A30 // Uutiset // Raha Aamulehti // Lauantaina 21. helmikuuta 2015 Eriika Ahopelto/Aam u l e h t i Tuomas Pere sanoo, että panimo esittelee kymmeniä uusia tuotteita tämän vuoden aikana. Panimolle annista 330 000 euroa Sami Suojanen Aamulehti Tamperelainen Pyynikin Kä•sityöläispanimo hyödyntää vi- reillä olevan oluen valmisteveron verohelpotuksen. Panimo kymmenkertaistaa tuotantonsa puoleen miljoonaan litraan vuodessa eli verohelpotuksen alarajalle. Veroesityksen mukaan puoli miljoonaa litraa tuottava panimo saisi 50 prosentin helpotuksen verosta. Oluentekijä Tuomas Pere sanoo, että panimo pystyisi tuottamaan enemmänkin, mutta li- sälitrat vähentävät veroetua ja sitä kautta kannattavuutta. Panimolla asennetaan parhaillaan uusia laitteita. Ne maksavat yli 100 000 euroa. Yhtiö maksaa kasvun sijoittajien rahoilla ilman pankkilainoja. Käynnissä on anti, jolla yhtiö pyrkii keräämään yli 330 000 euroa. Pere kertoo, että 160 euron hintaisia osakkeita on merkitty noin 1 400. Vuonna 2013 yhtiö teki 42 000 euron tappion. Viime vuonna tappio oli 60 000–70 000 euroa. – Kasvu koettelee kannattavuutta. Tappio on hallinnassa. Restamax jakaa koko tuloksen omistajilleen Kari Happonen Fa k ta Aamulehti Restamax Oyj Ravintolakonserni Restamax •hengähtää investoinneissa ja palkitsee komeasti omistajansa. Yhtiö aikoo jakaa päättyneen tilikauden koko tuloksen osakkeenomistajilleen. Osinkokohtainen tulos 0,22 euroa on sama kuin ehdotettu osinko. Osinkosumma on noin 3,6 miljoonaa euroa. – Tase on hyvässä kunnossa. Osinko on kova, mutta voitonjakokelpoisia varoja on yli 46 miljoonaa. Osingon pitää peilata näkymiä., sanoo Restamaxin hallituksen puheenjohtaja Timo Laine. Restamaxin liikevaihto kasvoi viime vuonna yrityskauppojen siivittämänä 33 prosentilla. Liikevoitto parani kolmanneksella. – Tänä vuonna yrityksen koneesta pitää ottaa tehot irti, kuvaa Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén tilannetta. Restamax on pärjännyt vaikeilla markkinoilla hyvin. Loka–joulukuun tärkeällä kvartaalilla yhtiön ravintolabisneksen liikevaihto kasvoi 37 prosenttia, kun koko toimiala kasvoi keskimäärin 1,3 prosenttia. Laine arvelee, että monelta ravintolayritykseltä tulee viime vuodelta rumia talouslukuja. Yrityskaupat olleet kasvun veturina. KURSSIKEHITYS, 1 V. 4,75 4,50 Euroa 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 4/14 6/14 8/14 10/1412/14 2/15 20142013 Liikevaihto, Me 86,765,0 Liiketulos, Me 5,34,1 Ennen veroja, Me 4,73,6 Tulos/osake (e) 0,22 0,18 Osinko, e* 0,220,09 Omavaraisuus, % 47,260,9 Sipo, % 10,513,3 Henkilöstö 220159 * Ehdotus yhtiökokoukselle. Luvut ilman kertaeriä. Lähde: Balance Consulting. Suurimmat omistajat, % 1. Mr Max Oy.........................30,83 2. Tamares holdings.......11,74 3. Mika Niemi........................11,70 4. Sign Systems Oy............. 6,11 5. Ramanetto Oy................... 6,11 Juha Liinamaa työskentelee alipaineistetussa tilassa. Hometta on katon ja seinän tukirakenteissa. Kuivajää irrottaa Kuivajää irrottaa ho ●●Tamperelaisyritys käyttää kuivajäätä homekohteissa. THL testasi Sami Suojanen Aamulehti Tamperelainen yrittäjä Juha •Louhesto uskoo, että hän on oi- valtanut jotain merkittävää. Louheston yritys Tampereen Kuivajääpuhdistus irrottaa kuivajääpuhalluksella hometta puusta, betonista tai vaikka väliseinäharkoista. Menetelmä muistuttaa hiekkatai soodapuhaltamista. Kuivajäässä puhalletaan kovalla paineella puhdistettavaan pintaan hiilihappojäätä, jonka lämpötila on 79 pakkasastetta. Jäärakeet ja kylmyys irrottavat lian tai vaikkapa homeen. Rae jäädyttää kohteen ohuelti noin 70 pakkasasteeseen. Puhaltaminen korvaisi kaapimisen ja raapimisen