No 4 - Le m mi k k i k i ssoj en äänenk annattaja - 2 0 1 5 - © M SD An i ma l He a l th HANNA LEPPÄNEN Rokotus on kissalle jopa tärkeämpi kuin koiralle Vielä nykyaikana, Suomessa, monen kissan elämä päättyy ennen-aikaisesti, vaikka rokottamalla se olisi voinut ilahduttaa omistajaansa vielä vuosia. Tappava kissarutto voi levitä jopa sisäkissaan. Hyvä hiirikissa jatkaa menestyksekästä työuraansa eläkepäiviin saakka, kun sen perusrokotuksista huolehditaan. Eikä pidä unohtaa, että raivotautia tavataan heti maamme itärajan takana. Vastuullinen kissanomistaja perusrokottaa kissansa pennusta lähtien. Oma eläinlääkäri antaa lisäohjeita. KISSA TULEE TALOON - MITEN KISSASTA JA KOIRASTA KAVERIT? ULKONA JA SISÄLLÄ OLEILEVA KISSA PITÄÄ MADOTTAA YLLÄTTÄVÄN TIHEÄSTI s.7 IVÄ KIS S ROKOTUS PÄ AN © MSD Animal Health 10 .l o k t akuu a Lisätietoja kissojen rokotuskampanjasta: www.facebook.com/KissanRokotuspaiva www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva Rokotettu kissa tulee kello kaulassa s.3 MARIA SEGERCRANTZ Joulupukin tuoma Täplä-kissa tottui koirakavereihin hyvin suunnitellun ja toteutetun tutustumisjakson avulla. Nyt koirat ja Täplä-kissa ovat yhtä laumaa ja sekä leikkivät että nukkuvat yhdessä. s.8-9 KISSASANOMAT FI/NTO/0815/0003 MSD Animal Health Intervet Oy 2.9.2015 ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN Martina Reims toimitusjohtaja 10 .l o k akuu ta KISSASANOMAT Seppo Saari eläinlääkäri Ilmestyy 1 kerran vuodessa Painosmäärä: 25 000 kpl Julkaisija: MSD Animal Health Intervet Oy Keilaranta 3, PL 86 02151 ESPOO Puh. 010 2310 750 email info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi Taitto: Musta Ori/Irina Keinänen Paino: Salon Lehtitehdas/ Salon Seudun Sanomat Oy KISSOISTA PIDETÄÄN YHÄ PAREMPAA HUOLTA Kissat kasvattavat asemaansa lemmikkinä vuosi vuodelta. Samaan aikaan myös ihmisten tietotaito kissojen hoidossa lisääntyy. Kissan vieminen säännöllisesti eläinlääkäriin rokotettavaksi ei ole enää poikkeus vaan tehosterokotukset muistetaan. Samoin hoituvat myös säännölliset madotukset. Kissa on useissa perheissä yksi perheenjäsenistä ja sille halutaan kaikkea parasta. Kissan hyvään hoitoon ja laadukkaaseen ravintoon panostetaan ja kynnys mennä eläinlääkärille kissan kanssa on matala, kun epäillään, että kaikki ei ole kunnossa. Kissa voi elää helposti 15-20 vuotta ja hyvällä hoidolla kissa viettää lukuisia laadukkaita seniorivuosia. Kissaystävien iloksi voimme myös kertoa, että muutama suomalainen klinikka on saanut Kissaystävällinen klinikka sertifikaatin (Cat Friendly Clinic), jonka myöntää ISMF, maailman johtava eläinlääketieteellisten asiantuntijoiden muodostama järjestö, joka on omistautunut edistämään kissojen terveyttä ja terveydenhoitoa. Antoisia lukuhetkiä tämän Kissasanomien neljännen numeron seurassa. Pidetään kissoista hyvää huolta. Martina Reims Tiina Tähkäpää markkinointikoordinaattori toimitusjohtaja SE OIKEA Suhteeni avomieheeni on melko tuore. Kuten kaavaan kuuluu, pesärakennusviettini ajamana otin aika pian yhteiseen kotiin muuton jälkeen puheeksi lemmikin hankkimisen. Pahaa aavistamatta. Olen aina ollut eläinrakas. Eli se tyttö, joka hoitaa itsenäisesti perheen eläinten eläinlääkärikäynnit, madotukset, tarvikkeet ja niin edelleen. Ja asuu naapurissa kissojen ja koirien heidän eläintensä kanssa isäntäväen ollessa lomilla. S.6-7 jo perusteluja hylkäyksille.Vastauset tyrmäsivät tyyliin: ”Sen kissan naaman pitää miellyttää mua. Toi kissa näyttää jotenkin vanhalta.” Uskomatonta. Vanhan näköinen 8 viikkoinen kissa. tietenkin Molly on sen kaiken vaivan arvoinen, niin kaunis, viisas ja varmasti tosi hyvä hiirikissa. Ihan hiukan olen ajatellut, että mies kokeili kissanhankintaintoani ja lopulta luovutti. Saakoon kissansa Tämä tarina voisi tietenkin päättyä kun kerran haluaa. Sama se, meillä niin, että olisin valinnut jollain reis- on ihanaa kun löhötään kolmestaan sulla kissan ja jättänyt miehen valit- sohvalla ja katsotaan leffaa. sematta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lopulta Se Oikea ja mieheni - Hannakatsoivat toisiaan silmiin. Näin harmaa tyttökissa muutti meille. Ja HANNA LEPPÄNEN Päädyimme aika pienen suostuttelun jälkeen kissan hankkimiseen. Selvä, minä hankin kissan ja hoidan sen, molemmat nauttivat seurasta. S.8-9 Toivessani oli ensijaisesi harmaa kissa, koska ne ovat mielestäni todella kauniita ja lapsuudenkodissanikin on sellainen tasaisen harmaa kaunotar. Miehellä ei odotetusti ollut mitään väri- tai karvanlaatutoiveita. Aloitin netin selailun, kyselin kavereilta ja niin edelleen. Aikaisin keväällä kissanpentuja oli vielä vähän tarjolla, muuta kevään edetessä oli jo valinnanvaraakin. Mutta se valinta: yllättäen mies halusi nähdä jokaisen kissan kuvan ennenkuin menen sitä katsomaan tai ainakin ennen päätöksentekoa. Eikä siinä kaikki: vaikka nöyrästi esittelin toinen toistaan söpömpiä ehdokkaita, niistä yksikään ei kelvannut. Hän lähti jopa mukaan katsomaan pentuja, mutta ei kelpuuttanut niistä yhtään. S.12-13 Kevään pentueet jo hupenivat. Yritin malttaa mieleni ja muistaa, että yhteistä lemmikkiä me olemme hankkimassa. Hammasta purren jatkoin kissojen esittelyä ja vaadin Neiti täydellinen (ehkä hiukan pikkuvanha katse?) ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN KISSASANOMAT 2015 10 3 .l o k akuu ta ULKONA LIIKKUVIEN KISSOJEN JA LAPSIPERHEIDEN KISSOJEN LOISHÄÄTÖÖN TULEE KIINNITTÄÄ ENITEN HUOMIOTA Onko sängyssäsi nukkuva kissa madotettu? METSÄSTÄVÄ KISSA Mitä loisia? Suolinkais- ja heisimatotartunta ovat todennäköisiä. IRINA KEINÄNEN Suositeltava hoito: Metsästävällä kissalla on lähes aina loisia. Kissan pitäminen loisvapaana edellyttää tiheää loishäätöä. Ulostenäytteen otto, tutkiminen ja tuloksen mukainen hoito on suositeltavinta. SISÄKISSA Mitä loisia? Suolinkaistartunta on mahdollinen. Jos kissoja on useita ja tai kissa tapaa myös muita kissoja, giardia on todennäköisin loinen. Suositeltava hoito: Ulostenäytteen otto, tutkiminen ja tuloksen mukainen hoito on suositeltavinta. Näytteenottotiheys tilanteen mukaan esimerkiksi kahdesti vuodessa. NÄYTTELYKISSA Mitä loisia? Jos näyttelykissa asuu monikissataloudessa, giardia on todennäköisin sisäloinen. Suositeltava hoito: Säännöllinen loishäätö lääkkeellä, joka tehoaa suolinkaisiin. Ulostenäytteen tutkiminen säännöllisesti on aiheellista. Lapsiperheessä elävä Takku, 14, oleilee vapaasti kotona missä tahansa ja metsästää aktiivisesti ulkona. Sen vastustuskyky loisia vastaan on heikko ja loishäätö on tarpeen jopa kuukausittain. KISSAN ELINYMPÄRISTÖ ON RATKAISEVA TEKIJÄ SEN LOISHÄÄDÖN TARPEESSA. VAPAASTI ULKOILEVALLE KISSALLE PERINTEINEN MATOLÄÄKE KAKSI KERTAA VUODESSA EI RIITÄ. MYÖS SISÄKISSALLA VOI OLLA LOISIA. IRINA KEINÄNEN Eläinlääkäri Seppo Saari toteaa, että loisia on selvästi eniten kissoilla, jotka ulkoilevat vapaasti ja pyydystävät hiiriä. Muillakin kissoilla, kuten näyttelyissä käyvillä rotukissoilla, voi olla loisia. Kissan matoja on useita lajeja. Heisimatoja kissat saavat hiiristä. Suolinkaisia ne voivat saada lähes mistä tahansa. Tahmeapintaiset suolinkaisen munat tarttuvat helposti tassuihin, joista kissa ne sitten nuolee. Suolinkaisen munia voi kulkeutua myös sisäkissan ulottuville ihmisten mukana esimerkiksi kengissä. Vähän tuntemattomampi loinen on giardia, joka tarttuu kissasta toiseen. Sitä tavataan erityisesti näyttelyissä käyvillä kissoilla tai kissoilla, jotka ovat muuten tekemisissä useiden kissojen kanssa. Giardiatartunta on yleensä oireeton. Kissan suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen. Kissan suolinkaisesta ihminen ei tosin saa matoja, mutta voi oirehtia muuten. Tätä taustaa vasten Seppo Saari yhtyy eurooppalaisten asiantuntijoiden suositukseen: – Varsinkin lapsiperheessä asuva kissa pitäisi madottaa useamman kerran vuodessa, jopa kuukausittain. Loistilanteen voi myös tutkia Kotikissan loistilanteen voi tarkastaa viemällä ulostenäytteen eläinlääkäriasemalle tai lähettämällä sen määritykseen perehtyneeseen laboratorioon. Loisnäytteestä tutkitaan sen mahdollisesti sisältämiä loiseläinten munia ja niiden määrän perusteella arvioidaan kissan loislääkintätarvetta. Lähtökohtaisesti ulkona liikkuva kissa tarvitsee matolääkkeen joka tapauksessa, mutta loistilanteen tarkistuksella voidaan vahvistaa lääkitsemisen riittävyyttä. Sisäkissan tai esimerkiksi näyttelyissä käyvän kissan kohdalla loistutkimus ennen lääkitsemistä on erittäin suositeltavaa. Kissalle voi ostaa matolääkkeen apteekista ilman reseptiä. Apteekin henkilökunta osaa tarvittaessa auttaa oikean lääkkeen valitsemisessa. Matolääkepakkauksessa myös ilmoitetaan mihin loisiin lääke tehoaa. Jos kissalle on mahdotonta