Sepän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sepänkadun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Paikkamme on tarjonnut päivähoitoa lapsille kodinomaisissa tiloissa jo vuodesta 1989. Tällä hetkellä tiloissa toimii 1-5 v. lasten sisarusryhmä. Työyhteisömme tiimi rakentuu moniammatillisesta henkilökunnasta. YHTEYSTIEDOT Historiaa Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Sepänkadun päiväkoti Sepänkatu 10,33230 Tampere puh. 0400 292113 Amurin päiväkoti Suokatu 10, 33230 Tampere puh. 040 801 2527 Johtaja Taina Seppä taina.seppa@tampere.fi Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Ryhmä 1-5-v. Seppäläiset ( sisarusryhmä ) Arviointi varhaiskasvatuksessa Amurin päiväkodin, Sepänkadun yksikön ja Huushollin kiusaamisen ehkäisynsuunnitelma 21.8.2015 Sepänkadun päiväkodin historiaa Sepänkadun päiväkoti aloitti toimintansa ryhmäkotina v. 1989. Silloin se oli osa Tampereen kaupungin sosiaali- ja päivähoitojärjestelmää. Aluksi ryhmäkodissa toimi kahden aikuisen ja kahdeksan lapsen ryhmä. Vapru-projektin myötä ryhmässä alkoi vanhusten päivätoiminta 1995. Tällöin henkilökunnan määrä lisääntyi kahdella ja lapsia tuli neljä lisää. Tavoitteena oli mahdollistaa sukupolvien välinen vuorovaikutus ja antaa sekä lapsille että vanhuksille yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa.Vuoden 2008 alussa päättyi vanhusten päivätoiminta ja ryhmäkoti muutettiin päiväkodiksi. Elokuusta 2011 olemme olleet Amurin päiväkodin sateliittiryhmä. Kaikista muutoksista huolimatta päiväkodissa on pyritty säilyttämään kodinomainen tunnelma ja ilmapiiri. Vakituinen ulkoilupaikkamme on ollut Sotkan puisto perustamisesta lähtien. Alue on aidattu turvallisuussyistä muutama vuosi sitten. Seuraava Arvot ja strategiaperusta Päiväkotimme tärkeimmiksi arvoiksi olemme nostaneet turvallisuuden ja toisen kunnioittamisen. Turvallisuus Tehtävänämme on luoda päiväkodistamme paikka, jossa lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Lapsen tulee kokea itsensä arvostetuksi ryhmän jäseneksi omana itsenään. Annamme hänelle aikaa oppia ja kehittyä omassa tahdissaan. Luomme turvallisuutta yhteisesti sovituilla toimintatavoilla ja säännöillä. Hyvällä perushoidolla tuemme lapsen perusturvallisuuden kehittymistä ja luottamuksen syntymistä. Toisen kunnioittaminen Mielestämme lapset ja aikuiset saavat olla yksilöitä ja erilaisia. Hyvät käytöstavat ja puhetyyli ovat meille tärkeitä. Opetamme lasta tervehtimään, kiittämään ja pyytämään anteeksi. Lisäksi harjoittelemme kauniita pöytätapoja ikätason mukaisesti. Kasvatustoiminnassa huomioimme lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet sekä vahvuudet ja annamme palautetta onnistumisista ja edistymisistä. Tavoitteenamme on lapsi, joka tulee toimeen itsensä ja toisten kanssa. Seuraava Arvot ja strategiaperusta jatkuu Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä. Päiväkodissamme on eri ryhmien välillä yhteistyötä, esim. retket, juhlat ja lauluhetket. Suunnittelu- ja arviointityön aikana valvomme toistemme lapsiryhmiä. Lisäksi pohdimme yhteistyöhön liittyviä asioita säännöllisesti yhteisissä palavereissamme. Päiväkodissamme on keke-yhdyshenkilö, joka tuo taloon ajankohtaiset tiedot kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä. Lajittelemme yhdessä lasten kanssa biojätteen, keräyspaperin ja kartongin. Päiväkodissa kerätään myös talteen patterit, lasi ja pienmetalli. Asiakaslähtöisyys/Lapsilähtöisyys Päiväkotimme