1. No category

Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014
Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret
Ruokaköyhyys ja -hävikki
kaksoisongelman tunnistaminen ja
siihen vastaaminen
Alustuksen sisältö
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena? Tutkimuksen
taustasta
2. Kansallisesta tutkimuksesta: Kaksoisongelma:
ruokaköyhyys ja ruokahävikki
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
2
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?
Tutkimuksen taustasta
1. 4/2013-12/2014: KAKS-hanke  Leipäjonojen
ihmiset ja hyvinvointi
2. Syksy 2013: RAY-hanke 
Leipäjonojen organisointi
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
3
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?
Tutkimuksen taustasta
• Kansallinen tutkimus
käynnistynyt talvella 2012
Kuopiosta
• Itä-Suomen yliopisto
aloitteellinen ja hankkeen
koordinaatiopiste (prof. Juho
Saari)
• Rahoitus saatu Kunnallisalan
kehittämissäätiöltä (KAKS)
– Työnimellä HUSO –
Huono-osaisin Suomi
• Tutkimusraportti valmistuu 2014
loppuun mennessä
• Perusraportin luvut kirjoitetaan
kunta- ja ruoka-aputoimijoiden
tarpeita vastaavaan muotoon
• Mukana:
• dosentti Sakari Kainulainen,
• tutkija Antti Kouvo,
• tutkija Anne Määttä,
• johtava tutkija, professori Mikko
Niemelä,
• professori Juho Saari,
• tutkija Emilia Saukko
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
4
SUOMALAINEN LEIPÄJONO -AINEISTO
(n~300/kunta)
HELSINKI
5-8/2012
VANTAA
5-8/2012
PORI
10/2012
ESPOO
4-7/2012
KUOPIO
2/2012
JYVÄSKYLÄ
10/2012
N = 3474
TAMPERE
+ PORVOO
12/2013
1-2/2013 EU-RUOKA
LAHTI
11/20126/2013
2/2013
TURKU
12/2012
MIKKELI
12/2012
Kieltäytyneet:
Joensuu
Oulu
Kouvola
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
5
1. Miksi leipäjonot
tutkimuskohteena?Laajempi yhteiskunnallinen
keskustelu
•Suurella enemmistöllä menee paremmin kuin koskaan
•Silti, sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen
kasvu – sosiaalisen eriarvoisuuden ongelma
•Ei omakohtaisia niukkuuden ja köyhyyden kokemuksia
•Leipäjonot yleistyneet 1990-luvulta lähtien
– pienemmässä mittakaavassa ollut jo aiemmin
•Numeerista dataa ruoka-aputeemasta vähän
•Ruoka-avun maailmasta paljon oletuksia ja ”mutuilua”
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
6
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?
Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu
•Ihmislähtöisyyden korostaminen
– Jalkautuminen jonoihin
– Hyvinvoinnin uusi ymmärrys – resursseista
toimintakykyihin ja koettuun hyvinvointiin
– ”Notkojen kansasta” kato väestökyselyissä
– Näiden tutkimusten perusteella yliarvioimme
suomalaisten hyvinvoinnin
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
7
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?
Ilmiön laaja-alaisuus
– elintarvikejärjestelmän ongelmat
– ruoan säilyvyysajat
– ruokahävikin kasvu
– ekologia
– yritysten yhteiskuntavastuu vs. jätehuoltokustannukset
– vapaaehtoistyön näkökulma
– kuntouttava työtoiminta
– EU-ruoka
– perusturvan riittämättömyys
– vuokra-asuntopolitiikan ongelmat…
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
8
1. Miksi leipäjonot tutkimuskohteena?
Yhteiskunnallinen keskustelu
•Vuonna 2013 yli 200 verkkoartikkelia teemasta, sama
2014
•Mm. paikallisraportit, toimittajien taustoittaminen,
tekstien kirjoittaminen pitäneet asiaa esillä
•Silti, keskustelua ei juuri ole käyty politiikan tasolla
– se mitä on käyty on liittynyt ruokahävikkiin
– 1990-luvulla diskurssi vain sosiaalipoliittisessa
ongelmassa
– nyt se ei enää tunnu kiinnostavan - leipäjonot hyväksytty
osaksi suomalaista köyhyyspolitiikkaa
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
9
Siis
•Vakiintunut
käytäntö
•Ei herätä poliittista
intohimoa
•Uusi diskurssi
ruokahävikissä
•Aloitteita
paikallistasoilla +
eduskunnassa
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
10
2. Kansallisesta tutkimuksesta
Kaksoisongelma: ruokaköyhyys ja -hävikki
Selvitetty mm.:
•Keitä suomalaisessa ruoka-avussa käyvät ovat?
•Mitä tukia ja palveluita ruoka-avussa käyvät käyttävät?
•Koetaanko ruoan hakemisesta häpeää?
•Kuinka ruoka-avussa käyvät kokevat oman
hyvinvointinsa, terveytensä jne.?
•Mikä on ruoka-apua saavien luottamus muita ihmisiä
kohtaan?
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
11
2. Kansallisesta tutkimuksesta
Tunnistettava kaksi ongelmaa  tarvitaan useita ratkaisuja
Ruokaköyhyys, nälkä
•Sosiaalipolitiikka:
perusturvan taso
•Asuntopolitiikka: mm.
yksin asuvat
Ruokahävikki
•Määrä valtava
•Ei tule loppumaan
hetkessä
•Ruokapankki
•Työllisyyspolitiikka ja toimet
•Toimijoiden yhteistyö ja
ääni
•Kuntatasolla sos.työn yms.
jalkautuminen
•Hävikkiruoan
“brändääminen”
•jne.
•Köyhäinavusta ekoteoksi?
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
12
Ongelman kimppuun hävikin kautta…
•Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2009): ilmasto- ja
energiapolitiikasta: “Suomessa pyritään vähintään
puolittamaan ruoan hävikki”.
•Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon
(2010) mukaan: ”vähennetään ruoan hävikkiä
kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla
jätevirrat koko ruokaketjussa”.
•Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) toteaa,
että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka
vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä
kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
13
Ongelman kimppuun hävikin kautta…
•Hävikkitutkimusten mukaan Suomen
ruokahävikkimäärä yht. 335-460 miljoonaa kg/vuosi
Henkilöä kohden 62-86 kg/vuosi
•Koko ruokaketjun hävikin arvioitu ilmastovaikutus
vastaa väh. 200 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
14
Vaikka julkinen keskustelu on ruokahävikissä,
pitää ruoka-apu tunnistaa/tunnustaa ennen
kaikkea sosiaalipoliittisena teemana!
•Jonoihin päädytään edelleen sosiaalisista syistä
– hyvinvointivaltion pohja vuotaa
– vastuu kaikista heikoimmassa asemassa olevien
hyvinvoinnista siirtynyt tältä osin kolmannelle sektorille
ja kirkolle
– ruoka-avussa ei laajaa yhteistyötä eikä yhteistä ääntä
– yhdenvertaisuuden dilemma
– kuinka julkinen valta mukaan, jotta perustuslain 19 §
toteutuu jatkossakin?
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
15
Yläjuoksu-alajuoksu-metafora
HUSO / Maria Ohisalo
25.3.2015
16
Kuka seisoo leipäjonossa?
Kunnallisalan kehittämissäätiön raportti
julkaistu 3.12.2014
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tut
kJulk_83_net.pdf
Lisätietoja tutkimuksesta:
maria.ohisalo@uef.fi
050 374 4219
www.uef.fi