www.ylojarvi.fi Y-linjalla ideat muuttuvat todeksi Varhain
Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.2.2015 Bussien reitit ja aikataulut uudistuvat Sivu 6 Perhekioski avasi ovensa Elossa Varhain tukea vanhuksen arkeen Y-linjalla ideat muuttuvat todeksi Sivu 5 Sivu 8 Sivu 9 www.ylojarvi.fi Pääkirjoitus Jarkko Sorvanto vt. kaupunginjohtaja 11. helmikuuta 2015 Uusi kaupunkistrategia tiennäyttäjänä Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ylöjärven kaupungille uuden strategian viime marraskuussa. Strategia sisältää kaupungin vision, arvot ja strategiset kärjet sekä kuluvalle, vuonna 2016 päättyvälle valtuustokaudelle asetetut erityiset tavoitteet ja painopisteet. Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Ylöjärven kaupungin tahdotaan olevan strategiakauden päättyessä vuonna 2024. Visio kiteyttää koko kaupunkistrategian ytimen. Valtuuston hyväksymä visio on Ylöjärvi – Hyvässä kunnossa. Vision mukainen hyvä kunto kattaa luonnollisesti monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi myös ennakoi ja ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä. Visiossa määritettyä hyvää kuntoa Ylöjärvi tavoittelee kuuden toisiinsa vaikuttavan strategiakärjen kautta. Kärjet ovat aktiivinen yhteistyö, hyvinvoiva ylöjärveläinen, kasvava elinvoima, kehittyvä kaupunkiorganisaatio, tasapainoinen talous ja toimiva kaupunkirakenne. Tällä valtuustokaudella painotetaan vaikean taloustilanteen takia kasvavan elinvoiman ja tasapainoisen talouden kärkiä. Elinvoima koostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, palveluista ja toimintaedellytyksistä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta yrityskannasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä. Elinvoiman kasvu saavutetaan edistämällä ja tukemalla elinkeinoelämän ja työllisyyden myönteistä kehitystä ja kaupungin kasvua. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan yhteisenä tavoitteena on kasvattaa Ylöjärven työpaikkaomavaraisuutta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että strategian mukaisesti kaupunki toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja ottaa päätöksenteossaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet. Tämän valtuustokauden tavoitteena on uuden elinkeino-ohjelman laatiminen vuosille 2015-2020. Ohjelma laaditaan yhteistyössä yrityselämän kanssa. Tasapainoista taloutta tavoitellaan strategiakaudella pysäyttämällä Ylöjärven kaupunkikonsernin velan kasvu. Tähän päästään pitkäjänteisellä suunnittelulla, joka koskee kaikkia organisaation tasoja. Yhtenä valtuustokauden erityisenä tavoitteena on, että talousarviot valmistellaan ja päätetään siten, että asukaskohtaisen velkamäärän kasvu pysäytetään vuonna 2017. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupunkistrategia on valtuuston keskeisin väline kaupungin toiminnan ja talouden pitkäjänteisessä johtamisessa. Kaupunkistrategia ohjaa osaltaan talousarvion ja –suunnitelman laatimista. Kaupunkistrategian avulla lisätään myös ennakoivaa otetta kaupungin toimintaan ja parannetaan laajojen kokonaisuuksien hallintaa päätöksenteossa. Myös itse strategian laadintaprosessi on tärkeä. Prosessi saattaa kaupungin johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt yhteen keskustelemaan yhteisistä asioista ja tulevaisuuden painopisteistä. Samalla vuorovaikutus, yhteistyö ja ymmärrys lisääntyvät. Näkökulma Ajankohtaista Tavataan myös somessa! Pertti Johansson Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Vapaa-ajan palvelut uudistusten aallossa Vapaa-aikalautakunnan toimintakausi on alkanut suurten muutosten vallitessa. Ensin fuusioitiin työväenopisto Tampereen työväenopistoon ja sen jälkeen musiikkiopisto Pirkanmaan musiikkiopistoon. Näillä toimenpiteillä saamme laajemman ja tasokkaamman palvelun ylöjärveläisille. Myös uusi komea urheilutalo-uimahalli on otettu käyttöön, mikä parantaa kaupunkilaisten harrastemahdollisuuksia. Hintoja on jouduttu nostamaan, mutta niin, että maksu on kohtuullinen kaikille käyttäjäryhmille. Kirjastopuolella olemme ottaneet käyttöön Viljakkalassa uuden automaattisen tavan lainata kirjoja. Viljakkalan kirjaston aukioloaikoja on voitu laajentaa, henkilökustannuksia lisäämättä. Samanlaista toimintamallia suunnitellaan myös Kurun kirjastoon. Myös pääkirjastoon on suunniteltu aukioloaikojen lisäämistä, ainakin lukusalin osalta. Se voisi toimia ilman henkilökunnan läsnäoloa, mikä kylläkin aiheuttaa haasteita. Keväällä perustettavan seuraparlamentin, joka koostuu yhdeksästä ylöjärveläisestä urheiluseurasta, toivotaan tuovan uusia toimintamalleja kaupungin ja urheiluseurojen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Kaupunginhallituksen taannoinen esitys vapaaaikalautakunnan lakkauttamisesta tämän vaalikauden jälkeen on herättänyt ihmetystä lautakunnan sisällä. Varsinkin kun edellisellä Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2015 kaksi kertaa: keskiviikkona 11.2. ja 9.9. Julkaisija: Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi kaudella lakkautettiin nuorisolautakunta. Kaupungin toimintasuunnitelmassa kaupunkilaisten liikunta ja vapaa-ajan harrastustoiminta on nostettu keskeiseksi asiaksi. Valtakunnan tasolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö on niin ikään nostanut nuorison syrjäytymisen ehkäisyn erittäin tärkeäksi tavoitteeksi. Vapaa-aikalautakunnan vastuualuetta ovat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, musiikkiopistotoiminta sekä vapaa sivistystyö (seutuopisto). Lisätietoja: www.ylojarvi.fi > Päätöksenteko ja hallinto > Lautakunnat Päätoimittaja: Vt. kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedotustoimittaja Tiina Helminen p. 050 437 1247 tiina.helminen@ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki hyödyntää viestinnässään yhä enemmän sosiaalista mediaa, somea. Vahvimmin kaupunki on läsnä Facebookissa. Tiina Helminen Ylöjärven kaupunki avasi kuukausi sitten, 13.1.2015, oman Facebook-sivun. Sivu välittää laajalla kirjolla tietoa ja tunnelmia kaupungin palveluista ja tapahtumista. Myös kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan aktiivisesti sivun toimintaan: kommentoimalla, kysymällä ja sisältöä jakamalla. Kysymyksiin luvataan vastata mahdollisimman pian. Sivu on näkyvissä kaikille, mutta toiminnot (tykkääminen, kommentointi, jakaminen jne.) edellyttävät omaa Facebookprofiilia. Joillakin kaupungin yksiköillä Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kaikista kaupungin kirjastoista sekä kaupungintalolta. Sähköisen version voi lukea osoitteessa www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti. on ollut Facebook-sivu jo pitkään, ja uusia avataan. Oman Facebook-sivun ovat hiljattain avanneet varhaiskasvatus, perhetyö, kehitysvammatyö sekä joukkoliikenneuudistus. Sivujen ohella kaupungin yksiköillä on joitakin rajatulle käyttäjäjoukolle tarkoitettuja Facebook-ryhmiä. Tällaisia on esimerkiksi päiväkodeilla. Facebookin lisäksi yksiköt hyödyntävät jonkin verran muita some-kanavia kuten Twitteriä ja blogipalveluita. Miksi Ylöjärvi on muiden kuntien tavoin alkanut hyödyntää sosiaalista mediaa? Siksi, että kuntalaiset tekevät niin. Miksi kunta ei hyödyntäisi esimerkiksi juuri Facebookia, jolla on pari miljoonaa suomalaista ja tuhansia ylöjärveläisiä käyttäjiä? Sosiaalinen media ei ole enää vain nuorten juttu vaan osa yhä useamman suomalaisen työtä ja vapaa-aikaa. Some tarjoaa perinteisen kuntaviestinnän rinnalle kustannustehokkaan, aiempaa vapaamman ja vuorovaikutteisemman kanavan. Sosiaalinen media ei ainakaan lähitulevaisuudessa korvaa muita viestinnän muotoja vaan täydentää niitä. Esimerkiksi Facebook- sivut eivät ole virallisia asiointikanavia kaupungin kanssa. Ylöjärven kaupunki on läsnä sosiaalisessa mediassa, mutta kaupungin viestintä ei ole siirtynyt sinne. Me vain hyödynnämme sen mahdollisuuksia aiempaa paremmin. Aivan kuten kaupunkilaisetkin! www.facebook.com/ ylojarvenkaupunki Luettelo kaikista kaupungin Facebook-sivuista: www.ylojarvi.fi/facebook Viestiminen sosiaalisessa mediassa on yleensä totuttua vapaampaa ja viihdyttävämpää. Tällä kuvalla toivotettiin hyvää Ylöjärvi-päivää kaupungin Facebook-sivulla 24. tammikuuta. Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Kaakon Viestintä Oy, Mikkelin lehtipaino Painos: 14 000 kpl Kansikuva: Rami Marjamäki ISSN 2323-914X (painettu) ISSN 2323-9158 (verkkojulkaisu) www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti [ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.2.2015 Hengähdystauko isoissa investoinneissa ei horjuta palvelutasoa Palvelut pysyvät ennallaan Metsäkylän koulun laajennus on Ylöjärven kaupungin suurin rakennushanke lähivuosina. Laajennus toteutetaan kahdessa vaiheessa, 2015-2016 ja 2017-2018. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan perusopetustiloja, kotitalousluokat, fysiikan- ja kemianluokat sekä uudistetaan keittiötä. Ylöjärven kaupungin taloudessa on meneillään takavuosiin verrattuna seesteinen vaihe. Suuret investoinnit kuten terveyskeskuksen, urheilutalon ja Siivikkalan koulun laajennukset ovat onnellisesti takana päin, eikä saman suuruusluokan hankkeita ole juuri nyt näköpiirissä. Tällä hetkellä tulot ja menotkin kehittyvät ainakin oikeaan suuntaan: verotulot kasvoivat vuonna 2014 kolme prosenttia ja kaupungin menojen kasvu jäänee selvästi alle tämän. – Toki täytyy muistaa, että verotulojen kasvun taustalla on kunnallisveroprosentin nosto 20,5 prosenttiin. Ilman korotusta verokasvua ei olisi tapahtunut. Tämä kertoo Suomen yleisen talouden heikosta kehityksestä, talousjohtaja Juha Liinavuori toteaa. – Verotulot eli kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverot ovat kaupungin tärkein tulonlähde. Ne muodostavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloistamme. Myös yhteisöveroa eli yritysten maksamaa veroa kertyi noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013. Menojen kasvua on saatu suitsittua olemalla säästeliäitä kautta linjan. Kaikilla toimialoilla on yritetty pärjätä nykyisellä henkilöstöllä, eli uusia toimia on perustettu ja täytetty vain pakon edessä. Talousjohtaja antaa kaupungin henkilöstölle tunnustusta siitä, että monessa paikassa on hoidettu aivan uusiakin tehtäviä vanhoilla resursseilla. Henkilöstö on venynyt. Vuodesta 2015 aiotaan sel- Keskiviikkona 11.2.2015 Ylöjärveläisten terveyspalveluissa, koulutuksessa, päivähoidossa tai vaikkapa tienpidossa ei ole tänä vuonna tiedossa merkittäviä muutoksia. Kaupungin talouden haasteena on edelleen tasapainoisen talouden saavuttaminen ja velkamäärän kasvun katkaiseminen. Susanna Viljanen Tietokulma Talousarvio 2015 pähkinänkuoressa: Veroprosentti 20,50 (ei korotusta) Kiinteistöveroprosentteihin ei korotuksia Tilikauden alijäämä - 2,1 miljoonaa euroa Investoinnit (netto) 11,3 miljoonaa euroa Lainaa 100 miljoonaa euroa eli 3062 €/asukas Investoinnit 2015 Metsäkylän koulun laajennuksen ensimmäinen vaihe 2,5 miljoonaa euroa. Moision koulun saneeraus 0,7 miljoonaa euroa. Kyläsepän päiväkodin saneeraus 0,4 miljoonaa euroa. Ylöjärven Veden kokonaisinvestoinnit 3,1 miljoonaa: mm. Saurion vedenottamo, osuus Hämeenkyrön puhdistamosta sekä Metsäkylän Työlänojan kunnallistekniikka. Teiden rakentaminen, perusparannus ja päällystäminen 2,6 miljoonaa. 