palvelee erilaisten perheiden tarpeita. Päiväkotimme toiminta- ja opetussuunnitelman lähtökohtana on aktiivinen ja toimiva lapsi. Toimintasuunnitelma elää jatkuvasti lapsilta tulevien ideoiden ja ajatusten mukaan. Tehtävämme kasvattajina on herättää lapsissa uusia kiinnostuksen kohteita ja huolehtia siitä, että lapsi hakeutuu omaa kehitystasoaan tukeviin monipuolisiin toimintoihin. Kumppanuus Kasvatuskumppanuus vanhempien ja henkilökunnan välillä alkaa siitä hetkestä, kun lapsi ensi kerran tulee päiväkotiin. Yhteistyö jatkuu koko lapsen päivähoitoiän ajan. Vanhempien kanssa keskustelemalla luomme yhteisiä kasvatuskäytäntöjä. Etusivulle Seuraava Arvot ja strategiaperusta jatkuu Rohkea aloitteellisuus Varhaiskasvatuskeskustelujen avulla keräämme vanhemmilta ideoita ja mahdollisia aloitteita. Päiväkodissamme toimii myös vanhempaintiimi. Henkilökuntamme arvioi ja kehittää työtään säännöllisissä pedagogisissa palavereissa. Henkilöstön arvostaminen Henkilökunnallamme on erilaisia koulutuksia ja taitoja, joita hyödynnämme suunnittelussa ja kasvatustyössä. Arvostamme toistemme ammattitaitoa ja pyrimme kehittymään työyhteisönä. Työyhteisössämme kaikkien mielipiteillä on yhtä suuri merkitys. Taloudellisuus Taloudellisuuden ja tuloksellisuuden vuoksi keskitämme henkilökunnan loma-ajat hiljaisiin aikoihin. Seuraamme henkilökunnan työvuorojen toimivuutta ja muutamme vuoroja tarvittaessa. Haluamme olla paikalla silloin kun lapsetkin. Ryhmiä yhdistelemme myös päivystys- ja loma-aikoina, silloin lapsille on järjestetty hoito Amurin päiväkodissa. Etusivulle Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päivähoidon aloittamiseen ja tutustumisen liittyvät käytännöt Lapsella ja perheellä on mahdollisuus tutustua päiväkotiimme ja henkilökuntaan ennen päivähoidon aloittamista. Tutustumiskäynnillä uuden ryhmän aikuinen antaa perheelle tietoa (esim. Tervetuloa päivähoitoon –kaavake) ryhmän toiminnasta ja tutustuu samalla lapseen ja suunnittelee päivähoidon aloittamista perheen kanssa. “Pehmeän laskun” käytäntöjä: - yhdessä vanhemman kanssa totutellaan ryhmään ja sen toimintaan Hoidon jo alettua: - lapsi jää hoitoon lyhyeksi ajaksi ilman vanhempiaan - lyhyemmät hoitopäivät ja viikot Kasvatuskumppanuuteen liittyvät käytännöt Jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhdessä päiväkodin henkilökunnan ja lapsen vanhempien kanssa. Keskustelut käydään 1 – 2 kertaa toimintakauden aikana. Lasta tuodessa ja hakiessa vaihdetut kuulumiset ovat tärkeä osa kumppanuutta. Toiminnastamme tiedotamme ilmoitustauluilla, viikottain tenavanetin välityksellä, kuukausitiedottein ja sähköpostilla. Järjestämme myös vanhempainiltoja tarpeen mukaan. Vanhemmilla on myös mahdollisuus antaa palautetta joko suoraan henkilökunnalle tai palautelaatikkoon. Päiväkodin toimintaan kuuluvat myös yhteiset juhlat ja muut tapahtumat perheiden kanssa. Päiväkodissa on toiminut aktiivinen vanhempaintoimikunta jo muutaman vuoden ajan. Seuraava Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa jatkuu Vanhempien lisäksi meillä on yhteistyötä muidenkin tahojen kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä neuvolan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, lähipäiväkotien ja koulujen kanssa. Lapsi- ja perhekohtaisesti teemme yhteistyötä perheneuvolan, TAYS:n ja erilaisten kuntoutuspalvelujen antajien, esimerkiksi puheterapeutin kanssa. Päiväkodissamme on säännöllisesti opiskelijoita mm. Tampereen Yliopiston