4/2014 Partiota vaaroilta lakeuksille
Partio Jylhä 20 - vuotta s. 8-9 Sisupartio s. 16-17 Partiomestari TV2:lla s. 10 Partiota vaaroilta lakeuksille 4/2014 Pääkirjoitus Piirinjohtajan palsta Toimituskunta Päätoimittaja: Tiia Tuhkasaari tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi Toimitussihteeri: Suvi Takala suvi.takala@pohjanmaa.partio.fi Taittaja: Tanja Kuusirati Kolmiapila-Gilwell- kurssi eli tuttavallisemmin Ko-Gi, partiojohtajan jatkokurssi, on kurssia käymättömän väen salaliittoteorioiden mukaan hyvin salamyhkäinen herrasmiesklubi. Tai sitten ei. Tokikin huivi, nappulat ja kolmiapila antavan hyvin jämäkän kuvan kantajastaan, mutta kurssi on ehkä yksi partion parhaimmasta annista. Kurssin käymiseksi osallistujalla täytyy olla jo kokemusta partiojohtajana toimimisesta ja siten siis elämästä. Retkeä omaan partiojohtajuuteen ja itseen ei pidetä salaperäisyyden verhon takana tahallaan, vaan halutaan että jokainen saa kokea sen itse. Ja itselläni oli ainakin kurssilla numero 114 ihan huisin kivaa! On helppo keksiä syitä, miksi ei ole vielä tähän päivään mennessä käynyt kurssia (en ole lyhyen untuvikkoaikani aikana kuullut vielä yhtäkään hyvää). Asioiden priorisointi on nykymaailman menossa erityisen tärkeää, ja siitä johdankin hyvän mietelmän: olen stressaantunut - haluan levätä - metsässä on hiljaista - voin samalla ajatella - menen Ko-Gille. Kurssin osallistumismaksuun saa tukea monelta taholta. Siis nyt kaikki kohderyhmään kuuluvat huomio, ensi kesänä kuoriutuu jälleen iso poikue uusia untuvikkoja! Sillä välin, paljon terveisiä närhille ja inspiroivaa partiosyksyä kaikille! Toimittajat: Vuokko Pajukangas, Katariina Mäkiniemi, Riitu Kerola, Sini Konstari, Tiia Hyvälä Kuvittaja: Meeri Rasivirta Valokuvaajat: Riitu Kerola, Janne Seppänen Kuvapäällikkö: Janne Seppänen Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri@pohjanmaa.partio.fi Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi. sukunimi@pohjanmaa.partio.fi. Aineisto Aineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto@pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä. Vuoden 2014 aineiston deadlinet: 1/2014 24.1. 2/2014 14.3. 3/2014 16.5. 4/2014 22.8. 5/2014 3.10. 6/2014 21.11. Lehti ilmestyy kolmen viikon kuluttua deadlinesta. Julkaisija Pohjanmaan Partiolaiset ry Tiia Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessa Levikki: 5000 kpl Painopaikka: Rannikon Laatupaino Oy, Vihanti ISSN: 1796-3699 Kannessa Suurjuhla 2014, Kuvaaja: Harri Halmejärvi Piirin yhteystiedot Pohjanmaan Partiolaisten piiritoimisto toimisto@pohjanmaa.partio.fi Ylivieskan toimipaikka 044 - 716 9301 Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska Vaasan toimipaikka 044 - 716 9302 Rauhankatu 8, 65100 Vaasa Oulun toimipaikka 044 - 037 5779, 044 - 716 9303 Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.) www.pohjanmaa.partio.fi Tervehdys, Pohjanmaan partiolainen! Syksy on tullut, kesä leireineen on jäänyt taakse. Leiripaikalle on jätetty vanhan opetuksen mukaisesti “kiitos ja ei mitään”. Toivottavasti sait leiriltä mukaasi vähintään repullisen muistoja! Pian sääsket ja märät kumpparit unohtuvat ja kivat muistot jäävät jäljelle. Muistot, joita voit vanhanakin muistella. Hieno kesähän tuo oli ainakin säitten puolesta! Uusi toimintakausi on hyvässä vauhdissa. Kokoukset, retket ja muut täyttävät kalenteria muitten menojen lisäksi. Samalla jo ajatuksia kootaan tulevalle vuodelle. Meille ihmisille on tyypillistä tulevaisuuden pohtiminen ja sen suunnittelu. Toisille enemmän, toisille vähemmän. On ilman muuta hyvä miettiä tulevaa, val- Pohjan Puhuri mistautua. Ei tule niin paljon ikäviä yllätyksiä. Tulevaisuutta suunnitellaan myös partiossa: toimintasuunnitelmien ja budjettien laatimisella haluamme varmistaa sen, että olemme valmiita tulevaan. Onko vartion trangian ”pekkaniska” tallessa, adventtikalenterien myyjien tonttulakit pesty, kuka on Yrjönpäiväjuhlan lohikäärme tänä vuonna? Ja kalenteriin on taas laitettu muistiin, milloin ensi vuonna taas suunnitellaan tulevaa. Suunnittelu on hyödyllistä ja monesti kivaakin. Kaiken sen tulevan miettimisen lomassa olisi hyvä muistaa iloita myös tästä hetkestä! Nyt on nyt! On hienoa, kun ympärillä on kavereita, ystäviä, perhettä, joiden kanssa saadaan elää tätä juuri hetkeä. Eikä aina niinkään ”ottaa iloa irti elämästä” kuin iloita asioista juuri kiinni siinä elämässä. Ja ehkä antaa niille yllätyksillekin mahdollisuuksia. On viisautta varautua tulevaan mutta erittäin tärkeää on myös elää tätä päivää. ”Tartu hetkeen” opetti jo muinainen roomalainen. Tätä huomaan toisinaan itselleni toistavani. Vielä yksi tuleva asia: piirimme ensimmäinen talvileiri, Tuisku, lähestyy päivä päivältä! Ajatukset siirtyvät tämän hetken viilenevistä syyspäivistä jo (toivottavasti) talvisiin Taivalkosken maisemiin. Nyt vielä ehtii hankkia kamiinatelttakokemuksia itselle ja lippukunnalle. Siitä tulee mahtava leiri! Ei sääskiä, ei sulaneita jätskejä… Elämme nyt retkeilyn syyssesonkia! Siispä mettäkengät jalkaan ja suunta syksyistä luontoa ihmettelemään! Yksin tai yhdessä. - Aake (ps. Tämä kolumni on laadittu ”kolumnikoneeseen” tulleitten vastausten ohjaamana. Kiitokset kaikille osallistuneille!) Teksti: Suvi Takala Kuva: Hanna Poropudas Valokeilassa Mari-Leena Talvitie ”Partion hyötyä on mahdoton mitata” Oulun kaupunginvaltuuston ja Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana toimiva Mari-Leena Talvitie aloitti partion vuonna 1987 Tampereella Messukylän Metsätytöissä. Kun perhe muutti Pohjanmaalle, Mari-Leena liittyi Ilmajoella Ilkan Partiolaisiin vuonna 1990. Siellä hän siirtyi vartiolaisesta vartionjohtajaksi ja laumanjohtajaksi. ”Alussa pidin sekä laumaa että vartiota. Muistan, että keskiviikkoillat menivät kokonaan kololla”, Mari-Leena muistelee. Hän on toiminut Ilkan Partiolaisissa myös rahastonhoitajana ja ollut keittäjänä leireillä. Kun MariLeena muutti opiskelemaan Ouluun, hän liittyi siellä Pohjolan Pirteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiinnostanut Mari-Leenaa aina. Hän oli nuorena partiolaisena, urheilujärjestötoimi- 2 Piirinjohtaja Antti ”Aake” Kerola jana ja oppilaskunnan jäsenenä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. ”Politiikka on oikeastaan ollut viimeiset 15-20 vuotta elämäntapa samalla tavalla kuin partiokin oli aikoinaan”, MariLeena kuvailee. Mari-Leenan mukaan partio on monipuolinen harrastus, jonka hyötyä on mahdotonta eritellä. Hän sanoo oppineensa partiosta ainakin vastuun kantamista, asioiden suunnittelua, yhteistä tekemistä, sosiaalisia taitoja ja toimimista eri-ikäisten ihmisten kanssa. Mari-Leena on saanut partiosta myös elinikäisiä ystäviä. Vapaa-ajallaan Mari-Leena harrastaa hyötyliikuntaa ja viettää aikaa perheensä kanssa. Elämänohjeena hän noudatti pitkään sanontaa Se mikä ei