2016–2018 Metsäkylän koulun laajennus 5,4 miljoonaa euroa. Vanhan Räikän saneeraus 2,0 miljoonaa euroa. Teknisen toimiston saneeraus 2,0 miljoonaa euroa. viytyä suurin piirtein samoilla lääkkeillä eli ollaan säästäväisiä kaikilla toimialoilla. Mitään merkittäviä yksittäisiä säästöjä ei ole näköpiirissä eli kaupunkilaisten palvelut pysyvät jokseenkin ennallaan. Iso kuva saatava kääntymään Vaikka tulot ovat kasvaneet enemmän kuin menot, Ylöjärven talous jäi viime vuonnakin noin kaksi miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämän kattamiseksi on otettava edelleen lisää velkaa. – Kaupungin kiivaan kasvun takia meillä on ollut jo pitkään hyvin haastava tilanne. On ollut pakko investoida voimakkaasti kouluihin, päiväkoteihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, talousjohtaja kertaa. – Kun tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä, on jouduttu ottamaan yhä lisää velkaa. Tämä suunta on saatava lähivuosina käännettyä, sillä Ylöjärvellä on nyt velkaa noin sata miljoonaa eli yli kolme tuhatta euroa asukasta kohti. Se on muihin Tampereen kehyskuntiin verrattuna paljon. Yhteistä velkaa ovat merkittävästi kasvattaneet isot investoinnit. Nyt, kun esimerkiksi kaupungintalo, pääkirjasto, terveyskeskus, urheilutalo ja useimmat koulut ovat ajan tasalla, vastaavia rahareikiä ei ole näköpiirissä. Tänä vuonna alkava Metsäkylän koulun laajennus on aiempiin investointeihin verrattuna kohtuullinen: siihen on varattu tänä vuonna 2,5 miljoonaa. – Korjausvelkaa eli lykättyjä remontteja ei Ylöjärvellä juurikaan ole. Menojen, tulojen, investointien ja lainanoton pitäminen tasapainossa on silti varmasti jatkossakin haastavaa, Juha Liinavuori sanoo. Sote-kulut ratkaisevat Lähes puolet kaikista Ylöjärven kaupungin menoista syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mitä paremmin kaupunkilaiset voivat – sekä fyysisesti että henkisesti – sitä vähemmän yhteistä rahaa tarvitaan sairauksien hoitamiseen tai sosiaalipuolen menoihin. Ja mitä aiemmin ongelmia päästään hoitamaan, sitä pienemmäl- lä rahalla ne saadaan ratkaistua. – Yksittäiset ylöjärveläiset osallistuvat kaupungin talouden hoitamiseen kaikkein parhaiten pitämällä itsestään hyvää huolta eli liikkumalla tarpeeksi ja syömällä terveellisesti. Se on parasta sairauksien ja menojen ennaltaehkäisyä, talousjohtaja Juha Liinavuori sanoo. – Sosiaali- ja terveyspuolella yritetäänkin siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Terveyskioskin toiminta laajenee perhekioskin suuntaan, eli sinne on tulossa kaksi uutta perhetyöntekijää. Lisäksi siellä aletaan tehdä työelämän ulkopuolella olevien ihmisten terveystarkastuksia. Osallistu talousarvion tekoon Vuoden 2016 budjetin valmisteluun voi osallistua kuka tahansa ylöjärveläinen. Kaupungin nettisivuille avataan syksyllä sovellus, jossa kaupunkilaiset voivat esittää omia näkemyksiään siitä, mihin pitäisi satsata ja mistä voisi säästää. Suunnitteilla on sovellus, joka antaisi käyttäjälle perustiedot tulevan talousarvion raameista. Näiden tietojen pohjalta kuka tahansa voi sitten antaa palautetta ja laittaa palveluja ja toimialoja tärkeysjärjestykseen. Sovelluksessa voisi myös esittää omia säästöideoitaan. – Hyviä ideoita kaivataan aina. Jos kaupunkilainen huomaa, että jonkun asian hänen lähiympäristössään voisi tehdä taloudellisemmin, siitä kannattaa kertoa, talousjohtaja Juha Liinavuori rohkaisee. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ] Ajankohtaista Tarvitsetko neuvontaa päivähoitoasioissa? Askarruttaako, mihin päiväkotiin saisit lapsesi? Onko sinulla kysyttävää avoimesta varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta? Kaupunki on ottanut vuoden alusta käyttöön uuden varhaiskasvatuksen palvelunohjausnumeron. Puhelinsoitolla kaupunkilaiset voivat tiedustella tarjolla olevia palveluita ja näin helpottaa päätöksentekoa omalle perheelle soveltuvimmasta päivähoitomuodosta. – Törmäämme jatkuvasti sellaisiin kysymyksiin, kuten minkälaista on perhepäivähoito tai millaista on käytännön arki päiväkodissa. Pyrimme tämän palvelun avulla tukemaan kaupunkilaisia entistä paremmin, varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tiina Pajunen kertoo. Palveluohjauksen numero on 040 133 1469. Päivystys- ajat ovat maanantaista perjantaihin kello 9–12. Asiassa voi lähestyä myös sähköpostitse. Osoite on: varhaiskasvatuksenpalveluohjaus@ ylojarvi.fi. Ylöjärven varhaiskasvatuksella on myös Facebookissa oma sivunsa. – Tarkkaa tietoa vapaista paikoista ja alueen päivähoitotilanteesta kannattaa sen sijaan kysyä suoraan päiväkodeista tai aluejohtajilta, Pajunen sanoo. Ylöjärven varhaiskasvatus on vuoden alussa siirtynyt perusturvalautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Samassa yhteydessä varhaiskasvatuksen hallinnon työntekijät muuttivat perusturvakeskuksesta kaupungintalolle. – Siirto ei vaikuta millään tavalla asiakkaisiin. Myös puhelinnumerot säilyvät ennallaan, Tiina Pajunen toteaa. Haku päivähoitoon maaliskuussa Kaupunkilaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa ympäri vuoden. Varhaiskasvatuksessa kuitenkin toivotaan, että syksyllä vapautuviin paikkoihin haetaan maaliskuussa. – Päivähoitohakemus kunnalliseen hoitopaikkaan tulee jättää neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Mikäli päivähoidon tarve kuitenkin johtuu äkillisestä työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta, on päivähoitopaikkaa haettava viimeistään kahta viikkoa ennen hoidontarvetta, varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio selventää. Nopeimmin hakemuksen täyttäminen käy sähköisesti. Paperihakemuksia saa kaupungin kaikista päiväkodeista, perusturvakeskuksesta sekä itse tulostettua kaupungin nettisivuilta. Paperihakemus palautetaan oman alueen varhaiskasva- tuksen aluejohtajalle tai päiväkotiin. - Avoimeen varhaiskasvatukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä suoraan palvelua järjestävään yksikköön, Autio ohjeistaa. Yksityiseen päiväkotiin haettaessa pitää ottaa yhteys suoraan kaupungin hyväksymään palveluntarjoajaan, minkä jälkeen kaupungille on täytettävä palvelusetelihakemus. Kaikkiin Ylöjärven päiväkoteihin on mahdollista hakeutua. - Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa paikan kaikille. Ruuhkaisilla alueilla ykköstoive ei välttämättä kuitenkaan toteudu, varhaiskasvatuksen johtaja huomauttaa. Elo-syyskuusta alkaen päivähoitopaikkaa hakevat saavat tiedot valinnastaan touko-kesäkuun vaihteessa. Haku esiopetukseen helmikuussa Hakeutuminen esiopetukseen lukuvuodeksi 20152016 on ajankohtaista 16.2.-1.3.2015. Esiopetukseen oikeutettujen lasten huoltajille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan, mihin oppilaaksiottamisalueeseen lapsi osoitetietojen mukaan kuuluu ja missä esiopetus tällä alueella järjestetään. Esiopetukseen haetaan sähköisellä päivähoitohakemuksella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta. Esiopetus muuttuu velvoittavaksi elokuusta 2015 alkaen. Taustalla on vuoden alussa voimaan tullut perusopetuslain muutos. Esiopetus on maksutonta ja sitä tulee järjestää vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Päivittäinen esiopetusaika on neljä tuntia. Ylöjärvellä esiopetuksen järjestämisestä vastaa varhaiskasvatus. Esiopetuksen lisäksi lapselle voi tarvittaessa hakea päivähoitopaikkaa. Päivähoitoajasta peritään hoitomaksu. Päivähoito ja esiopetus järjestetään pääsääntöisesti samassa paikassa. Iltapäivätoimintaa Haku koululaisten iltapäivätoimintaan kaudelle 2015-2016 tapahtuu 23.310.4.2015. Hausta tiedotetaan tarkemmin maaliskuussa. Iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuksessa oleville 1. luokan oppilaille ja erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille, pääsääntöisesti kolmanteen luokkaan saakka. Toisen luokan oppilaille toimintaa järjestetään, mikäli vapaita paikkoja on. [ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Vuoden käynnissä ollut kokeilu laajenee syksyllä kaikkiin päiväkoteihin Oskari-osapäivähoito vastaa perheiden tarpeisiin Laura Kuivamäki kehuu Oskari-osapäivähoitoa hyväksi vaihtoehdoksi heidän perheelleen. Myös kaksoset Olivia ja Luukas viihtyvät päiväkodissa tuttujen kavereiden ja hoitajien kanssa. Oskari-kokeilu lähti liikkeelle, kun varhaiskasvatuksessa pohdittiin, miten palvelut voisivat mukailla entistä paremmin lasten ja perheiden tarpeita. – Palveluiden joustavuuden lisäksi tavoitteenamme oli pitää sekä lasten että henkilökunnan vaihtuvuus mahdollisimman pienenä. Tietenkin toiminnassa piti huomioida myös lasten ikä ja kehitystaso, varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio taustoittaa. Osapäivähoidon kokeilu nimettiin Oskariksi vanhemmille järjestetyn nimikilpailun perusteella. Hankkeessa tavoiteltiin, että erityisesti 12 päivää kuukaudessa kokopäivähoitoa varaavat perheet ohjautuisivat Oskarin piiriin. Kokeilu järjestettiin Kalliorinteen, Kangasniemen, Metsäkylän, Saurio-Mikkolan sekä Soppeenharjun päiväkodeissa. – Syksyllä Oskariin kuului yhteensä 26 lasta. Eniten oskarilaisia on Kalliorinteen päiväkodissa, jossa hanke toimii limittäin avoimen varhaiskasvatustoiminnan kanssa, Autio erittelee. Joustavan osapäivähoidon malli on tavoitellusti vähentänyt kokoaikaisen hoidon tarvetta niiden perheiden osalta, jotka varaavat 12 hoitopäivää kuukaudessa. – Paikkoja kokopäivähoitoon on siis vapautunut jonkin verran. Niin ikään avoimen varhaiskasvatuksen kysyntä on hieman laskenut, Autio ynnää. Lukuisia vaihtoehtoja Perinteisesti osapäivähoidoksi on määritelty korkeintaan viiden tunnin päivittäinen hoitoaika. Tällaisiin osapäiväryhmiin, joissa hoitoaika on säännöllisesti tiettyyn kellonaikaan sidottu, ei ole kuitenkaan löytynyt riittävästi hakijoita. – Perheet, joiden päivähoitotarve on vähäistä, ovat valinneet kokopäivähoidon pienimmällä mahdollisella päivävarauksella. Pienin varausmahdollisuus Ylöjärvellä on 12 päivää kuukaudessa, Irma Autio taustoittaa. Uudessa toimintamuodossa perheet voivat itsenäisesti valita, kuinka monta hoitopäivää he haluavat ja kuinka monta tuntia he haluavat lastensa olevan päivähoidossa. Tosin käynnissä olevassa kokeilussa yksittäinen Yhä moninaisemmat työn muodot sekä esimerkiksi opintovapaat tekevät monen perheen arjesta vaihtelevaa. Ylöjärven varhaiskasvatus on pyrkinyt huomioimaan kaupunkilaisten erilaiset hoidontarpeet. Yksi hyvä osoitus tästä on viime vuoden helmikuussa käynnistynyt Oskari-osapäivähoidon hanke, jossa lapset voivat olla päiväkodissa tutussa ryhmässä vaihtelevan pituisia päiviä vaikkapa muutaman kerran viikossa. Kokemukset ovat olleet hyviä, minkä vuoksi tuntiperusteinen osa-aikainen päivähoito on päätetty lisätä pysyvästi varhaiskasvatuksen palveluihin. Jan Telford hoitopäivä voi olla maksimissaan kuusi tuntia pitkä. Osapäivähoitoa on siis mahdollista ostaa maksimissaan 30 tunniksi viikossa. – Osapäivähoidon maksut määräytyvät sen mukaan, minkä verran hoitotunteja lapselle kertyy viikossa, Autio sanoo. Jos lapsi viettää päiväkodissa enintään 15 tuntia viikossa, osapäivähoidon hinnaksi muodostuu 35 prosenttia kokopäivämaksusta. 