoraateja, tiedottajia ja kaikkia muita vapaaehtoisia samoin kuin Renkaan lukijoita, artikkelien kirjoittajia, ilmoittajia ja kaikkia työtämme lahjoituksilla tukeneita sekä yhteistyökumppaneitamme Saksassa ja Suomessa.
Wir danken für die gute Zusammenarbeit im zu Ende gehenden Jahr den finnischen Gemeinderäten, ihren Redakteurinnen und Redakteuren und allen anderen Ehrenamtlichen sowie den RengasAutorinnen und Autoren, den Anzeigenkunden, unseren Kooperationspartnern in Deutschland und
in Finnland und allen, die unsere Arbeit im zu Ende gehenden Jahr mit Spenden unterstützt haben.
SKTK:n johtokunta ja Renkaan toimitus
Der Vorstand des ZfkA und die Rengas-Redaktion
12 • 2015
| 5
Frohe Weihnachten und
ein Glückliches Neues Jahr
Tel. +49(0)69-26494-800 • Fax -803
www.hvko.de
Joulusaunan lämmittää
harviasauna.com
AZ Rengas Weihn.gruß_Layout 1 28.10.13 10:23 Seit
www.nansogroup.com
HEINER L ABONDE VERLAG
✩✩
kuva/Foto: Andreas / pixelio.de
✩
& MEDIAKONTOR
Feilenhauerstraße 44
D-41515 Grevenbroich
Tel. 0 21 81-16 23 71
Fax 0 21 81-16 23 48
info@labonde-verlag.de
www.labonde-verlag.de
www.labonde-verlag.de
6 |
12 • 2015
Nordea Bank AB
Niederlassung Frankfurt am Main
Bockenheimer Landstraße 33
60325 Frankfurt am Main
Tel. 069 71004 133
www.nordea.de
Oederweg 29, 60318 FFM, Tel. 069-13023811
Alte Schönhauser Str. 42, 10119 Berlin,
Tel. 030-40054190
God Jul och Gott Nytt År
Kiitos kuluneesta vuodesta.
Siunattua joulua ja onnellista
uutta vuotta 2016!
tujareisen
Ihr Nordlandpartner
Otto-Hahn-Str. 12 • 71726 Benningen • Fon: 07144-84 11 15
Fax: 07144-84 11 14 • www.tujareisen.de • info@tujareisen.de
12 • 2015
| 7
Mikä tuo joulun?
Porkkanalaatikkoa Bratwurstilla?
Tähän asti se on ollut helppoa. Joka toinen vuosi joulupukki on tuonut lahjat Suomen mummolassa ja Saksan jouluina Christkind on lennellyt
Oman ja Opan kotiin sytyttäen kuusenkynttilät
ja jättäen lahjat kuusen alle. Miten käy nyt, kun
joulua on tarkoitus viettää meidän kodissamme?
Voivatko joulupukki ja Christkind yhdistää voimansa vai annammeko pestin vain toiselle heistä?
Täytyy myöntää, että en ole päässyt perille siitä, miten ihmeessä Kristuslapsi voi tuoda lahjat
jouluna. Miten pieni vauva voi kantaa ison kasan
lahjoja niin moneen kotiin? Vai loihtiiko hän ne?
Ai, eikö Christkind olekaan se oikea Kristuslapsi? Kaiken kukkuraksi Christkind tuli Nürnbergin
joulumarkkinoilla vastaan kruunupäisenä, vaaleilla kiharilla varustettuna neitona. Saattoipa jopa
muistuttaa Luciaakin. Alles klar...
En kyllä erota toisistaan joulupukkia ja Nikolaustakaan pelkän ulkonäön perusteella. Erotatko sinä? Lapsille tämä pitäisi osata selittää. Kompuroin siis aina vastauksissani, kun punatakkinen
valkopartaukko tulee joulun alla vastaan. Näihin asioihin olisi kai pitänyt perehtyä jo ennen
kuin lapset osasivat kysymyksiään esittää. Olisi
se vaan niin paljon helpompaa, kun edes joulupukkeja olisi oikeasti olemassa vain yksi.
Suomalaiset jouluruokaperinteet ovat minun
kotonani niin vahvat, että pöytään meille tulee
varmasti laatikoita ja rosollia. Kinkun hankinta
on hankalampaa. Voisiko tähän yhdistää jotain
perinteistä saksalaista? Kerran yritin Bratwurstia porkkanalaatikon kyytipojaksi. En suosittele.
Kaikki perinteet eivät sovi saman katon alle tai
saman pöydän päälle. Hienointa olisi, kun perinteet täydentäisivät toisiaan ja maistuisivat kaikille - anopillekin.
8 |
12 • 2015
En ole pystynyt hyväksymään Christkindiä joululahjojen tuojana, koska se on ollut minulle täysin vieras (ja epälooginen!) perinne. Toisaalta, kun
asiaa kauemmin ajattelen, voisi Christkind tuoda
valon jouluumme, niin kuin joulutähti aikoinaan
johdatti paimenet Jeesuksen luo. Christkind voisi vahvistaa joulun sitä puolta, joka nykyajan yltäkylläisyydessä ei saa unohtua. Joulupukki saisi
siten myös pitää pestinsä - ehti hän henkilökohtaisesti paikalle tai ei. Hänen lahjansa joutavat
antaa hieman tilaa symbolisen Christkindin sanomalle ja molemmat perinteet säilyttäisivät näin
paikan meidän joulussamme.
Kirsi Schaette
Was kommt Weihnachten auf den Tisch? Im Foto ein
traditionelles finnisches Weihnachtsessen.
Mikä tuo joulun?
Suomalaista jouluruokaa
ammattitaidolla
Antti Lumme on kokannut suomalaiset jouluruuat Saksassa jo yli 20 vuoden ajan. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän onkin kokki. ”Olin töissä nimekkäissä helsinkiläisravintoloissa ja laitoin
ruokaa mm. presidentti Mauno Koivistolle”, Antti
muistelee. Ravintolatyö toi kuitenkin mukanaan
paljon yötöitä, ja niinpä Antti vaihtoi alaa. Hän
työskenteli ensin rakennuksilla ja luki sitten rakennusmestariksi.
Työkeikat kuljettivat miestä eri puolille maailmaa. ”1994 lähdin kuukauden komennukselle
Spreewaldiin. Se kuukausi ei ole loppunut vielä”, kertoilee Berliiniin kotiutunut Antti. ”Yhtenä
iltana sitten tapasin irlantilaisessa pubissa suomalaisen naisen. Arja oli tullut Saksaan jo 1972,
joten sain opettaa hänelle suomen kielen uudestaan.” Ja ymmärrettävistä syistä perheen työnjaossa kokkaaminen jäi Antin hommaksi.
kuvat/Fotos: Arja ja Antti Lumme
Arjan ja Antin joulupöydän ääressä istuu usein
kansainvälinen ruokakunta: ”Saksalaisille ystävillemme maistuu parhaiten lanttu- ja porkkanalaatikko, puolalaiset taas tykkäävät maksalaatikosta”, luettelee isäntä. Suomalaiset jouluruuat
maistuvat myös Arjan entiselle miehelle, joka on
syntyperältään perulainen. Jopa niin hyvin, että
Antti tarjoutui kokkaamaan joululaatikoita muulloinkin. ”Siitä ajatuksesta hän ei tykännyt, vaan
totesi jouluaterian kuuluvan nimenomaan joulun
erityiseen tunnelmaan.” Perinteisiin jouluruokiin
Antti sisällyttää vakaalla ammattitaidolla aina
myös ”jotain jännittävää”.
Tässä vinkkejä Antin joulukeittiöstä:
- Keitä porkkanat ja lantut aina kuorineen ja
kuori ne vasta kypsinä. Kuori antaa ruokaan makua.
- Porkkanalaatikon voit maustaa pippurin lisäksi muskottipähkinällä ja lanttulaatikon neilikalla.
Näin saat ruokiin eri vivahteita.
- Siirapin voi korvata erinomaisesti hunajalla,
se antaa jännittävän säväyksen. Laatikot voi hyvin makeuttaa myös ruskealla sokerilla.
- Kinkuksi Antti suosittelee kevyesti savustettua ”gepökelter Prager Schinken”. ”Prager Schinken on hyvä, pikkasen savunen eikä menetä paljon nestettä. Voi myös itse suolata, eli kinkku
veteen, jossa suolaa niin paljon että raaka peruna pysyy pinnalla - mielellään merisuolalla. Sian
kiinni ottoon en anna ohjeita.” Kypsennä kinkku
miedolla lämmöllä hitaasti mehukkaaksi.
Hyvää ruokahalua!
Haastattelu:
Ritva Prinz
Antti Lumme ist ein gelernter Koch und bereitet jedes Jahr
seiner Familie auch in Deutschland ein traditionelles finnisches Weihnachtsessen.
Miten pyydän lihakauppiaalta suomalaisen
joulukinkun?
Antti Lumme: Gepökelter Prager Schinken.
Virve Manninen: Krustenbraten, mild gepökelt.
Marja Pöpken: Hinterschinken, gepökelt, ohne
Knochen und mit Schwarte. Ihana joulukinkku on uunia vaille valmis.
12 • 2015
| 9
Mikä tuo joulun?
Steckrübenauflauf
1 kg Steckrüben in Stücke geschnitten
Wasser
Salz
2 Esslöffel Butter oder Margarine
1 Esslöffel Weizenmehl
2 Eier
200 ml Milch oder Sahne
1 Teelöffel Salz
1 Teelöffel gemahlener weißer
Pfeffer
1 Esslöffel Zucker
Semmelbrösel
etwas Butter
Die Steckrüben in Salzwasser kochen, das Kochwasser abgießen. (In Deutschland ist das Kochwasser nicht so gut geeignet für den Auflauf, da es leicht bitter schmecken kann. In Finnland
sind die Steckrüben süßer.)
Die Steckrüben pürieren, dazu die Milch (Sahne), Eier, das Weizenmehl, einen Esslöffel Butter
und die Gewürze geben und alles gut mischen.
Die Mischung in eine gut gefettete Auflaufform geben. Auf die Oberfläche die Semmelbrösel
und etwas Butter streuen.