tapa, se kasvattaa. ”Nykyään yksi mie- lestäni hyvä elämänohje on Tulevaisuus kiinnostaa, koska aion elää loppuelämäni siellä”, Mari-Leena kertoo. Parhaiten Mari-Leenan mukaan partiosta ovat jääneet mieleen erilaiset partioleirit, kuten vj-leiri ja suurleiri Tarus: ”Voi sitä veden määrää! Mikä tahansa muu leiri olisi keskeytetty, mutta partioleiri jatkui vedenpaisumuksessa”. Mukavimmat hänen partiomuistonsa liittyvätkin yhdessä tekemiseen, omien rajojen koettelemiseen ja sitä kautta onnistumisiin. Mari-Leena on hoitovapaalla ensi eduskuntavaaleihin asti. Hän haaveilee kansanedustajan työstä, jossa saisi yhdistää työn ja vastuunkannon yhteisistä asioista. Isoja haaveita hänen elämässään on neljä: olla äiti, valmistua ympäristötekniikan DI:ksi, toimia yrittäjänä ja ympäristöministerinä. ”Kaksi ensimmäistä on toteutunut ja kaksi viimeistä toteutuvat toivottavasti joskus myöhemmin”, hän toteaa. Mari-Leena haluaa toivottaa Pohjan Puhurin lukijoille mukavaa partiovuoden alkua. ”Tärkeintä on kuitenkin riittävä terveys, hyvät ihmissuhteet sekä elämänusko ja -ilo! Niitä toivon jokaiselle lukijalle partioharrastuksenkin parissa.” Pohjan Puhuri 3 Aikuisappseja ja poniraveja Kouvolaan kokoontuneille aikuisille oli Suurjuhla-viikonlopun aikana tarjolla mm. pomppulinna, Partiokylän menot, nuorisotyön seminaari sekä partiojohtajien jatkokurssin käyneiden tapaaminen poniravien ja muun hevostelun merkeissä. Illan hämyssä oli tarjolla vielä johtajakahveja niin ohjelman puitteissa kuin hieman epävirallisempienkin kokoontumisten merkeissä. Teksti: Sanna Nygård Kuvat: Iida Korpela Lauantain juhlapäivä alkoi nuorisotyön seminaarilla, jonne oli kokoontunut salin täydeltä väkeä kuuntelemaan avauksia ja keskustelemaan partiotyön ja nuorisokentän ajankohtaisista aiheista. Alustuksen paneelikeskustelun pohjaksi toi kenraalimajuri, kouluttaja ja opettaja Kyösti ”Kössi” Halonen aiheesta ”Johdettavan yksilöllinen kohtaaminen ja henkilökohtaisen kasvun tukeminen”. Paneelikeskusteluun osallistui niin partiotaustaisia kuin esimerkiksi politiikassakin mukana olevia vaikuttajia, kuten Sari Palm, Tuukka Temonen, Timo ”Mudi” Muttonen, Outi ”Tintti” Eloheimo ja paneelivetäjänä toiminut Kati Myllymäki. Mikäli onnistui, lauantain aikana Pio- neeripuistoon nousseet AikuisAPPSit antoivat aikuiselle hyvän mielen kaiken toiminnan lomassa. Kenties huvittavinta oli pomppulinna, joka oli tarkoitettu vain aikuisille lasten katsoessa aikuisten pomppimista sivusta. AikuisAPPSien ajatuksena oli, että niihin oli mahdollisuus mahdollisimman monella mukana olevalla aikuisella riippumatta siitä, toimiko viikonlopun aikana johtaja- vai pestitehtävissä. Samaan tapaan myös Partiokylä oli avoinna viikonlopun Kouvolan kävelykadulla, kaiken kansan keskellä. Partiokylässä onnistui partiotuotteiden ostamisen lisäksi mm. rauhanviestin lähettäminen ja katutaiteilu, pääsipä pujahtamaan hetkeksi myös puolijoukkuetelttaan. Kaiken kaikkiaan katukuvassa kulkiessa ei voinut viikonlopun aikana välttyä partiolaisilta tai partiolaisuudelta, sen verran näkyvästi Suurjuhla-tapahtuma oli esillä. Kuten aina partiotapahtumissa, antoi- sinta antia oli aiempien ja uusien partioystävien kohtaaminen. WC-reissulle kannattaa suunnata jo ennen hätää, sillä lyhyellekin matkalle osuu varmasti useampi ystävä, jota et vielä ole ennättänyt tavata ja joka on vain pakko jututtaa kuulumistenvaihdon merkeissä vähintään. Skandinaavisia kansantarinoita ja mytologiaa EDDA-leirillä Pohjan Veikot leireilivät perinteisesti Samoajille ja vaeltajille oli myös omaa ONMKY:n leirikeskuksessa Rokualla 30.6.–6.7.2014 EDDA-nimisellä kesäleirillä. Eddalla oli yhteensä 115 henkilöä sudenpennuista vanhempiin ja aikuisiin. Nimi tuli Skandinavian mytologiasta, joka oli leirin teema. Ohjelmapainotus ”Kuulun maailmalle” toteutettiin tutustumalla Skandinavian maihin ja kansantarinoihin. Tarpojat ja sitä vanhemmat lähtivät leirille maanantaina 30.6. Maanantaista torstaihin tarpojat tutustuivat joka päivä uuteen maahan erilaisten aktiviteettien muodossa. Esimerkiksi Tanska-päivänä tehtiin smörrebrödejä lounaaksi ja tutustuttiin H.C. Andersenin satuihin, kun taas puolestaan Islanti-päivänä taisteltiin Amazing Ragnarök -kilpailussa. Torstaina tarpojat lähtivät viikonlopuksi haikille, jonka aikana käytiin tutustumassa Lamminahon perinteiseen maalaistaloon. loistavaa ohjelmaa. Samoajat saivat viikon aikaa suunnitella ja toteuttaa oman vesiliukumäen! Vaeltajille ja samoajille oli yhteisenä ohjelmana mm. ”Ihanteet kuosiin”-ohjelmanumero, jossa suunniteltiin suosikki-ihanteesta oma kuosi ja painettiin se itse ommeltuun kangaskassiin. Suofutis oli kuitenkin ohjelmanumero, joka varmasti saavutti kaikkien suosion. Sudenpennut ja seikkailijat saapuivat perjantaina leirille. Heillekin oli suunniteltu jännittävää ohjelmaa, jossa päästiin rakentelemaan, seikkailemaan ja kisailemaan. Kummatkin askartelivat huiviholkit, joissa oli koristeena riimukirjoitusta. Omaan kangaskassiin tai t-paitaan sai painaa leirin logon muistoksi. Sudenpennut rakentelivat myös linnun- pialaissa sekä suunnittelivat kansantarinoista näytelmiä. Seikkailijat puolestaan tutustuivat Skandinavian maihin mm. pienen PT:n muodossa, jonka aikana kierrettiin Vaulujärvi. Seikkailijat pääsivät myös omalle yhden yön haikille, joka oli varmasti monelle ensimmäinen haikki! Sunnuntai oli ainut päivä, jolloin kaikki leiriläiset olivat yhtä aikaa leirissä paikalla. Sen kunniaksi pidettiin ennen kotiin lähtöä oma pieni Suurjuhla. Suurjuhlassa esitettiin niin tarpojien kuin sudenpentujen sketsejä ja jaettiin PV:n kiertopalkintoja sekä ansiomerkkejä. Suurjuhlan jälkeen pakkauduttiin kolmeen bussiin ja lähdettiin kotia kohti! Teksti ja kuvat: Pohjan Veikot pönttöjä ja kisailivat Kalevala-leiriolym- Julius Yrjänä Hanhikiven Kiertäjät, tarpoja ”ArmanAlizadin pitämä avajaispuhe oli mielenkiintoinen. Kavereiden näkeminen on ollut mukavaa ja Suurjuhlassa tarjoiltu ruoka on ollut todella hyvää!” 