varhaiskasvatuksen yksiköstä , TAKK:sta sekä Pirkanmaan ammattiopistosta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvät käytännöt Ryhmän henkilökunta laatii vuosittain varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Ennen keskustelua ryhmän henkilökunta kokoaa yhteen havaintonsa lapsesta. Vanhemmat saavat vasu – kaavakkeen kotiin, jotta he voivat miettiä asioita etukäteen. Keskustelut käydään 1 – 2 kertaa toimintakauden aikana. Syksyisin sovimme yhteiset kasvatuskäytännöt ja kirjaamme lapsen kehitystä tukevat tavoitteet. Näin pyrimme luomaan lapselle hyvät olosuhteet kasvuun ja kehitykseen. Keväisin arvioimme tavoitteiden toteutumista. Etusivulle Varhaiskasvatuksen suunnittelu Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Havainnoimme lasta arkipäivän tilanteissa: -kuuntelemalla -tarkkailemalla -olemalla aktiivisesti läsnä -keskustelemalla yhdessä kasvatustiimin kanssa Dokumentoimme lapsen arkea ja kehittymistä esimerkiksi: -valokuvaamalla ja kirjaamalla Toteutamme Sepänkadun päiväkodissa tavoitteellista pienryhmätoimintaa. Toiminnan suunnittelun pohjana on vanhempien kanssa käydyt varhaiskasvatuskeskustelut ja lasten havainnointi. Pienryhmätoiminta antaa rauhaa leikille ja edistää lapsen osallistumista. Lapsen iän, tietojen ja taitojen sekä tunteiden huomioiminen auttaa lasta voimaan hyvin. Opettelemme ja arvostamme hyviä käytöstapoja ja noudatamme yhteisiä sääntöjä: - henkilökunta on yhdessä laatinut sisä- ja ulkosäännöt. - lisäksi yli 3-vuotiaat lapset osallistuvat sääntöjen laatimiseen joiltakin osin. Seuraava Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu… Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Ohjaamme, kannustamme ja tuemme lapsia ilmaisemaan itseään. Pienryhmissä toimiminen auttaa lasta osallistumaan ja tulemaan kuulluksi. Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet. Kuuntelemme lasta häntä koskevissa päätöksissä. Toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvät käytännöt Teemme työtä yhteisesti sovittujen arvojen pohjalta. Toimintakauden alussa pidämme suunnittelupäivän, jossa keskustelemme tulevan kauden tavoitteista. Pidämme pedagogisia palavereita säännöllisesti.Näissä pohdimme ja päätämme toimintatavoista. Seuraavan kauden uusi tiimi kokoontuu jo loppukeväästä tutustumaan ja suunnittelemaan tulevaa kautta. Syksyisin ryhmän henkilökunta täyttää yhteisen tiimisopimuksen, jolla se sitoutuu noudattamaan yhdessä sovittuja käytäntöjä. Etusivulle Seuraava Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu… Fyysinen ja psyykkinen ympäristö Päiväkotimme yhteisistä tiloista vastaavat ennalta valitut työntekijät. Sisällä toimintaympäristö on muodostettu siten, että lasten saatavilla ovat tavarat ja materiaalit, joita he leikkiessään ja uutta oppiessaan tarvitsevat. Voimme jakaa huoneita ja käyttää leikkimiseen tiloja suunnitelmiemme mukaisesti. Ryhmässä on tilaa myös rauhalliseen päivittäiseen lepohetkeen. Kasvattajina arvostamme työtämme ja haluamme tehdä työmme mahdollisimman hyvin. Osallistumalla koulutuksiin kehitämme ja ylläpidämme ammattitaitoamme. Arvostamme yksilöllisyyttä ja kannustamme yhteisöllisyyteen. Etusivulle Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kieli Lapsi kasvaa, oppii ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa perushoidon tilanteissa, leikissä ja toiminnassa omalla persoonallisella tavallaan. Lapset omaksuvat vuorovaikutustaitoja yhdessä perheenjäsenten ja muiden