kohteissa, joista materiaalia ei voida poistaa. Kuivajään jäljiltä ympäristö jää siistiksi. Hiekkapuhalluksessa kohteen lähitienoo on hiekan peitossa, mutta kuivajääpuhalluksessa hiilidioksidirae kaasuuntuu suoraan kiinteästä jäästä kaasuksi. Siivottavaksi jää vain esimerkiksi puun pinnasta poistettu materiaali. – Olemme vuoden tutkineet menetelmää homeen puhdistamiseen. Palkkasimme tutkijan tätä varten, ja nyt meillä on näyttöä kuivajään toimivuudesta, Louhesto sanoo. Kehitystyössä tamperelaisyritys on ollut yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen THL:ään. – Olemme testanneet yhteensä kahdeksan näytettä, joista neljä oli otettu ennen puhdistusta ja neljä sen jälkeen. Eli aineisto on ollut hyvin pieni, korostaa THL:n ympäristömikrobiologian yksikön päällikkö Anne Hyvärinen. Näytteissä oli mikrobikasvustoa ennen puhdistusta. Puhdistuksen ansiosta pitoisuudet laskivat kaikissa näytteissä ja niistä yksi oli lähes puhdas käsittelyn jälkeen. Kolmessa muussa oli jäljellä mikrobikasvua tai viitteitä siitä. Hyvärinen painottaa, että lähtökohtaisesti homeiset materiaalit pitää poistaa. – Jos rakenteita ei voida poistaa, edessä on puhdistaminen hankaamalla tai vaikka hiekkapuhaltamalla. Kuivajäässä lupaavaa on se, ettei se tuota lisälikaa hiekkapuhalluksen tapaan ja se on nopeampi kuin mekaaninen puhdistus. Raha // Uutiset // A31 Aamulehti // Lauantaina 21. helmikuuta 2015 Emil B o byr e v Puhallus säästi purkutöiltä Sami Suojanen Aamulehti, Nokia Juha Liinamaa sujahtaa muovista tehtyyn alipaineistettuun telttaan ja ryhtyy puhaltamaan kuivajäällä vanhan talon rakenteita. Kohteena on 1920-luvulla rakennettu talo Nokialla. Mansardikattoisen talon yläkerran ikkunan ja katon liittymäkohta oli päässyt huonoon kuntoon. Ikkunan reunoilta oli tullut vettä sisään. Ensimmäisen kerran kosteus oli päässyt rakenteisiin vuosikymmeniä sitten. Ongelmaan oli reagoitu koteloimalla kastunut kohta. – Toisen kerran rakenteet kastuivat, kun talon edellinen käyttäjä piti ikkunaa auki vuosikausia, sanoo talon nykyinen omistaja Marko Jaakkola. Jaakkola ryhtyi tutkimaan seinää hengitysoireiden takia. Purkutyö paljasti lahoja hirsiä ja hometta. – Vauriokohdasta on vaihdettu neljä hirsikerrosta. Olimme jo tyytyväisiä tulokseen, mutta sitten purimme vielä lähellä olleen vanhan komeron. Siellä oli hometta. Jaakkola löysi kuivajäävaihtoehdon puskaradion kautta. – Hometta oli sellaisessa kohdassa, että kuivajää oli ainoa korjausvaihtoehto. Tai olisihan rakenteita voinut purkaa, mutta se olisi merkinnyt rajujen tukirakenteiden tekemistä ja talon huputtamista. Mitä sanot puhallustuloksesta? – Todella puhdas. Olen tyytyväinen. Nyt pääsemme eteenpäin. Kosteus oli tehnyt pahaa jälkeä hirsitalon yläkerrassa. Rakenteiden vaihtoa varten olisi tarvittu rajut tukirakenteet. hometta ja jäähdyttää materiaalin. ometta rakenteista neljä näytettä, yhdessä ei ollut löydöksiä mikrobikasvusta. – Kuivajää ei ole aukoton näiden näytteiden perusteella, mutta siinä on potentiaalia. Sitä tulisi käyttää vain silloin kun homehtunutta materiaalia ei voida poistaa, Hyvärinen toistaa. Louheston mukaan tuloksille on looginen selitys. – Testasimme puhdistettavia kappaleita erilaisilla asetuksilla. Halusimme löytää vähimmäisvaatimukset, jolla kappale saadaan puhtaaksi homeesta eli haimme tietoisesti vertailutuloksia. Siksi kolmesta kappaleesta löytyi mikrobeja, mutta yhdestä ei. Kuivajäämenetelmää on käy- tetty lähinnä teollisuudessa nopeaan ja hellävaraiseen käsittelyyn. Tampereen Kuivajääpuhdistus on puhdistanut muun muassa paperikoneiden teloja ja elintarviketehtaiden tiloja. – Menetelmä on kalliimpi kuin moni muu puhdistustapa, mutta