4 Pohjan Puhuri Oona Rödlin Hanhikiven Kiertäjät, samoaja ”Suurjuhlassa on parasta ollut sen mahtava yhteishenki! On päässyt näkemään niin uusia kuin vanhoja partiokavereita.” Pohjan Puhuri 5 Puutiset Puutiset Partio hyödyttää niin lapsia kuin aikuisiakin Suomi Areenalla julkistetun Suomen Partiolaisten tekemän selvityksen mukaan partion vapaaehtoiset tekevät vuosittain huikeat kolme miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä. Partion vapaaehtoistyöhön vuosittain käytetty tuntimäärä vastaa yli 1800 kokopäivätoimisen nuorisotyöntekijän työpanosta. Tämä työpanos ei ainoastaan hyödytä vapaaehtoistyön kohteita, vaan vapaaehtoisena opittuja taitoja voi hyödyntää myös työelämässä. ”Partiossa pääsee toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa siinä missä tietyn alan työyhteisöissä on usein aika samanhenkistä porukkaa. Koska partio haastaa kohtaamaan moninaisuutta, se on loistava ympäristö ihmisjohtajuustaitojen kehittämiseen. Tätä osaamista vien partiosta myös takaisin työpaikalleni”, Suomen paras työpaikka 2014 -tunnustuksella palkitun Vincitin Mikko Kuitunen kertoo. Pohjanmaan partion työntekijöiden työnkuvat uusiksi Pohjanmaan Partiolaisten toimiston työnjako muuttui osittain jäsensihteerin vaihdoksen myötä. Uusi järjestösihteeri Johanna Kuoppala tulee vastaamaan viestinnän ja projektin alasta. Häneen voi olla yhteydessä kaikissa viestintään ja projekteihin, kuten Mainioon menoon ja Tuisku-talvileiriin, liittyvissä asioissa. Johannan löytää Oulun toimipaikasta. Ylivieskan toimipaikan Heidi Männistön vastuulle siirtyivät hallinnolliset asiat, kuten vuosikokoukset ja piirihallituksen kokoukset. Hallinnon tehtäviä ovat sääntömääräiset asiat sekä jäsenistön ja piirihallituksen päättämien asioiden toimeksipano ja kokousten valmistelu. Valmistaudu lippukunnan syksyyn Syksyllä 2013 teetetyn mielikuvatutkimuksen tuloksista kävi muun muassa ilmi, että 40 prosenttia partiosta kiinnostuneista vastaajista ei tiennyt, missä partiota voi harrastaa. Nyt onkin aika toimia syksyä silmällä pitäen! Onhan lippukunnan johtajatilanne kunnossa? Miten saisitte lisää aikuisia partiotoimintaan? Mahtuisiko lippukuntiin vielä väkeä? Erityistä huomiota kannattaa nyt antaa lippukunnan markkinoinnille. Laittakaa lippukunnan markkinointimateriaali kuntoon. Sopikaa, kuka päivittää lippukunnan nettisivut, kuka tekee jaettavat mainokset ja kuka vastaa mainosten jakamisesta. Olisiko syytä järjestää erillinen Partiopamaus eli partiotoiminnan esittely käytännön taidoin tai ottaa osaa kunnan kesätapahtumiin? Samalla kannattaa ottaa hyöty irti Partiomestareista. Piiritoimistolta voi esimerkiksi lainata Partiomestari-banderollia. Kannattaa myös kokeilla valmiita televisiosarjassakin esiintyneitä Partiomestari-tehtäviä, joiden ohjeet löytää piirin internet-sivuilta. Tehtäviä voi toteuttaa turuilla ja toreilla markkinoinnissa tai vaikka kesäleirillä! Jäsenrekisterijärjestelmän vaihtotuulissa varmistakaa nyt, että jäsenjärjestelmässä on oikea nettiosoite lippukunnan tiedoissa. Nämä tiedot pomppaavat partiohakuun ja ovat kaiken keskiössä SP:n toteuttamassa Liity partioon -markkinoinnissa. Partiouutiset Partio on onnistunut kasvattamaan suosiotaan viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Jäsenmäärä on noussut vuoden takaisesta 6,9 prosenttia. Kasvua on tapahtunut eniten Uudellamaalla, Pääkaupunkiseudulla ja Hämeessä. Suurinta jäsenmäärän kasvu on ollut Uudellamaalla, jossa nousua tapahtui yli 16 prosenttia. Partion jäsenmäärän kasvu on määrätietoisen työn tulosta. Partiolaiset ovat innokkaasti pyytäneet kavereitaan mukaan partioon ja viime syksynä Yle TV2 -kanavalla nähty Partiomestari-sarja lisäsi partion tunnettavuutta yli odotusten. ”Merkittävin kasvun tekijä on kuitenkin paikallistason nuorten ja aikuisten vapaaehtoistyö. He pyörittävät laadukasta partiotoimintaa ja takaavat lapsille ja nuorille unohtumattomia elämyksiä partion parissa”, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro toteaa. Lokakuun 4. päivänä järjestettävässä syyskokouksessa käydään piirihallituksen vaalit. Kokouksessa valitaan piirin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sekä viestintä- ja projektiryhmien puheenjohtajat kaudelle 2015-2016. Tartu itse loistavaan tilaisuuteen tai anna vaalitoimikunnalle vinkkiä sopivista tyypeistä. Lisätietoa pesteistä ja vinkkauslomake löytyy Pohjanmaan Partion nettisivuilta! Partio valtasi lifestyle-blogit! Heinäkuussa moni suomalainen lifestyle-bloggari tarttui ärhäkästi tilaisuuteen päästä Partiomestari-ohjelman kuvauksiin. Bloggaajat viettivät pari päivää Kemiön saarella telttaillen ja seuraten kisan etenemistä. Bloggaajien kokemukset partiotoiminnasta olivat hyvin positiivisia, mikä näkyi jälkikäteen blogeissa. Esimerkiksi Endorfiinikoukussa-blogin Elina kertoi kokemuksen olleen niin positiivinen, että aikoo ilmoittaa niin itsensä kuin tyttärensäkin partiotoimintaan mukaan! Partiomestarin voittaja selviää lokakuussa. Tänä vuonna mukana on myös seinäjokelainen kisavartio Eräveikot Lakeuden Eräpartiosta. Vartiossa edustavat Teemu Luomala, Joona Kytöniemi sekä Viljami Luostari. Partiomestari pyörii Yle 1 -kanavalla maanantaisin kello 16.30. Suomen Partion uusi jäsenrekisterijärjestelmä Kuksa on nyt käytössä! Käy tutustumassa rekisteriin ja tarkista samalla omat jäsentietosi osoitteessa kuksa.partio.fi! Pohjanmaan Partiolaiset valloittaa somen Nyt tehdään Pohjanmaan Partiolaiset ilmiöksi sosiaalisessa mediassa! Oliko teillä hyvä leiri? Otitteko paljon kuvia? Oliko kokouksenne tuottelias? Mitä teitte sudarien kanssa tänään? Olipa kokoontumisenne pieni tai suuri, jakakaa se Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, tai miksi ei vaikka kaikissa! Kuvia kuvateksteineen voi lähettää myös jäsensihteerille osoitteeseen johanna.kuoppala@pohjanmaa.partio.fi. Näin tapahtumanne päätyy Pohjanmaan Partiolaisten sosiaalisen median kanaviin ja lippukuntanne niittää mainetta pitkin internetiä! 6 Pohjan Puhuri Vuoden 2014 seurakuntavaalit käydään marraskuun 9. päivä. Mikäli olet 16 vuotta täyttänyt ja konfirmoitu seurakunnan jäsen, käy antamassa äänesi vaaliuurnilla ja vaikuta seurakunnan toimintaan! Kirkkovaltuustoon äänestettävät henkilöt voivat edesauttaa partion toimintaa monella tavalla, sillä kirkko on partion merkittävin taustajärjestö. Äänestäminen siis kannattaa! Käy katsomassa partion omat ehdokkaat Pohjanmaan Partiolaisten nettisivuilta. Pohjan Puhuri 7 PARTIO JYLHÄ 20 VUOTTA Kannuksessa on kurssi- ja leirikeskus Partio Jylhä, jonka 20-vuotisjuhlaa vietettiin 1.8. Mikko Himanka kertoi juhlassa historiaa esittäen mm. seuraavat kysymykset ja vastaten niihin itse. Piirihallitus ja neuvottelukunta hyväksyivät paikaksi Jylhäjärven lokakuussa 1990. Vuokrasopimus laadittiin ja allekirjoitettiin 18.3.1991 30 vuodeksi. Mistä tuli idea piirin kurssikeskuksesta? Tiedetään yleisesti, että 11.11.1986 perustettu Partiosäätiön Keski-Pohjanmaan Neuvottelukunta on Partio Jylhän äiti, mutta sen 1. puheenjohtaja Paavo Latva-Rasku kertoo, että idea on vanhempi. Jo 13.10.1985 Vetelissä KeskiPohjanmaan Partiolaisten piirihallitus päätti perustaa säätiön tukemaan piirin toimintaa. Neuvottelukunnan säännöissä ja ensimmäisissä pöytäkirjoissa ei mainita kurssija leirikeskusta. Piirisihteeri Heidi Männistökin muistelee, että aluksi puhuttiin yleisemmin partiotoiminnan tukemisesta. Kuitenkin jo seuraavana syksynä 1987 päätettiin tiedustella merenrantakunnilta, lahjoittaisiko joku maapohjan piirin leirikeskusta varten. Vastauksia tuli kahdeksalta kunnalta, muualtakin kuin merenrannasta. Miten päädyttiin tällaiseen rakennukseen? Neuvottelukunnan 2. puheenjohtaja Aaro Marjakangas kertoi kokouksessa 20.6.1990 Toholammin Kleemolassa olevasta 1800-luvulla rakennetusta talosta, joka olisi mahdollista siirtää. Asiantuntija tutki punahonkaisen talon ja totesi sen käyttökelpoiseksi. 