antaa suun kautta matolääkettä, kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin. Loishäätöön voidaan nimittäin käyttää myös iholle annosteltavia paikallisvaleluliuoksia. Toksoplasma on kissan loinen, joka voi tarttua ihmiseen. Erityisen ongelmallinen se on raskaana oleville naisille ja voi aiheuttaa kehityshäiriöitä tai jopa sikiökuoleman. Tavalliset toksoplasmatartunnan oireet ovat flunssatyyppisiä, mutta myös mahdollinen yhteys skitsofreniaan on ollut viime vuosina esillä. Ihminen saa toksoplasmatartunnan useimmiten jostain muualta kuin suoraan kissasta, esimerkiksi raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta tai huonosti pestyistä vihanneksista tai juureksista. Käytännössä se tarkoittaa, että ieen Hyg iset k e t pulli töam t y ä rtak vihanneksissa on multaa, johon kissa on joskus ulostanut. Tutkimusten mukaan noin puolet suomalaiskissoista on saanut jossakin elämänsä vaiheessa toksoplasmatartunnan, ja erittää taudinaiheuttajia tartunnan jälkeen 1-2 viikkoa. – Lemmikkikissa ei ole normaalitilanteissa terveysuhka raskaanakaan oleville. Toksoplasmatartunnan välttämisessä on olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen mitä suuhunsa laittaa – erityisesti raskausaikana, Seppo Saari neuvoo. Korvan puhdistusaine koiralle ja kissalle Hajuton Hellävarainen Kosteuttava Toksoplasma on kissan loisista pahamaineisin Kun kissan loiset nousevat julkisuuteen, on kyse yleensä toksoplasmasta. Saatavana Apteekista ja elänlääkäriltä ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu ta 4 Kissa lomalla lemmikkihotelliin OMEGA-3 Korkealaatuinen kalaöljy syvän meren rasvaisista kaloista (makrilli, silli, sardelli) - korkea Omega-3 pitoisuus, 1 ml sisältää 276 mg omega-3 rasvahappoja, josta EPA 166 mg, DHA 110 mg - miedontuoksuinen ja maistuva - innovatiivinen, hanalla varustettu muovipakkaus - helppo ja siisti käyttää ja hävittää - täytetty typpiatmosfäärissä hapettumisen estämiseksi - estää myös valon ja ilman aiheuttaman hapettumisen Obersten Omega-3 valmisteen monityydyttymättömät rasvahapot ovat hyväksi iholle, karvapeitteelle, verisuonille ja aivoille sekä nivelille. Annostelu, koirat: 0-15 kg, 5 ml/ pv 15-30 kg 10 ml/ pv yli 30 kg 15 ml/ pv ” Kissalle kannattaa pakata mukaan kissahotelliin esimerkiksi oma peti, jossa se on tottunut nukkumaan. TIINA TÄHKÄPÄÄ Obersten Tassuvaha Vedetön tassuvaha koirille ja kissoille Tassuvaha sisältää luonnollisia yrttejä. Ravitsee ja suojaa tassuja, imeytyy nopeasti. Jälleenmyynti: apteekit, eläinlääkärit, Musti&Mirri -liikkeet Markkinointi: www.biofarm.fi Kun omistaja lähtee loma- tai työmatkalle, vaatii lemmikin hoito aina omat järjestelynsä. Jos lähipiiristä ei löydy lemmikille hoitajaa, voi lemmikin viedä hoitoon lemmikkihotelliin. Kissa kiintyy paikkaan ja siksi usein sopeutuu muutoksiin koiraa hitaammin. Kun kissan hotellimatka suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti, voi omistaja lähteä rauhallisin mielin omalle matkalleen. Koska kissoilla kestää hetki tutustumiseen, on hyvä käydä kissan kanssa hoitopaikassa etukäteen. Jos kissa on kovin arka, voi myös miettiä yhden/kahden yön tutustumisaikaa ennen oikeaa majoitusaikaa, suosittelee Lemmikkihotelli Tassu&Tassun omistaja Susanna Paavilainen. Useimmat hoitolat tarjoavat majoituksen ja hoidon lisäksi perusruoan. Jos kissalla on erikoisruokavalio, on parasta viedä omat ruoat mukana. Pari ensimmäistä hotellipäivää menee aina totutellessa ääniin, mutta hyvin pian kissa ottaa jo kontaktia hoitajiinsa esimerkiksi puskemalla. keet myös muistettavat pakata mukaan. Jos kissalla on diabetes, on hyvä myös varmistaa etukäteen, että henkilökunta osaa insuliinin pistämisen. Koska paikka on tärkeä kissalle, kannattaa myös ottaa mukaan vähintään oma peti, mutta myös muita tavaroita, joissa on kissalle tuttuja tuoksuja. Omat tavarat ovat erityisen tärkeitä silloin kun kissa on arka. Kissan sopeutumista hoitopaikkaan voi helppottaa myös erilaisilla rauhoittavilla valmisteilla, joita saa sekä eläinlääkäreiltä että apteekeista. Mm. lehmänmaidosta valmistetusta ja reseptivapaasta Zylkènestä on hyviä kokemuksia kissojen eroahdistuksen Mitä kissan hoidossa. Pari ensimmäistä hotelmatkalaukkuun pitää lipäivää menee aina totutellessa pakata? ääniin, mutta hyvin pian kissa Jos kissalla on lääkitys, on lääk- ottaa jo kontaktia hoitajiinsa mm. puskemalla. Matkailu avartaa Lemmikkien hoitopaikkoja on runsaasti ympäri Suomea, joten apua matkailevalle omistajalle löytyy kyllä. Lemmikkihotelli Tassu&Tassu sijaitsee sekä Helsingissä että Mäntsälässä. Helsingin hotellilla on 37 huonetta koirille ja 13 kissoille. Kissavieraita on hotellilla muutamista päivistä useaan kuukauteen. Jotkut kissavieraat viihtyvät hotellilla niin, että omistajien ihmetykseksi kodin kiukkupussista tulee kehräävä lempeys ja onpa jopa kolli löytänyt toisesta kollista uuden ystävän. Lomailu voi siis avartaa myös kissan elämää. ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 KISSASANOMAT 2015 5 MARIA SEGERCRANTZ Mikäli kissasi ulkoilee alueella, jossa esiintyy runsaasti punkkeja, kannattaa kissan punkintorjunta ottaa puheeksi oman eläinlääkärivastaanoton henkilökunnan kanssa. .l o k akuu ta IHOLLE KIINNITTYNYT PUNKKI KANNATTAA AINA IRROTTAA Naaraspuutiainen imee verta yleensä noin viikon ajan ja irrottautuu sen jälkeen muniakseen maanpinnan karikekerrokseen. Verenimentäviikon alkupäivät punkki ikään kuin valmistelee verenimemistapahtumaa ja vastaavasti viimeiset päivät punkki imee verta tehokkaasti. Riski saada puutiaisvälitteinen infektiotauti kulkee linjassa näiden päivien kanssa: riski taudin siirtymisestä punkista kissaan on merkittävästi pienempi juuri kiinnittyneen punkin kohdalla kuin verenimemistapahtuman loppupäivinä. Siis, mitä pikemmin punkki poistetaan iholta, sitä pienempi on tartuntatautiriski. Esimerkiksi borrelia- ja anaplasmabakteerit vaativat siirtyäkseen yleensä punkilta päivän tai kahden kiinnittymisajan. Punkin kantamat tartuntataudit ovat peräisin punkkien aiemmista veriaterioista Punkit eli puutiaiset ovat myös kissojen riesa SEPPO SAARI Viime vuosina mediassa on ollut paljon uutisia ja artikkeleita punkkien yleistymisestä Suomessa ja punkkien levittämistä taudeista. Uutisoinnin keskiössä on ollut ihminen ja yhä useammin myös koira, mutta punkit imevät verta myös kissoista. Kissat liikkuvat paljon vapaana ja heinikoissa ja tuovat punkkeja mukana retkiltään sisätiloihin, jolloin mm. pienet lapset voivat saada punkin iholleen. Karvapeitteensä tiptopkunnossa pitävä kissa löytää usein itse ihoonsa kiinnittyneet punkit ja irrottaa ne etuhampaittensa avulla. Siksi kissasta löytää punkkeja kiinnittyneenä tavallisimmin niiltä ihoalueilta, jotka ovat kissan hampaiden ulottumattomissa, usein leuan alta. Kissalla on hyvä vastustuskyky meillä Suomessa esiintyviä puutiaisvälitteisiä tartuntatauteja vastaan. Mutta myös kissa voi sairastua. Vaikka punkit voivat olla aktiivisia muutaman plusasteen lämpötilassa, punkkikausi 2015 alkaa olla lopuillaan. Tulevia punkkikausia silmällä pitäen kokosimme tietoiskun puutiaistartunnoista, niiden levittämistä sairauksista sekä puutiaisten torjunnasta kissalla. Kissa vastustaa tehokkaasti useimpia Suomessa esiintyviä punkkivälitteisiä sairauksia Tärkeimpiä Suomessa esiintyvä punkkien levittämiä infektiotauteja ovat anaplasmoosi, borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Näistä herkimmin kissalle oireita aiheuttava on anaplasmoosi. Taudin aiheuttaa Anaplasma phagocytophilum -bakteeri ja sairaustapauksia on diagnosoitu myös suomalaiskissoilta. Kliiniset oireet ilmenevät yleensä 1-2 viikon kuluttua tartunnasta. Taudinkuva voi olla hyvin vaihteleva; tavallisimpia oireita ovat äkillinen kuume ja ruokahalun menetys. Tauti voidaan luotettavasti diagnosoida eläinlääkärillä laboratoriotestien perusteella. Hoitona käytetään tavallisimmin tetrasykliiniä. Borrelioosi on toinen yleisesti puutiaisiin liitetty infektiotauti. Vaikuttaa siltä, että kissa saa varsin herkästi borreliatartunnan punkeista. On tavallista, että kissalta löytyy laboratoriotutkimuksissa borreliavasta-aineita. Kliinisesti oireilevaan borrelioosiin kissa kuitenkin sairastuu ani harvoin – jos koskaan. Ainoastaan joissakin erittäin harvinaisissa tapausselostuksissa borrelialla on otaksuttu olleen yhteys kissalla todettuun moninivel- tai aivokalvontulehdukseen. Pahamaineinen flaviviruksen aiheuttama puutiaisenkefaliitti eli puutiaisaivokuume voi tarttua kissaan sairastuttamatta kuitenkaan sitä. Koirien punkkilääkkeet voivat olla kissalle hengenvaarallisia Valittaessa kissalle punkintorjuntalääketta on ehdottomasti varmistettava, että lääke sopii