Der Steckrübenauflauf wird ca. 1 ½ Stunden im Ofen bei etwa 200° C gebacken.
In Finnland wird üblicherweise eine größere Menge auf einmal gebacken. Der Auflauf wird in
kleineren Portionen eingefroren, die bei Bedarf nur noch im Ofen aufgewärmt werden.
½ l Milch
1 Ei
Salz
½ Teelöffel Pfeffer
1 Esslöffel Butter
Den Reis mit Wasser und Milch weichkochen. Die gekochten und geschälten Mohrrüben durch
den Wolf drehen, Ei und Gewürze hinzufügen und mit dem fertigen Reis mischen. In eine gefettete Form füllen, Semmelbrösel und Butterflocken darüber streuen und 1 Stunde im Ofen
bei 200° C backen. Mit ausgelassener Butter servieren.
Durch Hinzufügen von zwei Esslöffeln gehobelter Mandeln kann der Mohrrübenauflauf verfeinert werden.
10 |
12 • 2015
kuvat/Fotos: Mira Thate
Mohrrübenauflauf
(für 6 Personen)
500 g gekochte, geschälte Mohrrüben
100 g Reis
½ l Wasser
Mikä tuo joulun?
Weihnachtsschinken
6 kg Schweineschinken
Für die Salzlake:
4 l Wasser
200 g Zucker
200 g Salz
Zum Braten:
2-3 Esslöffel Senf
2 Esslöffel Zucker
2-3 Esslöffel Semmelbrösel
etwas Wasser
Die Salzlake wird gekocht und abgekühlt.
Der Schinken wird abgeschabt und die Schwarte kreuzförmig mit einem scharfen Messer eingeritzt. Dann wird die Salzlake über den Schinken gegossen und man lässt ihn darin etwa 2 Tage an
einem kühlen Ort ziehen.
Nun den Schinken aus der Lake nehmen und abtrocknen. Bei einer Temperatur von etwa 125° C
braten, bis das Bratenthermometer 77° C anzeigt. Den Schinken aus dem Ofen nehmen und aus
der Schwarte schälen. Die Oberfläche mit einer Zucker-Senf-Mischung einreiben, auf die Semmelbrösel gestreut werden.
Den Schinken für kurze Zeit bei 250° C in den Ofen schieben, um eine schöne Kruste zu bekommen. Zur Verzierung nimmt man auch Nelken, die einen angenehmen Duft verbreiten. Sie werden
in den Schinken gesteckt, bevor er zum Überbacken in den Ofen geschoben wird.
Wenn kein Bratenthermometer zur Verfügung steht, rechnet man etwa folgendermaßen: 6-8 kg
benötigen etwa 6-7 Stunden, 4-6 kg etwa 4-6 Stunden und 2-4 kg etwa 3-4 Stunden im Ofen.
Der kalte Schinken wird mit Schinkenspießen garniert. Weiter kann man zur Garnierung Tomaten, Apfelsinen, Pflaumen, Petersilie und vieles andere verwenden.
Rezepte mit freundlicher Genehmigung aus:
„Perinteisiä kotiruokia - Traditionelle finnische
Hausgerichte“
Traute Warnke Verlag, Reinbek 1997
Kirjan ”Perinteisiä kotiruokia - Traditionelle
finnische Hausgerichte“ on julkaissut Hampurin Suomalaisen Merimieskirkon Työkerho
Eeva Strehmelin johdolla.
Sitä on saatavissa Hampurin merimieskirkolta hintaan € 22,00 (ks. yhteystiedot s. 58).
Das zweisprachige Kochbuch ist erhältlich
zum Preis von € 22,- bei der finnischen Seemannskirche in Hamburg (Kontaktdaten s.
S. 58).
12 • 2015
| 11
Mikä tuo joulun?
Joululahjana elämä
Minä olen jouluihminen ja rakastan antamista.
Valmistaudun jo kesällä ”lahjontaan”. Ostan lankoja, kankaita ja kerään tyhjiä purkkeja, nappeja,
jäätelötikkuja, vessapaperirullia – kaikkea, minkä
jotenkin voi muuttaa lahjaksi.
Näin oli myös marraskuun 22. päivä 2012, kun
lapsenlapseni Iidan kanssa askartelin joululahjoja keittiönpöydän ääressä. Olimme juuri levittäneet koko kerätyn arsenaalin pöydälle, liimapuikot ja teippirullat lojuivat valmiina joululahjojen
valmistelukoitokseen, kun puhelin soi: ”Essenin
Uniklinikalta, päivää. Teille olisi nyt löytynyt maksa. Voisitteko saapua tunnin sisällä sairaalaan?”
Olin odottanut puolitoista vuotta uutta maksaa. Lääkärit olivat antaneet minulle vuoden elinaikaa vanhalla maksallani. Minulla on perinnöllinen sairaus, ns. polykystinen maksa. Tiesin, että
maksani on täynnä kystia jo kauan, ennen kuin
ensimmäiset oireet ilmenivät. Essenin Uniklinikalla
vatsaani asennettiin sitten parin kuukauden välein putkia, joilla maksakystien nesteitä johdettiin ulos. Erään tällaisen operaation aikana lääkärit kuitenkin huomasivat, etteivät voineet tehdä
enää mitään, muuten olisin kuollut leikkauspöydälle. Herättyäni nukutuksesta sain kuulla, että
ainoa mahdollisuus oli maksansiirto.
Minulla oli onnea. Maksa-arvoni tasaantuivat,
palasin takaisin töihin ja kaikki tuntui olevan normaalia. Lääkärini kuitenkin sanoi, että sisälläni tikitti aikapommi. Voisin elää vuoden, ehkä kaksi tai
muutaman kuukauden. Pääsin välittömästi siirtolistalle ja elämäni puhelimen kanssa alkoi. En saanut poistua 30 km kauemmaksi kotoa, en voinut
mennä elokuviin, en teatteriin, en konsertteihin
– en minnekään missä minun olisi pitänyt laittaa
puhelin pois päältä.
12 |
12 • 2015
22.11.2012 sain uuden maksan ja uuden elämän.
Se oli suurin mahdollinen lahja siltä, joka oli allekirjoittanut elinluovutuskortin. Kuka hän oli, sitä
en tule koskaan tietämään. Hänen maksansa antoi minulle lisää elinaikaa. Suurempaa lahjaa ei kukaan voi toiselle antaa kuin ELÄMÄN. Jeesus antoi
elämänsä meidän kaikkien puolesta. Yksi ihminen antoi elämänsä minulle – kuolemansa jälkeen.
Saksassa kuolee 21 ihmistä viikossa turhaan odotuslistalla. Yksi ihminen voi elinluovutuksella antaa seitsemälle uuden elämän. Yksi kortti
– yksi allekirjoitus, se on kaikki mitä tarvitaan.
Yhdellä pienellä kortilla voi antaa toiselle ihmiselle elämän – sitten, kun se omalta kohdalta on
ohi. Elinsiirrolle ei ole ikärajaa. Potilaan kunto on
pääsääntöisesti se kriteeri, joka vaikuttaa siirron
onnistumiseen.
Minä käyn 3 kuukauden välein sairaalassa verikokeissa. Syön hyljinnänestolääkkeitä, jotka hillitsevät immuunijärjestelmääni. Minulla on rajoituksia ruokavaliossani. Saunassa voin käydä, jos
minulla on oma sauna. Mutta mitä siitä, minulla
on neljä lastenlasta, joiden kanssa voin askarrella, leikkiä, puhua suomea ja nähdä heidän kasvavan. Tilastojen mukaan elinsiirtopotilaista on 10
vuodenkin jälkeen elossa
64 %. Mikä olisi ollut elämäni ennuste ilman maksansiirtoa?
Parasta on, että minäkin voin antaa elämän
sitä tarvitsevalle. Lompakossani on elinsiirtokortti.
Kenties se on jollekin hänen elämänsä paras joululahja.
Tintti Attila-Hirth
Informationen über die Organspende:
www.organspende-info.de
www.organpaten.de
www.vdek.com > Presse > Fragen und Antworten > Organspende
kuva/Foto: privat
Mitä ihmettä antaisin tänä vuonna joululahjaksi? Sukat? Kellon? Lahjakortin? Rahaa?
Antaminen voi olla hauskaa tai todella rasittavaa. Jotkut yksinkertaisesti kieltäytyvät antamasta mitään, välttääkseen stressin, väärät lahjat tai huonon omantunnon siitä, ettei
muista kaikkia ystäviään ja sukulaisiaan.
Valoa jaettavaksi
Hämärtyvänä syysiltana istahdan keinutuoliin ja otan luettavaksi viime vuonna ilmestyneen kaksikielisen runoteoksen ”Lichterbögen /
Valonsäteitä”. Saksalainen lastenpsykoterapeutti Jessika Kuehn-Velten on kirjoittanut runot, ja
suomennokset ovat tehneet Suomessa asuvat
Martina Natunen ja Anna Karhu. Käännöstyö
on mielestäni erittäin hyvin onnistunut. Runojen viesti, joskus monimerkityksellisiin kuvauksiin piilotettu, niiden sisin tunnelma ja rytmi ovat
molemmilla kielillä niin samat, että en osaa sanoa, kumpi koskettaisi minua enemmän. Runokirjan kuvitus on Tampereen seudulla asuvan taidemaalari Annukka Laineen käsialaa ja koostuu
viehättävän ”erilaisista” talvimaisemista ja kauniista ikonintyylisistä pyhistä kuvista.
kuva/Foto: Heiner Labonde Verlag
Luettuani joitakin runoja ja katseltuani ihanasti
niihin sopivaa kuvitusta, tuli mieleeni, että teos
muistuttaa kovasti adventtikalenteria: vaikkei runoja ole numeroitu, etenevät niiden aiheet syksyn
pimeydestä ensilumen ja adventin kautta jouluun
ja vielä uuden vuoden puolellekin. Lukija johdatetaan masennuksesta epäröinnin kautta iloon.
pisimme ottamaan lahjan vastaan epäröimättä,
ehkä hiukan lapsenomaisestikin ja osaisimme jakaa sitä eteenpäin.