6.10. kerrottiin, että oululainen arkkitehti Olavi Ylipahkala oli lupautunut suunnittelemaan leirikeskuksen. Lpkj Vesa Kumpulainen piirsi 1994 nyt 20-vuotiaan Partio Jylhän mainoskuvan. Nimi Partio Jylhä esiintyy ensi kerran tämän kuvan yhteydessä. Kun purku siirtoa varten oli edessä, muis- Lohtajan seurakunta teetti uuden metsätaloussuunnitelman. Kirkkovaltuusto ym. lähti 10.11.1989 katsomaan, mitä metsätaloussuunnitelma tarkoitti käytännössä. Kun istuttiin Jylhäjärven rannalla vanhassa männikössä, kirkkovaltuuston jäsen Heikki Perander totesi: ”Tässä olisi partiolaisille hyvä kämpän paikka.” Olin lähellä ja sanoin: ”Tämä puheenvuoro muistetaan. Kiitos vihjeestä.” Vein sitten asiaa eteenpäin. 8 Pohjan Puhuri Nimeä Partio Jylhä ehdotti Ullavan lpkj Vesa Kumpulainen. Muistan keskustelleeni nimestä piirinjohtaja Maija Snickerin kanssa. ”Smaija” sanoi kysyneensä nimen muodosta suomen kielen lehtorilta ja tämä oli pitänyt nimeä korrektina. Aluksi yhdysviiva oli joskus sanojen välissä, myöhemmin ei. Päärakennuksen valmistumisen jälkeen joka vuosi harvoin poikkeuksin siellä on pidetty ainakin yksi pj- peruskurssi. Muitakin kursseja on pidetty paljon, joten mielestäni sopii puhua mieluummin kurssi- kuin leirikeskuksesta. Käyttöaste on yksi olennainen näkökulma Partio Jylhän toiminnan määrään. Vuonna 2013 käyttövuorokausia oli yhteensä 4271 eli 11,7 käyttäjää/päivä. Keski-Pohjanmaan partiopiirin aikana partiolaisten omaa käyttöä oli enemmän kuin on ollut suurpiirin Pohjanmaan Partiolaisten aikana. Toisaalta muut kuin partiolaiset (mm. seurakunnat) ovat alkaneet käyttää sitä yhä enemmän. Kuitenkin partiolaisten käyttöpäiviä on ollut viime vuosina selvästi enemmän kuin vieraitten. Onhan muutakin kuin kaksi rakennusta? Miten päädyttiin Jylhäjärveen? Jo 8.12. Lohtajan kirkkoneuvosto esitti kirkkovaltuustolle, että seurakunta vuokraisi Keski-Pohjanmaan partiopiirille 1 ha:n alueen Jylhänjärven rannasta kurssikeskusta varten. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen vilkkaan keskustelun jälkeen 18.12.1989. Onko syytä puhua kurssikeskuksesta? Ullavan lpkj kävi Toholammilla piirtämässä kuvan vanhasta Klemolasta ennen sen purkamista ja siirtämistä Kannuksen Eskolaan. tan käyneeni 13.11.1993 Lohtajan Teiskuveljien Hannes-vaeltajavartion kanssa Klemolassa. Otimme sieltä irtaimistoa muistoksi ”uuteen Klemolaan”. Tämä on yksi esimerkki siitä, että partiolaiset ovat halunneet vaalia Klemolan perintöä hankkeen alusta asti. Arkkitehti Olavi Ylipahkala piirsi 1992 tulevan Partio Jylhän julkisivun urakkalaskentaa ym. varten. Jo urakoitsijaa valittaessa kävi kuitenkin ilmi, että Klemola oli luultua huonommassa kunnossa ja sen siirtäminen olisi kalliimpi kuin uuden rakentaminen. Päädyttiin kompromissiin. Rakennuksen mitat ja tyyli ovat Klemolan mukaiset, mutta rakenteet tehtiin uudesta materiaalista ja yläkerran sisäseinät Klemolan hirsistä. Päärakennuksen ja saunan lisäksi Partio Jylhään kuuluu muutakin, mm. 2,3 km pitkä luontopolku Heinäjärven ympäri. Sitä tehtiin 2000-04 ja se on tänä vuonna kunnostettu talkoilla ja EU-tuella. Harri Hongell suunnitteli polun, Jarmo Peltokangas toimi aluksi rakentamisen vastuullisena johtajana. Partioväen päätä ei palele. Hyviä hankkeita pitää ajaa rohkeasti. Kun opetusministeri Olli-Pekka Heinonen vieraili Reisjärvellä 1996, Partiosäätiön K-P:n Neuvottelukunnan ja partiopiirin edustajat kävivät tapaamassa häntä saunan saamiseksi Partio Jylhään. Vasemmalta Juha Nivala, Birgitta Savolainen, Pentti Lähetkangas, Aaro Marjakangas ja opetusministeri. Partio Jylhän omistusoikeuden KeskiPohjanmaan Partiotuki ry:lle. Partiotuki on vuokrannut Partio Jylhän 1.12.2008 Kannuksen Korvenkävijät ry:lle. KKK:n ja Partiotuen yhteistyö on sujunut hyvin. Tässäkö kaikki? Partio Jylhän 20-vuotisjuhla on suuri yhteinen keskipohjalainen ja pohjalainen kiitosjuhla. Kun näin hyvin on mennyt 20 vuotta, voimme suhtautua myönteisesti myös Partio Jylhän tulevaisuuteen. Teksti: Mikko Himanka Muistan, että kun yli 20 vuotta sitten alettiin puhua Keski-Pohjanmaan Partiolaisten kurssikeskuksesta, pidin tavallisen maalaislippukunnan johtajana aluksi hanketta tervetulleena mutta liian suurena. Hanke on hyvä todiste nuorisotyöstä, taitavasta johtamisesta ja mielekkäästä tukemisesta. Miten osaat Partio Jylhään? Alueen suunnistuskartta valmistui yhteisvoimin 2001. Pihalla on kota, jonka LC Kokkola yhteistyökumppaneineen lahjoitti. Lintulava ja 16 rastin kiintorastiverkosto valmistuivat 2013. Rantaan on tehty myös laavu. - Aja valtatietä 28 Kokkola – Kajaani. Kokkolasta päin tullessasi vajaa 7- 8 km Kannuksen rondelleista (tai Kajaanista päin tullessasi 23 km Sievin rondellista) on mäen päällä oikealla (vasemmalla) P-paikka. Sen kohdalta käännytään vasemmalle (oikealle) eli pohjoiseen Hietakankaantielle, jolle ohjaavat myös viitat ”Kannuksen taimitarha” ja ”Ampumarata”. Kuka omistaa Partio Jylhän? Aja Hietakankaantietä Taimitarhan ohi ja kääntymättä Ampumaradalle 5 km. Partio Jylhän osoite on Hietakankaantie 503. Kun 3 Pohjanmaan partiopiiriä päätti perustaa Pohjanmaan Partiolaiset ry:n, prosessin yhteydessä Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry luovutti 1.12.2008 -Jos puomi on kiinni, jätä auto levennykselle vasemmalle ja ja tka 200 m jalan. Jos puomi on auki, aja lähemmäs mutta älä ihan portaanpäähän. Tervetuloa! Pohjan Puhuri 9 Partiomestari-kuvauksista jäi mukavimpana muistona meripelastus tehtävä jossa pääsimme helikopteriin. Viikko oli muutenkin mukava ja ryhmähenkemme oli tosi hyvä. Oli tosi mukava nähdä muita partiolaisia ympäri suomea ja itse ainakin opin olemaan kameran edessä. - Viljami Teksti: Inna-Pirjetta Lahti ja Sara Miesmaa Kuva: Pata Degerman PARTIO ON HAUSKANPITOA JA ITSENSÄ YLITTÄMISTÄ MYÖS TOSI-TEEVEESSÄ Eniten mieleemme jäi meripelastustehtävässä toteutettu helikopterilla lentäminen. Kameran edessä olo ei ollut alustakaan asti kovin vaikeaa. Oli hauskaa tavata muita Suomen partiolaisia! Monista jäikin hyviä kavereita. Ennen kisapaikalle saapumista meitä vähän jännitti, mutta loppujen lopuksi kaikki sujuikin hyvin. - Joona Mä ainakin sain varmuutta kameran kameran kanssa touhuamiseen ja sain paljon uusia kavereita jopa ystäviä. Omasta mielestä meillä meni hyvin ja tuli helikopterillakin lennettyä. - Teemu Viikko Kemiönsaaren Partiomestari-leirissä oli täynnä ainutkertaisia elämyksiä, suuria tunteita ja uuden oppimista. Kisavartiot kohtasivat viikon aikana 13 haastetta, joista syntyi seitsemänosainen tv-sarja Yle TV2:lle. Ensimmäinen jakso nähtiin telkkarissa maanantaina 1.9. klo 16.30. ”Pääsimme kokemaan elämyksiä, joista