kissalle. Osa koiralle tarkoitettavista punkintorjuntavalmisteista sisältää vaikuttavana aineenaan pyreitroidiryhmän aineita, tavallisimmin permetriiniä tai deltametriiniä, jotka ovat kissalle hengenvaarallisia. Suomessa ilmenee vuosittain tapauksia, joissa kissan omistaja on vahingossa annostellut kissan iholle permetriiniä sisältävää, koirille tarkoitettua, paikallisvaleluliuosta. Permetriiniä sisältävät paikallisvaleluliuokset eivät juurikaan imeydy iholta, mutta ihoaan nuoleva kissa saa aineita herkästi ruuansulatuskanavaansa usein kohtalokkain seurauksin. Useimmilla nisäkkäillä elimistöön joutunut permetriini käsitellään nopeasti maksassa ja plasmassa ja hajoamistuotteet poistuvat elimistöstä virtsan mukana. Kissalla on puutteellinen kyky käsitellä pyretroideja elimistössään ja pienetkin permetriinimäärät kissan elimistössä voivat aiheuttaa vakavia oireita. Kissan elimistöön joutunut permetriini toimii hermomyrkyn tavoin. Myrkytysoireet ilmenevät tavallisimmin muutaman tunnin kuluttua altistuksesta. Pään ja korvien nykimiset, levottomuus, kuolaaminen ja lihaskouristukset ovat lievempiä oireita, mutta myös vakavammat oireet, kuten hoippuminen, sokeutuminen, yliherkistyminen ärsykkeille ja sydämen rytmihäiriöt ovat tavallisia. Jos epäilet kissallasi pyretroidi-myrkytystä, vie se viivytyksettä eläinlääkäriin. Lue aina tarkkaan lääkepakkauksen ohjeet ennen niiden käyttöä kissalle. Puutiaisten torjunta kissalla Myös kissalle soveltuvia punkintorjuntalääkkeitä on saatavilla. Apteekin resepti- vapaiden punkkilääkkeiden valikoimasta kissalle soveltuvia ovat fiproniilia sisältävät paikallisvaleluliuokset. Niiden vaikutusaika kissan iholla on varsin lyhyt, usein kahdesta kolmeen viikkoa kestävä. Tiheää annostelua koskevien turvallisuustutkimusten puuttuessa lääkitys voidaan usein uusia aikaisintaan neljän viikon kuluttua. Vaikutuksen kestossa ja uusimisväleissä on valmistekohtaisia eroja. Tutustu siksi huolellisesti lääkkeen pakkausselosteeseen ennen lääkitsemistä. Kissalle löytyy myös pidempään vaikuttavia punkintorjuntalääkkeitä, mutta niiden käyttö edellyttää lääkemääräystä eläinlääkäriltä. Mikäli kissasi ulkoilee alueella, jossa esiintyy runsaasti punkkeja, kannattaa oman kissan punkintorjunta ottaa puheeksi oman eläinlääkärivastaanoton henkilökunnan kanssa hyvissä ajoin ennen punkkikauden alkua. Lemmikkieläinkaupoissa ja apteekissakin myydään erilaisia lääkkeettömiä ratkaisuja punkkien häätöön. Ne ovat usein heikkotehoisia ja puutteellisesti kissalla tutkittuja. Kissan kaulaan kiinnitetty yrttipanta on usein paitsi tehoton, se myös putoaa herkästi kissan liikkuessa retkillään ja pahimmillaan kissa voi tarttua kiinni yrttipannastaan esimerkiksi puunoksaan. Kirjoittaja on asiantuntijaeläinlääkäri, jonka on erikoistunut lemmikkien sisä- ja ulkoloisiin Suomessa tavattavat puutiaiset kuuluvat nk. kolmiisäntisiin puutiaisiin. Toisin sanoen punkki tarvitsee elämänkiertonsa aikana kolme veriateriaa voidakseen jatkaa kehitystään seuraavaan kehitysvaiheeseen (toukasta nymfiksi, nymfistä aikuiseksi ja naarailla munantuotannon edellytyksenä). Talvi tauottaa suomalaisten punkkien elämänkierron siten, että se kykenee etenemään elämänkierrossaan ainoastaan yhden vaiheen vuodessa. Punkkivälitteiset infektiosairaudet, kuten borrelioosi ja anaplasmoosi, ovat yleisiä monissa luonnoneläinlajeissa. Veren imeminen kussakin kehitysvaiheessa tarjoaa taudinaiheuttajille mahdollisuuden siirtyä punkkiin ja punkista uusiin isäntiin. Osa taudinaiheuttajista voi siirtyä punkkinaaran munimiin muniin, jolloin munista kuoriutuvat pikkupunkit voivat olla taudinkantajia. Itsensä täyteeen verta imenyt punkki eli puutiainen. Sairastuiko kissasi diabetekseen? Kysy eläinlääkäriltäsi kissan omaa insuliinikynää, Vetpen:iä. KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu KISSASANOMAT 2015 ta 6 Kun unelma muuttui painajaiseksi MARIA SEGERCRANTZ Kissat innoittavat myös taiteeseen. Kirsi Pääskyvuoren ”piirtopöytämaalaus” kissasta, jonka nimi on Mau Pekka Tiger Ivanoff Shevchenko. KISSAKAHVILA ON NYT IN Maailmalla niin suositut kissakahvilat ovat nyt saanet jalansijan meilläkin. Vuonna 2014 perustettiin Tampereelle Purnauskis ja tänä vuonna avattiin Kissakahvila Helsinki. Kissakahviloissa voi pääsymaksua vastaan nautiskella herkuista ja kissojen seurasta. Kahviloihin pitää varata aika etukäteen. Maailman ensimmäinen kissakahvila ”Kissan kukkatarha” avattiin Taiwaniin jo vuonna 1998. Toukokuussa 2015 Helsingin Yliopiston Viikin eläinsairaalassa oli muutaman viikon ajan pop-up-kissakahvila. KISSOJA LÖYTYY MYÖS MUSEOSTA MARIA SEGERCRANTZ Mari oli jo kauan haaveillut harmaasta Maine coon -rotuisesta kissasta. Marilla oli kotonaan jo viisi muuta kissaa, mutta kun hän kesällä 2011 sai kuulla, että nyt olisi saatavilla unelmien kissa, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Mari lähti innoissaan kissan kasvattajan luo katsomaan pentua. Kasvattajalla oli paljon kissoja, eikä Mari pentukuumeessaan osannut pelätä mahdollisia tarttuvia tauteja, joita kissanpentu voisi tuoda mukanaan uuteen kotiin. Mari oli hetkessä myyty. Kukapa ei olisi? Kissanpentu oli kaikessa pörröisyydessään syötävän suloinen. Muutamaa viikkoa myöhemmin Marin kissatalouteen liittyikin uusi jäsen, kolmen kuukauden ikäinen poikakissa, joka sai nimekseen Gilppes. Gilppesillä oli lievää nuhaa ja punoittavat ikenet jo saapuessaan. Mari ajatteli sen johtuvan muuton aiheuttamasta stressistä. Elämä jatkui, ja Gilppes kasvoi normaalisti. Vuoden 2012 tammikuussa alkoivat murheet. Georgekissa rupesi oireilmaan. Se söi huonosti ja alkoi laihtua. Käynti eläinlääkärissä paljasti kalikivirustartunnan. Kalikivirus aiheuttaa kissoille haavaumia suuonteloon ja nieluun. Sairaus voi olla hyvin kivulias. Kissoille syömättömyys on vaarallista, ja Georgelle aloitettiin lääkehoito heti. Lääkehoidolla ei kuitenkaan saavutettu haluttua tulosta. Jos ei lääkehoidolla saada kalikiviruksen aiheuttamiin oireita kuriin, niin hoitona voidaan joutua turvautumaan jopa hampaiden poistoon. Lisää ongelmia seurasi pian tämän jälkeen. Maaliskuussa yksi Marin kissoista jouduttiin lopettamaan kissojen tarttuvan vatsakalvontulehduksen, FIP:in, vuoksi. FIP:in aiheuttaja on koronavirus. Virus on oireettomana tartuntana yleinen kissoilla ja on tavallista, että kissa erittää koronaviruksia ympäristöönsä. Noin 10 % tartunnan saaneista kissoista sairastuu. Tartuntaan liittyy usein ripulioireita. Sairauden klassisena muotona pidetään vatsakalvontulehdusta, joka on lähes aina kuolemaan johtava. Monet kissoista saavat koronavirustartunnan jo emältään. Sairastuminen on elämän arpapeliä, johon vaikuttavat koronaviruskannassa esiintyvät mutaatiot sekä kissan perimässään määritelty tapa reagoida virusinfektioon. Toisin kuin moniin muihin kissan tartuntatauteihin tarttuvaan vatsakalvontulehdukseen ei valitettavasti ole saatavilla toimivaa rokotetta. Vuonna 2013 sairastui taas yksi Marin kissoista, nyt vuorossa oli Natalia. Natalian ikenet kipeytyivät - taustalla vuotta aiemmin Georgen sairastuttanut kalikivirustartunta. Natalian suuhun ja nieluun ilmestyi suuria haavaumia, jotka eivät parantuneet lääkehoidolla. Natalialta poistettiin eläinlääkärillä kaikki hampaat. vinnyt ilman tarttuvia tauteja ja saanut olla terveenä koko ajan. Natalia on kärsinyt infektiotaudeista eniten ja joutuu välillä kortisonikuurille ikenien kipeytymisellä alkavien oireiden vuoksi. Georgella on kaikki hampaat, paitsi kulmahampaat, poistettu. George pärjää hyvin ja on pysynyt oireettomana. Glippes, josta tämä murhenäytelmä alkoi, voi hyvin. Vaikka ongelmat alkoivat, kun Glippes saapui taloon, varmuutta siitä, aiheuttiko Gilppes nämä tartunnat Marin kissoihin, ei koskaan saada. Tilanne näyttää rauhoittuneen kolmen vuoden jälkeen. Tällä hetkellä Natalia voi hyvin, mutta yhä sen ikenet kipeytyvät aika ajoin. Viimeiset vuodet omaa ” kissatoipilaskotia” pitäneelle Marille on kehittynyt erityisaistit aistimaan kissojensa terveyttä. Siitä huolimatta viime vuonna Mari menetti taas yhden kissoistaan FIP:iin. • Kissavideot ovat somen jakolistojen kärjessä ja kun laittaa googleen hakusanaksi ”cat museum” (kissa museo) huomaa, että kissaihmisiä löytyy kaikkialta maailmasta. ”How Cats Took Over the Internet” (kuinka kissat valtasivat internetin) -näyttelyyn voi mennä New Yorkin the Museum of the Moving Image’n ajalla 7.8.2015-31.12.2016. Perinteisempää kissataidetta löytyy mm. Amsterdamista KattenKabinet-museosta, joka on avoinna lähes joka päivä ympäri vuoden. Asioita joita kannattaa ottaa huomioon kissan pentua hankittaessa: • • • Marin tämänhetkiset kissat ovat George, Gilppes, Nata- • lia ja vuoden vanha Arska. Uusin tulokas Arska on sel- Varmista, että jo kotona olevien kissojen rokotukset ovat kunnossa ennen uuden kissan saapumista. Ole huolellinen valitessasi pentua (kasvattaja, olosuhteet, terveys). Haastattele kasvattajaa Varmista, että uudelle kissalle on tehty terveystarkastus ja siitä on terveystodistus. Varmista, että tulokkaan loislääkityksistä on huolehdittu asianmukaisesti. KISSA ELÄINLÄÄKÄRISSÄ - APPS-PELI LAPSILLE Kissat vaikuttavat myös appsien maailmassa. App-storesta voi ladata Pet Vet Cats -pelin, jossa erilaisia kissoja tulee eläinlääkäriin ja pelaaja pyrkii tekemään diagnoosin ja hoidon. 