kasvattajien kanssa. Lasten keskinäinen ja lasten ja kasvattajan välinen kommunikaatio ja vuorovaikutus ovat oppimisen edellytys. Esimerkiksi näin tuemme kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja: Pienet: - puhumiseen rohkaiseminen - asioiden ja esineiden nimeäminen - ohjeen mukaan toimiminen - lukeminen/ kuunteleminen ( sadut, lorut, riimit) - laulaminen - erilaiset teatteriesitykset ( pöytäteatteri, sorminuket, käsinukke-esitykset) - kuva-ja leikkilukeminen Isot: edellisten lisäksi - keskustelutaito ( aamupiiri, päiväpiiri) - kerronta, sadutus - itseilmaisu ( lasten omat esitykset ) - kielellisen tietoisuuden harjoitukset:esim. rytmittäminen, tavuttaminen, riimittely - kirjoitetun tekstin esilläolo ( lasten nimet, viikonpäivät, kuukaudet jne.) - oikean kynäotteen opettelu Seuraava Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu… Leikki Jokainen lapsi ilmaisee ja toteuttaa leikkiessään tunteitaan ja toiveitaan. Lapselle leikki on elämäntehtävä: se on oppimista, iloa, seikkailuja, harjoittelemista ja kokeilemista. Leikki muuttuu kun lapsi kasvaa. Pienellä lapsella se alkaa esineleikistä ja muuttuu toisella vuodella rinnakkaisleikiksi, kolmannella ikävuodella leikki muuttuu vähitellen yhteisleikiksi (sääntöleikit ja luovat leikit). Leikin edellytyksistä tärkeimpiä ovat leikkitoverit, leikille varattu riittävä aika, tarkoituksenmukaiset tilat, monipuolinen ikätasoon soveltuva materiaali, aikuisen tuki ja ohjaus sekä aikuisen luoma viihtyisä ilmapiiri. Kasvattaja havainnoi ja dokumentoi lasten leikkiä, kuuntelee lapsia ja tutustuu lasten yksilöllisiin ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin. leikissä kehittyvät mm.: - kieli - keskittyminen - mielikuvitus, luovuus - toisen huomioonottaminen - ongelmanratkaisu - tunteet (ymmärtäminen, ilmaisu) Etusivulle Seuraava Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu… Liikkuminen Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikunta auttaa lasta hahmottamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan. Oman kehonkuvan tunnistaminen vaikuttaa itsetunnon kehitykseen. Myös pukeminen ja riisuminen kehittävät lapsen motorisia taitoja. Kasvattajat tukevat lasten päivittäistä, omaehtoista liikkumista ja järjestävät säännöllisesti ohjattuja, tavoitteellisia liikuntatuokioita. Päiväkotimme sijainti luo monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen: -Väinö Linnan puisto (luistelu, hiihto, mäenlasku, kentällä pallopelit) -Ilomäenpuisto -Aleksanterin puisto -Nääshallin liikuntasalit -Pyynikin metsä, Näsikallio -Kävelyretket eri kohteisiin (mm. Museot, Muumilaakso) -Terälahden luontokoulu Opettelemme hyviä ruokailutapoja, huolehdimme käsihygienista ja asianmukaisesta sisä- ja ulkovaatetuksesta. Riittävä uni ja lepo suojaavat lapsen hermostoa liikarasitukselta ja antavat sille tarpeellista kypsymisaikaa. Lapsi saa hiljentyä ja rauhoittuu isosta ryhmästä. Etusivulle Seuraava Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu… Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteen tulee antaa kaikille välineitä itsensä ilmaisuun sekä kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen. Taidekasvatus sisältää kuvataiteita, musiikkia, kirjallisuutta, ilmaisutaitoja ja mediakasvatusta. Lasten omakohtaiset kokemukset eri taiteenaloista luovat pohjaa esteettisille kokemuksille nähdä maailmaa. Keskeisen sijaintimme vuoksi meillä on mahdollisuus tutustua kaupunkimme monipuoliseen kulttuuritarjontaan