16–20 tuntia viikossa osapäivähoitoa ostavat maksavat kokoaikaishoitoa vastaavasta summasta 45 prosenttia. – 21–25 tuntia päivähoitoa viikossa tarvitseville hinta on 55 prosenttia ja 26–30 tuntia tarvitseville 65 prosenttia kokopäivähoidon maksusta, Autio luettelee. Tällä hetkellä suurin osa per- heistä on valinnut vaihtoehdokseen alle 15 tuntia viikossa. Oppia koko valtakuntaan Keväällä ei enää laajenneta Oskari-toimintaa, joten käytännössä vain nykyiset osallistujat jatkavat osapäivähoidossa. Koko hankkeen oli alun perin määrä päättyä vuodenvaihteessa, mutta myönteiset kokemukset ja palaute saivat koulutuslautakunnan jatkamaan toimintaa kesään asti ja laajentamaan joustavan osapäivähoidon mallin kaikkiin päiväkoteihin elokuusta alkaen. – Syksyn osalta osapäivähoidon paikkoja voi hakea maaliskuussa. Ohjeet hakemiseen julkaistaan kaupungin internetsivuilla sekä lehti-ilmoituksessa Ylöjärven Uutisissa, Irma Autio opastaa. Varhaiskasvatuksen johtaja pitää Oskari-kokeilua onnistuneena ja kokee sen kiinnostavaksi avaukseksi myös valtakunnan tasolla. – Kokemusten perusteella toimintamalli vastaa kohtalaisen hyvin nykyajan työelämän ja perheiden tarpeisiin. Lisäksi lasten kannalta on erittäin hyvä, että Oskari tarjoaa heille mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatukseen pysyvissä pienryhmissä, Autio mieltää. Joustavuutta arkipäiviin Laura ja Teemu Kuivamäen perhe on yksi Oskari-hankkeen osallistujista. Heille osapäivähoito on ollut erinomainen ratkaisu. Heidän 4-vuotiaat kaksoset Luukas ja Olivia käyvät Kalliorinteen päiväkodissa Asuntilassa. – Mieheni käy töissä ja minä opiskelen toista tutkintoani sekä hoidan kotona 10-kuukautista Emil-poikaamme. Meillä ei ole siis tarvetta kokoaikaiselle päivähoidolle, Laura Kuivamäki taustoittaa. – Kaksosemme luonnollisesti kaipaavat kuitenkin kavereitaan ja tarvitsevat virikkeitä. Heidän ollessaan päiväkodissa minä voin keskittyä opiskeluun, koska Emilin ikäinen lapsi nukkuu vielä hyvin paljon, hän jatkaa. Kuivamäkien lapset ovat päivähoidossa kuusi tuntia päivässä, kolme päivää viikossa. Järjestely on toiminut kaikin puolin kätevästi. – Hoitopäivät on voinut vapaasti valita kuukautta ennen. Kuivamäet muuttivat Ylöjärvelle noin vuosi sitten Kangasalalta. Varsinkin hoitopäivien vapaa valitseminen on vaikuttanut heidän myönteiseen kuvaan Ylöjärven osapäivähoidosta. – Minulla ei ole Kangasalan systeemistä omakohtaista kokemusta, mutta olen kuullut tuttaviltani, että siellä hoitopäiviä pitää sovitella muiden perheiden kesken, Kuivamäki sanoo. Hänen mukaan on vielä auki, jatkaako perhe osapäivähoidossa syksylläkin. Laura kuitenkin suosittelee mallia kaikille, jotka tarvitsevat lastenhoitoon joustavuutta. – Lapsetkin ovat tykänneet tästä kovasti. Myös hoitajat ovat olleet todella mukavia, Kuivamäki kiittelee. Eniten oskarilaisia on Kalliorinteen päiväkodissa Asuntilassa. Keskiviikkona 11.2.2015 Tervetuloa Perhekioskille! loin, kun uhmaikäinen kiukuttelee tai murrosikäinen ei noudata kotiintuloaikoja ja muita yhteisiä sääntöjä. – Muutenkin perhetyöhön saa ottaa yhteyttä mielellään siinä vaiheessa, kun on vasta pieni huoli, Järvinen korostaa. Luovuus, luottamus ja matala kynnys. Siinä uuden Perhekioskin kulmakivet. Anu Kylvén Apua arjen pulmatilanteisiin Leo Kukkonen ryömii putkeen, Saimi Lammi ja Joona Korhonen säntäävät perään. Perhekioskin tiloihin on tuotu ensimmäiset lelut ja virikkeet lapsille. Muu sisustuskin valmistuu pikkuhiljaa: tänään saatiin naulakko ja sohva. Peuhunurkkaus on vielä tekeillä. Ylöjärven kaupunki avasi helmikuun alussa Kauppakeskus Eloon, Terveyskioskin naapuriin, uuden Perhekioskin. Tarjolla on perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvää ohjausta. Kaikki Perhekioskin toiminta on maksutonta. Pienten lasten vanhempia voi mietityttää, mikä on normaaliin kasvuun liittyvää ja mistä taas on syytä huolestua. Vastauksen saa Näsimentorin asiantuntijoilta, jotka päivystävät Perhekioskilla tiistaisin ja keskiviikkoisin. He auttavat lasten ja nuorten kehitykseen liittyvissä pulmissa ja kasvattamisen kipupisteissä. Maanantaisin keskiöön pääsevät yläkouluikäiset ja vähän vanhemmatkin nuoret. Paikalla ovat vuoroviikoin perheneuvolan koulupsykologi, koulukuraattori, psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Puheeksi voi ottaa jännittämisen, koulunkäynnin vaikeudet tai vaikka kaverisuhdepulmat. Jos huolestuttaa vaikkapa ystävän mielen hyvinvointi, siitäkin voi tulla puhumaan. Palvelu on luottamuksellista. Painopiste perheisiin Perhekioskin perustaminen liittyy kaupungin perusturvaosaston hallintorakenteen muutoksiin. Tämän vuoden alussa näki päivänvalon kokonaisuus nimeltä ehkäisevät ja kuntouttavat hyvinvointipalvelut. Sen alle siirtyivät kaikki perheneuvolan palvelut, uusi Perhekioski ja myös Terveyskioski. Perhetyön palvelujohtajana toimii Tarja Järvinen. Hän riemuitsee toimialueen vahvasta asemasta. – Muualla karsitaan palveluita, mutta Ylöjärvelle perustettiin vuoden alussa kaksi uutta koulupsykologin ja kaksi uutta perhetyöntekijän tointa. Uutena palvelumuotona aloitti Perhekioski. – Ei ole olemassa valmista Perhekioskin mallia, vaan me luomme sen. Ohjaamme ja neuvomme, mutta emme julista. Meille kynnys on matala. Ovesta saa kävellä sisään aina, kun kioski on auki. Jos joku on juuri asioimassa työntekijän kanssa, heidän keskustelurauhaansa on toki hyvä kunnioittaa, Tarja Järvinen sanoo. Perhekioskilta voi kysäistä neuvoa ihan arkisiin asioihin. Sil- Leikkikavereita ja juttuseuraa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikalliset vapaaehtoiset pitävät kioskilla perhekahvilaa joka perjantai. Luvassa on lapsille leikkiseuraa ja aikuisille juttukavereita. Yhdistyksen aktiivit iloitsevat siitä, että kaupunki tarjoaa heille tilan maksutta. − Olemme tosi onnekkaita, sillä kaupunki on nähnyt vapaaehtoistyön potentiaalin. Muiden paikallisyhdistysten jäseniltä olemme kuulleet, että kaikki kaupungit eivät ota yhdistyksiä toimijoina yhtä avosylin vastaan, sanovat ylöjärveläiset äidit Saija Sundvall ja Päivi Niemi. Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Kukkonen lisää, että suunnitelmia ja ideoita Perhekioskin varallekin on paljon. Lapsiparkista on jo puhuttu, samoin satutunneista ja imetystukiryhmästä. Saimi Lammi testasi Perhekioskin ryömimisputkea heti tuoreeltaan. Perhekioski sijaitsee Kauppakeskus Elossa Terveyskioskin naapurissa. Musiikki hitsaa yhteen Haku musiikkipainotteiseen opetukseen on nyt käynnissä. Anu Kylvén Vuorentaustan alakoulussa painotetaan vahvasti musiikin opetusta. Neljännestä vuosiluokasta lähtien siellä voi opetella erityisellä musiikkipainotteisella luokalla. Musiikkipainotteisuus tuo lukujärjestykseen neljä viikkotuntia musiikkia. Koska luokanopettaja opettaa myös musiikkia, kaikki hetket voidaan hyödyntää. Joskus soittimet kaivetaan esiin matematiikantunnin lopulla, jos tunnin varsinainen sisältö on käyty ripeästi läpi. Neljäsluokkalaisia opettava Aila Lukin ja kutosten luokanopettaja Mira Korhonen ovat huomanneet, että musiikki hitsaa luokkakaverukset yhteen. – Näissä luokissa on hyvä henki. Kun yhteinen sävel löytyy musiikissa, se löytyy helposti muissa- Keskiviikkona 11.2.2015 kin asioissa, opettajat sanovat. Myös muidenkin koulujen oppilaille Musiikki houkuttelee kauempaakin. Vuosittain Vuorentaustan musiikkipainotteiselle luokalle siirtyy 5−10 oppilasta kaupungin muista kouluista. Vuorentaustassa kuljetaan muun muassa Metsäkylästä ja Vahannasta asti. Musiikkipainotteiset luokat tekevät yhteistyötä Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa. Esimerkiksi musiikin perusteet voi opiskella osana normaalia koulupäivää. − Jos mahdollista, oppilaiden soolotuntejakin pidetään koululla. Haluamme auttaa perheitä ja vähentää turhaa kuljettamista, rehtori Tapio Alppi sanoo. Ei aiempaa musiikkiharrastusta Haku musiikkipainotteiseen opetukseen on menossa juuri nyt. Hakea voivat kolmasluokkalaiset. Kaikille Ylöjärven koulujen kolmasluokkalaisille on lähetetty tieto hakumahdollisuudesta. Kaavake on myös kaupungin verkkosivuilla. Hakijat osallistuvat valintakokeeseen, joka testaa sävelkorkeuksien tunnistamista, improvisointikykyä sekä rytmissä ja melodiassa pysymistä. Laulunäyte kuuluu kuvioon, mutta soittonäyte on vapaaehtoinen. − Emme tee valintakokeesta tiukkaa tilannetta, vaan ilmapiiri on lempeä, Aila Lukin lupaa. Aiempaa musiikkiharrastusta ei vaadita. Haku musiikkipainotteiseen opetukseen 20. helmikuuta mennessä. Lisätietoja: www.ylojarvi.fi > Koulut ja opiskelu > Ajankohtaista Kuudesluokkalaiset soittavat yhdessä luontevasti. Koskettimissa Aada Laine, rummuissa Jemina Knuutila ja bassossa Kiia Kettula. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ] Tuleviin bussilinjoihin voi vaikuttaa nyt Entistä sujuvampaa joukkoliikennettä Ylöjärven bussiliikenne muuttuu perusteellisesti kesällä 2016, kun kaupungin joukkoliikenne yhdistyy Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Päätökset tulevista bussireiteistä ja vuoroväleistä tehdään tänä keväänä, joten oikea aika vaikuttaa on nyt. – Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, Riikka Salkonen Tampereen joukkoliikenteestä vakuuttaa. Kaupunkilaisten toiveita tulevasta on kartoitettu kyselyllä, mutta tulevien bussireittien linjauksiin voi edelleen vaikuttaa osallistumalla asukastilaisuuteen tai esimerkiksi esittämällä ajatuksiaan muutoksen omalla Facebook-sivulla. – Kuuntelemme asukkaiden toiveita tarkkaan, sillä tahtotila on, että tuleva järjestelmä olisi vähintään yhtä hyvä ja mahdollisuuksien mukaan mielellään parempi kuin nykyinen, Ylöjärven kaupungin liikennesuunnittelija Jussi Teronen painottaa. Tulevan bussiliikenteen suunnittelun hoitaa käytännössä Tampereen joukkoliikenne, mutta valmisteluun osallistuu Ylöjärvellä poikkihallinnollinen työryhmä, joka yrittää tuoda esiin kaikki mahdolliset näkökulmat bussiliikenteeseen. Esitykset käytetään joukkoliikennelautakunnassa kahteen kertaan, jotta lopputulos olisi varmasti hyvä. Uudistuvaa joukkoliikennettä koskevat päätökset tehdään näin hyvissä ajoin, koska bussiliikenteen kilpailuttamisessa tarvitaan tarkat tiedot ja kilpailuttaminen vie oman aikansa. Uudessa mallissa Tampereen joukkoliikenne suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen, liikennöitsijät vain ajavat linjat. – Ylöjärvellä joukkoliikennettä on tähän asti käytännössä hoitanut Länsilinjat. Kokemukset muista Tampereen seudun kunnista ovat osoittaneet, että muitakin kiinnostuneita liikennöitsijöitä kuin Länsilinjat ja Paunu löytyy. Tiedossa on ihan aito kilpailutilanne, Jussi Teronen ennakoi. Kilpailutuksen jälkeen muutoksia linjoihin tai vuoroväleihin on hankala tehdä, joten järjestelmästä halutaan tehdä kerralla mahdollisimman hyvä. Eloon ja Valoon paremmat yhteydet Liikennesuunnittelija Jussi Teronen uskoo, että bussiliikenteen uudistuminen tuo paremmat yhteydet esimerkiksi Kauppakeskus Eloon ja Koulutuskeskus Valoon. Kaupungin sisäinen liikenne on yksi suunnittelun painopisteistä, ja sen toivotaan uudistuksen myötä vilkastuvan. Toive on realistinen jo siksikin, että uudistuksessa joidenkin lyhyiden matkojen hinnat laskevat, jolloin voi olla houkuttelevampaa taittaa lyhytkin matka bussilla. – Uudessa vyöhykemallissa halvimmallakin lipulla pääsee yhden vyöhykerajan yli. Lyhyet, nykyisten vyöhykerajojen yli kulkevat matkat siis halpenevat, joukkoliikenneinsinööri Riikka Salkonen kertoo suunnitelmista. – Jos uudistus toteutuu tämänhetkisen mallin mukaan, se laskee Ylöjärvellä matkan hintaa esimerkiksi Vuorentaustasta Tampereen