5-vuotiaan koekäyttäjän lausunto pelistä: – Kiva peli, koska siinä on kissoja. No niin, eihän siihen muuta tarvita. KIS S ROKOTUS KISSASANOMAT 2015 10 7 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta TÄPLÄN KOTIALBUMI Täplästä tuli koirien paras kaveri ”TAPPELEVAT KUIN KISSA JA KOIRA” ON TARUA. KUN KISSA TOTUTETAAN KOIRIIN RAUHASSA, TULEE NIISTÄ SAMAA SOPUISAA LAUMAA. KOIRAMAINEN JA SOSIAALINEN CORNISH REX, TÄPLÄ, SOPEUTUI HYVIN KAHDEN LAPSEN JA KOLMEN KOIRAN PERHEESEEN. hän etäisyyttä ja ottaa jalat alle, kun Helka päätti rynnätä Täplän perään. Muutaman kuukauden jälkeen koko joukko oli jo samassa rivissä odottamassa aamiaista. Positiivinen jätti (56 kg) Helga on rauhallisin leikkijä Täplän kanssa. Ruoka on hyvä apuväline Perheen äiti, Johanna, kertoo, että kun kissaa valittiin oli tärkeää, että rotu tulee toimeen sekä koirien että lasten kanssa. Ja Aaron sisko, Oona 10 v., nukkuukin mielellään Täplä kainalossa. Cornish rex -rotuun saatiin ensi kosketus sattumalta eläinlääkärireissulla Vihtivetiin ja Johanna kiinnostui rodusta heti sen koiramaisuuden ja sosiaalisuuden vuoksi. Täplä on vihtiläisen Ronttilan kennelin kasvatti. Täplä on kaikessa mukana, ehkä jopa ylisosiaalinen, sanoo Johanna. Koirapoppoo oli niin innokas tutustumaan Täplään, että aluksi tutustuminen hoidettiin turvallisesti koiraportin läpi. Täplä asui yläkerrassa ja koirat kävivät portilla tekemässä tuttavuutta. Kuukauden haistelun jälkeen Täplän peti siirrettiin portaisiin ja sieltä neiti sai itse tulla alas, kun siltä tuntui. Koirat olivat uudesta kaverista todella innoissaan ja Täplän mielestä ehkä jopa hieman liian uteliaita. Ruoka on monessa hyvä koulutuksen apuväline ja niin myös tällä kertaa. Juustopaloilla koirat ja Täplä TIINA TÄHKÄPÄÄ saateltiin pikkuhiljaa lähestymään toisiaan ilman takaa-ajoja. Viime jouluna joulupukki toi Aarolle, 9, suloisen yllätyksen: kissaneiti Täplä-Mirkku-Kekkulin. Täplä tuli kotiin, jossa odotti kolme vauhdikasta koiraa: Aino (Amerikan staffordsiren terrieri), Iitu (Amerikan bulldoggi) ja Helka (Bullmastiffi). Joukon uteliain, Aino, yritti heti tehdä tuttavuutta Täplän kanssa. Ja vaikka Täplä oli tottunut kasvattajan luona koiriin, ensin piti pitää vä- Kun puoli vuotta on kulunut, koirat ja Täplä ovat samaa laumaa ja yhdessä sekä leikitään että nukutaan. Sanonta ”kuin koira ja kissa” on siis tarua ainakin tässä perheessä. Sanonnallahan yleensä tarkoitetaan eripuraa ja nahistelua, mutta Ylirautian perheessä kissatulokas sopeutui hyvin vauhdikkaitten koirien kaveriksi. Tomera kissaneiti käytti aluksi kyllä hyväkseen kiltin ja hieman ujonkin Iitun luonnetta ja jopa ajoi tätä takaa. Cornish rex - koiramainen kissa SIRO JA KORKEAJALKAINEN CORNISH REX Cornish rex on kissarotu, joka tunnetaan kiharasta turkista ja eloisasta luonteesta. Cornish rex -rotuisten kissojen silmiinpistävimmät piirteet ovat siro ja korkeajalkainen vartalo, suuret korvat ja kihara karva. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole samanlainen kihara turkki kuin esimerkiksi villakoirilla, vaan aaltomaisesti lainehtiva karva, joka ei kasva pituutta pentuajan jälkeen. Cornish rexin karva on hyvin pehmeää, silkkisen tuntuista. Kasvoissa karva on hyvin lyhyttä ja samettimaista, ja esimerkiksi kotikissoille tyypillinen korva-aukkojen edessä kasvava suojaava karvoitus puuttuu kokonaan. Myös viikset ja kulmakarvat ovat kiharat. Cornish rexeillä on kiilamainen pää ja keskikokoiset ovaalinmuotoiset silmät. Ulkoinen olemus voi johtaa tottumattoman harhaan: syliin hypännyt siro otus painaa paljon enemmän kuin odottaisi. Cornish rexit ovat hyvin lihaksikkaita, jopa niiden häntä on vahva. Varpaat ovat pitkät, joilla cornish rexit pystyvät käsittelemään esineitä hyvin taitavasti. Kaikki kissat ovat notkeita ja nopeita, mutta cornish rexeillä nämä ominaisuudet ovat erityisen korostuneita. Cornish rexillä on usein kaasu pohjassa, nupit kaakossa ja kodissa matot kurtussa. Cornish rex on leikkisä, ihmisten seurasta nauttiva, herkästi innostuva ja loputtoman utelias. Cornish rex ei sovi ihmiselle, joka ei halua tiskata, pedata sänkyä, hoitaa kasveja, laittaa ruokaa tai pelata pasianssia kissan avustaessa. Monen cornish rexin lempipuuhaa on keikkua olkapäällä, mistä käsin kissa voi mainiosti osallistua kotiaskareisiin. Utelias kissa on aina siellä missä tapahtuu. Ja jos mitään ei tapahdu, käpertyy kissa yleensä ihmisen syliin tai kainaloon torkuille. Lähde: wikipedia ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu ta 8 Rokotu pelasta HANNA LEPPÄNEN MITEN KISSAN SAA ELÄINLÄÄKÄRIIN? KISSASANOMAT 2015 TIINA TÄHKÄPÄÄ Kissan rokottamista ja muuta terveydenhoitoa varten, kissa pitää viedä eläinlääkärin vastaanotolle. Kissat pysyttelevät mielellään tutussa ympäristössä ja jo pelkkä kuljetuskoriin saaminen ja matkustaminen klinikalle voivat hermostuttaa sekä kissan että omistajan. Klinikkakäynnin suunnittelulla ja harjoittelulla, matkasta tulee helpompi. Ole rauhallinen Kissanpennut ovat suojassa moni tartuntataudeilta ensimmäiset 12 vii koa, koska ne saavat emältään äidi maidon mukana vasta-aineita. Ensim mäinen rokotus on hyvä antaa noin viikon ikäisenä. Tehosterokotuksis on myös hyvä huolehtia. Kunnioita kissasi tarvetta tutustua rauhassa uusiin tilanteisiin, ihmisiin ja paikkoihin, näin teet eläinlääkärikäynnistä molemmille miellyttävämmän. Ole johdonmukainen ja pysy rauhallisena tapahtui mitä hyvänsä ja palkitse kissaasi toivotusta käytöksestä herkkupaloilla. Kissa vaistoaa, jos sinä olet hermostunut ja suhtautuu heti kaikkeen epäluuloisemmin. Kissaa on vaikea pakottaa ja helpotat eläinlääkärin työtä, jos totutat kissasi hoitotoimenpiteisiin. Kun ruokit tai leikit kissasi kanssa, ota syliin ja koskettele sen kehoa eri puolilta, jotta se tottuu käsittelyyn ja hyväksyy kosketuksen eri tilanteissa. Mitä rokotuksessa tapahtuu Rokotuksessa aktivoidaan kissan om immuunipuolustus antamalla sille he kennettyjä tai tapettuja taudinaiheu tajia tai niiden osia. Elimistö mu taa tämän altistuksen ja on valmii käynnistämään nopeasti ja tehokkaa puolustuksen tilanteessa, jossa se ko taa varsinaisen taudinaiheuttajan. R kottaminen ei anna välitöntä suoja vaan kissan elimistön on ensin mu dostettava mm. vasta-aineita rokotte sisältämille taudinaiheuttajille. Kuljetuskori kissan mukaan Kun valitset kissallesi kuljetuskoria, ota kori, jossa on luukut sekä katossa että päädyssä. Tälläisessä korissa eläinlääkäri voi jossain tapauksessa jopa tutkia ja hoitaa kissan, jolloin kissa voi tuntea olonsa turvallisemmaksi. Korin on hyvä olla tukevaa materiaalia ja se tulee olla helposti kiinnitettävissä turvavöihin. Jotkut kissat haluavat nähdä matkustaessaan ja toiset taas ovat mieluummin pimennossa viltin alla. Kokeile, miten sinun kissasi matkustaa mieluiten. Kun sopiva kori on löytynyt, tutustuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jätä kori avoimena huoneeseen, jossa kissasi viihtyy ja anna se tutustua koriin rauhassa. Koriin kannattaa laittaa esim.pyyhe, jotta tuttu kodin tuoksu kulkee mukana. Jos kissa ei uskalla tai halua itse mennä koriin, voit laittaan sisälle kissan lempiherkkuja houkuttelemaan tutustumaan. Jos et ehdi tutustuttaa kissaasi rauhassa koriin, vie kori mahdollisimman pieneen huoneeseen, jossa kissalle on vähän piilopaikkoja ja houkuttele se leluilla ja/tai herkuilla koriin. Jos herkut eivät tehoa, avaa korin kattoluukku ja ota kissa syliin ja keinuttele se lempeästi koriin. Perusrokotuksen jälkeen tehosterokotukset Pennun ensimmäinen rokotusker usein herättää elimistön immuunipu lustuksen ja tehokas vasta-ainetu tanto varmistetaan noin neljä viikk myöhemmin annettavalla tehoster kotuksella. Elimistön muodostam tautisuojan kesto vaihtelee riippu eläinyksilöstä, taudinaiheuttajasta rokotteesta. Siksi on tärkeää varm taa elinikäinen rokotesuoja antama kissalle tehoste-rokotuksia ohjeid mukaisesti. Kissan rokottamisesta s parhaiten tietoa omalta eläinlääkäril Tee matkasta kaikin tavoin mahdollisimman helppo Koriinlaiton, matkustuksen ja eläinlääkärin