Kaiken kaikkiaan tämä on kirja, jonka kanssa voi
mietiskellä elämää erityisesti koko pimeänä vuodenaikana, mutta myös omina raskaina hetkinä
runot voivat kantaa. Ja jos loppiaisen jälkeen laittaa teoksen hyllyyn vähän kauemmaksi aikaa, voi
sen seuraavan vuoden lopussa ottaa käteen kuin
uutena.
”Me tarvitsemme kylmänä aikana lämpöä ja valoa
keskenämme
jaettavaksi...
ja toivoa uudeksi vuodeksi” (lainaus kirjan viimeisestä
runosta ”Valaistut talot”).
Mutta mitään suklaan kaltaista ei tipahtele rivien välistä! Päinvastoin: minulle jäi joistakin runoista aika kirpeä maku suuhun. Runoissa on paljon haikeutta, epävarmuutta, menneiden vuosien
odotuksia ja pettymyksiä, ikäviä lapsuuden muistoja, tulevaisuuden ja uhkaavan väkivallan pelkoa. Myös juuri adventin aikana usein käsitellyt
aiheet muukalaisuus/pakolaisuus ovat esillä, samoin kuin lasten huono asema yhteiskunnassa.
Tässä varmaan kuvastuvat Jessika Kuehn-Veltenin kokemukset työstään Saksan lastensuojeluliitossa.
Otin kirjan puheeksi seuraavana iltapäivänä
naapurin rouvan kanssa kahvia juodessani ja
minulle valkeni runojen kaksikielisyyden ja hyvän käännöstyön suuri ulottuvuus. Sivusimme
kyllä yksittäisten sanojen merkitystäkin, mutta
tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi nousivat tekstien sisällöt. Meillä kului monta kahvikupillista ja
toivon, että useissa kaksikielisissä perheissä pidetään tämän kirjan innoittamana pari antoisaa
adventti-keskustelu-iltapäivää.
Siis ei herttaista makeutta, vaan meidän epätäydellistä elämäämme. Ei kirjasta kuitenkaan jää
surullista tai masentavaa mielikuvaa. Vääryyden
unohtaminen, anteeksianto, uuden ja paremman
toivo ovat runoissa vahvasti esillä. Valoisuuden
kaipuu, sen odotus ja rakkauden lahja, joka meille
jouluna annetaan, ovat runoteoksen selkeä sisältö. Se viestii meille myös toivomuksen, että op-
Jessika Kuehn-Velten / Annukka Laine
Lichterbögen - Hoffnung in dunkler Winterzeit
Valonsäteitä - Toivoa talven pimeyteen
Heiner Labonde Verlag 2014
ISBN 978-3-937507-41-5
Milja von Fragstein
12 • 2015
| 13
toripaikka / Marktplatz
Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä.
H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax
+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein
Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961
Berlin, alk. 30 €/yö, www.suomikeskus.de,
booking@finnlandzentrum.de
Finnisch-Schwedisch-Englisch
Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen
WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro
Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn
vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/
valantehnyt kielenkääntäjä
Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn
Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506
Mobiltel. 0172 421 09 54
Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de
www.wm-uebersetzungsbuero.de
GOOD NIGHT, BETTER DAY.
Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat
Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat
Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt
Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529
info@fennobed.de · www.fennobed.de
Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin
Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich
Psychologische Beratung und Psychotherapie
Psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa
Suomeksi, saksaksi ja englanniksi
Marita Helkimo­-Hauser
Heilpraktikerin Psychotherapie
Frankfurt am Main
www.psyshrink.com
www.psychotherapy-in-frankfurt.de
Mobil +49 176 47591468
Hyvä Renkaan tilaaja,
muistathan maksaa ensi vuoden tilausmaksun (€ 25,-) 15.12. mennessä? Tärkeää on merkitä
maksun aiheeksi ”Rengastilaus 2016”, jottei maksu kirjaudu lahjoituksena kirjanpitoomme.
Liebe Rengas-Abonnentin, lieber Rengas-Abonnent,
bitte denken Sie daran, Ihr Abogebühr in Höhe von € 25,- für das Jahr 2016 bis zum
15.12.2015 zu zahlen. Überweisen Sie bitte nicht unter der Bezeichnung „Spende“, sondern
vermerken Sie auf der Überweisung deutlich, dass es sich um Verwendungszweck ”RengasAbo 2016” handelt.
Tiliyhteystietomme/Unsere Kontoverbindung:
Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.V., Evangelische Bank eG,
IBAN DE91 5206 0410 0000 6192 64, BIC GENODEF1EK1.
Verwendungszweck: Rengasabo 2016
Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat Renkaan ilmaiseksi. Liittymislomakkeen löydät sivulta 61. / Die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland erhalten Rengas kostenlos. Das Beitrittsformular finden Sie auf S. 61.
Jouluradio soi taas ensimmäisestä adventista loppiaiseen. www.jouluradio.fi
14 |
12 • 2015
Palveluhakemisto / Dienstleistungen
Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti
Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin
traumaterapeutti – Traumatherapeutin
Taina Palokangas-Büsing
Psychologische Einzel- & Paarberatung
auf Deutsch, Finnisch und Englisch
Satu Marjatta Massaly
Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54
Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de
HP Psychotherapie • 50935 Köln • Guldenbachstraße 1
Mobil 01522 9267514 • satumassaly@online.de
Analyyttinen lasten- ja nuorisoterapeutti
suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri
Barbro Rampl
Sanna Rauhala-Parrey
Puh./Tel.: 01575-6083360 rampl.praxis@web.de
Braunstrasse 40, 50933 Köln
Psychotherapie auf Deutsch, Schwedisch und Finnisch
Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa
Zahnarztpraxis
Marianne Lienard
Bahrenfelder Steindamm 37
/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg
Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312
avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,
to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14
Suomalainen psykoterapeutti
Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover
www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650
Dr.med. Carita Schneider
Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin
Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)
Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch
Friedensallee 62a, 22765 Hamburg
Puh./Tel.: 040-89018823
ELINA OLDENBOURG
Tel. 069-671109 Fax 069-6708690
Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.
elinao@aol.com
Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK
Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin
RITVA JAKOILA
Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.
Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061
jakoila@t-online.de
Viralliset käännökset, tulkkauspalvelu
SUOMI <> SAKSA, RUOTSI > SAKSA
§§
www.verotus.de
Veroja suomeksi ja saksaksi
Deutsch - Finnisches Steuerrecht
Steuerberatung Trosien
Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien
Tel. 06081-576 99 50, Fax: -51, Email: info@tifcon.de
Liisa Heinze
Saunaöfen • Saunen • Infrarotkabinen
Vereidigte Übersetzerin u. Dolmetscherin, MA
Leonorenweg 11, 75045 Walzbachtal
Heinze@Finntext.de, +49 (0)1515 553 1515
Gesamtkatalog anfordern: Tel. 06174-963671
www.harviasauna.com
Vereidigte Übersetzerin und Dolmetscherin
Virallinen kääntäjä ja tulkki (FM Helsinki)
MAILA PILTZ
An den sieben Bäumen 20
65760 Eschborn (bei Frankfurt a.M.)
Tel. 06173-62054 Mobil 0160-4456209
maila.piltz@finetra.de
Ilmoita Renkaassa
helposti, edullisesti, tehokkaasti
Täytä lomake: www.rengas.de
12 • 2015
| 15
kävelimme naisille ammatteja …
… vaeltaen Saksin Sveitsisssä
30. elokuuta ajelimme S-Bahnalla Dresdenistä
(ja jopa Meissenista asti) Saksin Sveitsiin, Krippenin pieneen kyläseen, josta aloitimme vaelluksemme mitä parhaimmassa säässä. Aurinkoa
ja lämpöä riitti vaeltaessa, mutta kahvitauolla
puhalsi niin kova puhuri, että olo oli kuin sadun
kolmella porsaalla olkitalossa ja matkaa jatkettiinkin aika nopeasti, mutta eihän me istuskelemaan oltu tultukaan.
Voimalla seitsemän vaeltajan kuljimme taidemaalari Casper David Friedrichin mukaan nimettyä vaellusreittiä, joka johtaa osittain pitkin
kuuluisaa Maalaritie-vaellusreitistöä. Lukuisat infotaulut kertoivat, mikä osa reittiämme on missäkin Casper David Friedrichin maalauksessa, eli
tuli vahingossa jopa vähän sivistyttyäkin.
Pappimme Päivi Lukkari piti pienen hartaushetken hiekkakivikallioiden uumassa ja antoi siten
meille hetken hengähdystauon vuorenhuippua
jahdatessamme. Opimme, että jokainen meistä
voi vaikuttaa ympäristöönsä istuttamalla ideoiden siemeniä, jotka voivat ajan myötä itää ja kasvaa suuriksikin vaikuttimiksi, niin kuin piskuisesta
sinapinsiemenestä kasvaa yksi puutarhan voimakkaimmista ja suurimmista kasveista.
Keräsimme hartauden jälkeen sukan varteen
lahjoituksemme naisten ammatteja varten. Olimme ottaneet tavoitteeksi kerätä varat neljään ammattiin, mutta olimme taas parempia kuin odotimme ja keräsimmekin yhteensä rahat viiteen.
Kiitos tästä myös kolmelle ei-vaeltajalle, jotka
olivat osallistuneet keräykseen jo aikaisemmin.
Hyvillä mielin, 15 km:n vaelluksesta väsynein
jaloin ja sinapinsiementen kera palasimme myöhään iltapäivällä kotiin. Iso kiitos vaelluksen järjestämisestä Annaliisalle ja Ingolle ja lämmin kiitos osanotosta kaikille mukana olleille!
Seuraavaa vaellusta odottaen
Dresdenin seurakunnan vaelluskunta
On syyskuinen kaunis ja aurinkoinen sunnuntaiaamu. Ulkona voi vielä haistaa auringon, mutta aamukosteus ja syksy tekevät tuloaan kovaa
vauhtia. Kuusivuotias ekaluokkalainen Katariina
kysyy äidiltään, mitä teemme tänään, näin kauniina päivänä. ”Menemme metsään kävelemään
afrikkalaiselle naiselle ammatin“, vastaa äiti. Katariinan siniset silmät pyörähtävät päässä, kul16 |
12 • 2015
makarvat nousevat ja otsa kurtistuu, kun hän
ihmettelee: ”Mitä äiti, nyt en ymmärtänyt“. En
minäkään ymmärtänyt, ennen kuin luin ilmoituksen Rengas-lehdestä, Düsseldorfin suomalaisen
seurakunnan sivuilta.
Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma järjestetään Naisten Pankin eli Suomessa aloitetun tu-
kuva/Foto: Toni Laaksonen
… koko perheen tapahtumassa Düsseldorfissa
kiyhteisön kautta, joka tukee naisten koulutusta,
yrittäjyyttä ja omaehtoisen toimeentulon mahdollistamista. Hankkeita hallinnoi ja valvoo Kirkon Ulkomaanapu, Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö.
Tänä vuonna Düsseldorfin kävely oli Unterbacher See -nimisellä järvellä, joka sijaitsee
Düsseldorfin eteläosassa, upeassa, melkein suomalaisessa maisemassa. Useat uimarannat, venesatama, leikkipaikat, vuokrattavat grillipaikat
ja eripituiset luontopolut tarjoavat jokaiselle jotakin. Koirat ovat tervetulleita kaikille reiteille
ja tietokyltit linnuista ja lukuisat levähdyspenkit auttavat kaiken ikäiset ja kokoiset jaksamaan
koko järven ympäri.
Kävele naiselle ammatti -reitin pituus oli noin
6 km, ja välistä pysähdyttiin katselemaan upeita joutsenia ja lasten surffilautaharjoituksia ja
tutustuttiin lukuisiin eri kasveihin reitin varrella. Kuka muuten tietää, mikä on sen kasvin nimi,
jossa on valkoisia ”herneitä“, jotka pamahtavat
kun ne heittää maahan? Virallinen nimi ei ole
”Knallerbsenstrauch“.
Lahjoitussumma oli vapaa, mutta jo kolmellakymmenellä eurolla voitiin kustantaa yhdelle nai-
selle ammatti. Tapahtuma oli 35 paikkakunnalla Suomessa ja muualla Euroopassa yhtä aikaa
ja kävelijöitä oli yhteensä 3000! Düsseldorfissa meitä oli 27 osallistujaa, keräsimme yhteensä
535 euron lahjoituksen. Düsseldorfin suomalainen seurakunta kustansi meille grillipaikan, kahvit, pullat ja makoisat makkarat.
Reitin jälkeen nautimme kuumat makkarat grillistä ja makoisat pullakahvit aurinkoisessa säässä
järven rannalla. Siinä saatiin samalla vaihdettua
kesäkuulumiset ja katseen levätessä peilityynellä järvellä sai palata hetkeksi kesään ja kotiSuomeen. Ihana ja upea sunnuntaipäivän aloitus, jossa hyöty, huvi, liikunta ja iloinen seura
yhdistyivät.
Kyllä metsä vastaa kuten sinne huudetaan,
mutta aina sieltä tulee kuin uutena ihmisenä
ulos. Menkää ihmiset metsään! Ja tulkaa ensi
vuonna mukaan!
Kiitos Tuijalle ja Teijalle järjestelyistä, Annelille
ja Hilkalle leipomisista sekä grillimestarille makoisista makkaroista!
kuvat/Fotos: Ulrich Grote, Naisten Pankki

MariKa KosKi
Naisille kävellään ammatteja myös vuonna 2016! Jos innostuit ajatuksesta ja
haluaisit järjestää tapahtuman paikkakunnallasi, ota yhteys pastori Päivi Lukkariin (pappi.lukkari@gmx.de).
Vinkkejä tämänvuotisten tapahtumien pohjalta antavat mielellään myös:
Annaliisa Kühn (Dresden, suomalaiset.dresden@web.de) ja
Tuija Marttinen-Grote (Düsseldorf, tuija.marttinen-grote@t-online.de).
Lisätietoa Naisten Pankista: www.naistenpankki.fi
12 • 2015
| 17
Näkövamma ei jarruta tahtia
Jonna Monosen esikoistrilleri ilmestyi lokakuussa
Kuka olet?
Olen vuonna 1978 päivänvalon nähnyt imatralainen. Valo onkin ainoa asia, jonka pystyn silmilläni näkemään. Sokeus ei, kiitos nykytekniikan, kuitenkaan tahtiani hidasta.
Vuodesta 2011 olen asunut Saksassa avomieheni, opaskoirani Iken ja Toivo-kissan kanssa, mutta käymme usein Suomessa rakkaissa lapsuudenmaisemissani. Kävin Suomessa normaalit koulut
ja olen koulutukseltani filosofian maisteri ja kielenkääntäjä. Työkokemusta on kertynyt tekstien
kääntämisestä, lehtijuttujen vääntämisestä sekä
kolmen ruokalajin aterioiden tarjoilemisesta ja
pöytien pyyhkimisestä berliiniläisessä pimeässä ravintolassa.
Kirjoittamisen lisäksi harrastuksiani ovat hajuvesien keräily, lukeminen, spinning, matkustelu ja
kaikenlainen vapaaehtoistyö.
Rakastan jännittäviä tarinoita, hyvää ruokaa ja
juomaa, suklaata, eläimiä, uteliaita ihmisiä, hajuvesiä ja omaa kultaani. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, eli minä olen se, joka tilaa eksoottisissa
ravintoloissa hyönteisruokia, käy akupunktiossa,
nauttii lehmien lypsämisestä ja uneksii matkasta jäänsärkijällä pohjoisnavalle.
Elämä on vuosien varrella jättänyt minuun lukuisia kolhuja ja arpia, mutta musta huumori on
pitänyt junan raiteilla. Rankoista kokemuksista
olen saanut myös paljon aineksia tarinoihini, joissa asioita ei yleensä juuri kaunistella.
Kohtalo on tarjoillut myös herkkuja runsaalla kädellä, alkaen onnellisesta lapsuudesta. Kaiken kaikkiaan en vaihtaisi elämääni toiseen mistään hinnasta. Se on tehnyt minusta sellaisen
kuin olen: tarinankertojan, joka ei vähästä säikähdä eikä jätä tarttumatta haasteisiin.
Olet ollut syntymästäsi saakka sokea. Osaatko kuvitella miltä maailma näyttää?
Kyllä. Vanhempani alkoivat pienestä pitäen kasvattaa minua kuten näkevääkin lasta. Minulle kuvailtiin värejä ja sitä, miltä mikäkin näyttää. Sain
esineitä käteen ja eläviä eläimiä syliin. 4-vuotiaa18 |
12 • 2015
na sain joululahjaksi hajutussit, joista kukin väri
tuoksui erilaiselta: musta lakritsalta, punainen
mansikalta, sininen mustikalta jne. Äitini askarteli kirjoihin kohokuvia, eikä hänen mielikuvituksellaan ollut rajoja materiaalien suhteen. Meille
otettiin labradorinnoutaja, kun olin 2-vuotias,
jotta osaisin aikuisena olla opaskoiran kanssa.
Elokuvien, piirrettyjen ym. tekstitykset luettiin
ja ruudun tapahtumat selostettiin. Matkustimme ympäri Suomea ja Eurooppaa, minua vietiin
harrastuksiin ja sain muotiin tulleita esineitä, jotta tiesin, mistä puhuttiin. Kotona sain kokata (ja
sotkea). Sain jopa oman pyörän, jolla ajelin pihalla - tai kadulla, kun isäni ehti kävellä vieressä. Tandemkin löytyi. Ilman mahtavia vanhempiani en olisi päässyt näin pitkälle.
Sinä olet hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Miten pystyt lukemaan sinulle tulevat
viestit?
Minulla on tavalliset tietokoneet ja ohjelmat.
Koneisiin on asennettu ns. ruudunlukuohjelma,
joka välittää ruudulla olevan tekstin puhesynteesille, joka lukee sen sitten ääneen. Puhesynteesin lisäksi käytän pistenäyttöä, joka on koneeseen liitettävä lisälaite. Ruudunlukuohjelma
syöttää tekstin pistenäytölle, josta voin lukea sen
sormenpäilläni.
Ohjaan konetta nuolinäppäimillä. Hiirtä sokea
ei voi käyttää. Kirjoitan kymmensormijärjestelmällä, joten minun ei tarvitse nähdä näppäimiä.
Pääsen siis, kuten kuka tahansa, surffailemaan
nettiin, Facebookiin ja Twitteriin. Kultanikin löysin netistä...
Mistä sait idean dekkariisi?
Näin kymmenisen vuotta sitten unen luolamuseosta, jonka eteen oli pudonnut meteoriitti. Museovieraat jäivät pilkkopimeään ilman ruokaa ja
juomaa. Kun meteoriitti lopulta saatiin hajotettua, löytyi luolasta vain luita. Idea jäi hautumaan
päähäni työnimellä ”Hiljaa pimeässä”. Kun kerroin
unesta kullalleni, hän sanoi heti, että minun kan-
aikaa. Ilman kultani, perheeni ja ystävieni väsymätöntä kannustusta en olisi selvinnyt siitä 2,5
kuukaudessa. Kokista meni kyllä ämpärikaupalla, minä kun olen ihan armoton kokiksen orja.
Jonna Mononen ist eine finnisch-deutsche Schriftstellerin, die
sich von ihrer Sehbehinderung nicht bremsen lässt.
nattaisi tehdä siitä kirja. Meteoriitin sijaan hän
ehdotti maanvyöryä ja luolamuseon sijaan tippukiviluolaa. Ryhdyin kullan kannustamana töihin...
Miksi pääosa kertomuksesta tapahtuu pimeässä?
Uneni pohjalta aloin miettiä, miten toisiaan
tuntemattomat näkevät selviytyisivät pilkkopimeässä. Kävin Berliinissä asuessani jonkin aikaa
töissä pimeässä ravintolassa, ja ihmisten reaktiot todella lumosivat minut. Pimeys on ympäristönä haastava, ja koska tykkään haasteista, päätin laittaa kirjani kymmenen päähenkilöä tämän
haasteen eteen.
kuva/Foto: privat
Oliko kirjoitusprosessi helppo?