keskustaan, mikä voi tuoda busseihin uusia ihmisiä. Vuorentaustan ja Tampereen keskustan väliseen yhteyteen etsitään muutenkin uusia ratkaisuja, sillä nykyinen Tesoman kautta kulkeva reitti on kiistatta hidas. Entistä parempaa palvelua tavoitellaan myös Metsäkylän asukkaille. Nykyiselläänkin Metsäkylästä pääsee kohtuullisesti kulkemaan bussilla päiväsaikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin, erityisesti sunnuntaisin, vuoroja [ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Juuri nyt on oikea aika istua hetkeksi miettimään, minne ja mihin aikaan päivästä haluat tulevaisuudessa kulkea bussilla. Uudistuvan bussiliikenteen pääpiirteet eli reitit ja se, miten taajaan milläkin linjalla ajetaan, päätetään tänä keväänä. Susanna Viljanen on vähän. Vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsia autolla harrastuksiin, kun bussiaikataulut palvelevat vain työ- ja koulumatkalaisia. Vaikka Soppeenmäestä pääsee nykyisellään varsin nopeasti Tampereen keskustaan, toiveissa on myös tämän yhteyden nopeutuminen. – Asukaskyselyssä kaupunkilaiset toivoivat, että Epilän ja Pispalanharjun kautta kulkevia vuoroja siirrettäisiin ajettavaksi suoraan Vaasan- ja Rantatietä pitkin Tampereen keskustaan, jolloin matka-aika lyhenisi entisestään. Pidän tätä ihan mahdollisena vaihtoehtona, Jussi Teronen sanoo. Toisaalta joukkoliikennettä on mahdoton toteuttaa niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Kun jonkun bussin reitti muuttuu, se merkitsee aina entistä parempaa palvelua yhdelle mutta huonompaa toiselle. – Esimerkiksi Nokialla on yleisesti ottaen oltu tyytyväisiä, kun saatiin lisää vuoroja, jotka ajavat moottoritietä pitkin suoraan Tampereelle. Vanhan Nokiantien varressa asuville se merkitsi kuitenkin palvelun huononemista, Riikka Salkonen toteaa. Hinnat ja liput uudistuvat Sulautuminen Tampereen joukkoliikenteeseen uudistaa paitsi bussilippujen hintoja myös lippu- tuotevalikoiman. Seudullisessa liikenteessä on kerta- ja seutulippujen ohella käytössä erilaisia arvo- ja kausilippuja sekä uusia alennusryhmiä. – Tällä hetkellä bussilla matkustaminen on seutulipulla edullista, jos matkustaa säännöllisesti joka päivä. Satunnaisemmalle käyttäjälle sopivaa lipputuotetta ei kuitenkaan ole. Uudessa järjestelmässä on heillekin bussimatkustamiseen kannustavia vaihtoehtoja, Jussi Teronen iloitsee. – Uudet matkakortit vähentävät käteisen tarvetta. Kun sa- tunnaisellakin matkustajalla voi olla olemassa arvokortti, hän voi helposti hypätä bussiin silloinkin, kun taskusta ei löydy pikkurahaa. Vaikka uudistus suorastaan mullistaa Ylöjärven bussiliikenteen, haja-asutusalueille kuten Kuruun ja Viljakkalaan ei ole tiedossa suuria muutoksia. Kun matkustajamäärät ovat vähäisiä, kovin isoa vaihtelunvaraa ei ole. – Tavoitteena on säilyttää nykyiset yhteydet. Viljakkalan suunnasta tulleesta palautteesta nousee esiin suuri huoli yhteyksien säilymisestä, Riikka Salkonen sanoo. EU-asetus käynnisti muutoksen Joukkoliikenteen yhdistyminen koko Tampereen kaupunkiseudun kattavaksi yksiköksi sai alkunsa EU:n palvelusopimusasetuksesta, jonka mukaisesti uudistettu joukkoliikennelaki tuli voimaan joulukuussa 2009. Uuden lain mukaan julkista liikennettä ei saa enää järjestää yksinoikeussopimuksilla. Uudet järjestelyt on Tampereen seudulla toteutettu sitä mukaa, kun liikennöitsijöiden kanssa tehdyt sopimukset ovat päättyneet. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti ja Pirkkala liittyivät Tampereen joukkoliikenteeseen jo kesällä 2014, mutta Ylöjärven tekemät sopimukset ulottuvat kesään 2016, joten Ylöjärvi liittyy seudulliseen liikenteeseen vasta silloin. Uudet reitit ja vuorovälit ovat pääpiirteittäin selvillä maaliskuussa 2015. Osallistu ja vaikuta Bussiliikenteen tuleviin reitteihin ja vuoroväleihin voi vaikuttaa: Asukastilaisuudessa kaupungintalon valtuustosalissa 4.3. klo 17-19. Facebook-sivulla: facebook.com/joukkoliikenne2016 Ottamalla yhteyttä: liikennesuunnittelija Jussi Teronen, p. 040 687 8338, jussi.teronen@ylojarvi.fi Lisätietoa seudullisesta bussiliikenteestä löydät osoitteesta: joukkoliikenne.tampere.fi Keskiviikkona 11.2.2015 MAPSTO piirtää kokonaiskuvaa maankäytöstä ja rakentamisesta Hallittua suunnittelua Kyläsepän päiväkoti saneerataan kuluvana vuonna. Pinnat, talotekniikka ja lämmitys uudistetaan, tilamuutoksia ei tehdä. Asuntilassa luovutetaan tänä vuonna 20 omakotitonttia ja viisi rivitalotonttia. Siivikkalantien valaistus uusitaan sekä katualue siistitään ja viimeistellään tämän ja ensi vuoden aikana. Tiuraniemeen rakennetaan ryhmäkoti vanhuksille vielä tämän vuoden aikana. Muun muassa tällaiset suunnitelmat selviävät kaupungin nettisivuilta löytyvästä MAPSTO-asiakirjasta. Sen tarkoitus on vastata kysymykseen, miten kaupunki rakentuu seuraavalla viisivuotisjaksolla. Tarkka katse tulevaisuuteen MAPSTO on lyhenne sanoista maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma. Siihen on koottu alueittain kaupungin palvelut, suunnitellut kaavoituskohteet ja rakentamis investoinnit sekä arvio tonttien luovutuksesta seuraavalle viidelle vuodelle. Sen tarkoitus on luoda kokonaiskuva kaupungin kaavoituksesta ja rakentamisesta lähitulevaisuudessa. Netissä julkaistu asiakirja, joka tekee tiedon saannin kaupunkilaisille helpoksi, on hieno asia sekin. Ohjelman päätavoite on kuitenkin varmistaa maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja palvelutuotannon yhteen sopiminen eli välttää ristiriitaisuudet sekä kehittää toiminnallista ja taloudellista ennakoitavuutta. Käytännössä MAPSTO sovittaa yhteen kaavoituksen, tontinluovutuksen ja asuntotuotannon sekä niistä johtuvan infrastruktuurin eli teiden, vesi- ja viemäriverkoston sekä palveluiden mitoittamisen, rakentamisen ja peruskorjauksen. – Aiemmin nämä osatekijät – Haluatko tietää, mitä omalla kylällä lähivuosina rakennetaan? Kaupungin nettisivuilta löytyvä MAPSTO kertoo, mitä on tulossa. Susanna Viljanen kaavoitusohjelma, tontinluovutusaikataulu ja investoinnit – valmisteltiin enemmän tai vähemmän erillään, eikä kokonaiskuvaa ollut helppo muodostaa. Sekä päättäjien että asukkaiden saama informaatio jäi vähäiseksi. Nyt jopa suunnittelijat saavat enemmän taustatietoa, kun heillä on parempi kokonaiskuva, MAPSTO-ohjelman valmistelua luotsannut kehitysjohtaja Riku Siren selvittää. Palasten yhteensovittelua Kaupunkikuvan muotoutumista tarkastellaan ohjelmassa poikkitoimialallisesti eli yhdessä isommalla joukolla. MAPSTO:n laatii kaupunkikehitysosasto, jossa ovat edustettuina maankäyttöja ympäristöalat, työllisyyspalvelut ja joukkoliikenne. Ohjelma korvaa entiset kaavoitus-, asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelmat. Kaupunginvaltuusto päättää MAPSTO:n raameista vuosittain talousarvion yhteydessä. Valmisteluun osallistuvat useat toimielimet. Ennen hyväksyntäänsä MAPSTO kiertää tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta kaikki lautakunnat, jotka voivat esittää ohjelmaan täydennyksiä ja muutoksia. Samalla lautakuntien jäsenet saavat hyvän kokonaiskuvan kaupungin tulevasta kehityksestä. – Lautakuntakierroksella syntyi tarkennuksia ja korjauksia, jotka tekivät ohjelmasta ja asiakirjasta entistä paremman, Riku Siren kertoo. Luonnoksen täydentämisen ja korjaamisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät ohjelman. MAPSTO tekee siis vuosittain kaksi lautakuntakierrosta. Laajalla valmistelulla ja monialaisella asiantuntemuksella varmistetaan, että jos jonnekin rakennetaan vaikkapa uusi päiväkoti, sen valmistuessa myös ympäristön katualueet ovat valmiina ja sekä lapset että päiväkodin henkilökunta pääsevät turvallisesti kulkemaan hoitoon ja töihin. – Palaset eivät loksahda paikoilleen ilman kokonaisuuden järjestelmällistä ristiintarkastelua. Keskimäärin kokonaisuuden hallinta on isoissakin kunnissa aika huonolla tolalla. Siksi tarvitaan tällaisia uusia menetelmiä, kehitysjohtaja sanoo. Kaikkien ulottuvilla Kaupunkikehitysosaston laatima kokonaisuus on julkaistu MAPSTO-asiakirjana kaupungin nettisivuilla, jossa kuka tahansa kaupunkilainen voi tutkia, mitä omalla kylällä tapahtuu. – Ohjelma tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja jatkossa aikajänne saattaa pidentyä siitäkin. MAPSTO:n luettuaan asukas tietää pitkälle tulevaisuuteen, mitä naapurustossa rakennetaan, Riku Siren sanoo. Vuosille 2014–2018 laadittu MAPSTO oli ensimmäinen laatuaan. – Olemme nyt päässeet pureutumaan kaupungin rakentumisprosessin ytimeen, mutta tämä yhteisvalmistelu on laajennettavissa ja informaation tasoa on parannettavissa. Homma on alussa, suunta on oikea ja mahdollisuudet rajattomat, kehitysjohtaja iloitsee. Jatkossa MAPSTO:ssa voidaan myös tutkia aiempaa tarkemmin väestön kasvun ja sijoittumisen ennusteita, tulevien kaavahankkeiden aiheuttamia kustannuksia sekä hankkeiden syy- ja seuraussuhteita. – MAPSTO-ohjelman tulevia tavoitteita voisivat olla vaikkapa palveluverkon aiempaa tiiviimpi nivoutuminen kokonaisuuteen ja toimielinten osallistuminen suunnitteluun entistä aikaisemmassa vaiheessa, kehitysjohtaja Riku Siren visioi. Ajankohtaista Jarkko Sorvanto on Ylöjärven uusi kaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto valitsi 8.12.2014 Ylöjärven uudeksi kaupunginjohtajaksi Jarkko Sorvannon. Päätös syntyi virkavaalin ensimmäisellä kierroksella. Jarkko Sorvanto sai 32 ääntä ja Heidi Rämö, Hattulan kunnanjohtaja, 19 ääntä. Jarkko Sorvanto, 37, on työskennellyt Ylöjärven kaupungin hallintojohtajana marraskuusta 2013 lähtien. Virkaa tekevänä kaupunginjohtajana hän on toiminut 1.12.2014 alkaen. Sorvanto tuli Ylöjärvelle Siuntion kunnan hallintojohtajan virasta. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen ja valtiotieteiden kandidaatti. Tämän lehden pääkirjoituksessa uusi kaupunginjohtaja pohtii Ylöjärven tulevaisuutta tuoreen kaupunkistrategian pohjalta. Kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli kaikkiaan 24 henkilöä. Heistä yhdeksän haastateltiin ja neljä lähetettiin soveltuvuusarviointiin. Ylöjärven pitkäaikainen kaupunginjohtaja Pentti Sivunen jäi eläkettä edeltäville vapaille marraskuun lopussa. Virallisesti hän jää eläkkeelle 1.4.2015. Pentti Sivunen toimi Ylöjärven kaupunginjohtajana vuodesta 1995. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2012. Sovelluksella jokapäiväiseen käyttöön Tällä hetkellä maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO on verkossa vielä asiakirjaversiona, mutta tilanne muuttuu pian. Lähiviikkoina kaupunki julkistaa MAPSTOn karttana, josta kohteita klikkaamalla saa auki selvityksen, mitä paikalle on rakentumassa. Kun kartasta vielä joskus saadaan sovellus älypuhelimelle, kaupunkilaiset saavat käyttöönsä näppärän työkalun, joka kasvattaa sekä kaupunkilaisten avointa tiedonsaantia että vaikutusmahdollisuuksia. – Joskus tulevaisuudessa voisi olla MAPSTO-sovellus, joka toimisi esimerkiksi niin, että kaupunkilainen nappaa puhelimensa sovelluksella kuvan sammuneesta katuvalosta. Kuva ja puhelimen paikannustiedot välittyvät päivystävälle tiemestarille, joka saa näin välittömästi tiedon tarpeesta vaihtaa lamppu, kehitysjohtaja Riku Siren visioi tulevaisuutta. www.ylojarvi.fi > Päätöksenteko ja hallinto > MAPSTO Lisää asuntoja, työpaikkoja ja joukkoliikennettä Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa 110 000:lla ja asukkaita on 480 000 vuonna 2040. Suunnitelmassa nykyiset taajamaalueet tiivistyvät ja joukkoliikenneväylät vahvistuvat. Rakennesuunnitelmassa esitetään seudullisen raideliikenteen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmä. Ylöjärven osalta rakennesuunnitelma 2040 jatkaa voimassa olevassa rakennesuunnitelmassa 2030 linjattuja toimenpiteitä. Keskustaa kehitetään tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, Siltatien asuntoaluetta kehitetään 3000 asukkaan alueena, Mäkkylä-Teivaalan alueelle kehitetään uusi 4000 asukkaan asuntoalue raitiotien varteen ja Metsäkylää kehitetään edelleen pientaloalueena. Joukkoliikennettä varaudutaan kehittämään raitiotien pohjalta edellisessä rakennesuunnitelmassa esitetyn lähijunan sijaan. Kolmenkulman työpaikkaaluetta kehitetään ja se laajenee myös valtatien länsipuolelle. Päättäessään rakennesuunnitelmasta Ylöjärven valtuusto hyväksyi myös oikoradan linjausta koskevan ponnen. Ponnen mukaan oikoradan maankäyttötarpeet tulee ottaa huomioon yhdessä valtatie 3:n uuden linjauksen kanssa: tienvarteen sijoittuva oikorata on Ylöjärven kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto rataa suunniteltaessa. Rakennesuunnitelman uudistamista on tehty rinnakkain maakuntakaavan 2040 valmistelun kanssa. Maakuntakaavaluonnos valmistuu helmi-maaliskuussa 2015, jolloin aineisto tulee julkisesti nähtäville. Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman joulukuussa 2014. Kaupunkiseudun kunnallisvaltuustot käsittelevät suunnitelmaa alkuvuodesta 2015. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluu kahdeksan kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. www.tampereenseutu.fi Kiven kova yritys Kaupungin verkkosivuilla julkistetaan lähiviikkoina MAPSTO-kartta, josta kohteita klikkaamalla saa auki selvityksen, mitä paikalle on rakentumassa. Keskiviikkona 11.2.2015 Ylöjärven Kurussa toimiva satavuotias perheyritys Tampereen Kovakivi Oy on saanut Ylöjärven kaupungin vuoden 2015 elinkeinopalkinnon. Tampereen Kovakivi Oy louhii ja jalostaa Kurun harmaata, punaruskeaa ja mustaa graniittia. Yritys vie kiveä runsaaseen kolmeenkymmeneen maahan. Työntekijöitä on 22. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ] Varhain tukea vanhuksen arkeen Iäkkäiden ylöjärveläisten toimintakykyä tukee asiantunteva ja moniammatillinen geriatrian tiimi. Se painottaa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä. Anu Kylvén Ylöjärven vanhuspalvelujen strategia korostaa laitosmuotoisten palvelujen vähentämistä ja kotiin kohdennettujen palvelujen lisäämistä. Oikeat palvelut suunnitellaan, kun ikäihmisen terveydentila ja toimintakyky on kartoitettu huolellisesti. Ikääntyneiden laaja-alainen toimintakyvyn arviointi keskitetään nykyään erityiselle geriatrian poliklinikalle, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Toiminta kuuluu hoito- ja kuntoutumispalveluiden vastuualueeseen. Geriatrian poliklinikka on jatkumoa Ylöjärven kehutulle muistipoliklinikalle. Vanhan muistipoliklinikan toiminta säilyy osana laajempaa kokonaisuutta. Parempaa elämänlaatua Geriatrian poliklinikka toimii sai- raalan ja kotihoidon rajapinnassa. Tiimiin kuuluu muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, kuntoutuksen ohjaaja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntohoitaja ja fysioterapeutti. – Ryhmään on keskitetty alan erityisosaaminen. Tunnemme asiakkaat, yhteistyökumppanit ja toisemme. Pystymme miettimään laaja-alaisesti diagnostiikkaa, esimerkiksi kuntoutuksen mahdollisuutta ja muita tarvittavia toimenpiteitä, sanoo hoitoja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio. Tavoite on, että geriatrian poliklinikan työntekijöihin voi ottaa yhteyttä, jos pohtii, mitä palveluja itse tai lähiomainen tarvitsee. Toiminta ulottuu ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten sairauksien diagnosointiin sekä hoitamiseen. Tiimi arvioi asiakkaan terveydentilan, toimintakyvyn ja elinympäristön, jotta palvelut ja mahdolliset hoitotoimet ovat tarkoituksenmukaiset. Tavoite on aina tukea ihmisen itsenäistä arkea ja parantaa elämänlaatua. – Mietimme, soveltuuko vaikkapa jonkun järjestön tarjoama toiminta tai olisivatko yksityiset palvelut juuri tälle ihmiselle tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto, kuntoutuksen ohjaaja Elina Vainio sanoo. – Tiimi on ydinryhmä, joka verkottuu kaupungin muiden toimintamuotojen kanssa. Lisäksi kolmannella sektorilla on paljon toimintaa, joka vahvistaa ikäihmisen hyvinvointia. Kotona asumista tukevaa psykososiaalista kuntoutumista tapahtuu esimerkiksi yhdistysten ja seurakunnan tapahtumissa, ylilääkäri Jukka Rönneikkö jatkaa. Tunnistetaan ajoissa Geriatrisen osaamisen taso Ylöjärvellä on hyvä. Uusi yksikkö Koti on paras paikka. Geriatrian poliklinikan palvelut tukevat ikäihmisen pärjäämistä kotona. Geriatrisella poliklinikalla palvelevat muun muassa toimintaterapeutti Hanna Mäkipää (vas.), sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Kuusela, kuntoutuksen ohjaaja Elina Vainio ja ylilääkäri Jukka Rönneikkö. Mukana myös hoitoja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio (toinen oik.). lupaa nostaa tason vielä monta askelta korkeammalle. – Meillä on paljon hyviä toimintakäytäntöjä, jotka tukevat ikäihmisten pärjäämistä kotona. Geriatrian poliklinikka auttaa yhdenmukaistamaan kokonaisprosesseja. Luomme yhtenäiset, toimivat toimintamallit, Elina Vainio sanoo. Uuden yksikön palveluja voivat hyödyntää muutkin kuin vanhukset. Tiimi auttaa kaikkia, joiden toimintakyky on syystä tai toisesta heikentynyt Toiminnan ytimessä on tarkka diagnostiikka. Sen pohjalle rakentuvat toimenpiteet. – Pyrimme olemaan aina ajan tasalla asiakkaan sairauden ja toimintakyvyn kanssa, mieluiten askeleen edellä. Silloin pystymme kohdentamaan hoitotoimet oikein, sairaanhoitaja Heli Kulman sanoo. Sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Kuusela auttaa esimerkiksi talousasioissa ja sopivan asumisratkaisun valinnassa. – Pahoja rahavaikeuksia iäkkäillä on yleensä vähän, mutta ongelmia voi tulla, jos kuvioon astuvat muistiongelmat tai omaiset, jotka eivät tue ihmistä oikeaan suuntaan, Kuusela pohtii. Tunnistamista tapahtuu kaikissa asiakaskontakteissa. Kotihoidon työntekijät ja omalääkärit ovat avainhenkilöitä asiakkaan arjen havainnoinnissa. Läheisistä puhumattakaan. – Geriatrian poliklinikan ansiosta asiakkaan kokonaistilanteen tuntemus paranee. Tähän asti tilanteet ovat tulleet esiin usein vasta silloin, kun on sattunut jotakin ja ihminen on joutunut sairaalahoitoon tai kuntoutukseen. Nyt voidaan moniammatillisesti tarttua tilanteisiin jo varhaisemmassa vaiheessa, tiimiläiset toteavat. Yhteisökoti aloitti sydämen yhteisökoti kaupungin keskustassa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon helmikuun alussa. Yhteisökodissa joka asukkaalla on oma asunto, mutta kaikki voivat käyttää myös yhteistä olohuonetta, ruokailutilaa, saunaa ja pyykkitiloja. Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala uskoo, että yhteisöasuminen ennaltaehkäisee säännöllisen kotihoidon ja raskaamman hoidon tarvetta. Yhteisö vähentää turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta, mutta kenenkään ei tarvitse olla joka päivä sosiaalinen, jos ei huvita. Yhteisökodin omistaa Ylöjärven kaupunki. Asuntojen neliövuokra on 18,3 euroa, ja haku sekä vuokraaminen hoituvat perusturvan kautta. Pari asuntoa on vielä vapaana. Yksi uusi mahdollisuus omatoimiseen asumiseen on Soppeen- Ikäihmiset saavat palveluja entistä nopeammin Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on julkaistava tiedot iäkkään henkilön sosiaalipalvelujen saatavuudesta. Viime vuoden jälkipuoliskolla pääsy palvelujen piiriin Ylöjärvellä on nopeutunut. Anu Kylvén Joissakin palveluissa odotusaika on lyhentynyt. Esimerkiksi omaishoidon tuen sai 1−3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Edellisellä seurantajaksolla aika oli 1−6 kuukautta. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen tuki. Päätökset voidaan tehdä vain määrärahojen puitteissa, vaikka tarve olisi kuinka ilmeinen. – Nyt on ollut määrärahoja vapaana, joten olemme voineet myöntää tukia, vanhustyön johtaja Sirpa Ellala iloitsee. Kotihoidossa palvelutarpeen [ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti arvioinnista kestää vain 1−5 päivää työntekijän ensimmäiseen käyntiin. Myös jonotusaika ympärivuorokautisiin palveluihin on lyhentynyt. Kaikki hakijat pääsivät tarvitsemansa palvelun piiriin alle puolessa vuodessa. Alle kolmessa kuukaudessa palvelun pariin pääsi jopa 67 prosenttia. Kun puhutaan odotusajoista, tarkoitetaan keskimääräistä aikaa hakemuksen jättämisestä siihen, että hakija käytännössä saa palvelun. Vanhuspalvelulain henkeen kuuluu asiakkaan kuuleminen ja kuunteleminen. Esimerkiksi ympärivuorokautisen palvelun muoto valitaan Ylöjärvellä aina yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Odotusajat iäkkään henkilön hakemiin sosiaalipalveluihin Ylöjärvellä 1.7.–31.12.2014 Palvelu Odotusaika hakemuksesta Odotusaika myönnetystä palvelun saamiseen palvelusta palvelun saamiseen Kotihoito 1–5 arkipäivää Kotihoidon tukipalvelut: Ateriapalvelu Kauppapalvelu Turvapuhelinpalvelu Omaishoidon tuki Vanhusten päivätoiminta Lyhytaikainen vanhainkotihoito 1–3 kuukautta 2–3 viikkoa 1–1,5 kuukautta Tavallinen, ei ympärivuoro- kautinen palveluasuminen 100 % hakijoista 3 kuukautta Tehostettu, ympärivuoro- kautinen palveluasuminen tai vanhainkotihoito 11 % hakijoista 0–1 kuukautta 56 % hakijoista 1–3 kuukautta 33 % hakijoista 3–6 kuukautta 2 arkipäivää 3–7 arkipäivää 7–14 arkipäivää 1 kuukausi Keskiviikkona 11.2.2015 Ylöjärven lukion oma erikoisuus täyttää 10 vuotta Y-linja kasvattaa yritteliäisyyteen tehdas on tuonut oman arvokkaan lisänsä paitsi Y-linjan myös koko oppilaitoksen toimintaan. – Uskoakseni yritysyhteistyö on moninaistunut aiempaan nähden. Ylötehtaalla on laajat kontaktit alueen elinkeinoelämän kanssa. Y-linjalaisetkin saavat sieltä paljon vinkkejä siihen, mitä yrityksiä voisi hakea yhteistyöhön heidän projekteihinsa, Kaisa Remula juttelee. – Lisäksi yrittäjyysvalmentaja Maria Haapaniemeltä saa paljon tukea opiskelijoiden ohjaukseen. Hän on itse yrittäjä, joten hän voi tarjota nuorille paljon sellaista omakohtaista kokemusta, jota opettajalla ei ole. ”Ei kaduta yhtään” Hanna Räätäri (vas.) ja Henny Kotiniemi (oik.) ovat erittäin tyytyväisiä päätöksestään suunnata Y-linjalle. 12Y:n ryhmänohjaaja Kaisa Remula painottaa, että opiskelijat pääsevät mukaan suunnittelemaan kursseja. Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden ympärille rakentuva Ylöjärven lukion Y-linja alkaa ensimmäisenä vuonna ryhmän oman yrityksen perustamisella. Tämän myötä lukiolainen saa muun muassa perustiedot yritystoiminnasta sekä kokemusta itsensä työllistämisestä. – Yrityksellä on oikeaa toimintaa ja muutenkin nuoret pyörittävät sitä kuin mitä tahansa firmaa, 12Y:n ryhmänohjaaja Kaisa Remula toteaa. 