hoitotoimenpiteitä helpottamiseksi kannattaa kokeilla erilaisia ilman reseptiä apteekeista ja eläinkaupoista saatavia tuotteita. Näistä lemmikkejä rauhoittavista tuotteista yksi on Zylkène, joka on lehmänmaidosta entsyymikäsittelyllä valmistettu tuote. Kansanviisaus on aina tiennyt maidon rauhoittavasta ja unta parantavasta vaikutuksesta vastasyntyneillä ihmis- ja eläinlapsilla. Tämän vaikutuksen taustalla on ruoansulatusentsyymien eräästä maidon proteiinistä lohkaisema pieni osa nimeltä alfa-kasotsepiini. Aikuisen ruoansulatus ei enää pysty erottamaan alfa-kasotsepiinia ja sen vuoksi aikuiset jäävät ilman tuota rauhottavaa vaikutusta vaikka joisivatkin maitoa. Zylkénessa alfa-kasotsepiini on valmiiksi muodossa, jossa aikuisenkin keho voi sitä hyödyntää. Kotiinpaluu ilman paineita Kotiinpalatessa on hyvä antaa kissan tulla itse pois korista ja rauhoittaa ympäristöä, jotta toipuminen ’järkytyksestä’ käy nopeasti. Kun kaikki sujuu mahdollisimman helposti, on seuravaa eläinlääkärikäynti entistä mukavampi. Rokottamalla ehkäistävi Kissan kalikivirustartunta Kissan kalikivirus (FCV) aiheuttaa ylempien hengitysteiden oireita, keuhkotulehdusta, haavaista suutulehdusta ja joskus suolistotulehdusta tai niveltulehdusta. Tartuntoja todetaan eniten 2-6 kk:n ikäisillä kissoilla, mutta tauti voi tarttua kaikenikäisiin kissoihin. FCV on yleisin kissan keuhkotulehduksen aiheuttaja. Kissan oireet ovat vaihtelevia ja niihin vaikuttavat viruskanta, kissan ikä ja muut mahdolliset samanaikaiset tartunnat. Taudin vakavuus vaihtelee lievästä parin päivän hengitystieoireilusta jopa kuolemaan johtavaan keuhkotulehdukseen. Kalikivirustartunnan oireet alkavat kuumeella, joka todetaan yleensä parin päivän kuluttua tartunnasta, jolloin kissalla ei ole vielä muita oireita. Tämän jälkeen lämpö on normaali pari päivää. Kuume nousee jälleen muiden näkyvien oireiden ilmaantuessa. Sairailla kissoilla voi esiintyä apeutta, syömättömyyttä ja turkin huonokuntoisuutta. Ylempien hengitysteiden oireiden yhteydessä esiintyy usein silmä- ja sierainvuotoa. Suun haavaumia aiheuttava tautimuoto on yleinen ja se voi esiintyä yksin tai yhdessä muiden sairauden muotojen kanssa. Taudista kärsivä kissa voi kuolata. Kielessä ja kirsussa sekä suuontelon seinämissä voi olla haavaumia. Ne paranevat yleensä runsaassa viikossa. Jotkut viruskannat saattavat aiheuttaa äkillisiä niveltulehduksia, jonka seurauksena raajojen nivelet saattavat turvota ja kipeytyä siinä määrin, että kissa ei halua liikkua. Niveloireita esiintyy yleisimmin nuorilla kissanpennuilla. Tunnetaan myös kalikiviruksen aiheuttama vakava tautimuoto, jossa oireina on korkea kuume, ihon turvotukset, haavaumat päässä ja raajoissa sekä keltaisuus. Kuolleisuus tähän tautimuotoon on korkea, jopa 75 % sairastuneista kissoista kuolee. esiintyvää rabiesta kutsutaan vesikau huksi. Kissa voi saada tartunnan esim. raivo tautisen supikoiran tai ketun puremasta Tartunnan saanut kissa voi levittää tau tia edelleen syljen välityksellä purema la tai jos sylkeä pääsee limakalvoill tai rikkoutuneelle iholle. Sairauden itä misaika vaihtelee muutamasta viikost kuukausiin, jopa vuosiin. Virus etene tartunta-alueelta hermoratoja pitki selkäytimeen ja aivoihin. Keskushe mostosta virus leviää sylkirauhasiin j sitä erittyy sylkeen. Virusta voi oll syljessä jo ennen sairauden oireide ilmenemistä. Taudinkuvalle ovat tyypillisiä käy täytymismuutokset ja erilaiset ha vausoireet. Klassisessa raivoisass tautimuodossa sairastunut eläin o kiihtynyt ja aggressiivinen. Se hyökkä muiden eläinten, ihmisten ja esineide kimppuun purren niitä raivokkaast Rabies eli raivotauti Hiljaisessa tautimuodossa käyttäyty Raivotauti on rabiesviruksen aiheut- mismuutokset ovat vähäisiä, jolloi tama aivoselkäydintulehdus, joka voi erilaiset halvaukset esim. nielun ja ala tarttua kaikkiin nisäkkäisiin. Ihmisellä leuan lihaksissa ovat usein ensimmä KIS S 10 KISSASANOMAT 2015 9 us voi yhä aa kissan hengen ilta ikinm12 sta ma eiutuisina asti ohRoaa, uoeen rta uouokoa roman uen ja misalla den saa ltä. ROKOTUS IVÄ PÄ AN Suositeltavina kissan perusrokotuksina voidaan pitää rokottamista kissaruttoa ja kissa-flunssia vastaan. Tavallisimmin perusrokotus toteutetaan niin kutsutun kolmoisrokotteen avulla. Kissan kolmoisrokote suojaa kissaruttoa, herpestä ja kalikivirustartuntaa vastaan. Kissa voi tarvita suojaa myös muita sairauksia vastaan ja kullekin kissalle mielekkäästä rokotusohjelmasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa. Jo ihmisten terveyden suojaamiseksi ulkona liikkuva kissa kannattaa rokottaa raivotautia eli rabiesta vastaan. Näyttelykissat ja kissalan asukit puolestaan altistuvat kotikissoja yleisemmin erilaisille hengitystieinfektioille. Edes talon ainoana lemmikkinä pelkästään sisätiloissa elävä kissa ei ole täysin turvassa infektiotaudeilta, sillä kissaruttoa aiheuttava parvovirus säilyy pitkään 2v Rabies Kissarutto Herpes Kaliki Herpes Kaliki 3v Herpes Kaliki C M On tärkeää, että kissa on terve rokotushetkellä eikä sillä ole sisäloisia. Tutkimusten mukaan tavallisisimmat suomalaiskissoilla esiintyvät loistartunnat ovat suolinkainen, giardia ja hiirikissoilla esiintyvä kissanheisimato. Voimakas loistartunta voi vaikuttaa rokotteen tehoon heikentävästi. Kissa on hyvä lääkitä sisäloisten varalta hyvissä ajoin (viimeistään 10 päivää) ennen rokottamista. Tällöin puolustusjärjestelmällä on parhaat edellytykset toimia ja rokotteelle muodostuu mahdollisimman hyvä vaste. iä sairauksia u- set havaittavat oireet. Myös raivoisa tautimuoto etenee halvausvaiheeseen. o- Taudin eteneminen on nopeaa ensima. mäisten halvausoireiden ilmaannuttua u- ja kuolema on väistämätön viimeistään al- 10 päivän kuluessa. le Viimeisin raivotautiepidemia riehui ä- maassamme vuosina 1988-1989, jolta loin raivotautia todettiin sekä koti- että ee villieläimissä. Tuontitapauksia on olin lut myös 2000-luvulla. Suomen lähier- alueilla Venäjällä ja Virossa raivotautia ja on kulkukoirissa ja -kissoissa sekä pela toeläimissä. Maamme kaakkoisrajalle en levitetään vuosittain villieläinten syöttirokotteita maastoon, jotta tartunta ei yt- leviäisi Suomeen. alsa Kissan herpesvirustartunta on ää Kissan rinotrakeiittivirus (FHV) on heren pesviruksiin kuuluva taudinaiheuttaja, ti. joka yhdessä kalikiviruksen kanssa on y- yleisimpiä kissojen ylempien hengitysin teiden infektioiden aiheuttajia. Näiden a- virusten arvioidaan olevan aiheuttajina äi- lähes 90 %:ssa kissojen tämäntyyppisis- tä tulehduksista. Tartunta tapahtuu suoraan kissasta toiseen hengitysteiden välityksellä. Taudista toipuvista kissoista voi tulla viruksen kantajia. Suuri osa vanhemmista kissoista onkin viruksen kantajia, joista arviolta puolet saattaa erittää virusta ja toimia siten tartuntalähteinä muille. Kissan herpesviruksen aiheuttaman hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee melkein oireettomasta jopa kuolemaan johtavaan tautiin. Tyypillisiä oireita ovat kuume, syömättömyys, hengitysvaikeudet sekä kohtauksittainen aivastelu ja yskiminen. Virus voi aiheuttaa keskenmenoja tiineille narttukissoille sekä vakavan taudin kissanpennuille. Kissarutto Herpes Kaliki 1v 4v Rabies 16 vko Y CM MY CY CMY K Kissarutto Herpes Kaliki 5v 12 vko n llee e d in e i 8-9 vko ja n Herpes Kaliki 6v Herpes Kaliki ympäristössä tartuntakykyisena ja voi kulkeutua esimerkiksi ihmisten vaatteiden tai jalkineiden mukana sisätiloihin. Rokotus ja madottaminen ta rokoteympyracmyk.pdf 1 20.6.2013 13:00:46 Kissarutto Herpes Kaliki Mitä vastaan rokotetaan akuu KISSAN ROKOTUKSET Rabies KISSAA UHKAAVAT MONET VIRUSTAUDIT. TARTTUVAT VIRUSTAUDIT OVAT KISSALLA YLEISEMPIÄ KUIN KOIRILLA. OSA TAUDEISTA VOI HOITAMATTOMANA JOHTAA JOPA KUOLEMAAN. .l o k Rabies-rokote on kissalle jopa tärkeämpi kuin koiralle AINO SIVONEN Kun aloitin eläinlääkäriurani 1990 -luvun puolivälissä, luontoäiti hoiti itse kissaruttorokotuskampanjansa: tauti pyyhkäisi kylien yli neljän, viiden vuoden välein vieden heikoimmat ja rokottamattomat manan majoille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Omistajat tiesivät silloin rokotuttaa jäljelle jääneet ja erityisesti pennut, jotka haluttiin pitää. Osalla ammattikunnastamme lienee ollut tapana rokottaa myös kaikki sterilisoitavina käyneet kissat, niin nartut kuin kollitkin, sen enempiä asiakkailta kysymättä. Näin edes näillä ”arvokkaiksi muuttuneilla” kissoilla on ollut paremmat mahdollisuudet selvitä seuraavasta epidemiasta hengissä. Kissojen pitäminen pelkästään sisätiloissa oli varsin harvinaista: ne lisääntyivät vapaasti eikä varsinkaan tiheissä kyläyhteisöissä ollut niin tarkkaa, kenen kissa kävi pitämässä jyrsijäkantaa kurissa, pääasia