emme aiemmin olleet osanneet edes haaveilla”, iloitsivat kilpailijat kisaviikon jälkeen. Finaalin jälkeen valtavassa yhteishalauksessa oltiin sitä mieltä, että takana on ainutkertainen, jopa elämän paras kokemus. ”Kaikki kisassa mukana olleet ovat voittajia!”, todettiin yhteen ääneen. Nuoret pystyvät mihin vain, kun saavat mahdollisuuden. Sarjan kuvauksissa Partiomestarit ylittivät itsensä, pelkonsa ja taitonsa, kun kymmenen 12–15-vuotiaista koostuvaa kisavartiota ratkoi tiivistä yhteistyötä vaativia tehtäviä maalla, merellä ja kaupungissa. TVsarja näyttää, mihin nuoret todella pystyvät, kun heille annetaan mahdollisuus. Yksi Partiomestari-kilpailun vaativim- mista tehtävistä oli Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettu meripelastustehtävä, jonka suorituksessa mukana nähdään myös Suomen suurin pelastushelikopteri Super Puma. ” Nuorena 10 Pohjan Puhuri opitut oikeanlaiset toimintatavat hätätilanteissa kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Matti Lallukka. Meripelastusseikkailun jälkeen vartiot valmistivat nuotioruokaa Junior Master Chef -voittaja Erika Björkskogin opastuksella ja saivat vinkkejä suunnistustehtävään MM-suunnistaja Mårten Boströmiltä. Lisäjännitystä vauhdikkaaseen ylitystehtävään loi mereltä nouseva myrsky ja viikon loppupuolella kisaajat pääsivät ylittämään itsensä myös yläilmoissa Turun Flowparkissa. Eikä tänä vuonna liikuttu ainoastaan metsässä: tarjolla oli haasteita myös kaupungissa ja internetissä! Partiossa opituista taidoista hyötyä myös työelämässä Partiomestari esittelee katsojille partioharrastuksen kekseliäiden, tässä ajassa olevien tehtävien muodossa. Suomen Partiolaisten tekemä jäsentutkimus paljastaa, että partiossa opitut taidot, joita myös Partiomestari-kisassa mitataan, ovat kovassa käytössä myös työelämässä. ”Partiossa karttuvista työelämätaidoista on erityisen paljon hyötyä tilanteissa, jotka edellyttävät luovaa, ripeää ongelmanratkaisua”, kertoo yrityksissä usein luennoiva löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Pata toimii Partiomestari-kisan toisena Partioässänä yhdessä partiojohtaja Anniina Rantalan kanssa. Yhteistyötaidot korostuvat paitsi kisavartioiden sisällä, myös vartioiden keskinäisessä yhteistyössä ja ystävyydessä. Kisaviikon päätteeksi puhelinnumeroita vaihdeltiin, kavereiden nimmareita kerättiin oma kisapaita täyteen ja yhteistä tapaamista suunniteltiin ainakin kahden vuoden päästä koittavalle Suomen Partiolaisten suurleirille. Kohta tv-katsojallekin selviää, miten nuoret kisaviikon haasteista selvisivät. Varmaa kuitenkin on, että kuten viime vuonna, myös tällä kaudella nuoret todistavat tv-katsojille, että partio on ennen kaikkea yhdessä tekemistä, hauskanpitoa, kokemuksellista oppimista ja luonnosta nauttimista nykyelämän taitoja kehittäen! Lisätietoja ja tunnelmia: www.partiomestari.fi Facebook: www.facebook.com/ partiomestari2014 Instagram: www.instagram.com/ partiomestari Partiomestari Yle TV2:lla maanantaisin 1.9. alkaen klo 16.30 ja uusinnat lauantaisin klo 10.00 Pohjan Puhuri 11 12 Pohjan Puhuri Pohjan Puhuri 13 Jottei totuus unohtuisi! Kokkolaan elokuun Tuuleville kokoontui nelisenkymmentä piirin luottamushenkilöä suunnittelemaan tulevaa, kuulemaan ajankohtaisista aiheista ja tietysti myös virkistäytymään. Teksti: Satu Salo-Jouppila Kuva: Janne Seppänen Tuulevien ohjelmaan kuuluu perinteisesti tulevan toiminnan suunnittelu. Elokuun Tuulevien erityistehtävänä on miettiä tulevan toimintasuunnitelman sisältöä sekä tietysti koota ja sovitella tulevan vuoden toimintakalenteri. tovanukasta ja karamellisoituja ananaksia – miten innoissaan luottikset olivatkaan retkikeittimillä kokkaamisesta! Viestintä vahvistettuna Annalla voitti kokkisodan munakkaalla, pitsalla ja vohvelilla. Kokkolassa ensimmäisille Tuulevilleen osallistui medialähettiläs Katriina ”Katti” Kukkonen: ”Tuulevista jäi tosi hyvä fiilis ja oli kiva, että siellä oli järkätty myös virkistävää ohjelmaa sen oman suunnittelun lisäksi.” Katin mielestä kannattaa lähteä Tuuleville: ”Nyt on taas perillä siitä, mitä meillä ja muuallakin partiossa tapahtuu. Tietysti myös tutustui ja tapasi taas partiotyyppejä ja oli mahdollisuus verkostoitua.” Tuulevat ovat hyvä paikka informoida luottamushenkilöitä muiden toiminnanalojen ja muun partiokentän ajankohtaisista aiheista, kuten tulevasta finnjamboreesta, Tuiskusta, verkkopalvelu-uudistuksesta ja seurakuntavaaleista. Vuoden 2016 finnjamboreen johtajat Piitu ja Heikki esittelivät projektia sähköisten välineiden avustuksella. Piirimme luottikset pääsivät projektin esittelyn jälkeen kertomaan omia toiveitaan ja siitä, miten finnjamboree voisi pohjanmaalaista partiotoimintaa tukea. Piirin talvileiri Tuiskun suunnitteluväki oli myös mukana Tuulevilla. Leirin suunnittelu eteni tapahtumassa, ja leirin tekijäjoukko pääsi tutustumaan toisiinsa entistä paremmin. Myös piirin pysyvän organisaation luottamushenkilöt pääsivät kuulemaan, mitä ensi pääsiäisenä tapahtuukaan. Lauantain aikana luottisjoukko oli päässyt kilpailun makuun jo arvailemalla kun- 14 Pohjan Puhuri kin työntekijän työtehtäviä. Luottikset syttyivät kilpailusta ja illemmalla heidät jaettiin toiminnanaloittain kokkisotaan. Ryhmille jaettiin ainesosat, ja pian jo kantautui herkullinen tuoksu retkikeittimistä tuomarina toimineen piirihallituksen nenään. Ryhmät tekivät muun muassa pitsaa, pita-leipää, salaattia, paah- Kokonaisuudessaan Tuulevatviikonloppu oli onnistunut. Jaostot ja ryhmät saivat paljon asioita eteenpäin ja näin parantaa taas lippukuntien toimintamahdollisuuksia. Katti kommentoikin viikonloppua: ”Tuulevilla tuntui, että nyt oli ihan oikeasti osa sitä piirin luottisjoukkoa.” Pohjan Puhuri 15 Partio kuuluu kaikille — Sisut selviävät rajoitteiden kanssa Sisupartio on toiminut Suomessa jo 85 vuotta. Se palkittiin viime vuonna UNICEFin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella. Mutta millaista sisupartio on käytännössä? Teksti: Tiia Hyvälä Sisupartion logo: SP Partio on kaikille avoin harrastus, johon että tällä hetkellä he tekevät suorituksia voi liittyä millainen ihminen tahansa, sudenpentujen jälkimerkeistä. Yhdektaustastaan riippumatta. Sisupartio on sästä kehitysvammaisesta vartiolaisesta tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat koostuva ryhmä kokoontuu joka toinen erityistukea vamman, pitkäaikaissairau- torstai tekemään omanlaistaan partiota. den tai muun ominaisuuden takia. Suo- ”Muokkaamme suoritukset omalle pomessa on noin 60 lippukuntaa, joissa on rukalle sopiviksi. Toisia autetaan enemmän kuin toisia. sisutoimintaa. Pohjanmaalla sisupar- Sisupartiolaisilla on aivan sama päämäärä ja Tärkeää on, että jokainen saa osaltiolaisia on neljässä aatepohja kuin muillakin partiolaisilla. listua tekemiseen”, lippukunnassa. Sarita kertoo. Sisupartiolaisilla