Idea lähti siis kehittymään kymmenisen vuotta
sitten. Kesällä 2013 tuli sitten se “heureka-hetki”, ja aloin naputella. Käsikirjoituksen eka versio
syntyi neljässä kuukaudessa. Laitoin sen muutamalle kustantajalle, ja olin jo positiivisen vastauksen puuttuessa toteuttamassa suunnitelmiani
uudesta ammatista, kun Nordbooksilta napsahti
kustannussopimus. Käsikirjoitusta oli vielä työstettävä paljon ja taustatyöhönkin kului rutkasti
Miksi kirjoitat?
Olen aina tykännyt kertoa tarinoita ääneen. Kun
olin oppinut kirjoittamaan, aloin haaveilla kirjailijan urasta ja naputella ekoja omia tekstejä.
Haluan tarjota ihmisille jännitystä, vastapainoa rankkaan raadantaan ja stressaavaan arkeen
sekä saada heidät miettimään asioita, mitä tapahtuu ja miksi.
Vammaispoliittisten kannanottojen lisäksi minulle tärkeitä aiheita ovat mm. eläinten oikeudet,
lapsityövoiman käyttö, vesistöjen saastuminen ja
raskaudenaikainen alkoholinkäyttö – suuri kehitysvammoja aiheuttava syy, joka olisi täysin ehkäistävissä. Tässä kohden on todettava, että äitini
ei juonut raskausaikana pisaraakaan, ja niin sen
pitääkin olla. Jos ei pysty olemaan selvin päin sitä
vaivaista yhdeksää kuukautta, jotka lapsi viettää
kohdussa, kannattanee harkita nuken ostamista
vauvan sijaan.
Suomessa näkövammaisten tilanne on suhteellisen hyvä, kun taas täällä Saksassa, Englannissa, USA:ssa ja monissa muissa hyvinvointivaltioissa näkövammaiset eristetään yhteiskunnasta:
He käyvät lähes aina näkövammaisten kouluja,
joissa opetus ei useinkaan ole samantasoista kuin
tavallisissa kouluissa. Työelämään pääsystä näkövammainen saa yleensä vain haaveilla, vaikka
omaisi korkeankin koulutuksen. Omaisten oletetaan huolehtivan vammaisen asioista.
Haluaisin kirjoillani tuoda näkyvyyttä näkövammaisille ja osoittaa, että meistä on muuhunkin
kuin yhteiskunnan eläteiksi. Haluaisin myös esimerkilläni näyttää, että elämässä pärjääminen on
myös vammaisena mahdollista ja omista unelmistaan kannattaa pitää kiinni.
Haastattelu:
Ritva Prinz
Tutustumiskierros saksalaisessa tippukiviluolassa keskeytyy, kun katosta alkaa sataa kiviä ja hiekkaa. Joukko turisteja jää loukkuun ja joutuu kohtaamaan täydellisen pimeyden, nälän, kylmyyden ja omat pelkonsa. Pelastusyritykset epäonnistuvat. Vähitellen pimeys ottaa vallan ihmisten
ajatuksissa ja teoissa…
Jonna Mononen, Hiljaa pimeässä. Nordbooks 2015, ISBN 9789523151499
12 • 2015
| 19
Jeder Tag war anders
Roope Ruuskanen (20) ist in Finnland geboren und zog im Alter von sieben Jahren mit
seiner Familie nach Deutschland in die Nähe
von Leverkusen. Nach dem Abitur leistete er
bis letzten Sommer seinen Zivildienst bei der
Deutschen Evangelisch-Lutherischen Gemeinde in Helsinki. Roope macht gerne Sport und
ist in dem Jahr in Finnland sogar den „Helsinki City Marathon“ gelaufen.
Wie kamst du auf die Idee, Zivildienst in Finnland zu machen?
Da ich die finnische Staatsbürgerschaft besitze, bekam ich schon mit 17 Jahren die Einberufung vom Staat. Ich hätte diese auch ablehnen
können, da ich schon mehr als 7 Jahre im Ausland gelebt habe. Jedoch gefiel mir die Idee, wieder einmal länger in Finnland zu sein, gut und
da ich noch nicht genau wusste, was ich studieren sollte, passte es noch besser. In diesem Jahr
konnte ich dann auch meine Verwandtschaft in
Finnland öfter sehen und meine Finnischkenntnisse wieder auffrischen.
Was hast du als Zivi gemacht?
Meinen Zivildienst habe ich bei der Deutschen
Evangelisch-Lutherischen Gemeinde in Helsinki
geleistet. Meine Aufgaben waren sehr vielfältig
und auf viele verschiedene Bereiche der Gemeinde verteilt. Zum einen habe ich in der Gemeinde dem Küster/Hausmeister (Tobias Petruzelka)
geholfen und zum anderen war ich im Seniorenwohnheim der Gemeinde tätig. In der Gemeinde habe ich oft bei den Kasualien (Gottesdienst,
Taufe usw.) geholfen und teilweise den Küster
vertreten. Außerdem musste das gesamte Gemeindehaus und -gelände in Stand gehalten werden (Fegen, Wischen etc.). Dazu gab es noch allerlei Veranstaltungen von kleinen Meetings in
der Woche zu größeren wie die 150-Jahre-Jubiläumsfestwoche mit mehreren Hundert Gästen,
wo ich dann Kaffee und Kuchen (auch mal Sekt)
servieren durfte.
20 |
12 • 2015
Im Seniorenwohnheim, wo ich ein nettes Zimmer bekam, habe ich verschiedene Hausmeistertätigkeiten wahrgenommen und den Damen
(Männer gab es seltener) diverse Hilfeleistungen
geboten wie z.B. technischen Rat erteilt (PC, Drucker, Handy etc.), den wöchentlichen Einkauf erledigt, als Chauffeur gedient und auch im Garten gearbeitet. Jede Woche war unterschiedlich.
Was hat dir die Zeit gebracht?
Ich habe viele positive Erfahrungen während
des Jahres in Helsinki gemacht. Vor allem freuten mich die vielen Begegnungen und Freundschaften mit Mitarbeitern und Mitgliedern der
Gemeinde. Dazu habe ich die Gemeinde und seine vielen Facetten kennen gelernt, die ich vorher
überhaupt nicht wahrgenommen habe.
Roope Ruuskanen hat seinen Zivildienst in der deutschen Gemeinde in Finnland absolviert.
kuvat/Fotos: privat, Deutsche Gemeinde Helsinki
Auch außerhalb der Gemeinde habe ich viele
neue Freunde gefunden und habe die Stadt Helsinki nochmal ganz anders kennen gelernt als bei
den Urlaubsbesuchen in Finnland.
Natürlich konnte ich meine Sprachkenntnisse
wieder auffrischen und Teile meiner Verwandtschaft öfters besuchen. Außerdem konnte ich
mich in diesem Jahr auch auf meine Zukunftsplanung konzentrieren und habe einen für mich passenden Studiengang – Elektrotechnik - gefunden.
Insgesamt war es ein tolles Jahr und ich bereue auf keinen Fall meine Entscheidung, meinen Dienst in der Deutschen Gemeinde in Finnland abzuleisten. Ich freue mich schon auf die
nächste Möglichkeit nach Finnland zu reisen und
alle wieder zu sehen. Als Student hat man natürlich nicht wirklich ein großes Budget für Reisen.
Welche Ratschläge gibst du jemandem, der
auch Zivildienst in Finnland machen möchte?
Als erstes würde ich sagen, es ist kein Problem, wenn du kein Finnisch kannst oder keine
Staatsbürgerschaft besitzt. Mein Vorgänger war
ein Deutscher, der dort ein Freiwilliges Soziales
Jahr gemacht hat und er hat sich auch gut zurecht gefunden und viele positive Erfahrungen
gemacht. Natürlich wird man die finnische Sprache als Deutscher nicht in einem Jahr erlernen,
aber man kann sich schon die Grundlagen aneignen. Darüber hinaus kommt man in Finnland mit
Englisch sehr gut zurecht und in der Gemeinde
kann eigentlich jeder Deutsch.
Man sollte sich schon früh um seinen Platz in
der Gemeinde kümmern, da die Anzahl auf zwei
begrenzt ist. Ich kann es jedem nur wärmstens
empfehlen. Obwohl man natürlich die Arbeit nicht
vergessen darf, kann man dort eine Menge Spaß
haben.
Vielen Dank und alles Gute für dein Studium!
Interview: Ritva Prinz
Die deutsche Kirche in Helsinki zu Weihnachten 2014.
Weitere Informationen zur Deutschen Evangelisch-Lutherischen Gemeinde in Helsinki
unter www.deutschegemeinde.fi sowie von
Pfarrer Dr. Erik Panzig (Erik.Panzig@evl.fi)
und Gemeindesekretärin Anne Breiling
(anne.breiling@evl.fi)
Ein internationaler Jugendfreiwilligendienst
ist auch möglich z. B. bei der Deutschen Seemannsmission in Mäntyluoto bei Pori
(www.mantyluoto.seemannsmission.org)
Weitere Informationen zum Militär- und Zivildienst in Finnland: s. nächste Seite.
12 • 2015
| 21
Asiaa asevelvollisuudesta
Ulkomailla asuva suomalainen, jolla on myös
toisen maan kansalaisuus, voi rauhan aikana hakea vapautusta varusmiespalveluksesta, jos hänen asuntonsa ja kotinsa ei ole Suomessa eikä
hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos hän
on asunut ulkomailla viimeiset seitsemän vuotta,
ei hänellä ole velvollisuutta osallistua kutsuntoihin eikä suorittaa varusmiespalvelusta. Vapautettu asevelvollinen voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen
vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Ulkomaan kansalainen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden, voidaan hakemuksen perusteella vapauttaa asepalveluksesta rauhan aikana, jos hän
22 |
12 • 2015
on entisessä kotimaassaan suorittanut rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk). Ulkomailla asuva ulkosuomalainen,
joka ei ole palvelusvelvollinen, voi hakeutua vapaaehtoiseen varusmies- tai siviilipalvelukseen.