oli että jonkun kissa sen teki. Kissapopulaatio oli tiheä ja siten otollinen ruton leviämiselle. Sittemmin kissan asema lemmikkinä on muuttunut ja niiden hyvinvoinnista on ruvettu pitämään tarkempaa huolta. Enää ei kissanpentujen hukuttaminen ole sallittua eikä pentujen lopettaminen muutenkaan mukavaa puuhaa, niinpä kissoja on alettu leikkuuttamaan. Leikkauksien myötä on huomattu, että kissa on pysynyt paremmin kotosalla eikä siten ole koetellut niin paljon naapurisopua. Reviirin pienennyttyä kissalla on ollut pienempi riski jäädä auton alle tai joutua petojen saaliiksi. Populaation pienennyttyä kissaruttoepidemiat ovatkin laantuneet yksittäisiksi tapauksiksi. Niinpä omistajat ovat unohtaneetkin taudin – ja rokotukset. Rabiesrokotukset on iskostettu suomalaisiin aikoinaan koiraverolain kautta; tällöin koirien tartuttamia tuotantoeläimiä korvattiin veron tuotolla. Täällä itärajan tuntumassa on edelleen ollut helppoa saada metsästäjät vakuutettua metsästyskoiriensa rokotusten tarpeellisuudesta: rajan takainen tautiriski tiedostetaan kuten myös se tosiasia, että raja ei pidättele vaeltavia petoja. Myös metsästäjien omat julkaisut ovat kiitettävästi muistuttaneet rokotusten tärkeydestä aina jahtikauden alkaessa ja Kennelliitto on pitänyt huolta kilpailutoimintaan osallistuvista koirista omilla rokotusmääräyksillään. Kissojen puolestaan arveltiin päätyvän tärkeimpinä tartuntalähteinä pidettyjen kettujen ja supikoirien suihin, jolloin ne eivät tietenkään enää tartuta ketään. Niinpä kissat ovat jääneet ilman virallista rabiesstatusta ja niiden rokottaminen rabiesta vastaan on jäänyt eläinlääkäreiden mainospuheiden varaan. Nyt kissat ovat muuttaneet navetoista taloihin, mutta valtaosa edelleen ulkoilee vapaasti, metsästää ja joutuu metsästetyksi. Vakavankaan puremahaavan saanutta kissa ei välttämättä lopeteta vaan se viedään eläinlääkäriin hoidetta- vaksi. Kerrostalokissatkin saattavat lomailla kesänsä maaseudulla joutuen kahnauksiin paikallisten kissojen tai villieläinten kanssa. Mikä lieneekään kissan riski saada rabiestartunta ja ennen kaikkea välittää se ihmiselle. Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 kissaa, joista rotukissoja noin 50 000. Kissaliitto vaatii näyttelykissoilta kissaruttorokotuksen sekä ns. kissanuhat, mutta ei rabiesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä näyttelykissoja ei yleensä ulkoiluteta vapaana. Rabiesrokotteita myytiin 220 000 annosta (v. 2012). Kun Suomen 600 000 koiraa on rokotettu, jää kissoille rokotteista vain rippeet. Suomalainen on hyvinvoinnissaan unohtanut tartuntatautien raadollisuuden; kukkaron paksuus ei suojele tartunnalta vaan avainsanana on ennaltaehkäisy. Rokotuttakaa kissanne niin voitte turvallisin mielin antaa sen viettää yönsä tyynyllänne! Kirjoittaja on itärajalla asuva maaseutupraktikko ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu KISSASANOMAT 2015 ta 10 Madottoman hyvä olla! MARIA SEGERCRANTZ Vermon raviradan tallien ainoa kissalla on väljä reviiri ja isot metsästymaat. • Axilur tehoaa kissalla Suomessa yleisimmin esiintyviin loismatoihin. Myös hiiriä pyydystävillä kissoilla yleiseen heisimatoon. • Useiden suolistoloislajien elämänkiertoon liittyy toukkavaellus muualla elimistössä. Axilur tehoaa myös vaeltaviin toukkamuotoihin. • Axilur sopii kaikenikäisille ja kaikenrotuisille kissoille. Axiluria voidaan käyttää myös tiineille ja imettäville nartuille. Apteekista ilman reseptiä. www.axilur.com Intervet Oy Keilaranta 3, PL 86 02151 ESPOO p. 010 2310 750, f. 09 4127 235 info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi Kissasanomat_2014.indd 1 MSD Animal Health Intervet Oy 2012-08 Lääkemuoto: 250 mg ja 500 mg tabletti ja 22 % rakeet. Vaikuttava aine: Fenbendatsoli. Indikaatiot: Koirien ja kissojen suolistoloisten ja vaeltavien toukkamuotojen torjuntaan sekä keuhkomatojen häätöön. Koirien kliinisen Giardia-infektion hoitoon. Annostus: Yksi 250 mg:n tabletti 5 kiloa kohti tai yksi 500 mg:n tabletti 10 kiloa kohti tai yksi 10 g:n annospussi 44 kiloa kohti kolmena peräkkäisenä päivänä. Axilur annetetaan ruokailun yhteydessä. Tabletti on lähes mauton ja hajuton ja sen voi sekoittaa ruokaan murskattuna tai lietettynä pieneen määrään vettä. Soveltuu käytettäväksi tiineyden ja laktaation aikana. Haittavaikutukset: Oksentelua esiintyy harvoin. Myyntiluvan haltija: Intervet B.V. Alankomaat Tutustu pakkausselosteeseen. 28.8.2014 10:20:54 Elämän vuoristoratoihin Rauhallinen mieli luonnon omin keinoin Ratkaisu levottoman lemmikin olon helpottamiseksi voi olla Zylkène, joka on luonnonmukainen lehmänmaidosta valmistettu täydennysrehu. Sisältää alfa-kasotsepiinia. www.zylkene.fi Saatavana eläinlääkäreiltä ja apteekeista. Intervet Oy, Keilaranta 3, PL 86, 02151 ESPOO p. 010 2310 750 f. 09 4127 235 info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi Zylkene kissa 2015.indd 1 25.8.2015 11:32:14 KISSANROKOTUSPÄIVÄ ON MYÖS FB:SSA: WWW.FACEBOOK.COM/KISSANROKOTUSPAIVA Kinttu-kissa on Vermon kunkku jokaisessa on noin 14 karsinaa he- Nyt Kinttu on Vermon ratatallien ainoa kissa. Jos muissa talliyksiköissä vosille. on hiiriongelma, niin Kinttu hälyteKissasanomien ensimmäisessä nu- Onko Kintulla kuudes aisti? tään paikalle. merossa vuonna 2012 kerrottiin kodinvaihtaja-kissa Kintusta. Kintun Riikka huolehtii Kintun hyvinvoinomistajat muuttivat omakotitalos- Kun Hevosurheilu-lehti uutisoi Antti nista kuten madotuksista ja rokotukta rivitaloon eikä Kinttu sopeutunut Serkamon tallinvaihdoksesta viime sista. Kinttu ei ole enää mikään nuori uuteen elinympäristöönsä. Kinttu oli vuoden lopulla, niin samassa Kinttu kissa. Syksyllä Kinttu onkin menossa tottunut liikkumaan vapaasti ulkona, vaihtoi oma-aloitteisesti osoitetta ja perustarkastukseen Vermon uudelle eikä se ollut enää mahdollista uuden muutti Pekka Korven talliin. Sehän pieneläinklinikalla. sopi hyvin, sillä Pekan tallikissa oli kodin pihapiirissä. kuollut vanhuuteen edellisenä kesänä. Kinttu sai uuden mahdollisuuden vanhoilla päivillään ja siirtyi tallikissaksi ratavalmentaja Antti Serkamon talliin Vermoon. Kinttu sopeutui hyvin tallielämään ja piti huolta, ettei hiiripopulaatio päässyt kasvamaan. MARIA SEGERCRANTZ Viime syksynä saatiin kuulla hälyttäviä uutisia, Antti Serkamo sanoi irti vuokrasopimuksensa tallista ja muuttaisi pienempään talliyksikköön, toiseen rakennukseen. Kuinka Kintun sopeutuminen taas uuteen ympäristään sujuisi? Kintun hyvinvoinnista oli Antin lisäksi huolehtinut Pekka Korven Vermon tallipäällikkö Riikka Neuvonen. Pekka Korven tallissa on myös aina ollut oma tallikissa. Kinttu ja Pekan Korven tallikissa eivät olleet parhaimpia ystäviä. Pekan ja Antin tallit sijaitsevat samassa rakennuksessa mutta koostuvat omista talliyksiköistä. Tässä rakennuksessa on viisi talliyksikköä joissa Kinttu on joustava kissa, joka kotiutuu uusiin nurkkiin vaivatta. Riikka Neuvonen on ottanut sen emännän roolin. ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 KISSASANOMAT 2015 11 Hyrsy jatkaa pr-työtään edesmentyääkin .l o k akuu ta HYRSYLÄN MUTKAN POSTIKORTTI Lemmikkien tueksi ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa Kovaäänisestä naukaisustaan tunnettu Hyrsy poseeraa myös Hyrsylän Mutkan postikorteissa. – HYRSY OLI JA ON EDELLEEN HYRSYLÄN MUTKAN PARAS TYÖNTEKIJÄ, JOTA MUISTELLAAN TÄÄLLÄ IHAN JOKA PÄIVÄ, AIRA SAMULIN TUNNUSTAA. IRINA KEINÄNEN Yksi Suomen harvoista julkkiskissoista, eli Hyrsylän mutkan Hyrsy eli 22-vuotiaaksi. Pitkästä elämästään se työskenteli viimeiset parikymmentä vuotta matkailunähtävyyden hiirivahtina ja pr-kissana. – Vaikka Hyrsy ei halunnut vieraiden koskevan, se käyttäytyi kuten henkilökunnan kuuluu. Naukui kuuluvalla äänellään ryhmille ja kulki mukana pihamaalla. Monesti saapumisestaan ilmoittaneet ryhmät kertoivat kissan jo ottaneen heidät vastaan. Kuninkaallista sukua Hyrsylän mutkassa oli vaajat kolmekymmentä vuotta sitten jonkinlainen hiiriongelma. Siihen löytyi ratkaisu Aira Samulinin ja hänen puolisonsa Ekku Peltomäen naapuriin suuntautuneen kyläreissun yhteydessä. – Myllyniemeen oli tuotu kissa, jonka omistaja oli muuttanut ulkomaille. Se oli tavallaan vailla sopiva kotia ja mina innostuin sen hiiret mielessäni ottamaan meille. Ekku kyllä vastusteli, Aira Samulin muistaa. Hyrsyn tausta oli tiedossa. Se oli syntynyt Urjalassa Honkolan kartanossa. Äiti oli persialaiskissa ja isä seudun kuulu rottakuningas. Kissa kotiutuu suureen hirsitaloon ja avaraan pihaan nopeasti. Rakas tappelukaveri löytyi naapurista. – Rottakuninkaan perintö näkyi Hyrsyssä. Se metsästi ahkerasti vaikka mitä eläimiä ja piti kaikki kissat ja koirat pois tontilta. Välillä se oli tappeluiden