on aivan sama päämäärä, partiohenki, partiomenetelmä ja Oulun Koskiveikoissa toimii myös yksi aatepohja kuin muillakin partiolaisilla. sisuryhmä. Perinteikäs sisulippukunta Tarkoituksena on kasvattaa vastuuntun- on alun perin perustettu Lohipadon toisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskun- erityiskoulun lippukunnaksi. Myöhemnan jäseniä. Sisutoiminnassa ikäkausioh- min kun toiminta laajennettiin kaikille jelmaa kuitenkin sovelletaan yksilöiden avoimeksi, sisupartiolaisista tuli vähemvammojen ja rajoitteiden puitteissa hei- mistö. ”Sisupartiolaiset ovat kuitenkin dän toiveidensa ja kykyjensä mukaisesti. tasaveroinen osa lippukuntaamme. RyhSisuryhmässä myös johtajia on useam- mä kokoontuu joka toinen viikko ja osalpia, koska tarve henkilökohtaiseen oh- listuu lippukunnan yhteisiin tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan”, selventää jaukseen on usein suuri. Koskiveikkojen ”Tärkeää on, että jokainen saa osallistua tekemiseen omalla tavallaan.” lippukunnanjohtaja Viivi-Lotta —Sarita Alaruotu ”Emppu” Kivilahti. KoskiveikKauhajoen Kytöveikoilla on Sisusudetkojen sisut suorittavat sovellettua seikniminen sisuvartio. Sisusudet on ollut kailijaohjelmaa, ja Emppu kertoo, että olemassa jo 20 vuotta, ja jäsenet ovat koloille ja kämpälle on esteetön pääsy. 30–60-vuotiaita. Yksi Sisususien kolmesta johtajasta, Sarita Alaruotu, kertoo, 16 Pohjan Puhuri Suomen Partiolaisten sivuilta löytyvässä Sisupartio-oppaassa kehotetaan, että sisupartiolaisen annetaan kuitenkin itse yrittää. Partiossahan tärkeää on oppia oman yrityksen ja erehdyksen kautta unohtamatta ryhmän ja johtajien tukea. Monessa sisulippukunnassa on koettu haastavaksi saada lisää sisujohtajia. Kun sisupartiolaisista harva voi päätyä johtajaksi, on tukea pakko hakea ryhmän ulkopuolelta. ”Laajentaisimme mielellämme sisutoimintaamme, mutta se ei onnistu ilman uusia johtajia”, Emppu kertoo Koskiveikkojen tilanteesta. Jos sisujohtajuus kiinnostaa, valmennusta saa Suomen Partiolaisten järjestämästä sisujohtajakoulutuksesta sekä -päivistä. Empun mukaan pesti on haastava ja monesti toiminta voi olla yksinkertaista, mutta myös palkitsevaa, sillä sisupartiolaiset osoittavat usein muita lapsia herkemmin kiintymystään johtajiaan kohtaan. Sarita ja Emppu mainitsevat, että johtajilla tulee olla halua ja rohkeutta kohdata erilaisuutta. ”Pitkäjänteisyyttäkin tarvitaan: Sisusudet on nyt parikymmentä vuotta säännöllisin väliajoin opiskellut pääilmansuuntia. Tällä hetkellä vartiolaisista kaksi osaa luetella ne ilman enemmän tai vähemmän hienovaraista johdattelua oikeisiin vastauksiin”, Sarita kuvailee. Hän kuitenkin lisää, että ennen kaikkea sisujohtajuus on palkitsevaa. ”Kehitysvammaisilla ihmisillä on paljon annettavaa meille keskivertoihmisille ja me voisimmekin oppia heiltä ilon löytämistä pienistäkin asioista, välittömyyttä ja ystävällisyyttä, sekä rehellistä palautteen antamista. Jos minä saisin päättää, niin jokaisen suomalaisen tulisi olla tekemisissä kehitysvammaisten kanssa ja saada sitä kautta uutta perspektiiviä elämäänsä ja asioiden mittasuhteet kohdilleen.” Sisupartio * Suomessa on noin 450 sisupartiolaista ja 60 lippukuntaa, joissa on sisupartiotoimintaa * Suomessa on kaksi varsinaista sisulippukuntaa, Helsingin Onnikit ja Siniritarit * Pohjanmaalla sisutoimintaa on Koskiveikoilla, Kauhajoen Kytöveikoilla, Ahjopartiolla ja Härmän Tähystäjillä Sarita kertoo, että Sisusudet ovat aina in- noissaan mukana sisukisoissa ja sisupäivillä. Ne ovat hänen mukaansa vuoden kohokohtia sisuille. ”Kovin kauas emme voi esimerkiksi kisoihin lähteä, mutta onneksi lähes joka vuosi myös meidän puolella piiriä järjestetään sisuille edes toinen tapahtumista. Piirin tapahtumissa on hienoa päästä näkemään muita sisuvartiota ja huomata, että kyllä meitäkin vain aika paljon on”, hän kuvailee. Sisupäivä on tänä vuonna 25. lokakuuta ja siellä tavataan uusia ja vanhoja tuttuja partion merkeissä. Sisukisat taas järjestetään usein sudenpentu-seikkailijakisojen yhteydessä. * Sisumerkissä on jalussolmun sisällä sammakko. Sammakko symboloi sisua ja jalussolmu on vahva solmu, jonka vammaton ja vammainen partiolainen yhdessä solmivat * Sisupartion idea on jo Baden-Powellin ajoilta, mutta Suomeen se rantautui 86 vuotta sitten. * Sisupartio on levinnyt kaikkialle maailmaan Uudenlaista materiaalia sisuille Keväällä 2014 valmistui Satu Kivelän opinnäytetyö aiheesta koskettelukirja sisupartiolaisille. Kirjan avulla halutaan kertoa sisupartiolaisille uudella ja käytännönläheisellä tavalla partiotoiminnasta. Aiemmin saatavilla on ollut vain paperisia ja sähköisiä opetusmateriaaleja. - Itselläni ei ole kokemusta sisupartiosta, joten jouduinkin miettimään, miten voin parhaiten kuvata seikkailijan partioihanteita, kertoo Satu. Vammaispartiotyöntekijöiden avulla kirjasta luotiin helposti luettava ja värikäs. Kantavia teemoja ovat luonnontuntemus, päivän hyvä työ ja symboliikka. Kirja on kankainen ja sen teossa on käytetty erilaisia materiaaleja naruista männynoksiin. Sisupartiolaisten lisäksi kirja sopii sudenpentujen ja seikkailijoiden partioon tutustuttamiseen. Tapahtumien järjestäminen sisupartio- laisille vaatii usein hieman lisäsuunnittelua. Kuten Sarita sanoo: ”Pitää huomioida kaikenlaisia asioita”. Esteettömyys kulkureiteillä on yksi erityisen tärkeä osa. ”Sisujen omissa tapahtumissa otetaan huomioon avustamisen tarve, johon menee tietenkin enemmän aikaa kuin muiden retkellä”, Emppu sanoo. ”Kehitysvammaisen on vaikeaa ymmärtää monimutkaisia juttuja, joten on tärkeää, että ohjelma on tarpeeksi selkeää”, Sarita lisää. Myös sisujen yksilölliset erot tulee ottaa huomioon. Jotkut tarvitsevat paljon ohjausta liikkumisessa, toiset syömisessä tai tehtävien suorituksessa. Satu aikoo jatkaa kirjan kehittämistä ohjelmaministerin tehtävässä. Tampereen sisujohtajapäiviltä kerättävän palautteen poh- jalta tehdään muutoksia seuraavaa versiota varten. Tarkoituksena olisi, että eri puolella Suomea ryhdyttäisiin valmistamaan koskettelukirjoja vaeltajavoimin. Tekijöitä varten on koottu ohjeistus, ja myös Satu on valmis pitämään kursseja aiheesta. Teksti: Vuokko Pajukangas Kuvat: Satu Kivelä Pohjan Puhuri 17 Uutta viritystä partiotoiminnalle Monilla pienemmillä paikkakunnilla partiotoimintaa voi uhata lakkauttaminen, kun johtajistoa tai ryhmäläisiä ei ole riittävästi toiminnan ylläpitämiseen. Illinkiertäjät-lippukunta Iistä ja Alavuden Eränkävijät kertovat kokemuksistaan ja siitä, kuinka sammuva lippukunta voi löytää uuden hehkunsa. Teksti: Katariina Mäkiniemi Kuvat: Illinkiertäjät Aikuiset Illinkiertäjien apuna Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimii lippukunta Illinkiertäjät. Lippukunnanjohtaja Seppo Kiviniemi oli muutama vuosi sitten tilanteessa, jossa 25-vuotiaan lippukunnan toiminta oli loppua kokonaan. Suurin