Asevelvollisuutta tarkistettaessa aluetoimistot
käyttävät väestötietojärjestelmään tallennettuja osoite- ja kansalaisuustietoja. Jokaiselle suomalaiselle ja etenkin ulkosuomalaiselle on tärkeää
päivittää aina osoitetietonsa. Jos kutsu ei esimerkiksi muuttuneen osoitteen vuoksi tule perille, se
ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Lisäksi ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa väestötietojärjestelmään ulkomailla oleskelun aikana tapahtuneista
henkilötietojen muutoksista. 21-vuotiaiden tai
sitä vanhempien monikansalaisten kannattaa varmistaa, etteivät he menetä tai ole menettäneet
Suomen kansalaisuuttaan 22-vuotiaana.
Jenni Sandqvist
Suomen Saksan-suurlähetystö
Ilmoitukset muuttuneista tiedoista:
www.maistraatti.fi
Tarkasta tietosi väestötietojärjestelmästä:
www.vaestorekisterikeskus.fi
Lisätietoja asepalveluksesta:
www.puolustusvoimat.fi
ja siviilipalveluksesta: www.sivarikeskus.fi
kuvat/Fotos: Puolustusvoimat
Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu
yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmiespalveluksen ovat velvoitettuja suorittamaan kaikki asevelvolliset miehet, joilla ei ole varusmiespalveluksen suorittamisen estäviä vakaumuksellisia
syitä ja jotka ovat terveydentilaltaan palveluskelpoisia. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen
varusmiespalvelukseen. Jokainen miespuolinen
Suomen kansalainen saa 18 vuotta täytettyään
ilmoituksen kutsunnoista. Myös ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset ovat lain mukaan palvelusvelvollisia. Asevelvollinen, jonka vakaumus
estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa
säädettyä palvelusta, voidaan erityistapauksessa vapauttaa palveluksen suorittamisesta. Tällöin
hänen on suoritettava siviilipalvelus.
Wohin des Weges?
Mobilität und Migration zählen zu den wichtigsten Themen unserer Zeit. Viele Menschen entscheiden sich für eine Wahlheimat,
um sich einen Traum zu erfüllen, andere suchen verzweifelt einen Wohnort, an dem ihre
Kinder und sie selbst endlich sicher sind. Dr.
Laura Hirvi, Leiterin des Finnland-Instituts in
Deutschland, berichtet von der thematischen
Verknüpfung dieser Erfahrungen mit den Programmplanungen des Instituts für 2016.
”Pilgrimage”-näyttely kertoo suomalaisen nykytaiteen keinoin liikkuvuudesta ja taiteilijaresidenssien merkityksestä. Lähtökohta on taiteilijaresidenssi Schloss Wiepersdorf, jossa on työskennellyt
laaja joukko suomalaisiakin taiteilijoita.
Kun avaa lehden tai television, törmää väistämättä pakolaisia käsitteleviin aiheisiin. Näemme
kuvia pakenevista ihmisistä ja itkevistä lapsista,
jotka odottavat vanhempiensa kanssa lupaa rajanylitykseen. Kun vaihtaa kanavaa, näkee dokumentin ulkomaille muuttaneista saksalaisista.
Näitä ihmisiä yhdistää toivo paremmasta elämästä. Nämä toiveet ovat oikeutettuja, ja ne kuvastavat aikaamme.
Lisäksi Ville Teräväinen on Erlangenin sarjakuvafestivaaleilla puhumassa kirjastaan ”Näkymättömät kädet” (Unsichtbare Hände). Teos käsittelee
siirtolaisten ja pakolaisten matkoillaan läpikäymiä kokemuksia. Sarjakuvakirjaansa varten kirjailija-kuvittaja on perehtynyt Marokon ja Espanjan tilanteeseen sekä keskustellut muun muassa
pakolaisten, rajaviranomaisten ja ihmiskauppaajien kanssa. Jokaisesta myydystä teoksesta lahjoitetaan kaksi euroa Pro Asyl -järjestölle. Tämä on
pieni ele, mutta sen tulisi innoittaa meitä kaikkia
ajattelemaan, mitä voisimme tehdä auttaaksemme hädänalaisia.
Siirtolaisuus ja liikkuvuus leimaavat arkeamme ja
vaikuttavat paitsi yhteiskuntaan, jossa elämme,
myös ymmärrykseemme Euroopasta. Luodakseen
uusia näkökantoja Suomen Saksan-instituutti lähestyy näitä käsitteitä useilla eri tavoilla. Käsittelemme liikkuvuuden, siirtolaisuuden kuin myös
taiteilijaresidenssien ilmiöitä erityisesti taidenäyttelyissä, mutta myös esimerkiksi erilaisissa keskustelutilaisuuksissa.
kuva/Foto: © Avant-Verlag, aus Ville Tietäväinen, Unsichtbare Hände
Minne tiet johtavat?
Toinen nykytaiteen ryhmänäyttely ”Passengers”
käsittelee liikkuvuutta, maahanmuuttoa ja poikkikansallisuutta suomalais-kansainvälisestä näkökulmasta.
Samanaikaisesti valmistaudumme jo juhlavuoteen
2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Vuoden teemana on ”Mobile home”, jonka puitteissa tutkimme, kuinka käsitteet ”liikkuvuus” ja ”koti” suhteutuvat toisiinsa.
Dr. Laura Hirvi,
Institutsleiterin
Übersetzung aus dem Deutschen:
Heidi Santakari
7.4.–7.7.2016, Finnland-Institut, Berlin:
Ausstellung Pilgrimage
20.5.–31.7.2016, Salon Dahlmann, Berlin:
Ausstellung Passengers
26.5.–29.5.2016 Internationaler ComicSalon Erlangen:
Ville Tietäväinen, Unsichtbare Hände
Weitere Informationen siehe
www.finnland-institut.de
12 • 2015
| 23
Uraufführung
zum Geburtstag
Als Jean Sibelius in der Vorweihnachtszeit
im Jahr 1865 geboren wurde, ahnte er sicher noch nicht, dass 150 Jahre später sein
Geburtstag weltweit groß gefeiert werden
würde. Die Werke des finnischen Nationalkomponisten - die sieben Sinfonien und das
Violinkonzert, aber auch die Kammer- und
Chormusik – sind in diesem Jahr rund um die
Welt neu aufgeführt worden. Das SibeliusFestjahr 2015 war aber auch ein Anlass, finnische Nachwuchskomponisten und -musiker
bekannt zu machen. Die von „Music Finland“
koordinierte Initiative „Aus Finnland“ setzte
und setzt 2015-2016 einen besonderen Fokus
auf Deutschland, Österreich und die Schweiz.
Am 8. Dezember wird Sibelius‘ Geburtstag mit
einer Festveranstaltung in den nordischen
Botschaften in Berlin gefeiert.
Suomen kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen
150-vuotisjuhlaa on tänä vuonna vietetty sadoissa konserteissa ja muissa tapahtumissa ympäri maailmaa. Johtavat orkesterit myös Saksassa,
Itävallassa ja Sveitsissä ovat esittäneet Sibeliuksen teoksia. Sibeliuksen side saksankieliseen Eurooppaan oli vahva: Wienin lisäksi nuori Jean Sibelius vietti pidemmän ajan Berliinissä, missä hän
suoritti jatko-opiskeluja Albert Beckerin johdolla.
Sibelius avaa ovia myös uusille kyvyille
Sibeliuksen juhlavuosi on ollut hieno tilaisuus
edistää paitsi klassikoiden myös suomalaisen nykymusiikin tekijöiden kansainvälistä tunnettuutta. Suomalaisen musiikin vientiorganisaation Music Finlandin koordinoima kansainvälistymishanke
”Aus Finnland” on vienyt ja vie suomalaista musiikkia kohdistetusti Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin vuosina 2015–2016. Kuluneen syksyn kohokohtia olivat mm. Usedomin musiikkijuhlat sekä
Hampurissa järjestetty Reeperbahn-festivaali,
joka valitsi Suomen historiansa ensimmäiseksi
teemamaaksi.
Syntymäpäivän kunniaksi juhlaseminaari – ja
uusi tulkinta Sibeliuksen klassikosta
Musiikkivuosi 2015 huipentuu Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta juhlaseminaariin Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa Berliinissä. Professori Jorma Lünenbürgerin väitöskirja
Sibeliuksen kamarimusiikista toimii lähtökohtana
keskustelulle, johon osallistuvat lisäksi musiikkitieteilijä Tomi Mäkelä, Suomen Saksan-instituutin johtaja Laura Hirvi sekä Berliinin filharmonikoiden edustajia. Illan musiikkiohjelmassa on
luvassa yllätyksiä: klassisten Sibelius-laulujen li-
Di, 8.12.2015, 19:00 Uhr
Konzert und Podiumsgespräch:
Festveranstaltung zum 150. Geburtstag von Jean Sibelius (* 8.12.1865)
Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Rauchstr. 1, 10778 Berlin
Programm:
• Podiumsdiskussion u.a. mit Prof. Dr. Tomi Mäkelä, Dr. Jorma Lünenbürger und Dr. Laura Hirvi/Finnland-Institut
• Jean Sibelius, Lieder: Arttu Kataja (Bariton) und Andreas Peer Kähler (Klavier)
• Andreas Peer Kähler: Kullervo-Rap. Uraufführung des Auftragswerks der Deutsch-Skandinavischen Jugend-Philharmonie: Arttu Kataja (Bariton), Janne Saksala (Kontrabass), Johan Nepomuk Kähler (Schlagzeug) und Andreas Peer Kähler (Leitung und Präsentation)
Um Anmeldung bis 1.12.2015 an info.berlin@formin.fi wird gebeten.
24 |
12 • 2015
säksi kuullaan nimittäin uusi versio Kullervosta – räppinä!
Iltaa raamittaa Suomen Saksan-instituutin
näyttely ”Jean Sibelius – die Musik, der Künstler,
der Mensch”, joka on nähtävissä Pohjoismaiden
suurlähetystöjen yhteistalossa juhlaseminaarin
yhteydessä 8.12.2015.