jäljiltä aika kärsinyt ja repaleinen. Sen rakkain vihollinen, naapurin kissa, kuoli samoihin aikoihin kuin Hyrsy, 17-vuotiaana. – Tappelemisen lisäksi Hyrsyn kontolle jäi toinenkin synti. Se pyydysti kerran suojellun liitooravan. Pitkän iän salaisuus Kissansa pitkän iän salaisuutena Aira Samulin pitää samoja tekijöitä, jotka pitävät hänetkin virkeänä vuosista piittaamatta. – Sopivasti laadukasta ruokaa, paljon liikuntaa ja tärkeitä lisäravinteita eli omegaa, pellavansiemenöljyä ja hainrustouutetta. – Hyrsy suhtautui ruokaan samalla tavalla kuin minä. Ruoan piti olla hyvää, hyvistä raakaaineista valmistettua ja maukasta. Hyrsy söi tuoreita muikkuja, sydäntä ja kissojen gourmetruokia. Ja koskaan se ei suostunut syömään samasta paketista kahta kertaa, vaan aina piti avata uusi. Samulin piti Hyrsyn tervey- ” destä hyvää huolta muutekin. Eläinlääkäri Leila Salo tarkasti sen kunnon ja rokotti kissan kerran vuodessa koko elämän ajan. Välillä eläinlääkäriä tarvittiin myös auttaa persialaisäidin perinnöön myötä kertyvien takkujen selvittämisestä turkissa. – Se osasi pistää niin paljon vastaan, että varsinkin viime vuosina pyysin eläinlääkärin apua turkin hoitoon. Hiiretkin kunnioittavat muistoa Aira Samulin on saanut kissan myötä myös ystäviä. – Marko Björsin, joka on ihan minun sydänystäväni, kanssa tutustuttiin, kun hän tuli meille tekemään juttua Hyrsystä lemmikki-lehteen. Ystävyys on säilynyt jo ainakin parikymmentä vuotta. Hyrsylän Mutkan vierailijat kyselevät kissaa yhä ahkerasti. Aira Samulin on saanut useita Hyrsy-aiheisia lahjoja, jotka ovat esillä tuvassa. – Hyrsyn muisto elää. Siitä puhutaan ja käydään pihalla sen haudalla. Hyrsy taitaa olla Suomen tunnetuin kissa. Tarja Halosen kissaakin tunnetumpi. Toivottavasti Hyrsyn muisto elää pitkään, ainakin toistaiseksi hiiret ovat pysyneet loitolla. Hyrsylän Mutkan päärakennuk- Sopivasti laadukasta ruokaa, paljon liikuntaa ja tärkeitä lisäravinteita eli omegaa, pellavansiemenöljyä ja hainrustouutetta. pet remedy Pet Remedyn eteeristen öljyjen (mm. Valeriana, Vetivert) sekoitus matkii aivojen luonnollista tyynnyttävää GABA-välittäjäainetta. Uusissa tai yllättävissä tilanteissa aivojen GABA-tuotanto keskeytyy, jolloin hermot eivät saa viestiä ja eläin reagoi tähän. Hermojen solureseptorit saavat tällöin Pet Remedyn eteerisiltä öljyiltä viestin rauhoittua samalla lailla kuin luonnollisilta GABA-välittäjäaineiltakin. Nopeavaikutteinen Pet Remedy sopii kaikille stressaantuneille ja levottomille nisäkkäille kuten koirille, kissoille, kaneille, jyrsijöille ja hevosille sekä linnuille. Stressin aiheuttajia voivat olla esim. muutokset kotona (uusi lemmikki, uusi koti, kaverin menetys, yksin kotiin jääminen), ilotulitus ja kova melu tai liikehdintä, matkustus tai käynnit eläinlääkärissä. Pakkaukset : Haihdutin + 40 ml, sekä 2 x 40 ml vaihtopullot: hitaan haihduttamisen ansiosta jopa 8 viikon vaikutus 60 m2 alueella. Katso Pet Remedy video! Spray 15 ml ja 200 ml: petiin, pyyhkeisiin, mattoon, rätteihin, koppiin, kuljetusboksiin tai autoon. Vesipohjainen ja pH neutraali joten voit suihkuttaa myös käsiisi ja turkkiin. Saatavilla eläinlääkäriltäsi, hyvinvarustetuista eläintarvikeliikkeistä ja apteekeista. www.biofarm.fi KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta 12 KISSASANOMAT 2015 Ei ole kissaa karvoihin katsominen – vai onko kuitenkin? MIKAEL GERKMAN KISSA MUMMOLLE RESEPTILLÄ JA SAMALLA LÖYTÖKISSALLE UUSI ELÄMÄ? Lemmikkien on todettu monissa eri tutkimuksissa tekevän ihmisille hyvää: stressi lievenee, yksinäisyys vähenee ja verenpaine laskee. Lemmikit parantavat siis sekä mieltä että kehoa. Seniorikansalaiset kärsivät usein yksinäisyydestä, mutta terveys ei enää salli koiran ulkoilutusta eikä eläke ruoka- ja eläinlääkärilaskua. Kissa on hyvä vaihtoehto eläkeläisen seuralaiseksi, koska se ei vaadi ulkoiluttamista. Kun kissan ottaa vielä löytöeläinkodista, saa kissa uuden kodin lisäksi tärkeän tehtävän. Amerikassa tutkitaan miten lääkäreiden ja löytöeläinkotien henkilökunnan olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja auttaa vanhuksia löytämään itselleen sopiva lemmikki. Tutkijat ovat jopa ehdottaneet, että lääkärit voisivat kirjoittaa lemmikin reseptillä. Jotkut ruokapalvelut ovat jo lisänneet lemmikkien ruoat listalleen. Ajatella, jos jonain päivänä isoäiti saa kissan ja/ tai sen ruoat reseptillä! Lähde: Medical News Today KISSOJEN INSULIINIKYNÄ SAI PALKINNON Lemmikkien oma insuliinikynä VetPen on saanut kansainväliseltä kissajärjestöltä International Cat Care arvostetun ”Easy to give” (suom. helppo antaa) palkinnon. Perusteluissa tärkeimpinä mainittiin, että VetPen on erittäin helppo käyttää ja sillä saadaan insuliini annosteltua tarkasti. Kun omistajan on helppo lääkitä kissa, saadaan diabetes-oireet usein helposti ja nopeasti kuriin. Jos epäilet kissallasi diabetestä, ota yhteys eläinlääkäriin. Hyvällä hoidolla kissa voi jopa parantua diabeteksestä. OUTI KUISMA-PARWAR, CERT, VD Iho karvapeitteineen ei ole vain ns. kissan ulkopinta vaan se antaa paljon tietoa eläimen terveydentilasta. Kissaa silittäessä kannattaakin aina samalla tarkastella karvapeitettä ja ihoa tarkemmin. Kissan omistaja on eläinlääkärille paras asiantuntija oman lemmikkinsä suhteen. On paljon tärkeämpää pystyä kertomaan, mitä poikkeavaa on kotona havainnut kuin surfKUN KISSAN fata yökaudet netissä etsien löydöksiin ja Alla on pieni opas muutamiin tavallisiin löydöksiin ja karkea arvio, mitä löydös voi oireisiin sopivaa diagnoosia. olla. Arvio ei korvaa eläinlääkärin tekemää Jätä diagnoosin teko eläinlääkärin huoleksi diagnoosia vaan auttaa päättämään eläinlääja kerää sen sijaan mahdollisimman paljon kärille menosta. havaintoja, että voit vastata eläinlääkärin kysymyksiin. Sinä elät kissan kanssa 24/7, mutta eläinlääkäri näkee (mahdollisesti Kirjoittaja on Biofarmin pelokkaan ja hermostuneen ja kotioloista asiantuntijaeläinlääkäri. poikkeavasti käyttäytyvän) lemmikkisi vain hetkellisesti vastaanotolla. KYSEESSÄ VOI OLLA - turkissa hyppii jotain: kirppu (yleensä lintu-, siilin tai oravan kirppu) - iholla liikkuu jotain ja kutina on kova: kissan väive - iholla on ruskea siemen, joka kasvaa ja kasvaa: puutiainen eli ”punkki” - korvissa on tummaa kuivaa ” kahvinporoa”: korvapunkki - valkoisen kissan korvien kärjet punottavat: auringon aiheuttama syövän esiaste/syöpä - muunvärisen kissan korvien kärjet punottavat: kylmän aiheuttama paleltuma - leuassa on mustapäitä: kissan akne - peräaukon vieressä liikkuu ”riisinjyviä”: heisimato - kissa nuolee peräpäätä ja aristaa siihen koskemista: anaalirauhastulehdus - hännänjuuri on rasvainen: nk. rasvahäntä - punertava paksuuntunut ihomuutos, usein huulessa: eosinofiilinen granuloma -kompleksi - naama kutisee ja on rupinen: ruoka-aineallergia/yliherkkyys (+/- atopia) - kissa nuolee itseään ja karva lähtee: hermostumisesta aiheutuva reaktio - turkki on rasvainen ja kynnenjuurissa töhnää: Malassezia-hiivan aiheuttama tulehdus - turkki on eloton ja karvaa lähtee: onko ruoka sopiva/lisäravinteiden puute? - kutisee ja kutisee ja edelliset syyt suljettu pois: atopia eli allergia ympäristötekijöihin - iholta löytyy ”patt/patteja”: kudosreaktio/hyvä-tai pahalaatuinen kasvain - nisät suurentuvat yhtäkkiä: maitorauhasten hormonaalinen liikakasvu - kissa on levoton, laihtuu ja karvapeite huono: kilpirauhasen liikatoiminta - kissa syö ja juo paljon, mutta laihtuu, karvapeite huono: sokeritauti - kissan ruokahalu on huono, mutta juo ja virtsaa paljon: munuaisten vajaatoiminta - kissan iho ja limakalvot väriltään kellertävät: ongelmia maksassa KIS S ROKOTUS 10 KISSASANOMAT 2015 13 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta Kissapopulaatiot ovat edelleen ongelma Suomessa VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ISOJA KISSAPOPULAATIOTA TULEE JATKUVASTI VASTAAN. VAIKKA ELÄMME JO PITKÄLTI YLI 2010 – LUKUA NIIN KISSAONGELMA SUOMESSA ON JA PYSYY. ONGELMA ON SUURIN MAALLA SYRJÄISISSÄ PAIKOISSA. YLI SADAN KISSAN POPULAATIOT SAAVAT ALKUNSA MUUTAMASTA HARMITTOMASTA KISSASTA, JOTKA OVAT VAELTANEET IHMISTEN KOTIPIHAAN ESIMERKIKSI LÄHISTÖLLÄ OLEVAN MAITOTILAN LOPETTAESSA TOIMINTANSA, JOLLOIN KISSAT ALKAVAT ETSIMÄÄN RAVINTOA MUUALTA. NÄMÄ KAKSI, MAHDOLLISESTI PUOLIVILLIÄ KISSAA, ALKAVAT KIITOS NAAPUREIDEN HYVIEN RUOKAPATOJEN LISÄÄNTYMÄÄN JA SOPPA ON VALMIS. TIIU JÄRVENSIVU Esimerkkejä tällaisista paikosta on pelkästään Etelä-Savon alueelta kymmeniä. Suuri osa paikoista ei tule myöskään koskaan ilmi, sillä ”kissamummot” saattavat olla sosiaalisesti erakoituneita eikä heidän syrjäseudulla sijaitsevalla talolla käy ulkopuolisia ihmisiä. Kissa sivistystason mittarina Vaikka