nopeampi ja siistimpi. Päivän työ maksaa runsaat tuhat euroa. Kuivajäätä on käytetty vanhoihin Puhaltaminen korvaisi kaapimisen siellä, missä materiaalia ei voida poistaa. Puhdistettava tila pitää alipaineistaa samalla tavalla kuin asbestitöissä. seiniin, joissa on haluttu säästää punatiiliset pinnat. Sillä on myös poistettu maalia kirkon katosta. – Siinä yhteydessä keksimme kuivajään homeen poistossa. Työssä on oltava varovainen. – Puhdistettava tila pitää alipaineistaa samalla tavalla kuin asbestitöissä, jotta homeinen materiaali ei leviä. Työntekijöillä on oltava suojavarusteet. Louhesto odottaa kuivajään kiinnostavan homevaurioita saneeraavia rakennusliikkeiltä. Yhtiö on puhdistanut omakotitalojen sisäkaton tukirakenteita ja valesokkeleita. aaKatso video Miten home lähtee: aamulehti.fi/ videot K u k a? Juha Louhesto •• Yrittäjä Tampereelta. •• Myi edellisen yrityksensä Keski-Suomen Tavaralähetit vuonna 2009. Mies oli silloin 51-vuotias. Sapattivuoden jälkeen Louhesto perusti 2010 Easy Autopesu -yrityksen. Easy-yhtiöt on nyt neljästä yrityksestä koostuva konserni. Louhesto on ostanut Hämeen erikois- ja teollisuuspesut Oy:n samoin kuin Tampereen Kuivajääpuhdistuksen. Easy Recycling puhdistaa konepajojen leikkuuöljyä. Neljäs yritys on Hämeen Kattohuolto. Viime vuonna konsernin liikevaihto oli hieman alle miljoona euroa ja tulos noin 100 000 euroa. Tämän vuoden tavoitteena on runsaan miljoonan euron liikevaihto ja tulos seitsemän prosenttia liikevaihdosta. •• •• •• •• •• Patrialla yt:t Hämeenlinnassa ja Tampereella Valtion omistaman puolus•tusteollisuusyhtiön Patrian Land-liiketoiminnassa aloitetaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Hämeenlinnassa ja Tampereella. Toimien arvioidaan kohdistuvan enintään 140 henkilöön. Yhtiön tiedotteen mukaan ytneuvotteluiden taustalla ovat tuotannollis-taloudelliset syyt tilausten vähentyessä voimakkaasti nykyisten toimitusprojektien päättyessä. Työnantaja harkitsee myös toiminnan uudelleenorganisointia. Land-liiketoiminnan keskeisiä tuotteita ja palveluita ovat panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheittimet sekä niiden tukipalvelut. Aamulehti Andritzilla ja Valmetilla patenttikiista Itävaltalainen Andritz syyttää •Valmetia patenttinsa loukkauk- sesta. Itävaltalaisyhtiö on jättänyt Tukholman käräjäoikeudelle haasteen patentinloukkauksesta Valmet Oyj:n tytäryhtiötä Valmet AB:ta vastaan. Haasteessa Andritz vaatii sakon uhalla Valmetia lopettamaan patentin käytön. Yhtiö vaatii väitetystä loukkauksesta yhteensä 52 miljoonan euron arvosta rojalteja ja vahingonkorvauksia korkoineen. Valmet kiistää väitteet loukkauksesta. STT/Helsinki Otso Metsäpalvelut saattaa vähentää väkeä Metsäpalvelut aloit•taaOtso koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa enintään 90 työpaikan vähennykseen. Otso Metsäpalveluilla on nyt noin 270 työntekijää, jotka työskentelevät yli sadassa toimipisteessä eri puolilla maata. Otso Metsäpalvelut on toiminut erillisenä liiketoimintayksikkönä vuoden 2012 alusta, jolloin alueelliset Metsäkeskukset yhdistettiin Suomen metsäkeskukseksi. STT/Helsinki Tullinkulman Työterveydelle tunnustusta Tullinkul•manTamperelainen Työterveys on nimetty sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelman arvioinnissa vetovoimaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikaksi. Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toimijalta edellytetään palvelun korkean laadun sekä asiakastyytyväisyyden lisäksi onnistuneita toimintatapoja. Tunnustuksen yritykselle myönsi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Leo Suomaa perjantaina Helsingissä. Aamulehti
© Copyright 2024