Sofie Backman
Kulturreferentin der Botschaft
von Finnland in Berlin
Suomen Saksan-suurlähetystön
kulttuurikoordinaattori
Jean Sibelius, Abb. aus der Wanderausstellung ”Jean Sibelius –
die Musik, der Künstler, der Mensch” des Finnland-Instituts in
Deutschland
Paul S. Norman: Das seltene Glück des Curt Ehrenberg
Voller Spannung steigt der siebenjährige Curt in Vaters Auto. Er ist zum Kindergeburtstag bei der
um ein Jahr jüngeren Helga Goebbels eingeladen. Als Curt sich in die Polster sinken lässt, weiß er
noch nicht, dass dieser Tag der Vorbote eines beispiellosen Dramas für ihn und seine Familie ist.
Denn Curt Ehrenbergs Kindheit im Berlin der 30er Jahre verlief bisher in ruhigen, eher luxuriösen
Bahnen: Kindermädchen, Köchin, Fahrer … Vaters Fabrik für Schuhcreme wirft genug ab, um Personal und Villa am Schlachtensee zu unterhalten. Trotz dieser komfortablen Umgebung bleibt Curt
ein unkomplizierter, eher schüchterner Junge. Seine Leidenschaft ist das Klavierspiel; am Flügel
kann er sich freispielen von Enttäuschung und Niedergeschlagenheit. Schon früh zeigt sich hier
seine geniale pianistische Begabung. Curts einzigartiges musikalisches Talent stammt offensichtlich
von seiner Mutter. Sie ist eine bekannte Sängerin, die sich die Welt angenehm und komfortabel
wünscht. Viel Zeit investiert sie in ihre Liaison mit Goebbels und ist oft nicht zu Hause. Beim Geburtstagsempfang in Goebbels
Haus fühlt Curt sich unbehaglich: Helgas Vater mustert ihn mit auffallender Schärfe, die er hinter scheinbar mildem Blick
versteckt. Curt spürt, dass diese Augen auch ganz anders schauen können …
Hardcover mit Schutzumschlag · 232 Seiten · 23,80 Euro · ISBN 978-3-937507-43-9
Sir James, der ungebetene Gast – Ein Parkinson-Lesebuch
Dieses Lesebuch öffnet die Türen zu einem ganz eigenen Erfahrungsraum. Es sind, wie eben in einem
Lese-Buch, Geschichten, Gedichte, Anekdoten, heitere und besinnliche, fröhliche und traurige, die
den Leser und die Leserin erwarten. Aber es sind Autoren/innen, die hier zu Wort kommen, die miteinander ein Schicksal und eine Geschichte teilen: Sie alle sind chronisch krank, betroffen von der Parkinson’schen Krankheit. Parkinson, so ist das Wesen der Krankheit, schränkt ein, in der Bewegung
und Beweglichkeit, in der Steuerung von Verhaltensabläufen, im mimischen und gestischen Ausdruck,
in der seelischen Stabilität. Manchmal in genau auch solchen Fähigkeiten, die für kreatives Handeln
gebraucht werden. Das ist die persönliche Begrenzung – aber sie ist eben nicht der ganze Mensch mit
seinen Ressourcen und Möglichkeiten. Die Texte sammeln Erfahrungen, in denen die Leser sich spiegeln können, an denen sie sich reiben dürfen, denen sie mit Verstehen und Zustimmung ebenso begegnen mögen wie mit Fremdheit
und Befremdung. Und schließlich soll das Buch einfach auch unterhalten ...
Tb · 168 Seiten · 14,80 Euro · ISBN 978-3-937507-14-9
HEINER LABONDE VERLAG & MEDIAKONTOR
Tel. 0 21 81-16 23 71 · www. labonde-verlag.de
12 • 2015
| 25
Runoa koko elämä
Tunteellinen siili ja muut ”Tiitiäisen satupuun”
(1956) runot kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen. Harva kuitenkaan tietää, miten monessa Kirsi Kunnas (s. 1924) on pitkän uransa aikana
ollut mukana. Leena Kirstinän kynästä lähtöisin
olevan elämäkerran ”Sateessa ja tuulessa” lukemisen jälkeen lukija kysyy lähinnä, missä Kunnas
ei olisi ollut mukana.
Runoilijan 90-vuotissyntymäpäivien kunniaksi
kirjoitettu elämäkerta avaa Kunnaksen pitkän ja
monipolvisen elämän vaiheita ansiokkaasti. Taidegraafikon ja taidemaalarin tytär suunnitteli itsekin uraa kuvataiteiden parissa, mutta parannuttuaan keuhkotaudista vaihtoi opinahjonsa
Ateneumin Helsingin yliopiston humanistiseen
tiedekuntaan. Sieltä tie jatkui WSOY:n kirjailijaksi,
kun esikoisteos ”Villiomenapuu” (1947) ilmestyi.
Kunnas on tehnyt monipuolisen uran runoilijana, kääntäjänä ja kirjallisena vaikuttajana.
”Tiitiäisen satupuu” aloitti Kunnaksen lastenkirjallisuuskauden, johon kuului myös aapisen kirjoittaminen: 1960-luvun lopussa Kunnas keskittyi perehdyttämään opettajia uuden peruskoulun
menetelmiin. Lastenkirjojen ja –runokokoelmien
jälkeen koitti paluu lyriikkaan ja muun muassa
Psalmien käännöstyö, mutta myöhemmin syntyi vielä ”Tiitiäisen pippurimylly” (1991).
Kunnas on aina ollut myös näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija, joka lennähteli Ylöjärven
maatilakodilta milloin minnekin. Hän oli mukana Pirkkalaiskirjailijoissa ja toimi vuosia PEN-klubin puheenjohtajana. Aikaansaavan naisen uralta
löytyvät myös niin ympäristönsuojeluyhdistyksen
kuin Tampereen vanhojen jugendtalojen suojeluyhdistyksen puheenjohtajuudetkin. Myös Kunnaksen lastenlyriikka on luettavissa yhteiskunnallisena kannanottona.
Elämänvaiheiden kerronnan ohella teos sisältää analyysejä Kunnaksen tuotannosta. Kirjallisuustieteilijä Kirstinä yleistajuistaa runoanalyysin kansankielelle niputtamalla esimerkiksi
Kunnaksen kielen keskeiset symbolit: puu, kuu,
tuuli, sade, vesi, valo. Tiivistämisen mestari on
myös lämmin humoristi. Kirsi Kunnas ”haluaa kirjoittaa runoa, joka toimii kuin pieni sähköhäiriö
aivoissa. Runon ymmärtäminen tarkoittaa niin
lapselle kuin aikuisellekin keksimistä, löytämistä, uuden oivaltamista.”
Leena Kirstinä:
Kirsi Kunnas - Sateessa ja tuulessa
WSOY 2014
ISBN 978-951-0-40164-4
Saatavana myös e-kirjana
26 |
12 • 2015
kuva/Foto: WSOY
Heidi Viherjuuri
Ilmoitus / Anzeige
Viking Line myötätuulessa
Zufrieden blickt Viking Line auf die Sommersaison zurück. Im Juni-August reisten mit den rotweißen Schiffen insgesamt 2,3 Millionen Passagiere. Auf der Strecke zwischen Schweden und
Finnland konnte ein leichter Anstieg der Passagierzahlen erreicht werden. Wie bereits im Vorjahr, gab es zwischen Helsinki und Tallinn zusätzliche Abfahrten, was sich als eine gute Lösung
herausstellte.
Von Oktober bis Ende Februar können sich die
Reisenden auf den Viking Line –Schiffen auf ein
besonderes kulinarisches Angebot freuen: Als Ergebnis eines internen Wettbewerbs wurde das
Menü „Pure Nordic Tastes“ kreiert.
Ruotsin ja Suomen välinen matkustus lisääntyi
Viking Linen kulunut kesäkausi oli onnistunut.
Varsinkin heinä- ja elokuun matkustajaluvut olivat ilahduttavia. Runsaat 2,3 miljoonaa asiakasta matkusti punavalkoisilla laivoilla kesä-elokuussa. Viimevuotiseen tapaan panostettiin liikenteen
kasvattamiseen Helsinki-Tallinna-reitillä, tosin aavistuksen verran edellisvuotta harvemmilla vuoroilla.
kuva/Foto: Viking Line, © Ofer Amir
Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin heinäkuussa, jolloin Viking Linen matkustajamäärä kaikilla
reiteillä nousi ennätyslukemaan 945 343 matkustajaa, mikä oli 20 519 enemmän kuin vuonna 2014
saavutettu edellinen ennätys. Matkustajamäärä
Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä kasvoi
kesäkuukausien aikana. Kesäkaudella maiden välillä matkusti yli 1 004 000 asiakasta eli 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Makuelämyksiä Pohjolan raaka-aineista
Pohjolan makuelämykset ovat huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään
televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking
Line järjesti jokin aika sitten suuren, sisäisen ruokakilpailun, johon saivat osallistua kaikki laivaston
kokit. Tehtävänä oli suunnitella annoksia Pohjolan luonnon antimista. Voiton veivät Viking Gracen lahjakkaat vuoromestarit Maarit Juvonen ja
Hanna Suonpää.
Viking Linen kokit ovat rakentaneet annoksensa
paikallisista raaka-aineista kuten juureksista, kalasta ja kylmän veden äyriäisistä, linnusta, riistasta, marjoista ja pohjoisista yrteistä. Avainsanoja
ovat moderni, luonnollinen ja kaudenmukainen.
Pohjoiset puhtaat maut –menun herkuista pääsee nauttimaan 1.10.2015–29.2.2016 kaikilla Viking Linen laivoilla.
VIKING LINE
Finnlandverkehr GmbH
Grosse Altefähre 20-22,
23552 Lübeck
Reservierungen:
0451-384630,
international.sales@
vikingline.com
www.vikingline.de
Hanna Suonpää ja Maarit Juvonen, Pure Nordic Tastes 2015
12 • 2015
| 27
SuoMi-koulu
T� �� �h �y�!