osa johtajista vaihtoi opiskelun myötä paikkakuntaa ja uudistunut ikäkausiohjelma aiheutti sen, ettei ryhmäläisiä riittänyt kaikkiin ikäkausiin.”Minusta lakkauttamisajatus tuntui todella pahalta, joten aloin kysellä muutamalta jäljellä olevalta johtajalla, voisivatko he avustaa vielä yhden leirin järjestämisessä ennen lippukunnan lakkauttamista”, Seppo kertoo. Rekry2013-leiri toteutettiin Illinkiertäjien kämpällä, jonne kutsuttiin myös partiosta kiinnostuneita aikuisia. Heitä tuli paikalle runsaasti! Leiri toimi ensiapuna hiipuvalle lippukunnalle, sillä kämpällä käytyjen keskustelujen lopputuloksena oli, ettei toimintaa saa missään tapauksessa lopettaa. Lippukunnan toiminnan herättäminen eloon samanaikaisesti uuteen työhön siirtymisen kanssa oli haasteellista myös Sepolle itselle. Rekry2013-leirin jälkeen Illinkiertäjien jäsenmäärä lähti kuitenkin nousuun uusien aikuisten arvokkaan panostuksen myötä. ”Oikeastaan olen saanut vain sivusta seurata heidän innokasta touhuaan”, Seppo kiittelee. ”Suuri kiitos kuuluu myös uusien vetäjien kouluttajille, jotka lupautuivat opintojensa lomassa kouluttamaan uutta vetäjäporukkaa.” Uusilla ryhmänjohtajilla onkin nyt tarvetta, sillä lapsia olisi tulossa enemmän kuin lippukunta voi ottaa. ”Tänä syksynä alkaa jälleen uusi sudenpentulauma. Ryhmä aloittaa muita ryhmiä myöhemmin syyskuun alussa, jotta sudenpennut ovat saaneet ensin tottua koulunkäyntiin. Vanhoihin laumoihin ja joukkueisiin tulee todennäköisesti 1–2 uutta jäsentä. Arvelen, että jäsenmäärämme ylittää 60 rajan ja se tuo osaltaan haastetta pitää toiminta tasokkaana.” Ryhmät ovat suuria, joten ryhmiä päädyttiin johtamaan kahden aikuisen voimin: ”Silloin on aina kaveri, jonka kanssa voi suunnitella ja vetää ryhmän toimintaa. Siten siitä ei tule niin rankkaakaan.” Illinkiertäjät aikovat aloittaa myös sisupartiotoiminnan, josta on tullut heille toive Iin kunnan kautta. Toiminnan aloittamiseen lippukunta toivoo piiriltä ja muilta lippukunnilta tukea. ”Tarkoitus olisi, että saisimme sisupartioiltoja järjestymään vaikkapa kerran kuussa”, lippukunnanjohtaja miettii. Kaikin puolin lippukunnan tulevaisuus näyttää hyvältä, eikä tehty työ ole mennyt hukkaan. markkinointia vähän toppuutellakin, jottei uusien tulijoiden määrä kasvaisi liian suureksi”, kertovat nykyään sihteerinä toimiva Ella sekä lippukunnan nykyinen lippukunnanjohtaja Maarit Kaitola. Tällä hetkellä lippukunnalla on noin 70 jäsentä ja viikoittain kokoontuu yhteensä kuusi ryhmää. mielenkiinto säilyy. ”Aikuiset eivät saa jäädä partiossa pelkän työmyyrän rooliin, vaan heille pitää antaa mahdollisuus hullutella ja nauttia harrastuksesta. Liian tiukat ohjeet ja säännöt eivät sovi ainakaan meidän porukalle. Esimerkiksi partio-ohjelmaa sovellamme omiin toimintatapoihimme sopivaksi.” Maarit toivoo uusia aikuisia mukaan partio- toimintaan. Vain siten toimintaa on mahdollista laajentaa ja pitää käynnissä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä sekä aikuisilla että lapsilla riittää kuitenkin intoa, joten AEV:n toiminta näyttää turvatulta ainakin lähitulevaisuudessa. Tätä kirjoittaessa ei syksyn toimintaa ole vie- Erityisesti väki on innostunut retkeilemään lä aloitettu. Tällä hetkellä kaikkien mukana olevien aikuisten työ ja elämäntilanne on sellainen, että vastuuta ryhmistä kantaa useampi, jotta viikoittaiset kokoukset saadaan pyörimään. Naisten mielestä toiminta kannattaa pitää varsin rentona, jotta aikuisten lippukunnan omistamassa saaressa. Ensimmäiset yöretket sinne tehtiin jo parin kuukauden kuluttua toiminnan käynnistämisestä, ja huhtikuun alussa yli puolet lippukunnan jäsenistä vietti saaressa pääsiäisleiriä ja yöpyi talviteltassa. Entiset partiolaiset aktiivisina Alavudella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Alavudel- la on sama ongelma kuin monilla muilla maaseutupaikkakunnilla: Nuoret muuttavat opintojen vuoksi pois paikkakunnalta. Seudulle palaavilla nuorilla aikuisilla on puolestaan edessään perheen perustaminen, joten heitä on vaikea saada lippukunnan toimintaan, ja toiminta hiipuu. Näin kävi Alavuden Eräveikkojen toiminnalle reilu 10 vuotta sitten. ”Lippukunnan toiminnassa oli säännöllisesti mukana vain yksi aikuinen. Kun johtoon ei löytynyt muita, kävi lippukunnan johtaminen kolmen pienen lapsen äidille liian raskaaksi ja toiminta loppui”, kertoo silloinen AEV:n lippukunnanjohtaja Ella Nurmi. Uudestaan toiminta virisi, kun oikeat ihmi- set sattuivat kohtaamaan. Muutaman miehen ideasta syntynyt ajatus levisi nelikymppisten, entisten partiolaisten keskuudessa ja noin puolen vuoden kypsyttelyn jälkeen lippukunta polkaistiin uudelleen pystyyn vuoden 2013 alussa. Toimintaa käynnistettäessä partiosta järjestettiin infotilaisuus ja myös paikallislehdessä oli asiasta juttua. Toiminnan käynnistyessä mukaan saatiin nelisenkymmentä 7 –12-vuotiasta lasta. ”Syksyllä piti Partiolaisten SM-kilpailut 2016 Pohjanmaan Partiolaisilla on kunnia isännöidä syksyllä 2016 partiotaitojen SM-kisoja. Kilpailemaan saapuvat maamme eliittijoukot, jotka halajavat päästä kilvoittelemaan kilpailuvartioiden paremmuudesta. WANTED: Projektinjohtaja/projektinjohtajapari Kyseinen projekti on selkeä kokonaisuus. Ohjausta ja tukea pestiin on luvassa muun muassa piirin kilpailujaostolta. Lisätietoja: kilpailujaoston pj Laura Korppinen 0400587439 laura.korppinen@pohjanmaa.partio.fi tai projektiministeri Pekka Väkiparta 0405048021 pekka.vakiparta@pohjanmaa. partio.fi 18 Pohjan Puhuri Pohjan Puhuri 19 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Pohjanmaan Partiolaiset ry:n syyskokous järjestetään lauantaina 4.10.2014 Oulun uudella seurakuntatalolla, Isokatu 17 (2. krs), klo 13.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen pykälän 4 mukaiset asiat. Syyskokouksen yhteydessä järjestetään koulutusvastaavan koulutus sekä Lippukunta lööppeihin ja Näin saat lisää johtajia -koulutukset. Tervetuloa vaikuttamaan! Pohjanmaan Partiolaiset ry:n hallitus Matkahaaveita osa 6 Ulkomaanprojekti näytti partion kansainvälisyyttä Vaeltajaryhmä Halinallet kävivät Sveitsissä ulkomaanprojektin matkaosan tiimoilta. Matka suuntautui Kanderstegin kansainväliseen partiokeskukseen ja Geneveen. Pari vuotta kestäneestä projektista enää on jäljellä reissun paketoiminen raportin muodossa ja muisteluviikonloppu. Saavuttuamme Sveitsiin ihmettelimme olimme reilusti etelämpänä kuin Suo- he luulevat, että täällä kaikki ovat kovia jo junalla matkustaessamme paikallisia korkeuseroja: Ilmajoen Santavuori kalpeni melko reilusti Alpeille. Maisemien ihailuun ei erityisesti Alpeilla kyllästytty missään vaiheessa. mi on. Pääsimme Kanderstegissä myös suomalaiseen saunaan, mikä oli mukava kokemus kiipeilypuistossa vietetyn sateisen ja viileän päivän jälkeen. Sveitsin itäosissa oli reissumme aikaan tuureihin: Kanderstegissä