käyntini maatiloilla useimmiten liittyvät nautaeläimiin ja esimerkiksi lakisääteisiin navettahygieniatarkastuksiin, niin keskustelen myös maatilalla mahdollisesti elä- vien kissojen määrästä ja niiden perusterveydenhuollosta. Maatilasta ja sen sivistyksen tasosta kertoo kieltämättä paljon jo se, ovatko siellä elävät kissat leikattuja vai ei. Käynneilläni olen kuullut erilaisia ratkaisuja kissapopulaation kurissapitämiseksi. Yksi vanhempi herttainen rouva on todennut vasaran olevan hyvä väline kissanpentujen ”sammuttamiseen”, kuten hän itse asian ilmaisee. Yhdessä navetassa kerrottiin, että kolmen puolivillin aikuisen kissan jälkeläiset loukutetaan joka syksy ja ammutaan loukkuihin. Tämä onnistuu hyvin, koska isäntäväellä on metsästysharrastuksen kautta paljon kokemusta sekä tarvittava rek- ” visiitta olemassa. Yhden navetan lähistöllä asuu puolestaan ilves, joka harventaa kantaa aktiivisesti. Miksi kissoja ei leikata? Yleensä ilmaiseksi saatuun kissaan ei haluta tehdä isohkolta tuntuvaa rahallista kertainvestointia steriloinnin tai kastroinnin muodossa. Toinen syy on usein se, että kissat ovat niin villejä, että niitä on vaikea ilman loukutusta saada kiinni. Kissojen loukuttaminen voi olla aikaa vievää eikä tällaiseen asiaan haluta käyttää aikaa tai resursseja. Sillä sehän on ”vain kissa” ja ”eihän niitä koskaan ennenkään ole leikattu”. Monella ihmisellä on vielä sellainen mielikuva, että leikattu kissa laiskistuu eikä jaksa pyydystää enää jyrsijöitä. Todellisuudessa leikattu kissa pienentää reviiriään, sillä sen ei tarvitse enää käyttää aikaa kumppanin löytämiseksi ja se pysyy lähempänä kotia tehden mahdollisesti enemmän hiirikissan töitä kuin ennen leikkausta. Leikattu kissa pienentää reviiriään, sillä sen ei tarvitse enää käyttää aikaa kumppanin löytämiseksi ja se pysyy lähempänä kotia tehden mahdollisesti enemmän hiirikissan töitä kuin ennen leikkausta. mikäli heidän ei täydy antaa rahallista panostaan siihen. Eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisia tarvitaan niin kutsuttuun kenttätyöhön loukuttamaan ja kuljettamaan kissoja eläinlääkäriin. Ulkopuoliset ihmiset saattavat usein tuomita ajatuksen siitä, että populaatiosta vastuussa oleva henkilö pääsee ”kuin koira veräjästä” sillä hänet pitäisi saada velvoitettua maksamaan leikkauksista ja lopetuksista aiheutuvat kulut. Toisaalta taas harvemmin asianomaisilla on oikeasti varaa hoidattaa kissoja ja eläinsuojelullisesti tärkeintä on saada kissaongelma ratkaistua, tavalla tai toisella. kattu, rokotettu ja madotettu kissa elää todennäköisesti pidemmän ja paremman elämän. Kirjoittaja on Mikkelin valvontaeläinlääkäri, jonka vastuualueena on eläinsuojeluToivottavasti tulevaisuudessa asiat. kissojen arvostus jatkaa nousemistaan ja niistä pidetään entistä parempaa huolta. Lei- Vapaaehtoisella eläintensuojelutyöllä on merkitystä Paikallisilla ja valtakunnallisilla eläinsuojeluyhdistyksillä on suuri rooli isojen kissapopulaatioiden kuriin saamisessa. Usein populaatioiden omistajat, tai pikemminkin ylläpitäjät, suostuvat kissojen leikkauksiin ja sairaimpien yksilöiden lopetuksiin, Välillä tulee vietyä töitäkin kotiin kissanpentujen muodossa, sillä usein näiden räkäisten ja sairaiden pentujen hoito ei ole isäntien tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu LISÄÄ KISSAN ROKOTUSPÄIVÄ –YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME LÖYDÄT: www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva KISSASANOMAT 2015 ta 14 Etsi tästä oman paikkakuntasi Kissanrokotuspäivän Espoo Juva Kouvola Alfapet Eläinlääkärit 09-8055900 Raviradan eläinklinikka Anu Korpikallio 044-4172083 Eläinklinikka Siili 044-5111957 www.elainklinikkasiili.net Jyväskylä Kuopio Eläinklinikka Tassuvaara 010-2350800 Pieneläinklinikka Tuhatjalka Kuopio 075-7590060 www.tuhatjalka.fi/klinikat/kuopio Eläinlääkäriasema Arkki 09-5050839 www.arkkivet.fi Eläinlääkärikeskus Sovet 010-2290910, 09-54650511 Espoon Eläinlääkäriasema 09-5413520 Eura Ell Elina Sipilä 02-5341365 www.elainlaakarisipila.fi Fiskars Fiskarsin Eläinlääkäri-Fiskars Veterinär 040-8229994 www.fiskarsvet.fi Hamina Salmela&Peltola Marjatanpolku2 05-3456375 Helsinki Ahma Eläinklinikka 09-3871770 www.ahmaelainklinikka.fi Eläinlääkäriasema Pet-Ami 014-644645 www.pet-ami.fi Pieneläinklinikka Tuhatjalka Jyväskylä 075 759 0067 www.tuhatjalka.fi/klinikat/jyvaskyla Kaarina Kaarinan Eläinlääkäriasema 02-2749090 ell@kaarinanell.fi Kalanti/Uusikaupunki Univet Kalanti 020-1800790 Kangasala ELL Netta Tammisalo 03-3791488 www.pienelainvastaanotto.net Punaturkki 017-2628890 Kuusamo Kuusamon kaupungineläinlääkäri 040-5421949 Kälviä Pentti Tapio 06-8350403 Lemi Kunnaneläinlääkäri Anne Vertanen 040-5364736 Lempäälä Karijoki Eläinlääkäri Sirkka Pyhälä 03-3746306 www.sirkkapyhala.net Eläinlääkäriasema IloVet 050-413 8762 Eläinlääkäri Jaana Alho 0400-363168 Lohja, Virkkala Helsingin Eläinlääkärikeskus 09-3424330 Karjaa Pieneläinklinikka Tuhatjalka Helsinki 075-759 0061 www.tuhatjalka.fi/klinikat/helsinki Knaapinen Hanna, kaupungineläinlääkäri 044-7446590 Pieneläinklinikka Tuhatjalka Virkkala 075-7590064 www.tuhatjalka.fi/klinikat/virkkala Hyvinkää Hyvinkään Eläinlääkäriasema Sanum 040-3516788 Loimaa Karstula Neovet 044-5566841, neovet.fi Tervet Oy 044-3457090 Loviisa Kauhajoki Loviisan Eläinklinikka LOVET 019-543115 www.lovet.fi/#!landing-page-1/c17y3 Ilmajoki ELL Taina Kalliomäki 0400-261822 Kunnaneläinlääkäri Elina Rintala 0400-362232 Kauhajoki Kaupungineläinlääkäri Arto Kangasniemi 0400-363431 Valkon Eläinlääkärivastaanotto ELL Kati Vehmas 040-4444938 www.valkonelainlaakari.fi Imatra Kauhava Luumäki Ressu pieneläinvastaanotto 040-5572005 Jari Hiljanen 0400-660619 Seutueläinlääkäri Elina Sihvo 0400-255954 Imatra ja Lappeenranta Kauniainen Mikkeli Imatran ja Saimaan Eläinklinikka 05-4734200 Inkoo Trim-it koiratrimmaamo, Eläinlääkäri Kirsi Swan, www.vetti.fi 044-5865896 www.varaaheti.fi/trimit Eläinklinikka Kurki 015-161250 www.elainklinikkakurki.fi Inkoon kunnaneläinääkäri 040-1993684 Keuruu Joensuu Keuruu kaupungineläinlääkäri 0400-643565 Eläintohtori Kivuton 013-223 262 Keuruun eläinklinikka 044-2662303 Mänttä-Vilppula Vilppulan eläinlääkärivastaanotto 050-5143353 ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 KISSASANOMAT 2015 15 .l o k akuu ta kampanjassa mukana oleva eläinlääkäri ja varaa aika Nurmijärvi ja ympäryskunnat kotikäynnit Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen 0400-157017 www.elainlaakaripalvelut.com Närpiö KEL Liisa Schreibmaier, Pirttikylä 0400-261667 Oulu Eläinlääkäri Leena Oksanen 044-3371971 Univet Oulu 020-1800880 Perniö Salon kaupungineläinlääkäri Riikka Nikula, Perniön vastaanotto 02-7784602 Pielavesi Pielaveden kunnaneläinlääkäri 044-7499406 Pori Sata-Vet Oy 02-6411660 KISS Ä Lemmikkilääkärit 044-0602444 A ROKOTUS IV PÄ Porvoo N Rokotettu kissa tulee kello kaulassa Lisätietoja kissojen rokotuskampanjasta: www.facebook.com/KissanRokotuspaiva Pöytyä 10 Savo Liisa 050-5126027 Raasepori Hanna Knaapinen 044-7446590 www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva .l o k akuu ta FI/NTO/0815/0002 MSD Animal Health Intervet Oy 17.8.2015 Riihimäki Satu Olkkonen, Paloheimonkatu 35 0400-218555 Sastamala Sastamalan kaupungin pieneläinvastaanotto 040-5109694 Savonlinna Pieneläinklinikka Tuhatjalka Savonlinna 075-7590065 www.tuhatjalka.fi/klinikat/savonlinna Tampere Pieneläinklinikka Tuhatjalka Tampere 075-7590062 www.tuhatjalka.fi/klinikat/tampere Tampereen kaupungin Lielahden eläinlääkärivastaanotto 03-56544780 Turku Vaasa Eläinlääkäri Katja Kivipuro 040-5411967 Vaasan kaupungin pieneläinklinikka 06-3252274 Koirakissaklinikka Oy 02-2761999 Pieneläinklinikka Tuhatjalka Turku 075-7590066 www.tuhatjalka.fi/klinikat/turku Tuusula Tuusulan kunnaneläinlääkärien vastaanotto 09-87183524 klo 8-10.30 www.keskiuudemaanymparistokeskus.fi ja eläinlääkintähuolto Vaajakoski Vaajakosken Eläinlääkäriasema Oy 0500-241588 Vantaa Eläinlääkäriasema Valjakko 050-4420045 www.valjakko.fi Länsi-Vantaan Eläinklinikka 09-43690480 Virrat Kaupungineläinlääkäri Outi Mattsson 044-7151351 ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu KISSASANOMAT 2015 ta 16 Catfies - kissaihmisiä Jollottaja-Pölli ja Kaisa Matilda ja ikioma Lumppari Dream on -metsästäjä Tintti & Ilkka Auringon lapset Indiana ja Juha Piu Seppo Sergei Ivanoff Shevchenko ja Kirsi Kamerasta kiinnostunut Kyllikki ja Mikko Katuhipsterit Sebastian & Spikke a kulkevat om k n t o j a e a l l i j i a p o lku JättikarvaturriisSisu Vastarakastuneet so ja Laura K Molly ja Hanna Superhiirikissa Viola, Saara ja Helena Vilukissat Sylvi & Susa Luonnonhelmassa Viima & Mia
© Copyright 2024