kuten esim. museoihin, teattereihin, elokuviin, kirjastoon ja konsertteihin. Kulttuurikasvatukseen kuuluu myös rakennetun ympäristön ja luonnon havainnoiminen. Päiväkotimme taidekasvatukseen sisältyvät mm.: Kuvataide: - materiaalien ja välineiden käytön opettelu - muovailu - pistely, leikkaaminen - painanta - piirtäminen, maalaminen - kuvien, myös taidekuvien, katselu ja analysointi - sommittelu, askartelu Musiikki: - kuuntelu - laulut ja laululeikit - keho-ja rytmisoittimet - lasten tuottama musiikki - tanssi Etusivulle Seuraava Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu… Kirjallisuus: - sadut, lorut, riimit - kuvakirjat, tietokirjat - kuva-ja leikkilukeminen - kerronta, sadutus - kirjastoretket - perinnekasvatus (kansansadut-ja tarinat ) Ilmaisutaito: - roolileikit - lasten omat esitykset - aikuisten esitykset - esitysvierailut - joulu-ja kevätjuhlat, muut päiväkodin yhteiset juhlat Mediakasvatus: - kirjojen ja lehtien lukeminen - keskustelut tv-ohjelmista ja internetin käytöstä (toden><sadun erottaminen) - lasten valokuvaaminen - lelupäivän vietto (tv-sarjoihin ja elokuviin perustuvat lelut) - teatterissa käynti Etusivulle Seuraava Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu… Tutkiminen Lapsi tutustuu ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistien avulla. Kasvattajat luovat tutkimiselle innostavan ja kannustavan ilmapiirin. Kokeilut, etsimiset ja selitysten löytämiset erilaisille ilmiöille kannustavat lasten omaa ajattelua ja ongelmanratkaisua. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, joskus rakentelua tai luonnossa kulkemista. Tutkiminen lasten kanssa: - säätilan, vuodenajan havainnoiminen, aikakäsitys - luonnonilmiöt, kasvun seuraaminen; kasvit, ötökät - metsäretket, rakennettuun ympäristöön tutustuminen; kaupunkiluonnon moninaisuus - lasten mielenkiinnonkohteista lähtevät tutkimusaiheet - vesi-ja hiekkaleikki - matemaattisten valmiuksien kehittyminen ( kuviot, muodot, suuruudet, lukumäärä, vertailu) Eettinen kasvatus Eettiset periaatteet tulevat esiin päivittäin lasten kanssa toiminnassa ja keskusteluissa: mikä on oikein ja mikä on väärin, miten ristiriitatilanteissa toimitaan, anteeksipyytämisen ja anteeksiantamisen tärkeys ja merkitys, toisten kunnioittaminen, vastuuntuntoinen toiminta ihmisiä, luontoa ja ympäristöä kohtaan. Lapsille tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen, ihmettelyyn, kysymiseen ja pohdintaan. Tutustumme kirkollisiin juhlapyhiin ja perinteisiin. Jos lapsen elämässä on merkittävä tapahtuma, kuten ristiäiset/ nimenantojuhlat, häät tai hautajaiset käsittelemme sitä myös päiväkodissa. Etusivulle Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi saattaa tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kasvun osaalueilla. Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatustiimin havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Kasvattajatiimi voi pyytää toiminnan ja arvioinnin suunnitteluun tukea alueen kiertävältä erityislastentarhanopettajalta Annukka Kettuselta. Hänen tehtävänään on selvittää lapsen kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään erityisen tuen suunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Etusivulle Seuraava Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuemme yhdessä perheen kanssa. Päivähoidossa lapsen suomenkielen tasoa voidaan arvioida havainnointien lisäksi käyttämällä Kettu-testiä tai Repun takanassa –arviointimenetelmää. Vieraskielisille lapsille tehdään henkilökohtainen Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, joka on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Etusivulle Seuraava Arviointi varhaiskasvatuksessa Päivittäinen oman työn arviointi sekä viikoittaiset arviointikeskustelut tiimin ja työyhteisön kesken ovat osa työtämme. Jokainen kasvattajatiimi arvioi keväisin syksyllä asetettujen ryhmäkohtaisten tavoitteiden toteutumista.Toimintakauden alussa pidämme koko päiväkodin yhteisen suunnittelupäivän ja keväällä arviointitilaisuuden. Omaa työtä ja oman tiimin toimintaa arvioidaan1-2 kertaa vuodessa kehityskeskusteluissa. Kasvattajatiimi arvioi oman ryhmänsä tiloja ja muokkaa niitä tarvittaessa lasten ideoiden pohjalta ja ryhmän tarpeiden muuttuessa. Yhteisistä tiloista vastaavat työryhmät kukin oman vastuualueensa mukaisesti. Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida toimintaa vanhempainilloissa, vasu-keskusteluissa, päivittäisissä tapaamisissa sekä kirjallisesti palautelaatikon kautta. Lisätietoa arviointiin saamme lasta havainnoimalla ja lapsen kanssa keskustelemalla. Lapset voivat 5 –vuotiaana osallistua laadunarviointiin vastaamalla heille suunnattuun, kotona tehtävään haastatteluun. Etusivulle Seuraava AMURIN PÄIVÄKODIN, SEPÄNKADUN YKSIKÖN JA HUUSHOLLIN KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA Kiusaamisen määritelmä: ”Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön.” (Salmivalli 2003) Kiusaaminen on toistuvaa, tahallista ja siinä ilmenee valtasuhteiden epätasapaino. Kiusaamisella tarkoitetaan sortamista, syrjintää tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Päiväkodissa jokainen aikuinen suhtautuu kiusaamiseen aina vakavasti. Tavoitteena on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen. Kiusaaminen ja konflikti ovat eri asioita. Kiusaamisessa kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino. Konfliktissa on kaksi suhteellisen tasaväkistä jotka riitelevät tai ovat eri mieltä jostakin. Lapsilta kysyttiin, mitä on kiusaaminen? Tässä muutamia vastauksia: ”Se että tönii ja kaikkee. Täytyy pyytää anteeks. Potkiminen ja muu tekeminen.” ”Semmosta että tönii…semmosta että ottaa toiselta vaikka lelun kädestä.” ”Sitä että niinku rikkoo leikkejä.” ”Hiekan heitto ja jahtaaminen muttei mikään muu.” Mitä kiusaaminen on: Kiusaaminen voi esiintyä eri muodoissa ja kokemus kiusatuksi tulemisesta on aina hyvin henkilökohtainen. se voi olla mm. Näkymätöntä: esim. hiljaista ja juonittelevaa painostamista tai kaveritta jättämistä Äänekästä moittimista tai arvostelua, fyysisellä väkivallalla uhkaamista, tönimistä, lyömistä, potkimista, ilkeää puhetta tai yhteistyöstä kuten leikkiin ottamisesta kieltäytymistä Alistamista, väheksymistä, pilkkaamista, lällättämistä luonteenpiirteiden tai ominaisuuksien arvostelemista Seuraava sivu Tavaroiden tai lelujen ottamista kaverilta ilman lupaa Kiusaaminen voi olla myös ryhmäilmiö, joissa lapsilla on erilaisia rooleja: kiusaajat, myötäilijät, vetäytyjät, puolustajat. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen: Kiusaamistilanteisiin puututaan aina välittömästi ja vakavuudella, tulipa tieto lapsen kiusaamisesta lapselta itseltään, toiselta lapselta tai vanhemmalta. Kiusaamistilanne selvitetään ensin kiusatuksi tulleen lapsen kanssa. Aikuinen on empaattinen tilanteessa: ” Oli ikävä kuulla, mitä sinulle tapahtui, kerrotko siitä vielä minulle?” Keskustellaan myös kiusaajan kanssa (mitä nuorempi lapsi, sitä lyhyemmin lausein). Tärkeää on, että kiusaajalle tehdään heti selväksi, ettei hänen käytöstään kiusattua kohtaan hyväksy kukaan. Mietitään kiusaajan kanssa myös, mitä hän voisi tehdä, ettei tilanne toistu. Anteeksipyytäminen on tärkeää. Kiusaaja ja kiusattu selvittävät tilannetta yhdessä aikuisen kanssa. Jos kiusaaminen toistuu, keskustellaan myös sekä kiusaajan että kiusatun vanhempien kanssa ja kerrotaan päiväkodin keinoista ehkäistä kiusaaminen. Kun tilanne on käsitelty, siihen ei enää palata jos kiusaaminen ei jatku. Jos kiusaamista esiintyy ryhmässä toistuvasti, pohditaan ja jutellaan isompien (yli 3 v) lasten kanssa yhdessä, miten tilanteissa toimitaan ja miltä kiusatuksi tuleminen tuntuu. Kiusaamisen ehkäisy: Hyvä valvonta sisällä ja ulkona vähentää kiusaamista ts. aikuiset ovat siellä, missä lapsetkin Keskustellaan lasten kanssa siitä, millainen on hyvä kaveri. Hyvät tavat ja erilaisuuden hyväksyminen ovat joka vuosi ryhmäkeskustelujen aiheena. Apuna voi käyttää esim. PCS- kuvia. (ollaan kavereita, leikitään yhdessä, ei saa lyödä..), laulu- ja yhteisleikkejä, draamaa, tunnekuvia, kiusaamissanojen käsittelyä, yhteisten sääntöjen kirjaamista. Empatiataitoja kehitetään keskustelemalla ja kertomalla ryhmässä omista tunteista. Erilaiset tunnetaitojen kehittämiseen suunnitellut ohjelmat (Askeleittain. Tunne- muksu…) sekä sadut kehittävät lapsen empatiataitoja. Kannustetaan lapsia kertomaan aina aikuiselle, jos jokin asia tuottaa pahaa mieltä Keskeistä on, että kaikki otetaan mukaan leikkiin ja että lapsi saa kokea olevansa yhteisön jäsen ja haluttua seuraa. Seuraava sivu Lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan ryhmäytymisen keinoilla erityisesti uuden toimintakauden alussa. Aikuisen herkkyys havaita tilanteet, joissa joku ryhmän lapsista kokee tulevansa kiusatuksi ja tarvitsee aikuisen ”Nollatoleranssi eli toivotaan että asioihin puututaan heti ettei ne pääsisi paisumaan. Asiasta kertominen myös heti vanhemmille (molempien vanhemmille).” ”Haluamme, että jos sellaista huomataan päiväkodissa, siitä kerrotaan heti vanhemmille ja mahdollisimman suoraan.” tukea, on ensiarvoisen tärkeää. Lapset oppivat vähitellen selvittämään keskenään pieniä erimielisyyksiä ja huomioimaan toistensa tunteita. Saadut onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta ja lisäävät vuorovaikutustaitoja. Vanhemmat toivovat päiväkodilta kiusaamisen suhteen välitöntä puuttumista ja tilanteiden selvittämistä. Vanhemmat myös toivovat, että heitä informoidaan asiasta heti ja tapahtunut kerrotaan mahdollisimman suoraan. Tärkeänä koettiin se, että lapsille selvitetään että Yhteistyö vanhempien kanssa: Vanhemmilta kyseltiin kiusaamiseen liittyviä asioita, tässä heidän ajatuksiaan: ”Älkää hyväksykö kiusaamista. Älkää pelätkö vanhempien vastuuta puuttua ja tiedostaa asia. Kukaan ei halua olla kiusaaja/kiusattu.” ”Lasten kanssa olisi hyvä keskustella siitä, miksi hän kiusaa ja kertoa, miksi ei saa kiusata.” kiusaaminen ei ole lainkaan sallittua missään tilanteessa. Oleellista kiusaamistilanteissa on, että selvitetään siihen johtaneet tekijät. Vanhemmat tuovat esiin myös oman vastuunsa puuttua kiusaamiseen liittyviin asioihin kotona. Sujuvalla yhteistyöllä vanhempien kanssa huolehditaan siitä, että kenestäkään lapsesta ei tule kiusaaja tai kiusattu. ”Olen ollut todella tyytyväinen miten tämän asian kanssa on päiväkodissamme toimittu.” Etusivulle
© Copyright 2024