12Y viittaa vuonna 2012 lukio-opintonsa aloittaneisiin eli tämän vuoden abiturienttien ylinjalaisten ryhmään. Ensimmäisenä vuonna järjestetään myös projektikurssi, joka toteutetaan yhdessä jonkin yhteistyötahon kanssa. – Esimerkiksi oma ryhmäni järjesti alakoululaisille duunisuunnistuksen, jossa he kulkivat kartan avulla ylöjärveläisten yritysten välillä. Yrityksissä koululaisia varten laadittiin tehtäviä, Remula muistelee. – Tämä oli erinomainen tapa tehdä paikallista elinkeinoelämää tutuksi. Tämän lisäksi alakoululaisille on perinteisesti järjestetty myös 6h-leiri, jossa lapset valmistavat ryhmissä kierrätysmateriaaleista oman tuotteen. – Heidän pitää kehitellä tuotteelle käyttötarkoitus ja hinta sekä valmistella myyntipuhe. Lukiolaiset toimivat ryhmien ohjaajina, Remula kuvailee. Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan kurssien sisältöihin. Muun muassa 12Y alkoi ensimmäisenä vuonnaan kerätä raha Lontoonmatkaa varten. Kaikki alkoi vuosina 2004–2005 järjestetyistä yrittäjyyskursseista, joilla perehdyttiin yrityksen perustamiseen, rahoitukseen, markkinointiin sekä johtamiseen. Yrittäjyyskasvatuksella on edelleen osansa Y-linjan opetussuunnitelmassa, mutta kokonaisuudessaan opinnot harjaannuttavat nuoria tätä laajemmin. Läpileikkaavaksi teemaksi voi tiivistää yritteliäisyyden. Opiskelijat pääsevät osallistumaan kurssien suunnitteluun ja vastaavat kokonaan projektien toteuttamisesta. Näin he kehittävät muun muassa projektityö- ja yhteistyötaitojaan sekä kykyään kantaa vastuuta siitä, että asioita saadaan aikaan. Jan Telford sa syksyllä pidettävästä Y-linjan 10-vuotisjuhlasta. – Siitä kaavaillaan suurta tapahtumaa. Suunnittelu on jo käynnissä, Remula kommentoi. Kolmantena vuonna Y-linjan opinnoissa painottuu yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viime syksynä 12Y osallistui Ylen, Opetushallituksen ja Punaisen Ristin Lupa Välittää -kampanjaan. – Abit päättivät järjestää virkistäytymispäiviä vanhainkodeis- sa. Sekä opiskelijat että vanhukset nauttivat tapahtumista suunnattomasti, Remula sanoo. – Tällaista yhteistyötä pitäisi olla paljon enemmänkin koulujen ja vanhuspalveluiden välillä, hän mieltää. Kontakteja ja vinkkejä Koulutuskeskus Valossa toimiva yrittäjyyden palvelukeskus Ylö- Opiskelijoiden rooli korostuu Toisen vuosikurssin aikana pidetään muun muassa Ideat todeksi -kurssi, jolla syvennetään opiskelijoiden kokemusta projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista. Lisäksi kurssilla tehdään yritys- ja järjestövierailuja. Opiskelijoiden oma rooli korostuu projekteissa. – He vastaavat kokonaan itse toteutuksesta ja tekevät muutenkin kaiken työn. Opettaja on vain taustalla tukena, Kaisa Remula painottaa. Tämän vuoden toisen vuosikurssin opiskelijat ovat vastuus- Keskiviikkona 11.2.2015 12Y keräsi kahden vuoden ajan rahaa yhteistä Lontoon-matkaa varten. Reissu oli monelle Y-linjan opintojen kohokohta. (Kuva: 12Y / Kaisa Remula) Uudet opiskelijat voivat hakea Ylinjalle ensimmäisen lukuvuotensa alussa. Ryhmään heitä voidaan ottaa enintään 20. Vuosikurssien välillä ryhmien koot vaihtelevat noin 15 oppilaan molemmin puolin. Sekä Henny Kotiniemi että Hanna Räätäri ovat varsin tyytyväisiä päätöksestään hypätä yrittäjälinjan kelkkaan. – Ei kaduta yhtään, toisen vuoden opiskelija Räätäri kiteyttää. Lukiolaiset päätyivät linjalle hieman eri tavoin. – Olin yhdeksännellä luokalla, kun huomasin Ylöjärven Uutisissa jutun 10Y:n Rooman-matkasta. Olin muutenkin kuullut hyvää Ylinjasta. Ajattelin myös, että se olisi hyvä tapa saada harjoitusta esiintymisessä, Kotiniemi kertaa. - Itse en ollut ennen lukion alkua juurikaan kuullut tästä. Kaipasin kuitenkin jotain lisää tavallisten opintojen ohelle. Moni kavereistanikin pyrki Y-linjalle, ja mietin, että siitä saisi hyvää kokemusta, Räätäri muistelee. Kotiniemelle on jäänyt kouluajoilta mieleen erityisesti Nuori Yrittäjyys -messut, jonka kansalliseen loppukilpailuun hänen ryhmänsä ja toinenkin ryhmä Ylöjärven lukiosta pääsi. – Se oli melkoinen paikka, kun käteen työnnettiin mikrofoni satojen ihmisten katsoessa, Kotiniemi naurahtaa. – Samalla reissulla oppi oikeastaan ensimmäistä kertaa kunnolla tuntemaan luokkakaverit, hän ynnää. Kotiniemi muistaa varmasti pitkään myös Lontooseen tehdyn opintomatkan. Räätäri puolestaan pitää yhtenä tärkeimmistä oppimiskokemuksistaan 24 tunnin leiriä. – Tehtävänämme oli tuolloin esimerkiksi liikuntakeskus Ateenan markkinointi ja brändäys. Ideana oli, että he myös ottaisivat käyttöön luomiamme malleja, Räätäri selventää. Myös viime keväänä toteutettu mopoautojen kokoontumisajo, MopoautoExpo, on painunut visusti Räätärin mieleen. Ylipäätään opiskelijat kertovat saaneensa Y-linjasta paljon irti. – Puhetaitoni on kehittynyt huomattavasti ja olen muutenkin kartuttanut paljon esiintymiskokemusta, Kotiniemi mainitsee. – Organisointikykyni on kohentunut huomattavasti. Lisäksi olen oppinut paljon projektityöskentelystä ja ennen kaikkea kantamaan vastuuta asioiden toteutumisesta, Räätäri kommentoi. Y-linjan konkarit rohkaisevat erityisesti niitä hakemaan linjalle, jotka kaipaavat lukio-opintoihinsa teoreettisen työskentelyn lisäksi käytännöllistä tekemistä. Ajankohtaista Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys kotimaassa on 8.-14.4. ja ulkomailla 8.-11.4. Jokaiselle Ylöjärven kaupungissa äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, lähetetään ilmoituskortti, johon on merkitty äänestysalue ja -paikka. Äänestäjä on velvollinen selvittämään henkilöllisyytensä vaaliviranomaisille. Kotiäänestys tulee tilata viimeistään 7.4. kello 16. Tilauksen voi tilata kirjallisesti osoitteesta Ylöjärven keskusvaalilautakunta, Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi tai puhelimitse numeroista 050 524 3371 ja 03 565 30 000/ keskusvaalilautakunta. Viralliset vaalikuulutukset julkaistaan maaliskuussa Ylöjärvellä ilmestyvissä paikallislehdissä. Lisätietoja: keskusvaalilautakunnan sihteeri Kirsi Riihioja, p. 050 524 3371, kirsi.riihioja@ylojarvi.fi. Ennakkoäänestys Kirjastotalo Leija 8.-10.4. klo 10-19 11.-12.4. klo 10-16 13.-14.4. klo 10-20 Viljakkalan kirjasto 8.-10.4. klo 10-15 11.-12.4. klo 11-15 13.-14.4. klo 10-18 Kurun kirjasto 8.-10.4. klo 10-15 12.4. klo 11-15 13.-14.4. klo 10-18 Kauppakeskus Elo 8.-10.4. klo 10-18 11.4. klo 10-16 12.4. klo 12-16 13.-14.4. klo 10-20 Kirjastoauto 11.4. klo 10-11 Entinen Pohjois-Kurun koulu, Itä-Aureentie 1068 klo 11.30-13 Kurun kirjasto klo 13.30-15.30 ST1, Kyrönlahdentie 2, Kyrönlahti Vaalipäivä Äänestyspaikat ovat auki vaalipäivänä 19.4. kello 9-20. Ylöjärvi on jaettu 11 äänestysalueeseen, jotka ovat Siivikkala (äänestyspaikka Siivikkalan koulu), Vuorentausta (Vuorentaustan koulu), Metsäkylä (Metsäkylän koulu), Soppeenmäki (Yhtenäiskoulu), Kirkonseutu (Pääkirjasto Leija), Moisio-Asuntila (Moision koulu), Takamaa (Takamaan koulu), Vahanta (Vahannan koulu), Mutala (Mutalan koulu), Viljakkala (Viljakkalan kirjasto) ja Kuru (Kurun kirjasto). Useita paikallisia ehdokkaita Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla ainakin kymmenen ylöjärveläistä. He ovat Jussi-Pekka Ahonen (sd.), Veli-Matti Antila (kd.), Teuvo Hakanen (kesk.), Rauno Kesseli (vas.), Jussi Kytömäki (vihr.), Katja Luojus (kok.), Eija Moisio (komm.), Minna Sarvijärvi (kesk.), Sami Savio (ps.) ja Minna Sorsa (vihr.). Ehdokasasettelu päättyy 10. maaliskuuta. Lähde: Ylöjärven Uutiset ja www.vaalit.fi. Sote puhuttaa Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen tähtäävä lakiesitys on annettu eduskunnalle. Tämänhetkisen tiedon mukaan tavoitteena on, että eduskunta päättää sote-järjestämislaista maaliskuussa 2015. Uusi, lakiesityksen mukainen palvelurakenne perustuu viiteen sosiaali- ja terveysalueeseen, jotka järjestäisivät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottaisivat palvelut ihmisille. Viidellä sote-alueella voisi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää Uusien sote-alueiden olisi tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Pirkanmaan tuottamisvastuualueen suunnittelua ja toteutusta varten on käynnistetty projekti, jota ohjaa kuntien valtuustojen ja hallitusten ykköspuheenjohtajista koottu ohjausryhmä. Tampereen kehyskuntien johto on ilmaissut huolensa sote-uudistuksen etenemisestä. Kuntien tammikuisen kannanoton mukaan järjestämislakiluonnos tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kehyskuntien mielestä lakiluonnos on puutteellinen ja tulkinnanvarainen. Toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole, ja siksi laki vaatii uuden valmistelun. Lisätietoja: www.ylojarvi. fi/sote-uudistus. Lindorff hoitaa laskujen perinnän Ylöjärven kaupunki on siirtänyt avointen saatavien perinnän kokonaisuudessaan perintätoimisto Lindorff Oy:lle. Muutoksen myötä kaikkien kaupungin laskujen maksumuistutukset tulevat Lindorffilta. Maksumuistutuksen saanutta asiakasta pyydetään olemaan yhteydessä Lindorffin asiakaspalveluun kaikissa muistutusta koskevissa kysymyksissä. Yhteystiedot löytyvät maksumuistutuksesta. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 9 ] Hyvää pöhinää musiikkiopistossa Kahden musiikkiopiston yhdistyminen synnytti uuden, aiempaa vahvemman toimijan, uskoo Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo. Pieni bändiläinen tai taskutrumpetinsoittaja ei välttämättä huomaa opistojen yhdistymistä. Oppilaiden kannalta olennaista on, että samat opettajat jatkavat samoissa toimipisteissä. Soitto soi yhä tutussa puutalossa Ylöjärven Loilantiellä. Uutta on, että ylöjärveläisnuori voi tilanteen mukaan osallistua opetukseen myös Tampereen toimipisteissä. Pidemmälle ehtineiden soittajien ryhmät muodostuvat yleensä sinne, missä porukkaa on tarpeeksi. Ylöjärvellä ei ole esimerkiksi omaa A-puhallinorkesteria, joten sellaiseen mielivä löytää soittokaverit Tampereelta. Vähän harvinaisempien soitinten soittajat löytävät nyt helpommin hengenheimolaisia. Esimerkiksi käyrätorviopettajat suunnittelevat jo oppilaiden yhteistapaamista. Hämeenkyrössä on vain kaksi käyrätorvensoittoa opiskelevaa nuorta. Rehtori Jouni Auramo sanoo, että opettajien kiinnostuksen ja ammattitaidon mukaan harvinaisempien aineiden opetusta voidaan viedä kaupungista toiseen. Ylöjärvellä on opetettu esimerkiksi tanssia ja kanteleensoittoa. Tampereella taas on soitettu fagottia. Auramo toivoo, että entistä useampi nuori innostuisi muustakin kuin pianosta tai sähkökitarasta. Orkestereissa on aina pulaa matalista vaskipuhaltajista ja alttoviulisteista. – Moni ei vielä opistoon hakiessaan tiedä, minkä soittimen opetukseen haluaa. Silloin kannattaa lähettää avoin hakemus. Hakijat pääsevät sessioon, jossa voi tutustua useampaan soittimeen. Matkan varrellakin voi vielä vaihtaa, jos löytää mieleisemmän soittimen. Parhaat palat käyttöön Opistojen yhdistyminen käynnistyi viime kesänä Ylöjärven kaupungin aloitteesta. Yhteisiä suuntaviivoja miettivät alusta asti kaikkien henkilöstöryhmien edustajat: hallinnon ihmiset, opettajat ja toimistoväki. – Kun setvimme uusia kuvioita, emme tuudittautuneet vain olemassa olevaan. Mietimme, mikä kannattaisi tehdä eri tavalla kuin ennen, Jouni Auramo kertoo. – Kahden talon käytännöt pyritään yhdistämään niin, että kaikki toimii mahdollisimman luontevasti. Yritämme ottaa käyttöön kummankin talon parhaat toimintatavat. Toivon, että yhdessä olemme vahvempia kuin erillisinä olisimme olleet. Ylöjärvellä meillä on tosi pätevää vä- Pirkanmaan musiikkiopisto ja LänsiPirkanmaan musiikkiopisto yhdistyivät vuoden alussa. Tästä lähin puhutaan vain Pirkanmaan musiikkiopistosta eli PMO:sta. Opetusmäärät Ylöjärvellä näyttävät kasvavan. Anu Kylvén keä töissä. Koko henkilöstö siirtyi Pirkanmaan musiikkiopiston palvelukseen. Opetusmäärät Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä pysyvät ennallaan. Näkyvissä on jopa pientä kasvua. Opetussuunnitelmat yhtenäistetään lopullisesti kevään aikana, samoin tasosuoritusten arviointiin liittyvät käytännöt. Yhteiselo tuntuu alkaneen sulavasti. Ilmassa on hyvää pöhinää, kuten rehtori sanailee. Yhdessä vahvempia Uudessa opistossa on nyt noin 1 650 oppilasta. Opettajia on 83, joista yli puolet päätoimisia. Valtionosuustunneissa mitattuna Pirkanmaan musiikkiopisto on Suomen seitsemänneksi suurin musiikkiopisto. – Suuruus ei tietysti ole itsetarkoitus, mutta isomman yksikön vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi kuntapäättäjien suuntaan ovat paremmat. Olemassaolo on turvatumpi, Jouni Auramo sanoo. Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa peruslukukausimaksu oli 250 euroa. PMO:ssa taso on ollut 320 euroa. Maksut linjataan vähitellen yhtenäisiksi: tulevana lukuvuonna ylöjärveläisten maksu on 290 euroa ja syksystä 2016 maksu on sama kuin muilla PMO:n oppilailla. Lukukausimaksu sisältää soitinopetuksen, musiikin perusteiden opetuksen sekä yhteismusisoinnin. Musiikkileikkikoulujen uusia maksuja ei vielä ole päätetty. Kevätkauden ajan ne pysyvät ennallaan. Keikkaa pukkaa Vanha PMO järjesti vuosittain noin 160 konserttia tai muuta tilaisuutta. Yhdistymisen ansiosta määrä kasvaa – myös ylöjärveläiset nuoret saavat lisää esiintymismahdollisuuksia. Bändi-iltoja ja konsertteja riittää kaupunginrajan molemmin puolin. Kerran kuussa PMO järjestää oppilasmatinean Tampere-talon Café Solossa. Ylöjärveläiset ja hämeenkyröläiset musikantit ovat framilla 14. huhtikuuta. Opiston suuri bändikatselmus pidetään Pakkahuoneen Klubilla 11. huhtikuuta. – Ylöjärvelläkin on paljon hyviä keikkapaikkoja: muun muassa Mediateekki Yhtenäiskoululla ja Koulutuskeskus Valon auditorio, Auramo toteaa. PMO:n lukuvuoden päätöskonsertti soi Tampere-talossa. Lisäksi jokaisella opetuspaikkakunnalla järjestetään omat isommat kevätkonserttinsa. Koko kevätkauden tapahtumakalenteri löytyy sivulta pmo.fi/ konsertitjaesitykset. HAE NYT! Syksyllä oppilaaksi mielivien hakuaika Pirkanmaan musiikkiopistoon umpeutuu 12.4. Oppilasvalinnat tehdään huhtikuun viimeisellä viikolla. Lisätietoja: www.pmo.fi Musiikkiopiston konsertteja Ylöjärvellä • ti 17.2. klo 19 ”Hohtavilla hangilla” -oppilaskonsertti Koulutuskeskus Valon auditoriossa • pe 20.3. klo 19 Live@Olka -bändi-ilta nuorisokeskus Olkassa • ti 24.3. klo 19 ”Pajunkissojen aikaan” -oppilaskonsertti Koulutuskeskus Valon auditoriossa • to 23.4. klo 19 Orkestereiden kevätkonsertti Soppeenharjun koululla • ma 11.5. klo 18 Kevätkonsertti Kurun seurakuntatalossa • ti 19.5. klo 19 Kevätkonsertti Koulutuskeskus Valon auditoriossa Keholle ja mielelle Tampereen seudun työväenopiston kevätohjelma pursuaa valinnan mahdollisuuksia. Tarjolla on 989 kurssia. Ylöjärven alueella opetustunteja kertyy 5 993. Anu Kylvén Tänä keväänä Luoteen koululla Itä-Aureessa alkaa tapahtua. Käsityökahvila Pohjois-Kurussa -niminen kurssi on jo pyörähtänyt käyntiin, mutta hyvän tuulen porukkaan mahtuu vielä mukaan. Ryhmä kokoontuu lauantaisin, ja sitä vetää Marja-Liisa Luomajärvi. Myös Viljakkalan käsityökahvilaan mahtuu ompeluintoisia. Jos kynään tarttuminen kutkuttaa, kokeile Luovan kirjoittamisen viikonloppustarttia. Päivän mittainen intensiivirupeama on ohjelmassa ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Vapaita paikkoja kannattaa kysellä opiston toimistolta. Musiikkipuolella Rock-kuoro Rox ja Lauluyhtye Laulux tarjo- [ 10 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti avat vaihtoehdon perinteisille kuoroille. Suosittuja ovat myös yksinlaulun sekä eri soittimien opetustunnit. Pienen paussin jälkeen opetusohjelmaan on palannut kanteleensoitto. Kuvataiteessa ja käden taidoissa voi kokeilla vaikkapa lusikkakorujen tekemistä, mehiläisvahamaalausta ja keramiikkaa. Huippuarvioinnit opiskelijoilta saanut Sini-Kukka Ruoho vetää valokuvauskurssin Viljakkalassa 18.−19. huhtikuuta. Vuorovaikutus kuntoon NLP:n eli neurolingvistisen prosessoinnin ja kommunikoinnin tavoite on kehittää vuorovai- kutustaitoja. Soili Hämäläisen johdolla tutustutaan NLP:n perusteisiin maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Tekee hyvää saada mielen lisäksi kroppa liikkeelle. Työväenopisto on aloittanut Ylöjärvellä maksuttoman liikuntaneuvonnan. Neuvontaa on tarjolla terveyskeskuksen fysioterapian tiloissa tiettyinä perjantaipäivinä. Neuvonta-aika pitää varata etukäteen. Aktiivisesti mukaan Yksi opiston toimintaa ohjaava periaate Ylöjärven osalta on edelleen tarjonnan alueellinen kattavuus. Opetusta järjestetään kaupungin kaikissa osissa: Viljakkalan, Kurun ja kanta-Ylöjärven keskustoissa, mutta myös niiden kylillä. Etenkin terveysliikuntaryhmiä on Ylöjärvellä pyritty järjestämään lähipalvelun periaatteella: valtaosassa asuinalueita ja kyliä on jotakin liikuntaa tarjolla. Apulaisrehtori Päivi Varjosalo korostaa, että on kylien ja asuinalueiden ihmisten aktiivisuudesta kiinni, toteutuvatko tarjottavat kurssit. – Uusia ideoita, kurssitoiveita ja palautetta opetustarjonnasta otamme mielellämme vastaan. Lisätietoja: www.tampere.fi/tyovaenopisto Vinkkejä Viljakkalaan Valokuvaus 18.−19.4. Käsityökahvila Punotaan kahvipusseista -kurssi 8.−22.3. Kokeile Kurussa Kuvataidetta lapsille ja nuorille 20.1. −7.4. Luontovalokuvaus 12.2.−23.4. Käsityökahvila Pohjois-Kurussa 17.1.−28.3. Keskiviikkona 11.2.2015 Tapahtumakalenteri HELMIKUU 12.2. klo 18 Roots Winter 2015 - Lauri ”Arno” Ankerman & the Ankermen Kirjasto Leijan monitoimisali. 14.2. klo 12 Teivocup. Teivon ravirata. 15.2. klo 10-14 Laskiaistempaus Ylöjärven kirkko ja seurakuntakeskus. 15.2. klo 11 Laskiaistapahtuma koko perheelle Lammasniemen leirikeskus, Kuru. 16.-26.2. Lasten satukirjanäyttely Kirjasto Leijan näyttelytila. 16.2. klo 18 Ystävyysaiheinen satutunti Viljakkalan kirjasto. 17.2. klo 10-13 ENSKA – Entisten nuorten seurustelukahvila Parillisten viikkojen tiistaina 28.4. asti. Kurun nuorisotila Nuokku. 17.-19.2. Pirkanmaan musiikkiopiston tanssin avoimet ovet. Veittijärven koulu. 17.2. klo 19 Hohtavilla hangilla -oppilaskonsertti Koulutuskeskus Valon auditorio. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 18.2. klo 14 Vipellystä viidakossa -konsertti - Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesterikoulu Ylöjärven Yhtenäiskoulun mediateekki. 18.2. klo 19 Live@Olka. Nuorisokeskus Olka. 19.2. klo 13 Senioritanssia kaikille Ylöjärven urheilutalon monitoimisali. 20.2. klo 18-22 Vohveli-karaokekahvila Ylöjärven seurakuntakeskus. 21.2.-1.3. klo 10-16 Talven salaisuuksia tutkimaan Seitsemiseen Seitsemisen luontokeskus. 22.2. klo 9-13 Perinteiset pilkkikilpailut - Tesoman Erämiehet ry. Veittijärvi. 25.2. klo 15-00 Olkan talvilomaspesiaali Nuorisokeskus Olka. 26.2. klo 13-14 Senioritanssia kaikille Ylöjärven urheilutalon monitoimisali. 27.2. klo 18 Potkukelkkojen kokoontumisajot Itä-Aure. MAALISKUU 1.3. 60. Pirkan Hiihto Maali Teivossa. 1.3. klo 15 Salin klassiset: Tero Harjunniemi (tenori), Vesa Penttilä (haitari), Pauli Jämsä (piano) Ylöjärvi-sali, kaupungintalo. 2.-14.3. Tampereen seudun työväenopisto: Öljyvärimaalausryhmien töiden näyttely Kirjasto Leijan näyttelytila. 4.3. klo 17-19 Asukasilta joukkoliikenteestä Kaupungintalo. Järj. asukaslautakunta. 7.3. klo 12-15 Maaliskivat. Hoppasnotko, Kuru. 7.3. klo 13-16 Aatto Mäkisen vanhoja kuvia Kurusta Kuvien tunnistusta sukututkija Ulla-Maija Riihimäen esittelemänä. Kurun kirjasto. 8.3. klo 16 Ripari Soi -yhteislauluilta Ylöjärven kirkko. 11.3. klo 18-19.30 Hannu Sinisalo: Paikallisuuden nousu, uho vai tuho -yleisöluento Koulutuskeskus Valo. Ilm. www.tampere.fi/tyovaenopisto. 11.3. klo 19.15 Villasukka - Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaiden harjoituskonsertti Ylöjärven Yhtenäiskoulun mediateekki. 13.3. klo 19 Live@Olka. Nuorisokeskus Olka. 16.-28.3. Tampereen seudun työväenopisto: Kuvataideryhmän töiden näyttely Kirjasto Leijan näyttelytila. 18.3. klo 19 Pianoilta Ylöjärvi-sali, kaupungintalo. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 20.3. klo 19, 21.3. klo 15, 22.3. klo 15, 28.3. klo 15, 29.3. klo 15 Nuorisonäyttis: Etsiväkerho Hurrikaani ja kammokellarin arvoitus Viljakkalan Seurojentalo. 20.3. klo 19 Live@Olka Nuorisokeskus Olka. Salin klassiset 22.3. klo 15 Tango del norte Ylöjärvi-sali, kaupungintalo. Tango del nortessa soittavat Sami Pirttilahti (bandoneon), Ville Westergård (piano) ja Heikki Hämäläinen (sello). Luvassa on niin Astor Piazzollaa kuin suomalaistakin tangoa. Keskiviikkona 11.2.2015 22.3. klo 16 Häämusiikkikonsertti Ylöjärven kirkko. 24.3. klo 19 Pajunkissojen aikaan - Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaskonsertti Koulutuskeskus Valon auditorio. 27.3. klo 19-23 Disco 13-17-vuotiaille Nuorisokeskus Olka. 28.3. klo 8-15 Winter Swap Meet Teivon Ravirata. 31.3. klo 17 Pirkanmaan musiikkiopiston jousisoittajien tasosuorituskonsertti Vanha koulu. HUHTIKUU 1.-18.4. Tampereen seudun työväenopisto: Aikuisten käsityön taiteen perusopetuksen syventävien opintojen päättötyönäyttely Kirjasto Leijan näyttelytila. 1.4. klo 18 Aprillipäivän matinea Ylöjärven Yhtenäiskoulun Mediateekki. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 3.4. klo 15 Stabat Mater -konsertti Ylöjärven kirkko. 4.4. klo 12 Teivocup Teivon Ravirata. 8.4. klo 19 Elämyksellinen aikamatka barokin aikakauteen Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 12.4. klo 17 Kirkkoilta ja Nina Åströmin konsertti Ylöjärven kirkko. 17.4. klo 18 Pianoilta Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 18.4. klo 18 Tampereen filharmonisen kuoron konsertti Ylöjärven kirkko. 18.4. klo 19 Perinteiset Harmonikkatanssit Kurun Seuratalo. 20.4.-9.5. Taidenäyttely - Ylöjärven Seniorit, Artistit Kirjasto Leijan näyttelytila. 22.4. klo 19.15 Villasukka - Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaiden harjoituskonsertti Ylöjärven Yhtenäiskoulu. 23.4. klo 18 Pianovalmennusmatinea Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 23.4. klo 19 Orkestereiden kevätkonsertti Soppeenharjun koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 24.4. klo 18-22 Vohveli-karaokekahvila Ylöjärven seurakuntakeskus. 25.4. klo 9-15 Mansen masinistien kevätrompepäivä Teivon Ravirata. 26.4. klo 13 Suomalaisia lauluja - tenori Mika Nisula Ylöjärven kirkko. 26.4. klo 15 Salin klassiset: Romanttisia kaikuja menneisyydestä - Linda Hedlund (viulu), LilyMarlene Puusepp (harppu) Ylöjärvi-sali, kaupungintalo. 29.4. klo 18.30 Pianoilta Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. TOUKOKUU 5.5. klo 19.30 Kantele- ja kitaraoppilaiden konsertti Vanha koulu. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 7.5. klo 14.30-15.15 ja 17.30-18.15 Komppilevyiltapäivä Kirjasto Leija. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 9.5. klo 12-15 Unelmatupamarkkinat Ylöjärven seurakuntakeskus. 11.-30.5. Taidenäyttely: Timo Saaren maalauksia Kirjasto Leijan näyttelytila. 11.5. klo 18 Kevätkonsertti Kurun seurakuntatalo. Järj. Pirkanmaan musiikkiopisto. 13.5. klo 19 Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden konsertti Ylöjärven urheilutalo. 17.5. Tyrisevän Torinat Kurun keskusta. 19.5. klo 19 Pirkanmaan musiikkiopiston kevätkonsertti Koulutuskeskus Valon auditorio. 