järjestettiin kansainvälisiä illanviettoja ja tapasimme Genevessä paikallisia partiolaisia. Suomesta esittelimme pää-olkapää-peppulaululeikin ja tietysti salmiakkia ja ruissipsejä. Me viljelimme ulkomaalaisille väärää mielikuvaa suomalaisista, sillä nyt kovia tulvia, emmekä Kanderstegissäkään säästyneet vesisateilta. Haastetta reissuamme varten pakkaamiseen tuottivat Suomen pitkään jatkuneet helteet – oli aika vaikea ymmärtää, että Alpeilla ei ole yhtä lämmintä ja poutaista, vaikka Teksti: Tiia Tuhkasaari Kuva: Meeri Rasivirta Teksti: Halinallet Tutustuimme Sveitsissä muihin kult- tanssimaan. Vai onko niin, että suomalaiset partiolaiset ovat kovia tanssimaan? K okonaisuudessaan suosittelemme Sveitsiä ulkomaanprojektin kohdemaaksi! Kanderstegissäkin kannattaa vierailla, mikäli haluaa kokea hurmaavat Alpit ja samalla tutustua maailman eri kolkista tuleviin partiolaisiin. Genevessä hienointa oli itsenäisyyspäivän vietto. Mikä murre? Ystävä maailmalta Ei olla elläessään koettu semmosta päevää kun eilettäin. Joku kujjeilija oli teheny mahottoman källin. Melekeen säikähettiin, kun lompsa oli hukassa! ”Elekäähän tyttäret hättäilkö!”, emäntä sano. Kuitennii asioilla on tapana lutviintua, ja vaikka ei kehattu etes ehtiä, löyty lompsa jostahi loukosta. Kyllä ny passaa taas olla! Missä päin piiriä lompsa oli hukassa? a)Oulussa b)Raahessa c)Kuusamossa 20 Pohjan Puhuri Käy vastaamassa piirin nettisivuilla! Haluatko keksiä seuraavan murre-arvauksen? Laita sähköpostia toimitukseen! Edellisen numeron murre-arvauksessa kuvailtu maisema löytyy Kälviältä KeskiPohjanmaalta, eli oikea vastaus oli b. Pohjan Puhuri 21 Adventtikalenterilla on uusi kuvittaja Hankintaako uusi kamiina vai lähdetäänkö maailmanjamboreelle? Adventtikalenterikampanja on suomalaisen partion merkittävin varainhankintakampanja. Suurin osa tuotoista menee suoraan lippukunnille. Adventtikalenterikampanjassa kerätyille varoille on hyvin erilainen merkitys eri lippukunnissa. Toiset lippukunnat perustavat koko vuoden toiminnan adventtikalenterien myynnistä saaduille euroille kun taas toisille se on mukavaa lisärahaa. – On hätkähdyttävää nähdä, miten moninaisiin asioihin lippukunnat käyttävät rahaa, adventtikalenterikampanjasta vastaava yhteyskoordinaattori Tarja Isola toteaa. Perustoiminnasta suuriin tapahtumiin Viime vuoden kampanjassa suosituin rahojenkäyttökohde oli ryhmien viikkotoiminta. Tämän vuoden partiolaisten adventtikalenterin takaa löytyy 31-vuotias Noora Katto, joka halusi tuoda kuvaan värikkyyttä ja lämminhenkisyyttä. Adventtikalenterin kuvittajaa etsittiin tällä kertaa avoimen hakuilmoituksen kautta. Noora Katto päätti hakea kuvitustyötä kalenterin mielenkiintoisuuden ja tunnettavuuden vuoksi. – Partiolaisten adventtikalenteri on minulle siinä mielessä tuttu tuote, että juuri viime vuonna ostin kalenterin pieniltä partiolaisilta, jotka tulivat sitä myymään kotiovellemme. Kalenterin kuvittaminen on aivan mahtava tilaisuus, Katto hehkuttaa. Katto kuvailee kuvitustyyliään lämminhenkiseksi, värikkääksi ja lapsenmieliseksi. Aiemmin hän on kuvittanut muun muassa Viisi villiä Virtasta -kirjasarjaa, opetusmateriaalia Reilulle Kaupalle sekä tehnyt erilaisia tilaustöitä AngryBirds -pelistä tunnetulle Roviolle. – Laumat ja joukkueet järjestävät keräämillään varoilla esimerkiksi oman retken tai toimintapäivän, eräs asiamies kertoo. Useammassa lippukunnassa varoja käytetään uusin retkeilyvälineiden hankintaan – ehdottomasti suosituin yksittäinen hankittava tavara oli teltta. hyötyä tässä, lippukunnan asiamies kiittelee. Oma lukunsa ovat lippukunnat, joissa jokainen liikenevä euro käytetään oman kämpän tai aluksen kunnostamiseen. – Koko lippukunnan saama tuotto menee lippukunnan veneen kansiremonttiin, yhdestä meripartiolippukunnasta kerrotaan. Rahaa kerätään myös isoihin tapahtumiin, kuten Suurjuhlaan, Japanin maailmanjamboreeseen sekä oman piirin tai alueen leiriin. – Kertoipa yksi lippukunta aloittaneensa varainkeruun jo viime vuonna vuoden 2016 finnjamboreeta eli seuraavaa suurleiriä varten, Isola kertoo. Lippukunnan hallituksen kannattaakin viimeistään nyt laittaa viisaat päänsä yhteen ja miettiä, mikä olisi oiva kohde juuri teidän lippukunnallenne. Kohde kannattaa tuoda rohkeasti esiin myös myyntitilanteessa. Kohde kiinnostaa myös ostajia Eräässä lippukunnassa kampanjasta oli erityisen paljon iloa: – Tällä hetkellä lippukuntamme selkein kohde on talouden tasapainottaminen. Adventtikalenterikampanjasta oli todella paljon – Asiakkaat arvostavat, kun he tietävät, mihin raha oikeasti menee. Ja moni saattaa pyörtää kielteisen ostopäätöksensäkin, kun kuulee, että näillä rahoilla rakennetaan huussi ensi kesänä leirialueelle, Isola muistuttaa. ANSIOMERKKIEHDOTUKSET Tairetahan yhyres! TARPOJIEN TAITOPÄIVÄT 1.-2.11. Kauhavalla Viikonlopun aikana on luvassa niin seikkailua kaupungilla pohjalaisen hengen mukaisesti kuin partiomainen yöpyminen kamiinateltan lämmössä. Sunnuntaipäivä toteutetaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Ohjelmaa on kenttäradiosta ensiapuun ja puujaloista ammuntaan halukkaille hyvässä opastuksessa. Monet lippukunnat käyttävät keräämänsä rahat retkiin ja leireihin sekä kalustohankintoihin. 22 Pohjan Puhuri Adventtikalenterikampanjassa kerättyjä rahoja käytetään usein kansainvälisiin partiomatkoihin, kuten maailmanjamboreeseen. Kuva on Explorer Beltiltä Saksasta. Ilmoittaudu mukaan 12.10. mennessä. PIIRITOIMISTOON Jäikö ansiomerkkien syyskuun 15. päivän haku väliin? Ei hätää! Seuraava hakuaika on 15.11. Tässä haussa ovat mukana myös kerran vuodessa myönnettävät Mannerheim-merkit. Muistathan toimittaa hakemuksesi neljänä (4) kappaleena Oulun piiritoimistoon. Lomakkeita ja lisätietoa saat osoitteesta www.pohjanmaa.partio.fi/ansiomerkit. Pohjan Puhuri 23 OSOITEREKISTERI: Pohjanmaan Partiolaiset ry. Oulun toimipaikka. Lehteä postitetaan 1 kpl / partiotalous. Toimintakalenteri Syyskuu 15.-21. Woomal 2 - Afrikkapäivät lippukunnissa 19.-21.Erätaito 1 -kurssiOulainen 19.-21.Akela- ja sampokurssiLapua 19.-21.Tarpojien vaellusSuomussalmi 20.-21.LuotsikoulutusLapua 21. Rauhanpäivä lippukunnissa 26.-28.SamoajavaellusOulu Lokakuu 1. Navakka 10/2014 DL 3. Pohjan Puhuri 5/2014 DL 4.SyyskokousOulu 4.-5. Raulin Riimit - partiotaitojen SyysSM-kilpailut 4. Näin saat lisää johtajia -koulutus syyskokouksen Salo yhteydessäOulu 4. Koulutusvastaavakoulutus syyskokouksen yhteydessäOulu 4. Lippukunta lööppeihin syyskokouksen yhteydessä Oulu 6. -9.TonttutapaaminenVaasa, Seinäjoki, Oulu, Yliviestka 10.-12.Akela- ja sampokurssiOulun seutu 10.-12.PartiokouluttajakoulutusOulun seutu 17.-19. VaeltajaVisio 18.-19. Jamboree on the Air/Internet - lippukunnissa 24.-26.Partiotaitokilpailujen järjestämiskurssikeskellä/pohjoisessa 25.Sisupäiväetelässä Viikko 44Pohjan Puhuri 5/2014 ilmestyy
© Copyright 2024