Kiitos kaikille mukana olleille
antoisasta ja virkistävästä kou
lutusviikonlopusta
Berliinissä! on aina yhtä hien
oa päästä vaihtamaan ajatuks
ia kollegoiden kanssa
ja sivistämään itseään. ja kiit
os teille opettajakollegoille
luot tamuksesta, saksan
suomi-kouluneuvosto jatkaa
myös tulevat kaksi vuotta sam
assa kokoonpanossa.
Uudeksi varajäseneksi valittiin
sari Kiddle Frankfurtin suomikoulusta.
vaikka joulukin on vielä juhl
imatta, me jo mietimme pää
siäistä ja nuorisoryhmien
matkaa helsinkiin. jo yli kolm
ekymmentä kertaa saksan suo
mikoululaisia on lähtenyt yhteiselle matkalle suo
men pääkaupunkiin, niin myö
s tulevana vuonna.
oikein rauhaisaa joulun aika
a teille kaikille!
saksan suomi-koulujen neu
voston puolesta
Mari aalto
Hei 12-18-vuotias nuori, tervetuloa pääsiäismatkalle
Helsinkiin 19.-24.3.2016!
Matkan jälkeen on oivallinen tilaisuus jäädä
pääsiäisen viettoon Suomeen omien sukulaisten
luokse. Saksan Suomi-koulujen neuvosto järjestää isäntäperheet ja yhteisen ohjelman, matkalaiset itse saapumisen Suomeen. Kouluihin on
lähetetty tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislomakkeet sähköpostitse. Osallistumismaksu on
80 euroa. Ilmoittautumiset 15.12.2015 mennessä: Ritva Schultheiss, ritva.schultheiss@yahoo.
com (Myös entiset suomikoululaiset: kyselkää,
onko matkalla vielä vapaita paikkoja!)
Saksan Suomi-koulujen neuvosto: vasemmalta Mari Aalto, Braunschweig; Pia Godderis, München; Liisa Hoffmann,
Münster (varajäsen); Ritva Schultheiss, Augsburg; Nella Suurhasko, München (varajäsen), Anne Mäkelä, Berliini; Sari
Kiddle, Frankfurt (varajäsen)
28 |
12 • 2015
kuvat/Fotos: Mari Aalto
Pääset käymään suomalaista koulua suomalaisen isäntäperheesi nuoren kanssa, viettämään
vapaa-aikaa isäntäperheesi kanssa sekä osallistumaan parille koko matkaryhmän yhteiselle retkelle. (Tällä kertaa uudet retkikohteet, jotta myös
uudestaan matkalle lähtevät pääsevät kokemaan
uutta.) Matkalle osallistuneet ovat olleet innoissaan kokemuksesta päästä kerrankin matkalle ilman omia vanhempia ja huomata, miten hienosti
pärjäävät Suomessa ja suomen kielellä!
Kun Düsseldorfin naiset Berliiniin lähti
Perjantaina 25. syyskuuta nousi Düsseldorfin
Suomalaisen Kielikoulun melkein koko opettajakunta innokkain mielin junaan kohteenaan Berliinissä järjestettävät Saksan Suomi-koulujen
opettajien koulutuspäivät. Matka sujui mukavasti rupatellen ja illansuussa saavuimme perille
aurinkoiseen Berliiniin, missä vilisi Suomi-kouluopettajien lisäksi kirjava joukko maratoonareita.
le pää täynnä uutta tietoa ja uutta intoa. Maratoonaritkin olivat jo urakkansa suorittaneet ja
Berliinin päärautatieasemalla oleva joukko Suomi-kouluopettajia ja maratoonareita näytti melko väsyneeltä, mutta tyytyväiseltä.
Perjantai-ilta sujui iloisen jälleennäkemisen
merkeissä, ja ehdimmepä käväistä hieman haistelemassa pääkaupungin tuuliakin.
Tuhannet kiitokset onnistuneista koulutuspäivistä Berliinin Suomi-koulun väelle, Saksan Suomi-koulujen neuvostolle, Suomi-Seuralle, kouluttajille, kaikille järjestelyihin tavalla tai toisella
osallistuneille, opettajakollegoille ja varsinkin niille suomalaisille isille, jotka loimuttivat meille lohta lauantai-iltana Suomi-keskuksessa.
Varsinainen koulutus alkoi lauantaina Suomen
Saksan-instituutilla, missä käsittelimme Turun yliopistosta luoksemme saapuneen Jenni Alisaaren
johdolla ryhmissä opetushallituksen toukokuussa
julkaisemaa ensimmäistä maailmanlaajuista Suomi-kouluille suunnattua opetussuunnitelmasuositusta. Kun päistä alkoi jo höyry ja erilaiset kielitaidon tasot ja opetuksen sisällöt nousta, olikin
aika siirtyä Berliinin Suomi-keskukseen illanviettoon, missä meitä hemmoteltiin hyvällä ruoalla ja
taidokkailla musiikkiesityksillä. Olipa siellä mahdollisuus käydä meille monelle tätä nykyä niin
harvinaisessa saunassakin.
Koulutusviikonlopun osallistujat
Ensi vuonna kokoonnumme meillä Düsseldorfissa 16.-18.9.2016, minkä täten ystävällisenä kutsuna ilmoitamme!
Maarit Nokka
Berliinin suomalaisen kielikoulun, Suomen Saksan-instituutin
ja Saksan Suomi-koulujen neuvoston tapaaminen instituutissa.
Koulutus jatkui sunnuntaiaamuna Suomen Saksan-instituutilla aiheena opetuksen eriyttäminen,
mistä meille kertoi asiantuntevasti Berliinin kansainvälisessä koulussa opettava Riina Saarimäki.
Yhteisen lounaan jälkeen lähdimme kotimatkal12 • 2015
| 29
in Memoriam Martta voigt (1928–2015)
Ystäväni Martta Voigt sai elää pitkän elämän ja nukkui kauniisti
unessa pois syyskuun 7. päivä 2015. Koko joukko Düsseldorfin
Suomalaisen Seurakunnan jäseniä kokoontui hänen muistojuhlaansa Düsseldorfissa, ennen kuin hänen kaunis koivu-uurnansa siunattiin maan lepoon Pornaisten hautausmaahan Suomessa, Martan toivomuksen mukaisesti. Siellä on hänelle niin rakas
keltainen mökki, perheen kesäpaikka, jonka Martan vanhemmat
rakensivat Karjalasta evakkoon jouduttuaan.
Tutustuin Marttaan vuonna 1978 Düsseldorfin Suomalaisen
Seurakunnan kirkkoraadissa. Martta valittiin silloin kirkkoraatimme puheenjohtajaksi ja teimme yhteistyötä seurakuntamme
hyväksi vuoteen 1982 asti. Sen jälkeen Martta tarkasti seurakuntamme kirjanpitoa vielä 10 vuotta.
SKTK:n tilintarkastus oli hänen vastuullaan vuosina 1977-1991 ja 1970-luvulla Martta oli aktiivinen myös DFG:ssä toimien sen kassanhoitajana. Muutenkin Martta oli aktiivinen seurakuntalainen
ja osallistui säännöllisesti seurakuntamme toimintaan.
Martta tuli Saksaan vuonna 1956 ja työskenteli Mannesmannin talousosastolla eläkepäiviinsä asti.
Martalle ja hänen miehelleen Arille ehti kertyä 59 yhteistä hääpäivää. Tyttärelleen Martta opetti suomen kielen ympäristön paineista huolimatta, vaikka siihen aikaan ei vielä ollut kielikoulutoimintaa.
Viimeiset vuotensa Martta vietti vanhainkodissa ja sairaus vei häneltä ensin saksan kielen ja myöhemmin kommunikointi suomeksikin oli vaikeaa. Lämmöllä muistelen vierailujani Martan luona, yhteisiä kävelyretkiä metsässä ja kahvihetkiä luonnon helmassa. Pulla, lohileivät ja Geisha-suklaa ilahduttivat häntä aina. Luonnossa ihmettelimme nokkosten paljoutta, keräsimme niittyleinikkejä ja
katselimme taivaalla lenteleviä lentokoneita. Ne muistuttivat Marttaa niistä monista kaukomatkoista, joita hän yhdessä miehensä kanssa ehti tehdä eläkepäivinään ennen sairastumistaan. Valokuvaalbumit ja päiväkirjat näistä matkoista ovat suurena lohtuna surun keskellä Arille, jonka arjesta nyt
puuttuvat säännölliset vanhainkotivierailut.
Hän lähti, mutt’ on vielä lähellämme
niin monin muistoin meihin liittyen.
Martan muistoa kunnioittaen
hilKKa herBst
Martta Voigt oli 15 vuoden yhtämittaisella tilintarkastusurallaan 1977-1991 SKTK:n pitkätoimisin
luottamushenkilö. Muistamme kiitollisina Marttaa ja otamme osaa hänen omaistensa suruun.
kuva/Foto: privat
sKtK:n johtoKUnta ja tYÖnteKijÄt
30 |
12 • 2015
kirkolliset ilmoitukset
KASTETUT
viola elma Kunze
synt. 12.06.2015 Lüneburg
kast. 24.10.2015 Adendorf
samu elia Dewes
synt. 12.02.2015 München
kast. 11.09.2015 Erlangen
Kira gerda elina herrmann
synt. 04.05.2015 Braunschweig
kast. 04.10.2015 Braunschweig
anni leena trumm
synt. 15.08.2015 München
kast. 26.09.2015 München
anton Maximilian hofmann
synt. 30.12.2014 Karlsruhe
kast. 26.09.2015 Bad Herrenalb
AVIOITUNEET
sanna Panula
harri o. s. rantala
09.10.2015 Hampuri
tanja o. s. hartikainen
joonas Korhonen
12.09.2015 Bremen
kuvat/Fotos: St. Kackowski / pixelio.de, istockphoto - hidesy
eva-Maria Dewes
axel Karl-heinz Dewes
11.09.2015 Erlangen
julia o. s. schulze
Mikko Piirala
05.09.2015 Haseldorf
KUOLLEET
Martta voigt (o.s. valtti)
s. 21.07.1928 Koivisto
k. 07.09.2015 Velbert
johannes Pfeffer
s. 24.02.1940 Witten a. d. Ruhr
k. 27.08.2015 Langen
12 • 2015
| 31