20.5. klo 17-19 Leikkipäivä Perhetalon pihapiiri. 23.5. klo 9-16 Ylöjärven markkinat Kauppakeskus Elon piha-alue. 24.5. klo 16 Arja Korisevan konsertti Ylöjärven kirkko. 25.5. klo 18 Live@Mediateekki Ylöjärven Yhtenäiskoulun Mediateekki. Tapahtumatiedot on poimittu kaupungin kotisivujen tapahtumakalenterista helmikuun alussa. Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa tapahtumatarjontaa osoitteessa www.ylojarvi.fi > Tapahtumat Hiihtoloma Lomaliikuntaa koko perheelle Ylöjärven urheilutalo, Koulutie 6 Ma 23.2. Temppurata alle kouluikäisille urheilutalon palloilusalissa klo 10–12. Vanhemmat mukaan! Mehutarjoilu. Ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla: liikunnanohjaajat@ylojarvi. fi. Otsikkoon ”Ilmoittautuminen lasten tapahtumaan”. Ti 24.2. Kaikille avoin vesijumppa uimahallin monitoimialtaassa klo 10–10.30. Pelkällä uimahallimaksulla. Ke 25.2. Potkua vesijuoksuun. Vesijuoksun ohjaustunti uimahallin kuntoaltaalla klo 18.–18.45. Pelkällä uimahallimaksulla. Ke 25.2. Retki Himokselle. Lähtö urheilutalolta klo 8.30, paluumatkalle lähtö n. klo 17. Hinnat: 40 €/aikuinen, 25 €/lapsi (7-11-v.). Hinta sisältää kuljetuksen ja päivälipun rinteeseen. Maksu tapahtuu laskutuksella jälkikäteen. Sitovat ilmoittautumiset 18.2. mennessä: Päivi Alanen, p. 040 133 1401. Retken toteutuminen edellyttää vähintään 25:tä osallistujaa. Alle 12–vuotiaat vain huoltajan seurassa. To 26.2. Kaikille avoin vesijumppa uimahallin monitoimialtaassa klo 19.00– 19.30. Pelkällä uimahallimaksulla. Jumpparyhmät täytetään saapumisjärjestyksessä. Mukaan mahtuu noin 30 ensimmäistä. Lisätietoja saa liikunnanohjaajilta, p. 050 541 7567. Ylöjärven jäähalli, Elotie 12 Yleisöluistelua mailoilla ja ilman mailoja 23.-27.2. alkaen joka päivä klo 10 ja päättyen joko klo 14 tai 15.30. Viljakkalan koulu, Erlandintie 13 Ti 24.2. Lasten liikunnallinen tapahtumapäivä klo 10– 12. Ohjelmassa temppurata sekä palloilua kouluikäisille. Mehutarjoilu. Lisätiedot: Eveliina Maajaakkola, p. 050 565 9225. Kurun urheilutalo, Myllymäentie 2 To 26.2. Temppurata ja palloilua klo 10-13 (lapsille, nuorille, perheille) sekä vartalon vetreytysjumppa klo 10.30-11 (sopii kaikille). Mehutarjoilu. Lisätiedot: Eveliina Maajaakkola, p. 050 565 9225. Talvilomaleiri alakoululaisille Nuorisopalvelut järjestää 2.-6. luokkalaisille tytöille ja pojille leirin Kurun Lammasniemessä 23.-25.2. Ilmoittautuminen päättyy 11.2. Lisätiedot leiristä ja mahdollisista vapaista paikoista: nuoriso-ohjaaja Tiina Siren, p. 050 3904 793 tai etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi. Lisätietoja liikuntatapahtumista ja mahdolliset muutokset: www.ylojarvi.fi/liikunta Kulttuuria lapsille Lapset tarinoivat satukirjanäyttelyn Päiväkotien työpajat ohjasivat lapset sadun äärelle. Tuloksia voi ihastella satukirjanäyttelyssä Leijassa 16.-26.2. Vuonna 2015 vietetään ensimmäistä valtakunnallista Kirjan vuotta. Kirjan vuonna 2015 kirjat nostetaan esiin ilon ja elämysten lähteenä. Kirjan vuodesta intoutuneena Kulttuurikude tarjosi Ylöjärven päiväkotien 3-5-vuotiaille lapsille alkuvuodesta satutyöpajoja. Pajat järjesti Sanataideyhdistys Yöstäjä. Satupajoissa työstettiin päiväkodin ryhmän oma satu sanataideopettajien virikkeiden ja toiminnallisten menetelmien avulla. Pajoissa lapsille ja aikuisille annettiin myös käytännön ideoita siihen, millaisista peruspalasista satu syntyy. Pajojen pohjalta kukin päiväkoti toteutti itsenäi- sesti oman satukirjansa, jonka valmistuksessa vain mielikuvitus oli rajana. Valmistuneet satukirjat esitellään 16.-26.2. satukirjanäyttelyssä kirjasto Leijan näyttelytilassa. Satukirjanäyttely on yksi Lasten Pirkkaset –kulttuuriviikkojen tapahtumista Ylöjärvellä. Lasten Pirkkaset on Pirkanmaan kuntien yhteinen lastenkulttuurifestivaali, joka järjestetään vuosittain helmikuussa. Satutyöpajojen ja kirjanäyttelyn taustalla oleva Kulttuurikude on Ylöjärven kaupungin kulttuuripalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteinen kulttuurikasvatussuunnitelma. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 11 ] Ajankohtaista Tukea toimintaan Hieno hanke, tärkeää toimintaa. Mutta mistä rahaa toteutukseen? Ylöjärveläiset toimijat voivat parhaillaan hakea sekä talkoorahaa että toiminta-avustuksia yhdistyksille. Talkoorahan hakuaika päättyy 27.2. ja yhdistysten toiminta-avustusten 20.2.2015. Liikunta- toimen yhdistysavustukset ovat haettavissa maaliskuun loppuun mennessä. Nuoriso- ja kulttuuritoimen avustukset tulevat hakuun myöhemmin tänä vuonna. Liikkujista ei ole pulaa luistinradoilla ja hiihtoladuilla Lisätietoja: www.ylojarvi.fi Lämpimät onnittelut Ylöjärven kaupunki antaa vuosittain tunnustusta hyvin tehdystä työstä niin kulttuurin, nuorisovaikuttamisen kuin urheilunkin alalla. Vuoden 2014 palkitut julkistettiin perinteiseen tapaan joulukuussa. Valinnat ovat: vuoden kulttuuripalkinto soitinrakentaja Juhana Nyrhinen, vuoden nuorisotyöpalkinto Rosanna Heinonen ja Pauliina Kannasoja (Wimma ry ja Viljakkalan naisvoimistelijat) sekä vuoden urheilija Jeremy Hakala (melonta), vuoden nuori urheilija Venla Niemenmaa (joukkuevoimistelu), vuoden joukkue Red Cats Ragdolls (cheerleading) ja vuoden valmentaja Jyrki Hakala (melonta). Onnittelemme! Kaupunki muuttuu Raija Östringillä riittää intoa laduille, sillä viime vuonna hiihtäminen jäi vähälle lämpimän talven vuoksi. Tuttua seutua vai onko? Kuinka moni uusi ylöjärveläinen tunnistaa kuvasta nykyisen kaupungintalon tienoon? Kaupunginarkistoon tallennetun kuvan taustatiedoissa lukee: Vaasantien risteys, Siukolantien vuokratalot, neuvola, OP-talo, lääkärin talo ja Pietilän viljamakasiini. Kuvaajasta tai kuvausvuodesta ei ole merkintöjä. Olisiko kuva 1960- ja 1970-lukujen taitteesta? p. 03 565 30 000 ma-pe klo 8-15.30 f. 03 565 30 001 kirjaamo@ylojarvi.fi www.ylojarvi.fi Ylöjärven kaupunki Kaupungintalo Kuruntie 14, PL 22 33471 Ylöjärvi Virastoaika ma-pe klo 9-15 Kurun palvelupiste Kirjasto Kauppatie 7-9 34300 Kuru p. 040 487 1555 Tekninen keskus Räikäntie 3 A 33470 Ylöjärvi Teknisten palveluiden päivystys iltaisin ja viikonloppuisin p. 050 369 5709 Ensiapu Viljakkalan kirjasto Aittatie 2 39310 Viljakkala p. 050 390 4714 Ilta- ja viikonloppupäivystys klo 20 asti Ylöjärven pääterveysasema p. 03 565 28000 Perusturvakeskus Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi Yöpäivystys Acuta Tays p. 03 3116 6411 [ 12 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Liikuntapaikkamestari Jyrki Tanhuanpää näkee työssään, miten suuressa suosiossa Ylöjärven jääkiekkokaukalot sekä luistinradat ovat asukkaiden ja erityisesti nuorten keskuudessa. Koulut ovat luonnollisesti yksi iso kenttien käyttäjäryhmä, mutta nuoriso harrastaa jääurheilua muutenkin runsaasti. – Kaupungin nuoren ikärakenteen vuoksi luistelijoita siis riittää, Tanhuanpää toteaa. Myös aikuiset vetävät usein hokkarit tai kaunokit jalkaan ja suuntaavat jäille. – Aikuiset tulevat monesti luistelemaan lastensa kanssa. On ollut hieno huomata, kuinka perheet viettävät tällä tavoin aikaa yhdessä ja lapset oppivat samalla uuden taidon, liikuntapaikkamestari juttelee. Jääkiekkokaukaloita on KantaYlöjärvellä kymmenen, Viljakkalassa kaksi ja Kurussa yksi. Lisäksi luistinratoja on koko kaupungin alueella yhteensä 12. – Määrät ovat samoja kuin viime vuonna. Sitä edellisestä talvesta jouduimme karsimaan jääratojen määrää resurssien vuoksi. Saamme koko ajan toiveita kaupunkilaisilta uusista ulkoliikuntapaikoista, mutta varoja ei kerta kaikkiaan ole, Tanhuanpää pahoittelee. Vuoden kiireisintä aikaa Sekä luistinratojen että hiihtolatujen tekemisestä ja kunnossapidosta vastaa kaupungin teknisen osaston ulkoilu- ja urheilualueiden 14-henkinen porukka. Heille talvi tietää aina vuoden suurinta urakkaa. – Ulkojäitä pitäisi huoltaa joka päivä - tai oikeastaan useasti päivässä - oli keli mikä hyvänsä. Meillä ei ole kuitenkaan resursseja tähän viikonloppujen osalta, Jyrki Tanhuanpää painottaa. Kovat pakkaset olisivat kuitenkin otollisemmat luistinratojen kannalta. Tänä talvena jäiden huoltamista on hankaloittanut esimerkiksi räntä- ja jopa vesi- Kaupungin ulkoliikuntapaikat saatiin käyttökuntoon vuodenvaihteen jälkeen, Räikän tykkilumilatu hieman aiemmin. Runsaat lumi- ja räntäsateet sekä ajoittaiset suojakelit tekevät jäiden ja latujen ylläpitämisestä kuitenkin hankalaa. Teknisen osaston ulkoilu- ja urheilualueiden väki ahkeroi kovasti, jotta kaupunkilaiset voivat harjoittaa suosimiaan ulkoliikuntalajeja mahdollisimman pitkään. Jan Telford sateet. Vaikka kaupungilla on päävastuu jääalueiden ylläpitämisestä, Kurussa urheilutalon kaukalosta huolehtii urakoitsija. – Vapaaehtoisiakin on jonkin verran, Tanhuanpää kommentoi. Myös hiihtäjiä riittää Ulkoilijoista ei ole pulaa myöskään hiihtoladuilla. Reittejä aletaan ajaa latukoneella jo aikaisin aamusta, mutta väkeä näkyy liikkeellä jo tuolloin. – Työntekijät kertovat, että toisinaan loppuvaiheessa pitää ajaa kävelyvauhtia, kun hiihtäjiä kulkee niin paljon jo edellä, Jyrki Tanhuanpää naurahtaa. Ladun tekemiseen tarvittaisiin vähintään 20 senttiä tampattua lunta. – Tähän harvoin kuitenkaan päästään. Hiihtoladuista huolletaan ensiksi valaistut reitit, joita on Ylöjärvellä yhteensä 32 kilometriä. Suosituimpia ovat harjun ja Haaviston lenkit, näiden jälkeen Ansomäen ja Kurun reitit. – Varsinkin harju on ollut todella kovassa käytössä. Se pyritään saamaan joka päivä ajoissa kuntoon, mutta sen huoltamiseen menee 6-7 tuntia per ajokerta, liikuntapaikkamestari kommentoi. Haavistolla on torstaisin ja Jääkiekkokaukalot ovat etenkin nuorison suosiossa. (Arkistokuva: Ville Mäkinen). sunnuntaisin kello 20-22 Ylöjärven Koirakerhon sekä Ylöjärven Käyttöhukkien valjakko- ja koirahiihtoa. – Seuroille on myönnetty vuoro jo monen vuoden ajan. Haaviston lenkki sopii harrastukselle hyvin, koska siellä ei ole paljoa suuria mäkiä. Valaisemattomia hiihtoreittejä on Ylöjärvellä pitkälti yli toista sataa kilometriä. Niitäkin huolletaan niin paljon kuin mahdollista. Tosin osa valaisemattomista laduista, esimerkiksi jääreitit, saadaan käyttöön vasta, jos kelit sen sallivat. - Näiden latujen suosio kasvaa etenkin keväällä, kun ihmiset haluavat tehdä pitkiä retkiä, Tanhuanpää tietää. Kurussa on lisäksi kaksi noin 20 kilometrin mittaista retkihiihtolatua, jotka kulkevat Seitsemiseen ja Ruovedelle. Niitä pyritään kunnostamaan kerran viikossa. Suksille hyvän ladun perässä Kovassa käytössä oleva Räikän tykkilumilatu houkutteli myös Raija Östringin tammikuussa ensimmäistä kertaa suksille. – Huomasin ohi kävellessäni, että latu oli todella hyvässä kunnossa. Ajattelin, että nyt viimeistään pitää aloittaa hiihtäminen tämän talven osalta, Östring kertoo. Kaupunkilainen harrastaa hiihtoa silloin tällöin omaksi ilokseen kuntoliikuntana. Intoa riittää laduille, sillä viime vuonna harrastus jäi vähälle huonojen hiihtokelien vuoksi. – Jonkin verran taivallan kilometrejä suksilla myös pohjoisen matkoillamme, Östring taustoittaa. Räikän lisäksi Östring hiihtää Ylöjärvellä tavanomaisesti Haaviston ja Soppeenmäestä Julkujärveä kohti kulkevia reittejä. Kaupungin latutarjontaan ja hiihtoreittien kunnossapitoon hän on tyytyväinen. – Tavalliselle kuntoilijalle ladut ovat varmasti riittävät. Loppu on itsestä kiinni, hän kiteyttää. Keskiviikkona 11.2.2015
© Copyright 2024